maanantaina, marraskuuta 19, 2007

Juuri näin!

**
Kun lukee Kotimaiset Kasvikset ry:n viestintäpäällikön Pirjo Toikkasen kirjoitusta
juureksista, tulee hyvälle tuulelle. Juuri näin pitää juureksista kertoa!

Tässä muutama makupala:
  • Juurekset ovat kivunneet ruoan ammattilaisten ja ruokaharrastajien suosikeiksi.
  • Juureksia on alettu nauttia juhlahetkinä hienoina terriineinä ja timbaaleina, piiraina ja gratiineina. Mutta vain pienissä piireissä, koska juuresten kulutusluvut ovat yhä vaatimattomia, jopa laskusuunnassa.
  • Juuresten vähäinen käyttö ihmetyttää, koska juurekset ovat edullisia, maistuvat herkullisilta, ovat ravintoarvoltaan erinomaisia ja niitä on hyvin saatavilla.
  • Juures ansaitsee tulla maistetuksi myös omana itsenään, juuri sille sopivalla tavalla valmistettuna ja maustettuna.
  • Punajuuri kuuluu jouluun jo värinsä puolesta, mutta myös nauriista, selleristä ja mustajuuresta saa upeita ruokia. Piparjuuri piristää kirpeydellään.
  • Soseutetut juurekset eli juurespyreet on helppo maustaa ja rikastaa kiinnostaviksi: esimerkiksi porkkanalle rakuunaa ja appelsiinia, punajuurelle omenaa ja timjamia. Kaikki juurekset pitävät pähkinä-, seesami- tai muusta laadukkaasta öljytilkasta ja jouluisista piparkakkumausteista: kanelista, neilikasta ja kardemummasta, muskotista, tähtianiksesta ja inkivääristä.
  • Juuressoseet muuntuvat keitoiksi, kun niitä jatkaa kana- tai kasvisliemellä.
  • Sosekeitot voi tehdä käden käänteessä juuressoseista, joita saa pakattuina tuoretuotteina, sous vide -tuotteina ja pakasteina. Soseutettua porkkanaa ja lanttua on kaupoissa, myös imellettyä perunasoseainesta kausituotteena ennen joulua. Näiden lisäksi on kehitetty punajuuri-perunasose sekä porkkanasta, palsternakasta, lantusta ja selleristä tehty juuressose helpottamaan juuresruokien valmistusta.
  • Uunipaahdetuista juureksista joko sekoituksina tai erikseen kypsennettyinä pitävät kaikki. Valmistus on helppoa: Pyöräytä juureslohkot öljytilkassa, mausta suolalla, pippurilla ja hunajalla. Lisää yrtin oksia ja pirskota joukkoon balsamicoa, jos haluat. Paahda uunissa kypsiksi.
  • Juurekset voit hankkia työn helpottamiseksi valmiiksi paloiteltuina. Hyvä juureshöystö syntyy ratatouillen tapaan käyttäen juuresten hauduttamiseen vähän viiniä ja runsaasti tomaatteja ja välimerellisiä mausteita.
  • Pannulla haudutetut juurekset maistuvat makeilta. Juureskuutiot lisätään esikeitettyinä pannulle ja karamellisoidaan mausteiden ja sokerin kanssa herkullisiksi. Pakastetut juureskuutiot sopivat tähän tarkoitukseen hyvin.
  • Etikkapunajuuret sopivat vastapainoksi pehmeänmakuisille jouluruoille. Tölkitettyjä punajuuria saa kuutioituina, suikaleina ja lohkoina tuttujen viipaleiden ja kokonaisten etikkapunajuurien lisäksi. Valmiiksi kuutioidut punajuuret helpottavat rosollin valmistusta.

Juuresten kulutus oli Suomessa henkeä kohti vuonna 2006 yhteensä 10,6 kg, josta:
  • porkkanaa 8,4 kg
  • lanttua 1,1 kg
  • punajuurta 550 g
  • bataattia 170 g
  • naurista 100 g
  • palsternakkaa 80 g
  • selleriä 40 g
  • retiisiä 40 g
  • muita juureksia yht. 150 g
Vuoteen 2005 verrattuna juuresten kokonaiskulutus/hlö on vähentynyt 1,5 kg.

Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry:n uutiskirje, 19.11.2007

9 kommenttia:

  1. Juurekset maistuvat pahalta ja ovat epäterveellisiä.

    VastaaPoista
  2. En oikein usko tuohon, Jorma-Einari, että juurekset maistuisivat pahalle valtaosalle väestöstä. Saatat kuulua siihen vähemmistöön, jonka mielestä juurekset ovat paha ja epäterveellinen asia. Kunnioitan mielipidettäsi.

    Oma mielipiteeni on, että juureksia voi syödä kohtuullisia määriä ja nimenomaan monipuolisista lähteistä. Jonkin verran olen korostan sanomassani, että vähän liikuntaa harrastavien olisi syytä välttää kaikkein tärkkelyspitoisimpien juuresten nauttimista ainakin suurina määrinä. Vaarana on, että sokeriksi muuntuva tärkkelys ei löydä varastointipaikkaa maksasta tai lihaksista, jolloin ne menevär siihen vyötäröllä olevaan Michelin-renkaaseen.

