**
Suomessa tehdään ainutlaatuista työtä aikuistyypin (tyyppi 2) diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Yleisradio on koonnut Elävään Arkistoon suomalaista diabetestutkimusta vuosituhannen alusta lähtien. Vaikka kaikista hoitokäytännöistä ei olisikaan ihan samaa mieltä, on tämä kokonaisuus kuitenkin yksi YLE:n arkiston helmiä. Katsokaa ja nauttikaa tiedosta!
Lähde: YLE:n Elävä Arkisto, 2001-2006
Aika järkyttäviä ruokavalio-ohjeita siellä annettiin.
VastaaPoistaMutta missä ovat ne tutkimukset, joiden perusteella eläinrasva aiheuttaa II-tyypin diabetesta? En ole törmännyt yhteenkään.
Jep, Lauri, järkyttäviäkin ruokavalio-ohjeita oli jaossa. Perusasetelma on kuitenkin oikea: elämäntapaohjauksella voidaa saada pysyviä parannuksia ihmisten terveyteen. Korkean hiilihydraattikuorman ja rasvojen välttämisen suhteen minulla on eri näkemys. Todistettavasti näilläkin YLEllä esitetyillä ohjeilla diabetes pysyy aisoissa jotenkuten. Ei Diabetes Prevention Study sentään ihan pelkkää valhetta ole! On kyseessä mittava terveysprojekti.
VastaaPoistaEläinrasva tuskin aiheuttaa diabetesta. Voi olla vaikea löytää sellaisia tutkimuksia. Sen sijaan löytyy runsaasti tutkimuksia joissa veren runsas vapaiden rasvahappojen kuorma vaikeuttaisi insuliinireseptoreiden kykyä siirtää glukoosia verenkierrosta solun sisään. Tästä alkaa sitten se ikävä kierre, että tarvitaan yhä enemmän insuliinia työntämään sokeri pois verestä ja epätasapainoinen tila houkuttelee maksaa vielä ennestään lisäämään sokerin tuotantoaan. Jälkimmäinen sen takia, että kohdesolussa on vakava energiapula, sokerin siirtyessä niin tavattoman hitaasti solujen käyttöön. Insuliini ja toimivat insuliiniresptorit ovat solujen aineenvaihdunnan elinehto.
Joidenkin tutkijoiden mielestä syöty rasva aiheuttaa tämän "veren rasvaisuuden", joidenkin mielestä (ehkä oikeammin) syynä on runsaiden hiilihydraattipitoisten ruoka-annosten aiheuttama maksan rasvojen lisääntynyt tuotanto. Me biokemistit ja biologit ehkä myös lääkärit, ihmettelemme välillä verinäytteiden valtavaa sakeutta ja maitomaista olemusta. Intuitio sanoo, että nyt on taas potilas syönyt jotain todella rasvaista ruokaa, mutta intuitio taitaa osua siinä pieleen. Erittäin paljon nopeita hiilihydraatteja sisältävä ruoka pistää veren sameaksi rasvasta!
Ihan aikuisten oikeasti, me tiedämme näistä perusasioista aivan liian vähän. Edustan itse sellaista näkemystä, että aikuistyypin diabeetikko laihduttakoon (jos on ylipainoa), syököön monipuolista suomalaista perusruokaa, liikkukoon paljon ja vähentäköön lääkitystä sitä mukaa kuin vähentynyt hiilihydraattialtistus ruoan kautta tuo luonnostaan matalamman verensokerin. Parasta mitä diabeetikko voi tehdä, on syödä vain luonnollisia rasvoja (oliiviöljy, voi), normaali määrä korkealuokkaisia valkuaisaineita (kokolihaa, papuja) ja välttää liian paljon hiilihydraatteja (ei enää perunaa, pastaa ja riisiä vaan enemmän vihanneksia lautaselle).
Elämäntapaohjaus on se ydinviesti, joka välittyy YLE Areenan erinomaisilta sivuilta tällä kertaa.
