keskiviikkona, joulukuuta 31, 2008

Viimeiset 50 vuotta lääketieteessä

***
Kirjoitettu 7.12.2008, tekstiä lisätty 10.12.2008, 29.12.2008 ja 31.12.2008

Jatkan tässä
lääketieteen historian katsaustani. Viimeisten 50 vuoden aikana on edistytty aivan erityisesti aivojen ja sydän- ja verisuonitautien ymmärtämisessä. Syövän hoidossa tapahtui paljon edistystä, mutta kuitenkin jäi paljon aukkoja paikattavaksi tulevaisuudessa. Tervetuloa mukaan aikamatkalle, joka vie sinut lääketieteen ja luonnontieteen ihanimpien keksintöjen pariin. Huomaatte, että itsestään selvinä ottamamme seikat ovatkin yllättävän äskettäin tehtyjen keksintöjen tuloksena syntyneitä lahjakkaiden ihmisten huippusaavutuksia. On käsittämättömän ihanaa elää juuri nyt kun paras mahdollinen tieto on käytettävissä!

1958 on komeaa aloittaa tämä katsaus erinomaisen brittiläisen biokemistin kera. Francis Crick kehitteli keskeistä opinkappalettaan molekyylibiologiassa: kun tieto on siirtynyt valkuaisaineeseen se ei voi enää sieltä päästä pois. Tieto voi siirtyä nukleiinihaposta toiseen, muttei valkuaisaineesta toiseen tai valkuaisaineesta takaisin nukleiinihappoon.
1958 valtava kiinnostus perintötekijöihimme näkyi Nobelpalkintojen muodossa. Amerikkalainen geneetikko Joshua Lederberg sai tuon himoitun palkinnon pitkäaikaisesta työstään geenien vaikutusmekanismien selvittelyssä. Geenien roolista perintötekijöiden siirtymisessä sukupolvesta toiseen palkittiin saman maan geneetikot George Beadle ja Edward Tatum.
1958 skottilääkäri Ian McDonald otti ensimmäisenä käyttöön ultraäänitutkimukset.
1958 keinotekoista makeutusainetta sakariinia käytettiin ensimmäistä kertaa elintarvikkeessa Yhdysvalloissa.
1959 tiedemiehet Severo Ochoa ja Arthur Kronberg saivat Nobelpalkinnon keksinnöistään, että kromosomit kantavat perintötekijöitämme.
1959 brittiläiset antropologit Louis ja Mary Leakey tekivät siihen asti vanhimmat ihmisen fossiililöydöt Olduvain kapeasta solasta Tansaniassa. Arvioitiin, että nämä fossiilit olivat jopa 2,5 miljoonaa vuotta vanhoja.
1959 kemikaali haloperidoli syntetisoitiin ja se sai käyttöä vakavien psyykkisten häiriöiden hoidossa.
1960 –luvun alussa otettiin käyttöön perheterapia edistyksellisenä hoitomuotona.
16.5.1960 amerikkalaisbiokemistit A. Tsugita ja Heinz Fraenkel-Conrat saivat ansaittua huomiota osakseen kun kuvasivat ensimmäisen kerran miten geenimutaation vaikutuksesta eri molekyylien toiminnassa tapahtui havaittavia muutoksia.
1961 tuhkarokkovirus löydettiin ja eristettiin. Kymmenen vuoden kuluessa kehitettiin rokote tuhkarokkoa vastaan.
1962 amerikkalainen tiedemies Rachel Carson julkaisi kirjan Silent Spring (Äänetön kevät), joka sai ihmiset tietoisiksi siitä miten ihmisten tuottamat kemikaalit tuhosivat luontoa.
1962 japanilaislääkärit ottivat käyttöön endoskoopin, sellaisen taipuisan putken, jolla voitiin tarkkaan tutkia vatsaonteloa.
1962 britit käyttivät ensi kertaa beetasalpaajia sydänoireiden hoidossa.
1963 Rochen laboratorioiden tuottama valium (diazepam) otettiin käyttöön rauhoittavana aineena.
1963 tutkijat A. Carlson ja M. Lindquist suosittelivat hanakasti dopamiinia skitsofreniaan.
1964 amerikkalainen kemisti Bruce Merrifield aloitti työt sen ainutlaatuisen tekniikan parissa, joka jälkeen päin tuli tunnetuksi geenitekniikan nimellä. Johti 1980 –luvulla siihen, että pystyttiin laajamittaisesti syntetisoimaan geenejä.
