Näytetään tekstit, joissa on tunniste diabetes. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste diabetes. Näytä kaikki tekstit

keskiviikkona, marraskuuta 11, 2009

Diabeteksen hoidon laatu on ala-arvoista Suomessa

*
Suomi jäi yllättävän kauas kärkisijoilta
diabeteksen hoitovertailussa. Diabeteksen hoidon laatua on arvioitu Euroopan maissa. Suomi löytyy Euro Consumer Diabetes -indeksissä vasta sijalta 14 juuri ennen Liettuaa ja Latviaa. Parhaiten menestyivät Tanska ja Iso-Britannia. Diabeteksen hoitovertailussa oli 27 EU-maan lisäksi mukana Norja ja Sveitsi.

Euro Consumer Diabetes -raportin mukaan Suomessa ei ole riittävästi tietoa hoidon laadusta eri puolilla maata. Toisin kuin indeksissä paremmin menestyneissä maissa, Suomessa ei ole valtakunnallista diabetesrekisteriä.

Muiksi syiksi Suomen heikolle sijoitukselle raportti nimeää liikalihavuuden yleisyyden ja koululiikunnan liian pienen määrän. Lisäksi diabeetikoiden mahdollisuus valita hoitopaikka on rajallinen, ja valtion ja kuntien tuki diabeetikkojen jalkojen hoitoon heikko. Raportin tekijät eivät myöskään arvostaneet Suomessa toteutettuja ennaltaehkäisytoimenpiteitä. Täällä kotimaassa hehkutettuja DEHKO- ja DPS- hankkeita ei ollenkaan arvosteta kansainvälisesti.

Suomessa on tällä hetkellä yli 500 000 diabeetikkoa. Tyypin 1 diabetesta sairastaa 40 000 henkilöä, ja diagnosoituja tyypin 2 diabeetikoita on 240 000. Lisäksi ainakin 200 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Molemmat diabetestyypit yleistyvät voimakkaasti.

Aikuistyypin diabetes on ehkäistävissä terveillä elämäntavoilla. Avainasemassa ovat painonhallinta, riittävä liikunta ja hyvät ruokatottumukset.

Olen useaan otteeseen kertonut diabeteshoidon uudistamisen tarpeesta. Diabetesliitto elää omissa maailmoissaan, eikä korvaansa loksauta kasvavalle kansalaistottelemattomuudelle. Useat ravitsemusterapeutit ovat viime aikoina kysyneet minulta miten voisivat tarjota potilailleen vaihtoehtoisia ja täydentäviä hoitoratkaisuja. Voin kertoa niistä laadukkaassa luennossa ja ohjata asiantuntijoiden luokse. Ottakaa yhteys!

Lähde: Ruokatiedon uutiset terveystoimittajille, 10.11.2009

Muita kirjoituksiani diabeteksesta:

maanantaina, lokakuuta 12, 2009

Chiliä diabeetikolle!

*
Ruokatiedon mainiosta uutispalvelusta
bongaan houkuttelevan uutisen diabeetikoille: Chili saattaa estää diabeteksen!

Chili voi tulevaisuudessa korvata asetyylisalisyylihapon tai toimia tehokkaana apuna sen ohessa diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, todetaan American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.

Australialaisen Tasmanian yliopiston tutkija Kiran Ahuja ryhmineen havaitsi, että chilin sisältämät ainesosat kapsaisiini ja dihydrokapsaisiini laskevat veren glukoosi- ja insuliinipitoisuuksia ja estävät verisuonten tukkeutumista ilman haittavaikutuksia.

Tulokset tukevat Ahujan aiempia havaintoja chilin ainesosien hyödyllisyydestä verisuonten rasvoittumisen ja diabeteksen ehkäisyssä. Asetyylisalisyylihappo on vaikuttava aine yleisessä särkylääkkeessä asperiinissa.

Muita kirjoituksiani diabeteksesta:

lauantaina, lokakuuta 10, 2009

Vihaisen lääkärin pohdintaa diabeteksen hoidosta

*
Rakkaat lääkärit, tutkijakollegat, toimittajat, terveysasioista päättävät ja maamme lukuisat tyypin 2 diabeetikot
. Haluan kiinnittää huomiotanne LKT Timo Kuuselan blogikirjoitukseen koskien erästä diabeteksen hoitoa tutkinutta ja arvioinutta väitöskirjaa. Kyseessä on tuore (9.10.2009) Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan väitöstutkimus nimeltään "Long-term effects of fenofibrate on lipoproteins and surrogate markers of macrovascular and microvascular disease in people with type 2 diabetes" (Tekijä: Anne Hiukka)

Kuusela, joka itse sairastaa diabetesta, kirjoittaa näin (lihavoinnit, jäsentely ja kansantajuisempi kirjoitusmuoto ovat minulta lähtöisin):

Tyypin 2-diabeetikon ("aikuistyypin sokeritauti") häiriintynyttä rasva-aineenvaihduntaa on vaikea hallita lääkehoidolla. Väitöskirjan tutkimuksissa käytetyn fenofibraatin tehoa on arvioitu varsinkin korkeiden triglyseridiarvojen alentamisessa. Fenofibraatin kyky alentaa "pahaa" LDL-kolesterolia on varsin vaatimaton. Fenofibraatin käytössä on ongelmia ja tuloksiin emme voi olla tyytyväisiä.

Jotta rasva-aineenvaihdunnan häiriötä voidaan jollakin tavalla hoitaa, ollaan turvauduttu laajamittaisesti fibraattien lisäksi kolesterolin alentamiseen kolesterolilääkkeillä (statiinit). Hoito tapahtuu ikään kuin mutkan kautta. Usko statiineihin on kuitenkin horjumassa. Pattitilanteessa kaivattaisiin uusia aloitteita.

Varsinkin Suomessa on omien tutkimusten hurmassa kehitetty näkemyksiä tyypin 2-diabeteksenkin taustalla olevien aineenvaihduntahäiriöiden torjumiseksi ja hoitamiseksi. Meillä ne perustuvat Pohjois-Karjala-hankkeen, fDPS (suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus) ja DEHKO:n tuloksille. Toimien kokonaisvaikutukset ovat olleet hyvin kyseenalaisia joskaan niitä ei sovi kyseenalaistaa.

Pienenä vihjeenä tutkijoille voidaan kertoa, että jo suuri joukko tyypin 2-diabeetikkoja ja yleensä metabolisesta oireyhtymästä kärsiviä on, jopa vastoin hoitavan organisaation tahtoa, vähentänyt ruuastaan sokeristuvia hiilihydraatteja. Vihannesten, kasvisten ja luonnollisten rasvojen käyttöä on sen sijaan lisätty. Poikkeuksetta on käynyt näin: Juuri nämä veren "kolesterolimittarit" mukaan lukien triglyseridit ovat laskeneet harvassa kuukaudessa muilla (mukaan lukien lääkitys) keinoilla saavuttamattomalle tasolle. Kappas vain!

Ilmeisesti tarvitaan vielä lukuisia väitöskirjatasoisia tutkimuksia, jotta voidaan alkaa puhumaan ja kirjoittamaan "oikeista asioista". Meillä olisi Suomessa ainakin kolmessa tutkimuslaitoksessa erinomainen menetelmä "kolesteroli"-muutosten havainnoimiseksi: 1H NMR. Mikähän taho voisi vaikuttaa "toisenlaisen ravitsemustutkimuksen" käynnistymiseen?

Niin pitkään, kun tutkimuksia suunnitellaan kolesteroli- / rasvakammoisina valta-asemassa olevien organisaatioiden toimesta ja ravitsemus- ja lääketeollisuuden tukemina, tuloksia ei synny. Olen henkilökohtaisesti odotellut näitä hankkeita mahdollisine tuloksineen vuosikymmeniä. Siinä välissä piti turvautua omaan ajatteluun omien aineenvaihduntavammojen hoitamiseksi. Henki säästyi mutta viha lisääntyi.


Muita kirjoituksiani diabeteksesta:

keskiviikkona, syyskuuta 16, 2009

Välimeren ruokavalio sopii diabeetikoille

**
Älkää lukeko tätä
jos Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) ohjeistus on ainoana ohjenuorana elämässänne. En halua teiltä väkisin tätä uskonkappaletta ryöstää. Mutta kaikille niille, joilla on vähäistäkin kiinnostusta kyseenalaistaa noita ohjeistuksia ja niiden mielekkyyttä varsinkin sairauksien hoidossa (esimerkiksi tyypin 2 diabetes), teille minulla on tänään todella iloisia uutisia: Hiilihydraatteja kannattaa rajoittaa ja Välimeren dieettiä noudattaa!

Välimerelle tyypillinen ruokavalio tiedetään terveelliseksi. Välimeren maissa syödään runsaasti kasviksia, hedelmiä, meren antimia ja nautitaan terveellisiä kasviöljyjä (oliiviöljy!). Sen sijaan syödään niukasti lihaa ja käytetään aika vähän maitotuotteita. Tieteellinen näyttö on vahva tällaisen ruokavalion terveellisyydestä. Nyt on tuoretta tutkimustietoa tarjolla tämän ruokavalion merkityksestä diabeetikolle.

Lääkeyritysten sponsoroimalle Diabetesliitolle tämä on ikävää tietoa: Välimeren ruokavaliota noudattavilla diabeetikoilla havaittiin, että he joutuivat turvautumaan lääkehoitoihin huomattavasti myöhemmin kuin vähärasvaista VRN:n tapaista suositusta noudattaneet.

Tutkimuksessa Välimeren ruokavaliota verrattiin VRN:n tapaiseen vähärasvaiseen ruokavalioon. Italialaistutkijat (Napolin yliopisto) halusivat selvittää kumpaa ruokavaliota noudattamalla äskettäin tyypin 2 diabetesdiagnoosin saaneet diabeetikot pysyvät pitempään terveenä ja pärjäävät pitempään ilman diabeteslääkkeitä. Satunnaistettuun (ei kaksoissokkotutkimus) tutkimukseen osallistui 215 ylipainoista tyypin 2 diabeetikkoa.

