sunnuntaina, syyskuuta 30, 2007

Kolesteroli on hyödyllistä

*
Keskustelu on vilkasta! Käyttäkää nimimerkkiä tai peräti omaa nimeä. Silloin minun on helpompi tietää kuka on sanonut mitäkin. Saatan jättää julkaisematta Anonyymit kommentit.

Kävin kakkosleirissä
juttelemassa kolesterolista. Minulla on tapana välillä käydä eri leireissä tunnustelemassa uusia tuulia. Tällainen viaton toimittaja ihan innostuu kun välillä saa pistää kravatin kaulaan ja ykköset päälle, välillä taas rennosti saapastellaan kakkosleiriin. Esimerkkejä minun aikaisemmista leirivierailuistani löytyy mm. täältä:

Pfizerin teltassa kova meno päällä tupakoinnin lopettamisesta
Laihdutuksessa kaksi eri leiriä
Hedelmällinen maitorasva
Tää on viimeinen taisto
Statiineja tarvitaan

Tänään mennään verryttelypuvussa kakkosleirin äärimmäiseen nurkkaukseen. Siellä odottaa juttelutuokio LKT Ralf Sundbergin kanssa.

Christer: Mitä kolesterolista ajatellaan lääkäripiireissä?
Ralf: Monelle lääkärille tulee kolesterolista ensimmäisenä mieleen, että se kolesteroli on sidottu tiettyihin viitearvoihin ja moni on vaarassa ylittää nämä viitearvot. Potilaille kerrotaan miten tärkeää on huolehtia alhaisesta kolesterolista, muuten on vaarassa sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Kuitenkin on lääkäreitä ja tutkijoita, jotka ovat ihan eri mieltä kolesterolin vaarallisuudesta.

C: Eikö kolesteroli sitten ole vaarallista?
R: Kolesteroli on vaarallista jos sitä on liian vähän. Kolesteroli on elimistömme tärkeimpiä yhdisteitä. Aivot sisältävät runsaasti kolesterolia ja sitä tarvitaan myös kaikissa solukalvoissa. Lisäksi kolesteroli on monien hormonien perusmolekyyli. Äidinmaidossa on runsaasti kolesterolia ja tyydyttyneitä rasvoja. Niitä on maidossa niin paljon sen takia, että ne ovat aivan välttämättömiä lapsen kehitykselle.

C: Kananmunissa on myös paljon kolesterolia!
R: Niin on. Miksi kananmunissa on perinteisesti ollut paljon kolesterolia ja rasvaa, jos siitä olisi jotain haittaa? Kyse on rasvojen sulamispisteestä. Lämminveriset eläimet kuten esimerkiksi kana tuottaa ihmisen lailla tyydyttyneitä rasvahappoja. Kalat ja muut vaihtolämpöiset eläimet sen sijaan valmistavat monityydyttymättömiä rasvoja, koska ne muuten olisivat liian jäykkiä liikkumaan. Jos me syömme paljon monityydyttymättömiä rasvahappoja veren kolesterolitaso laskee. Tämä johtuu siitä, että solukalvot rupeavat vuotamaan ja hätäkeinona ne silloin ottavat kolesterolin talteen verestä. Tämä johtaa toki alentuneeseen veren kolesteroliarvoon, mutta ei siitä mitään terveydellistä hyötyä ole.

C: Miksi tästä ei kerrota?
R: Tätä asiaa on hyvin tarkoin tutkittu, mutta vähäisen kaupallisen kiinnostuksen vuoksi näitä tutkimuksia ei laisinkaan mainita julkisuudessa. Ne lääkärit ja uraputkessa elävät tutkijat, jotka ovat riippuvaisia lääke- ja elintarviketehtaiden rahoituksesta vaikenevat näistä löydöksistä.