1964 amerikkalaiset mikrobiologit Keith Porter ja Thomas F. Roth havaitsivat solukalvojen pinnalla erityisiä reseptoreita, joiden kautta esimerkiksi hormonit voivat vaikuttaa solun toimintaan.
14.6.1964 australialainen geneetikko Pamela Abel raportoi yhdessä saksalaisen kollegansa kanssa vahvasta näytöstä, että perinnöllinen koodi oli aina samassa DNA:n muodossa kaikissa korkeimmissa eliöissä maan päällä.
1964 amerikkalaislääkäri Stanley Dudrick keksi syöttää energialiuosta suoraan suoneen sellaisille potilaille joilla oli vaikeuksia syödä ja juoda normaalisti.
1964 brittiantropologi Louis Leakey teki uusia ihmisfossiililöytöjä Tansaniassa siellä tutussa Olduvain solassa. Löytyi Homo habilis, joka arvioitiin 2,5 miljoonaa vuotta vanhaksi.
1965 viestiaineet nimeltään feromonit löydettiin ensin hyönteisissä ja sitten monissa muissa eläimissä.
1966 itävaltalainen tiedemies Konrad Lorenz julkaisi kiistanalaisen kirjansa aggressiivisuudesta, joka synnytti kiivaan keskustelun siitä miten kovin ihmisiä ohjasi opittu vihamielisyys.
1967 amerikkalainen sydänlääkäri Ren Favaloro kehitti sydämen ohitusleikkauksen sellaisia tilanteita varten jolloin sepelvaltimot ovat niin pahasti tukossa että sydän uhkaa jäädä ilman happea.
1967 amerikkalainen biokemisti Maurice Hilleman kehitti sikotautirokotteen.
3.12.1967 sydänkirurgi Christiaan Barnard suoritti kuuluisan sydämensiirtoleikkauksen. Hänen potilaansa Louis Washkansky eli 18 päivää leikkauksen jälkeen.
1968 sydänkirurgia otti uuden kehitysaskeleen kun amerikkalaiset sydänlääkärit Charles Dotter ja Melvin Judkins kehittivät pallonlaajennustekniikan, jolla tukkeutuneet verisuonet saadaan pysymään auki.
1969 Harvardin yliopiston tutkijat ilmoittivat eristäneensä geenin elävästä organismista. Meidän on ehkä vaikea käsittää miten merkittäviä nämä ensiaskeleet modernissa geeniteknologiassa aikanaan olivat.
1970-luvulla syntyi käsite vertaistuki. Tämä tarkoitti sitä, että samanlaisia elämänvaiheita ja sairauksia läpi käyneet ihmiset ymmärtävät toisiaan parhaiten ja he voivat tukea toinen toisiaan. Noin 20 vuoden kuluessa tästä tuli osa modernia psykoterapiaa.
1970-luvulla otettiin merkittäviä edistysaskelia aivojen monimutkaisen neurokemian alueella. Tunnistettiin mm. neurotransmitteri GABA (gammavoihappo), joka monista muista välittäjäaineista poiketen vaimensi hermoimpulsseja aivoissa.
1970 havaittiin ns. telomeeri ilmiö, jonka mukaan nämä kromosomien päissä olevat ulokkeet kuluvat solujen jakautuessa. Lyhentyessään ne viestittivät solujen ja koko yksilön vanhenemisesta.
1970 ihmisen kasvuhormoni syntetisoitiin.
1970 brittiläis-amerikkalainen lääkäri Albert Victor Crewe keksi pyyhkäisy elektronimikroskoopin.
1971 tiedemiehet ympäri maailman epäilivät kasvinsuojeluaine DDT:n aiheuttavan suurta tuhoa eläimissä, jotka olivat ravintoketjun loppupäässä. Vähitellen tämä johti DDT:n täyskieltoon koko maailmassa.
1972 yleistyi rintasyöpäleikkauksissa ns. konservatiivinen hoito, missä poistettiin vain se osa rinnasta jossa oli syöpäkasvua.
1972 kaksi vuotta sitten amerikkalaisen tiedemiehen Ted Hoffin toimesta keksitty mikroprosessori hiipi mukaan lääketieteellisten laitteiden kehitykseen. Niinpä keksittiin yhdistää aivojen kuvaus ja moderni tietotekniikka. Syntyi tietokoneavusteinen aivojen skannausmenetelmä, CAT, brittiläisen insinööri Godfrey Hounsfieldin ja amerikkalaisen lääkärin Allan Cormackin kehittämänä.