Neljän vuoden kuluttua diabeteslääkitys oli tyypilliseen tapaansa aloitettu 70 prosentilla VRN:n tapaista ohjeistusta noudattavilla. Sen sijaan hiilihydraatteja rajoittavalla Välimeren ruokavaliolla oli onnistuttu vähentämään diabeteslääkityksen aloittamista niin, että vain 40 prosenttia joutuivat turvautumaan diabeteslääkkeisiin. Luonnollisesti Välimeren ruokavalio myös laihdutti paremmin ja paransi sydäntautien riskitekijöitä enemmän kuin VRN:n tapainen vähärasvainen ja runsashiilihydraattinen ruokavalio.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Annals of Internal Medicine -lehdessä ihan äskettäin, eli syyskuussa 2009.

Ota siis tämä tieto vakavasti! Jos sinulla todetaan aikuistyypin diabetes (tyyppi 2), ota silloin välittömästi kopio tästä kirjoituksesta, näytä sitä hoitavalle lääkärillesi ja pyydä häntä tutustumaan aiheeseen. Mitä tärkeintä: Mitä kauemmin onnistut ylläpitämään haiman normaalia insuliinituotantoa ruokavalioratkaisun avulla, sitä terveempiä vuosia sinulla on edessäsi. Diabetesliitto ei seuraa aikaansa, mutta se ei liene mikään yllätys kenellekään.

Lähde: Annals of Internal Medicine 151 (5): 306-314, 2009 (Effects of a Mediterranean-Style Diet on the Need for Antihyperglycemic Drug Therapy in Patients With Newly Diagnosed Type 2 Diabetes)

Muita diabeteskirjoituksiani voit lukea tästä:

keskiviikkona, syyskuuta 09, 2009

Diabetes karkaa käsistä


**
Varokaa meikäläisen propaganda-annosta jutun lopussa!

Diabeteksen hoitokustannukset
ovat kasvaneet rajusti. Kustannukset ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Samaan aikaan diabetesta sairastavien määrä on räjähtänyt vajaasta 200 000:sta yli 300 000:een.

Diabetesliiton tuoreen tutkimuksen mukaan vuonna 2007 diabeteksen hoito maksoi 1350 miljoonaa euroa, kun kustannukset vuonna 1998 olivat 738 miljoonaa euroa. Diabeteksen hoidon osuus Suomen terveydenhuollon menoista on noin 10 prosenttia. Suurimmat kustannuserät koituvat erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidosta ja lääkkeistä, pienin osuus on diabeetikoiden omahoidon välineillä, joita ovat muun muassa verensokerin mittaukseen tarkoitetut liuskat.

Diabeteksen hoidon kustannuksia nostavat erityisesti tautiin liittyvät lisäsairaudet, kuten sydän- ja aivoinfarktit, munuaistauti sekä alaraajojen valtimosairaudet. Lisäsairaus lähes kolminkertaistaa hoitokustannukset diabeetikkoa kohti.

Diabetesliiton toimitusjohtaja Jorma Huttunen korostaa varhaisen puuttumisen merkitystä, jotta diabeteksen jatkuva yleistyminen ja kohonneet hoitokustannukset saadaan kuriin. "Sekä tyypin 2 diabetes että diabetekseen liittyvät lisäsairaudet ovat ehkäistävissä. Varhainen hoito on edullisinta hoitoa", sanoo Huttunen. Huttusen mukaan keskeistä olisi sairastumisriskissä olevien suomalaisten tunnistaminen. Hoidon piiriin pitäisi saada myös ne väestötutkimusten osoittamat 200 000 suomalaista, jotka sairastavat tautia tietämättään. Parhaiten tähän päästäsiin tuomalla säännölliset terveystarkastukset takasin perusterveydenhuoltoon, Huttunen uskoo. "Jos mitään ei tehdä, Suomessa on kaksi miljoonaa diabeetikkoa vuonna 2030." Huttusen mielestä on tärkeää, että jokaisella suomalaisella on perustiedot diabeteksesta ja sairauden riskitekijöistä. "Jos ihminen tunnistaa itsessään tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä, hänen on syytä hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Sairastumisriskin tunnistaminen motivoi lisäksi elintapamuutoksiin."

Diabeteksen lisäsairauksien ehkäisyssä auttavat diabeetikon aktiivinen omahoito ja terveydenhuollon säännölliset kontrollikokeet. Siksi Jorma Huttusen on äärimmäisen vaikea ymmärtää, että diabeetikoilta vähennetään säästöjen nimissä omahoitovälineitä ja tarvittavia tutkimuksia. "Näin ajetaan vain diabeetikoita sairaalakuntoon. Omahoidon välineet eivät ole edes taloudellisesti hyvä säästökohde, sillä niiden osuus kokonaiskustannuksista on vain kolme prosenttia", Huttunen sanoo.

Tärkeä päivittäinen omahoidon väline diabeetikoille ovat testiliuskat, joita tarvitaan verensokerin mittaukseen. Säännöllinen verensokerin seuranta on diabeteksen hoidossa keskeisellä sijalla, sillä jatkuvasti kohollaan oleva verensokeritaso altistaa diabeetikon vakaville silmä-, munuais- ja hermosairauksille.

Blogikirjoittajan kommentti:

Huttunen sitä, Huttunen tätä. Milloinkaan ei saada diabetesongelmaa aisoihin, jos ei tunnusteta, että moderniin diabeteksen hoitoon kuuluu ennakkoluuloton suhtautuminen diabeetikon yksilölliseen hoitoon. Joillekin diabeetikoille sopii Diabetesliiton tarjoama hoito, monelle muulle sopii täydentävä hoito (hiilihydraattien laadun tarkkailu ja tarvittaessa ravintolisien käyttö) ja joillekin voi sopia vaihtoehtoinen hoito (vähähiilihydraattinen ruokavalio). Diabetesliiton yksipuolinen propaganda ennustaa tilannetta, jossa yhä useammat ihmiset pitävät viranomaisia taantumuksellisina jäärinä, joita väestön terveys ei aidosti kiinnosta. Nuoreen, nousevaan sukupolveen minä uskon. Vanhat jäärät pitävät omasta vallastaan ja kaistapäisyydestään kiinni maailman tappiin asti. Viimeisetkin vastaanhangoittelijat kuopataan jossakin vaiheessa. Heidän esittämäänsä "terveysteatteriin" ei enää uskota. Sitten astuu valtaan uusi sukupolvi, joka on avoimemmin hyväksymässä luonnon parantavat voimat ja uskaltaa kyseenalaistaa lääkelaitosten ylivallan. Minä olen sen verran vanha, että minä ehdin tästä nähdä vain pienen, pienen häivähdyksen. Horisontissa siintävä hento nousevan auringon säde saa luvan riittää minulle. Lapsillemme, lapsenlapsillemme, me rakennamme parempaa tulevaisuutta. Ei tällainen tavallinen biologi voi käsittää miten meillä on varaa terveydenhoidossa jättää käyttämättä luonnon omat parantavat voimat.

Edustan itse sellaista kompromissiin taipuvaista linjausta, että esitellyissä kolmessa eri tavassa hoitaa diabetesta, on ajateltu potilaan parasta. Näkisin kernaasti, että eri hoitotapojen valinnan suorittaisi potilas itse. Siten toteutuisi diabeteksen hoidon yksi kulmakivi: yksilöllinen hoito. Erityisesti hiilihydraatteja rajoittavien ruokavalioiden suhteen ja ravintolisien käytön suhteen kaipaisin Diabetesliiton puolelta myönteisempää suhtautumista. Edistämme parhaiten suomalaisten terveyttä suomalla maamme diabeetikoille vaihtoehtoista ja yksilöllistä hoitoa sen "virallisen" rinnalla. Tämä on toivoakseni myös koulutettujen ravitsemusterapeuttiemme eduksi laskettava. Näin he saavat omalla ideointipanoksellaan toteuttaa monipuolista diabeteksen hoitoa yhdessä muun terveydenhoitohenkilöstön kanssa, joka parhaiten ottaa huomioon diabetespotilaan yksilölliset tarpeet.

Lähde: Ruokatiedon uutiskirje terveystoimittajille, 9.9.2009

Muita kirjoituksiani diabeteksesta:

lauantaina, elokuuta 08, 2009

Kivikautista sapuskaa diabeetikoille

*
Yrittäjä Jari Ristiranta
kirjoittaa Ravitsemus ja terveys -blogissaan siitä miten kivikauden ruokavalio paransi diabeetikkojen terveyttä Ruotsissa.

Ruotsalaistutkijat Lundin yliopistolla selvittivät kivikauden ruokavalion ja pohjoismaisten ravitsemussuositusten (vertailuruokavalio) mukaisen ruokavalion vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin tyypin 2 diabeetikoilla. Koehenkilöt noudattivat satunnaisessa järjestyksessä kumpaakin ruokavalioita kolmen kuukauden ajan.

Kivikauden ruokavalio perustui vähärasvaiseen lihaan, kalaan, hedelmiin, kasviksiin, juureksiin, kananmuniin ja pähkinöihin. Kivikauden ruokavaliossa oli vähemmän vilja- ja maitotuotteita sekä enemmän hedelmiä, kasviksia, lihaa ja kananmunia kuin vertailuruokavaliossa. Lisäksi siinä oli vähemmän energiaa (vaikkei energiansaantia oltu pyydetty rajoittamaan), pienempi energiatiheys, vähemmän hiilihydraatteja, kuitua, tyydyttynyttä rasvaa ja kalsiumia sekä enemmän tyydyttymätöntä rasvaa, kolesterolia ja useita vitamiineja.

Kivikauden ruokavaliota noudatettaessa paranivat sokerihemoglobiini HbA1c, veren triglyseridipitoisuus, verenpaine, paino, vyötärönympärys ja HDL-kolesteroli enemmän verrattuna vertailuruokavalioon. Sokerinsiedossa ja CRP-tulehdusarvossa ei tullut eroja.

Tutkimuksen rajoitteena oli koehenkilöiden vähäinen määrä (13 kpl), ja tutkijat toivoivatkin laajempia tutkimuksia aiheesta. Tutkimus julkaistiin Cardiovascular Diabetology -lehdessä otsikolla "Beneficial effects of a Paleolithic diet on cardiovascular risk factors in type 2 diabetes: a randomized cross-over pilot study".


