perjantaina, toukokuuta 04, 2012

Maitovallankumous on NYT!

**
Suuri haaveeni on toteutumassa: Yhä useampi terveystietoinen suomalainen on siirtynyt nauttimaan aitoa, väärentämätöntä raakamaitoa. Vahvistuksena sille, että tämä linjaus on järkevä ja johtaa pysyviin terveysarvoihin, saimme markkinoille eilen (3.5.2012) uuden maitoa käsittelevän kirjan. Kyseessä on Fredrik Coltingin taitavasti suomennettu kirja "Vallankumouksellinen maito" (Atar, 2012). Minä sain kirjoittaa kirjan esipuheen.

Suomalaiset ovat maidonjuontikansaa
Maidolla ja maitovalmisteilla on tärkeä merkitys ruokavaliossamme. Mutta nautimmeko kuollutta maitoa, josta puuttuu luonnon tarkoittama suojavaikutus ja terveyttämme ylläpitävä ominaisuus? Onko jo aika luopua maidon kuumakäsittelystä (pastöroinnista), jossa maidosta tuhotaan mahdolliset tautia aiheuttavat bakteerit? Onko sille asialle mitään perusteita, että Suomessa kaikki kaupassa myytävä maito on pastöroitava? Mitä maidolle oikein tapahtuu meijerissä? Miksi niin moni oireilee kaupan maitoa juodessaan, mutta tinkimaito ei aiheuta ongelmia?

Yllä tehtyihin kysymyksiin ja moniin muihin kysymyksiin saamme vastauksia Fredrik Coltingin kiinnostavassa kirjassa. Colting on koonnut runsaasti tietoa terveellisestä maidosta. Coltingin mukaan sellainen maito on terveellistä, joka ei ole pastöroitu, on mahdollisimman vähän käsiteltyä (ei homogenoitu) ja lehmä on saanut nauttia lajilleen ominaista ruokaa vuoden ympäri.

Pastöroimattomassa maidossa on jäljellä kaikki ne elintärkeät vitamiinit, entsyymit, rasvahapot ja hyvät bakteerit, jotka auttavat meitä ylläpitämään terveyttä. Colting avaa meille maidon maailman käytännönläheisestä näkökulmasta tutkimusnäyttöä unohtamatta.

Itseäni on suuresti innostanut kuuluisa Parsifal -tutkimus, jonka Colting lyhyesti mainitsee. Tutkimukseen osallistui lähes 15 000 maatiloilla asuvaa lasta, jotka olivat 5-13-vuoden ikäisiä. Tutkimus toteutettiin Hollannissa, Itävallassa, Ruotsissa, Saksassa ja Sveitsissä. Parsifal -tutkimuksessa todettiin, että aito tinkimaito saattaa ehkäistä allergioita ja astmaa lapsilla. Pastöroimatonta maitoa säännöllisesti nauttineilla lapsilla oli tutkimuksen mukaan 58 prosenttia vähemmän ruoka-allergioita kuin muilla. Lisäksi astmariski oli 26 prosenttia muita pienempi ja riski saada heinänuha oli 33 prosenttia pienempi.

Maidon pastörointi ja homogenointi kulkevat käsi kädessä. Täysmaidon pastöroinnissa maidon rasvaosuus ja kerma nousevat pintaan muodostaen vastenmielisen näköisiä kokkareita. Homogenoinnissa rasva sekoittuu täydellisemmin maitoon.

Colting nostaa rohkeasti keskusteluun sen seikan, että pastörointi tappaa maidosta myös terveelliset bakteerit. Nämä bakteerit lisätään joskus kuumakäsittelyn jälkeen ja kutsutaan tätä juomaa tai maitovalmistetta funktionaaliseksi terveystuotteeksi! Sanomattakin on selvää, että maidossa alunperin olleet bakteerit pitävät meidät parhaiten terveinä ja niiden tuhoaminen on järjetöntä.

