*
Vanha "virsi" on perinteisesti alkanut sanoilla: Maitotuotteet lisäävät eturauhassyövän riskiä...
Tänään lauletaan ihan uutta "virttä": Maidon rasvat saattavat suojata eturauhassyövältä! "Kanttorina" toimii lääketieteellisen molekyyligenetiikan dosentti Irma Järvelä Kansanterveyslaitokselta ja Helsingin Yliopistosta. Suomessa ja Ruotsissa on tutkittu "seurakuntalaisia" sankoin joukoin. Yli 4 000 suomalaista ja ruotsalaista eturauhassyöpäpotilasta sekä yli 2 000 verrokkia on luovuttanut tietonsa maidonkäytöstään.
Aiemmissa tutkimuksissa herännyt epäily, että maitotuotteet saattaisivat lisätä eturauhassyövän riskiä, on tietenkin vääristänyt mielikuviamme maitorasvoista. Myllynkivet pitäisi ripustaa sellaisten "kirkkoherrojen" niskaan jotka tätä "virttä" ovat veisanneet ja tahallaan harhauttaneet Suomen kansaa karttamaan rasvaisia maitotuotteita. Irma Järvelä selvitti tässä tutkimuksessa mm. kuinka paljon eturauhassyöpäpotilaat käyttivät rasvakoostumukseltaan erityyppisiä maitotuotteita muuhun väestöön verrattuna.
Eturauhassyöpäpotilaiden maidonkäyttötottumukset eivät poikenneet muusta väestöstä. Tutkimuksen tärkein havainto oli, että maidon käyttö ja maitosokerin sieto eivät missään tapauksessa lisänneet eturauhassyövän riskiä. Vain vähärasvaisen maidon (!) runsaaseen käyttöön liittyi lievästi kohonnut eturauhassyövän riski. Maidon rasvat saattaisivat siis jopa suojata eturauhassyövältä. "Hallelujaa" laulaa herätyksen saanut "seurakunta".
Tutkimuksesta antaa lisätietoja dosentti Irma Järvelän tutkimusryhmä, dosentti Johanna Schleutkerin tutkimusryhmä Tampereen yliopistosta ja professori Henrik Grönbergin tutkimusryhmä Tukholman Karolinska Instituutista. Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi syöpäepidemiologian alan Cancer Epidemiology, Biomarkers & Prevention -lehdessä.
Pois vähärasvaiset maitolitkut, esiin täysmaito, rasvaiset juustot ja ihana 10 prosentin vahvuinen jogurtti! Nyt on juhlan aika! Enkelikuoro säestäköön meitä.
Lähteet: Finfoodin uutispalvelu ja Suomen Tietotoimisto, 6.3.2007
tiistaina, maaliskuuta 06, 2007
sunnuntaina, maaliskuuta 04, 2007
Kansanterveyslaitos hermostui rasvahömppään
*
Turun Sanomien toimittaja Eva Latvakangas on haastatellut ylilääkäri Antti Julaa (Kansanterveyslaitos). Jula pitää ihmeellisenä sitä, että joku vielä asettaa kyseenalaiseksi kovien rasvojen vaikutuksen kolesterolitasoon. Kirjoituksessa hyökätään yllättävän voimakkaasti tutkimusprofessori Kari Salmista, professori Pertti Happosta ja terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangasta vastaan. Viimeaikaisia hedelmällisiä rasvakeskusteluja kutsutaan rasvahömpäksi. Vapaan mielipiteen ilmaisua rasvasta pidetään vahingollisena. Kolesterolikysymys on tavattoman ristiriitainen asia, ei niin päivänselvä kuin ylilääkäri Antti Jula meille kertoo. Toteamus "Johonkinhan ihmisen on kuoltava, jos asian raadollista puolta ajattelee", olisi ehkä kannattanut jättää sanomatta. Lue oheinen kirjoitus ja sano mielipiteesi:
Rasvahömppä haastaa infarktipeikon
Noin puoli miljoonaa suomalaista syö päivittäin kolesterolilääkkeitä. Määrä kasvaa jyrkästi: ei siksi, että väestön kolesteroliarvot olisivat nousussa, vaan koska yhä useampi saa oireeseensa hoitoa. Nyt alalla on noussut kiistaa siitä, syödäänkö kolesterolilääkkeitä turhan takia ja vain varmuuden vuoksi. Kuuluu jopa ääniä, jotka kieltävät eläinrasvojen yhteyden kolesteroliin ja sydän- ja verisuonitauteihin.Totuus on vaarassa unohtua, kun kolesterolipelko kohtaa inhimillisen toiveajattelun, varoittaa kolesterolitutkija. Kaikkihan tietävät, mikä on kolesteroli. Sen seuraaminen on miltei suomalainen kansalaisvelvollisuus. Se on se tahmea mönjä, joka kertyy ihmisen verisuoniin hänen syömistään eläinrasvoista. Se liisteröityy verisuonien sisäseinämiin ja tukkii sepelvaltimon. Kun veri ei pääse sen läpi kuljettamaan tarpeeksi happea ja energiaa sydämeen, henkiriepu on vaarassa. Tämä on meille opetettu jo koulussa. Infarktin kanssa ei ole leikkimistä.
Liika kolesteroli ja sydän- ja verisuonitautiriski ovat varsinkin itä- ja pohjoissuomalaisten perisyntejä, joita kitkemään perustettiin maailmankuuluksi ponnahtanut Pohjois-Karjala -projekti. Karjalaisten lisäksi muutkin suomalaiset sisäistivät uudenlaisen ruokajärjestyksen: voi vaihdettiin margariiniksi, läski rasvattomaksi lihaksi ja kalaruoaksi. Suomalainen mieskin oppi syömään vihanneksia.1970-luvulta tähän päivään 35-64-vuotiaitten suomalaisten kuolemat sepelvaltimotautiin tai aivohalvaukseen vähenivät 70 prosentilla. Raju tulos kohahdutti maailman sydäntutkijoita ja todisti, että eläinrasvana syöty kolesteroli on sydämelle vaarallista.
- Se tulos pätee edelleen, vakuuttaa Kansanterveyslaitoksen ylilääkäri Antti Jula.
Voikeskustelua juoksuhaudasta. Nyt Jula pelkää pääkaupunkilaisen suuren sanomalehden palstoilta lähteneen sekakeskustelun säikäyttävän tavallisia kolesterolipotilaita luopumaan hoidostaan, jättävän lääkärin määräämät lääkkeet sikseen ja vaihtavan kevyen dieettinsä takaisin vanhaan eläinrasvaiseen. Jula pitää ihmeellisenä sitä, että joku vielä asettaa kyseenalaiseksi kovien rasvojen vaikutuksen kolesterolitasoon.
- On kiistaton tosiasia, että kovien rasvojen korvaaminen ruokavaliossa pehmeillä laskee kolesterolin tasoa. Ei vuosikymmenien tutkimusten tuloksia voi noin vain mitätöidä, hän ihmettelee.
Ensin kohuttiin Valion eläkkeellä olevan tuotekehitysjohtajan yleisön osastoon kirjoittamista väitteistä, joiden mukaan uudet tutkimukset todistaisivat, ettei voilla ja tyydytetyillä rasvoilla ole mitään tekemistä sepelvaltimotaudin kanssa. Väite levisi innostuneeseen nettikeskusteluun. Mielipidekirjoituksen alle pantu professorin kunniatitteli erehdytti lukijat luulemaan kirjoittajaa alan tutkijaksi - siitä huolimatta, että tyydytetyt ja tyydyttämättömät rasvahapot menivät kirjoituksessa iloisesti sekaisin. Sitten valtalehti tukeutui laajassa kolesterolijutussaan kahteen kuopiolaistutkijaan, joiden mukaan useimmille kolesterolipotilaille määrätään lääkkeitä aivan turhaan.