Muita kirjoituksiani missä Jari Ristirannalla on sormensa mukana pelissä:

tiistaina, heinäkuuta 28, 2009

Erään suomalaisen diabeetikon tarina

*
Iltalehden keskustelupalsta
ei ole maailman luotettavin paikka asiatiedolle. Julkaisen kuitenkin osia erään laihduttaneen ja "tervehtyneen" diabeetikon omasta tarinasta. Olen itse saanut kohdata tällaisia diabeetikkoja (T2DM), joilla on lähes identtinen tarina kerrottavana. Kun näitä tarinoita tulee riittävästi ja ne näkee silmiensä edessä toistuvan, ei tällainen kriittinenkään tutkija voi muuta kuin myöntää, että joillekin diabeetikoille sopii vähähiilihydraattinen ruokavalio. Herätys Diabetesliitto!

Itse olen ollut sitä mieltä, että diabetesta voisi hoitaa kolmella eri tavalla: 1) virallisesti, 2) täydentävästi ja 3) vaihtoehtoisesti. Nyt saatte lukea siitä vaihtoehtoisesta tavasta. Lukekaa loput Waaknerin tarinasta alkuperäislähteestä. Mahdollisesti tulee lisää juttua Iltalehden keskustelupalstalle. Seuratkaa Iltalehden keskustelupalstaa ja tätä vaatimatonta blogia!

Tässä teille osia Waaknerin tarinasta:


15.06.2009, 17:43
Waakneri

-17,4 kg 2 kuukaudessa
Olen pudottanut painoani 2 kuukaudessa 17,4 kg, aloitin vähähiilihydraattisen ruokavalion 15.4.2009 ja nyt tänään 15.6.2009 oli painoa pudonnut tuo mainitsemani määrä. Nälkää ei ole tarvinnut tuntea, verensokeri arvot ovat olleet nyt kohdallaan, ennen ruokavalion vaihtoa otin insuliinia 300 yksikköä päivässä = 1 ruisku ja sokeriarvoni olivat jatkuvasti kohollaan insuliinista huolimatta, ja nyt otan noin 30 yksikköä päivässä ja sokeriarvot ovat aivan kuin sellaisella henkilöllä jolla ei ole diabetesta.

Ruokavalio ei ole useista kuulemistani jutuista huolimatta kovinkaan yksipuolinen, syön ainakin itse esimerkiksi vihanneksia joka päivä, kalaa, lihaa, juustoja ja kananmunaa, ainoastaan en syö sellaisia tuotteita joissa on paljon hiilihydraattia, kuten leipää, perunaa, riisiä, makaronia, viljatuotteita, makeisia sun muita vastaavia tuotteita. Ruokavaliooni kuuluu tällä hetkellä hiilihydraatteja noin 20-30 grammaa päivässä. Vointini on ollut kaiken aikaa erittäin hyvä. Kuun lopulla menen laboratorio kokeisiin ja sitten nähdään millaiset ovat veren rasva-arvot, mutta veikkaan kyllä etteivät ne ole mihinkään kohonneet entisestä.

Aterioita syön kolme päivässä, itse kun olen aika laiska ruuan tekijä niin syön aika samanlaisia aterioita päivittäin, aamuisin syön kahvin kanssa 5 nakkia (portin), 30g koskenlaskijaa, keitetyn kananmunan ja 2dl sokeritonta mustikkakeittoa, johon sekoitan 20 grammaa pellavansiemeniä (likoavat yön yli keitossa). Päivällä syön yleensä joko paistettua lohta noin 200g tai pari pihviä ja niiden kanssa syön kasviksia noin 200g sekä usein tomaatin, joskus otan jälkiruuaksi turkkilaista jogurttia johon laitan tuoreita pakastemarjoja sekaan noin 50g. Illalla syön taas usein 5 nakkia, kananmunan ja päivän toisen mustikkakeitto-pellavansiemen sopan. Tästä voi sitten viisaat laskea kalorit ja hydraatit, lääkärin mielestä minun kuitenkin kannattaa jatkaa edelleen samalla kuurilla, vaikka koko loppu elämän. Sitten lopuksi, jos joku sanoo, että ruuat ovat yksipuolisia, niin onko se kovinkaan monipuolista, jos syö makkarakeittoa 4 päivää peräkkäin, kuten olen joidenkin kuullut tekevän ja kehuvan, että syövät monipuolista ruokaa? Entäs se kun juodaan aamukahvit ja iltakahvit ja syödään sitten ne pari palaa leipää sen kanssa joka aamu ja ilta eikö sekin ole yksipuolista?

25.06.2009, 16:49
Waakneri

Edelleen nautin tästä, vaikka jotkut eivät näytä ymmärtävän.
No niin nyt painoni on pudonnut jo 18,8 kg ja edelleen nautin VHH-ruokavaliostani, vaikka jotkut ääliöt eivät oikein ymmärrä mistä tässä on kyse. Olen diabeetikko, eikä ns. "normaali" ruokavalio suostu minulla toimimaan muuten kuin niin, että joudun hiilihydraattien lisääntyessä lisäämään insuliinia ja se taas aiheuttaa sen, että kohta taas tasataan sokeriarvoja syömällä ja kierre on taas valmis.

Ravintoterapeutin ohjeilla söin hyvinkin terveellisesti, mutta verensokeriarvoni vain nousivat ja paino samoin myös. Jos se ns."normaali" ruokavalio toisilla toimii, niin kaikilla se ei nähtävästi toimi ollenkaan, itse olen tästä ainakin hyvä esimerkki. Luulenkin, että suurin osa diabeetikoista ja muista ylipainoisista ihmisistä saisi parhaan avun VHH- ruokavaliolla, mutta nykysuuntaus on, että diabeteshoitajatkin vain puhuvat, että voi syödä kaikkea. No nyt on minun oma diabeteshoitajani myöntänyt, ettei minulle todellakaan sovi se "terveellinen ja monipuolinen" ruokavalio, vaan tämä ja loistavasti.

Helleterveisin Waakneri!

27.07.2009, 20:23
Waakneri

Jatkokertomuksen seuraava osa.

Waakneri jatkaa nyt väliaika tietojen antamista!

No niin nyt on sitten VHH-ruokavaliota noudatettu 3 kk, eli eilen 15.7.09 tuli 3kk täyteen ja paino on nyt tänä aamuna (16.7.09) pudonnut tasan 23 kiloa. Eli ensimmäisen kuukauden aikana lähti 10 kiloa, toisen 7,4 kiloa ja kolmannen aikana 5,6 kiloa. Kävin sitten eilen lääkärissä ja katseltiin minusta 29.6.09 otettuja verikokeiden tuloksia sekä vanhempia tuloksia, joita vertailtiin sitten keskenään eli miten VHH olikaan pahentanut verenrasva-arvoja sekä laittanut koko sisäisen järjestelmän sekaisin.

Veriarvot olivat seuraavat:

Laitan ensin viime syksyn lukemat eli 26.9.08 otetut:
fP-Kol = 3.9 (=kokonaiskolesteroli, joka pitää olla alle 5)
fP-Kol-HDL= 0.89 (= ns.hyvä kolesteroli, pitäisi olla yli 1.0)
fP-Kol-LDL = 2.26 (= ns. paha kolesteroli, joka pitäisi olla alle 3)
fP-Trigly = 3.02 (= veren rasva-arvo,joka pitäisi olla alle 2).

Seuraavat luvut ovat keväällä 5.3.09 otettuja:
fp-Kol = 4.3
fp-Kol-HDL = 0.82
fP-Kol-LDL = 2.79
fP-Trigly = 2.68

Seuraavaksi 29.6.09 otetut arvot, jotka olivat seuraavat:
fP-Kol = 3.9
fP-Kol-HDL = 0.90
fP-Kol-LDL = 2.40
fP-Trigly = 1.81. huom.!

Glukoosi tasapainossa pitkäsokeri oli
26.9.08 se oli 9.9 %
5.3.09 se oli 8.5 %
29.6.09 se oli 5.8 % huom. !

Maksa- ja haima-arvot olivat nyt seuraavat siis 29.6.09
P-ALAT = 40 (viite välillä 10-70)
P-ASAT = 31 ( viite välillä 15-45).
P-GT = 21 (viite välillä 15-115)
S-CDT = 1.7 % ( viite alle 2.5 %)
Arvot olivat siis myös hyvät

Kilpirauhanen:
S-TSH = 0.49 (viite välillä 0.4-4)
S-T4-V = 15 (viite välillä 9-19)
nekin olivat OK!

Kuten tuloksista näkyy ei VHH tehnyt oikeastaan muuta kuin paransi Trigly-arvoja aika paljon sekä tasoitti verensokerit, jopa ihan ihannearvoihin, minulla on tuo HDL ollut aina hiukan alhainen, mutta nyt sekin näyttää lähtevän nousuun pikku hiljaa, muuten kaikki arvot olivat varsin hyvät. Joten varmaankin tässä vaiheessa voidaan lopettaa puheet siitä, kuinka vaarallinen VHH- ruokavalio oikein onkaan. Minulle se on tuonut paljon hyvää, verensokeriarvoni ovat olleet koko ajan kohdallaan eli arvoissa 4-6 ja kuten noista luvuista näkyy, niin pitkäsokeri on myös tullut viite lukuihin, jos jotain satutte ymmärtämään tuosta pitkänsokerinarvosta, eli se näyttää totuuden sokeriarvoista pitkällä aikajanalla, insuliinia joudun nyt ottamaan vain 22 yksikköä päivässä, kun aikaisemmin otin normaalisti 300 yksikköä, joskus jopa 380 yksikköä päivässä.

Jotkut ovat pelotelleet, että tämä ruokavalio rasvoittaa maksan, en ollut merkinnyt tuohon edellisen kerran otettua maksan P-ALAT arvoa, joka oli silloin normaalin hiilihydraattiravinnon kanssa (5.3.09) 78 !! ja nyt vain 40, eli ei sekään oikein täsmää kaiken maailman pelotteluiden kanssa, että maksa sanoo poks, kuten Juicen laulussa, mutta kestäähän se maksa kuitenkin koko elämän.