Maidontuotannossa olevat epäkohdat nostetaan tässä kirjassa hyvin esille. Maidonkäsittelyn huono hygienia ja raaka-aineen huono laatu (huonosti hoidetut lehmät!) ovat syynä maidon haitallisiin bakteereihin, sanoo Colting. Tälle näkemykselle toivoisi enemmän julkisuutta Suomessa.

Maito on luonnollisimmillaan käsittelemättömänä. Suomessa maidon tuotantohygienia on niin hyvällä mallilla, että voisimme juoda luonnollista tinkimaitoa huomattavasti enemmän ja tätä luonnon eliksiiriä voisi olla tarjolla laajemminkin ruokakaupoissamme. Maidon arvonpalautus terveytemme edistämisessä on enemmän kuin paikallaan! Vaatikaamme terveystietoisina kuluttajina oikeutta juoda luonnollista, pastöroimatonta maitoa!

Suosittelen kirjan hankkimista lähimmästä kirjakaupasta.

28 kommenttia:

  1. Tästä samasta aiheesta , eli maidon pastöroinnista , oli juttu Magneetti- Media lehdessä , joka ilmestyi paperi-lehtenä torstaina 3.5.
    Siinä Sylvi Soini puolustaa raakamaidon eli tilamaidon käyttöä .

    Lisäksi jutussa tarinaa punajuuresta , maanviljelystä , mangaanista ....ja kaiken takana terveys ja hyvinvointi .

    En tuon jutun sisällöstä kirjoita enempää vaan laitan tähän linkin , jotta voitte itse lukea .

    Linkki :

    http://www.magneettimedia.com/?p=8933


    t, juippi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Idea on huono. Raakamaidosta saa mm. kaikenlaisia mykobakteereja itseensä, joita lehmillä on. Myös pahanmaineista paratuberkuloosia, jota löytyy karjasta vaihtelevin määrin (myös Suomesta). Maidon pastörointi ei edes tuhoa useiden tutkimusten mukaan kaikkia kyseisiä bakteereja, mutta on parempi kun ei mitään. Paratuberkuloosibakteeri on yhdistetty mm. Crohnin tautiin, sekä ärtyvän suolen oireyhtymän, ja eläimissä tämä bakteeri aiheuttaa kroonisen suolistotulehduksen, eli Johnen taudin, joka kehittyy hitaasti vuosien ajan (paratb on erityisen hitaasti lisääntyvä mykobakteeri). Infektio on niin sitkeä, ettei sitä kannata hoitaa antibioteilla eläimillä. Ei ole olemassa mitään vakuuttavaa näyttöä siitä, että mitkään bakteerit olisivat välttämättömiä ihmisille.

      Poista
  2. Hyvä May 4.2012
    Ilman bakteeriflooraa ihmiseltä loppuu elämä, ei se sen välttämättömämpää ole

    VastaaPoista
  3. Mikäli tinkimaitoa saa kunnon kylmäketjun kautta, niin mikä ettei. Väestötasolla olisin skeptisempi.

    Mainittu oli varmaankin Waser et al. (2007), "Inverse association of farm milk consumption with asthma and allergy in rural and suburban populations across Europe". Kyseessä oli poikkileikkaustutkimus jonka paikan tutkimushierarkiassa Christer tietänee. Toisekseen, fokus oli astmassa ja allergioissa joiden kohdalla ei myöskään ole akuuttia kriisiä länsimaissa joten mikä olisikaan tilanne suhteutettuna mahdolliseen ruokamyrkytysten prevalenssin kasvuun?

    Myöskään näistä tinkimaidon sisältämien "hyödyllisten bakteerien" vaikutuksesta näkisin mielelläni edes jonkintasoista näyttöä. Tähän asti vastaan tulleen "näytön" taso on ollut pääosin luokkaa "ideologinen", vrt. esim. raakamaidon lähettiläs, Weston A Price -säätiö joka löytynee sanakirjoistakin synonyyminä "pseudotieteelle".

