Näytetään tekstit, joissa on tunniste lääketeollisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lääketeollisuus. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, toukokuuta 11, 2007

Pfizerin teltassa kova meno päällä tupakoinnin lopettamisesta

*
Veteraaniurheilija
suuntaa tänään askeleensa Ykkösleiriin. Lukijaa pyydetään tutustumaan aiempiin ykkös- ja kakkosleirijuttuihini selvyyden saamiseksi mistä tässä leirihommassa on kyse. Lyhyesti ilmaistuna ykkösleirissä uskotaan vakaasti lääkkeiden apuun, valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksiin pannaan kaikki toivo jne. Kakkosleirissä majailee vaihtoehtoisten selitysmallien porukka. Siellä lääkkeisiin suhtaudutaan kriittisesti, statiinit ja niiden pakkosyöttö aiheuttaa närää, siellä syödään reilusti rasvaa ja naureskellaan milloin minkäkin tutkijan lausunnoille esimerkiksi jostakin ihmeen Sydänmerkistä. Tällainen viaton toimittaja ihan punastuu kun siellä välillä pistetään oppineet niin totaalisesti selkä seinää vastaan. Lukuvihjeitä löytyy tästä:

Laihdutuksessa kaksi eri leiriä
Hedelmällinen maitorasva
Tää on viimeinen taisto
Statiineja tarvitaan

Ykkösleirin keskellä, ikäänkuin jonkinlaisella kunniapaikalla sijaitsee lääkeyritys Pfizerin hohtavan valkoinen teltta. Siellä vetelee hermosavujaan joku valkotakkinen työntekijä. Veteraaniurheilija kysyy tupruttelijalta, täälläkö se nikotiiniriippuvuudesta kertova tilaisuus järjestetään. Näin on näreet. Veteraaniurheilija saa käteensä nipun valistusmateriaalia ja löytää useiden tyhjien istumapaikkojen joukosta pian mieleisensä. Tilaisuus alkaa.

"Nikotiiniriippuvuus on yhtä voimakas kuin huumeriippuvuus. Tupakoinnin lopettamiseen on saatavana nykyisin useita erilaisia nikotiinikorvausvalmisteita ja kolme erilaista reseptilääkettä. Uudet lääkkeet auttavat pääsemään vaikeimman ajan ylitse ja moninkertaistavat mahdollisuuden onnistua tupakoinnin lopettamisessa", aloittaa luentonsa Pfizerin valjastama puhekone, Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan keuhkosairauksien erikoislääkäri Annamari Rouhos.

Erilaisia nikotiinikorvausvalmisteita myydään tänä päivänä tavallisissa kaupoissa ja kioskeissa. Tuotteet sisältävät nikotiinia kuten tupakkatuotteet, mutta niiden nikotiinipitoisuus on huomattavasti alhaisempi kuin savukkeissa.

"Korvaustuotteet eivät tuo samaa hyvän olon tunnetta, mitä tupakoija tupakasta saa. Sen sijaan niistä saa riittävästi nikotiinia, joka puolestaan lievittää vierotusoireita ja helpottaa oloa. Niiden avulla tupakoimattomuutta on helpompi opetella, kun ei ole koko ajan tuskainen ja hermostunut olo", erikoislääkäri Rouhos selittää ja jatkaa: "Toki tupakoinnin lopettaminen on paljon muutakin kuin nikotiinilaastarin liimaamista olkapäähän". Tarvitaankohan siihen tupakan lopulliseen tumppaamiseen myös paljon sitä kakkosleirin korostamaa luonteen lujuutta ja pääsyä sen lopettamisen aiheuttaman henkisen pelon yli, jään ihmettelemään hetkeksi, mutta valpastun sitten ja jatkan luennon kuuntelemista.

Nikotiinikorvausvalmisteiden lisäksi markkinoilla on kolme erilaista reseptilääkettä tupakasta vierotukseen. Kaksi aikaisemmin markkinoille tullutta lääkettä perustuvat siihen, että ne vaikuttavat tiettyjen välittäjäaineiden pitoisuuksiin aivoissa. Kyseiset välittäjäainepitoisuudet ovat isossa roolissa tupakkariippuvuuden kehittymisessä ja ylläpitämisessä. Uusin reseptilääke varenikliini vaikuttaa puolestaan aivoissa samaan paikkaan kuin nikotiinikin. Se ei sisällä lainkaan nikotiinia ja sillä ei ole yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.

"Varenikliini poistaa nikotiinin vaikutusta ja tekee tupakoinnin ikään kuin tarpeettomaksi tai hyödyttömäksi. Tupakoija ei saa enää samaa hyvän olon tunnetta tupakoinnista kuin aikaisemmin. Samanaikaisesti lääke lievittää vierotusoireita ja vähentää tupakanhimoa", selvittää Rouhos.

Reseptilääkkeistä on kertynyt positiivisia kokemuksia. Moni tupakoitsija on pystynyt lopettamaan polttamisen niiden avulla. Kolme ensimmäistä lopettamiskuukautta ovat tavallisesti kaikkein hankalimmat ajat lopettajalle. Sen jälkeen on yleensä jo helpompaa elää ilman tupakkaa.

"Reseptilääkkeet ovat tehokkaita. Uusin lääke tuli vasta vuoden vaihteessa Suomen markkinoille, mutta sen tehosta on tullut jonkin verran kokemusta. Reseptilääkkeethän ovat kuuriluonteisia. Kuurit kestävät seitsemästä viikosta kahteentoista viikkoon. Ne auttavat tupakoinnin lopettajan hankalimman ajan ylitse. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ne repsahdukset yleensä tapahtuvat", Rouhos tietää.

Oikean lopettamisapuvälineen valintaan saa apua, sillä kaikki tupakoinnin lopettamisvälineet eivät sovi automaattisesti jokaiselle. Lääkärit, terveydenhoitajat, sairaanhoitajat, työterveyshuolto sekä apteekit pystyvät auttamaan ja neuvomaan korvaushoidon suunnittelussa sekä ylipäätänsä tupakoinnin lopettamisessa.

"Lääkärin vastaanotolla voidaan esimerkiksi arvioida, onko tarvetta reseptilääkkeille. Toisaalta pitää tarkistaa aina myös se, ettei potilaalla ole mitään estettä tietyn lääkkeen käyttämiselle, sanoo Rouhos.

Nikotiiniriippuvuus on yhtä vahva kuin heroiiniriippuvuus! Nikotiinikorvaustuotteista ja reseptilääkkeistä ei toistaiseksi saa kelakorvausta. Rouhoksen mukaan tupakoinnin lopettaminen nähdään edelleen tupakoijasta itsestään riippuvana asiana. "Olemme kuitenkin oppineet paremmin ymmärtämään nikotiiniriippuvuutta viime vuosina. Suurimmalla osalla tupakoitsijoista riippuvuus on todellista. Koukusta eroon pääsemiseen tarvitaan vankat keinot. Nikotiiniriippuvuus on biologisesti verrattavissa heroiiniriippuvuuteen. Se on yhtä vahva riippuvuus. Sosiaaliset seuraamukset eivät tietenkään ole samanlaiset kuin huumeriippuvaisella", pohtii Rouhos.