No on jokaisen oma asia sitten mitä uskoo, mutta tuossa ovat kuitenkin 3 kk VHH-ruokavaliota noudattaneen ihmisen veriarvojen tulokset ihan konkreettisesti nähtävillä. Lääkäri ei meinannut eilen uskoa millainen muutos on ollut sanoi, ettei uskoisi, jollei olisi omin silmin asiaa todennut ja minua nähnyt suositteli, että jatkan edelleen, ainut asia josta hän minua moitti oli se, että syön edelleen päivässä vain noin 200-300 g kasviksia, niitä hänen mukaansa voisin lisätä, ehkä lisäänkin ehkä en, katsotaan sitten kun seuraavat verikokeet otetaan noin puolen vuoden kuluttua, mihin suuntaan sitten mennään.

Edelleenkään en ole ollut pahoinvointinen kuten jotkut pelottelevat, vaan olen voinut kaiken aikaa oikein hyvin, nälkää ei ole tuntunut eikä näkynyt, toimeliaisuuteni on lisääntynyt aika kovasti, tyttärenikin huomautti jo asiasta, sanoen, ettei kohta ehdi enää perässäni, kun olen jo liiankin touhukas.

Kuten olen monta kertaa sanonut, ei tämäkään ole se ainut mahdollisuus laihduttamiseen, joillekin tämä ei käy, tulee pahoinvointia, päänsärkyä ja jotkut eivät tällä ruokavaliolla kerta kaikkiaan laihdu, kuten en laihdu minkään sellaisella normaalilla ruokavaliolla, vaan alan hiilihydraattien lisääntyessä välittömästi lihoa, kun joudun lisäämään insuliinia koko ajan lisää itseeni verensokerien noustessa pilviin, joten en tuomitse mitään ruokavaliota kertomalla sen vaarallisuudesta, kun kerta kaikkiaan joillekin sopii tällainen ja toisille toisenlainen ruokavalio, me ihmiset, kun olemme siinäkin asiassa yksilöitä, joten ei yleistetä eikä tuomita mitään sellaista, joka antaa toisille mahdollisuuden normaaliin elämään, vaikka se ei toisille ehkä sitä teekään.

Hauskaa kesä jatkoa kaikille läskeille ja heinäkepeille.

toivotteleepi Waakneri 51 vee

Annanpa taas tietoa kuinka minun laihdutukseni sujuu, eli kohta on aikaa mennyt 3,5 kk ja nyt tuli sellainen juttu tässä laihdutuksessa, että kun talvella vielä otin insuliinia jopa 380 yksikköä päivässä, vaikka normaalisti sitä meni 300 yksikköä, niin eilen jouduin lopettamaan kokonaan insuliinin käytön, siis en enää käytä ollenkaan insuliinia ja verensokeriarvot ovat olleet alle kuuden kaiken aikaa siis eilen ja tänään, myös ruokailun jälkeen. Tämän tämä laihduttaminen on siis saanut aikaan, nyt syön kylläkin vielä tabletteja diabetekseen, mutta insuliinia en ole enää pistänyt. Paino on nyt pyörinyt melkein 1,5 viikkoa samoissa lukemissa, eli sitä on lähtenyt pois n. 23-24 kiloa mittauspäivästä riippuen, on ilmeisesti sellainen pysähdyksen hetki elimistössä, mutta en lopeta tätä ruokavaliotani, saa olla aikamoinen suostuttelija, joka saa minut vielä palaamaan entisiin ns. terveellisiin ruokiin, ne eivät siis sopineet minun elimilleni ollenkaan, kuten olen aikaisemmin kirjoittanut.

Kesäterveisin kaikille Waakneri

Kommentteja saa tulla!

Muita diabeteskirjoituksiani voit lukea tästä:

perjantaina, heinäkuuta 17, 2009

Diabetesliitolla uudistumisen tarve

*
Professori Jorma Huttunen
ihmettelee uusimmassa Diabetes -lehdessä (6-7, 2009) miten on mahdollista, että diabeetikoiden lukumäärä lisääntyy koko ajan, mutta Diabetesliiton jäsenmäärä ei ole kasvanut muutaman viime vuoden aikana lainkaan.

Tämä on minustakin huolestuttavaa ja oire siitä, että Diabetesliiton toimintaan ollaan tyytymättömiä. Minäkin olen saanut yhteydenottoja missä ilmoitetaan, että mitta on tullut täyteen! Diabetesliiton harjoittaman propagandan takia on katsottu parhaimmaksi erota Diabetesliitosta. Todella huolestuttavaa jos tämä on kovinkin yleinen ilmiö. Uusien jäsenten liittyminen ei riitä tukahduttamaan liitosta eroavien tulvaa. Jäsenetujen valvonta täytyy olla oman liiton tärkein tehtävä ja siksi toivon, että Diabetesliiton jäsenmäärä lähtee uuteen kasvuun. Ihan helposti tämä ei välttämättä toteudu. Se voi vaatia terveys- ja ravitsemussanoman täsmentämistä ja suoranaisen valehtelun lopettamista.

Voin hyvin ymmärtää sellaista ihmistä, joka kokee suurta katkeruutta lukiessaan Diabetesliiton jäsenlehdestä tällaista potaskaa: "Hiilihydraattien rajoittaminen auttaa usein hoikistumaan... Samalla tärkeiden ravintoaineiden saanti kuitenkin vaarantuu."

Ravintoaineiden saanti ei todellakaan vaarannu jos syö hiilihydraatteja rajoittavasti (hiilihydraattitietoisesti, vähähiilihydraattisesti). Päinvastoin, monet tärkkelystä sisältävät ruoka-aineet köyhdyttävät hyvänkin ruokavalion, jos niiden määrä jää kovin suureksi. Tutkimukset, elintarvikkeiden koostumustietopankit ja tässä blogissa järjestetyt kilpailut osoittavat, että suojaravintoaineiden saanti on monin verroin parempaa hiilihydraattitietoisessa ruokavaliossa verrattuna perinteiseen lautasmalliin.

Valheella on lyhyet jäljet. Toivoisi jo vihdoinkin, että Diabetes -lehti lopettaisi valehtelun. Professori Antti Aro ja tutkija Minna Similä, oletteko todellakin sitä mieltä, että tärkeiden ravintoaineiden saanti vaarantuu jos jättää lautaselta pois perunan, pastan ja riisin? Vai onko toimittaja Mari Vehmanen ymmärtänyt asiantuntijakommenttinne väärin?

Lähde: Diabetes -lehti 61 (6-7): 6-8, 2009

Tutustukaa myös siellä Diabetesliitossa näihin kirjoituksiini hiilihydraattitietoisen ruokavalion eduista:


tiistaina, kesäkuuta 30, 2009

Suomalainen diabetestutkimus laadukasta?

*
Ensiksi helteiseen kesäpäivään sopiva tieteellinen mietelause:

Kun olet elossa, olet matkalla jonnekin. Sinun on valittava matkasi suunta. Ja tiede on täysin puolueetonta. Se ei välitä pätkääkään siitä mihin suuntaan olet menossa. Se voi keksiä atomipommin, mutta ei voi päättää siitä tuleeko sitä käyttää vaiko ei. Tiedettä voisi verrata vaikkapa taskulamppuun täysin pimeässä huoneessa, joka valaisee huonetta kahden miljardin valovuoden päästä. Ja huoneessa on seinät, jotka loittonevat sitä mukaa kun lähestyt niitä. Taskulampun valossa voit selvittää missä seisot; se voi osoittaa lähelläsi sijaitsevien huonekalujen ja henkilöiden sijainnin; mutta tiede ei voi kerrassaan mitään kertoa siitä mihin suuntaan sinun pitäisi lähteä menemään äärettömässä huoneessa. Maxwell Anderson

If you live you have to be going somewhere. You have to choose a direction. And science is completely impartial. It doesn’t give a damn which way you go. It can invent the atom bomb but can’t tell whether to use it or not. Science is like - well, it’s like a flashlight in a totally dark room measuring two billion light-years across - and with walls that shift away from you as you go towards them. The flash can show you where your feet are on the floor; it can show you the furniture or the people close by; but as for which direction you should take in that endless room it can tell you nothing. Maxwell Anderson

Lisää tieteellisiä mietelauseita voit ladata tästä.

Suomalainen diabetestutkimus on taskulampun valossa kulkenut pimeän ja äärettömän huoneen kautta tarjoten DPS:ää ja DEHKO:a. Suomalaistutkijoiden suusta on vakuutettu, että näissä projekteissa on diabeetikon onni ja autuus löydettävissä. Minun mielestäni pommin lailla pamahtaa julkisuuteen nyt kesällä 2009 näiden projektien perin vaatimattomat tulokset. Anssi Manninen on tutustunut DPS:ään ja sanoo siitä näin blogissaan:

Uusitupa ja kumppanit ovat vastikään julkaisseet paprun, jossa kerrotaan mikä vaikutus tällä tehostetulla elämäntapaneuvonnalla oli kokonaiskuolleisuuteen ja sydänsairaustumisiin kymmenen vuoden ajanjaksona. Oletteko valmiit kuulemaan? Ihan varmasti? Well, sillä ei ollut käytännössä mitään vaikutusta. Kokonaiskuolleisuus oli 2,2 vs. 3,8 ja sydänsairastuminen 22,9 vs. 22,0 per 1000 henkilövuotta. Tämä tutkimus antaa vankkaa näyttöä siitä, että väitetyllä "sydänystävällisellä" ruokavaliolla ei ole mitään vaikutusta sydänsairauksiin. Itse asiassa se näyttää jopa nollaavan liikunnan edulliset vaikutukset.