    VastaaPoista
  4. "Maidontuotannossa olevat epäkohdat nostetaan tässä kirjassa hyvin esille. Maidonkäsittelyn huono hygienia ja raaka-aineen huono laatu (huonosti hoidetut lehmät!) ovat syynä maidon haitallisiin bakteereihin, sanoo Colting. Tälle näkemykselle toivoisi enemmän julkisuutta Suomessa."

    Tämä meillä täällä Suomessa jääkin usein keskustelussa varsin taka-alalle. Eli jos lehmät olisivat terveitä, niin eihän niiden tuottama maitokaan kovin vaarallista tai ns.vääriä bakteereita sisältävää voi olla. Toisaalta ne syyt miksi lehmät sairastelevat, ja miten sairautta hoidetaan, pitäisi ottaa myös tutkinnan alle. Tarkoitan, että jos eläinten hoidossa esim.väärällä ruokinnalla sairastutetaan eläimet, ja sitten niitä hoidetaan antibiooteilla, jotka myös muuttavat eläimen omaa bakteeriflooraa, myös näin maidon bakteeriflooraa. Eli sairastuneiden lehmien maitoa ei ehkä pitäisi käyttää ollenkaan, niin kauan kuin eläin on taas terve.Eikä pitkään aikaan sen jälkeen jos/kun eläin on saanut antibioottikuurin. (eli antibioottien jäämien määrät pitäisi tutkia vielä useita viikkoja kuurin jälkeen) Antibiootit kun aina vaan huonommassa valossa näyttäytyvät eri yhteyksissä. Toki niillä on paikkansa joissakin sairauksissa ja vakavissa tilanteissa, mutta edelleenkin on liikkeellä ns.varmuuden vuoksi lääkitystä. Emmekä me tiedä miten meidän immuunijärjestelmään vaikuttaa se, että syömme ruuassa erilaisia lääkejämiä, vaikka pitoisuudet ovatkin pieniä, mutta jos niitä tulee vähän kerrallaan koko ajan, miten oma bakteeriflooramme siihen reagoi, vaikka itse emme kuurin kuuria söisikään.

    Uutisista joskus näemme joitakin ääri-ilmiöitä eläinten huonosta hoidosta. Mikä tilanne suomessa on todellisuudessa? Annetaanko meille liian ruusuinen kuva asioiden tilasta? Ollaanko täällä menossa samanlaiseen malliin kuin on Amerikassa? Ylisuuret tilakoot ei mielestäni ole hyvä asia, mutta siltä näyttää, että siihen täälläkin mennään, syyllisinä ehkä EU ja omat kansallisetkin tukipolitiikkamme. (illalla tulee tv.stä hyvä dokumentti food.inc:stä joka käsittelee aihetta)
    Onko sitä tutkittu, että kun tätä tinkimaitoa on käytetty, että heidän keskuudessaan olisi jotenkin enemmän ruokamyrkytyksiä tai sairastumisia, kuin niiden keskuudessa, jotka pastöroitua maitoa juovat? Itse olen siinä käsityksessä, että suurin osa ruokamyrkytyksistä, mitä viime vuosina on ollut (ainakin ne mitkä on uutisiin asti päässeet) ovat olleet peräisin likaantuneista kasviksista tai huonosti kypsennetystä lihasta. Ruokajuomana tinkimaito lienee bakteeristollemme kuitenkin paljon parempi kuin käsitelty kaupan purkkimaito. Lisäksi tinkimaito tulee käytettyä nopeammin kun sen säilytysaika on pienempi, maitohan on tuoretuote ja pitäisi käyttää tuoreena, parin päivän sisään lypsystä. Nykyisin ns.kaupan maito saattaa olla kauppaan tullessaan lähes kaksi viikkoa vanhaa ja käyttöaikaakin kuitenkin annetaan vielä monta päivää.