7.4.1972 oli päivä joka muutti Suomen. Silloin käynnistyi hanke nimeltään Pohjois-Karjala-projekti. Siitä alkoi pitkä 25-vuoden rupeama, jonka aikana sydänterveyden valistustyöhön valjastettiin niin terveydenhuoltohenkilökunnan jäseniä uusista terveyskeskuksista, Martta-yhdistysten toimeliaita naisia kylistä kuin aktiivisia sydänyhdistysten ihmisiä. Tutkija Martti Karvosen oli käynnistänyt rasva-aineenvaihdunnan ja sydän- ja verisuonitautien yhteyksiä tutkivia hankkeita, mutta tämä projekti henkilöityi nuoreen lääkäriin nimeltä Pekka Puska. Projekti onnistui yllättävän hyvin ja se sai runsaasti kansainvälistäkin huomiota. Puskan luomana ihmeenä pidetään sitä imagonmuutosta mikä Suomessa tapahtui: tupakanpoltosta luovuttiin, raavaat miehetkin söivät niitä rehuja (vihanneksia ja hedelmiä) kiihtyvään tahtiin, terveysliikunta yleistyi, tulivat kaikenlaiset kevyttuotteet markkinoille ja voi vaihtui margariiniin rasvasodaksi asti yltyneessä tiedemiesten ja markkinamiesten mediamylläkässä. "Vääränlaisesta" rasvasta tehtiin se suuri terveysmörkö. Rasva piti hakea pellosta, eikä eläimestä. Pohjois-Karjala-projektin terveysvaikutuksia liioitellaan usein ja voimme hyvin ymmärtää miksi projekti herättää monessa niin suuria intohimoja. 
1973 moderni geenitekniikka sai lopullisen läpimurtonsa kun amerikkalaisbiokemistit Stanley Cohen ja Herbert Boyer pilkkoivat DNA:n (perintöaineksen) pieniksi palasiksi ja yhdistivät nämä palaset uusien geenien kanssa bakteerisoluissa. Näin voitiin bakteereissa tuottaa halutun geenin tuottamaa ainetta yllin kyllin.
1973 Aberdeenin yliopistossa Skotlannissa tiedemiehet eristivät endorfiinit, jotka osoittautuivat luonteeltaan ja koostumukseltaan morfiinin kaltaisiksi elimistön omiksi kipulääkkeiksi.
1974 amerikkalaistiedemiehet F. Sherwood Rowland ja Mario Molinas tekivät hätkähdyttävän löydön, jolla oli kauaskantoiset vaikutukset: Freonin tapaiset hiilivety-yhdisteet tuhosivat maata ympäröivää otsonikerrosta. Vähitellen nämä yhdisteet kiellettiin ponnekaasuissa ja ilmastointilaitteissa sekä jääkaapeissa.
1975 argentiinalais-brittiläinen geneetikko Cesar Milstein ilmoitti pystyneensä kloonaamaan (monistamaan) ns. monoklonaalisia vasta-aineita.
1976 ensimmäiset antihistamiinit saatiin tuotantoon. Näistä aineista saatiin 1990 –lukuun mennessä jokapäiväisiä allergisten reaktioiden ja vatsahaavojen hoitamiseen tarkoitettuja lääkkeitä.
25.7.1978 Englannissa syntyi ensimmäinen koeputkilapsi.
1978 brittitiedemiehet esittelivät laparoskoopin, jolla voitiin tutkia sisäelimiä vatsanpeitteiden läpi vietävällä pienellä sauvalla ja kameralla.
1980 lääkärit Euroopassa ja USA:ssa aloittivat luuytimen talteenoton sellaisissa potilaissa, jotka saivat suuria annoksia säteilyä syövänhoidossa. Nujerrettuaan syövän, talteen otettu luuydin siirretään takaisin potilaaseen.
1981 kloonaustekniikka saatiin kehitettyä niin pitkälle, että Kiinassa kloonattiin kultainen karppi –niminen kala.
1981 mitokondrioiden DNA saatiin selville kokonaisuudessaan.
1981 brittiläiset tiedemiehet saivat toimintakykyiseksi NMR –laitteiston, jolla voitiin tehdä tarkkoja aivo-, selkäydin-, sydän- ja verisuoni- sekä näkötutkimuksia.
1981 USA:ssa kehitettiin hepatiittia vastaan rokote.
kesäkuussa 1981 tarttuvien tautien keskus Atlantassa, USA:n Georgian osavaltiossa raportoi epätavallisista keuhkokuumelöydöksistä homoseksuaalisesti suuntautuneilla miehillä. Osoittautui, että tässä olivat ensimmäiset havainnot pelottavasta AIDS –sairaudesta.
1982 amerikkalainen lääkeyritys Eli Lilly markkinoi geenitekniikalla tuotettua ihmisen insuliinia.