Jos Suomessa vähänkään painaisi diabetespotilaan etu, sallittaisiin esittämäni kolmen eri hoidon mahdollisuus yksipuolisen Diabetesliiton markkinoiman hoitomallin sijaan. En halua houkutella diabetespotilasta holtittomaan kapinaan, mutta diabeetikko voisi vakavissaan kysellä miksi hän ei voi saada parhainta mahdollista, yksilöllistä hoitoa vakavaan sairauteensa? DEHKOjen ja DPS:ien viitoittama valokeila osoittaa mahdollisesti täysin harhaan. Nyt on aika punnita ne muut mahdollisuudet, eli:

  • Diabeteksen täydentävä hoito
  • Diabeteksen vaihtoehtoinen hoito

Valokeilaan osuu diabeetikkoja, joiden verensokerin hallinta on parantunut, ovat jopa voineet luopua diabeteslääkityksestä (T2DM) kokonaan, ovat laihtuneet ja saaneet painonsa hallintaan.

Mitä mieltä olette? Pitäisikö Suomessa tutkia myös vaihtoehtoisia ja täydentäviä hoitomalleja diabeetikoille, eikä vain puskea päätä seinään näiden puolueellisten (lääkeyritysten ja sokeriteollisuuden voimakas tuki!) DEHKOjen ja DPS:ien kanssa?

Muita diabeteskirjoituksiani löydät tästä:

perjantaina, kesäkuuta 12, 2009

Kuopiossa tutkijat koolla pohtimassa diabeteksen saloja

**
Kuopiossa järjestettiin
2-4.6.2009 ylempää korkeakoulututkintoa tavoitteleville opiskelijoille kurssi nimeltään "Cellular regulation of glucose metabolism related to insulin resistance and diabetes". Sain äsken kurssiabstraktit postissa.

Kurssilla esiteltiin tiistaina 2.6.2009 viimeisimmät tiedot siitä miten pienet molekyylit kuten esimerkiksi rasvat, aminohapot ja sokerit vaikuttavat enemmän tai vähemmän suoraan niihin geeneihin, jotka säätelevät aineenvaihduntaa. On löytynyt todella tärkeä ja kiinnostava aineenvaihdunnan tehostaja N-asetyyliglukoosiamiini, GlcNAc. Kun tämä glukoosiamiini yhdistyy O-glykosidisella liitoksella soluliman ja tuman valkuaisaineisiin, käynnistyy aineenvaihdunnallinen tapahtumasarja joka vaikuttaa insuliiniresistenssiin, diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään. Tämä O-GlcNAc -molekyyli aistii tehokkaasti ravintoaineiden saannissa tapahtuvia muutoksia (nutrient sensor). Avainkysymyksenä onkin miten voimakkaasti ravinnon kautta saadut hiilihydraatit vaikuttavat tähän molekyyliin? Miten kehittyy insuliiniresistenssi, diabeteksen selkeä tuntomerkki?

Tutkijat ovat havainneet, että liian voimakas ravintoainevirta heksoosiamiinireitin kautta voi laukaista insuliiniresistenssin ja keskeisenä tässä ei-toivotussa tapahtumassa näyttäisi olevan juuri tuo O-GlcNAc -molekyylin kyky aistia ravintoaineita. Heksoosiamiinireitissä sokereiden eri välituotteista valmistetaan N-asetyyliglukoosiamiinia, joten voi siis kuvitella, että sitä sokerista ihanuutta voi todellakin tulla liikaakin ruoan kautta tai liian aktiivisesti toimivan maksassa tapahtuvan glykolyysin myötä juuri diabeetikolle. Glukoosin aineenvaihdunta (palaminen) pitäisikin saada pois epänormaalilta ja sairastuttavalta heksoosiamiinireitiltä normaalille ja tervehdyttävälle pentoosifosfaattireitille.

Erikoislääkäri Jussi Pihlajamäki toi esille sen hälyttävän viestin, että tyypin 2 diabetes lisääntyy maailmanlaajuisesti kiihtyvään tahtiin. Syyllinenkin on löytynyt: me nautimme liian energiapitoisia ruokia ja liikumme liian vähän. Diabetesepidemia onkin oikeastaan kytköksissä lihavuusepidemiaan. Varsinkin vyötärönseudun varastorasva heikentää insuliinin tehoa ja maksa intoutuu muodostamaan lisää glukoosia, johon tarvitaan vielä enemmän insuliinia ja niin on ikävä kierre saanut alkunsa. Keskeistä diabeteksen etenemisessä on se miten kauan haiman beta-solut jaksavat ylläpitää insuliinin tuotantoaan vastatakseen tähän heikentyneeseen insuliinin tehoon.

Lähteet:
Gerald W. Hart + työryhmä. Signaling functions of O-linked β-N-acetylglucosamine transfer and removal on nuclear and cytoplasmic proteins.
Xiaoyong Yang. O-GlcNAc regulation of insulin signaling and insulin resistance.
Jussi Pihlajamäki. Insulin resistance and diabetes - partners in crime.
Matti Uusitupa. Gene-diet interaction in the prevention of type 2 diabetes.
Markku Laakso. Genetics of type 2 diabetes.

Keskiviikkona 3.6.2009 Kuopiossa jatkettiin glukoosin merkityksen pohdintaa. Olisin mielelläni ollut edes kärpäsenä katossa kun tohtori Renaud Dentin luennoi. Hän puhui glukoosin merkityksestä diabeetikolle. Glukoosi ei ainoastaan toimi energialähteenä soluille, vaan sen avulla välittyy tietoa siitä mikä on elimistön ravitsemuksellinen taso. Glukoosimäärän noustessa haima käynnistää insuliinin tuotannon. Insuliini sitten katkaisee glukoosin uudistuotannon (glukoneogeneesi) maksassa ja kiihdyttää vapaan glukoosin varastoitumista. Haiman tehon heikentyessä ja insuulinimäärien laskiessa tuloksena on diabeetikolle tyypillinen korkea verensokeri (hyperglykemia). Hyvin korkeana pitkään pysyttelevä verensokeri sekoittaa tämän herkän tiedonvälityksen glukoosin kautta. Maksa tuottaa ylimääräistä glukoosia vaikka sen oikeastaan pitäisi ymmärtää lopettaa glukoosin tuotanto. Sitä on jo ennestään liikaa!

Paaston aikana glukagoni -hormoni kiihdyttää glukoosin uudistuotantoa käynnistämällä ns. defosforylaation erityisen seriini 171 vaiheen avulla. Tähän liittyy myös muita tekijöitä kuten esim. CREB:n säätelemä CRTC2. Putosit mahdollisesti kärryiltä tässä vaiheessa näissä geenitason glukoosinsäätelyissä. Aavistanet kuitenkin, että näitä tutkimuksia tehdään, jotta paremmin ymmärrettäisiin miksi diabeetikolla glukoosin uudistuotanto "jää päälle" liian pitkäksi aikaa kohottaen jo ennestään korkeaa verensokeria.

Tohtori Dentin tuo kurssilaisille pohdittavaksi ihan uuden havainnon perinteisen glukagonin kautta tapahtuvan glukoosin uudistuotannon lisäksi: Veressä oleva glukoosi kiihdyttää itse omaa uudistuotantoaan heksoosiamiinireitin kautta. Avainasemassa tässä näyttäisi olevan tohtoreiden Hart ja Yang mainitsema O-GlcNAc -molekyyli. Tämän molekyylin pitäisi ymmärtää pysytellä taka-alalla, eikä työntää lisää glukoosia heksoosiamiinireitin kautta. Tohtori Dentin pitää heksoosiamiinireittiä kaiken pahan (diabeetikon hyperglykemia) alkuna ja juurena.

Tohtori Sami Heikkinen puhui erityisestä peroksisoomi proliferaatiota aktivoivasta gamma reseptorista (PPARgamma). Tämä PPAR on keskeisessä roolissa koko tässä diabetessairaudessa. Puhutaanhan, että diabetes on sekä sokerin että rasvan aineenvaihduntahäiriö. Tässä PPAR:ssa nämä havainnot yhdistyvät, sillä PPAR vaikuttaa triglyseridien varastointiin ja glukoosin tasapainoon sekä insuliiniherkkyyteen. Nykyään tiedetään jo aika tarkkaan miten PPAR vaikuttaa geenitasolla. Tässä on olemassa toisaalta Pro12 -geenimuoto, joka liittyy vahvasti tyypin 2 diabetesriskiin, toisaalta Ala12 -geenimuoto, jossa havaitaan parantunut insuliiniherkkyys ja vähäisempi taipumus varastoida rasvaa. Sanomattakin selvää on, että Ala12 -geenimuoto mieluusti saisi olla voimakkaammin esillä geenitason säätelyssä. Tohtori Heikkisen mukaan tähän terveyden suhteen edullisempaan tilanteeseen päästään ravintotekijöiden avulla (minua kiusaa kun Heikkinen ei suoraan sano mitkä ravintotekijät ovat merkityksellisiä, kysyn sitä häneltä!). Ainakin hiirikokeissa tämä on osoitettu. Ei ole siis yhdentekevää mitä syömme. Ruoan vaikutus terveyteemme (mm. tässä mainittu diabetes) on ihan ensiarvoisen tärkeää.

Tohtori Hannu Järveläinen oli kudosviljelmillään todennut, että korkea verensokeri on varsinaista myrkkyä diabeetikon verisuonille. Hyperglykemia muokkaa verisuonen seinämiä niin, että niistä tulee jäykkiä valtavasti kollageenia sisältäviä käytäviä. Ei ihme, että huonossa hoitotasapainossa olevaa diabeetikkoa uhkaa heikentynyt näkö ja alaraajojen häiriötilat.

Kuopiossa on professori Markku Laakson työryhmässä käynnissä valtavan laaja geenien kartoitustyö liittyen tyypin 2 diabetekseen. Työryhmässä kartoitetaan "kaikki" ne geenit, jotka vaikuttavat T2DM:n ilmentymiseen. Luonnollisesti työ on edelleen kovasti kesken, mutta aika "pitkällä" ollaan jo niiden geenien kartoituksessa, jotka johtavat insuliinin tuotannon heikentymiseen. Työryhmä on onnistunut löytämään jo 20 000 kpl yhden nukleotidin polymorfismeja tässä yhteydessä. Aikamoinen urakka on siis edessä!

Torstaina 4.6.2009 käsiteltiin kurssin aikana erilaisia mittausmenetelmiä, joilla on vähemmän yleistä mielenkiintoa.

Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että on upeaa nähdä näin hienoa diabetestyötä Suomessa ja näin upeita kursseja saadaan jatkossakin järjestää lisää! Diabetes ja metabolinen oireyhtymä ovat sellaisia sairauksia, joiden parantamiseksi on syytä haudata kaikki mahdolliset sotakirveet ja etsiä yhdessä tehokkaimpia mahdollisia hoitokeinoja. Yllättävän vähän liputetaan sen puolesta, että diabeetikon olisi syytä rajoittaa hiilihydraattien saantia ravinnosta. Onko tämä vain vähemmän asian perehtyneen biologin toiveajattelua ja varsinaisten diabetesammattilaisten työpanoksen väheksymistä, että joskus tyypin 2 diabeetikoille voidaan mieluusti suositella entistä hiilihydraattitietoisempaa elämäntapaa?

Lähteet:
Renaud Dentin. Regulation of energy balance by the CREB coactivator TORC2.
Sami Heikkinen. PPARgamma2 and predisposition to metabolic disease.
Hannu Järveläinen. Hyperglycemia controls extracellular matrix modulation by human arterial smooth muscle cells.
Jagadish Vangipurapu (Markku Laakson työryhmästä). Identification of novel genes associated with insulin secretion and type 2 diabetes: a genome-wide association study.

torstaina, toukokuuta 28, 2009

Lasten diabetes kovassa kasvussa

**
Tyypin 1 diabetes
(lasten sokeritauti) on Suomessa yleisempi kuin muualla maailmassa. Sairauden tarkkaa syntymekanismia ei tunneta, väittää lääketieteellisen väitöskirjan tekijä Johanna Lempainen 2.6.2009 Turun yliopistossa. Alle 5-vuotiaiden diabetestapaukset tulevat kaksinkertaistumaan Euroopassa vuoteen 2020 mennessä, kertoo Lancet -lääkärilehti tänään 28.5.2009 nettiversiossaan.

Kaksi ikävää uutista, jotka muistuttavat siitä, että terve lapsi ei ole mikään itsestäänselvyys. Olkaa kiitollisia jos lapsenne on terve. 

Lancet -lehden tutkimus perustuu diabetesrekisterien tarkkaan seurantaan Euroopan maissa. Christopher C Patterson, Gisela G Dahlquist, Eva Gyürüs, Anders Green ja Gyula Soltész keräsivät tiedot vuosina 1989-2003. Tänä aikana 29 000 lasta ja nuorta sairastui diabetekseen. Diabetes lisääntyi kaiken kaikkiaan noin 3,9 prosentilla joka vuosi. Vastasyntyneiden lasten diabetes aina 4-vuotiaiksi asti lisääntyi kaikkein eniten (5,4%) kun taas varhasinuorilla (10-14 -vuotiaat) diabetes laukkasi 2,9 prosentin vuosivauhdilla. Näiden tietojen pohjalta tutkijat ovat arvioineet miten monta lasta sairastuu diabetekseen ennen vuotta 2020. Tulokseksi tuli häkellyttävä noin 70 prosentin lisäys diabetestapauksissa, jos tämä ikävä trendi jatkuu. Tämä tarkoittaa sitä, että 160 000 lasta sairastuu diabetekseen vuonna 2020 (vuonna 2005 vastaava määrä oli 94 000).

Lancet -lehdessä kirjoittavat tutkijat pitävät mahdollisina syinä lisääntyneeseen diabetekseen lapsilla, muutoksia elinolosuhteissa ja yleistyneitä keisarinleikkauksia. Väitöskirjaansa puolustava Lempainen pitää syinä lasten muuta sairastelua ja äidinmaidonkorvikkeita.

Johanna Lempainen tutki väitöskirjaansa varten eri tekijöiden – varhaislapsuuden virusinfektioiden, lehmänmaitopohjaisen äidinmaidonkorvikkeen ja perinnöllisen alttiuden – merkitystä tyypin 1 diabetekseen liittyvän autoimmuniteetin syntymisessä. Lempainen tutki lapsia, joilla oli kohonnut perinnöllinen riski sairastua diabetekseen.

Johannan tutkimuksessa huomattiin, että varhaislapsuudessa sairastettu sytomegalovirus- tai enterovirusinfektio ei yksinään lisännyt autoimmuniteetin riskiä. Ennen puolen vuoden ikää sairastettu rotavirusinfektio sen sijaan lisäsi autoimmuniteetin riskiä hieman. Autoimmuniteetilla tarkoitetaan tilaa, jossa immuunipuolustus virheellisesti hyökkää elimistön omia kudoksia vastaan. Tässä tapauksessa tuhoutuu haimakudosta.

Tarkemmissa tutkimuksissa osoittautui, että enterovirusinfektio oli autoimmuniteetin riskitekijä niillä lapsilla, jotka olivat saaneet lehmänmaitopohjaista äidinmaidonkorviketta ennen puolen vuoden ikää.

Lempaisen väitöskirja osoittaa, että tutkittaessa yksittäisen ympäristötekijän merkitystä autoimmuniteetin kehittymisessä pitäisi ottaa huomioon myös eri ympäristötekijöiden ja perinnöllisen alttiuden yhteisvaikutus. Lancet -lehdessä julkaistu artikkeli aukaisee silmät todella vaikealle ongelmalle: lasten diabetekselle.

Suomen Lääkärilehti kirjoitti Johanna Lempaisen väitöskirjatyöstä. Dagens Medicin kirjoitti yleistyvästä diabeteksesta Euroopan lapsilla. Lisää tietoa voitte hakea Lancet -lehden diabetesteemaan keskittyvästä numerosta, joka ilmestyi 23.5.2009.

maanantaina, toukokuuta 25, 2009

Rasva tasapainotti elimistön

*
Vasabladet haastatteli
18.5.2009 diabetespotilas Ingemar Erikssonia ja asiantuntijoita Annika Dahlqvistia, Antti Heikkilää ja Christer Sundqvistia.

Ingemarin tapaus on mielenkiintoinen. Hänellä todettiin lihavuuden lisäksi korkea verenpaine ja myöskin verensokeri oli koholla. Hoitona hänelle määrättiin kaksi lääkettä ja hän sai kehotuksen välttää rasvoja. Lisäksi häntä kehotettiin liikkumaan paljon.

Hän onnistuikin pudottamaan painoaan lähinnä kovalla liikunnalla ja nälkäkuurilla. Tuli syksy ja liikunta jäi vähemmälle. Paino nousi entisiin lukemiin.

Sattumalta hän löysi Sten Sture Skaldemanin kirjan. Skaldeman oli pudottanut painoaan 145 kilosta 80 kiloon syömällä paljon rasvoja. Niinpä Ingemar Eriksson päätti kokeilla samaa keinoa. Hän söi lihaa, läskiä, kalaa, voita, kananmunia ja vihanneksia. Jätti kokonaan pois perunan ja muut runsaasti hiilihydraatteja sisältävät ruoka-aineet.

Pienenä ihmeenä Ingemar pitää sitä, että hän laihtui näkemättä nälkää. Lisäksi vapaa-aika täyttyi muustakin kuin liikunnasta. Ingemar on ollut tällä Skaldemanin vähähiilihydraattisella dieetillä noin kolme vuotta. Hänen veriarvonsa ovat kunnossa ja hänellä ei ole korkeaa verenpainetta eikä diabetesta. Hänellä on nerokas muistisääntö, jolla hän osaa valita ruokansa oikein: "Minä vältän kaikkia sellaisia ruoka-aineita joista voi tehdä viinaa".

Minua tarvittiin jutussa vakuuttamaan toimittajaa, että kolesteroliarvot ovat muillakin VHH-dieettiä noudattaneilla muuttuneet parempaan suuntaan. Ingemar ei ole mikään poikkeustapaus.

Antti Heikkilä ja Annika Dahlqvist kertovat uusista ravitsemusohjeista diabeetikoille, joihin kuuluu tärkeänä ominaispiirteenä se, että vältetään hiilihydraatteja ja syödään reilusti rasvaa.

Juttu on ilmestynyt myös ÖT:ssä (Österbottens tidning)

Meidän kotoinen Diabetesliittomme järjestää diabeetikoille suunnistuskursseja

Diabetesliitto = Suunnistusliitto?

###
Vihdoinkin, ajattelin toiveikkaasti
kun luin Suomen Yleisradion 25.5.2009 laatiman kirjoituksen otsikon. Vihdoinkin Suomeen tuodaan Amerikan Diabetesyhdistyksessä (ADA) ja Ruotsissa hyväksytty hoitomuoto, jossa ohjataan diabeetikkoa vähentämään ruoan mukana tulevaa hiilihydraattialtistusta. 

Ei hemmetti sentään, purskahtaa hetken kuluttua ilmoille matalassa majassani! Diabetesliitto on mennyt ihan sekaisin! Se on nimittäin sekoittanut suunnistuksen ja diabeteshoidon. Kartanluku on tärkeää rasteja etsivälle suunnistajalle, mutta mitä ihmettä diabeetikko hyötyy Yhdysvalloissa kehitetyistä keskustelukartoista?

Lukekaa tekin Yleisradion välittämä uutinen ja lausukaa sen jälkeen kommenttinne asiasta. Yleisradiolla olisi ollut tarjolla esimerkiksi Helena Hesselmarkin tarina siitä kun hän diabeetikkona tervehtyi jättämällä pois ruokavaliostaan lähes kaikki hiilihydraatit. Sellaisen tiedon varaan Diabetesliitto voisi rakentaa näitä potilasiltojaan. Minä tiedän muutaman kaverin, joka mielellään juttelee näistä asioista. Diabetesliitto tarjoaa keskusteluiltoja karttojen ääressä. Antakaa minun kaikki kestää! Kauheinta tässä on kuitenkin se, että hanketta sponsoroi suuri lääkeyritys Eli Lilly and Company. Sitä ei muuten Yleisradion uutinen mainitse lainkaan.

Uusi diabeteshoito rantautuu Suomeen

julkaistu tänään klo 06:09, päivitetty tänään klo 08:24

Hoitaja jakaa lääkkeitä.