    VastaaPoista
  5. Onko yhdessäkään kliinisessä satunnaistetussa tutkimuksessa voitu osoittaa, että tinkkimaito kohentaisi minkään suolistosairauden oirekuvaa tai biokemiallisia markkereita suhteessa pastöroituun maitoon? En ole törmännyt itse yhteenkään. Suhtaudun asiaan skeptisesti. Törmäsin sattumaltaan käsitteeseen "dietary gangliosides", joita löytyy etupäässä rasvaisista maidoista. Saa nähdä voidaanko niiden kautta joskus osoittaa jotain hyötyä ihmisellä vakavasti otettavissa tutkimuksissa.

    VastaaPoista
  6. Pistää puhaltamaan sensuuntaiset mietteet, suhtautuako vakavasti johonkin luonnolliseen, itsestäänselvään. Niin kauas, on kenenkään vaikea kuvitella ajautuneen, todellisesta maailmasta, todellisista asioista, edes kaikessa pseudoskeptismi-paremmuudentavoittelu-egoilussaan.

    Christerille erikoisen iso kakkulapio todella, TODELLA tärkeästä työstä. Parhautta elämääsi!

    VastaaPoista
  7. "Pistää puhaltamaan sensuuntaiset mietteet, suhtautuako vakavasti johonkin luonnolliseen, itsestäänselvään. "

    Ns. maalaisjärki on valitettavan usein taikauskon ja ennakkoluulojen synonyymi.

    VastaaPoista
  8. Mielenkiintoinen vaikutus tuolla pastöroidulla maidolla kissoihin ! ?

    Tässä lyhyt kopio pätkä tuosta mainitusta Sylvi Soinin pitkästä jutusta .Lähde siis Magneettimedia.

    """""Sylvi Soini on kirjoittanut Pottengerin kissakokeesta referaatteja yhdessä maa- ja metsätaloustieteen maisteri Helvi Marjasen kanssa kirjoittamaan kirjaan Kivennäisaineiden ja vitamiinien merkityksestä (Suomen Terveyskirjat Oy, 7. painos, 2007).

    Pottengerin kissakokeessa 900 kissaa jaettiin kahteen ryhmään.

    Toinen ryhmä (Ryhmä 1) sai keitettyä lihaa ja pastöroitua maitoa. Toinen (Ryhmä 2) vain kuumentamattomia valkuaisaineita. Ryhmän 1:n 450 kissaa saivat jo toisessa sukupolvessa selviä rappeutumisoireita. Ryhmä 2:n kissat voivat koko kokeen ajan hyvin eli koko 8 sukupolven ajan, mihin saakka koe jatkui.

    – Keitettyä lihaa ja pastöroitua maitoa saaneille kissoille tuli tulehduksia, hampaiden lähtöä, ihmistauteja ja ripulia. Kissat olivat ärtyneitä. Ryhmä 1:sen kissojen synnytykset olivat vaikeita, naaraskissat olivat usein myös hedelmättömiä. Niillä ilmeni vähentynyttä ja vinoutunutta seksuaalista halua, homo- ja lesbotaipumusta.
    – Entäs jos kissakoe pätee myös ihmisillä? kysyy Sylvi Soini.""""""


    Paljonhan nuo ihmiset tarinoivat , että pastöroitu maito aiheuttaa mahaongelmia , mutta tilamaitoa nämä samat ihmiset pystyvät juomaan ongelmitta .
    Voisiko olla mahdollista , että pastöroidusta maidosta on myös "vakavampiakin" terveyshaittoja , pidemmällä aikavälillä.

    t, juippi

    VastaaPoista
  9. "Voisiko olla mahdollista , että pastöroidusta maidosta on myös "vakavampiakin" terveyshaittoja , pidemmällä aikavälillä."

    Voisi, periaatteessa. Käytännössä näyttö puuttuu.