elokuussa 1982 annettiin kuolemaan johtavalle immuunipuutostaudille nimeksi AIDS. Alussa tautia havaittiin vain amerikkalaisilla homomiehillä, mutta muutaman vuoden sisällä se todettiin muissakin potilasryhmissä eri puolilla maailmaa.
2.12.1982 siirrettiin 62 –vuotiaaseen amerikkalaiseen potilaaseen keinosydän. Leikkaus onnistui, mutta potilas kuoli. Tosin vasta kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta influenssan jälkitautiin.
1983 Harvardin yliopistossa onnistuttiin rakentamaan geenitekniikan avulla yksi kokonainen kromosomi ihmisellä. Tästä alkoi ennennäkemätön innostus selvittää ihmisen koko DNA.
1983 amerikkalaislääkäri John E. Buster ilmoitti kehittäneensä keinotekoisen hedelmöitystekniikan missä luovuttajan munasolu hedelmöitettiin vastaanottajan miehen siittiöillä, huuhdottiin varovasti ulos luovuttajan kohdusta ja sijoitettiin vastaanottavan hedelmöityskyvyttömän äidin kohtuun. Menetelmällä oli noin 40 prosentin mahdollisuus onnistua.
1983 aspartaamia sisältävä Nutrasweet ilmestyi markkinoille Yhdysvalloissa ja yleistyi nopeasti koko maailmassa keinotekoisena makeutusaineena.
1984 huomattavan suuri biologinen tutkimuslaitos perustettiin Missouriin, Yhdysvaltoihin. Monsanto –nimisessä yrityksessä kehitettiin uusia lääkeaineita, geenimuunneltuja kasveja ja bakteerien avulla kehitettiin uusia kasvinsuojeluaineita. Yhtiö sai voimakasta kritiikkiä osakseen, mutta on kuin ihmeen kaupalla onnistunut pysymään pystyssä meidän päiviimme asti.
1984 lampaita onnistutaan kloonaamaan.
huhtikuussa 1984 ranskalainen tiedemies Luc Montagnier ja amerikkalainen lääkäri ilmoittivat löytäneensä AIDS immuunipuutostaudin aiheuttajan. Se oli virus ja he kutsuivat sitä nimellä HTLV-lll tai HIV. Syntyi kaamea kiista siitä kuka teki löydön ensimmäisenä. Voiton vei Montagnier vuonna 1987. Kiista on heijastunut meidän päiviimme asti kun vuoden 2008 Nobelin lääketieteen palkintojen jaossa haluttiin kunnioittaa laajaa HIV –tutkimusta. Gallo jätettiin taas ulkopuolelle.
1985 kehitettiin Positron Emission Tomography (PET) –skanneri, jolla voitiin menestyksellisesti tutkia elävän ihmisen sydämen- ja aivojen aineenvaihduntaa sekä aktiviteettia.
joulukuussa 1985 tuli Kalifornian yliopistosta virallinen tieto, että AIDS –viruksen voi välttää käyttämällä kondomia.
1986 tutkittuaan syöpäkasvaimien kasvua amerikkalaiset tiedemiehet löytävät vahingossa ensimmäiset solujen jakautumista säätelevät geenit. Alkaa ennen näkemätön into etsiä niitä geenejä, jotka säätelevät ihmisen soluja.
28.4.1986 tapahtui erittäin vakava ydinvoimalaonnettomuus Tshernobylissä, Ukrainassa. Onnettomuudessa kuoli 31 palomiestä ja ydinvoimalan työntekijää, mutta kauaskantoisempana seurauksena radioaktiivinen laskeuma johtaa mm. leukemian ja kilpirauhassyöpien lisääntymiseen laajoilla alueilla.
1987 meksikolaislääkäri Ignacio Navarro kehitti leikkausmenetelmän Parkinsonin tautiin, jossa istutettiin potilaan aivoihin lisämunuainen. Tämä siirrännäinen lisäsi aivojen dopamiinin tuotantoa, eli sitä välittäjäainetta josta on pulaa potilaassa.
1987 ilmestyi markkinoille ensimmäisenä AIDS –lääkkeenä AZT (atsidotymidiini).
1987 amerikkalainen lääkeyritys Eli Lilly toi markkinoille masennuslääkkeen nimeltään Prozac (fluoksetiiniä), joka ensikokeilujen jälkeen osoittautui varsinaiseksi onnellisuuspilleriksi ja sen myynti oli aivan valtavaa. Myöhemmin tästä masennuslääkkeestä nousi valtava kohu kun todettiin lääkkeen johtaneen mm. lisääntyneeseen itsemurha-alttiuteen. Vaadittiin varoitustekstejä lääkepakkauksiin, jota lääkeyritys kovasti tietenkin vastusteli viimeiseen asti, peläten menestystuotteen myynnin romahtamista.