C: Entä sitten tuo "hyvä" ja "paha" kolesteroli. Eikö sen suhteen ole yhteisymmärrystä?
R: Ei suinkaan! Ei ole "hyvää" eikä "pahaa" kolesterolia. Tilastollisesti löytyy viitteitä siitä, että tietyn raja-arvon ylittävä kolesteroli veressä johtaa sydän- ja verisuonitauteihin. Tilastot ovat kuitenkin harhauttavia. Suora yhteys korkean kolesterolin ja sydäninfarktin välillä löytyy vain sellaisessa potilasryhmässä, joka kärsii perinnöllisestä sairaudesta nimeltään familiaalinen hyperkolesterolemia. Siinä sairaudessa erittäin korkeat kolesteroliarvot johtavat kolesterolin kerääntymiseen joka puolelle kehoa, mm. sormissa on kolesterolimöykkyjä. Mutta jos jätetään tämä sairaus pois laskuista ei löydy enää mitään yhteyttä kokonaiskolesterolin ja sydäninfarktin välillä. Tämä harmillinen tosiasia johti siihen, että erityisesti USA:ssa myönnetyt valtavat tutkimusmäärärahat suunnattiin selventämään kolesterolin kuljetusproteiinien osuutta asiassa. Kauheatahan olisi jos määrärahoja jouduttaisiin palauttamaan. Näistä kuljetusproteiineista ruvettiin käyttämään termejä "hyvä" (HDL) ja "paha" (LDL) sen mukaan kuljetettiinko kolesteroli verisuonen seinämiin ja elimistön muihin solumembraaneihin päin (LDL) vai tapahtuiko kolesterolin kuljetus elimistön eri osista kohti maksaa (HDL). Ei voida sanoa, että ne olisivat hyviä tai pahoja. Ne vain vastaavat elimistön muuttuneeseen tarpeeseen. Esimerkiksi laihdutuksessa HDL lisääntyy sen takia kun eri puolilla kehoa vähentyvät rasvavarastot pitää kuljettaa maksaan. Tästä on turha tehdä liian suurta numeroa, sillä laihduttajan kohonneet HDL-arvot voi nähdä vyötärön ympärille asetetulla mittanauhalla yhtä hyvin. Ylipainoisen on terveellistä laihtua!

C: Entä sitten tuo LDL, voiko se olla hyvää kolesterolia?
R: Sydänkohtauksen saaneelle potilaalle on hyvä asia jos hänellä on runsaasti LDL-kolesterolia. Kun sydän pettää, vuotavat suoliston limakalvot päästävät sisään myrkyllisiä endotoksiineja, jotka nopeasti heikentävät potilaan yleistä terveydentilaa. Kun LDL on korkea tapahtuu koko ajan kolesterolin kuljetusta maksasta kudoksiin ja rikki menneet limakalvot korjaantuvat.

C: Eikö näistä asioista ole puhetta kollegojen kesken?
R: Valitettavasti useimmilla lääkäreillä on hyvin vähän aikaa perehtyä tällaiseen kirjallisuuteen. Lääketehtailta saatu tarkoituksenhakuinen valistus jää useimmilla ainoaksi keinoksi saada tietoa. Niillä lääkäreillä joilla on halua syventää tietojaan asiasta, suosittelen luettavaksi kirjaa Kolesterolimyytti (Uffe Ravnskov). Anthony Colpo on kirjoittanut paljon siitä poliittisesta pelistä mikä koskee juuri kolesterolia ja rasvaa.

Lähde: Kolhydrater i Fokus, 30.9.2007 (en oikeasti ole jutellut Ralf Sundbergin kanssa, poimin hänen ajatuksensa artikkelista)

22 kommenttia:

  1. On tää ja absurdia. On tutkimuksia ja tutkimuksia kolestrolista ja kaiki väittää oman tulkintansa olevan oikein (ja käypä hoito suositusten). Minusta toi juttu oli kyllä loogista.

    VastaaPoista
  2. Mitä mieltä olet itse Christer? Oletko lähempänä sitä kakkosleiriä kuin ykköstä? Mitä mieltä olet Ravnskovista?

    VastaaPoista
  3. Anonyymi ja Seija, kiitos kommenteista. Olen itse kahden leirin välissä. En usko ravinnosta saatavaan kolesterolikuormaan. Se osa tieteellisestä tutkimustyöstä on vahvasti lääketeollisuuden komennossa. Totuus selviää aikanaan. Sen sijaan olen tyydyttyneiden rasvojen suhteen lähempänä ykkösleiriä kuin kakkosleiriä. Suosin tasapainoista rasvaprofiilia missä eläinrasvojen ja kasvirasvojen välillä vallitsee tasapaino. Mielestäni on vaara, että me edelleen saamme ravinnossa liikaa tyydyttyneitä rasvahappoja. Kun siirrymme yhä enemmän käyttämään voita, käyttäkäämme mieluusti myös rypsiöljyä. Kylmäpuristettu on luksusta ja sopii silloin tällöin käytettäväksi, jokin hyvä kotimainen perusrypsiöljy lienee realistinen vaihtoehto.