Pistää niin vihaksi nuo ohjeet. Kevytmaito rasvattomaksi, voi margariiniksi jne. Näillä ohjeilla on kansa saatu paisutettua ja räjäytettyä kakkostyypin diabetes taivaisiin. Näistä ohjeista pitäisi ruveta jakamaan tuomioita.
VastaaPoistaSami Uusitalo on ihan oikeutetusti vihainen. On sentään kyse hänen ainoasta elämästään, jonka loppuosan hän nyt aikoo viettää oikein terveellisesti syöden ja liikkuen.
VastaaPoistaTsemppiä!
Kakkostyypin diabetes on usein perimään liittyvä olotila. Sen hoidossa on ravinnolla ja dieeteillä merkitystä. Eläinrasvan merkittävä käyttö ei sovi juuri minkäänlaiseen dietetiikkaan.
VastaaPoistaRauno Satopää. ajatuksesi ovat mielenkiintoisia. Lieventäisin kielteistä suhtautumista eläinrasvoihin uusien tutkimusnäyttöjen valossa. Eläinrasva on mainettaan parempaa. Kohtuus kuitenkin kaikessa.
VastaaPoistaRauno Satopää:
VastaaPoistaMinä lisäsin merkittävästi rasvojen, myös tyydyttyneen, käyttöä ja seurauksena oli verenrasva-arvojen paraneminen ja dramaattinen painonpudotus.
Lapsuuden sankarini Lasse Viren söi elokuussa -72 joka päivä:
voita
kananmunaa
maitoa (rasva % ei tiedossani)
Ja juoksu kulki.
Tässä esimerkkiä tyydyttyneestä rasvasta kahteen eri tarkoitukseen.
Kommentoin aikuistyypin diabeteksen hoitoa Suomessa. Lasse Virenin ei ainakaan Mauno Saaren kirjan "Juoksemisen salaisuudet" mukaan ollut aktiivikaudellaan kumpaakaan diabetestyyppiä taakkanaan.
VastaaPoistaSuosittelen kakkostyypin diabeteksesta kumppanin saaneille leivän kyytipojaksi eriasteisia sinappeja. Sinapit korvaavat hyvin eläinrasvat. Laajoja koululääketieteen tutkimuksia ei vielä ole, mutta viitteitä dietetiikan puolelta löytyy.
Rauno Satopää sanoi: Sinapit korvaavat hyvin eläinrasvat.
VastaaPoistaNyt meni rajusti hilserajani ylitse! Mitä tuo mahtaa tarkoittaa?
Eiköhän tuon väestön lihomisen ja aikuisiän diabeteksen taustalla ole jotain muuta kuin maidon muuttuminen vähärasvaisemmaksi ja voin vaihtuminen margariiniin. Suomalaiseen ruokakulttuuriin on jo iät ja ajat kuulunut pullan ja leivosten syöminen ja runsaasti hiilihydraatteja sisältävän ravinnon suosiminen. Silti aikuisiän diabetes on vasta viime aikoina muodostunut todelliseksi ongelmaksi.
VastaaPoistaSuomalaisten päivittäinen energiansaanti on vähentynyt huomattavasti parin viime vuosikymmenen aikana. Väestö kuitenkin lihoo ja lihoo. Tämä ei todellakaan johdu siitä että nykyiset ravitsemussuositukset olisivat väärässä, vaan siitä että elämäntapa on vuosien saatossa tullut koko ajan inaktiivisemmaksi. Tämä inaktiivinen elämäntapa on se perimmäinen syy väestön lihomiseen ja aikuisiän diabeteksen yleistymiseen.
Sen sijaan että syytetään nykyisiä ravitsemussuosituksia vääriksi ja hehkutetaan eläinrasvan puolesta, pitäisi keskittyä saamaan ihmiset liikkeelle. Hiilihydraattitietoisella ravinnolla saadaan ehkä kilot kuriin ja aikuisiän diabetes vähenemään, mutta fyysisellä aktiivisuudella saadaan aikaan samat muutokset ja vielä runsaasti muitakin positiivisia terveysvaikutuksia. Ja vihreät ovat oikeassa siinä, ettei runsas eläinperäisten tuotteiden käyttäminen ole ekologisesti ja eettisesti oikea tapa. Mitä tapahtuisikaan jos teollistuneissa maissa yhtä äkkiä siirryttäisiin runsaasti (lue: selvästi enemmän kuin nyt) lihaa, kalaa ja kananmunaa suosivaan ravitsemukseen? En usko että tämä maapallo moista kestäisi kovinkaan kauaa.