1988 geneetikot ilmoittivat, että oli mahdollista luotettavasti tunnistaa henkilö sen DNA –määrän perusteella mitä löytyy yhdestä ainoasta hiuksesta.
1988 skotlantilaiset tiedemiehet tekivät merkittävän tieteellisen löydön: jotkut syöpäkasvaimet menettivät geneettistä materiaalia. Tämä johti erityisen teorian syntymiseen missä syöpäkasvainten kasvua hillitsevät ja kiihdyttävät geenit nousivat päärooliin.
1988 useat tiedemiehet väittivät kasvihuonekaasujen johtavan maapallon ilmaston kiihtyvään lämpiämiseen, mutta ilmiöön ei tietääkseni vieläkään kaikki tiedemiehet usko.
1988 amerikkalainen psykiatri Richard Haier ilmoitti PET –skannausten perusteella, että älykkäät ihmiset käyttävät aivojaan tehokkaammin kuin vähemmän älykkäät.
1989 amerikkalaiset tiedemiehet Steven Rosenberg, R. Michael Blaese ja W. French Anderson keksivät geeninsiirtotekniikan.
toukokuussa 1989 amerikkalaiset geneetikot ensimmäistä kertaa siirsivät potilaaseen geenimuunneltuja soluja. Tässä tapauksessa soluja käytettiin syöpäsolukasvun seuraamiseen, mutta myöhemmin tämä tekniikka sai myös muita lääketieteellisiä ulottuvuuksia, joiden käyttöarvo saadaan selville vasta tulevien vuosien (vuosisatojen) myötä.
1989 amerikkalaiset tiedemiehet David Goeddel, William Korh, Diane Pennica ja Gordon Behar kehittivät verihyytymiä liuottavia lääkkeitä käytettäväksi sydänkohtauksen saaneiden potilaiden tehokkaaseen hoitoon.
1989 amerikkalaiset tiedemiehet James W. Tetrud ja J. William Landstrom ilmoittivat keksineensä lääkkeen (Deprenyl), jolla voitiin lieventää neurologisten sairauksien oireita ja jarruttaa mm. Parkinsonin taudin etenemistä.
1990 ilmestyi tieto, että dopamiinireseptorien määrä vaikutti siihen kehittyikö ihmiselle alkoholismi (liiallinen alkoholinkäyttö).
1990 nähtiin ensimmäiset arviot siitä, että geenit määrittelevät hyvin pitkälle sen tuleeko meistä aikuisina lihavia vai laihoja.
1990
amerikkalainen reumalääkäri Lawrence E . Shellman ilmoitti löytäneensä geenin joka on yhteydessä niveltulehdukseen.
1990 tiedemiehet totesivat tupakoinnin suurimmaksi yksittäiseksi riskitekijäksi sydän- ja verisuonitaudeissa.
1990 tiedemiehet pitivät lähes varmana, että ravintokuidut voivat ehkäistä paksusuolensyövän kehittymistä.
14.9.1990 on merkkipaalu modernissa lääkehoidossa. Silloin aloitettiin nelivuotiaalle tytölle geenitekniikan avulla muunneltujen valkosolujen anto kuukausittain harvinaisen immuunipuutostaudin hoitoon (adenosiinideaminaasin puutostauti).
joulukuussa 1990 ilmestyivät markkinoille ensimmäiset raskauden ehkäisykapselit, jotka sijoitettiin ihon alle.
1991 brittiläiset tiedemiehet löysivät Y-kromosomista sen geenialueen, joka määrittelee ns. miehiset ominaisuudet. Löydettiin myös Alzheimerin taudissa merkittävä geeni.
1991 Amerikan sydänliitto suositteli välttämään lihaa ruokavaliossa. Tämä oli osa massiivista kampanjaa, jossa pyrittiin vaikuttamaan kansalaisten ravitsemukseen. Alkuunpanijana tässä kampanjoinnissa voidaan pitää tohtori Ancel Keysiä, joka aikoinaan löysi yhteyden ravintorasvojen ja sydänkuolleisuuden välillä. Tätä ”rasva tukki suonet ja pysäyttää sydämen” –ideologiaa on voimakkaasti kritisoitu, mutta koululääketiede luottaa pitkälti tähän rasvadogmiin.
