torstaina, helmikuuta 12, 2009

Laihdutuspillerin markkinoinnissa mukana tanskalaisprofessori

##
Tämä ei ole mukavaa luettavaa
. Jos elämässäsi on surua ja murhetta, jätä tämä juttu lukematta.

Svenska Dagbladet kirjoittaa 11.2.2009 laihdutuslääkkeestä nimeltään Tesofensin. Teksti on taattua toimittaja Henrik Ennartin käsialaa. Asia on ykkösuutisena nyt myös Dagens Medicin lääkärilehdessä.

Pohjoismaiden tunnetuimpia ravitsemusasiantuntijoita, tanskalaista professori Arne Astrupia, pidetään aika härskinä markkinamiehenä. Hän on osakkaana yrityksessä (NeuroSearch), joka valmistaa tätä laihdutuspilleriä. Pilleri muuttuu professorin suussa vaarattomaksi ja lukuisin tieteellisin kirjoituksin hän lisää tämän pillerin luotettavuutta. Lisäksi tämä professori tekee ehkä kaikkein suurinta tuhovaikutusta lainaamalla mielipiteitään suosittuihin viikkolehtiin. Mielipiteiden muokkaamisessa viikkolehdillä on huomattava asema. Professorien ja lääkäreiden sanaan on totuttu luottamaan. Varsin suosittu professori työskentelee Kööpenhaminan yliopistossa. On vaikea löytää suurempaa asiantuntijaa lihavuuden tutkimuksessa kuin tämä mainittu tanskalaisprofessori. Hän antaa ohjeita Maailman terveysjärjestö WHO:lle, on toimittajana Obesity Reviews -lehdessä, toimii useiden merkittävien tiede- ja lääkärilehtien tarkastajana ja hän istuu lukuisissa eri asiantuntijapaneeleissa. Häntä kuunnellaan ja häneltä saatuja neuvoja totellaan. Valta sokaisee herkästi ja nyt professori Astrup on kerta kaikkiaan mennyt liian pitkälle. Täytyy seurata tämän ikävän laihdutuspilleriskandaalin kehittymistä.

Minulla on tapana sanoa asiat suoraan ja ihmetellä asioita julkisesti. Ihmettelen nyt julkisesti yhtä asiaa. Olin muutama päivä sitten puheenjohtajana paneelissa, joka pohti uusia ravitsemussuosituksia ja erityisesti sitä voitaisiinko hiilihydraattien saantia rajoittaa. Yllättyin Kuopion yliopiston professori Matti Uusituvan vastustaessa jyrkästi yksikönjohtaja Mikael Fogelholmin esitystä kiristää hiilihydraattivyötä 5 prosentin verran. Fogelholmin arvostama professori Walter Willett leimattiin professori Uusituvan kommentissa pelkäksi ravitsemusepidemiologiksi ilman minkäänlaista kokeellista kokemusta. Onko mahdollista? Ei kai nyt sentään meillä Suomessa? Voiko olla niin? En usko? Mitä häh? No joo, sanotaan se nyt suoraan: Ei kai professori Uusituvalla ole mitään tekemistä sokeriteollisuuden tukemisen kanssa. Ei kai?

Sanoinhan, että tämä on ikävä uutinen, ja toivon olevani ihan pielessä professori Uusituvan suhteen. Ehkä meillä Suomessa ei esiinny mitään tällaista professori Astrupin tapaista mielipiteitten muokkausta laisinkaan? Voihan professoreihimme luottaa? Voihan?

Tätä kirjoitusta ei ole pakko kommentoida.

14 kommenttia:

  1. Rehtori Matti Uusitupa
    Curriculum vitae

    Danisco tutkimussäätiö, hallituksen varapuheenjohtaja 2001->

    VastaaPoista
  2. Daniscon tutkimusäätiö s.r. myöntää rahoitusta lääke- ja ravitsemustieteelliseen tutkimustyöhön etupäässä sokerien, sokerijohdannaisten ja viljatuotteiden ominaisuuksien ja vaikutusten selvittämiseksi tai valmistustekniikan kehittämiseksi. Aihepiiriin kuuluvat erityisesti sokerien, sokerijohdannaisten tai viljatuotteiden ravitsemusfysiologinen merkitys yksilö- ja väestötasolla.