    Sitä minä en laisinkaan ymmärrä, mikä tarve sinulla on purkaa tänne blogiini sitä pahaa oloasi ja tekstailla sellaisia viestejä, että niitä ei uskoisi täysipäisen Suomen kansalaisen tuottamaksi. Nytkin olen joutunut hylkäämään monta viestiäsi. Aiheutat minulle suunnattoman paljon vaivaa kun joudun pitämään päällä kommenttien moderoinnin. Jos sinulla on jotain sanottavaa, niin sano se kauniisti. Ja mieti mikä on viestisi tarkoitus: toisten mielipiteitten jatkuva ampuminen alas tai oman ravitsemuksellisen käsityksen pönkittäminen? Kunhan olet siivosti, annan sinulle palstatilaa tässä blogissa.

    VastaaPoista
  3. Toi www.kotimaisetkasvikset.fi/ kuuluu samaan sarjaan kuin www.margariinitiedotus.fi/ ja www.leipatiedotus.fi/, eli kyse on markkinoinnista.

    Väitän edelleen, että hiilihydraatti on haitallista myös liikuntaa paljon harrastaville.

    Väität, että tutkimusten mukaan liikkuva ihminen tarvitsee hiilihydraatteja. Näiden tutkimusten tekijät eivät ole kuitenkaan tehneet kotiläksyjään. Ne tutkimukset on tehty hiilihydraattiin sopeutuneilla ihmisillä.

    Eli ne tutkimukset on tehty väärin.

    Näytä yksikin tutkimus, missä on voitu kiistattomasti osoittaa, että rasva-adaptoituneen suorituskyky rasvalla on ollut huonompi kuin hiilihydraattiadaptoituneen hiilihydraateilla.

    Ja mitä yhteistä on hanmaspeikoilla ja syöpäsoluilla? Ne molemmat toimivat vain hiilihydraatilla.

    VastaaPoista
  4. Aiotko näyttää jonkun tutkimuksen mikä osoittaisi hiilihydraattien paremmuuden rasvaan nähden?

    VastaaPoista
  5. Rauhoitu Jorma-Einari! Minulla on ollut vähän kiireinen päivä. Kokoan tässä päivän kirjepostia ja vastailen sähköposteihin.

    Kysymyksesi on sillä tavalla hankala, että joudun pyytämään sinua ensin tutustumaan siihen valtavaan määrään kirjoja, joissa on kirjoitettu aiheesta liikunta ja hiilihydraatit. Lue ensin esimerkiksi nämä kirjastoista helposti löytyvät kirjat ja palaa sitten takaisin tuohon kysymyksenasetteluusi (mikäli on tarvetta):

    Mikael Fogelholm ja Ilkka Vuori. TERVEYSLIIKUNTA - FYYSINEN AKTIIVISUUS TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ. Duodecim, Helsinki 2005

    Borg Patrik, Fogelholm Mikael, Hiilloskorpi Hannele. LIIKKUJAN RAVITSEMUS - TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN, Edita, Helsinki 2004

    Aalto Riku. KUNTOILIJAN KÄSIKIRJA: OPAS TULOKSELLISEEN KUNTOLIIKUNTAAN. Docendo, Jyväskylä, 2005

    Mikael Fogelholm, Seppo Rehunen. RAVITSEMUS, LIIKUNTA JA TERVEYS, 1996

    Ilander Olli. LIIKUNTARAVITSEMUS, Jyväskylä, 2006

    VastaaPoista
  6. En pdä Fägerholmia ja Bårgia ravitsemuksen asiantuntijoina. Tuskin nuo muutkaan tietävät ravitsemuksesta.

    Nyt olisikin haussa joku ihan oikea tieteellinen tutkimus mikä osoittaisi kiistattomasti hiilihydraattien tarpeellisuuden liikkkujalle.

    Sellaista tutkimusta ei kuitenkaan ole, mutta jos haluat yrittää niin mielelläni osoitan esittämäsi tutkimuksen virheet.

    VastaaPoista
  7. Päästän poikkeuksellisesti tuon kommenttisi, Jorma-Einari, järkyttävyydestään huolimatta kaikkien suomalaisten näkösälle. Päänuppisi on tehty harvinaisen tiheästä umpiluusta. Mainitsemasi ravitsemusalan asiantuntijat ovat aika hyvin perillä liikkujan ravitsemuksesta.

    Nyt pyydän, please, oikein kauniisti: Älä enää kirjoita blogiini! Otan pois minua häiritsevän kommenttien moderoinnin. Olethan sen verran fiksu, että ymmärrät lopettaa kirjoittelusi?

    VastaaPoista
  8. Käsittämättömän pienet nuo sellerin ja palsternakan määrät per henki. Eivätkö ihmiset syö keittoja?

    Ihmisten, jotka vinkuvat terveellisen ruoan kalleutta kannattaisi käväistä juuresosastolla ja katsoa, mitä maksavat terveelliset lanttu ja nauris. Joita voi myös syödä raakanakin. Tai kaali, vaikkei juures olekaan.

    *P*

    VastaaPoista
  9. Parahin *p*! Ihmisten uusavuttomuus on sitä luokkaa, että mieli menee todella matalaksi. Kotona valmistettu vihanneskeitto kuuluu niihin harvoihin ruokiin, jota minäkin osaan valmistaa. Hiljaisella lämmöllä rakkaudella valmistettu juureskeitto on taatusti terveellistä.

    Aina löytyy jääkaapista tai pöydältä juureksia naposteltavaksi. Kevyttä, vitamiini- ja kuitupitoista pureskeltavaa.

    VastaaPoista