1992 tiedemiehet Yhdysvalloissa, Ranskassa ja muuallakin ovat yhteistyössä kartoittaneet valmiiksi ihmisen kaksi kromosomia, Y –kromosomin ja kromosomin numero 21. Tämä kartoitustyö on alkusysäyksenä mittavalle HUGO –projektille (Human Genome Project), jossa kartoitettiin vähän yli kymmenen vuoden kuluessa ihmisen koko genomi (kaikki kromosomit, perintötekijät).
1992 tutkijat olivat sitä mieltä, että Alzheimerin tauti kehittyi kun muodostui biokemiallinen epätasapaino aivoissa, joka johti beeta-amyloidi plakkien laajamittaiseen muodostumiseen.
1992 tiedemiehet kritisoivat kovasti ainoan toimivan AIDS –lääkkeen atsidotymidiinin (AZT) vaatimatonta tehoa potilaissa. Muutakaan ei ollut tosin tarjolla.
1993 brittiläiset geneetikot onnistuivat löytämään sen geenin, jonka johdosta potilaille kehittyi lihassurkastumatauti nimeltään ALS. Toiveena oli löytää lääke tähän pahaan sairauteen.
1993 kloonaustekniikka oli kehittynyt niin pitkälle, että useat tutkimusryhmät ilmoittivat monistaneensa ihmisalkioita. Syntyi kova tutkimuseettinen vääntö siitä, miten pitkälle voitiin mennä ihmistieteessä.
1994 amerikkalainen lääkäreistä koostuva tutkimusryhmä käytti menestyksellisesti geeniterapiaa hoitaessaan potilasta, jolla oli ollut syntymästä saakka korkea kolesteroli.
1994 amerikkalaisille elintarvikemarkkinoille tuotiin geeniteknologian avulla kehitetty ”supertomaatti”, joka oli erityisen maistuva ja kesti kauan pilaantumatta. Tämän tuotteen todettiin raivanneen tilaa myös muille geenimuunnelluille kasveille ruokapöydissämme. Vastustus geenimuunneltua ruokaa vastaan kasvoi kasvamistaan. 
1995 Raision Tehtaat toi markkinoille Benecol kasvimargariinin, jonka väitettiin alentavan kolesterolia. Benecolista tuli nopeasti menestystuote. 
1995 Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti AIDS:iin sairastuneiden määrän koko maapallolla ylittäneen virallisesti yhden miljoonan. Todellisuudessa arvioitiin luvun olevan 4-5 kertaa suuremman. 
1.3.1995 Suomessa tuli voimaan uusi tiukennettu tupakkalaki, jonka mukaan tupakointi oli sallittua työpaikoilla ja julkisissa tiloissa vain erityisissä tupakkahuoneissa. 
1996 amerikkalaiset solututkijat löysivät uusia raskauttavia todisteita siitä, että tupakka aiheutti keuhkosyöpää. Tämä johti vuonna 1997 syntyneeseen sopimukseen, jossa tupakkayhtiöt lupasivat maksaa yli 1800 miljardia markkaa (300 miljardia euroa) korvauksia tupakan aiheuttamista terveyshaitoista vuoteen 2022 mennessä. 
17.1.1996 Helsingissä tehtiin Pohjoismaiden ensimmäinen tähystystekniikalla toteutettu sydämen ohitusleikkaus. 
20.3.1996 Britanniassa jouduttiin myöntämään, että tappavalla ”hullun lehmän” BSE-taudilla saattoi olla yhteys ihmisillä esiintyvään Creutzfeldt-Jakobin tautiin. 
syyskuussa 1996 Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa otettiin käyttöön geeninsiirrot syövän hoidossa. 
joulukuussa 1996 lääketieteen Nobelpalkinto jaettiin australialaiselle tutkijalle Peter Dohertylle ja sveitsiläiselle kollegalle Rolf Zinkernagelille. He olivat selvittäneet miten ihmisen immuunipuolustus tunnistaa virustartunnan saaneet solut ja millä ehdoin se lähtee tuhoamaan nämä solut.  
1997 professori Pekka Puskan johtama Pohjois-Karjala-projekti päättyi kestettyään 25 vuotta ja saavutettuaan asetetut tavoitteet moninkertaisesti. Työikäisen väestön vuotuisen sydänkuolleisuuden todettiin vähentyneen Pohjois-Karjalassa (ja muualla Suomessa!) noin 75 prosenttia. Keskimääräiset kolesteroliarvot laskivat vuoden 1972 tasosta 7 mmol/l vuonna 1997 mitattuun 5,5, mmol/l. Suomalaiset saatiin syömään kevyemmin, vähentämään tupakointiaan, lisäämään vihannesten ja hedelmien syöntiä sekä liikkuivat enemmän. 