Ttm muistuttaa erittäin tärkeästä asiasta: liikkumattomuuden mukanaan tuomista aineenvaihduntasairauksista. Tätähän se on! Terveysetuja saataisiin jos ihmiset omaksuisivat liikunnalle myönteisen elämäntavan.
VastaaPoistaTtm: Liikunta on todellakin jokseenkin kaikille hyödyllistä, mutta täytyy olla myös realistinen. Kaikilla ei ole halua tai mahdollisuutta liikkua, ja tässä tapauksessa tulee ruokavalio suhteuttaa fyysiseen aktiivisuuteen eikä tarjota kaikille samaa mallia nykyisten selkeästi virheellisten ravitsemussuositusten mukaisesti. Lisäksi osalla ihmisistä liiallinen hiilihydraattien määrä ravinnossa hankaloittaa energian käyttöönottoa ja siten liikuntaa.
VastaaPoistaRuoan eettinen rooli ja vaikutus on jokaisen henkilökohtainen näkemys. Muiden on syytä kunnioittaa sinun näkemystäsi, kuten myös sinun on syytä kunnioittaa muita näkemyksiä.
Ruoka on yksi monista tavoista vaikuttaa ympäristöömme. Vaikuttaminen on kriittisintä siellä, missä väestöntiheys on suuri. Meillä Suomessa ei ole niin hirveästi väestöä luonnonvarojamme kuluttamassa.
Diabeteksen järkevän ruokavaliohoidon kannalta ei ole järkevää lisätä lihan tai muiden eläinperäisten tuotteiden määrää vaan käyttää rasvaisempia laatuja. Tällöin voidaan käyttää eläinten ja maidon rasva hyödyksi energiana eikä sitä tarvitse heittää hukkaan ("käyttöaste" paranee), kuten nykyinen virheellinen ravitsemussuositus ehdottaa.
Rauno Satopää:
VastaaPoistaEn toki väittänyt sinun väittäneen Lassea diabeetikoksi. Väitit etteivät tyydyttyneet rasvat kuulu mihinkään ruokavalioon. Esitin kaksi onnistunutta esimerkkiä joissa henkilöt olivat syöneet joka päivä demonisoituja voita ja kananmunaa. Molemmat saavuttivat mainiosti tavoitteensa tukkimatta verisuoniaan.
TTM:
Mihin perustat väitteesi liikunnan vähenemisestä viime vuosikymmeninä. Tämä väite esitetään usein lihavuuden kasvun syynä. Väite on väärä. Liikunnan määrä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä.
Aiheesta on lukuisia tutkimuksia Suomessa, joita on esitelty näilläkin sivuilla.
Lihavuus ja kakkostyypin diabetes ovat lisääntyneet esim. vuodesta 1997 vuoteen 2007. On idiotismia väittää, että tämä johtuisi ns. arkiliikunnankaan vähentymisestä. Suomessa oli hissejä ja takseja vuonna 1997 ihan siinä missä 2007.
On totta, että pullaa ja perunaa on mussutettu iät ja ajat, mutta niin mussutettiin myös rasvaa. Rasva katkaisi ennen näläntunteen noidankehän, jota ei nykyisin hiilarimössöjä tungettaessa tapahdu. Minä lihoin 30 kg rikollisilla "vähän rasvaa" ohjeilla ja hiilareiden rajoitus jysäytti painoni kertalaakista 15 kg alaspäin, kaikki veren rasva-arvoni paranivat.
Vihreät voivat lopettaa esim. ylimääräiset etelänlomansa. Lentomatkailua pahempaa ilmaston tuhoajaa ei olekaan. Lähellä tuotettu voi ja kananmuna pesee kokonaisekologisuudessaan teollisesti tuotetut hiilarimössöt.