    VastaaPoista
  3. Tanskalaistutkija Arne Astrup on analysoinut kuutisenkymmentä tutkimusta Atkinsin dieetistä ja muista vähähiilihydraattisista dieeteistä.
    Atkinsin dieetin aiheuttama päänsärky ja ummetus saattavat asiantuntijoiden mukaan selittyä hedelmien, vihannesten ja viljakuidun vähyydellä. Astrupin mukaan Atkinsin dieettiä noudattavilla ovat usein ongelmana myös hengityksen paha haju, lihaskouristukset ja ihottumat. Näitä ei vähärasvaista dieettiä noudattavilla esiintynyt. Hiilihydraattien niukkuus saattaisi selittää nämä oireet. Jo vuosien ajan on tiedetty, että hiilihydraattien vähimmäistarve on noin 150 grammaa päivässä.

    VastaaPoista
  4. Uusitupa on yksi pääsyyllisistä lihavuusepidemiaan maassamme. Elää aivan umpiossa.

    VastaaPoista
  5. "Jo vuosien ajan on tiedetty, että hiilihydraattien vähimmäistarve on noin 150 grammaa päivässä."

    Lukuisat pohjoiset kansat elivät kymmeniä tuhansia vuosia paljon pienemmällä hiilarimäärällä. Kuinkas kuvittelet eskimoiden pääsevän luonnollisella ruokavaliollaan 150 g hiilareita päivässä.

    Minulla oli iho-ongelmia kun mussutin paljon viljatuotteita. VHH paransi ihoni atooppisuutta ja en ole enää niin kalpea kuin aikaisemmin.

    VastaaPoista
  6. Google-haku danisco tutkimussäätiö löytää Teloos-hakemiston (joku yrityshakemisto, joita verkko on täynnä) tietueen:
    http://www.teloos.fi/company/daniscon_tutkimuss%E4%E4ti%F6_s.r./716002251650.htm
    josta on linkki kotisivulle:
    http://www.danisco.com/cms/connect/
    joka on sama sivusto kuin se mistä seuraava tieto on peräisin:

    "With 9,500 employees in some 47 countries, Danisco is one of the world's leading producers of food ingredients, enzymes and bio-based solutions. [...]Danisco ingredients are used in about every second ice cream and cheese, every third box of detergent and every fourth loaf of bread produced globally."
    http://www.danisco.com/cms/connect/corporate/about%20danisco/danisco%20in%20brief/danisco_in_brief_en.htm

    Terv. Perenna

    VastaaPoista
  7. Maailman suurin lasten terveyden hanke maailmassa alkoi Kööpenhaminassa 3 helmikuuta 2009!

    Tätä hanketta johtaa Arne Astrup. Taas tulee lisää lihavia lapsia, joille sitten aikuisina syöttää oman firman laihdutuspillereitä. Näin se toimii!

    Nordea Fund lahjoittaa 100 miljoonaa Tanskan kruunua, että viiden vuoden hanke OPUS voidaan toteutta. Se on maailman suurin lasten terveyshanke tähän mennessä. Hanke toteutetaan Biosciences osastolla, Kööpenhaminan yliopistossa, jota johtaa professori Arne Astrup. Sinne rekrytoidaan useita merkittäviä tutkijoita. Tanskan elintarvike-instituutti osallistuu myös tähän OPUS-hankkeeseen.
    OPUS-hankkeen tavoitteena on tutkia lasten terveyttä, lihavuutta, oppimisvaikeuksia ja sosiaalisia ongelmia. Erityisenä painopisteenä on kehittää uudenlaisia elintarvikkeiden käsitteitä ja ottaa käyttöön Tanskan kouluissa ja tiedottaa tästä kaikille Tanskan lapsille. Elintarvikkeiden uusi käsite on saanut nimen Ny Nordisk Mad ja perustuu pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin.