    En tunne Uffe Ravnskovia tarpeeksi hyvin pystyäkseni muodostamaan hänestä selkeää käsitystä. Luin hänen viimeisimmän kirjansa, Kolesterolimyytti, joka mielestäni on liian fanaattisesti kirjoitettu vedotakseen minuun sellaisenaan. Kirjassa on liian paljon turhaa vastakkainasettelua. Tiedätkö, onko Uffe Ravnskov tulossa Suomeen luennoimaan lähiaikoina?

    VastaaPoista
  4. Eikö siinä rypsiöljyssä ole sitä omega 6:ta liikaa, kun jo muutenkin saamme sitä liikaa suhteessa omega 3:een?

    VastaaPoista
  5. Anonyymeja kommentteja riittää näillä sivuillani. Olisi mukava saada tietää edes etunimi, please!

    Suosittelin rypsiöljyä yhdessä voin kanssa sen takia, että rypsiöljyssä on paljon niitä hyviä monityydyttymättömiä rasvahappoja, joilla tutkimusten mukaan on solukalvoja suojaava vaikutus ja parantaa vastustuskykyä sekä suojaa tulehduksilta. Lisäksi rypsiöljyssä on runsaasti yksinkertaisesti (mono)tyydyttymätöntä öljyhappoa, joka sekin on terveelliseksi tiedetty. Ystäväni Saska Tuomasjukka pitää rypsiöljyä parempana kuin ulkomaista oliiviöljyä. Hän on tutkinut näitä rasvoja, luotan häneen.

    Tuo omega-6 / omega-3-rasvahapposuhde on hyvin tärkeä asia. Rypsiöljyssä on toki paljon omega-6-rasvahappoja. Omega-3-rasvahappojen saannin turvaamiseksi on syytä siis myös nauttia rasvaista kalaa riittävän usein. Ja tietenkin jättää se rypsiöljy kovettamatta. Margariinia en suostu nauttimaan. Se on mahdollisesti hyvinkin epäterveellistä.

    VastaaPoista
  6. Kiitos Kirsi Myllyniemi Ralf Sundbergin ammattinimikkeen täydentämisestä. Luulisi kirurgin katsoneen ihmisen rasvakertymiä ja verisuonia niin, että ei ihan puppua puhu. Tämä kolesterolikysymys on tavattoman vaikea tajuta.

    VastaaPoista
  7. Eikö ihminen valmista itse riittävästi kolesterolia maksassa, näin olen kuullut? Mihin enää tarvitaan lisäkolesterolia ruoasta? Eikö olisi hyvä saada mahdollisimman vähän kolesterolia ruoasta? Anteeksi kun minulla on vain näitä älyvapaita kysymyksiä eikä mitään varsinaisia kommentteja tuohon kivasti kirjoitettuun juttuusi.

    VastaaPoista
  8. Kokonaiskolesterolin luonnostaan matala arvo tai laskeminen ei ole koskaan tieteellisissä tutkimuksisa vähentänyt kokonaiskuolleisuutta (eli pidentänyt elinikää) muilla kuin FH-potilailla. Satoja miljoonia on laitettu tutkimuksiin, joiden piti osoittaa, että kolesterolihypoteesi on oikea. Tieteestä ja totuudesta aidosti kiinnostuneet henkilöt ovat jo vaihtaneet hypoteesia.

    Kolesteroliarvojen mittaus on edullista ja statiinit menevät kaupaksi. Hyvä bisnes lääketeollisuudelle ja nykyään myös elintarviketeollisuudelle näiden muka funktionaalisten elintarvikkeiden myötä.

    VastaaPoista
  9. Seijalla oli lisää mukavia kysymyksiä:

    Eikö ihminen valmista itse riittävästi kolesterolia maksassa, näin olen kuullut? Mihin enää tarvitaan lisäkolesterolia ruoasta? Eikö olisi hyvä saada mahdollisimman vähän kolesterolia ruoasta?