Rouhoksen mukaan tupakasta vierotuksen ja tupakoinnin lopettamisen tukemisella saataisiinkin isoja säästöjä aikaan. Hiljattain tehdyssä aloitteessa Valtioneuvostolle ehdotettiin, että nikotiinikorvaustuotteet ja tupakasta vierotukseen tarkoitetut lääkkeet korvattaisiin henkilöille, joiden sairauden hoito vaatii tupakoinnin lopettamisen.

"Me säästäisimme suuria summia esimerkiksi sepelvaltimotautikustannuksissa, ohitusleikkauksissa ja astmahoidoissa. Se olisi yhteiskunnallisesti mielekästä, jos tupakasta vierotukseen käytettävät lääkkeet ja korvaustuotteet saisivat kelakorvattavuuden", arvioi Rouhos.

Tilaisuus päättyy ja Veteraaniurheilija rientää muistilehtiö tanassa luennoitsijan kimppuun ja haluaa esittää muutamia tarkennuskysymyksiä. Rouhos kieltäytyy tällä kertaa haastattelusta, mutta pyytää Veteraaniurheilijaa mukaansa Pfizerin tarjoamalle lounaalle. Veteraaniurheilija oli juuri syönyt maittavan lounaan ja uusi lounas sekoittaisi vain mielen, joten hän tarjoutui Rouhoksen ruokaillessa kertomaan mitä kakkosleirissä tuumataan tupakoinnin lopettamisesta. Siellä ei nimittäin uskota lääkehoitoon tässä asiassa. Jotain tällaista Veteraaniurheilija kertoi virallista lounastaan nauttivalle Rouhokselle:

Kakkosleirin mietteitä tupakoinnin lopettamisesta:
  • Tupakoinnin lopettaminen on helppoa, usko se!
  • Lopettamisessa on tärkeää tulla tupakoimattomaksi, siis palata siihen aikaan, jolloin et ollut vielä tupakoija.
  • Tupakan vieroitusoireet ovat lieviä, tuskin huomattavia. Kaikki vaikeudet ovat oikeasti harhaa, illuusiota, mielikuvia, miten kukakin niitä kutsuu. Näitä ei voi lääkitä tai peittää.
  • Lopettamisen tärkein edellytys on ymmärtää kaiken polttamisen tarpeen taustalla olevan nikotiinin. Mikään muu asia ei aiheuta tupakointitarvetta, kuin nikotiini. Jos lapsi itkee vuorokauden hammastaan ja äiti tai isä tarvitsee siihen tupakan, ei syy ole suinkaan lapsessa, hermoissa, olosuhteissa, kurjassa elämässä, äidin soitossa, auton huonoissa renkaissa, vaan ainoastaan siinä tupakassa. Vain tupakka luo tarpeen polttaa savuke.
  • Kaikki syyt, paitsi tupakan aiheuttamat syyt ovat tekosyitä ja väärien mielikuvien aiheuttamia syitä. Lopettaja mielellään pitää aina jotain takaporttia auki, kunnes tulee niin kova takaisku, että portista juostaan suoraan tupakan syliin takaisin.
  • Pelleilyä koko tuo nikotiininkorvaushoito. Amerikaksi bullshittiä. Onnistumisprosentti pitkällä aikavälillä on pieni. Tupakanhimo ei edes johdu nikotiinin puutteesta, että mitä älyä on korvata tyhjää?
  • Jos nikotiinin tason alenema olisi syy tupakanhimoon, olisi himo tasaisesti kasvava, mutta näin ei ole. Jokaisella tupakoitsijalla on tilanteita, jolloin nikotiinia ei veressä ole enää lainkaan ja silti he ovat himottomia. Mutta he tietävät pääsevänsä kohta polttamaan ja siksi himoa ei synny. Heillä on pienet fyysiset vieroitusoireet, mutta ne ovat aivan olemattomia, eikä niillä ole lopettamisen vaikeuden kanssa mitään tekemistä.
  • Tupakanhimo johtuu ainoastaan pelosta, että nikotiini loppuu elimistöstä. Niin kauan kuin tupakoija uskoo tarvitsevansa savunsa, ei korvaushoito, tai mikään muukaan auta. Korvaushoitotuotteilla elimistön nikotiinimäärä moninkertaistetaan ja silti tunnetaan kovaa tupakanhimoa. Toiset taas ymmärtävät, että polttaminen aiheuttaa kaikki ne ikävät oireet ja luopuvat ilman minkäänlaista himoa.
  • En kiistä nikotiinista aiheutuvien oireiden olemassaoloa, mutta tiedän varmasti, että nämä oireet eivät ole mikään este lopettamiselle.
  • Eli kun tupakalla ei ole enää mitään annettavaa, riippuvuus katoaa kuin taikaiskusta. Riippuvuus on pelkkää illuusiota ja uskoa riippuvuuteen, josta ei uskalleta lähteä pois ja tähän saumaan lääketehtaat iskevät. Ne pönkittävät ihmisten, myös savuttomien uskoa, että nikotiini on riippuvaiselle jotenkin tärkeä.
  • Sairaalassa oleva on tästä riippuvuudesta hyvä esimerkki. Umpisuolileikkauspotilas on ihan helposti päiviä polttamatta ja keuhkosyöpäpotilas kuukausiakin. Mutta ihminen, joka tietää lopettavansa seuraavan savukkeen jälkeen on himojen alla jo ennen viimeistä polttamaansa savuketta. Paitsi jos hänellä ei ole tupakalta enää mitään saatavaa. Toisin sanoen tupakalla ei ole enää mitään annettavaa.
  • Lopettamisen pelko on niin kova, että ensin lopetetaan ja sitten vasta aletaan etsiä tietoa. Lopettaa haluava, mutta yhä polttava ihminen ei lue tallaisia keskusteluja lainkaan, koska pelkää joutuvansa lopettamaan.
  • Polttamisen fyysinen syy on tiedemiesten tutkima nikotiinitason lasku, mutta lopettamisen este se ei ole. Tupakoiva polttaa ennen kuin mitään tarvetta edes tulee, jos se on mahdollista. Lopettamisen vaikeus on kuitenkin juuri pelko niistä tulevista himoista ja siihen ei korvikkeet auta. Joillekin korvikkeesta voi kehittyä rinnakkainen riippuvuus ja onnistuneet onnistuisivat yhtä hyvin ilman korvikettakin. Iso osa korvikkeiden kanssa epäonnistuneista olisi onnistunut ilman korvikkeita.
  • Tupakkariippuvuudessa on niin paljon kaikkea sellaista selittämätöntä, että ei ole yksioikoista kaavaa siitä vapautua. Tupakkateollisuudella on markkinoinnissaan sadan vuoden etumatka.
Kommentoikaa! Kumpi on oikeassa: Ykkös- vai kakkosleiri? Onko tupakoinnin lopettaminen helppoa (kakkosleiri sanoo näin) vai yhtä vaikeaa kuin huumeista vieroitus (ykkösleiri sanoo näin)? Miten olette onnistuneet?