23.2.1997 brittiläistutkijat ilmoittivat kloonanneensa ensimmäistä kertaa maailmassa täysikasvuisen eläimen. Lampaan utareesta otetusta solusta kloonattiin Dolly-lammas, joka tiedon julkistamishetkellä oli seitsemän kuukauden ikäinen. 
toukokuussa 1997 otettiin Suomessa uudelleen käyttöön Hippokrateen lääkärinvala. Se oli yli 70 vuoden ajan ollut pois käytöstä. Lääkärit vannoivat kunnian ja omantunnon kautta kunnioittavansa mm. ihmisyyttä ja potilaan tahtoa. 
elokuussa 1997 pohjoismaissa syntyi valtava kohu kun väitettiin Ruotsin ja Suomen suorittaneen pakkosterilointeja ”rotupuhtauden” nimissä vuosina 1935-1976. Syyksi sterilointiin riittivät: tumma ihonväri, alkoholismi, vähälahjaisuus tai mielisairaus. Suomessa steriloitiin tänä mainittuna aikana ainakin 11 000 ihmistä pakosta.
joulukuussa 1997 Nobelin lääketieteen palkinto jaettiin amerikkalaiselle biologille Stanley Prusinerille. Hän oli pitkään tutkinut aivotoiminnan rappeutumista ja häntä pidettiin prionien löytäjänä. Nämä prionit on yhdistetty tarttuviin tauteihin kuten esim. "hullun lehmän" -tautiin ja ilmenevät ihmisillä Creutzfeldt-Jakobin tautina.
1998 Maailman terveysjärjestö (WHO) varoitti leväperäisyydestä tuberkuloosin suhteen. Maailman tuberkuloositilanteen arvioitiin olevan pahenemaan päin 16 maan laiminlyödessä tuberkuloosin vastaista työtään.
huhtikuussa 1998 Yhdysvaltain markkinoille tuli suurella kohulla potenssilääke Viagra.
huhtikuussa 1998 Yhdysvaltain tupakkateollisuus sanoutui irti sopimuksestaan karsia tupakoinnin haittoja ja maksaa tuntuvia korvauksia tupakoinnin aiheuttamista terveyshaitoista. Kovan painostuksen jälkeen ääni muuttui taas kellossa marraskuussa 1998 ja korvaussummaksi sovittiin 1030 miljardia markkaa tupakan aiheuttamiin sairauskuluihin sekä 230 miljardia markkaa tupakkasairauksien ehkäisyyn.
joulukuussa 1998 Viagra oli jäykistänyt elimiä sen verran runsaasti, että siitä voitiin myöntää lääketieteen Nobelin palkinto.
31.1.1999 amerikkalaiset tutkijat kertoivat AIDS:ia aiheuttavan HIV-viruksen olevan peräisin simpansseista, joista se oli päässyt ihmiselimistöön ihmisten käytettyä niitä ravinnokseen.
joulukuussa 1999 palkittiin lääketieteen nobelpalkinnolla saksalaistiedemiehen Günther Blobelin työ soluproteiinien liikkumista selvittävien signaalien ymmärtämisestä. 
1.1.2000 ei koittanut maailmanloppu. Elämä jatkui. Mayojen kalenteri loppuu 21.12.2012 ja sen on tulkittu ennustavan seuraavaa maailmanloppua. Uskokoon ken haluaa.
13.1.2000 ranskalaismiehelle tehtiin ensimmäisenä maailmassa molempien käsien siirto. Mies oli menettänyt molemmat kätensä omatekoisen raketin räjähdyksessä. Hän sai 17 tuntia kestäneessä leikkauksessa onnettomuudessa kuolleen miehen kädet.
syyskuussa 2000 WHO ilmoittaa ylpeästi, että suomalaiset ovat vähentäneet tupakointia peräti 40 prosenttia vuodesta 1970 vuoteen 1999. 
joulukuussa 2000 ruotsalainen tiedemies Arvid Carlsson sai yhdessä yhdysvaltalaisten tutkijakollegoidensa kanssa Nobelin lääketieteen palkinnon dopamiinin vaikutusten seikkaperäisestä selvittelystä.
helmikuussa 2001 italialainen hedelmällisyystutkija Severino Antinori kohahdutti maailmaa lupaamalla ensimmäiset ihmiskloonit vuoteen 2003 mennessä. 