Liikuntaa on monenlaista. Itse käytän mieluummin käsitettä fyysinen aktiivisuus kuin liikunta. Jos tarkkoja ollaan, niin vapaa-ajan liikunnan määrä on lisääntynyt jonkin verran viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Silti vain noin kolmannes suomalaisista liikkuu riittävästi terveyden kannalta. Huolestuttavaa on se, että inaktiivisten osuus on lisääntynyt huomattavasti.
VastaaPoistaFyysinen aktiivisuus, ja sitä kautta myös päivittäinen energiankulutus, on vähentynyt viime vuosikymmenten aikana huomattavasti. Tähän on syynä mm. työn luonteen muuttuminen fyysisesti kevyemmäksi sekä arkiaktiivisuuden ja työmatkaliikunnan vähentyminen. Kun ennen tehtiin fyysisesti kuormittavaa työtä ja vielä vapaa-aikanakin oltiin fyysisesti aktiivisia, niin nyt suuri osa ihmisistä tekee istumatyötä ja tuijottaa vapaa-aikanaan TV:tä tai tekee jotain muuta yhtä vähän fyysisesti kuormittavaa toimintaa.
Olen Fogelholmin kanssa pitkälti samaa mieltä siitä, että hiilihydraattien alarajaa (E%) voisi ravitsemussuosituksissa hieman laskea ja rasvan ylärajaa voisi hieman nostaa. Mitään dramaattisia muutoksia suosituksiin ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista tehdä. Ehkä ihmisten valinnanvaraa voisi hieman lisätä. Suuri osa suomalaisista syö nykyisten suositusten mukaan, ei harrasta liikuntaa mutta on silti normaalipainoisia. Jos suositukset olisivat niin pahasti pielessä kuin täällä väitetään, olisi tämä täysin mahdotonta, eikö? Eräskin normaalipainoinen tuttavani popsii päivittäin karkkia ym. makeaa ja saattaapa välillä mennä yksi kääretorttukin kerralla alas. Eikä hän oman kertomansa mukaan harrasta liikuntaa. Tosin saattaapa töiden jälkeen mennä marjametsässä koirien kanssa välillä neljäkin tuntia. Korjaisinkin arvoisan veteraaniurheilijamme slogania hieman: Jos syöt paljon hiilihydraatteja niin ole fyysisesti aktiivinen. Urheilua sinun ei tarvitse harrastaa.
Huomautuksena vielä että en ole vihreiden kannattaja, mutta kyllä heilläkin aina silloin tällöin on hyviä ideoita. Lentäminen kyllä kuormittaa luontoa huomattavasti, mutta nuo koneet useimmiten kyllä lentäisivät, vaikka vihreät eivät niillä lomakohteeseensa matkustaisi.
Lihavuuden, metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen lisääntymisen taustalla on samoja asioita. Merkittävässä roolissa on lisääntynyt sokerin ja sokeripohjaisten siirappien käyttö yhdessä kasviöljypohjaisten tuotteiden kuten margariinien kanssa. Nämä kaksi yhdessä johtavat maksan lipogeneesin lisääntymiseen sekä rasvan kertymiseen maksaan.
VastaaPoistaMainitut ongelmat muuten esiintyivät aiemmin pääasiassa juuri fyysistä (tehdas)työtä tekevillä hyvin pienituloisilla ihmisillä, joilla oli mahdollisuus syödä vain halvinta ruokaa.
Liikunnasta ja fyysisestä aktiivisuudesta sen verran että on hyvin tärkeää minkälaisessa kunnossa lihakset ovat; niiden purkamista energiaksi tulisi välttää.
Jarilla on painavaa sanottavaa, lukekaa huolella!
VastaaPoistaSami Uusitalolla on paljon omakohtaista kokemusta hiilihydraattien turmiollisuudesta. Liikuntaihmisenä joudun valitettavasti toteamaan, että hyvin vähäistä on nykyihmisten liikunta. Ei näy enää pihoilla lapsia pihaleikeissään. Ne pyörittävät pihaleikkien sijaan niitä nakkisormiaan erilaisilla nappuloilla niissä lihotusvehkeissä nimeltään Playstation, Nintendo, PC ja mitä niitä nyt onkaan.
Ttm valaisee vielä omalta osaltaan lisää tätä liikuntanäkökohtaa ja ehdotta minun mielestäni ihan oivallisesti seuraava slogania käyttöömme: Jos syöt paljon hiilihydraatteja niin ole fyysisesti aktiivinen.
Westie huomauttaa erittäin tärkeästä asiasta. Pankaa mieleen tämä lyhenne HFCS (=High Fructose Corn Syrup). Siinä muhii melkoinen terveysongelma!
Tämä nyt ei suoranaisesti aiheeseen liity, mutta enpä voi olla asiaa kommentoimatta kun tuo Christerkin noista peleistä ja vehkeistä huomautti.
VastaaPoistaPelikonsolirintamaltakin nimittäin kuuluu välillä hyviä uutisia. Nintendo on tuonut markkinoille Wii Fit pelilaitteen (vai mikälie nyt onkaan), joka pikaisen tutustumisen jälkeen vaikuttaa ihan lupaavalta menetelmältä saada TV:n ääreen jämähtäneet lapset, nuoret ja miksei aikuisetkin harrastamaan edes kevyttä fyysistä aktiivisuutta. Ei tuo tietenkään korvaa pelien ja leikkien fyysistä kuormitusta tai sosiaalisten suhteiden kehittymistä pelitilanteessa, mutta onpahan ainakin askel parempaan suuntaan. Eräs tuttavanikin oli kyseisen laitteen mennyt puoli vuotta sitten ostamaan ja ylipainoa on kuulemma jo muutamia kiloja pois tippunut.
Onko tästä "vähentyneestä energiankulutuksesta" jotain näyttöä.
VastaaPoistaEn usko, että voimme syyttää peliteollisuutta lisääntyneestä lasten lihavuudesta. Pelaaminen ei todella ole fyysisesti rasittavaa, mutta katson, että esim. lauta- ja korttipelit on korvattu sähköisillä versioilla. Lapset liikkuvat nykyään enemmän kuin koskaan. Tätä tukee esim. tämä Jyväskylän yliopiston artikkeli.
http://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2004/01/tiedote-2007-09-18-16-24-07-914102/
Lapset ja nuoret liikkuvat enemmän kuin koskaan, mutta ovat huonokuntoisempia kuin koskaan ! Ottakaa nyt ne kananmunat, voi ja punainen maito lautaselle, niin sydän ja keuhkot kehittyvät.
Kyllä energiankulutuksen vähentymisestä on selvää tutkimusnäyttöä. En jaksa ruveta etsimään yksittäisiä tutkimuksia, mutta jos et minua usko, niin suosittelen tutustumaan esim. WHO:n raportteihin sekä Fogelholmin kirjoittamiin rapotteihin ja tutkimuksiin. Muistaakseni myös Terve Suomi -tutkimuksessakin asiaa sivutaan. Lisää tutkimustietoa aiheesta löytyy myös Pubmedista (www.pubmed.com).
VastaaPoistaUsein kuin tutkimuksia tai raportteja luetaan niin menevät sekaisin liikunta-aktiivisuus/vapaa-ajan aktiivisuus ja fyysinen aktiivisuus. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaisten liikunta-aktiivisuus (lue: vapaa-ajan aktiivisuus) on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenien aikana (myös lasten ja nuorten). Fyysinen aktiivisuus, johon kuuluu vapaa-ajan aktiivisuuden lisäksi myös työn fyysinen aktiivisuus, on kuitenkin vähentynyt. Työtä tehdään usein 8+ tuntia päivässä. Tällöin jo hyvin pienikin väheneminen työn fyysisessä kuormittavuudessa vaikuttaa merkittävästi energiankulutukseen. Jos työn kuormittavuus muuttuu esimerkiksi rasittavuudeltaan normaalia siivoustyötä (3,5 MET) vastaavasta kuormituksesta tavalliseen toimistotyöhön (2 MET), on tämän muutoksen ero energiankulutuksena laskettuna 70-kiloisella henkilöllä n. 840 kcal (olettaen että työpäivän pituus on 8 tuntia). 840 kcal vastaa 70-kiloisella henkilöllä yli tunnin reipasta juoksulenkkiä. Tämä esimerkki vain korostaakseni miten paljon jo pienetkin muutokset työn fyysisessä aktiivisuudessa vaikuttavat kokonaisenergiankulutukseen.