    Pottengerin kissatutkimus ei täytä metodologisesti ajatellen nykyisiä kriteereitä (mikä ei ole mikään ihme, sehän tehtiin II MS:n aikana) ja sen selitysarvo on muutenkin heikko, verrattuna jopa rotta- ja hiirikokeisiin jotka nekään eivät ponnista evidenssipyramidin pohjalta (so. ei kunnollista selitysarvoa). Asia on selitetty kattavasti täällä:

    http://www.beyondveg.com/tu-j-l/raw-cooked/raw-cooked-1h.shtml

    Itse asiasta eli raakamaito & terveysongelmat tuore bloggaus "Science based medicinesta" (eli "big medica", oi kaikki tiedefobiaiset):

    http://www.sciencebasedmedicine.org/index.php/spring-update-on-prior-posts/

    Ja tässä edellisessä mainittu linkki julkaisuihin raakamaidon aiheuttamista ongelmista:

    http://www.cdc.gov/foodsafety/rawmilk/raw-milk-publications.html

    Riski ei ole suurin suuri, mutta koskapa hyödyistä ei ole näyttöä (kuten Laatikainen yllä toteaa), en näe järkevänä suositella raakamaitoa väestötasolla.

    VastaaPoista
  10. "Riski ei ole suurin suuri, mutta koskapa hyödyistä ei ole näyttöä (kuten Laatikainen yllä toteaa), en näe järkevänä suositella raakamaitoa väestötasolla"

    Entäs niille joilla on käsitellystä maidosta joitain haittoja, esim.laktoosi-intoleranssi tai muita oireita? Heitä kun suomessa on nykyisin aikas iso joukko. Mistähän sekin johtuu, että tämä "maitovaiva" on viimeisen 20 vuoden aikana vain lisääntynyt? Oliko vatsavaivoja samassa suhteessa jo 70-luvulla kuin nykyään? Olihan maito käsiteltyä jo tuolloin. Voisivatko nuo em. ryhmät kuitenkin hyötyä raaka-maidosta? Maito sinällään ei lapsuusiän jälkeen olla varsinaisesti välttämätöntä, kalkkia kun saa muualtakin kuin juomalla maitoa (esim.juustot yleensä sopivat laktoosi-intoleranteillekin monille myös hapanmaitotuotteet)

    VastaaPoista
  11. "Entäs niille joilla on käsitellystä maidosta joitain haittoja, esim.laktoosi-intoleranssi tai muita oireita?"

    Laktoosi-intoleranssi ei aiheudu maidon käsittelystä, vaan maidosta per se. Raakamaidossa(kin) on laktoosia.

    "Mistähän sekin johtuu, että tämä "maitovaiva" on viimeisen 20 vuoden aikana vain lisääntynyt?"

    Onko? En ole itse törmännyt tilastotietoon, mutta jos spekulaatio sallitaan niin voisin ehdottaa korrelaatiota asiasta tiedottamisen & diagnosointien lisääntymisen välillä.

    VastaaPoista
  12. Laktoosi-intolerantikkona kokeilin luomumaitoa ja oireeni hävisivät. Nyt olen siirtynyt homogenoimattomaan Hilja maitoon, koska se on edullisempaa. Kokemus osoittaa maidon rasvan käsittelemättömyyden olevan minulle se tärkeämpi tekijä maidossa. Rohkaisen kokeilemaan.

    VastaaPoista
  13. Kokeillahan aina saa, mutta diagnosoitu & vaikea laktoosi-intoleranssi ei parane mikäli saat edelleen laktoosia ravinnostasi. Miedot muodot ja muut yliherkkyydet plus plasebovaikutus ovat asia erikseen.

    Kiva kuitenkin, että saat nyt nauttia maidostasi ilman ongelmia.