Kuva: YLE / Etelä-Karjala

Uuden keskusteluihin pohjautuvan hoitomuodon kouluttaminen aloitetaan maanantaina Lappeenrannassa. Uusi hoito otetaan ensimmäisenä käyttöön Etelä-Karjalassa mm. alueen lääkäripulan vuoksi.

Uuden diabeteshoidon koulutus aloitetaan maanantaina Lappeenrannassa. Inspiroiviin keskustelukarttoihin perustuva menetelmä on täysin uusi Suomessa.

Keskusteluryhmissä tapahtuva hoitomuoto käynnistetään ensimmäisenä Etelä-Karjalassa, koska tällä alueella on muuta maata enemmän diabetestä sairastavia. Uudesta hoidosta odotetaan myös helpotusta maakunnan lääkäripulaan, kertoo Diabetesliiton koulutuspäällikkö Outi Himanen.

- Diabeteksen hoidon resurssit ovat aika niukat. Lappeenrannan seudulla esimerkiksi on kova lääkäripula. Tässä hoitomuodossa on myös mahdollisuus käsitellä asioita suuremman joukon kesken, joten pidemmän päälle voidaan ajatella, että tämä hoito säästää myös aikaa terveydenhuollossa.

Uusi hoito perustuu ryhmäkeskusteluihin, joiden pohjana käytetään Yhdysvalloissa kehitettyjä keskustelukarttoja. Himasen mukaan kartat ja kaikki työkalut, jotka karttojen tueksi on laadittu, innoittavat ja herättävät keskustelua.

- Oppiminen syvenee keskustelun kautta eri tavalla kuin passiivisesti tietoa vastaan ottamalla.

Diabetes lisääntyy

Aikuistyypin diabetes eli tyypin 2 diabetes lisääntyy Suomessa nopeasti. Vaikka sairauden hoitoon on monia tehokkaita lääkkeitä, ne eivät yksin riitä. Tyypin 2 diabetesta voidaan tehokkaasti estää ja hoitaa liikuntaa lisäämällä ja ruokavaliota keventämällä.

Etelä-Karjalassa diabetes on jonkin verran yleisempää kuin Suomessa keskimäärin. Eteläkarjalaisista diabetesta sairastaa noin 3,8 prosenttia väestöstä, kun muualla maassa luku on noin 3,3 prosenttia.

Suomessa diabeetikkoja on noin puoli miljoonaa, joista noin 200 000 sairastaa diabetesta tietämättään. Valtaosalla heistä on tyypin 2 diabetes. Suomessa sairastuneiden määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan 10-15 vuoden aikana.

Maailmanlaajuisesti diabetesta sairastavien määrän arvioidaan nousevan 350 miljoonaan vuoteen 2025 mennessä.

Koulutusta ympäri Suomea

Diabetesliiton koulutuspäällikkö Outi Himanen vetää kymmenen Diabetes Keskustelut -menetelmään valmistavaa koulutusta ympäri Suomea tämän kevään aikana.

- Diabeteksen hoito on haasteellista sekä potilaalle että ammattilaiselle. Diabetesta sairastava tarvitsee tietoa, ja häntä tulee auttaa löytämään itselle sopivimmat vaihtoehdot terveellisempään elämään. 

torstaina, toukokuuta 07, 2009

Aikuistyypin sokeritauti pysyy kurissa sokeria vähentämällä

*
Olen aiemmin esittänyt
, että diabeetikko (sokeritautia sairastava) voi hoitaa sairauttaan kolmella eri tavalla:

1) diabeteksen "virallinen" hoito. Halutessaan diabeetikko voi jatkaa nykyistä hoitokäytäntöä missä hän syö aivan kuten muut terveet suomalaiset, eli varsin paljon hiilihydraatteja, niukasti proteiineja ja elää rasvoja vältellen. Runsaiden hiilihydraattien nauttimisen takia kohoava verensokeri hoidetaan tarvittaessa lääkkeillä. Tätä mallia soveltavat tällä hetkellä Suomessa puhtaimmillaan Suomen diabetesliitto sekä lukuisat muut terveysjärjestöt.
2) diabeteksen "täydentävä" hoito. Diabeetikko syö "selluloosalinjan" mukaisesti, eli välttää tärkkelyspitoisten ruoka-aineiden nauttimista ja nauttii hiilihydraatit pääosin maanpäällisten vihannesten muodossa. Tähän liittyy sitten vielä tärkeä seikka: diabeetikko täydentää normaalia ruokavaliotaan ottamalla hänelle soveltuvia ravintolisiä.
3) diabeteksen "vaihtoehtoinen" hoito. Tässä hoitosuosituksessa syödään hyvin rajoitetusti hiilihydraatteja. Potilas pyrkii aktiivisesti vähentämään diabeteslääkitystään ja hoitamaan sairauttaan pääosin ruokavalioon liittyvin toimenpitein. Tätä suuntausta edustaa Suomessa esimerkiksi lääkäri Antti Heikkilä.

Tuosta kolmannesta vaihtoehdosta on eilen (6.5.2009) ilmestynyt uusi tutkimus, jossa valitettavasti ei ole kontrolliryhmää ja tutkimusnäyttö jää siten valitettavasti enemmän uskon kuin tiedon varaan. Japanilaisen Haimoto-klinikan tyypin 2 diabeetikot (aikuistyypin sokeritauti) olivat keskimäärin viisi vuotta sairastaneet diabetesta. Pitkäaikaissokeri (HbA1c) oli lähtötilanteessa yli 9 (normaali on 5-6). Klinikan tutkijat olivat aiemmin todenneet maltillisen hiilihydraattirajoituksen auttaneen verensokerin heilahteluihin ja saavutettiin parempi hoitotaso. Nyt haluttiin leikata vielä enemmän diabeetikkojen hiilihydraattimääriä. Miten sujui?

Hiilihydraattien rajoitus sovitettiin nyt noin 30 prosenttiin. Proteiinia syötiin noin 20 prosenttia ja rasvaa 44 prosenttia. Käynnistettiin tutkimus puoleksi vuodeksi klinikan 33:lle vaikeahoitoiselle 2-tyypin diabeetikolle. Kaksi jätti hoidon kesken, muut jatkoivat.

Hoidot eivät aiheuttaneet muita sivuoireita kuin lievää ummetusta. Kolesteroliarvot paranivat siten, että paha LDL-kolesteroli laski ja hyvä HDL-kolesteroli nousi. Triglyseridit vähenivät hieman. Kreatiniiniarvo pysyi samana. Potilaiden paino ei juurikaan muuttunut. Pitkäaikaissokeri tippui puolessa vuodessa lukemasta 10,9 lukemaan 7,4. Saavutettiin siis melkein normaaliarvot. Lääkkeitä käytti puolen vuoden kuluttua enää 2 potilasta. Muut 29 potilasta pärjäsivät uuden ruokavaliosuosituksen avulla.

Japanilaistutkijat innostuivat tästä niin paljon, että sanoivat hiilihydraattirajoituksen vastanneen teholtaan insuliinihoitoa. Lääkkeet voi siis mahdollisesti korvata vähemmän hiilihydraatteja sisältävällä ruokavaliolla.

Lähde: Haimoto H, Sasake T, Wakai K ja Umegaki H. Effects of a low-carbohydrate diet on glycemic control in outpatients with severe type 2 diabetes. Nutrition & Metabolism 2009, 6:21 doi:10.1186/1743-7075-6-21
 
Kommentteja saa tulla.

perjantaina, maaliskuuta 06, 2009

Mikä saa diabeetikon sydämen pysähtymään?


**
Olen pahoillani
kun otan näin ikävän asian käsittelyyn kuin sydänkohtaukset. Paljon mukavampi olisi kirjoittaa terveyttä hoitavasta liikunnasta tai pohtia teidän kanssanne pitäisikö syödä paljon vaiko vähän hiilihydraatteja.

Syy äkilliseen intooni puhua diabeetikon sydänkohtauksista on äskettäin ilmestynyt laaja selvitys siitä mitkä syyt vaikuttavat diabeetikon tavallista suurempaan alttiuteen saada sydänkohtaus. Me olemme terveystoimittajien, lääkäreiden, terveysoppaiden ym. kautta saaneet kuulla miten äärettömän paha asia tuo kolesteroli on sydänkohtausten ja sepelvaltimotaudin synnyttäjänä.

Muutamia esimerkkejä: Kolesteroli on verenpaineen ja tupakoinnin ohella sepelvaltimotaudin tärkeimpiä aiheuttajia (Terveyskirjasto). Kuten muilla, myös diabeetikoilla sepelvaltimotaudin riski on sitä suurempi, mitä korkeammat kolesteroli- tai verenpainearvot ovat tai mitä enemmän tupakoi. Esimerkiksi kolesteroliarvo 8 mmol/l lisää sepelvaltimotaudin vaaran nelinkertaiseksi arvoon alle 5 mmol/l verrattuna (Terveyskirjasto). Rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoito on nykyään selvästi paremmin hallinnassa kuin vielä muutamia vuosia sitten. Lääkärit tietävät, että diabeetikkojen veren lipidejä on hoidettava tarkasti. Lääkehoidon "helppoudesta" huolimatta kannattaa kiinnittää huomiota elintapaohjaukseen. Elintapamuutoksin voitaisiin parhaiten hillitä koko ajan kasvavaa tyypin 2 diabeetikoiden määrää. Diabetekseen liittyvien rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoito on useimmiten melko selväpiirteistä. Uudessa suomalaisessa Käypä hoito -suosituksessa tyypin 2 diabeetikoiden ja sellaisten tyypin 1 diabeetikoiden, joilla on mikroalbuminuria, LDL-kolesterolin tavoitteeksi on asetettu alle 2,5 mmol/l. Käytännössä pärjätään useimmiten statiinihoidolla. Silloin, kun statiini ei sovi tai ei riitä, lääkärin on hyvä selvittää, mistä on metabolisesti kysymys, ja valita hoitolinja sen pohjalta. Tapauksissa, joissa on selkeästi kyse hypertriglyseridemiasta, valitaan ensisijaisesti fibraatti (Diabetesliitto).