Sami Uusitalo esitti, että lasten ja nuorten ruokapöytään pitäisi ottaa kananmunaa, voita ja kulutusmaitoa. Olen asiasta osittain samaa mieltä. Lasten ja nuorten tulee syödä monipuolisesti! Hiilihydraattitietoiselle linjalle en lasten ja nuorten kohdalla olisi kuitenkaan lähdössä. Tässäkin blogissa on useaan otteeseen kerrottu vähähiilihydraattisen ja runsaasti rasvaa sisältävän ruokavalion lisäävän kylläisyyden tunnetta, jolloin tulee syötyä automaattisesti vähemmän. Lapset ja nuoret kuitenkin tarvitsevat energiakulutusta suurempaa energiansaantia, jotta normaali kasvu ja kehitys toteutuisivat. Rasvapainotteisella ruokavaliolla tämä riittävä energiansaanti sekä vitamiinien- ja kivennäisaineiden riittävä saanti ei välttämättä toteutuisi.
Tutkimuksissa on todettu lasten ja nuorten lihavuuden niin ikää yleistyneen. Minusta tämä ei kerro, että ravitsemussuosituksissa olisi jotain vikaa. Mikäli lapsi lihoo, kertoo se siitä, ettei hän liiku riittävästi ja että ruokavaliossa on jotain pahasti pielessä (makeisten, leivonnaisten ja sipsien napostelu yms.). Enkä myöskään usko, että korttipelejä ja lautapelejä tuli aikoinaan pelattua samaan malliin kuin nykyään tietokone- ja konsolipelejä. Osa nuorista viihtyy pelien parissa koko vapaa-aikansa ja suuren osan jopa sitä ajasta joka pitäisi käyttää nukkumiseen. Olisikohan vanhempien aika puuttua asiaan ja patistaa lapset ulos leikkimään.
Ystäväni poika on 14 v ja hirmuinen pelikonsolipelaaja. Syövät paljon rasvaa kotona. Lapset ovat erittäin hoikkia.
VastaaPoistaEn siis vieläkään saanut tutkimusta jossa todella on mitattu, että energian kulutus on laskenut. Kukaan ei epäile etteikö energian kulutus 60-luvun töissä olisi ollut erilainen kuin tämän päivän töissä. Lihavuus on kuintenkin lisääntynyt esim. vuodesta 1997 vuoteen 2007. En usko millään, että työn fyysisessä rasittavuudessa on ko. ajanjaksona mitään eroa. Sen sijaan työttömyys on merkittävästi vähentynyt ! eiköhän mikä työ tahansa ole enemmän energiaa kuluttavaa kuin työttömyys !
Edes siinä tilanteessa, että energiankulutus olisi pienentynyt vuodesta 1997 vuoteen 2007, en usko sen olevan syynä ko. ajanjaksona tapahtuneeseen lihavuuden lisääntymiseen. Jos ihminen kuluttaa enemmän, tuppaa hän myös syömään enemmän. Kyllä ne työn kuormittavuuden erot ko. ajanjaksona ovat täysin olemattomat.
Tämä seikka saataisiin kivasti eliminoitua seuraavalla tavalla. Verrataan 1997 vuoden toimistotyötä tekevien painoa vuoden 2007 vastaavaa työtä tekevien painoon. Minä väitän, että ko. ryhmässä keskipaino on noussut. Tämä ei johdu työn rasittavuuden lisääntymisestä kun NT on ihan yhtä vähän rasittava kuin XP. Vapaa-ajan liikunta on ko. ajanjaksona lisääntynyt - Ja jengi lihonut. Tämä johtuu yksinomaan heidän noudattamasta sumopainijoiden dieetistä.
Minä olen tehnyt toimistotyötä ja vastaavan rasittavaa opiskelua sitä ennen. Minun painoni nousi 90 kg:stä lähes 120 kg:hen "vähän rasvaa" linjalla. Kun otin ruokalautaselle voin, kananmunan, lihan jne. enenemässä määrin ja jätin perunan, riisin, pastan yms. erittäin vähälle, romahti painoni.
En ole vielä päässyt takaisin 90 kg:hen. Vähän rasvaa rikoksen korjaaminen vie aikansa.
Tämä "vähän rasvaa" linjan hehkutus on koko länsimaisen tieteen historian suurin moka. Tähän hurahti koko tiedemaailma ja ruokateollisuus. Mukana tietty tavalliset pulliaiset kuten minä.
Tässä SLU:n artikkelissa toteavat, että lasten liikunta on lisääntynyt
http://www.slu.fi/lum/14_02/uutiset/lasten_ja_nuorten_liikunnan_harr/
Sitten ihmettelevät kun kestävyyssuoritukset ovat heikentyneet. Se ei johdu liikunnan "keventymisestä", vaan mielestäni siitä, että rasvoja syödään liian vähän. Esim. biokemian tohtori Mary Enigin mukaan sydämen ja keuhkojen kehitys vaatii nimenomaan tyydyttyneitä rasvoja. Jos nämä imuroidaan pois ruokalautaselta, en enää lainkaan ihmettele miksi kestävyyssuoritukset eivät suju.
Oikeassa olet Sami. Työn fyysinen kuormittavuus ei todennäköisesti ole kovin paljoa muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana. Liikunta-aktiivisuus on kyllä lisääntynyt, mutta yksittäisten liikuntakertojen kesto on niin lyhyt ja intensiteetti on niin matala, ettei tämä liikunta-aktiivisuuden lisääntyminen riitä korvaamaan arkiaktiivisuuden vähentymistä. Arkiaktiivisuus on vähentynyt viimeisenkin kymmenen vuoden aikana. Windows XP:n muuttuminen Vistaksi tuskin energiankulutuksen määrään suuria muutoksia saa aikaan, mutta muut pienet muutokset kylläkin:
VastaaPoistaJoka käytävän nurkkaan tuodaan kahviautomaatteja ettei vaan tarvitse kävellä sitä kahvia hakemaan läheiseen kuppilaan tai alakerran kahvioon. Jokaiseen työhuoneeseen tuodaan printteri, etteivät jalkaparat väsy kun joutuu tulosteet käytävän päästä noutamaan. Työpalaverit siirtyvät nettiin videopuheluiden välityksellä tehtäväksi. Työpäivät pidentyvät. Työnnettävät ruohonleikkurit muuttuvat vetäviksi tai päältä ajettaviksi. Tuoreet marjat homehtuvat metsään kun ne on huomattavasti helpompi ostaa torilta tai kaupasta. Auto viedään kaupassa käydessä aina mahdollisimman lähelle kaupan sisäänkäyntiä, etteivät herkät kätöset mene rakoille kauppakassien liiallisesta kantamisesta. Tv:n katselun määrä lisääntyy. Ja niin edelleen ja niin edelleen. Ei suuria muutoksia, mutta yhdessä nämä aiheuttavat merkittävän muutoksen energiankulutuksessa.
Oikeassa olet myös siinä, että liikunta lisää ruokahalua. Ruokahalu ei kuitenkaan lisäänny suorassa suhteessa energiankulutukseen nähden. Eli jos teet 1000 kcal kuluttavan reippaan lenkin, et automaattisesti kuro ruokailulla tuota liikunnan aiheuttamaa energiavajetta umpeen. Jos en ihan väärin muista niin tästä löytyy jonkinmoista tutkimusnäyttöäkin esim. Med Sci Sports Exerc. 2001 Jun;33(6 Suppl) Dose-response issues concerning physical activity and health: an evidence-based symposium. Erinomainen review liikunnan ja terveyden annos-vastesuhteista. Suosittelen lukemaan.
Lihavuuden lisääntyminenkin on mielenkiintoinen juttu. Se ei nimittäin ole lisääntynyt tasaisesti kaikissa ikäryhmissä. Myös sukupuolten välillä on suuria eroja. Ylipainoisten naisten osuus ei esim. ole lisääntynyt vuosien 1987 ja 2002 välillä ja painoindeksin nousu keskittyy nuorempiin ikäluokkiin. 45-65-vuotiailla miehillä ja naisilla ei suuria muutoksia ole painoindeksissä tapahtunut. (Finriski -tutkimus). Väitän, että nuorten ikäluokkien lihominen johtuu suurimmaksi osaksi juuri fyysisen aktiivisuuden vähentymisestä näissä ikäluokissa. Käsittääkseni Finriski -tutkimus ollaan uusimmassa. Hauskaa nähdä miten suomalaisten terveys on ihan viime vuosien aikana muuttunut.
Kestävyyskunnon heikkeneminen puolestaan johtuu siitä, että vanhat kunnon kestävyyssuorituskykyä kehittävät liikuntamuodot ovat korvautuneet enemmän lihaskuntoa kuormittavilla lajeilla. Enää ei hiihdetä ja juoksuharrastuskin on nuorten kohdalla jo harvojen herkkua. Sen sijaan kuntosali, sekä nopeatempoiset palloilulajit ovat lisänneet suosiotaan. Kestävyyskuntoa mitataan usein maksimaalisena hapenkulutuksena (ml/kg/min). Tämä lukema on suhteutettu painoon, jolloin tulos tietenkin heikkenee ylipainon lisääntyessä.
TTM:
VastaaPoistaHiihtäminen on epäilemättä vähäisempää kuin aiemmin, mutta esim. kössi ja uinti ovat lisänneet suosiotaan. Kyllä ne pärjäävät energiankulutuksessa hiihdolle.
Minun painoni käsiinräjähtäminen johtui yksinomaan mielipuolisesta hiilarimäärästä ja putoamisen aiheutti hiilareiden rajoitus. Näin on käynyt myös Suomen kansalle - siis lihomisen suhteen. Toivottavasti tulevaisuudessa monelle myös laihtumisen.
Niin uinnissa kuin juoksussa tämän päivän sprintterit pärjäävät mainiosti -70 ja -80 luvun hemmoille. Sen sijaan pitkillä matkoilla molemmissa lajeissa nykyjätkät jäävät karmeasti -70 ja -80 luvun hepuille. Tämä havainto tukee mainiosti Enigin väitettä rasvojen tarpeellisuudesta sydämen ja keuhkojen kehitykseen.
Pistäkää nyt hyvät ihmiset sitä voita näkkärin päälle.
Tarkoitin sinappisuosituksella, että sokeritautia (2 tyyppi) hoitavan tulisi käyttää leivän päällä voin ja makkaran sijasta ainoastaan sinappia. Sinapin maku on vahva eli muita makuja ei tarvita ja sinapin makukirjoa voi muutella, kun on tarjolla myös mietoja laatuja (Auran Sinappi). Sinapin avulla kulkee tutkitusti vaikka Mersu, jota luokkatoverini Väinö Laiho käytti tuhansien kilometrien ajan autonsa tankissa. Kun se antaa autolle puhtia, niin ravintona rypsiöljyn arvoista. Mutta se ei lihoita kuten tavanomaisesti käytettävät voi ja makkara.
VastaaPoistaRauno tykkää sinapista! Diabeetikon olisi ehkä kuitenkin hyvä vähentää tuon "makkaran- ja juustonkuljetusalustan" syöntiä. Kinkkusiivun päällä sinappi on hyvää. Fineli ilmoittaa sinapin energiaravintoainejakaumaksi (energia-%):
VastaaPoistaRasvaa 41%
Proteiinia 14%
Hiilihydraattia 45%
Vitamiineja sinapissa ei ole.