    Vastaan näihin kysymyksiin nopeasti ja muistinvaraisesti. Pitää päästä nukkumaan. Ymmärtääkseni ihminen valmistaa todellakin maksassa kolesterolia, olisikohan ollut noin 60%-70% kolesterolin tarpeesta. Kuitenkin tarvitaan myös rasvaa ja kolesterolia ravinnosta tämän lisäksi. Nerokkaalla tavalla maksa sopeutuu ravinnosta saatavaan rasvalisään, vähentämällä omaa tuotantoaan. Se on syy siihen miksi en pidä esim. ravinnosta saatavaa kolesterolia (kananmuna!) ongelmana. Tutkimuksissa ei myöskään ole pystytty osoittamaan selkeää yhteyttä ravinnon kolesterolin ja veren kolesterolin välille. Lisäksi Jari aivan oikein huomauttaa, että kokonaiskolesterolin ja SVT:n välillä ei ole selkeää korrelaatiota muuta kuin FH:sta kärsivillä potilailla (aika harvinainen sairaus).

    Ruoan kolesteroli ei siis ole haitaksi, tuota asiaa on kovasti liioiteltu. Taas mennään munalla töihin.

    Toivottavasti tästä vähästäkin oli jotakin tolkkua löydettävissä. Täydennetään toinen toisiamme osallistumalla keskusteluun. Kolesteroli on hankala asia ymmärtää.

    VastaaPoista
  10. Näiden sivujen avulla löysin taas uudestaan oikeutukseni syödä kananmunia ja voita. Ja vointi on aivan mainio tällä hetkellä. Kevyttuotteet viskasin pois!

    Mökkihöperö

    VastaaPoista
  11. Niin kauan kuin lääketehtaat maksavat perustutkimuksen ei ns. oikea totuus koskaan tule julki. Lääketehtaan totuus on se, millä tehdään eniten rahaa osakkeenomistajille.

    Ei kai inuiteillakaan esiintynyt mitenkään erityisen paljon sydän- ja verisuonitauteja niin kauan kuin noudattivat perinteistä ruokavaliotaan (pääasiassa hylkeen liha ja sisäelimet, merikalat ja valaanliha) -- sitten kun tuli länsimainen ruokavalio, säilykkeet ja alkoholi niin alkoi ongelmia riittää... voi sen kansanmurhan tehdä näin hitaastikin, eikä kukaan edes paheksu? Myönnetään - on kärjistettyä tämä. ;)

    VastaaPoista
  12. Mielenkiintoinen sivusto, täytyy tutustua ihan ajan kanssa.

    Itse olen ymmärtänyt, että ravinnosta saatava kolesteroli ei juurikaan vaikuta veren kolesterolipitoisuuteen, mutta ns. kovat rasvat kyllä. Satutko tietämään, miksi tyydyttyneet rasvat vaikuttavat veren LDL-kolesteroliin niin negatiivisesti?

    VastaaPoista
  13. Mulla todettiin familiaalinen yperkolesterolemia kun mä olin 12vuotias...(kokonais kolesteroli arvo oli jotain 9.6(?)) ja heti niitä lääkkeitä mulle lykättiin syötäväks... noh.. nyt alkaa olemaan ikää jo lähemmäs 20 ja kokonaiskolesteroli arvo seilaa siinä kuuden molemmin puolin.... ja siinä se pysyy...(MUSTA SE EI OO EES PAHA?!?!) mulla alkaa kyl usko mennä noihin lääkkeisiin ku ei kerta ikinä oo ees menty sen MAAGISEN viiden rajan alle vaikka pillerietä on popsittu ku kauraa ainaki viimiset 8 vuotta ja musta tuntuu että jos ihmisellä on syntyjään korkeet arvot niin ei niitä millään lasketa alas väkisin.. ne on mitä on.. ja musta on niin VÄÄRIN että nuori muuten terve ihminen joutuu syömään jotain (mun mielestä) turhia lääkkeitä (mitä myrkkyjä neki sit sisältää oikeesti??).. sainpahan purettua itteeni vähäsen :) en tiedä oliko tää oikee paikka mut mut :) ehkä jollain on jotain sanottavaa mulle takasin..

    VastaaPoista
  14. Hei Elina! Kiva kun kävit kommentoimassa blogissani.