Lähteet: Deskin uutisjuttu ravintotoimittajille, 11.5.2007 (tuli sähköpostilla minulle) ja Veteraaniurheilijan aiemmat kirjoitukset tupakoinnista.

Huomautus: En ole todellisuudessa tavannut erikoislääkäri Annamari Rouhosta. Juttuni perustuu lääkeyritys Pfizerin kirjoittamaan valistusmateriaaliin, jota lainaan lähes sanasta sanaan. Olen lähettänyt tästä jutusta kopion lääkeyritys Pfizerille. Toivottavasti eivät hermostu vaan innostuvat kommentoimaan tätä asetelmaa rakentavassa hengessä. Minä provosoin, muut rakentavat!

tiistaina, toukokuuta 08, 2007

Lääkärit ilman sponsoreita -järjestö vauhdissa jälleen

Sain sähköpostilla vihjeen (Kiitos Juhani!), että aiemmin käsittelemässäni järjestössä Lääkärit ilman sponsoreita, on Tanskassa äskettäin paheksuttu villinä rehottavaa tilannetta lääkäreiden ja lääkeyhtiöiden välillä. Tällaiset ilmaiset lounaat nakertavat lääkebisneksen uskottavuutta ja ennen kaikkea lääkäreiden riippuvuus noista lääkeyrityksistä saa välillä todella valitettavia piirteitä. Lääkäri saattaa kuulua tutkijaryhmään, jossa selvitellään lääkkeiden vaikutuksia. Välillä kun raportoidaan varsin yllättävistäkin edistysaskelista lääkkeiden kehittelyssä tai kun tutkimustulokset antaisivat olettaa jonkin tietyn lääkeaineen olevan hieman parempi kuin vastaava muu valmiste, voi toki epäillä noiden lääkeyhtiöiden lounastarjoilujen, ilmaisten kongressimatkojen ja muiden etuuksien, vaikuttaneen johtopäätöksiin. On taatusti rehellisiä lääkäreitä enemmän kuin näitä rahan sokaisemia kolleegoja, mutta jokainen lääkärin moraalia nakertava vihjaus on vahingoksi tutkimustyön uskottavuudelle.

Tanskan Lääkäriliiton puheenjohtaja Michael Dupont vahvistaa, että monet lääkekokeet ovat pelkkää kikkailua, lääkäreiden totuttamista yksittäisiin lääkkeisiin ja lääkkeen suoranaista markkinointia.

perjantaina, huhtikuuta 13, 2007

Mikä mahtaa olla totuus kolesterolista?

*
Tätä kirjoitusta olen täydentynyt
Katjuskan erinomaisen kommentin innostamana. Pistän uuden tiedon tänne alkuun:

Nimimerkki Katjuska kommentoi ja kysyy: Kiva, kun jaksat tutkia, monia meitä on, keitä kiinnostaa, mutta uupuu jo pelkän ajatuksen edessä, että pitäisi sitä tutkimusten sekamelskaa käydä pistämään järjestykseen. Perustelit kirjoituksessasi epäluuloasi kolesterolin ja sydäntautikuolleisuuden, tai kovien rasvojen ja nousseiden kolesteroliarvojen yhteydestä muutamilla ranskalaisilla viivoilla. Minulle heräsi niistä kysymyksiä, joihin kaipaisin vastausta.

Veteraaniurheilija kommentoi: Erinomaisen mukava saada sinulta palautetta koskien käsitystäni siitä mikä mahtaa olla totuus kolesterolista. Yritän tähän selventää näkemystäni. Nämä ovat vaikeita asioita!

Katjuska: Olen ollut lukion terveystiedon ja yliopiston terveystiedon aineopintojen pohjalta tähän päivään asti siinä uskossa, että korkeiden kolesteroliarvojen ei ole pätevästi todistettu aiheuttavan kolesterolin kertymistä verisuonten seinämiin, mutta että sen sijaan tyydyttyneiden rasvahappojen olisi todettu nostavan pahan LDL-kolesterolin määrää, joka hapettuneena puolestaan on tärkeä tekijä verisuonten tukkeutumisen tiellä.

Veteraaniurheilija: Olet ihan oikein aavistanut, että korkeat veren kolesteroliarvot eivät vedenpitävästi ole sidottu kolesterolin kertymiseen verisuonten seinämiin. Tätä lääketehtaat, lääkärit ja monet tutkijat rummuttavat kuin ainoana totuutena asiasta. Siinä tehdään silloin sellainen yleistys, joka on todella epäviisasta. Yritän selittää tämän ihan lyhyesti, rehellisesti ja mahdollisimman selkeästi täsmäkysymystesi yhteydessä.

Katjuska: Minusta "virallinen" oppi on ollut se, että kolesteroli yksin ei ole vaarallista, mutta (etenkin hapettunut) LDL on se olennainen tekijä. Mitä mieltä olet tästä? Meneekö puurot ja vellit sekaisin, jos puhuu vain kolesterolin haitallisuudesta, vai pitäisikö aina puhua nimenomaan LDL:stä. Ja onko tyydyttyneillä todettu olevan mitään yhteyttä tuohon "hapettumiseen" (mitä ikinä se lieneekään)? Tämähän koskee sinun tapauksessasi esim. tuota runsasta voin käyttöä. Osaisitko vinkata, miten tätä LDL-tekijää on tutkittu (eli olenko hakoteillä tietoineni?)?

Veteraaniurheilija: Olen varma siitä, että sydän- ja verisuonitautien tutkimuksia suoritetaan eettisesti oikein ja pyritään pitämään tutkimuksen tekovaiheessa mahdolliset sponsoroinnit taka-alalla. Tutkijat vapauttaisin syytteistä ihan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Sen sijaan laajamittaista mielipideilmaston muokkausta tapahtuu lääkeyhtiöiden pressikeskuksissa. Kun suoritetuista tutkimuksista tiedotetaan maailmalle, sieltä tiputetaan pois ne tutkimustulokset, jotka eivät tue rasvateoriaa ja painotetaan niitä merkittäviä tai vähemmän merkittäviä tuloksia, jotka tukevat rasvateoriaa. Sitten median edustajille (Mediuutiset on näistä kaikkein ala-arvoisin kanava! Pyydän välttämään heidän sepustuksiaan!) toimitetaan valmiiksi kirjoitettu lehdistötiedote, jota sikäläinen ravintotoimittaja sitten ryydittää omilla tokaisuillaan. Ja uutinen leviää Suomen muihin lehtiin ja muihin viestintävälineisiin kulovalkean tavoin: Taas on ukulelea soittavilla havaijilaisilla todettu korkeita kolesteroliarvoja veressä heidän syötyään konserttien jälkeen runsaasti maapähkinöitä. Riskianalyysin perusteella heillä on 12,6% suurempi riski sairastua ateroskleroosiin kuin kitaraa soittavat havaijilaiset. Tai jotain muuta vastaavaa hölmöilyä.

Nimenomaan tuo hapettunut LDL on se murheenkryyni. Pitäisi nimenomaan puhua tuosta LDL:stä eikä niinkään kolesterolin haitallisuudesta. Kolesterolia pidän erittäin hyödyllisenä ihmiselle. Ilokseni olen pistänyt merkille, että lääketieteessä sellainen yltiöpäinen kolesterolin hehkuttaminen esimerkiksi valtimonkovettumataudissa, on vähentynyt. Nyt jaksetaan korostaa muita verisuonen seinämässä tapahtuvia muutoksia kuin pelkkä kolesterolin kasaantuminen. Verisuonen ahtautumiseen tarvitaan erilaisia tekijöitä, kuten kohonnut verenpaine, tupakoinnista johtuva valtimon seinämän vaurio, tulehdusreaktio. Nämä muutokset mahdollistavat sitten kolesterolin pääsyn valtimon seinämään. Tästä alkaa sitten hidas tapahtumaketju, joka johtaa kolesterolikertymän eli plakin aiheuttamaan valtimon seinämän ahtautumiseen (AstraZenecan valistusmateriaalin mukaan). Statiinit korjaavat luotettavina pidettyjen tutkimusten mukaan verisuonimuutoksia siten, että kolesteroli siirtyy pois vaurioalueelta, tulehdus paranee ja veri virtaa taas normaalisti. Olen sitä mieltä, että ravintorasvat eivät ole keskeisessä roolissa tässä valtimonkovettumataudissa. Paljon tärkeämmässä roolissa on tupakointi, liikkumattomuus, diabetes, omega-3- / omega-6-rasvahappojen epätasapaino, vähäinen hedelmien syönti, stressi, vyötärölihavuus jne.

Suomessa rasvan kulutus on tasaisesti laskenut, mutta sydänsairauksien määrä kasvanut. Runsaskaan voin käyttö ei ole haitaksi. Ravinnon kolesteroli nostaa kolesteroliarvoja hyvin vähän. Maksa säätelee omaa kolesterolintuotantoaan sen mukaan, miten sitä ravinnosta saamme. Mitä enemmän syömme kolesterolia, sitä vähemmän maksa sitä valmistaa. AstraZenecan valistusmateriaalin mukaan elimistön kolesterolista 70% tulee maksan kautta ja vain 30% ravinnosta. Statiinit leikkaavat nimenomaan maksan omaa kolesterolituotantoa.

Katjuska: Ymmärtääkseni kolesterolista ja tyydyttyneistä rasvoista on varoiteltu jo ennen kuin kolesterolilääkkeet kehitettiin ja firmat takoivat niillä rahaa. Firmat siis takovat rahaa, koska ensin keksittiin, että kolesteroli-arvoja täytyy alentaa. Luulen myös, että kansan hyvinvointi tulee valtiolle halvemmaksi kuin muutaman tutkijan työllisyys ja muutaman firman konkka. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että niitä lääkkeitä syödään liikaa, kun elämäntavoillakin voisi asiaan vaikuttaa.

Veteraaniurheilija: Olet ihan oikeassa! Kolesteroliteorian (-hypoteesin?) alkusävelet soitettiin hyvissä ajoin ennen statiinien ilmaantumista markkinoille. Elettiin vuotta 1953 kun tohtori Ancel Keys julkistaa tutkimuksensa rasvan kulutuksesta ja sydänsairauksista eri kansoilla. Tohtori Keys tuli siihen johtopäätökseen, että mitä enemmän rasvaa ruoassa oli, sitä suurempi riski oli sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin (SVT). Hämmästyttävän hienolla tavalla hän sai tämän yhteyden esille tutkimuksissaan.

Nyt tulee sitten paljastus, joka saattaa olla todella kiusallinen monelle tiedemiehelle, elintarviketeollisuudelle, lääkäreille ja asiantuntijoille: Vasta jälkeenpäin havaittiin, että tohtori Keys oli hyvin valikoivasti tulkinnut aineistoaan saadakseen näin selkeän näytön rasvan ja SVT:n välille. Hän oli suorastaan väärentänyt tuloksia! Tohtori Keys käytti saatavissa olevista 22 maan tiedoista yllättäen vain seitsemän maan aineistoja! Hän jätti ulkopuolelle peräti 15 maata. Miksi? Joo, sen takia kun nämä maat eivät sopineet yhteen teorian kanssa.

Nyt minun pitää olla varovainen kun kritisoin tohtori Keysin tutkimuksia, sillä Kansanterveyslaitos on nostanut tämän tohtorin kunnia-asemaan vailla vertaa ja Suomi on Keysin väitteiden varsinainen mallimaa. Suomen Akatemia myönsi Ancel Keysille akateemikon arvon vuonna 1980 hänen pitkäjänteisestä työstään, joka osaltaan antoi tärkeän perustan menestykselliselle sydän- ja verisuonitautien ehkäisylle Suomessa. Tästä syystä suurimmalla osalla tutkijoista on suu visusti supussa tämän tohtori Keysin suhteen. Näyttö vilpistä on valitettavasti täysin aukoton ja kaikkien tiedossa, mutta paheksuntaa ei sallita, sillä käsitys tämän tohtorin nerokkaasta löydöksestä on niin syvälle juurtunut suomalaiseen ja kansainväliseen ravintotutkimukseen, että ollaan valmiita antamaan tämä hetkellinen hairahdus anteeksi.

Joka tapauksessa, vilppiä tämä tohtori Keys siis harjoitti: Hän valitsi yhteenvetotaulukkoonsa ja –kuviinsa vain ne maat, jotka tukivat hänen rasvateoriaansa. Jos hän olisi käyttänyt kaikkien maiden aineistoja, tutkimuksen johtopäätökset olisivat olleet paljon monimutkaisemmat. Hänen mielestään oli parempi jättää pois kokonaan esimerkiksi Meksiko. Meksikossa syötiin yhtä paljon rasvaa kuin esimerkiksi Suomessa, mutta Suomessa oli peräti seitsemän kertaa enemmän sydänkuolemia kuin Meksikossa. Kätevämpi oli jättää Meksiko käsittelemättä, kuin ajatella rasvateorialle jokin uusi selitysmalli. Japani oli toinen murheenkryyni tohtori Keysille. Siellä syötiin ennätyksellisen vähän rasvaa 1950-luvulla, mutta riski sairastua sydänsairauksiin oli Suomen luokkaa, eli 6-7x korkeampi kuin Meksikossa. Keys ratkaisi tämän ongelman jättämällä Japanin pois. Lue lisää tästä ihmeellisyydestä vaikkapa Varpu Tavin kirjoituksessa.

Tohtori Keys valitsi tutkimukseensa mukaan Hollannin, Israelin, Ranskan, Ruotsin, Saksan, Suomen ja Sveitsin. Näin hän sai tutkimustulokseksi, että runsas tyydyttynyt rasva aiheuttaa sydänsairauksia. Tilanne olisi ollut täysin päinvastainen mikäli hän olisi valinnut esimerkiksi nämä maat: Hollanti, Italia, Jugoslavia, Kreikka, Suomi, USA ja Japani. Silloin rasvateoria olisi ollut seuraavanlainen: mitä enemmän ravinnossa oli tyydyttynyttä rasvaa ja kolesterolia, sitä pienempi oli sydänsairauksien riski! Ajattelepa sitä hetkisen!

Poliittisen juonittelun, "ostettujen" tutkijoiden, lääketeollisuuden ja Amerikan Sydäntautiliiton avulla tieto levisi ympäri maailmaa. Lääketeollisuuden toivoma tulkinta voitti ja ennennäkemätön rasvan ympärille kehitelty medikalisaatio sai alkunsa.

Pallo lähti pyörimään erityisesti lääketehtaitten nähtyä tässä suuria taloudellisia hyötyjä (statiinilääkkeet). Siellä lähdettiin voimakkaasti panostamaan tutkimustyöhön ja elintarviketeollisuuden rooliksi tuli muuttaa tuotevalikoimansa rasvattomuutta suosivaan suuntaan. Olen elänyt nämä vaiheet läpi monien muiden suomalaisten tavoin, olen ne vaiheet nähnyt omin silmin. Tällä hetkellä ruokakaupan hyllyt ovat täynnä rasvattomia tuotteita, toista oli ennen! Tämä rasvattomuuden hekumallinen ylistysviesti ja sen suurimittainen toteutus ei olisi ollut mahdollista ilman laajaa yhteisymmärrystä tieteen, kaupan ja lääketeollisuuden välillä.

Olen täysin samaa mieltä kanssasi, että elämäntavoilla hoidetaan tehokkaasti terveyttä. Ongelmana on se, että elämäntapavalistuksella on tavattoman vaikea tehdä menestyksellistä bisnestä! Statiinit ovat hyvä bisnes ja elintarviketeollisuuden panostus rasvattomuuteen on iso bisnes. Anteeksi kun olen näin kyyninen asian suhteen!

Katjuska: En todellakaan ole mikään historiantuntija, mutta eikö "aikoinaan" ihmiset nimenomaan kuolleet nuorempina kuin nykyisin? Plus että silloin ei todellakaan tutkittu, että mihin ihmiset kuolivat. Aivan hyvin he ovat voineet kuolla sydäntauteihin. Ja silloin "aikoinaan" tod. näk. syötiin sitä, mitä oli, tuskin he edes miettivät sitä, mitä ruoka saattaa heille aiheuttaa pitkällä tähtäimellä.

Veteraaniurheilija: Sydän- ja verisuonitaudit kehittyvät hyvin, hyvin hitaasti. On mahdollista, että joitakin satoja vuosia sitten kuoltiin huonon hygienian aiheuttamiin komplikaatioihin ennen sydänsairauksia. Nykyään kun lääketiede on tullut meidän avuksemme, me kuolemme erilaisiin sairauksiin kuin esimerkiksi 1500-luvulla. On kiehtovaa lukea lääkäri Arno Forsiuksen lääketieteen historiasta kertovia kirjoituksia! Häneltä olen oppinut paljon sairauksien luonteesta historian perspektiivissä.

Katjuska: Mutta ennen seitkytlukua ja kiisteltyä Pohjois-Karjala-projektia nimenomaan viisikymppiset miehet sairastuivat sydäntauteihin huolestuttavissa määrin. Nyt, suolan, rasvojen ja kasvistenkäytön muututtua virallisten tahojen suosituksia paremmin vastaaviksi (kasvikset +30%, suola -25%, tyydyttyneet-50%), sydäntaudit ovat vähentyneet ja siirtyneet myöhäisempään ikään. Ja ymmärtääkseni me emme kuole "yhä useammin" sydäntauteihin, vaan sydäntautikuolleisuus on kolmessakymmenessä vuodessa vähentynyt 70%. Tällaista.

Veteraaniurheilija: Valitettavasti sydäntautikuolleisuus ei osoita vähenemisen merkkejä. Tuon Pohjois-Karjala –tutkimuksen merkittävin saavutus oli liikunnan lisääntyminen, tupakoinnin vähentyminen ja se merkittävä seikka, että suomalaiset miehet rupesivat syömään enemmän vihanneksia ja hedelmiä. Se, että joku Pekka Puska korostaa meijerivoin merkitystä sydäntautien aiheuttajana on sitä edellä kuvailemaani politikointia. Hän edustaa margariiniteollisuutta ja voi on kilpaileva tuote. Jos löytyy jokin mahdollisuus kytkeä voi sydänsairauksiin, niin se käytetään häikäilemättä hyväksi. En ole lukuisista yrityksistä huolimatta onnistunut löytämään yhtäkään tutkimusta missä todettaisiin, että voi aiheuttaa sydänsairauksia. Sen sijaan löytyy kyllä tutkimuksia missä varoitetaan margariinien ja sydänsairauksien yhteyksistä. Tätä jälkimmäistä asiaa ei vain haluta tuoda julkisuuteen. Olen vienyt Raision ravitsemusterapeutit lähes raivon partaalle pyytäessäni lisäselvityksiä margariinin terveyshaitoista. Ja Valio vaikenee kuin muuri voitutkimuksistaan. Jälkimmäinen on käsittämätöntä. Uskokaa nyt Valion porukka, että me ravintotoimittajat janoamme tietoa voin terveysvaikutuksista! Jos voita ei tutkita Suomessa, sekin voitaisiin meille kertoa.

Tässä tuli rohkea vastaus hyvään kommenttiisi! Lisäkommentit tervetulleita!

Tämä on kovin epätäydellinen kirjoitus. Tätä ei alunperinkaan olisi pitänyt kirjoittaa, mutta kolesteroli ei jätä minua rauhaan. Minä mietin kolesterolia päivät ja yöt. Tästä minun on kirjoitettava nyt jopa mielenrauhan saavuttamiseksi. Voivatko Antti Heikkilä, Uffe Ravnskov, karppaajat ym. olla oikeassa väitteissään, että ravinnon kolesterolilla ei ole mitään tekemistä sydän- ja verisuonitautien kanssa?

Vastaus on: En tiedä, en todellakaan tiedä.

Lääkärikunta, lääketeollisuus, elintarviketeollisuus, Kansanterveyslaitos, Sydänliitto jne. ovat sitä mieltä, että syömällä kolesterolipitoista ruokaa on vaarassa kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Asiaa pidetään aivan päivänselvänä totuutena. Innokas kyseenalaistaja Jari Ristiranta on tätä asiaa kysynyt ja saanut kuulla, että harva asia lääketieteessä on niin varma asia kuin juuri tuo kolesterolin ja sydän- ja verisuonitautien yhteys. Jos syö liikaa kovia eläinperäisiä rasvoja saa tuon taudin. Jos veren kokonaiskolesteroli on jatkuvasti yli tietyn riskirajan, sinulle suositellaan ruokavaliomuutoksia ja jos se ei riitä, sinulle suositellaan kolesterolia alentavia lääkkeitä (statiineja).

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Matti Uusitupa vastaa seuraavaan tapaan Jari Ristirannan kyselyyn mikä on asiantuntijan näkemys tyydyttyneistä (kova eläinperäinen rasva) rasvoista ja terveydestä: Jo 1960-luvulla tehtiin kolme klassista tutkimusta, joissa osoitettiin tyydyttyneen rasvan vaikutus paitsi veren kolesteroliin myös valtimotautisairastuvuuteen. Kova rasva suurensi kolesterolitasoa ja lisäsi sairastuvuutta ja kuolleisuutta pehmeään rasvaan verrattuna. Sitten 1980- ja 1990-luvuilla tehtiin koko joukko tutkimuksia, jotka osoittivat kovan rasvan olevan haitallista suurentaessaan kolesterolitasoa. Hänen mukaansa kolesterolitaso on keskeinen valtimotautiriskin kannalta, joten kolesterolitasoa nostava ruokavalio on haitallinen. Ravintosuositukset pohjautuvat laajaan tutkimustietoon, ja niitä päivitetään tiedon tarkentuessa.

Samaisessa Jari Ristirannan kyselyssä Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska kertoo, että tyydyttynyt rasva lisää voimakkaasti veren LDL-kolesterolia ("paha" kolesteroli). Näyttö tästä on hirveän laaja ja vahva. Lääketieteen ja kirurgian tohtori Pekka Puskan mukaan vanha professori Ancel Keysin Seitsemän maan tutkimus antoi erittäin kauniin yhteyden (korrelaation) tyydyttyneen rasvan ja sepelvaltimotautikuolleisuuden ja -sairastavuuden välillä.

Moni muu asiantuntija sanoo aivan samaa. Valistusilloissa pyydetään jättämään pois eläinrasvat ja korvaamaan ne kasvirasvoilla. Kasvirasvojen nimeen vannotaan tällä hetkellä ja kalan rasvoja pidetään erittäin terveellisinä. Mutta voita sinun ei esimerkiksi pidä syödä.

Nyt takaisin ahdistukseeni. Mitä jos tämä kaikki tieto kolesterolista on pelkkää harhaa ja taitava lääketeollisuuden kampanja? Nyt puuhataan esimerkiksi kolesterolilääkkeiden suosittelemista jopa lapsille ja aikuisille joiden kokonaiskolesteroli ylittää 4,5 mmol/l (on tällä hetkellä 5 mmol/l, oli aiemmin 6,5 mmol/l). Nämä lääkkeet ovat erittäin kalliita, niiden kehittelyyn on uponnut rahaa aivan tolkuttomasti. Nyt halutaan kalliit investoinnit saada moninverroin takaisin määräämällä näitä statiinilääkkeitä lähes jokaiselle suomalaiselle. Lääkärin sanaan uskotaan ja kun kampanja perusteellaan tarpeeksi hyvin, niin mehän syömme noita lääkkeitä. Eivät kaikki suomalaiset lähde lukemaan lääketieteellisiä julkaisuja tarkistaakseen onko omalla lääkärillä nyt varmasti viimeisin tieto lääkkeen tarpeellisuudesta. Lääke otetaan ja siinä selvä!

Biologina ja biokemistinä minä uskallan asettaa kyseenalaiseksi ravinnon kautta saatavan kolesterolin merkityksen sydän- ja verisuonitaudeissa. Perusteluni ovat seuraavat:
  • yhteys ravinnon kolesterolin ja sydän- ja verisuonitautien välillä ei ole vedenpitävästi todistettu tieteellisissä tutkimuksissa. Jos yhteys olisi olemassa ei saisi olla tutkimustuloksia, jotka osoittavat yhteyden puuttumista. Todistustaakka on kolesteroliväitteen esittäjillä. Tarvitsemme sellaisia "veret seisauttavia" tutkimustuloksia ravinnon kolesterolin ja sydän- ja verisuonitautien välillä. Toivottavasti niitä on tulossa. Muuten tilanne on todella kiusallinen.
  • ihmisen ahneus voi olla kaiken tämän kolesterolihysterian takana. On niin helppo nähdä miten kovaa vääntöä esiintyy liike-elämässä. Ei ole mahdotonta, että tässä käydään kulissien takana todella veristä ahneuden siivittämää kamppailua sinun ja minun rahoistani. Jos kolesterolihypoteesi osoittautuu vääräksi, siinä menee konkurssiin aika moni lääketehdas. Todennäköisesti aika moni elintarviketoimittaja joutuu myös tosi tiukoille ja pidän mahdollisena, että muutama tutkija saattaa menettää työnsä. Voi siis olla tarvetta pitää kolesterolihypoteesia hengissä mahdollisimman pitkään oman toimeentulon turvaamiseksi. Yksittäisen ihmisen terveys ei kovin paljon paina osakeyhtiöiden palavereissa.
  • biologina tiedän, että esi-isämme eivät syöneet kevyttuotteita kuten 0,1% jugurttia tai rasvatonta maitoa. He söivät pyydystämiensä eläinten lihat rasvoineen päivineen. Ihmiset pysyivät aikoinaan hengissä syömällä kananmunia, kirnuamalla itse voinsa, söivät tuon pyydystämänsä metsälinnun rasvoineen kaikkineen. Ei siinä ajateltu niitä verisuonien mahdollisia riskitekijöitä, tärkeintä oli tyydyttää nälkä ja pysyä terveenä.
  • voisiko olla niin, että ihminen elää nykyään niin vanhaksi (kiitos lääketieteen ja parantuneen hygienian!), että sen takia me kuolemme yhä useammin sydän- ja verisuonitauteihin?
  • en ole ääripäiden kannattaja. Uskon monipuoliseen ravintoon, jossa on kohtuullisia määriä eläin- ja kasviperäisiä rasvoja, kohtuullisia määriä hyvälaatuisia valkuaisaineita (proteiinia) ja runsaimmin määrin (ei kuitenkaan liioitellen) hiilihydraatteja (sokeria).
Joku tolkku tähän varmaan aikanaan saadaan. Sitä odotellessa minä syön nyt ruisleivän, jonka päälle sivalsin oikein paksun kerroksen maistuvaa voita.

lauantaina, huhtikuuta 07, 2007

Varo sanojasi - voit saada potkut

AstraZenecan lääke-esittelijä USA:ssa on ollut todella varomaton (tai puhunut suunsa puhtaaksi?) AstraZenecan omassa asiakaslehdessä. Näin hän mm. sanoi:

"Call Execution - Not making the calls you are supposed to make does not drive your business. I see it like this: there is a big bucket of money sitting in every office. Every time you go in, you reach your hand in the bucket and grab a handful. The more times you are in, the more money goes in your pocket. Every time you make a call, you are looking to make more money."