    VastaaPoista
  14. Tässä hieman aiheeseen liittyvää materiaalia, jos jotkut lukijat haluavat perehtyä asiaan tarkemmin (Colting ei muuten ole käyttänyt ko. linkeissä olevia tutkimuksia lähteenä kirjassaan):

    http://bit.ly/GYZWdL
    http://bit.ly/eSklKY
    http://bit.ly/HocOaa
    http://bit.ly/H1A2Dy
    http://bit.ly/H0R0NK
    http://bit.ly/H1jf30
    http://bit.ly/HnUaw4
    http://bit.ly/GYPOxW

    Pari muutakin bloggaajaa ovat näköjään kirjoittaneet samasta aiheesta:

    http://bit.ly/GH0HSH
    http://bit.ly/J7DlZt
    http://bit.ly/Kmj46H

    VastaaPoista
  15. Sori jos tämä on vähän off topic, mutta katselin tänään ruokakaupassa hämmentyneenä jugurtti hyllyä, erityisesti ingmanin luonnon jugurttia, en vain osannut päätellä että onko maito (pastoroitu) josta jugurtti on tehty homogenisoitua vai ei , siitä kun ei ollut mitään mainintaa erikseen vai homogenisoidaanko maito josta tehdään jugurtit ylipäätänsä koskaan ??

    Minulla on laktoosi-intoleranssi ja en voi juoda homomaitoa, ingmanin homogenisoimaton maito taas ei tuota ongelmia vatsalleni

    Toisekseen,en ole vielä nähnyt edes missään myytävän sellaista aitoa raakamaitoa,voisin kokeilla jos sellainen tulisi eteen, pitääkö mennä maatilalta ostamaan ? tällainen kaupunkilais tyyppi ei oikein hoksaa tuollaisia...

    Neo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos asut pääkaupunkiseudulla, niin Vantaan Sotungissa on Bisan tila, josta saa ostettua suoraan tuoretta, aitoa, väärentämätöntä maitoa. Sinne pääsee myös bussilla. Netissä ohjeet.
      Meitä on monta, jotka nautimme säännöllisesti tätä tuoretta luonnonmaitoa! Eikä ole terveys mennyt, saati pöpöjä ilmaantunut! Aitoa, maukasta viiliä siitä saa, kun käyttää alkuun Ilmajoen meijerin talouspiimää.

      Laktoosi-intolerantikoksi minutkin aikoinaan määriteltiin, sain pillerit ja ohjeet käsiteltyjen maitotuotteiden käyttöön. Tulin vain sairaammaksi, ihottumaa yms. Nyt tukka kiiltää!

      Ei ole olemassa ns. "raakamaitoa". Terveiden, hoidettujen lehmien maito on valmis luonnontuote. Ei sitä tarvitse käsitellä - paitsi erittäin tuottoisaan bisnekseen lehmien ja ihmisten pahoinvoinnin kustannuksella!

      Poista
  16. ARLA INGMANIN HOMOGENOIMATTOMAT MAITOTUOTTEET 2.4.2012
    http://www.arlaingman.fi/upload/arla%20fi/about/ai%20homogenoi%20mattomat%20tuotteet%2002042012.pdf

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aha, no ovat siis käyttäneet homogenisoitua maitoa jugurteissaan,jää ostamatta . Miksiköhän sitten ylipäätään maidon josta tehdään jugurttia pitää olla homogenisoitua ?


      Neo

      Poista
  17. Joku tietoinen voisi listata tähän homogenoimattomat jogurtit. Moni on kysellyt ja kaivannut niitä.
    A2 maidosta tehdyt voisi listata erikseen.

    VastaaPoista
  18. Maidon ruoansulatuksessa tarvittavat entsyymit ovat nimeltään reniini ja laktaasi. Useimmilta ihmisiltä nämä entsyymit ovat lähes kokonaan hävinneet kolmannen ikävuoden alkuun mennessä. Maidon eräs aineosa on nimeltään kaseiini. Lehmän maidossa on 300 kertaa enemmän kaseiinia kuin ihmisen maidossa, sitä tarvitaan isojen luiden muodostukseen. Kaseiini hyytyy mahalaukussa ja muodostaa suuria, kovia, tiiviitä ja vaikeasti sulavia kokkareita, jotka sopivat hyvin lehmän nelimahaiseen ruoansulatusjärjestelmään. Mutta ihmisen elimistössä tämän liisterimassan käsittelyyn vaaditaan runsaasti energiaa. Valitettavasti osa tästä massasta kovettuu, tarttuu suoliston sisäpintaan ja estää ravintoaineiden imeytymistä. Tästä seuraa väsymystila. Maidon sulatuksen sivutuotteet jättävät elimistöön myös runsaasti myrkyllistä limaa, joka on hapanta ja joka täytyy varastoida elimistöön ennen käsittelyä. Kun seuraavan kerran rupeat pyyhkimään pölyjä, levitä jotain tahnaa joka puolelle ja katso, miten helposti pyyhkiminen käy. Maitotuotteet aiheuttavat saman tilanteen elimistössä. Tästä seuraa painon nousu, ei laihtuminen. Kaseiinia muuten käytetään perusaineena vahvoissa puuliimoissa.