    Hankkeen kehitysvaiheita voi seurata täällä: www.foodoflife.dk

    VastaaPoista
  8. Olen saanut lukuisia Anonyymien kommentteja. Tarkistan kommentit ja poistan ne jos ne osoittautuvat väärennöksiksi tai häirikön tuottamiksi.

    Sami Uusitalo on reilusti omalla nimellään liikkeellä. Näin on parempi!

    Perenna on tuttu nimimerkki, jonka taakse piiloutuu henkilö, joka tuottaa laadukkaita kommentteja.

    Aikamoinen soppa tästäkin kehittyy näköjään. Tuo Tanskan hanke on (mikäli osoittautuu aidoksi) varsin kyseenalainen professori Astrupin sidonnaisuuksien takia.

    VastaaPoista
  9. Sami: "Lukuisat pohjoiset kansat elivät kymmeniä tuhansia vuosia paljon pienemmällä hiilarimäärällä."

    Kulttuurin ja elämänympäristön muutkin tekijät kuin ravinto vaikuttavat ihmisten terveyteen. Jos ruokaa on niukasti niin että ihmiset eivät syö paljon ja jos ruoan saanti ja kaikkinaiset ihmiselämän toimet vaativat jatkuvia fyysisiä ponnisteluja, eivät ruoka-aineiden vaikutukset ole samat kuin silloin, kun elää yltäkylläisten ruokapatojen keskellä mukavasti loikoillen, vaikka itse ruoka-aineet olisivat aivan samat.

    Eristyneinä elävien alkuperäiskansojen ruokavaliot ja esihistorialliset ruokavaliot ja niiden terveysvaikutukset syöjiinsä ovat mielenkiintoisia ja virikkeitä antavia. Johtopäätelmiäkin niistä tietenkin voi tehdä ravintoaineiden vaikutuksista ihmiskehossa.

    Ei niitä pidä kuitenkaan yksi yhteen verrata ja sanoa että "koska maasait ja inuiitit voivat hyvin sellaisella-ja-sellaisella ravinnolla, tällainen-ja-tällainen ravinto on meille hyväksi".

    Saska Tuomasjukka kirjoitti äskeisen keskustelutilaisuuden kirjallisessa materiaalissa viisaasti: "Kaikissa ravitsemukseen liittyvissä keskusteluissa on tärkeää olla irrottamatta ravinnon aineosia ruokavalion kokonaisuudesta tai ruokavaliota ruokakulttuurista. Ravitsemustieteen tavoitteena on ymmärtää paitsi ruoan vaikutusta biologiseen systeemiin - eli ihmiseen - myös niitä sosiaalisia ja ekologisia vuorovaikutuksia, jotka säätelevät sitä mitä ihminen syö. Suosituksissa onkin otettava huomioon paitsi se, mikä on tutkitusti terveellistä, myös se, mikä on tutkitusti tehokasta."

    VastaaPoista
  10. Olen tarkistanut kommenteissa esiintyneet Anonyymin väitteet ja todennut ne valitettavan tosiksi. Äsken ilmestyi Dagens Medicin lääkärilehteen lisää tietoa professori Astrupin kytköksistä elintarvike- ja lääketeollisuuteen. Dagens Medicin ihmettelee yhteensattumaa miten tämä samainen professori kiisti sokerin lihottavan vaikutuksen päättäessään ravitsemusasioista sokeritehdas Daniscon palkkalistoilla. Ei ollut kovinkaan mukava tieto.

    VastaaPoista
  11. Krisu, laitatko linkin DM:n artikkeliin.
    AM

    VastaaPoista
  12. AM, tässä tämä linkki:
    http://tinyurl.com/azw4mu

    Andrea Björkman. Kostexpert hyllar piller som han själv tjänar pengar på. Dagens Medicin, 12.2.2009

    VastaaPoista
  13. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista