Näytetään tekstit, joissa on tunniste sokeri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sokeri. Näytä kaikki tekstit

sunnuntaina, tammikuuta 30, 2011

Onko väliä millä tavalla virvoitusjuomat on makeutettu?

**
Länsimaissa riehuu ennen kokematon lihavuusepidemia. Kaikki kivet ja kannot pitää kääntää, jotta päästään selvyyteen siitä miksi me lihomme. Uusimmassa Kunto ja terveys -lehdessä on tarkasteltu painonhallintaa rohkeaan tapaani. Ohessa kuitenkin tutkittua tietoa makeista virvoitusjuomista.

Tutkijat pitävät todennäköisenä, että virvoitusjuomat ovat osasyyllisinä lihavuusepidemiaan. Katseet kääntyvät silloin vähäenergisempien, keinomakeutettujen virvoitusjuomien suuntaan. Ovatko ne parempia painonhallinnan kannalta?

Amerikkalaistutkijat testasivat normaalipainoisilla ja lihavilla koehenkilöillä miten eri tavoin makeutetut virvoitusjuomat vaikuttavat ruokailutottumuksiin, kylläisyyden tunteeseen, aterianjälkeiseen glukoosin ja insuliinin vaihteluihin.

Virvoitusjuomat makeutettiin stevialla (290 kcal), aspartaamilla (290 kcal) ja tavallisella sokerilla (493 kcal). Juomia nautittiin kolmena erillisenä testipäivänä ennen lounasta ja päivällistä.

Tuloksista selvisi, että energiaa vähemmän sisältäneet virvoitusjuomat eivät johtaneet kovempaan näläntunteeseen ja suurempia ruoka-annoksia eivät koehenkilöt nauttineet. Stevialla oli mielenkiintoinen vaikutus verensokeriin. Se alensi ainoana tutkittuna tuotteena selvästi aterianjälkeistä glukoosin tuotantoa. Aspartaami heilautti verensokeria lähes tulkoon samalla tavalla kuin puhdas sokeri.


Näin lyhyellä virvoitusjuomien altistuskokeella ei vielä ollut vaikutusta ruokailutottumuksiin, mutta mitähän tapahtuisi jos virvoitusjuomia nautittaisiin suuria määriä joka päivä ja useiden vuosien ajan. On mahdollista, että se näkyisi jo vyötäröllä myös energiaa vähemmän sisältävien virvoitusjuomien osalta. Tutkijat myöntävät, että tutkimuksessa on paljon virhelähteitä. Laboratorio-olosuhteissa tapahtunut ruokailu ei välttämättä vastaa kotioloja.

Jos olisi ihan pakko nauttia virvoitusjuomia, valitsisin stevialla makeutetun cola-juoman. Se näyttäisi häiritsevän insuliinintuotantoa kaikkein vähiten.

Lähde: Anton SD, Martin CK, Han H, Coulon S, Cefalu WT, Geiselman P, Williamson DA. Effects of stevia, aspartame, and sucrose on food intake, satiety, and postprandial glucose and insulin levels. Appetite 55(1): 37-43, 2010

tiistaina, tammikuuta 11, 2011

Nuorten kova sokerinkulutus on vaaraksi sydämelle

**
Amerikan sydänyhdistys (AHA) varoittaa tomerasti sokerin vaaroista. Sokeri kohottaa kolesterolia ja se on vaaraksi sydämelle. Ollaanko Suomen sydänliitossa kuulolla?

Circulation -tiedelehdessä (AHA:n äänitorvi) on ensimmäistä kertaa (first-of-its-kind research) esillä tutkimus, jossa yhdistetään sokerinkulutus vakaviin sydänoireisiin teini-ikäisillä amerikkalaisilla. Virvoitusjuomat ja sokeroidut ruoat voivat kohottaa kolesterolia.

Yhdysvalloissa on ollut käynnissä suuri kansallinen ravintotutkimus "The National Health and Nutrition Survey (NHANES)". Tässä tarkistettiin vuorokauden kestävällä ravintoanalyysillä vähän yli 2100 teinin sokerinkäyttö ja huomattiin, että keskimäärin 119 grammaa sokeria menee keskivertoteinin kurkusta alas päivässä (28,3 rkl tai 476 kcal). Tässä tapauksessa 21,4 prosenttia päivittäisestä energiamäärästä tulee sokerista. Ei muuten kannata ollenkaan ihannoida amerikkalaista elämänmenoa! Tuohan on aivan sairasta!

Työsarkaa on valtavasti USA:ssa (ja Suomessa!), sillä AHA päätti äskettäin, että sokerille täytyy panna jokin turvallinen yläraja. Se päätettiin asettaa teini-ikäiselle 100 kcal päivässä. Nyt jenkkipoika ja -tyttö kuluttaa tätä makeaa tappajaa siis yli neljä kertaa yli suositusten. Aikuisille turvalliseksi lisätyn sokerin määräksi asetettiin 150 kcal päivässä.

Mihin tällainen runsas sokerinkulutus johtaa? Niin sanottu "hyvä" kolesteroli (HDL) laski ja "paha" kolesteroli (LDL) sekä triglyseridirasvat nousivat. Nämä ovat huonoja juttuja kaikki tyyni. Näin ei saisi käydä. Rasvaa on pitkään syytetty (ilman selkeää näyttöä) samoista epämieluisista seikoista. Mutta sokeri taitaakin olla se pahin mörkö tässä näytelmässä. Jos teillä on sokeriteollisuuden osakkeita, myykää ne äkkiä pois, saattavat vielä romahtaa kun kaikki kauheudet paljastuvat!

Tutkimuksen johtaja Jean Welsh on tietoinen siitä, että tämä on ensimmäinen virallinen tutkimus tästä herkästä aiheesta. On mahdollista, että näin suurilla sokerimäärillä monen nuoren sydän oireilee pahastikin aikuisiällä.

Traagisinta tässä asiassa on se, että tästä ongelmasta on vaiettu koska halutaan saada päähuomio rasvoihin suurena sydämen pysäyttäjänä. Nyt pahemmaksi ongelmaksi nostetaan reilusti sokeri. Elämme mielenkiintoisia aikoja!

Tutkijat olivat huolissaan:

- suurimpia sokerimääriä nauttineilla oli 9 prosenttia korkeampi LDL kuin vähiten sokeria nauttineilla

- eniten sokeria nauttineiden triglyseridimäärät olivat 10 prosenttia korkeammat kuin vähiten sokeria nauttineiden ryhmässä

- jos tähän sokerin nauttimiseen yhdistettiin tiedot ylipainosta huomattiin, että teineillä oli merkkejä heikentyneestä insuliinin tehosta (esidiabetes)

Tohtori Welsh ilmaisee tutkijaryhmänsä huolen seuraavasti: "Amerikkalaiset näyttäisivät pinnistelevän jotta saisivat nauttimansa tyydyttyneet "kovat" rasvat laskemaan, mutta yhtä kovaa huolta ei tunneta nautitusta sokerista.". Sokeri ei tuo minkäänlaista ravitsemuksellista etua nuoren ruokavalioon. Welsh ehdottaakin parhaimmaksi janonsammuttajaksi puhdasta vettä ja pyytää lääkäreitä kautta maan tomerasti tarttumaan tähän sokeriongelmaan.

Tässä tarvitaan lisätutkimuksia, mutta jo nyt on selvää, että sokerin käytöstä nykyisessä muodossa kannattaa luopua jos haluaa pysyä terveenä pitkään.

Lähde: Medical News Today, 10.1.2011

torstaina, syyskuuta 23, 2010

Miksi keinomakeutetut kevyttuotteet lihottavat?

*
Minulla on jo pitempään ollut käynnissä erään tutkijan kanssa äärettömän mielenkiintoinen keskustelu kevyttuotteista ja virvoitusjuomista. Tutkija ei halua nimeään julkisuuteen. Me julkistamme nyt tämän ajatuskuvion terveysblogini asiantunteville ja oivaltaville lukijoille. Me epäilemme vahvasti, että kevyttuotteet ja keinomakeutetut virvoitusjuomat ovat omalta osaltaan vaikean lihavuusepidemian yhtenä taustatekijänä. Lukekaa nämä allaolevat rivit pohtien ja arvioiden sekä kommentoikaa vilkkaasti.

Kevyttuotteet jäävät tässä selvityksessä kiinni ns. rysän päältä. Tutkijaystäväni joutuu työkseen pohtimaan eläimille tarkoitettujen rehujen valmistusta. Rehulisäaineiden valmistajien tutkimuksia hän on seurannut vilkkaasti ja hän on kuullut perusteluita näiden tuotteiden valintaan.

Eräänä päivänä hän kuuli rehulisäainevalmistajien esityksen eräästä mielenkiintoisesta aineesta ja mekanismista, jolla porsaita pystytään lihottamaan imeväisajan alussa. Lainsäädäntö kieltää kyseisen keinon käyttämisen tiettyä ikää vanhemmilla eläimillä, mutta itse mekanismi on mielenkiintoinen.

Aine perustuu näet sakariinille, jolla on 350-400 kertaa suurempi makeus kuin sakkaroosilla. Lihotusvaikutus perustuu suolenseinämässä olevien solujen makeuden aistimiseen ja sitä kautta glukoosin imeytymisen tehostumiseen.

Vaikka kyseisille possuille ei anneta tämän sakariini-yhdisteen lisäksi muuta lisäenergiaa, on niiden energian imeytymisteho huomattavasti parempi kuin ilman tätä. Näin myös porsaiden painonkehitys on nopeampi. Tästä ilmiöstä löytyy tutkittua tietoa. Asiasta kiinnostuneet voivat tutustua tähän Anthony Sclafanin artikkeliin makean ravinnon aistimisesta.

Minulla on tapana selostaa nämä asiat lyhyesti ja yksinkertaisesti. Niin nytkin.

Mekanismi on seuraava: suolen seinämässä olevassa pintasolukossa (epiteelissä) on ravinnon makeuden tunnistavia ns. reseptoreita. Makeuden tunnistaessaan nämä reseptorit antavat signaalin epiteelisoluille, jotka ryhtyvät hommin, eli aloittavat glukoosin kuljettajien valmistamisen. Näitä kuljettajia sanotaan glukoositransferaaseiksi. Mitä enemmän ravinnossa on makeutta, sitä enemmän valmistuu glukoosin kuljettajia.

Miten tämä liittyy keinomakeutettuihin kevyttuotteisiin? Minä tulen siihen pian. Ensin katsotaan onko samaa ilmiötä todettu ihmisellä kuin porsaalla ja onko asiaa tutkittu lisää. Silloinhan asia on bingo. Voimme silloin mahdollisesti luottaa täysin siihen, että tohtori Sclafani on tehnyt oikeanlaisen havainnon.

Ihmisellä tätä on toistaiseksi tutkittu erittäin vähän. Äskettäin ilmestyi Southamptonin yliopiston tutkijoiden laajahko selvitys aiheesta ihmisellä. Tutkijat myönsivät, että sikoja lihottava mekanismi on olemassa ja se lienee samantyyppinen myös ihmisellä. Kuitenkaan ilmiötä ei voi vedenpitävästi todistaa ihmisellä. Asia jää epäselväksi. Asia ei siis ole bingo, mutta kupongissa on jo muutama osuma. Lisää osumia tarvitaan.

Tuon teille nyt näkyviin keskeneräisenä asiana tutkijaystäväni ja minun rohkeaa spekulaatiota. Aspartaamilla on noin 180 kertaa suurempi makeus kuin tavallisella sokerilla ja Asesulfaami-K on noin 250 kertaa makeampaa. Ihan ei ylletä sakariinin tasolle, mutta melkein. Nämä keinomakeutusaineet ovat tavallisia lisäaineita kevyttuotteissa ja virvoitusjuomissa.

Tuskin kukaan juo pelkästään keinomakeutettuja limsoja ja kevyttuotteiden mukana nautitaan usein glukoosiksi muuttuvaa leipää. Keinomakeutettujen sokeria sisältämättömien tuotteiden mukana nautitaan siis lähes aina jotakin, jossa on hiilihydraattia (sokeria, joka hajoaa glukoosiksi).

Kevytlimsa juodaan tai kevytjogurtti nautitaan. Tuotteiden sisältämä vesi imeytyy mahalaukussa ja ohutsuolessa, mutta tuskin nämä makeutusaineet imeytyvät juuri ollenkaan. Tästä johtuen näiden keinomakeutusaineiden tiheys kasvaa mitä alhaisemmaksi vesipitoisuus nesteessä muuttuu. Lopputuloksena on, että suolessa on tiukka makeutusaineliuos, jonka makeuden tunnistavat solut ymmärtävät saatavilla olevana glukoosina. Makeutta tunnistavat solut aloittavat tehostuneen glukoositransferaasien tuotannon suolen pintasolukossa. Glukoosin imeytyminen ja siirtyminen suolenseinämän läpi tehostuu.

Jos suolessa on mitä tahansa ruokamassaa, missä on glukoosia, sen imeytyminen kiihtyy ja mahdollisesti jopa ylittää glukoosin luonnollisen imeytymisen.

Ja nyt tulee ehkä kaikkein rohkein spekulaatiomme, havaintomme: Yhdistäessämme tämän tehostuneen glukoosin imeytymisen siihen, että moderni elintarviketuotanto perustuu pitkälti raffinoitujen tärkkelysten ja hiilihydraattien varaan, niin päättelyketju on aika selvä! Keinomakeutusaineet luovat edellytykset tehostuneelle sokerienergian imeytymiselle. Liika energia näkyy lihomisena.

Mitä tuumaatte? Onko teillä rohkeutta lähteä asiasta keskustelemaan? Tottakai teillä on! Antaa palaa!

Muita juttuja sokerista ja keinomakeutusaineista:

Aspartaami aiheuttaa syöpää koe-eläimille

Sydän ei tykkää sokerista

Jätä pois sokeri - elät pitempään?

Älytöntä sokerivalistusta

Sokeriteollisuus puolustelee sokeripitoisia juomia

torstaina, huhtikuuta 22, 2010

Sydän ei tykkää sokerista

**
Tietotoimistot ja terveyssivustot ovat kertoneet isoin otsikoin:


Italiassa pyöritellään epäuskoisena päätä: Pasta ja leipä ei olekaan sydänterveellistä ruokaa, sanottiin vähän aikaa sitten. Ainakin naisten pitää varoa nopeita hiilihydraatteja. Naisen sydän ei kestä hiilihydraatteja yhtä hyvin kuin miehen.

Italialaisten kauhutarina saa jatkoa tuoreesta yhdysvaltalaistutkimuksesta. Paljon sokeria syövien kolesterolitasot ovat usein huonolla tolalla. Meidät on opetettu liiankin tiukasti tuijottamaan vain ruoan rasvaisuutta. Nyt onkin mahdollista, että ruokiin ja juomiin lisättävä sokeri on yksi pahimpia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Olemme ehkä haukkuneet väärää puuta jo pitkään.

Runsas hiilihydraattien syöminen on aiemminkin yhdistetty veren rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin, mutta elintarvikkeisiin lisätyn sokerin vaikutuksia niihin ei (hämmästyttävää kylläkin!) ole tutkittu tätä ennen.

Tutkijat selvittivät runsaan 6 000 miehen ja naisen ruokavaliot ja luokittelivat heidät neljään ryhmään sen perusteella kuinka paljon energiastaan he saivat lisätyistä sokereista.

Turkimus osoitti, että sokerin saannin kasvaessa "hyvän" HDL-kolesterolin pitoisuudet pienenivät tasaisesti. Ikävällä tavalla haitallisten triglyseridirasvahappojen ja "pahan" LDL-kolesterolin pitoisuudet puolestaan suurenivat sokerin osuuden mukana. Vain naisilla LDL-kolesteroli kohosi.

Tutkimusta sekoittavat tekijät pyrittiin ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin. Ylipaino, vyötärölihavuus ja elintavat eivät selittäneet kolesterolipitoisuuksien epäedullista kehittymistä, mutta silti moni muukin seikka kuin sokerit voivat selittää tuloksia. Tämän vuoksi havainnot pitää varmistaa lisätutkimuksissa.

Tulokset julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa ns. puhdistettujen sokerien osuus suositellaan pitämään alle 10 prosenttia kokonaisenergiansaannista, eli suurin piirtein alle 200-300 kilokalorissa per päivä. Hiilihydraattivyötä on suositeltu kiristettäväksi.

Muita kirjoituksia liiallisten sokereiden vaaroista:

keskiviikkona, joulukuuta 30, 2009

Jätä pois sokeri - elät pitempään?

**
Facebookissa törmäsin alla olevaan juttuun, joka kieltämättä herättää monenlaisia ajatuksia. Ilman sen kummempia analyysejä, tässä teille tuo uutinen:

Jälkiruokapöydässä santsaaminen ei välttämättä ole paras strategia pitkään, syöpä-vapaaseen elämään, sanovat Alabaman yliopiston tutkijat. He ovat nimittäin todistaneet, kuinka kalorimäärän rajoittaminen ja erityisesti glukoosin saannin vähentäminen auttaa soluja elämään pidempään.

Tämä internetissä (The FASEB Journal) julkaistu löytö voi johtaa uusien ikääntymistä hidastavien ja syöpää ehkäisevien lääkkeiden ja hoitojen kehittämiseen.

“Toivomme, että löydetty yhteys kalorien rajoittamisen ja ihmisen solujen eliniän pidentymisen välillä tulee johtamaan uusiin löytöihin, jotka selventäisivät syitä tällaisiin reaktioihin erilaisissa solutyypeissä ja näin helpottaisivat uusien näkökulmien syntyä ihmisen eliniän pidentämisen tavoittelussa.” kommentoi tohtori Trygve Tollefsbol yliopistolta. “Toivoisimme näiden tutkimusten myös johtavan parempaan syövän, kuten myös monien muidenkin ikääntymiseen liitettävien sairauksien, ehkäisyyn tiettyjen solutyyppien energiansaannin kontrolloinnin kautta.”

Tollefsbol kolleegoineen käytti tutkimukseen terveitä ihmisen keuhkosoluja, sekä soluja, joissa oli jo huomattavissa solumuutoksia, syövän esiasteita. Molempia soluja kasvatettiin laboratoriossa ja niille annettiin joko normaalisti tai rajoitetusti glukoosia (sokeria). Solujen kasvaessa tutkijat tarkkailivat muun muassa niiden kykyä jakaantua, sekä pitivät kirjaa kuinka moni solu pysyi hengissä muutaman viikon tutkimuksen aikana.

Kävi ilmi, että terveet solut elivät pidempään ja monet syövän esiasteisista soluista kuolivat, kun niille annettiin vähemmän glukoosia. Myös geenien aktiivisuutta mitattiin samoissa olosuhteissa. Glukoosin rajoitettu määrä aiheutti terveillä soluilla korkeampaa aktiivisuutta geenissä, joka säätelee telomerase -entsyymin eritystä, joka taas pidentää solun elinikää. Alentunutta aktiivisuutta huomattiin geenissä (p16), joka hidastaa kasvua. Epigeneettiset seuraukset (seuraukset, jotka eivät johdu geenimutaatioista) todettiin suureksi vaikuttajaksi näiden geenien aktiivisuuden vaihteluille niiden reagoidessa vähennettyyn gluukoosimäärään.

"Länsimainen tiede on nyt lääketieteellisen nuoruuden lähteen kehittämisen partaalla" sanoo Gerald Weissmann, The FASEB Journalin päätoimittaja. "Tämä tutkimus todistaa meidän olevan matkalla kohti ihmissolujen suostuttelua antamaan meille pitkä, kenties syöpä-vapaa elämä."

Muita kirjoituksiani sokerista:

lauantaina, lokakuuta 31, 2009

Älytöntä sokerivalistusta

##
Arvatkaa kuka sanoo näin
: "Sokeri on hyvä energianlähde, paitsi jos ei kuluta siitä tulevaa energiaa. Jos on tarvetta hallita painoa, kannattaa kiinnittää huomiota sokerin saantiin." #) Vastaus löytyy alla.

Helsingin Sanomat kirjoittaa paperiversiossaan 28.10.2009 hyvin laajasti sokerin käytöstämme. On vaikea kuvitella sitä sokerin määrää, mitä tavallinen suomalainen syö. Jo kaksivuotiaat lapset syövät sokeria enemmän kuin mitä valtion ravitsemussuositukset sallivat! Onko tolkkua? Dagens Nyheter kauhistelee samaa asiaa 29.10.2009 ja lehti ei millään tavalla röyhistele rintaansa kun se tunnustaa, että ruotsalaiset syövät eniten karkkia koko maailmassa. Aftonbladet julkaisee 30.10.2009 tilastot Euroopan pahimmista karkinsyöjistä (vuosikulutus henkilöä kohti):

1. Ruotsi 17 kiloa
2. Englanti 16 kiloa
3. Saksa 15 kiloa
4. Norja 15 kiloa
5. Suomi 14,5 kiloa
6. Tanska 14 kiloa
7. Belgia 13,5 kiloa
8. USA 11 kiloa
9. Australia 11 kiloa
10. Ranska 8 kiloa

Olen luennoillani valistanut, että karkkia ja herkkuja syömällä sokeri varastaa meiltä mahdollisuuden syödä terveellisesti. Kun lisäksi valmisruokateollisuus tyrkyttää meille lisäsokeria sapuskoissaan, muroissaan ja kevytjogurteissaan onko silloin mikään ihme, että me rakennamme vararengasta vyötärölle ja nakerramme terveyttämme?

Hyvät ihmiset! Karttakaa kuin ruttoa ylläolevan, teille mahdollisesti vielä tuntemattoman asiantuntijan, tapaisia älyttömiä lausuntoja sokerista. Tällä hetkellä me saamme sokeria haitallisia määriä. Viranomaisvalistuksen pitäisi pureutua tomerasti ravitsemuksemme epäkohtiin. Jos aikuiset ihmiset eivät itse ymmärrä hävetä lasten ja omaa sokerinsyöntiään, siitä epäkohdasta on kehitettävä niin tiukka lausunto, että meno muuttuu. Itse pidän kauppiaita osasyyllisinä karkinsyönnin voimakkaaseen lisääntymiseen. Jos kauppias tuntisi yhteiskuntavastuunsa, hän veisi karkit asiakkailleen suunnittelemansa kulkureitin ulkopuolelle. Vastuullinen kauppias viestittäisi ihanalla tuoreiden hedelmien osastollaan, että sieltä voi makeutta kohtuullisessa määrin hakea elämäänsä. Valistunut kuluttaja ei tietenkään osta mitään sellaista, joka on kymmenen metrin säteellä kaupan ulosmenokassasta!

Viime vuonna julistin kilpailun: Missä suomalaistuotteessa on eniten lisäaineita? Kilpailun häpeällisen ykkössijan sai Finnsweet OY:n makeissekoitus, missä oli käsittämättömästi 32 lisäainetta. Äitienpäiväksi mahdollisesti hankkimamme Romanssikakku (28 lisäainetta) tuli neljänneksi kisassa. Kuulkas, sellaisella tuotteella äiti balsamoidaan ikuisiksi ajoiksi!

Nyt järkeä palloon, suomalaiset. Sanotaan tomerasti ei karkille, herkuille, kevyttuotteille ja muille elintarviketeollisuuden nykyaikaisille kotkotuksille! Säästetään ne karkkirahat terveellisempiin ruokahankintoihin. Ryhdytään syömään oikeaa, ravitsevaa ruokaa, joka pitää näläntunteen lisäksi poissa myös makeanhimon. Karkkipussin hinnalla voit ostaa aika monta omenaa. Omena päivässä pitää lääkärin loitolla.


#) Vastaus: Käsittämättömän lausahduksen on antanut diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka, Helsingin Sanomissa 28.10.2009

Muita sokerikirjoituksiani voit lukea tästä:

maanantaina, heinäkuuta 20, 2009

Sokeriteollisuus puolustelee sokeripitoisia juomia

#
Mainion muistutuksen tutkijoiden moraalista ja elintarviketeollisuuden lonkeroiden ulottumisesta vakavasti otettaviin tiedejulkaisuihin asti, saamme seuraavasta tutkimuksesta, josta kertoo ravitsemustieteen opiskelija Janne Huovila. Jannella on mainiot blogisivut - Ravitsemusuutiset!


HUOM! Tutkimus on saanut paljon painavaa kritiikkiä: teollisuuden lobbaamisesta ja tarkoitushakuisuudesta. Tutkimus on toteutettu huonosti ja evidenssin taso on heikko.

Kommenteissa on lytätty tutkimus ihan suohon (ja syystä!):
Ravitsemusintoilija Jari Ristiranta huomauttaa, että tutkimuksen on rahoittanut Suikerstichting Nederland (Baarn). Kyseessä näyttäisi olevan jonkinlainen sokeriteollisuuden markkinointiyhdistys. Ehkäpä tuo pieni määrä sokeria ei vielä kovasti mihinkään vaikuta, etenkin kun muu ruokailu oli tarkasti kontrolloitua. Tulee vaan mieleen, että tutkimustuloksella pönkitetään sokeripitoisten elintarvikkeiden markkinointia niin terveille kuin diabeetikoillekin. Siinä vaiheessa ei välttämättä määristä enää paljon puhuta ja miten toimii kontrolli ilman tarkkaa valvontaa?

Ravitsemustieteen opiskelija Janne Huovila pitää tätä kommenttia tärkeänä. Valitettavasti Janne on sokeriin liittyvissä tutkimuksissa törmännyt usein teollisuuden rahoitukseen. Sokeri on suositusten ja neuvonnan kannalta varsin hankala tapaus. Eihän sokeria voi puhtaasti fysiologian kannalta pitää terveyttä edistävänä kuin ääritapauksissa. Mutta Jannen mielestä sokerin vaikutuksilla pelottelu on arvelluttavaa, kun ei ole vahvaa näyttöä kohtuukäyttöä vastaan. Sokerilla on paljon emotionaalista ja kulttuurista arvoa.

Filosofian tohtori Saska Tuomasjukka pitää tämänkaltaista tutkimusta tarkoitushakuisena tieteenä. Hän ei oikein ymmärrä mitä muuta tulosta odotettiinkaan näin pienellä tutkimushenkilöiden määrällä. Erojahan oli, mutta niiden tilastollinen merkitsevyys vaatisi huomattavasti isomman koehenkilöjoukon. Oleellista on kuitenkin koejakson pituus: 40 tuntia! Sokerin haittavaikutukset – joihin on ravitsemuskirjallisuuden perusteella pakkoa uskoa – vaativat paljon pidemmän ajanjakson. Glukoosin sijaan pitäisi katsoa insuliiniherkkyyttä, sanotaan nyt vaikka puolen vuoden kokeen jälkeen. Edes 8 viikkoa kun ei näytä riittävän, ainakaan noin pienillä joukoilla, totesivat Schwab et al pari vuotta sitten.

Janne Huovila kiinnitti itsekin aluksi huomiota koehenkilöiden määrään. Mutta sinisilmäisesti hän ajatteli, ettei alan yhteen arvovaltaisimmista lehdistä oteta tutkimuksia, joissa ei ole tehty vaadittavia voima-analyyseja. Totta myös, että lyhyissä kliinisissä tutkimuksissa käytetään normaalisti paljon monipuolisemmin erilaisia biokemiallisia menetelmiä, joilla saadaan selville ravintokomponenttien vaikutuksia.

Tähän Saska Tuomasjukka jatkaa: Voimalaskelmat ovat joskus ihan kirosana. Ne sopivat lääketieteeseen, jossa tietyn raja-arvon ylittäminen tekee ihmisestä sairaan. Mutta kun kyse on ravitsemuksesta, niin mihin helkutin kohdalle pistetään raja jota suuremmat muutokset ovat “merkitseviä”? Kun diabetes on luonteeltaan hiipivä tauti, voi prosentin suurempi glukoosi tai HOMA olla todella merkittävä löydös. Voi olla olemattakin. Tämän vuoksi em. kaltaisen kokeen suunnittelussa ei voi käyttää voimalaskelmia samalla tavoin kuin perinteisessä diabetestutkimuksessa. *Kun* kaikille (eikös) on selvää, että sokerin ongelmat tulevat insuliiniresistenssistä, on tutkimus melko selvää lobbausta. Tällaisten vuoksi on hyvä, että sponsorit nykyään pitää ilmoittaa. Ei siksi, että heidän rahansa muuttaisi tulosta miksikään, vaan siksi, että tällaisen tilaustutkimuksen tekeminen kertoo jotain kyseisten tutkijoiden moraalista.

Janne Huovila on sokerin vaikutuksista diabetekseen ja ylipainoon törmännyt kahdenlaisiin selitysmalleihin:

1) Sokeri vaikuttaa pitkällä aikavälillä. Tämä on selitysmalli, johon törmää tieteellisessä kirjallisuudessa. Mikä on sokerin ja insuliiniresistenssin yhteys? Esim WHO:n raportti “Diet, nutrition and the prevention of chronic diseases” vuodelta 2003 ei noteeraa tätä yhteyttä kovinkaan korkealle, mutta Harvardin porukka taas painottaa sen merkitystä.

2) Sokeri heilauttelee verensokeria joka heikentää syömisen hallintaa. Tämä on varsin laajasti popularisoitu selitysmalli.

Saska Tuomasjukka vahvistaa Jannen näkemystä. Harvardin porukka on tieteen kärkeä, mutta toisin kuin WHO:lla, sillä ole tarvetta kompromisseihin. Minusta on aika selvää, että Harvardin suositukset (mukaan lukien ruokapyramidi) on noin 10 vuotta edellä kaikkein konservatiivisimpia suosituksia (esim. WHO, VRN). Saska pitäisi itse ykköskohtaa diabeteksen kannalta oleellisempana, ylipainossa sitten sekä ykkönen että kakkonen voivat olla tekijöinä. Toisaalta, kun sokerin tuottamat erot glukoosi- ja insuliinipitoisuuksissa ovat tutkimuksessa melko pieniä, ei teoria verensokerin vaihteluiden ja lihavuuden yhteydestä ainakaan vahvistunut tässä kokeessa. Jos sokeripitoisilla juomilla on yhteyttä ylipainoon (kuten näyttäisi olevan), vaikutus välittyisi ei-akuutin mekanismin kautta, toisin sanoen kohta 1.

No niin, tässä Janne Huovilan alkuperäinen kirjoitus ihmeteltäväksi:

Tyypin 2 diabetes on sairaus, jossa henkilöllä on suurentunut verensokeritaso joko paastossa tai aterian jälkeen. American Journal of Clinical Nutrition julkaisi tutkimuksen, jossa verrattiin sokeripitoisten juomien vaikutusta verensokeriin kolmessa ryhmässä: ylipainoisilla miehillä joilla on tyypin 2 diabetes, ylipainoisilla miehillä joilla ei ole tyypin 2 diabetes ja normaalipainoisilla miehillä joilla ei ole tyypin 2 diabetesta. Kontrolloidun ruokavalion lisäksi tutkimukseen osallistuneille annettiin päivän aikana kaksi annosta vettä joko sokerin kanssa (37,5 g x 2) tai kontrollina ilman sokeria. Ruokavalion vaikutusta verensokeriin mitattiin läpi vuorokauden.

Vuorokauden verensokeritasossa ei ollut eroa sokeripitoista juomaa ja pelkkää vettä saaneiden välillä yhdelläkään kolmessa tutkitussa ryhmässä. Verensokeritaso ei suurentunut tai pienentynyt vuorokauden aikana sokerin kohtuukäytöllä terveellistä ruokavaliota noudattaneilla.

Tutkimuksen heikkoutena on pieni otoskoko ja lyhyt seurantajakso. Tutkimustulos ei sulje pois sitä vaihtoehtoa, että pitkään jatkuva säännöllinen sokeripitoisten juomien käyttö saattaa olla terveysriski. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että suurentunut verensokeritaso on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.

Lähde: Manders RJ, Pennings B, Beckers CP, Aipassa TI, van Loon LJ. Prevalence of daily hyperglycemia in obese type 2 diabetic men compared with that in lean and obese normoglycemic men: effect of consumption of a sucrose-containing beverage. Am J Clin Nutr Jul 15, 2009 [julkaistu sähköisenä ennen painettua lehteä]

Muita kirjoituksiani sokerista:

tiistaina, maaliskuuta 10, 2009

Sokeri ei ole kovinkaan terveellistä

**
Tiedemiehiä kiinnostaa ihmisen elinikä ja terveys kiihtyvällä vauhdilla. Yksi kiehtovimpia havaintoja on, että energianrajoitus, eli suomeksi sanottuna nälässä eläminen, lisää monien eläinten elinikää. Mahdollisesti myös ihminen elää pitempään pienessä nälässä. Matkalla pitkään ikään ja terveyteen on monta kankea kaskessa. Olisiko hyvä elää koko ajan pienessä nälässä? Onko energiapitoinen sokeri myrkkyä eläimille ja ihmisellekin?

Sokeri on myrkkyä ainakin jos on uskomista tuoretta kanadalaistutkimusta, joka julkaistiin tiedelehdessä PLoS Genetics. Yksi asia on varma: Jos ihminen tai eläin saa liian paljon energiaa, tapahtuu lihominen ja sen on todistetusti todettu aiheuttaneen eliniän odotteen alentumista. Kanadalaistutkijat vievät ajatuksen vielä pidemmälle: jos energiaylimäärä otetaan sokerista, siitä on erittäin suurta haittaa terveydelle ja pitkää ikää on turha odottaa!

Miten kanadalaistutkijat ovat päätyneet tähän hätkähdyttävään löydökseen, että sokeri on myrkkyä? Tähän asti sokerin haitallisuudelle on haettu selitystä sen aiheuttamasta suuremmasta hapetusstressistä yksittäisille soluille. Soluihin kerääntyy sokerin hajoamistuotteita ja solun elinikä laskee. Tulokset ovat jossain määrin ristiriitaisia. Kanadalaistutkijat ovat nyt löytäneet aivan uuden selityksen sokerin tuhovaikutuksille: Solujen herkkyys reagoida sokeriin (glukoosiin) on se suurin ongelma!

Kun tiedemiehet poistivat hiivasoluista sen geenin, joka tunnistaa glukoosimolekyylejä ja mahdollistaa näin normaalin glukoosin käytön energiaksi, solut elivät paljon pitempään. Solut joutuivat turvautumaan "varareitteihin" energiansaannissaan, eli ottamaan energiaa rasvoista ja proteiineista. Itse asiassa ne hiivasolut, joille ei geenin poiston takia suotu mahdollisuutta elää sokerienergialla, elivät yhtä pitkään kuin energiarajoituksessa olevat solut. Sokeri on soluille hyvää energiaa, mutta liika on liikaa: Jos geenimuunnelluille hiivasoluille syötettiin huomattavan paljon liikaa glukoosia, solut myös vanhentuivat nopeammin, vaikka eivät pystyneetkään hyödyntämään sokerienergiaa. Tiedemiesten mukaan hiivasolujen toiminta on aivan samanlaista kuin ihmistenkin solujen.

Professori Luis Rokeach, Montrealin yliopiston biokemian laitokselta, johti tätä tutkimusta. Hän sanoo Medical News Today -tiedekanavan haastattelussa, että tutkimusnäyttö voi johtaa hoitomenetelmiin, joilla on merkitystä iäkkäillä henkilöillä. Hän suosittelee iäkkäille henkilöille maltillisempaa sokerinkäyttöä, sillä solujen mukautumiskyky heikkenee ikääntyessä. 

Lähde: Antoine E. Roux, Alexandre Leroux, Manal A. Alaamery, Charles S. Hoffman, Pascal Chartrand, Gerardo Ferbeyre ja Luis A. Rokeach. Pro-Aging Effects of Glucose Signaling through a G Protein-Coupled Glucose Receptor in Fission Yeast. DOI:10.1371/journal.pgen.1000408, 
PMID:19266076, PLoS Genetics, 2009.

Mitähän tästä tutkimuksesta pitäisi ajatella?

torstaina, joulukuuta 11, 2008

Sokerista voi tulla riippuvaiseksi

*
Sokeririippuvuus voi muodostua kohtalokkaaksi
. Ainakin jos on rotta. Sen ovat tiedemiehet saaneet selville. Ihmisen kohtalo on vielä sinetöimättä. Viitteitä on siitä, että makea voi meitäkin orjuuttaa. Lukekaa ensin aiemmin kirjoittamani alustus (Sokeririippuvuus -onko olemassa?) ja hypätkää sitten tuoreen tutkimuksen kimppuun.

Amerikkalaisessa neuropsykofarmakologian kokouksessa tohtori Bart Hoebel sanoi sokeririippuvuuden olevan kuin huume. Sokeria syöneet rotat käyttäytyivät eri tavalla ja aivojen välittämissä neurokemikaaleissa oli havaittavissa eroja sellaisiin rottin jotka eivät saaneet sokeria syödäkseen. "Sokerirotissa" oli havaittavissa vieroitusoireita ja pitkään jatkuvia jälkiseuraamuksia jos sokerihanat suljettiin. Rotilla oli kova hinku sokerin perään.

Eräässä kokeessa rotille tarjottiin aamupalaksi sokerivettä koko yön jatkuneen paaston jälkeen. Tämä sai aikaan merkittävän korkean dopamiinin erityksen aivoissa. Dopamiinia syntyy niissä aivojen osissa, jossa ohjataan meidän mielitekojamme ja tunteitamme. Sokeri sai aikaan saman reaktion kuin voimakkaat huumeet. Tutkijoiden mukaan sokeri itsessään ei aiheuta dopamiinin eritystä, vaan dopamiini nousee toistuvasta sokerialtistuksesta ja siten, että rotta kokee sokerimehun lipittämisen mielekkääksi.

Toisessa kokeessa rotat saivat aluksi elää himoittua sokerirotan elämää. Sokerivettä oli tarjolla rajattomasti. Mutta sitten heiltä yllättäen kiellettiin sokerivesi moneksi viikoksi. Kun rotat jälleen saivat sokerivettä, ne joivat sitä enemmän kuin aiemmin. Sokerihanojen ollessa kiinni muutamille rotille tarjottiin alkoholipitoista juomaa. Huomattiin, että ne rotat joille oli annettu sokerivettä rajattomasti, ne joivat sitä alkoholia enemmän kuin mitä rotalle on soveliasta. Myös amfetamiini kelpasi paremmin sokerirotille kuin sokeriin tottumattomille rotille (kontrolliryhmä).

Tohtori Hoebel ei vielä tiedä onko tilanne ihan sama ihmisellä. Mutta saman tyyppistä käyttäytymistä on havaittavissa syömishäiriöisillä ihmisillä kuin sokerivedestä innostuneissa rotissa. Syömisen hallinta häiriintyi.

Reutersin uutistoimisto haastatteli erään amerikkalaisen sokeriyhdistyksen tiedottajaa, joka kiisti, että sokerilla olisi ihmisissä sellaisia vaikutuksia, että siihen tulisi himo.

Mitä mieltä olet sokerista? Voiko siihen tulla himo? Voiko sokeri olla osasyyllisenä siihen, että niin moni meistä on nykyään niin lihava?


keskiviikkona, syyskuuta 24, 2008

Älä ole liian makea!

*
Lauantaina tapaan kotipaikkakuntani diabetespotilaita
. Luennoin makeista välipaloista. Luentoa valmistellessani löytyi paljon tietoa hedelmäsokerista, fruktoosista. Se on se sokeri, josta Suomen diabetesliitto vähin äänin haluaa eroon. Kysy diabeteshoitajaltasi miksi fruktoosilla makeutettuja "sokerittomia" diabeetikoille tarkoitettuja tuotteita on nykyään niin kovin vaikea löytää kaupasta. Saamasi vastaus on todennäköisesti arvottu arvausgeneraattorilla.

Minultakaan diabeetikko ei saa muuta selkeää vastausta kuin sen, että kannattaa välttää fruktoosia. Tosin minulla on noussut fruktoosista karvat pystyyn monet kerrat kirjoja ja tutkimusraportteja lukiessani. Diabetes on sekä sokeri- että rasva-aineenvaihdunnan sairaus. Molempia energiaravintoaineita pistää epäjärjestykseen juuri fruktoosi. Terve ihminen ja varsinkin kestävyyspainotteista urheilua hyvin runsaasti harrastava saattaa olla vähäisemmässä vaaravyöhykkeessä.

Minulta ei rohkeutta puutu julistaa fruktoosi diabeetikon vaarallisimmaksi makeuttajaksi. Elämä saattaa olla makeampaa fruktoosin voimalla, mutta maksa saa sellaisia tärskyjä tästä sokerista, että on parempi jättää fruktoosi mahdollisimman vähiin.

Fruktoosin aineenvaihdunnasta huolehtii suurimmassa määrin juuri maksa. Maksassa fruktoosi muuntuu varastohiilihydraatiksi (glykogeeniksi). Hiilihydraattivarastojen täytyttyä loput fruktoosista muunnetaan rasvaksi (triglyserideiksi). Kirjallisuudessa löytyy yhteys fruktoosin ja rasvamaksan välillä. Eräs asiakkaani ja ystäväni on innostunut fruktoosin roolista rasvamaksan synnyssä ja häneltä olen oppinut tosi paljon. Voimme sitten kysyä ystävältäni apua jos teillä on kovin vaikeita kysymyksiä fruktoosista. Mutta, ennen kaikkea KYSYKÄÄ FRUKTOOSISTA!

Fruktoosia on syytä nauttia vain kohtuullisia määriä, sillä uuden tutkimusnäytön mukaan fruktoosi voi lihottaa! Kehon rasvahappojen muodostuminen (lipogeneesi) lisääntyi 7,8 prosenttia pelkästä glukoosijuomasta, 15,9 prosenttia juomasta, jossa puolet oli glukoosia ja puolet fruktoosia sekä 16,9 prosenttia pääasiallisesti fruktoosilla makeutetusta juomasta. Lisäksi kehon tyydyttyneiden triglyseridi -rasvahappojen arvot olivat 11-29 prosenttia korkeammat fruktoosilla makeutettujen juomien nauttimisen jälkeen. Hiilihydraatit tulevat kehoon sokereina, maksa hajottaa sokerimolekyylit ja liittää ne uudelleen yhteen muodostaakseen joko varastosokereita tai rasvaa.

Diabeetikon kannattaa välttää näitä ruoka-aineita (eniten fruktoosia ; Lähde: Fineli, elintarvikkeiden koostumustietopankki):

Fruktoosi

#ElintarvikePitoisuus / annos
g
Annospaino
g
1Hedelmäsokeri99.8100
2Hunaja41.4100
3Välipalapatukka kuituinen36.5100
4Keksi fruktoosilla makeutettu32.1100
5Omena kuivattu31.7100
6Hillo fruktoosilla makeutettu31.5100
7Rusina28.9100
8Siirappi21.7100
9Sekahedelmä, kuivattu16.6100
10Viikuna, punnittu kuorineen16.1100
11Jogurttirusina / jogurttihedelmä kuorrutettu kuivattu hedelmä15.9100
12Pikkuleipä fruktoosilla makeutettu15.2100
13Marmeladi marjoista14.7100
14Luumu kivetön, kuivattu14.6100
15Taateli, kuivattu, punnittu kivineen14.5100
16Porkkana kuivattu13.0100
17Luumu, tumma, punnittu kivineen, kuivattu12.1100
18Sipuli kuivattu11.0100
19Tomaatti, aurinkokuivattu, öljyssä10.5100
20Aprikoosi kuivattu10.0100
21Erikoishedelmä eksoottinen, keskiarvo, mango /papaija, kuivattu7.9100
22Persikka kuivattu7.9100
23Rypäletäysmehu7.8100
24Viinirypäle, keskiarvo, kivetön, vihreä/tumma7.8100
25Marjapiirakka fruktoosilla makeutettu, pehmeä7.8100
26Viinirypäle, keskiarvo, punnittu kivineen, vihreä/tumma7.4100
27Gefilus-herajuoma7.3100
28Marjahillo keskiarvo7.2100
29Mehujuoma, tiiviste, keskiarvo6.9100
30Mehujuoma, tiiviste, vitaminoitu6.9100
31Marjasose keskiarvo, teollinen lastenruoka6.9100
32Ruusunmarjasose sokeroimaton6.8100
33Rusinakeitto6.7100
34Paprikajauhe6.7100
35Pähkinävälipala makea, patukka/levy6.6100
36Likööri 20-30 til% alkoholia6.1100
37Omenatäysmehu6.1100
38Gefilus-mehu, keskiarvo6.0100
39Taatelikakku5.6100
40Omenasose makeuttamaton5.5100
41Kirsikka kivetön5.3100
42Ruusunmarja5.2100
43Pulla keskirasvainen, kevytmaito, fruktoosilla makeutettu5.0100
44Omena, ulkomainen, kuorittu4.9100
45Kirsikka, punnittu kivineen4.8100
46Ananas sokeriliemessä4.8100
47Päärynä kuorittu4.8100
48Päärynätäysmehu4.8100
49Väkevä viini makea, katkero, sherry, vermutti, madeira, hedelmäviini4.8100
50Mysli hedelmäinen4.8100
51Tomaattisose tomaattipyree4.7100
52Täysmehu, viiden hedelmän mehu4.7100
53Luumutäysmehu, sokeriton4.6100
54Hedelmäsose keskiarvo, teollinen lastenruoka4.6100
55Punaherukka4.4100
56Omena, kotimainen, kuorittu4.4100
57Lanttu-appelsiini-rusinasalaatti raaste4.3100
58Hunaja-omena-viinietikka4.3100
59Omena, ulkomainen, keskiarvo, kuorineen4.3100
60Päärynä, punnittu kuorineen4.2100
61Luumukeitto/kiisseli4.1100
62Täysmehu c-vitaminoitu, keskiarvo4.1100
63Täysmehu keskiarvo4.1100
64Höyrymehu laimentamaton, sokeriton4.0100
65Höyrymehu laimentamaton, sokeroitu4.0100
66Mustaherukka4.0100
67Mustaherukkahöyrymehu laimentamaton, sokeroitu4.0100
68Täysmehu, vitaminoitu, keskiarvo4.0100
69Lanttu-rusinasalaatti raaste4.0100
70Hedelmäkakku kuivakakku3.9100
71Mysli, perus3.9100
72Hedelmähyytelö hyytelösokeri3.9100
73Kinuskikastike3.9100
74Omena, kotimainen, keskiarvo, kuorineen3.8100
75Greippitäysmehu3.8100
76Tomaattiketsuppi3.8100
77Suomuurain lakka, hilla3.7100
78Omenakeitto/kiisseli kuivatut omenat3.6100
79Tuoremehucampari katkerodrinkki3.6100
80Marjakeitto/kiisseli fruktoosilla makeutettu3.6100
81Uuniomena3.6100
82Omena, keskiarvo, punnittu kuorineen3.5100
83Mustaherukka-puolukkamehujuoma3.5100
84Siiderijuoma, 0,7 til% alkoholia3.5100
85Marjapiirakka täytetty, pohja + kansi3.4100
86Kiivi kuorittu3.4100
87Kolajuoma ka3.4100
88Suklaakonvehti3.4100
89Valkoviini makea3.3100
90Hedelmäsalaatti appelsiini, persikka, banaani, omena3.2100
91Punakaalimuhennos, haudutettu punakaali3.2100
92Persikkasäilyke sokeriliemessä3.2100
93Kiivi, keskiarvo, punnittu kuorineen3.1100
94Marja keskiarvo3.1100
95Marja-/hedelmäjogurtti rasvaton, keskiarvo3.1100
96Kruskapuuro rouhepuuro3.1100
97Appelsiinitäysmehu3.0100
98Appelsiinitäysmehu sisältää kalsiumia3.0100
99Aprikoosi, keskiarvo, kivetön3.0100
100Mansikka3.0100

Mitä mieltä olet fruktoosista? Oletko kuullut tästä pelottavasta sokeriliuoksesta: HFCS?