keskiviikkona, kesäkuuta 20, 2007

Heureka!

Arkhimedeen sanomaksi väitetty sana, heureka, vieköön meidät hetkeksi keksintöjen ja keksijöiden pariin. Minä keksin aikanaan kauhean laitteen jolla pidettiin kiinni tarhaminkin kiveksistä ja otettiin siitä kudosnäyte lisääntymiskyvyn määrittelyä varten. Laite ei (onneksi) päätynyt tuotantoon vaan jäi yksittäisiä tieteellisiä kokeita helpottamaan.

Keksijän muotokuva
Keksijä on utelias ja luova. Hän on historian sankari, tiedemies ja tuotekehittelijä.

– Olen peloton, mutta en pelle. Keksijää ei tunne päältä päin, vaan siitä, mitä hän saa aikaan, keksijä Leila Bognomini ravistelee perinteistä stereotypiaa, Pelle Peloton -määritelmää keksijästä.

Keksijä inspiroituu arjen ongelmista ja puutteista, joihin väistämättä törmää, kun havainnoi ja seuraa ympäristöään jatkuvasti.

– Seuraan kaikkea. Esimerkiksi kaupunkiympäristössä useimmat eivät katso kuin eteensä, mutta minä havainnoin kaiken. Minulla on visuaalinen lähestymistapa asioihin, sisustusarkkitehdiksi kouluttautunut Bognomini toteaa.

Keksintöasiamies Yrjö Ylä-Jussila on työssään keksijöiden parissa Kaakkois-Suomen TE-keskuksessa. Lisäksi hän tekee tiivistä yhteistyötä alueen korkeakoulujen kanssa. Hänen tapaamansa keksijät ovat ennen kaikkea oman alansa ammattilaisia, mutta koulutustausta on kirjava. Tekniset alat ovat korostuneet, vaikka poikkeuksiakin löytyy.

– Keksijöissä löytyy lääketieteen ja tekniikan tohtoreita, opiskelijoita, insinöörejä, sairaanhoitajia sekä maa- ja metsätalousalan ammattilaisia.

– Vanhimmat ovat jo eläkeläisiä. Työelämävaiheen jälkeen on aikaa paneutua keksintöihin. Poikkeuksellisesti nuorin tapaamani keksijä on 11-vuotias, Ylä-Jussila kertoo.
Oulun yliopiston innovaatioasiamies Pekka Räsänen on seurannut yliopistokeksijöiden maailmaa. Hän kuvailee tutkija-keksijää innostuneeksi ja kunnianhimoiseksi puurtajaksi, joka haluaa kehittää ja tuoda uutta tietoa tieteenalalle.

– Työssäni tapaan tutkijoita Oulun yliopiston kuudesta eri tiedekunnasta. Nuorempien keksijöiden vahvuutena on kyky esittää uusia ajatuksia, kun kokeneemmilla on puolestaan alan vankka tuntemus.

Keksijät voi luokitella karkeasti työsuhdekeksijöihin, vapaisiin keksijöihin ja yliopistokeksijöihin. Työsuhdekeksijän keksintöjen oikeudet kuuluvat työnantajalle. Vapaat keksijät ovat kirjava joukko. Vapaa keksijä saattaa vastata koko ketjusta ideasta tuotteeksi. Hän tekee keksinnöstä liiketoimintaa tai myy jollekin toiselle oikeudet keksintöönsä.

– Vapaissa keksijöissä on suurin joukko alkajia ja yksityisyrittäjiä, joiden neuvonnassa täytyy olla perusteellinen. Työsuhdekeksijät ovat kiinnostuneimpia liiketoimintapuolesta, koska yrityksissä on valmiiksi taustaosaamista ja patentointitietoutta, Ylä-Jussila kertoo tapaamistaan keksijöistä. Hänen kokemustensa mukaan yliopistokeksijöiden pääfokus on tutkimuksessa ja tutkimustuloksissa – ei niinkään liiketoiminnassa. Räsänen vahvistaa, että useimmiten yliopistotutkijoita kiinnostaa keksinnön lisensointi.

Koska innovaatioiden merkitystä on korostettu yhteiskunnan joka portaalla, kiinnostus tutkimusta kohtaan on kasvanut:

– Menestystarinat ovat ruokkineet myös yliopistokeksijöiden kunnianhimoa, Räsänen toteaa.

Leila Bognomini on ollut mukana keksijäyhdistyksessä ja keksijäpiireissä jo lähes 30 vuoden ajan. Hän ei koe, että keksijät olisivat salamyhkäisiä mietiskelijöitä.

– Olen nähnyt paljon keksijöitä, ja heidän kanssaan on helppo tulla toimeen. Keksijä ei voi olla itsekseen nurkassa väsäilevä suunnittelija. Pelkkä oman pään tieto ei riitä kenellekään, eikä kaikkea voi tehdä yksin. Verkostoituminen ja monipuolinen tiedonhankinta on tärkeää.
Menestyvän keksijän ominaisuuksia ovat määrätietoisuus, sitkeys, luovuus ja myyntihenkisyys.

– Keksijän persoonalla on myös merkitystä. Menestyjä osaa verkostoitua ja on yhteistyökykyinen, Yrjö Ylä-Jussila arvioi.

– Suurin osa keksijöistä on yhden keksinnön ihmisiä. He ovat määrätietoista väkeä, jotka saavat tuloksia aikaan muutamassa vuodessa. Erikseen ovat ideoijat, joilta ajatuksia satelee jatkuvasti. Mutta idea ei ole vielä keksintö, Ylä-Jussila muistuttaa.

Miehet suuntautuvat keksinnöissään enemmän teknisille aloille, kun taas naiskeksijöiden käsialaa ovat sosiaaliset keksinnöt ja oman elämän piiristä kumpuavat käytännön keksinnöt. Kuitenkin alle kymmenen prosenttia keksijöistä on naisia. Mikseivät naiset tuo omia keksintöjään rohkeammin esiin?

– Yksi syy tähän on varmasti naisen asema, kodin ja työelämän paineet. Omat ideani syntyivät kotiäitiyden aikana. Kun lapset nukkuivat, minä kirjoitin ja tein piirustuksia. Perhe ei ole kuitenkaan este, kun innostuksen kipinä iskee, Leila Bognomini pohtii.

Toimialojen sukupuolittuneisuus on kuitenkin tasoittumassa.

– Naiset ovat kovaa vauhtia tulossa mukaan teknologian aloille. Biotekniikan ja lääketieteen alalla he ovat olleet jo pitkään, Ylä-Jussila muistuttaa.

Lähde: Deskin uutistoimitus, 20.6.2007

1 kommentti:

  1. Heureka oli Arkhimedeen vaimon nimi, joten arvattavasti mies on käyttänyt sanaa ainakin jossain yhteydessä.

    *P*

    VastaaPoista