  

Jatkuu myöhemmin…

4 kommenttia:

  1. Missä on vertaistuki närästykseen?

    Närästys on mun mielestä merkki sopimattomasta ja siksi sitä tunnetta ei pitäisi hävittää, kuten ei kipuaistimustakaan, jos syytä ei selvitetä ensin. Mistä muuten tietää välttää asioita, jotka sen aiheuttavat?

    Vertaistuki onkin sitten hämärämpää aluetta...

    VastaaPoista
  2. Yksi merkkipaalu on jäänyt unholaan, nimittäin koentsyymi Q10:n eli ubikinonin keksiminen vuonna 1957 ja sen rakenteen selvittäminen 1958. Edellisen teki tohtori Frederick Crane, Wisconsinin yliopistossa. Hän löysi ubikinonin naudan sydänlihaksesta. Seuraavana vuonna kemian professori Karl Folkers (1906–1992) selvitti ubikinonin rakenteen.

    Japanissa järjestettiin 2007kansainvälinen Q10-kongressi. Siinä esitetyt tieteelliset raportit (n=33) on nyt julkaistu BioFactors (Oxford) -lehdessä. Valitettavasti niitä ei pääse lukemaan ilman rekisteröitymistä, mutta jo otsikoidenkin silmäily antaa hyvän kuvan siitä, kuinka valtavan laajalla sektorilla ubikinonia nykyään tutkitaan
    http://tinyurl.com/6tvvvx
    Pari abstraktia löytyi kuitenkin pubmedistä:
    Q10 hidastaa ihon vanhenemismuutoksia, joiden syynä ovat mitokondrioiden vauriot
    http://tinyurl.com/9p6mek
    Q10 suojaa ihoa UV-säteilyn aiheuttamilta vaurioilta, kuten ihon rypistymiseltä (Q10 vaimentaa interleukiini 6:tta (IL-6)
    http://tinyurl.com/8vrqjh

    Ubikinoni tuottaa energiaa mitokondrioissa, joiden elektronien siirtomekanismin kuvasi kemisti Peter Mitchell (1920-1992). Häneen suhtauduttiin tiedemaalilmassa nuivasti, kunnes hänelle myönnettiin kemian Nobelin palkinto vuonna 1978.
    http://tinyurl.com/7pn8hg

    Saamme kiittää Mitchelliä siitä, että hänen keksintönsä raivasi tietä ubikinonitutkimuksille.

    Neurologiyhdistys ja Duodecim lisäsivät ubikinonin syyskuussa migreenin Käypä hoito -suositukseen (päiväannos 150-300 mg).
    http:/www.kaypahoito.fi

    Ubikinoni on erittäin aktuelli tutkimuskohde etenkin kardiologiassa, neurologiassa ja urheilulääketieteessä.

    VastaaPoista
  3. Anonyymi = tohtori Matti Tolonen huomautti ihan oikeasti tämän kirjoitukseni puutteista. Kiitos ubikinonin historiikista. Näitä historian tietoja olen kerännyt pelottavan itsekkäin perustein (luentojani varten) ja puutteita on tietenkin runsaasti niin tässä kirjoituksessani kuin muissakin kirjoituksissani. Kiitos huomautuksesta!

    VastaaPoista
  4. Lisäystäni ubikinonin keksimisestä ei ollut tarkoitettu moitteeksi vaan täydennykseksiChristerin erinomaiseen listaan.

    Mitokondrioiden vaurioituminen näyttää olevan yleistä lähes kaikissa pitkäaikaisissa sairauksissa, mutta sitä ei tiedosteta eikä opeteta edes terveydenhuollon ammattihenkilöille vielä kovinkaan laajalti. Esimerkiksi hermostoa rappeuttavissa sairauksissa mitokondrioiden vauriot ovat aivan keskeisiä. Koska niitä ei ymmärretä ehkäistä eikä hoitaa, ei neurologisten tautien käypä hoito olekaan tehokasta. Usein sanotaan, että neurologit onnittelevat toisiaan onnistuneen diagnoosin johdosta, mutta valitettavasti se ei auta potilasta. Mitokondrioiden vaurioista, hapetusstressistä ja ubikinonista järjestetään laaja kongressi, josta alustavaa tietoa on tässä
    http://tinyurl.com/8rtaz4
    Toivottavasti Christerillä liikenee aikanaan aikaa kertoa blogissaan sen tuloksista.

    VastaaPoista