Minäkin kuvittelin, että asiantuntijaryhmä nostaa tämän kolesterolin esille varsinkin kun asiantuntijoiden joukossa istui lääkeyritysten edustajia. Näin ei kuitenkaan ole laita. Asiantuntijat päätyvät ehdottamaan insuliiniresistenssiä ylivoimaisesti pahimmaksi sydänten pysäyttäjäksi. Kolesteroli jää näyttelemään mitättömän pientä sivuroolia tässä näytelmässä. 

Insuliiniresistenssi on elimistön tila, jossa insuliinin teho elimistössä on heikentynyt ja glukoosi ei pääse kohdesoluun insuliinin avulla esimerkiksi tyypin 2 diabeteksessä. Insuliinin pitoisuus veressä voi samalla kuitenkin olla suurentunut. Suurikaan insuliinin eritys ei riitä hillitsemään veren glukoosipitoisuuden nousua hiilihydraattipitoisen ruoka-annoksen nauttimisen jälkeen.

Miten tällaiseen tulokseen on päädytty? Joo, tässä on käytetty luonnontieteellisen tutkimuksen ehkä vahvinta työkalua hyväksi: matematiikkaa! Asiantuntijat ovat käyneet läpi "kaiken" julkaistun tiedon kymmenien vuosien ajalta siitä mitä tiedämme sydänkohtauksista diabeetikoilla. He ovat panneet omat tuntemukset ja olettamukset hetkeksi syrjään ja tuijottavat vain numeroita. Pöytään iskettiin vain raaka fakta. Tulokset saattavat yllättää!

Tulokset ovat seuraavia:

Nuorilla aikuisilla insuliiniresistenssi on pahin sydänkohtausten aiheuttaja. Jos pystytään ehkäisemään insuliiniresistenssi vähenee sydänkohtauksen riski 42 prosenttia. Seuraavaksi pahin sydänkohtausten aiheuttaja on korkea verenpaine (36 %). Lisääntynyt hyvä HDL-kolesteroli vähentää sydänkohtauksen riskiä 31 prosentilla. Painoindeksi (BMI) osallistuu tähän sydänkohtausten riskiin 21 prosentin osuudella. Vasta listan loppupäästä löytyy näyttöä pahan LDL-kolesterolin roolista sydänkohtauksissa (16%) ja triglyseridien määrä (10%). Korkea paastoverensokeri ja tupakointi lisää riskiä 9 prosentin verran. Sukurasite selittää näistä kohonneista sydänkohtausriskeistä noin 4 prosentin verran.

Ei ole mitään syytä olettaa, että tässä Diabetes Care -lehden helmikuun numerossa puhuttaisiin palturia. Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että diabeetikolle ylivoimaiseti tärkeintä on välttää insuliiniresistenssin kehittyminen ja korkea verenpaine. Muilla terveysseikoilla on vähäisempi merkitys. Minä en ymmärrä miksi annamme julkisuudessa niin paljon tilaa tälle kolesteroliteorialle, kun ratkaisu ongelmaan löytyy ihan muualta.

Välttääksemme sydänkohtauksen meidän pitäisi unohtaa puheet pahasta LDL-kolesterolista. Meidän pitäisi sen sijaan lisätä liikuntaa ja syödä maltillisemmin hiilihydraatteja, jotta paha lihomiskierre saataisiin katkaistua. Vyötärörasva on yksi suurimpia insuliiniresistenssin aiheuttajia. Tuntuu aika hassulta, ehkä jopa edesvastuuttomalta, jos diabeetikon hoidosta vastuulliset henkilöt ovat syöttämässä statiineja ja diabeteslääkkeitä potilailleen. Ratkaisu löytyy laihdutusruokavaliosta, joka mieluusti voi olla vähähiilihydraattinen ratkaisu, tuntuvasta liikuntapanoksesta, terveistä elämäntavoista ja tarkoin harkitusta lääkityksestä. 

Diabetes Care -lehden artikkeli paljastaa kaikessa raadollisuudessaan erään yllättävän seikan. Asia ilmaistaan Lontoon murteella seuraavasti: Ideally, to determine the effects of any particular variable on CAD, one would conduct a clinical trial in which the variable was controlled to its normal level. No such trials exist or are possible until treatments are developed that specifically and only target the variable in question. In the absence of such trials, insights can be gained from combining the results of the research that already exists. This can be done mathematically; mathematical models are the only method available for integrating the results of the research conducted to date to help further our understanding of the biological pathways and the relative causes of adverse outcomes. (Sepelvaltimotaudin aiheuttajia ei ole tarkistettu yksitellen kliinisin kokein ja verrattu tilannetta terveisiin ihmisiin. Sellaisia kokeita ei ole tehty! Koska näitä kokeita ei ole tehty, jää ainoaksi tiedonkeruumenetelmäksi matemaattinen malli, jossa selviää näiden yksittäisten biologisten seikkojen vaikutus taudin syntyyn.)

Mitä ajatuksia tämä herättää teissä?

Lähde: David Eddy, Len Schlessinger, Richard Kahn, Barbara Peskin, Rick Schiebinger. Relationship of Insulin Resistance and Related Metabolic Variables to Coronary Artery Disease: A Mathematical Analysis. Diabetes Care 32:361–366, 2009

keskiviikkona, tammikuuta 21, 2009

Cochrane-instituutti suosittelee hiilihydraattitietoisuutta diabeetikolle

**
Cochrane -instituutin tutkimuksiin
luotetaan erittäin paljon. Näihin tutkimuksiin kootaan paras mahdollinen tieteellinen tutkimusnäyttö jostakin sairaudesta tai lääketieteellisestä ilmiöstä. Tuoreessa Cochrane -tutkimuksessa selviää, että diabeetikko (sekä 1- että 2-tyypin) saa tasaisemman verensokerin ruokavaliomuutoksilla kuin lääkkeillä.

Mikä on se ruokavaliomuutos, jolla saavutetaan lääkkeitä parempi hoitovaikutus? Cochrane -instituutin selvityksen mukaan hiilihydraattitietoisuus (GI -menetelmä, matala glykeeminen indeksi) on se ydinsanoma. Paras tapa hoitaa diabetes on rajoittaa nopeasti sokeristuvien, korkean glykeemisen indeksin omaavien hiilihydraattien nauttiminen. Diabeetikon kannattaa siis syödä suoraan sanoen vähähiilihydraattisesti. Lautaselta kannattaa jättää pois peruna, pasta ja riisi. Leipää ja hedelmiä syödään vain kohtuullisesti. 

Aiempia kirjoituksiani lukeneina muistanette terveyskeskuslääkäreiden, diabeteshoitajien, ravitsemusterapeuttien ym. ammattiharjoittajien kommentoineen kirjoituksiani hiilihydraattitietoisesta ruokavaliosta erittäin myönteiseen sävyyn. Niinhän se on, että aikaansa seuraava diabeteshoitaja uskaltaa sanoa näinDiabetestyössä ei enää pitkään aikaan ole seurattu Diabetesliiton ohjeita. Niillä ohjeilla diabeetikot pääsevät nopeammin hautaan. Onko se tarkoitus?  Rivien välistä voitte lukea sen tuskan kun diabeteshoitaja oivaltaa virheellisen hoitosuosituksen vievän potilastaan huonompaan kuntoon. En tiedä miten yleistä tällainen kapinointi Diabetesliiton suosituksia vastaan on. Minun täytyy myöntää, että joitakin diabeetikkoja Suomen diabetesliiton suositukset ihan aidosti auttavat varsinkin jos diabeetikossa herää voimakas into liikuntaan ja painonhallintaan. Mutta Diabetesliiton olisi myönnettävä, että diabetesta voi hoitaa myös muilla tavoilla vähintään yhtä hyvällä menestyksellä ja usein paljon paremmin. Diabetesliiton ohjeita voi täydentää ravintolisillä ("diabeteksen täydentävä hoito") tai käyttää vaihtoehtoisesti hiilihydraatteja rajoittavaa ruokavaliota ("diabeteksen vaihtoehtoinen hoito"). Lukekaa lisää tästä Kunto & Terveys-lehdestä 5/2008.

Toivon lääkärikunnan ja muun terveydenhoitoon keskittyvän henkilökunnan tutustuvan tähän uusimpaan Cochrane-instituutin tutkimukseen. Lukekaa vaikkapa ensiksi Svenska Dagbladetin toimittajan, Henrik Ennartin, selvitys asiasta (GI-kosten lika bra som diabetesmedicin, 21.1.2009). Lukekaa sen jälkeen mitä eläkkeellä oleva tohtori Timo Kuusela kirjoittaa hiilihydraattitietoisuudesta ja sen sovellutuksista.

Suomessa järjestetään Suomen Akatemiassa 9.2.2009 julkinen keskustelutilaisuus vähähiilihydraattitietoisesta ruokavaliosta. Tilaisuudessa esiintyvät tiedemiehet, terveysalan asiantuntijat ja maallikkojäsenet ovat tilaisuuden juontajalle ja koordinoijalle (Mikael Fogelholm ja minä) määränpäivään mennessä jättäneet kirjallisessa muodossa varaamansa puheenvuoron tuossa tilaisuudessa. Kaikki ovat näin tehneet yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: Diabetesliiton asiantuntija. Ehkä tämä viive on johtunut siitä syystä, että Cochrane-instituutin tutkimuksiin ja muihinkin uusiin diabetestutkimuksiin halutaan tutustua rauhassa. 

En itse vielä löytänyt Cochrane -kirjastosta tätä toimittaja Ennartin kuvaukseen sopivaa tutkimusta. Se voi johtua siitä, että tutkimus ei vielä ole julkaistu. Toimittaja Henrik Ennartin blogikirjoituksesta selviää, että hän on saanut tutkimuksesta ennakkotietoja. Henrikin mainitsema Diana Thomas Sydneystä, Australiasta, on erittäin arvostettu diabetestutkija ja hän on yksi raportin pääkirjoittajista. Löysin mainitun Cochrane -yhteenvedon suunnitelman, mikäli se teitä kiinnostaa. Seurataan tilannetta! Lisäys: Olen saanut sähköpostiini ihan äsken tämän tutkimuksen kokotekstin. Voin lähettää sen halukkaille sieluille tarvittaessa.

Mitä mieltä olette diabeetikon ravitsemussuosituksista?