- Jos olisimme rehellisiä, ainoa oikea johtopäätös olisi, että tällä hetkellä emme varmuudella tiedä, mikä kolesterolipitoisuuden pienentymisen merkitys on statiinihoidon sydän-verisuonisairauksia ehkäisevän vaikutuksen kannalta, Helsingin Sanomat siteerasi kuopiolaisia eriuskoisia, professori Pertti Happosta ja dosentti Markku Myllykangasta. Herrat asettivat kyseenalaiseksi kolesterolitason ja sydänkuolleisuuden yhteyden ja arvioivat, että vain yksi tai kaksi kolesterolipotilasta sadasta hyötyi lääkehoidosta. Tämän jälkeen kolesterolikeskustelu alkoi näyttää paluulta menneisyyden juoksuhautoihin.
- Täysin turhaa huuhaata koko rasvahömppä vuosikymmenien pelotteluineen, julisti yksi nettikeskustelija.
- Viime vuosikymmenten terveysvalistus on pitkälti ollut hysteriaan perustuvaa hölynpölyä virheellisine ruokaympyröineen, rasvalla pelotteluineen ja turhien hiilihydraattien mainostamisineen, uskoi toinen.
Keskustelua leimasi käsitys siitä, että kaiken takana oli lääketeollisuuden rahanhimo ja viranomaisten lahjottavuus: kolesterolista tehtiin paha pöpö, jotta lääkkeet tekisivät kauppansa.
- Nyt onneksi ravintoasioista alkaa pikkuhiljaa olla jo enemmän tietoa, joten ravintosuositukset saadaan ehkä joskus kuntoon. Ei ihmiset niitä kuitenkaan noudattaa ala tietenkään, koska kuka nyt enää luottaa viranomaisiin ravintoasioissa, heillä kun ilmeisesti on tärkeämpiäkin intressejä kuin kansakunnan terveys.
Kaikki eivät lääkkeistä hyödy. Lääketeollisuuden vaikutusvaltaan Jula ei ota kantaa; ei myöskään siihen, määräävätkö jotkut lääkärit kolesterolin alentamiseen käytettyjä statiineja automaattisesti, kun kolesterolitaso ylittää 5 millimoolia per litra.
- Jos näin tapahtuu, vastuunkanto ei kyllä ole kohdallaan, Jula toteaa.
- Aina on tutkittava potilaan tilanne kokonaisuudessaan, katsottavat mitä muita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä hänellä on. Perinnöllinen riski on tärkeä selvittää. Jos lähisuvussa on jo keski-iässä tautiin sairastuneita henkilöitä, riski on suuri. Kohonnut verenpaine, diabetes, matala HDL-kolesteroli, kohonneet triglyseriidiarvot - mitä useampia riskitekijöitä on, sitä enemmän perusteita on lääkityksen aloittamiselle. Mutta jos ihminen on muuten terve, ei pelkän kohonneen kolesterolitason takia ole mitään syytä käyttää lääkkeitä. Turha lääkitys ei silti ole välttämättä haitaksi muulle kuin kukkarolle. Statiinien hinnat ovat tosin viime vuosina romahtaneet, koska lääkkeiden patentit ovat alkaneet vanheta. Markkinoille on tullut halvempia rinnakkaistuotteita.
Julan mukaan veren kolesterolitason vaikutus ihmisen terveyteen on perin yksilöllinen asia. Suomessa siihen vaikuttaa erityisesti perimä. Joissakin tapauksissa LDL:n eli pahan kolesterolin reseptorivika aiheuttaa korkeita kolesteroliarvoja ja varhaista sepelvaltimotautia. Toisessa perinnöllisessä oireistossa kohonneeseen kolesteroliin liittyy myös matala hyvälaatuinen kolesteroli tai suurentunut triglyseridiarvo. Molempiin rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin auttaa ruokavalio ja liikkuminen, mutta riskin monitahoisuus edellyttää myös lääkkeitä, varsinkin silloin kun tauti ilmenee varhain. Lääkkeitten käyttö puolestaan edellyttää aina kovia rasvoja välttävää ruokavaliota ja liikunnan lisäämistä, jotta hoito olisi tehokasta.
- Valtimotautipotilailla lääkehoidosta näyttää olevan hyötyä silloinkin, kun LDL-kolesteroli on normaali. Yksi selitys voi olla se, että statiineilla on myös kolesterolista riippumattomia suojavaikutuksia, Jula selventää.Varsinkin lohikalasta saatavien omega 3-rasvahappojen käyttö on viime vuosina lyönyt itsensä voimalla läpi suomalaiseen ravintoon. Julan mukaan niillä ja vihannesten syömisellä on monta muutakin hyvää terveysvaikutusta kuin kolesterolitason alentaminen.
- Suomalaiset ovat 30 vuoden kuluessa kolminkertaistaneet kasvisten käyttönsä. Suolan käyttö on vähentynyt neljäsosalla. Kovien rasvojen käyttö on puolittunut. Näillä konsteilla suomalaisten sydänkuolleisuus on 30 vuoden aikana laskenut peräti 70 prosentilla. Eikö tämä todista kevyen ruokavalion vaikutuksesta sydämen terveyteen? Jula kysyy.
Horjuuko usko keveään ruokaan? Silti sepelvaltimotaudin väheneminen on pysähtynyt. Siihen kuolleisuutta kuvaavat käyrät ovat parin viime vuoden aikana jopa nousseet. Eikö kalan ja rehujen syöminen enää auta? vai horjuuko suomalaisten usko terveyssyömiseen? Totuus on, että sekä miesten että naisten paino on viime vuosina alkanut uudelleen nousta. Mutta Julalla on ilmiöön toinenkin selitys: nyt kuolevat sydäntauteihin ne, jotka vanhan ruokajärjestyksen aikaan olisivat kuolleet jo aikoja sitten. Ikäihmiset. Keski-ikäisten sydäntautiluvut laskevat edelleen, mutta väestön vanheneminen siirtää tautiin kuolleisuuden ikäihmisten tilastoluukkuun. Johonkinhan ihmisen on kuoltava, jos asian raadollista puolta ajattelee. Kysymys on siis samasta ikäluokasta, jonka jäsenet ennenkin sairastivat sepelvaltimotautia. Sukupolven henkiinjääneillä on kuitenkin sama ravintotausta kuin muulla ikäluokalla, ja se on jättänyt jälkensä heidän verisuoniinsa. Siksi sepelvaltimotauti on edelleen suuri kuolinsyy.
- Väärän ruokavalion tekemiä tuhoja ei saa korjatuksi. Oikeisiin ravintotottumuksiin siirtymisen hyöty on sitä pienempi, mitä myöhemmin se alkaa, Jula muistuttaa. Pohjois-Karjala -projektin jälkeen on paljon rasvatonta maitoa virrannut kuluttajien kurkusta alas. Siinä ajassa tutkimuskin on edistynyt ja monipuolistunut.
- Me tiedämme kolesterolista ja sydänriskien hallinnasta paljon enemmän kuin silloin, Jula vakuuttaa.
- Tätä tietomäärää meillä ole varaa sivuuttaa pelkän huhutiedon tai toiveajattelun takia. Kysymys on suomalaisten hengestä ja terveydestä.
Lähde: Turun Sanomat, 4.3.2007
Turun Sanomien toimittaja Eva Latvakangas on haastatellut ylilääkäri Antti Julaa (Kansanterveyslaitos). Jula pitää ihmeellisenä sitä, että joku vielä asettaa kyseenalaiseksi kovien rasvojen vaikutuksen kolesterolitasoon. Kirjoituksessa hyökätään yllättävän voimakkaasti tutkimusprofessori Kari Salmista, professori Pertti Happosta ja terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangasta vastaan. Viimeaikaisia hedelmällisiä rasvakeskusteluja kutsutaan rasvahömpäksi. Vapaan mielipiteen ilmaisua rasvasta pidetään vahingollisena. Kolesterolikysymys on tavattoman ristiriitainen asia, ei niin päivänselvä kuin ylilääkäri Antti Jula meille kertoo. Toteamus "Johonkinhan ihmisen on kuoltava, jos asian raadollista puolta ajattelee", olisi ehkä kannattanut jättää sanomatta. Lue oheinen kirjoitus ja sano mielipiteesi:
Rasvahömppä haastaa infarktipeikon
Noin puoli miljoonaa suomalaista syö päivittäin kolesterolilääkkeitä. Määrä kasvaa jyrkästi: ei siksi, että väestön kolesteroliarvot olisivat nousussa, vaan koska yhä useampi saa oireeseensa hoitoa. Nyt alalla on noussut kiistaa siitä, syödäänkö kolesterolilääkkeitä turhan takia ja vain varmuuden vuoksi. Kuuluu jopa ääniä, jotka kieltävät eläinrasvojen yhteyden kolesteroliin ja sydän- ja verisuonitauteihin.Totuus on vaarassa unohtua, kun kolesterolipelko kohtaa inhimillisen toiveajattelun, varoittaa kolesterolitutkija. Kaikkihan tietävät, mikä on kolesteroli. Sen seuraaminen on miltei suomalainen kansalaisvelvollisuus. Se on se tahmea mönjä, joka kertyy ihmisen verisuoniin hänen syömistään eläinrasvoista. Se liisteröityy verisuonien sisäseinämiin ja tukkii sepelvaltimon. Kun veri ei pääse sen läpi kuljettamaan tarpeeksi happea ja energiaa sydämeen, henkiriepu on vaarassa. Tämä on meille opetettu jo koulussa. Infarktin kanssa ei ole leikkimistä.
Liika kolesteroli ja sydän- ja verisuonitautiriski ovat varsinkin itä- ja pohjoissuomalaisten perisyntejä, joita kitkemään perustettiin maailmankuuluksi ponnahtanut Pohjois-Karjala -projekti. Karjalaisten lisäksi muutkin suomalaiset sisäistivät uudenlaisen ruokajärjestyksen: voi vaihdettiin margariiniksi, läski rasvattomaksi lihaksi ja kalaruoaksi. Suomalainen mieskin oppi syömään vihanneksia.1970-luvulta tähän päivään 35-64-vuotiaitten suomalaisten kuolemat sepelvaltimotautiin tai aivohalvaukseen vähenivät 70 prosentilla. Raju tulos kohahdutti maailman sydäntutkijoita ja todisti, että eläinrasvana syöty kolesteroli on sydämelle vaarallista.
- Se tulos pätee edelleen, vakuuttaa Kansanterveyslaitoksen ylilääkäri Antti Jula.
Voikeskustelua juoksuhaudasta. Nyt Jula pelkää pääkaupunkilaisen suuren sanomalehden palstoilta lähteneen sekakeskustelun säikäyttävän tavallisia kolesterolipotilaita luopumaan hoidostaan, jättävän lääkärin määräämät lääkkeet sikseen ja vaihtavan kevyen dieettinsä takaisin vanhaan eläinrasvaiseen. Jula pitää ihmeellisenä sitä, että joku vielä asettaa kyseenalaiseksi kovien rasvojen vaikutuksen kolesterolitasoon.
- On kiistaton tosiasia, että kovien rasvojen korvaaminen ruokavaliossa pehmeillä laskee kolesterolin tasoa. Ei vuosikymmenien tutkimusten tuloksia voi noin vain mitätöidä, hän ihmettelee.
Ensin kohuttiin Valion eläkkeellä olevan tuotekehitysjohtajan yleisön osastoon kirjoittamista väitteistä, joiden mukaan uudet tutkimukset todistaisivat, ettei voilla ja tyydytetyillä rasvoilla ole mitään tekemistä sepelvaltimotaudin kanssa. Väite levisi innostuneeseen nettikeskusteluun. Mielipidekirjoituksen alle pantu professorin kunniatitteli erehdytti lukijat luulemaan kirjoittajaa alan tutkijaksi - siitä huolimatta, että tyydytetyt ja tyydyttämättömät rasvahapot menivät kirjoituksessa iloisesti sekaisin. Sitten valtalehti tukeutui laajassa kolesterolijutussaan kahteen kuopiolaistutkijaan, joiden mukaan useimmille kolesterolipotilaille määrätään lääkkeitä aivan turhaan.
- Jos olisimme rehellisiä, ainoa oikea johtopäätös olisi, että tällä hetkellä emme varmuudella tiedä, mikä kolesterolipitoisuuden pienentymisen merkitys on statiinihoidon sydän-verisuonisairauksia ehkäisevän vaikutuksen kannalta, Helsingin Sanomat siteerasi kuopiolaisia eriuskoisia, professori Pertti Happosta ja dosentti Markku Myllykangasta. Herrat asettivat kyseenalaiseksi kolesterolitason ja sydänkuolleisuuden yhteyden ja arvioivat, että vain yksi tai kaksi kolesterolipotilasta sadasta hyötyi lääkehoidosta. Tämän jälkeen kolesterolikeskustelu alkoi näyttää paluulta menneisyyden juoksuhautoihin.
- Täysin turhaa huuhaata koko rasvahömppä vuosikymmenien pelotteluineen, julisti yksi nettikeskustelija.
- Viime vuosikymmenten terveysvalistus on pitkälti ollut hysteriaan perustuvaa hölynpölyä virheellisine ruokaympyröineen, rasvalla pelotteluineen ja turhien hiilihydraattien mainostamisineen, uskoi toinen.
Keskustelua leimasi käsitys siitä, että kaiken takana oli lääketeollisuuden rahanhimo ja viranomaisten lahjottavuus: kolesterolista tehtiin paha pöpö, jotta lääkkeet tekisivät kauppansa.
- Nyt onneksi ravintoasioista alkaa pikkuhiljaa olla jo enemmän tietoa, joten ravintosuositukset saadaan ehkä joskus kuntoon. Ei ihmiset niitä kuitenkaan noudattaa ala tietenkään, koska kuka nyt enää luottaa viranomaisiin ravintoasioissa, heillä kun ilmeisesti on tärkeämpiäkin intressejä kuin kansakunnan terveys.
Kaikki eivät lääkkeistä hyödy. Lääketeollisuuden vaikutusvaltaan Jula ei ota kantaa; ei myöskään siihen, määräävätkö jotkut lääkärit kolesterolin alentamiseen käytettyjä statiineja automaattisesti, kun kolesterolitaso ylittää 5 millimoolia per litra.
- Jos näin tapahtuu, vastuunkanto ei kyllä ole kohdallaan, Jula toteaa.
- Aina on tutkittava potilaan tilanne kokonaisuudessaan, katsottavat mitä muita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä hänellä on. Perinnöllinen riski on tärkeä selvittää. Jos lähisuvussa on jo keski-iässä tautiin sairastuneita henkilöitä, riski on suuri. Kohonnut verenpaine, diabetes, matala HDL-kolesteroli, kohonneet triglyseriidiarvot - mitä useampia riskitekijöitä on, sitä enemmän perusteita on lääkityksen aloittamiselle. Mutta jos ihminen on muuten terve, ei pelkän kohonneen kolesterolitason takia ole mitään syytä käyttää lääkkeitä. Turha lääkitys ei silti ole välttämättä haitaksi muulle kuin kukkarolle. Statiinien hinnat ovat tosin viime vuosina romahtaneet, koska lääkkeiden patentit ovat alkaneet vanheta. Markkinoille on tullut halvempia rinnakkaistuotteita.
Julan mukaan veren kolesterolitason vaikutus ihmisen terveyteen on perin yksilöllinen asia. Suomessa siihen vaikuttaa erityisesti perimä. Joissakin tapauksissa LDL:n eli pahan kolesterolin reseptorivika aiheuttaa korkeita kolesteroliarvoja ja varhaista sepelvaltimotautia. Toisessa perinnöllisessä oireistossa kohonneeseen kolesteroliin liittyy myös matala hyvälaatuinen kolesteroli tai suurentunut triglyseridiarvo. Molempiin rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin auttaa ruokavalio ja liikkuminen, mutta riskin monitahoisuus edellyttää myös lääkkeitä, varsinkin silloin kun tauti ilmenee varhain. Lääkkeitten käyttö puolestaan edellyttää aina kovia rasvoja välttävää ruokavaliota ja liikunnan lisäämistä, jotta hoito olisi tehokasta.
- Valtimotautipotilailla lääkehoidosta näyttää olevan hyötyä silloinkin, kun LDL-kolesteroli on normaali. Yksi selitys voi olla se, että statiineilla on myös kolesterolista riippumattomia suojavaikutuksia, Jula selventää.Varsinkin lohikalasta saatavien omega 3-rasvahappojen käyttö on viime vuosina lyönyt itsensä voimalla läpi suomalaiseen ravintoon. Julan mukaan niillä ja vihannesten syömisellä on monta muutakin hyvää terveysvaikutusta kuin kolesterolitason alentaminen.
- Suomalaiset ovat 30 vuoden kuluessa kolminkertaistaneet kasvisten käyttönsä. Suolan käyttö on vähentynyt neljäsosalla. Kovien rasvojen käyttö on puolittunut. Näillä konsteilla suomalaisten sydänkuolleisuus on 30 vuoden aikana laskenut peräti 70 prosentilla. Eikö tämä todista kevyen ruokavalion vaikutuksesta sydämen terveyteen? Jula kysyy.
Horjuuko usko keveään ruokaan? Silti sepelvaltimotaudin väheneminen on pysähtynyt. Siihen kuolleisuutta kuvaavat käyrät ovat parin viime vuoden aikana jopa nousseet. Eikö kalan ja rehujen syöminen enää auta? vai horjuuko suomalaisten usko terveyssyömiseen? Totuus on, että sekä miesten että naisten paino on viime vuosina alkanut uudelleen nousta. Mutta Julalla on ilmiöön toinenkin selitys: nyt kuolevat sydäntauteihin ne, jotka vanhan ruokajärjestyksen aikaan olisivat kuolleet jo aikoja sitten. Ikäihmiset. Keski-ikäisten sydäntautiluvut laskevat edelleen, mutta väestön vanheneminen siirtää tautiin kuolleisuuden ikäihmisten tilastoluukkuun. Johonkinhan ihmisen on kuoltava, jos asian raadollista puolta ajattelee. Kysymys on siis samasta ikäluokasta, jonka jäsenet ennenkin sairastivat sepelvaltimotautia. Sukupolven henkiinjääneillä on kuitenkin sama ravintotausta kuin muulla ikäluokalla, ja se on jättänyt jälkensä heidän verisuoniinsa. Siksi sepelvaltimotauti on edelleen suuri kuolinsyy.
- Väärän ruokavalion tekemiä tuhoja ei saa korjatuksi. Oikeisiin ravintotottumuksiin siirtymisen hyöty on sitä pienempi, mitä myöhemmin se alkaa, Jula muistuttaa. Pohjois-Karjala -projektin jälkeen on paljon rasvatonta maitoa virrannut kuluttajien kurkusta alas. Siinä ajassa tutkimuskin on edistynyt ja monipuolistunut.
- Me tiedämme kolesterolista ja sydänriskien hallinnasta paljon enemmän kuin silloin, Jula vakuuttaa.
- Tätä tietomäärää meillä ole varaa sivuuttaa pelkän huhutiedon tai toiveajattelun takia. Kysymys on suomalaisten hengestä ja terveydestä.
Lähde: Turun Sanomat, 4.3.2007
perjantaina, maaliskuuta 02, 2007
torstaina, maaliskuuta 01, 2007
Teräs-Taavetti
Ystäväni Antti Honkonen on kirjoittanut hienon muistokirjoituksen aikamme liikuntalegendasta, Taavetti Huovisesta. Innostakoon Taavetti meitä muita liikunnan kipinän sytyttämiä.
Teräs-Taavetin askellus päättyi
Limingassa valtatie 4:n kohdalla Temmeksen tienoilla oli takavuosikymmeninä kaksi kuuluisaa tavaramerkkiä: Ala-Temmeksen lentokone ja sen luona kävelylenkkinsä kääntöpaikalla piipahtanut Limingan kilpakävelevä lentojätkä, joksi Teräs-Taavetti Huovinen itseään nimitti (valokuva: Antti Honkonen).
Oulun Tarmon ja sitä ennen Limingan Lujan yleisurheilijalegendoihin kuuluvan Taavetti Huovisen askellus päättyi lopullisesti Ystävänpäivän aatonaattona. Limingassa 30.12.1914 syntynyt ja kotikunnassaan 12.2.2007 elämäntaipaleensa päättänyt mies kantoi lempinimeä Teräs-Taavetti.
Piialle syntyneen, 92-vuotiaaksi eläneen miehen elämäntaipaleelta löytyisi monta vaikuttavaa tarinaa, mutta tässä keskitytään liikuntaan. Kehnokuntoisuutta, päivittäistä pahoinvointia ja oksentelua kokenut surkeakuntoinen mies päätti vanhoilla päivillään ottaa liikunnan päivittäiseksi lääkkeekseen. Jo savottatyövuosinaan hän oli kävellyt yli 100 kilometrin matkoja työmaalta toiselle, joten kunnon kohentamiseksi löytyi luonnolliseksi lajiksi tuo kävely. Toki hän raskaan työnteon lisäksi hiihti ja pyöräili paljon. Työtaidoista hän hyötyi urheiluvimman sytyttyä mm. niittomestarina.
Jalat veivät miestä ahneesti Temmeksen teitä. Eipä ihme, että hän 1980-luvulla kuntoduttuaan lähti kokeilemaan Oulun aluekisoihin nuorempiensa kävelyvauhtia. Maailmanennätyksiä rekisteröidään myös veteraaniurheilijoille ja sellainen on myös Teräs-Taavetin nimissä. Vuonna 1986 Pohjois-Pohjanmaan piirikisoissa hän käveli 72-vuotiaana 3000 metrillä ajan 17.09,0. Se oli silloisen tilastoinnin aikana 70-vuotiaiden ME! Maailmanennätystemppu ei aiheuttanut laakereille lepäämisilmiötä vaan innokkaamman näyttöhalun ja tämän Teräs-sanan liittämisen entistä uskottavammin etunimen yhteyteen. Vuonna 1988 hän teki samalla matkalla uudeksi ikäistensä ME-ajaksi hurjan lukeman 15.46,0.
Monta miestä Teräs-Taavetti ehti innostaa kilpakävelyyn, lajiin jossa maisemat vaihtuvat, mielikuvitus saa vapaasti laukata. Sellaisen lajin pariin jonka matka- eli tossukustannukset ovat kilometriä kohden halpaakin halvemmat. Moni jatkaa yhä Taavetin sytyttämää kilpakävelyharrastusta.
Kepeitä multia Taavetille!
keskiviikkona, helmikuuta 28, 2007
Kohtuus kaikessa myös antioksidanttien suhteen
*
Ainakin osa yleisesti käytetyistä antioksidanttipillereistä kasvattaa kuolemanriskiä, päinvastoin kuin näiden pillereiden markkinoijat väittävät. Tähän tulokseen päätyi tanskalainen tutkijaryhmä tehtyään aiheesta tehdyistä tutkimuksista ns. meta-analyysin. Kuolemanriskiä kasvattavat tanskalaisten mukaan beetakaroteeni sekä A- ja E-vitamiini. En ole lukenut tutkimusta (JAMA) ja olen pelkästään uutistoimistojen välittämän tiedon varassa. Jos kuitenkin on niin, että suurin painoarvo beetakaroteenin kuolemanriskin kohottamisessa, on peräisin Kansanterveyslaitoksen surullisenkuuluisasta SETTI-tutkimuksesta, niin pitäisin kohu-uutista ja tutkimusta varsin harhaanjohtavana. Tuo Syövänehkäisytutkimus (SETTI-tutkimus) on osoittautumassa täydelliseksi flopiksi! Tarkoituksenhakuisella tavalla SETTI-tutkimuksessa etsittiin vitamiineille jotain sellaista roolia mikä niillä ei ole (Beta Carotene "risks" proven false!). Ravitsemus herättää tunteita laidasta laitaan!
Tanskalaistutkijat löysivät aiheesta 68 satunnaistettua koetta, jossa oli mukana valtava määrä ihmisiä, yhteensä 230 000. Yksi näistä on todellakin Suomessa 1990-luvulla tehty SETTI-tutkimus. Tutkimukset jaettiin kahteen joukkoon, tieteellisesti laadukkaampiin ja heikompiin. Kun tarkasteltiin kaikkia kokeita yhdessä, ei antioksidanttien käytön ja kuolemanriskin välillä ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä eli antidoksidanteista ei ollut sen enempää haittaa kuin hyötyäkään. Kun mukaan otettiin vain laadukkaat tutkimukset, oli koehenkilöitä edelleen yli 180 000 ja tutkimuksia 47. Näiden perusteella antioksidanttilisät lisäävät kuolemanriskiä 5%:lla. Beetakaroteenin käyttö lisäsi riskiä 7%:lla, A-vitamiini 16%:lla ja E-vitamiini 4%:lla. C-vitamiinin tai seleenin käyttö ei kasvattanut kuoleman todennäköisyyttä. Seleenillä näytti olevan tilastollisesti kuolemanriskiä pienentävä vaikutus kun mukana olivat kaikki tutkimukset. Kun laadultaan heikommat jätettiin pois, seleenin myönteinen vaikutus hävisi. Seleenilisän vaikutuksia koskevia tutkimuksia on parhaillaan meneillään maailmalla, joten siitä saadaan lisää tietoa lähivuosina.
Antioksidanttien syömistä on pidetty terveydelle edullisena, koska elimistössä muodostuu jatkuvasti ns. vapaita happiradikaaleja. Niillä on laboratoriokokeiden mukaan soluja rappeuttava vaikutus. Teorian mukaan antioksidantit eliminoisivat tämän haitallisen vaikutuksen. Soluviljelmissä antioksidantit vähentävät happiradikaaleja, mutta elimistössä tilanne ei ole ilmeisesti näin yksinkertainen. Tutkijat pohtivat mikä antioksidanteissa vaikuttaa haitallisesti. On mahdollista että elimistössä syntyvien vapaiden happiradikaalien poistamisesta seuraa, että joku korjausmekanismi ei pääse toimimaan kuten pitäisi. Varteenotettava seikka on sekin, että antioksidanttilisät eivät ole yhtä tiukan kontrollin alaisia kuin varsinaiset lääkkeeksi hyväksyttävät valmisteet. Joka tapauksessa, antioksidanttilisiä käytetään hyvin yleisesti Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Arviolta 10-20% aikuisväestöstä eli 80-160 miljoonaa ihmistä näissä maissa käyttää niitä säännöllisesti. Jos ne lisäävät kuolemanriskiä nyt arvioidulla tavalla, niin kansanterveydelliset vaikutukset ovat suuret.
Tavattoman vaikea ottaa kantaa tähän asiaan. Oma mielipiteeni on tällä hetkellä, että antioksidanteista on enemmän hyötyä kuin haittaa ja niitä pitäisi nauttia kohtuullisia määriä luonnon omista antimista, ei pilleripurkista. Odotellaan mitä tuottelias tohtori Matti Tolonen kirjoittaa asiasta.
Goran Bjelakovic, Dimitrinka Nikolova, Lise Lotte Gluud, Rosa G. Simonetti, Christian Gluud. Mortality in Randomized Trials of Antioxidant Supplements for Primary and Secondary Prevention. Systematic Review and Meta-analysis. JAMA 297: 842-857, 2007
Lähde: Radion tiedeuutiset, 28.2.2007
Ainakin osa yleisesti käytetyistä antioksidanttipillereistä kasvattaa kuolemanriskiä, päinvastoin kuin näiden pillereiden markkinoijat väittävät. Tähän tulokseen päätyi tanskalainen tutkijaryhmä tehtyään aiheesta tehdyistä tutkimuksista ns. meta-analyysin. Kuolemanriskiä kasvattavat tanskalaisten mukaan beetakaroteeni sekä A- ja E-vitamiini. En ole lukenut tutkimusta (JAMA) ja olen pelkästään uutistoimistojen välittämän tiedon varassa. Jos kuitenkin on niin, että suurin painoarvo beetakaroteenin kuolemanriskin kohottamisessa, on peräisin Kansanterveyslaitoksen surullisenkuuluisasta SETTI-tutkimuksesta, niin pitäisin kohu-uutista ja tutkimusta varsin harhaanjohtavana. Tuo Syövänehkäisytutkimus (SETTI-tutkimus) on osoittautumassa täydelliseksi flopiksi! Tarkoituksenhakuisella tavalla SETTI-tutkimuksessa etsittiin vitamiineille jotain sellaista roolia mikä niillä ei ole (Beta Carotene "risks" proven false!). Ravitsemus herättää tunteita laidasta laitaan!
Tanskalaistutkijat löysivät aiheesta 68 satunnaistettua koetta, jossa oli mukana valtava määrä ihmisiä, yhteensä 230 000. Yksi näistä on todellakin Suomessa 1990-luvulla tehty SETTI-tutkimus. Tutkimukset jaettiin kahteen joukkoon, tieteellisesti laadukkaampiin ja heikompiin. Kun tarkasteltiin kaikkia kokeita yhdessä, ei antioksidanttien käytön ja kuolemanriskin välillä ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä eli antidoksidanteista ei ollut sen enempää haittaa kuin hyötyäkään. Kun mukaan otettiin vain laadukkaat tutkimukset, oli koehenkilöitä edelleen yli 180 000 ja tutkimuksia 47. Näiden perusteella antioksidanttilisät lisäävät kuolemanriskiä 5%:lla. Beetakaroteenin käyttö lisäsi riskiä 7%:lla, A-vitamiini 16%:lla ja E-vitamiini 4%:lla. C-vitamiinin tai seleenin käyttö ei kasvattanut kuoleman todennäköisyyttä. Seleenillä näytti olevan tilastollisesti kuolemanriskiä pienentävä vaikutus kun mukana olivat kaikki tutkimukset. Kun laadultaan heikommat jätettiin pois, seleenin myönteinen vaikutus hävisi. Seleenilisän vaikutuksia koskevia tutkimuksia on parhaillaan meneillään maailmalla, joten siitä saadaan lisää tietoa lähivuosina.
Antioksidanttien syömistä on pidetty terveydelle edullisena, koska elimistössä muodostuu jatkuvasti ns. vapaita happiradikaaleja. Niillä on laboratoriokokeiden mukaan soluja rappeuttava vaikutus. Teorian mukaan antioksidantit eliminoisivat tämän haitallisen vaikutuksen. Soluviljelmissä antioksidantit vähentävät happiradikaaleja, mutta elimistössä tilanne ei ole ilmeisesti näin yksinkertainen. Tutkijat pohtivat mikä antioksidanteissa vaikuttaa haitallisesti. On mahdollista että elimistössä syntyvien vapaiden happiradikaalien poistamisesta seuraa, että joku korjausmekanismi ei pääse toimimaan kuten pitäisi. Varteenotettava seikka on sekin, että antioksidanttilisät eivät ole yhtä tiukan kontrollin alaisia kuin varsinaiset lääkkeeksi hyväksyttävät valmisteet. Joka tapauksessa, antioksidanttilisiä käytetään hyvin yleisesti Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Arviolta 10-20% aikuisväestöstä eli 80-160 miljoonaa ihmistä näissä maissa käyttää niitä säännöllisesti. Jos ne lisäävät kuolemanriskiä nyt arvioidulla tavalla, niin kansanterveydelliset vaikutukset ovat suuret.
Tavattoman vaikea ottaa kantaa tähän asiaan. Oma mielipiteeni on tällä hetkellä, että antioksidanteista on enemmän hyötyä kuin haittaa ja niitä pitäisi nauttia kohtuullisia määriä luonnon omista antimista, ei pilleripurkista. Odotellaan mitä tuottelias tohtori Matti Tolonen kirjoittaa asiasta.
Goran Bjelakovic, Dimitrinka Nikolova, Lise Lotte Gluud, Rosa G. Simonetti, Christian Gluud. Mortality in Randomized Trials of Antioxidant Supplements for Primary and Secondary Prevention. Systematic Review and Meta-analysis. JAMA 297: 842-857, 2007
Lähde: Radion tiedeuutiset, 28.2.2007
Hedelmällinen maitorasva
*
Maitorasvojen parjaus/valistus -kampanjat ovat purreet hyvin. Kaupan hyllyiltä on turha etsiä monipuolista täysrasvaisten maitotuotteiden valikoimaa. Tarjolla on kevyitä vaihtoehtoja ajan hengen mukaisesti. Voita, täysmaitoa ja rasvaisia jogurtteja suosivaa ravintovalistajaa katsotaan kummeksuen ja tarpeen vaatiessa häntä kehotetaan lopettamaan tällainen valistustyö vaikkapa tähän tyyliin:
Makuasioista ei sovi kiistellä, muttei myöskään faktoja pidä vääristellä, eikä varsinkaan sotkea omia mielipiteitä tutkittuun tietoon. Kuten Christer Sundqvist juttunsa alussa toteaa, kuluttajista osa valittaa, ettei oikein tiedä keneen uskoa. Harmi, että hän itse sortui virheellisten tietojen esittämiseen – ja luultavasti lisäsi entisestään kuluttajien hämmennystä. Terveyden ammattilaisilla on haastava työ saada kannustettua ihmisiä muuttamaan elintapojaan terveellisempään suuntaan. Heidän aikansa ei pitäisi mennä ristiriitaisten ja virheellisten käsitysten oikaisemiseen. (Marjaana Lahti-Koski, Suomen Sydänliiton kehittämispäällikkö Juoksija -lehdessä 10/2006, koskien puolueetonta juttuani meijerivoista samassa lehdessä)
Tässä tulee taas tätä "virheellistä tietoa" maitorasvoista. Kakkosleirissä on tänään ilon päivä! Yhdysvaltalaistutkijat ovat todenneet, että rasvaiset maitotuotteet vähentävät ovulaatiohäiriöitä ja sitä kautta lapsettomuutta. Ravitsemustieteilijä Jorge Chavarro Harvardin yliopiston kansanterveyden laitoksesta analysoi kollegoineen terveys- ja ruokavaliotiedot 18 555 naiselta, jotka olivat yrittäneet tulla tai tulleet raskaaksi 1991-1999. Iältään tutkitut olivat 24-42-vuotiaita.
Analyysi osoitti, että maitorasvalla oli merkitystä: mikäli nainen söi vähärasvaisesta maidosta tehtyjä kevyttuotteita kaksi tai useamman annoksen päivässä, ovulaatiohäiriöiden aiheuttama lapsettomuusriski oli 85 prosenttia suurempi kuin muilla. Sen sijaan jo yksi annos rasvapitoista maitotuotetta vähensi riskiä 27 prosenttia verrattuna naisiin, jotka nauttivat sellaisen korkeintaan kerran viikossa.
Tutkijat uskovat tuloksen selittyvän sillä, että maitorasva tai sen sisältämät rasvaliukoiset yhdisteet parantavat munasarjojen toimintaa. Tohtori Chavarro kehottaakin raskautta yrittäviä naisia syömään mieluummin maitorasvapitoista jäätelöä kuin rasvatonta jogurttia. Hän kuitenkin muistuttaa ajan hengen mukaisesti, että muutos ei saisi paisuttaa päivittäistä kalorimäärää, eikä tyydyttyneiden rasvojen kokonaismäärä saisi sekään lisääntyä.
J.E. Chavarro, J.W. Rich-Edwards, B. Rosner, and W.C. Willett. A prospective study of dairy foods intake and anovulatory infertility. Hum. Reprod. Advance Access published online on February 28, 2007
Tutkimuksen julkaisi Human Reproduction ja sitä puntaroi myös BBC tänään, ja Boston Globe, MSNBC, New Scientist, New Zealand Herald, Reuters, Telegraph, China Daily, CNN, USA Today, CBS News, Independent, My Fox, Olberlin Times, Meadow Free Press, Wyoming News, Scotsman, DailyRecord, ZeeNews, ym ym... jopa Helsingin Sanomat kirjoittaa uutisesta.
Lähde: Tiede-lehti, 28.2.2007
Maitorasvojen parjaus/valistus -kampanjat ovat purreet hyvin. Kaupan hyllyiltä on turha etsiä monipuolista täysrasvaisten maitotuotteiden valikoimaa. Tarjolla on kevyitä vaihtoehtoja ajan hengen mukaisesti. Voita, täysmaitoa ja rasvaisia jogurtteja suosivaa ravintovalistajaa katsotaan kummeksuen ja tarpeen vaatiessa häntä kehotetaan lopettamaan tällainen valistustyö vaikkapa tähän tyyliin:
Makuasioista ei sovi kiistellä, muttei myöskään faktoja pidä vääristellä, eikä varsinkaan sotkea omia mielipiteitä tutkittuun tietoon. Kuten Christer Sundqvist juttunsa alussa toteaa, kuluttajista osa valittaa, ettei oikein tiedä keneen uskoa. Harmi, että hän itse sortui virheellisten tietojen esittämiseen – ja luultavasti lisäsi entisestään kuluttajien hämmennystä. Terveyden ammattilaisilla on haastava työ saada kannustettua ihmisiä muuttamaan elintapojaan terveellisempään suuntaan. Heidän aikansa ei pitäisi mennä ristiriitaisten ja virheellisten käsitysten oikaisemiseen. (Marjaana Lahti-Koski, Suomen Sydänliiton kehittämispäällikkö Juoksija -lehdessä 10/2006, koskien puolueetonta juttuani meijerivoista samassa lehdessä)
Tässä tulee taas tätä "virheellistä tietoa" maitorasvoista. Kakkosleirissä on tänään ilon päivä! Yhdysvaltalaistutkijat ovat todenneet, että rasvaiset maitotuotteet vähentävät ovulaatiohäiriöitä ja sitä kautta lapsettomuutta. Ravitsemustieteilijä Jorge Chavarro Harvardin yliopiston kansanterveyden laitoksesta analysoi kollegoineen terveys- ja ruokavaliotiedot 18 555 naiselta, jotka olivat yrittäneet tulla tai tulleet raskaaksi 1991-1999. Iältään tutkitut olivat 24-42-vuotiaita.
Analyysi osoitti, että maitorasvalla oli merkitystä: mikäli nainen söi vähärasvaisesta maidosta tehtyjä kevyttuotteita kaksi tai useamman annoksen päivässä, ovulaatiohäiriöiden aiheuttama lapsettomuusriski oli 85 prosenttia suurempi kuin muilla. Sen sijaan jo yksi annos rasvapitoista maitotuotetta vähensi riskiä 27 prosenttia verrattuna naisiin, jotka nauttivat sellaisen korkeintaan kerran viikossa.
Tutkijat uskovat tuloksen selittyvän sillä, että maitorasva tai sen sisältämät rasvaliukoiset yhdisteet parantavat munasarjojen toimintaa. Tohtori Chavarro kehottaakin raskautta yrittäviä naisia syömään mieluummin maitorasvapitoista jäätelöä kuin rasvatonta jogurttia. Hän kuitenkin muistuttaa ajan hengen mukaisesti, että muutos ei saisi paisuttaa päivittäistä kalorimäärää, eikä tyydyttyneiden rasvojen kokonaismäärä saisi sekään lisääntyä.
J.E. Chavarro, J.W. Rich-Edwards, B. Rosner, and W.C. Willett. A prospective study of dairy foods intake and anovulatory infertility. Hum. Reprod. Advance Access published online on February 28, 2007
Tutkimuksen julkaisi Human Reproduction ja sitä puntaroi myös BBC tänään, ja Boston Globe, MSNBC, New Scientist, New Zealand Herald, Reuters, Telegraph, China Daily, CNN, USA Today, CBS News, Independent, My Fox, Olberlin Times, Meadow Free Press, Wyoming News, Scotsman, DailyRecord, ZeeNews, ym ym... jopa Helsingin Sanomat kirjoittaa uutisesta.
Lähde: Tiede-lehti, 28.2.2007
tiistaina, helmikuuta 27, 2007
Potkaise aineenvaihdunta käyntiin!
*
Vuoden luontaiselintarvike 2007 on Molkosan Vitality. Se antaa potkua aineenvaihduntaan. En ole itse kokeillut tuotetta. Tässä minulle toimitettu mainosteksti sellaisenaan. En ole täysin vakuuttunut tuotteen sopivuudesta kaikille. Kokeilkaa ja jos tuote miellyttää, iloitkaa asiasta.
Suomen Terveyskauppiaiden Liitto ry on valinnut vuoden 2007 luontaiselintarvikkeeksi A. Vogelin Molkosan Vitality –herajuomajauheen. Molkosan Vitality on maitoheratiiviste, johon on lisätty kuitua, vihreää teetä ja raikas appelsiinin maku. Molkosan Vitality rauhoittaa vatsaa, tehostaa ruoansulatusta ja aineenvaihduntaa sekä antaa elinvoimaa.
Molkosan Vitalityn markkinoille tulo on ollut menestys joka puolella maailmaa. Englannissa, Harrogaten luontaistuotealan messutapahtumassa 2006, tuote valittiin vuoden luontaiselintarvikkeeksi heti markkinoille tulonsa jälkeen. Ensimmäiset erät tuotetta myytiin hetkessä loppuun, myös Suomessa. Perinteinen nestemäinen Molkosan maitoheratiiviste on yksi Vogelin suosituimmista tuotteista, mutta sen rinnalle kaivattiin tuotetta, joka tukisi monipuolisemmin suoliston tervettä toimintaa. Jauhemuodossa tuotetta on helppo käyttää ja uusi maku miellyttää”, kertoo toimitusjohtaja Marjatta Pyhähuhta A. Vogel Oy:stä.
Molkosan Vitality on prebiootti, joka ylläpitää vatsan hyvää bakteerikantaa ja vilkastuttaa aineenvaihduntaa. ”Suomalaisten vatsat tarvitsevat lisää kuitua, sillä saamme sitä vain noin 20 grammaa vuorokaudessa ja suositus olisi 25 - 35 grammaa. Herajuomajauheeseen on lisätty kuitua, joka tasapainottaa vatsan toimintaa ja verensokeria. L+ maitohappo auttaa puolestaan ylläpitämään tervettä bakteerikantaa suolistossa ja se tehostaa myös haitallisten kuona-aineiden poistumista kehosta”, kertoo A. Vogelin proviisori Kaija Heikkilä.
Molkosan Vitality valmistetaan tuoreesta, maitohappokäyneestä alppiherasta, joka sisältää runsaasti maidon hyvää tekeviä vitaaliaineita. Alppiniittyjen runsas kasvisto ja puhdas ilma antavat heralle ainutlaatuisen koostumuksen. Molkosan Vitalityn käytöstä hyötyvät kaikki, joilla on häiriintynyt suoliston bakteerikanta, ruoansulatusvaivoja, turvotusta ja heikentynyt vastustuskyky. Lisäksi tuote piristää ja lisää energisyyttä. Molkosan Vitality on erinomainen janojuoma sekä urheilu- ja palautusjuoma. Se sopii myös diabeetikoille.
Kaksi teelusikallista Molkosan Vitalitya pariin desiin vettä ja voimajuoma on valmis. 2 desilitraa juomaa sisältää 1.2 grammaa L+ maitohappoa ja 6,8 grammaa kuitua. Kahdesta lasillisesta saa jo lähes puolet vuorokauden kuituannoksesta. Jauhetta voi ripotella myös sellaisenaan jogurtin, viilin tai puuron joukkoon. Molkosan Vitality on pakattu 275 gramman kätevään kannelliseen pakkaukseen.
Proviisori Kaija Heikkilä A. Vogel Oy:stä valisti minua sähköpostilla: Molkosan Vitalityllä ei ole tehty tieteellisiä tutkimuksia. Molkosanille (vanha tuote, nestemäinen, jota on pohjana Vitalityssä) on meneillään yksi, josta odotamme paljon mielenkiintoisia tuloksia.
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 27.2.2007
Vuoden luontaiselintarvike 2007 on Molkosan Vitality. Se antaa potkua aineenvaihduntaan. En ole itse kokeillut tuotetta. Tässä minulle toimitettu mainosteksti sellaisenaan. En ole täysin vakuuttunut tuotteen sopivuudesta kaikille. Kokeilkaa ja jos tuote miellyttää, iloitkaa asiasta.
Suomen Terveyskauppiaiden Liitto ry on valinnut vuoden 2007 luontaiselintarvikkeeksi A. Vogelin Molkosan Vitality –herajuomajauheen. Molkosan Vitality on maitoheratiiviste, johon on lisätty kuitua, vihreää teetä ja raikas appelsiinin maku. Molkosan Vitality rauhoittaa vatsaa, tehostaa ruoansulatusta ja aineenvaihduntaa sekä antaa elinvoimaa.
Molkosan Vitalityn markkinoille tulo on ollut menestys joka puolella maailmaa. Englannissa, Harrogaten luontaistuotealan messutapahtumassa 2006, tuote valittiin vuoden luontaiselintarvikkeeksi heti markkinoille tulonsa jälkeen. Ensimmäiset erät tuotetta myytiin hetkessä loppuun, myös Suomessa. Perinteinen nestemäinen Molkosan maitoheratiiviste on yksi Vogelin suosituimmista tuotteista, mutta sen rinnalle kaivattiin tuotetta, joka tukisi monipuolisemmin suoliston tervettä toimintaa. Jauhemuodossa tuotetta on helppo käyttää ja uusi maku miellyttää”, kertoo toimitusjohtaja Marjatta Pyhähuhta A. Vogel Oy:stä.
Molkosan Vitality on prebiootti, joka ylläpitää vatsan hyvää bakteerikantaa ja vilkastuttaa aineenvaihduntaa. ”Suomalaisten vatsat tarvitsevat lisää kuitua, sillä saamme sitä vain noin 20 grammaa vuorokaudessa ja suositus olisi 25 - 35 grammaa. Herajuomajauheeseen on lisätty kuitua, joka tasapainottaa vatsan toimintaa ja verensokeria. L+ maitohappo auttaa puolestaan ylläpitämään tervettä bakteerikantaa suolistossa ja se tehostaa myös haitallisten kuona-aineiden poistumista kehosta”, kertoo A. Vogelin proviisori Kaija Heikkilä.
Molkosan Vitality valmistetaan tuoreesta, maitohappokäyneestä alppiherasta, joka sisältää runsaasti maidon hyvää tekeviä vitaaliaineita. Alppiniittyjen runsas kasvisto ja puhdas ilma antavat heralle ainutlaatuisen koostumuksen. Molkosan Vitalityn käytöstä hyötyvät kaikki, joilla on häiriintynyt suoliston bakteerikanta, ruoansulatusvaivoja, turvotusta ja heikentynyt vastustuskyky. Lisäksi tuote piristää ja lisää energisyyttä. Molkosan Vitality on erinomainen janojuoma sekä urheilu- ja palautusjuoma. Se sopii myös diabeetikoille.
Kaksi teelusikallista Molkosan Vitalitya pariin desiin vettä ja voimajuoma on valmis. 2 desilitraa juomaa sisältää 1.2 grammaa L+ maitohappoa ja 6,8 grammaa kuitua. Kahdesta lasillisesta saa jo lähes puolet vuorokauden kuituannoksesta. Jauhetta voi ripotella myös sellaisenaan jogurtin, viilin tai puuron joukkoon. Molkosan Vitality on pakattu 275 gramman kätevään kannelliseen pakkaukseen.
Proviisori Kaija Heikkilä A. Vogel Oy:stä valisti minua sähköpostilla: Molkosan Vitalityllä ei ole tehty tieteellisiä tutkimuksia. Molkosanille (vanha tuote, nestemäinen, jota on pohjana Vitalityssä) on meneillään yksi, josta odotamme paljon mielenkiintoisia tuloksia.
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 27.2.2007
Antibiootit ja lihavuus
*
Alexander Fleming kääntyy haudassa? Hänen "keksimänsä" antibiootit yhdistetään lihavuuteen. Suomen Akatemian rahoittama MICMAN eli Mikrobit ja Ihminen -tutkimusohjelman yhdessä tutkimushankkeessa selvitettiin antibioottien vaikutusta ja tehoa ihmiskehon normaaliin bakteerikantaan ja sitä kautta myös yllättäen ihmisen painoon.
Antibioottien arvioidaan pidentäneen ihmisen elinikää noin kymmenellä vuodella. Ihmisessä on keskimäärin puolitoista kiloa bakteereja, joista suurin osa on hyödyllisiä. Suomen Akatemian tutkimuksissa ilmeni, että viikon kestävällä antibioottikuurilla muutetaan koko ihmisen normaalia bakteerikantaa pitkäksi aikaa. Monet elimistössä olevat bakteerit kehittyivät vastustuskykyisiksi antibiooteille. Vastustuskykyiset kannat säilyivät suolistossa keskimäärin yhden vuoden. "Jotkut jäävät sinne pysyvästi", kertoo Kansanterveyslaitoksen professori ja kansanedustajaehdokas Pentti Huovinen. Tämän vuoksi turhia antibioottikuureja tulisikin välttää, koska ne lisäävät myös taudinaiheuttajabakteerien vastustuskykyä antibiooteille.
Antibiootit ovat elintärkeitä lääkkeitä ja parantavat monia tulehduksellisia sairauksia. Antibiootit eivät tunnetusti tehoa virusten aiheuttamiin tulehduksiin, kuten esimerkiksi flunssaan. Tämä onkin lääkäreiden suurena haasteena, sillä toistaiseksi ei ole objektiivista keinoa arvioida vastaanotolla sitä, johtuuko sairastuminen bakteeri- vai virusperäisestä infektiosta. Tämä johtaa liian usein siihen, että antibioottiresepti kirjoitetaan potilaille turhaan. Professori Huovisen mukaan lääkäreiden tulisikin saada tarkemmat kriteerit sille, miten ihmisiä tulisi hoitaa antibiooteilla. –Monesti potilaille annetaan antibiootti varmuuden vuoksi ja tästä ajattelusta pitäisi pyrkiä eroon.
Hyvin mielenkiintoista tietoa on saatu suolistobakteerien vaikutuksesta lihavuuteen. Ihmisen normaali bakteerikanta muodostuu syntymän yhteydessä ja säilyy läpi elämän. Lapsi onkin täysin steriili äidin kohdussa ennen syntymää. Hiljattain tehtyjen tutkimusten mukaan ihmisen bakteeristolla arvioidaan olevan vaikutusta ravinnon imeytymiseen. "Esimerkiksi ylipainoisilla ihmisillä on erilainen bakteeristo kuin normaalipainoisilla. Se merkitsee sitä, että bakteerit säätelevät rasva-ainevaihduntaa", toteaa Huovinen. "On ajateltu, että tietty bakteeristo käyttää paremmin ravintoa hyväksi ja kuluttaa energiaa tehokkaammin. Sen vuoksi paino joillakin ihmisillä nousee. Toisen teorian mukaan bakteerit juottavat sellaisia entsyymejä tai molekyylejä, jotka lisäävät rasvakudoksen määrää. Nämä ovat tällä hetkellä tosin vasta olettamuksia", korostaa Huovinen.
Lue myös ELVIRA -hankkeesta!
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 27.2.2007
Alexander Fleming kääntyy haudassa? Hänen "keksimänsä" antibiootit yhdistetään lihavuuteen. Suomen Akatemian rahoittama MICMAN eli Mikrobit ja Ihminen -tutkimusohjelman yhdessä tutkimushankkeessa selvitettiin antibioottien vaikutusta ja tehoa ihmiskehon normaaliin bakteerikantaan ja sitä kautta myös yllättäen ihmisen painoon.
Antibioottien arvioidaan pidentäneen ihmisen elinikää noin kymmenellä vuodella. Ihmisessä on keskimäärin puolitoista kiloa bakteereja, joista suurin osa on hyödyllisiä. Suomen Akatemian tutkimuksissa ilmeni, että viikon kestävällä antibioottikuurilla muutetaan koko ihmisen normaalia bakteerikantaa pitkäksi aikaa. Monet elimistössä olevat bakteerit kehittyivät vastustuskykyisiksi antibiooteille. Vastustuskykyiset kannat säilyivät suolistossa keskimäärin yhden vuoden. "Jotkut jäävät sinne pysyvästi", kertoo Kansanterveyslaitoksen professori ja kansanedustajaehdokas Pentti Huovinen. Tämän vuoksi turhia antibioottikuureja tulisikin välttää, koska ne lisäävät myös taudinaiheuttajabakteerien vastustuskykyä antibiooteille.
Antibiootit ovat elintärkeitä lääkkeitä ja parantavat monia tulehduksellisia sairauksia. Antibiootit eivät tunnetusti tehoa virusten aiheuttamiin tulehduksiin, kuten esimerkiksi flunssaan. Tämä onkin lääkäreiden suurena haasteena, sillä toistaiseksi ei ole objektiivista keinoa arvioida vastaanotolla sitä, johtuuko sairastuminen bakteeri- vai virusperäisestä infektiosta. Tämä johtaa liian usein siihen, että antibioottiresepti kirjoitetaan potilaille turhaan. Professori Huovisen mukaan lääkäreiden tulisikin saada tarkemmat kriteerit sille, miten ihmisiä tulisi hoitaa antibiooteilla. –Monesti potilaille annetaan antibiootti varmuuden vuoksi ja tästä ajattelusta pitäisi pyrkiä eroon.
Hyvin mielenkiintoista tietoa on saatu suolistobakteerien vaikutuksesta lihavuuteen. Ihmisen normaali bakteerikanta muodostuu syntymän yhteydessä ja säilyy läpi elämän. Lapsi onkin täysin steriili äidin kohdussa ennen syntymää. Hiljattain tehtyjen tutkimusten mukaan ihmisen bakteeristolla arvioidaan olevan vaikutusta ravinnon imeytymiseen. "Esimerkiksi ylipainoisilla ihmisillä on erilainen bakteeristo kuin normaalipainoisilla. Se merkitsee sitä, että bakteerit säätelevät rasva-ainevaihduntaa", toteaa Huovinen. "On ajateltu, että tietty bakteeristo käyttää paremmin ravintoa hyväksi ja kuluttaa energiaa tehokkaammin. Sen vuoksi paino joillakin ihmisillä nousee. Toisen teorian mukaan bakteerit juottavat sellaisia entsyymejä tai molekyylejä, jotka lisäävät rasvakudoksen määrää. Nämä ovat tällä hetkellä tosin vasta olettamuksia", korostaa Huovinen.
Lue myös ELVIRA -hankkeesta!
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 27.2.2007
maanantaina, helmikuuta 26, 2007
Kofeiini saattaa suojella iäkkäiden sydäntä
*
Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan kofeiini voi olla hyvää sydänlääkettä iäkkäille. Tutkimuksessa tarkistettiin noin 8000 32-86 -vuotiaan amerikkalaisen terveyttä. Heillä ei ollut tutkimuksen alkaessa mitään merkkiä sydän- ja verisuonitaudeista. Kun tarkistettiin miten paljon kofeiinia (kahvi ja kolajuomat) he olivat nauttineet, huomattiin runsaamman kofeiininkäytön ennustavan vähäisempää riskiä kuolla sydäntautiin. Tulosten tulkinnassa tosin huomattiin, että suojavaikutus saatiin ainoastaan niissä potilaissa, jotka olivat yli 65-vuotiaita ja joilla ei ollut korkeaa verenpainetta.
Lähde: Dagens Medicin, 26.2.2007
Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan kofeiini voi olla hyvää sydänlääkettä iäkkäille. Tutkimuksessa tarkistettiin noin 8000 32-86 -vuotiaan amerikkalaisen terveyttä. Heillä ei ollut tutkimuksen alkaessa mitään merkkiä sydän- ja verisuonitaudeista. Kun tarkistettiin miten paljon kofeiinia (kahvi ja kolajuomat) he olivat nauttineet, huomattiin runsaamman kofeiininkäytön ennustavan vähäisempää riskiä kuolla sydäntautiin. Tulosten tulkinnassa tosin huomattiin, että suojavaikutus saatiin ainoastaan niissä potilaissa, jotka olivat yli 65-vuotiaita ja joilla ei ollut korkeaa verenpainetta.
Lähde: Dagens Medicin, 26.2.2007
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)