Vapaa suomennokseni: Puhelimen käyttö - Oletettujen puhelujen soittamatta jättäminen ei kehitä elinkeinoasi. Minun mielestäni asiat ovat näin: jokaisessa toimistossa on iso rahasampo. Joka kerta kun astut sinne jalallasi, kauhot sieltä niin paljon kuin käteen mahtuu. Mitä useammin käyt siellä, sitä enemmän rahaa menee omaan taskuusi. Jokainen puhelu on mahdollisuus ansaita lisää rahaa.

Mikä tässä nyt sitten on niin kauheaa? Näinhän jokainen itseään arvostava myyntitykki ajattelee ja toimii. Lääkäreille tämä kuitenkin oli liikaa ja varsinkin ison lääkeyhtiön imagolle. Mies sai kenkää.

Lähde: Peter Rostin blogi, 6.4.2007

perjantaina, tammikuuta 19, 2007

Geenidoping tulee - pitävätkö urheilijat näppinsä poissa?

**
Tieteen päivillä puhunut
johtava geenidopingin tutkija Bengt Saltin ennusti erytropoietiinista (epo) ensimmäistä geenidopingainetta muutaman vuoden sisällä. Kestävyysurheilijat ovat jo nyt syyllistyneet epon käyttöön, mutta toistaiseksi epo on joutunut urheilijan elimistöön ulkopuolisesta lähteestä. Lääketieteen kehittymisen myötä geenihoidosta on tulossa suhteellisen turvallista. Tähän saakka epon hallinta geenihoidon avulla on ollut liian vaarallista käytettäväksi, koska epon tuotantoa ei ole osattu hallita, vaan punasoluja on syntynyt helposti vaarallisen paljon ja veri paksuuntunut liikaa. Nyt prosessia on opittu hallitsemaan paremmin, ja hoitomenetelmä voi olla käyttökelpoinen.

Nähtäväksi jää, malttaako urheiluväki olla käyttämättä sitä. Minä olen itse aika kyyniseksi tullut dopingin suhteen urheilussa.

Veikkaan itse: Geenidoping tulee lopullisesti puhkaisemaan illuusion rehdistä urheilukilpailusta ja menetelmä otetaan laajamittaisesti käyttöön.

Tämän geenidopingin estoon olisi yksi helppo ratkaisu: Merkitkää kaikki prosessin aikana tarvittavat kemialliset aineet jollakin helposti dopingtestissä ilmi tulevalla merkkiaineella. Helppo juttu! En kuitenkaan usko, että tähän ryhdytään, sillä ahne lääketeollisuus ei halua jättää yhtäkään rahan ansaintakeinoa käyttämättä. Rahalla ei ole omatuntoa.

Lähde: Tiede -lehti, 12.1.2007

tiistaina, joulukuuta 19, 2006

Orionin liikesalaisuus

Orion ei "liikesalaisuussyistä" kerro, missä maassa yhtiön lääkkeet valmistetaan. Lääkepakkauksessa ilmoitetaan ainoastaan myyntiluvan haltija ja lääkevalmisteesta EU:ssa vastaava valmistaja. Lääkelaitoksen valvontaosaston päällikön, professori Jussi Holmalahden mielestä ainakin valmistusmaa tulisi kertoa potilaalle. Hän kertoo, että Lääkelaitoksella on tarkka tieto lääkkeiden raaka-aineiden ja lopullisen lääkkeen todellisesta valmistajasta.

Paljon puhutaan Intian edullisista lääkemarkkinoista. Ei kai Orion valmista lääkkeitään Intiassa? Tältä vaikuttaa! Kotimaisuudellaan ratsastava Orion on aloittanut lääkkeiden valmistuksen alihankintana Intiassa tänä vuonna. Intiasta hankitaan myös mm. raaka-aineita, tutkitaan ja kehitetään uusia lääkkeitä. Mumbaissa työskentelee Orionille 12 tutkijaa. Orionin toimitusjohtaja Jukka Viinanen kertoo, että tutkimusta johdetaan Suomesta. "Intian osuus Orionin toiminnassa on joka tapauksessa kasvussa", hän sanoo. Suomalaisia kemistejä on ollut jopa vaikea löytää töihin, ja heidän palkkansa on 3-4 kertaa intialaisten palkkaa suuremmat. "Laadun tulee olla täysin sama kuin se on Orionin omassakin tuotannossa", Orionin liiketoiminnan kehittämisestä vastaava Riitta Vartiainen sanoo.

Intian kanssa EU:lla ei ole sopimusta keskinäisestä tarkastustoiminnasta, joten taannoisella käynnillään Lääkelaitoksen edustajat tarkastivat jokaisen valmistajan erikseen. Lääkelaitoksen myyntiluparekisterin mukaan Intiassa valmistetaan kaikkiaan 382 valmistetta, joilla on myyntilupa Suomessa. Holmalahti arvioi määrän kasvavan

Turkista tuodaan Suomeen 158 lääkevalmistetta. Suurin osa Suomessa myytävistä intialaislääkkeistä on peräisin kopiolääkkeisiin erikoistuneista ja niitä maahan tuovista yrityksistä, mm. Ratiopharmista ja Hexalista. Orion myöntää, että se myy Suomessa "muutamaa" tällaista lääkettä. Yritys mainostaa omia lääkkeitään niiden kotimaisuudella. Orion kiistää johtavansa harhaan Suomen lippu-mainoksillaan. "Toki valtaosa meidän lääkkeistämme on suomalaisia. Ei me johdeta lääkäreitä tässä harhaan, sillä he valitsevat lääkkeet Pharmaca Fennicasta eivätkä minkään mainoksen perusteella", Orionin toimitusjohtaja Jukka Viinanen sanoo.

Lähde: Helsingin Sanomat, 18.12.2006

Kommentoikaa!

tiistaina, joulukuuta 05, 2006

Mietipä tätä

Finasteridi on Merck lääkeyhtiön kehittämä lääke kaljuuntumista varten. Olen aiemminkin kuullut, että tällä lääkkeellä on haittavaikutuksia. Nyt amerikkalaiset lääkärit varoittavat, että finasteridi saattaa häiritä tärkeän syövän merkkiaineen näkymistä syöpätestissä.