    Hyperlipidemian hoito on sinulla katsottu tarpeelliseksi. En ihan äkkiä lähtisi mitään muutoksia lääkitykseen tekemään. Näyttö FH-taudin ja sepelvaltimotaudin kehittymisen vaaran välillä on vahva. Sairautesi aiheutuu rakenteellisesta viasta solukalvoillasi. Tarkemmin sanottuna LDL-reseptoreissasi on rakennevika, jonka vuoksi kolesteroli ei pääse verenkierrosta siirtymään soluihin yhtä hyvin kuin sellaisella joka ei sairasta FH-tautia. On huomattu, että lääkkeet tehokkaasti laskevat veren LDL-kolesterolia ja FH-taudille tyypillisiä kolesterolikertymiä ei ilmaannu iholle. Sellaisia koholla olevia kellertäviä patteja sormi- ja kyynärnivelten alueella sekä silmäluomissa, jota jommallakummalla tai molemmilla vanhemmillasi saattaa olla.

    Ensin sinulla todennäköisesti on kokeiltu ruokavaliohoitoa ja vasta sitten aloitettu statiinihoito. Keskustele hoitavan lääkärisi kanssa mitä vaaroja on mikäli lopetat statiinien käytön. Pelkään pahoin, että statiinien otto on sinulla koko elämää kestävä projekti.

    Muista liikkua paljon, syö paljon vihanneksia ja hedelmiä sekä nauti elämästä. Voit käyttää monipuolisesti ja kohtuullisesti eläin- ja kasvirasvoja, muista laadukkaat proteiinilähteet. Säädä hiilihydraattimääräsi liikunnan tason mukaan niin, että reippaan liikunnan (8-12 t / vko) myötä syöt 50-65% hiilihydraatteja. Mikäli liikunta on lähes olematonta, pärjäät vähemmillä hiilihydraateilla (30-50%).

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
  15. onpas kiva jutella jonkunkanssa asioista, kun ei oikeen noilta lääkäreiltä saa vastauksia vaikka yrittäis kysellä :/ Mulla tosiaan silloin ihan aluksi kokeiltiin ruokavaliolla sitä kolesterolia laskea.. olisko ollu noin kuukauden päivät ja sit taas mitattiin arvot ja ne oli tippunu siitä 9.6 >> 7.1... ja siitä sitten suoraan pilleripurkki kouraan.. nykysin en oo paljon syömisiäni miettiny silleen... et jos tekee miel pitsaa nii mähän syön pitsaa :D ..liikuntaa.. no joo silloin tällöin ku jaksaa koulun jälkeen.. mut kyl pyrin käyttämään noin yleenä kevyt tuotteita... rasvatonta maitoo ja sillee yms... ja oon ihan normaalikokonen tyttö.. et ulospäin ei kyl kukaa uskois et mitää vikaa on missää... no joo :)ja mulla on elämään niin myönteinen asenne et ei tulis mieleenkää olla nauttimatta siitä ;) ..ainoo mikä vähän mieltä tässä painaa on se, että mitäs sitte kun lapsia haluis hankkia... tai tuleekin raskaaks niinku "tietämättään" ja kun puhutaan et ei missään nimessä sais noita syödä raskaana ollesaan... :/ olis ihan hirveetä jos vauvassa olis jotain vikaa sen takia..... (?)

    VastaaPoista
  16. Elina, jos et piittaa ruokavaliosta, ei ole ihmekään, ettei pelkkä lääkitys alenna kolesterolia alle kuuden.

    Jos kolesteroli laski pelkällä ruokavaliolla kuukaudessa 9.6 >> 7.1, niin sehän on tosi paljon. Yleensä ruokavalion vaikutuksen katsotaan näkyvän vasta 3-6 kk kuluttua. Kannattaisi siis ainakin jossain määrin kiinnittää huomiota ruokavalioon, vaikka syökin lääkkeitä. Ehkä sitten voisi jopa lääkkeiden määrää vähentää, tai korvata lääkkeet kasvisterolilla tai -stanolilla.

    VastaaPoista
  17. Uskomatonta soopaa tuo Ralf Sundberg suoltaa. Moinen ihmisten harhaanjohtaminen ei ole pelkästään typerää, se on suorastaan rikollista, täysin verrattavissa kansanmurhaan. Tyyppihän yrittää huijata ihmiset luopumaan terveellisestä ruokavaliosta ja hankkimaan itselleen sydän- ja verisuonitauteja ja muita sairauksia. Täälläkin jo joku ilmoitti tekevänsä niin Sundbergin väitteisiin nojaten.