    VastaaPoista
  19. Homogenoimaton maustamaton jugurtti.

    Rainbow Maustamaton luomujogurtti
    http://www.rainbow.fi/tuotteet/elintarvikkeet/jogurtit-viilit-ja-valipalat/rainbow-maustamaton-luomujogurtti-750-g/

    VastaaPoista
  20. Vähän jo pelästyin tämän blogitekstin raakamaitohehkutuksesta. Onneks kuitenkin täällä kommenttiosiossa on kriittisempiä näkemyksiä.

    Itse käytän tinkimaitoa. Se maistuu erinomaiselta. Ja mielestäni on myös mahdollista - ellei jopa todennäköistä - että tinkimaidon bakteereilla on enemmän suotuisia kuin haitallisia vaikutuksia ihmisen puolustusjärjestelmälle.

    Raakamaidon ympärillä on kyllä viime vuosina ollut enemmän epätervettä hehkutusta kuin järkevää pohdintaa. Sen lypsytilan jonossa, mistä oman maitoni haen, kuulee andekdootteja milloin mistäkin naapurin mummun kaimasta joka on parantunut syövästä tai vähintään kaljuudesta raakamaidon avulla. Yleisin parantumistarina on tämä laktoosi-intoleranssi. Totuushan on kuitenkin se (kuten pari kommentoijaa jo edellä mainitsivat) että myös raakamaidossa on laktoosia. Todennäköisesti te "laktoosi-intolerantit" olette saaneet vain väärän diagonoosin. On tietenkin mahdollista, että "tavallinen" meijerimaito aiheuttaa joillekin vatsavaivoja kun taas tinkimaito ei, mutta laktoosia on molemmissa. Syytä on etsittävä sitten muualta. Homogenointi voi olla yksi syy. Vaikuttavaa tekijää ei kai vielä tiedetä.

    Sitten vielä yksi näpäytys tähän raakamaitohehkutukseen. Suomalainen tinkimaito ei ole mitään "luonnollista" tai "alkuperäistä" maitoa. Suomessahan lehmille syötetään viljaa! Se ei ole lajille ominaista ruokaa. Viljatonta maitoa saa Suomessa korkeintaan kesäisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö vilja kuulu heinäkasveihin, ja eikö lehmän luonnollinen ruoka ole heinää?

      Mitä aineita väkirehu sisältää?

      Poista
  21. Kyllä meikäläinen joi muksuna ollessani monet vuodet käsittele-
    mätöntä maitoa, enkä sairastunut mihinkään. Mun vanhemmat olivat kartanoissa "muonamiehinä", ja maito tuli suoraan uta-
    reesta pöytään lämpimänä täysmaitona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyky ihmiset ovat pidetty liian etäällä pöpöistä, ja sitten ei enää olekaan vastustuskykyä niille samoille pöpöille mille ennen oli, tämä on minun teoria.

      Ja myös se seikka vaikuttaa että nykyään ihmisten vatsa ei ole niin hyvässä kunnossa kuin ennen, koska antibiootit ovat tuhonneet hyvää flooraa tässä jo kummeniä vuosia, ihmisen vastustuskykyhän on hyvin pitkälti suolistossa.

      Mihin tää mailma vielä menee ??

      Poista