Eikö tällaisen kaljuuntumisläkkeen ottaminen ylipäätänsä ole turhaa? Jos luonto haluaa, että tukkasi lähtee, sitten se lähtee. Näin voisi tietenkin spekuloida monien luontaistuotteiden, lääkkeiden, terapioiden, hoitomuotojen, tapahtumien kanssa. Ei minulla muuta ohjetta ole kuin, että koettaisimme elää niin terveellisesti kuin mahdollista ja välttäisimme sellaisia suoranaisesti terveyttä uhkaavia asioita. En minä tiedä miten lääkeyhtiö Merck selviää tuosta asiasta? Ehkä tarvitaan "puolueeton" tutkimus todistamaan, että Finasteridi on vaaraton lääke. Mielikuva on kuitenkin muokattu siihen malliin, että minä en koskaan suostuisi kaljuuntumislääkettä ottamaan. Ja meijerivoita minä syön, lenkillä käyn ja näistä terveysasioista aina jotain pientä kirjoitan. Mitähän seuraavaksi? Julkisuuteen en kaipaa yhtään tämän enempää. Vai haluaisitko sinä, että sinusta kirjoittaisi esimerkiksi Aftonbladet Statsministern dumpade närflörten - via sms (Pääministeri hylkäsi nettiflirtin - tekstiviestillä)?

Lähde: Reuters Health News, 4.12.2006

perjantaina, marraskuuta 03, 2006

Lääketeollisuuden ja lääkäreiden talutusnuoraa vahvistettava?

Emeritusprofessori Jussi Huttunen on paiskannut jakeluun 57 sivua lääkkeiden käyttöön liittyvää asiantuntijamateriaalia. Luin raportin (PDF), jossa on paljon hyvää tietoa. Otsikko on kirjoitettu tuohon muotoon vain, jotta kiinnostuisit lukemaan sepustukseni. Ei tässä mitään sensaatiota ole tarjolla.

Hyvää raportissa on lääkkeiden hintakehityksen selittäminen niin, että minäkin sen jopa ymmärsin. Lääkkeet ovat halpoja Suomessa hintakilpailun takia. Vaikka lääketeollisuus haluaisikin hintoja nostaa niin rinnakkaisvalmisteet pitävät huolen siitä, että liian ahneiksi ei voida ryhtyä. Näin sanoo professori Huttunen tästä: Lääkekustannusten kasvu on aivan viime vuosina hidastunut. Apteekkilääkkeiden tukkuhinnat ovat 1998–2005 laskeneet 5,4 %, kun samalla ajanjaksolla yleinen hintataso on noussut yli 11 %. Kustannusten kasvu ei siten johdu lääkkeiden hintojen kohoamisesta, vaan muuttuvista hoitokäytännöistä ja väestön vanhenemisesta. Yhä useampiin sairauksiin on tullut tehokkaita ja hyvin siedettyjä lääkehoitoja. Vuonna 2003 käyttöön otettu geneerinen substituutio on lisännyt lääkkeiden hintakilpailua. Geneerisestä substituutiosta johtuva lääkekustannusten kasvun hidastuminen johtuu ensisijaisesti kiihtyneestä hintakilpailusta ja toissijaisesti lääkkeiden vaihdosta.

Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa ja ainoa varma asia lääkkeiden hintakehityksessä on, että joidenkin lääkkeiden hinnat tulevat romahtamaan sen takia, että patentit raukeavat. Uusia lääkkeitä kehittävä lääketeollisuus on Huttusen mukaan murroksen kynnyksellä. Uusia lääkkeitä on tullut markkinoille vuosi vuodelta vähemmän ja suurille potilasryhmille tarkoitettuja lääkkeitä vielä vähemmän. Uudet lääkkeet ovat pääosin erikoislääkäreiden määräämiä valmisteita, joiden kohderyhmät ovat pieniä. Tällainen kehitys leikkaa tutkivan lääketeollisuuden tuottoja ja hidastaa uusien lääkkeiden kehittämistä. Haasteista selvitäkseen Huttunen patistaa tutkivaa lääketeollisuutta arvioimaan uudelleen kustannusrakenteensa, miettimään rooliaan uudestaan ja siirtämään yhä enemmän resursseja markkinoinnista tuotekehittelyyn. Tuotekehittelyn avulla löytyvät ne uudet ja innovatiiviset tuotteet, joilla lääketeollisuus pärjää kovenevassa kilpailussa. Vähemmän tärkeiden seuraajalääkkeiden kehittäminen on keskeytettävä riittävän ajoissa. Tämä ei onnistu ilman lääketeollisuuden myönnytyksiä. Huttunen sanoo, että tutkivan lääketeollisuuden on rakennettava aito ja toimiva yhteistyö lääkemenot pääosin maksavan julkisen sektorin kanssa.

Voi, voi uusia lääkkeitä kehittävä lääketeollisuus on ajautumassa vaikeuksiin! Yhteiskunta on ymmärtänyt jarruttaa järjettömästi kasvaneita lääkemenoja. Lääketeollisuuden pitkään jatkunut menestys on katkeamassa. Uusia menestyslääkkeitä (statiinit, ACE:n estäjät, SSRI-lääkkeet) ei niin vain enää tule markkinoille ja vanhojen patenttisuoja on loppumassa. Hankalaa lääketeollisuuden kannalta on myös yhä tiukentuvat turvallisuusvaatimukset ja lääketestauksen tehostunut valvonta. Tämä viranomaisten valveillaolo lisää tietenkin uusien lääkkeiden kehittämistä ja kaventaa voittomarginaaleja. Lääketeollisuuden julkisuuskuva on kärsinyt lääketutkimuksessa ja markkinoinnissa tapahtuneissa surullisenkuuluisissa huijauksissa, vääristelyissä, suoranaisissa skandaaleissa. Huttusen mukaan tällaisessa tilanteessa on vain häviäjiä ja eniten kärsii tästä tilanteesta tavallinen kansalainen koska uusia tehokkaita lääkkeitä ei tule tai niitä ei oteta käyttöön. Huttunen sanoo julki pitkään jo aistittavissa olleen skenaarion: Uusien lääkkeiden kehittäminen vaatii tällä hetkellä niin suuria taloudellisia panoksia ja riskinottoa, että lääketeollisuus on fuusioitumassa yhä suuremmiksi monikansallisiksi konserneiksi. Uusia lääkkeitä kehitetään edelleen myös yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja pienissä yrityksissä, mutta lääkkeiden tehon ja turvallisuuden osoittaminen, myyntiluvan hakeminen ja markkinointi siirtyvät kansainvälisille suuryrityksille.

Löytyy raportissa toki moitittavaakin. En ymmärrä miksi professori Huttunen haluaa vahvistaa lääketeollisuuden roolia lääkärien koulutuksessa. Pikemminkin nämä kytkökset pitäisi purkaa. Näin Huttunen sanoo lääketeollisuuden ja lääkäreiden pyhästä koaliitiosta:

Lääketeollisuuden tulee yhdessä lääkärijärjestöjen ja lääketieteellisten tiedekuntien kanssa kehittää rationaaliseen lääkehoitoon liittyvää jatko- ja täydennyskoulutusta osana lääkemarkkinointia. Toiminta tulee toteuttaa läheisessä yhteistyössä Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvoston kanssa. Sitä varten perustetaan pysyvä neuvottelukunta.