    Se, että kolesteroli on tarpeellista, ei tarkoita sitä, ettei liian suuri määrä olisi haitallista. Sama pätee kaikkiin ravintoaineisiin. Terveellistä on saada sopiva määrä. Jos saa liikaa tai liian vähän, se on epäterveellistä. Kolesterolia Suomalaisilla on verenkierrossaan aivan liian paljon, ja siksi se on erittäin epäterveellistä.

    Väite, ettei olisi hyvää ja huonoa kolesterolia, on soopaa. HDL kolesteroli on hyvää, koska se vähentää mm. sydän- ja verisuonitauteja. LDL on huonoa, koska se lisää riskiä.

    Väite, ettei kolesterolin ja erilaisten rasvojen vaikutusta sairauksiin ja kuolemiin olisi todistettu, on täysin perätön. Todellisuudessa sen todistavat lukuisat laajat tutkimukset. Tässä esimerkkinä muutama linkki:

    http://www.jacn.org/cgi/content/abstract/20/1/5
    http://archinte.ama-assn.org/cgi/content/abstract/161/3/361
    http://content.nejm.org/cgi/content/short/337/21/1491

    On totta, ettei ravinnon sisältämällä kolesterolilla ole läheskään niin suurta merkitystä kuin ennen luultiin.
    Ihmisen elimistö tuottaa keskimäärin 70% käyttämästään kolesterolista, 30% saadaan ravinnosta.
    Jos ravinnosta saa enemmän kolesterolia, elimistö tuottaa itse vähemmän.
    On kuitenkin olemassa yksilöitä, joilla tämä säätelymekanismi ei toimi. Heillä ravinnon sisältämä kolesteroli vaikuttaa voimakkaasti veren kolesterolimääriin.

    Elimistö pystyy tuottamaan kaiken tarvittavan kolesterolin, joten sitä ei välttämättä tarvitse saada ravinnosta lainkaan. Mutta ei sen vuoksi pidä niin kamalasti vältellä muuten terveellisiä ruoka-aineita, kuten munia.

    Lisää tietoa kolesterolista ja rasvoista löytyy esim. täältä:

    http://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/what-should-you-eat/fats-and-cholesterol/
    (Huom. koko artikkeli löytyy klikkaamalla kohdasta "Read the full article about fats and cholesterol")

    VastaaPoista
  18. pauli: kun mä sanon että syön pitsaa jos mun tekee mieli pitsaa en tarkota sillä etten piittais syömisistäni.. tottakai katson vähän mitä syön mutta en todellakaan aio elää elämääni murehtien pelkästään siitä että onko tässä nyt kolesterolia liikaa vai ei.. tunnetko edes tätä mun sairautta niin hyvin että voit pelkän tekstini arviolla päätellä miten ruokavalio vaikuttaa arvoihini, sillä lääkärikin on todennut minun kohdallani että ruokavaliolla on tapauksessani pieni osa koska oma keho tuottaa sen liian kolesterolin suurimmaksi osaksi itse....... sitä paitsi nyt mulle on löydetty ehkä sopiva lääke jolla on nyt edelliseen lääkkeeseen nähden parempi vaikutus,kun pienemmällä milligramma määrällä kolesterolini on laskenut 5.6!!!!!!! :)

    VastaaPoista
  19. Elina, on hyvä että katsot mitä syöt. Ja on hyvä, ettet turhaan murehdi, sillä stressi aiheuttaa kaikenlaisia sairauksia.

    Mutta olet ymmärtänyt väärin sen "elimistö tuottaa itse suurimman osan kolesterolista". Ei se elimistö sitä tyhjästä tuota, vaan siitä ravinnosta, jota sinä syöt. Pääasiassa eri rasvoista. Tyydyttyneet rasvahapot lisäävät elimistössä haitallisen LDL-kolesterolin määrää, tyydyttymättömät rasvahapot lisäävät hyödyllisen HDL-kolesterolin määrää ja hieman myös vähentävät LDL-kolesterolin määrää.

    Miksi minun pitäisi jotenkin päätellä, paljonko ruokavalio vaikuttaa arvoihisi? Sinähän itse kerroit sen, 9.6 >> 7.1.

    VastaaPoista
  20. Pakko tuohon vähän väen vängällä vääntää: ei ole olemassa HDL ja LDL kolesterolia. Molemmat ovat lipoproteiineja, jotka kuljettavat kolestrolia. Eikö niin?

    VastaaPoista