*
Kunto & terveys -lehti 1/2010 on saatavilla laaja-pohjaista ihmettelyänne varten. Päätoimittaja Kalle Kotiranta (KK) haastatteli minua (CS) perunan johdosta. Kommentoi peruna-asiaa joko lehden toimitukseen tai tässä blogissa. Tässä osa haastattelusta:
Paljon puhetta Perunasta
KK: Christer, tarvitaanko perunaa lautasella?
CS: Hyvä kysymys! Suoraan kysymykseen saat kaikki ravinto-opilliset ja elintarvikepoliittiset kiemurat suoriksi oikaisevan vastauksen, joka saattaa aluksi hätkähdyttää: Perunaa ei tarvita lautasella.
KK: Peruna sisältää kuulemma paljon vitamiineja ja hivenaineita, onko näin?
CS: Näin ei ole. Peruna on juureksistamme kaikkein vaatimattomin, sillä siinä on niin vähän vitamiineja ja hivenaineita.
KK: Tuhoaako keittäminen viimeisetkin perunan hivenaineet?
CS: Keittäminen tuhoaa aina ruoka-aineiden vitamiineja, mutta kyllä hivenaineetkin saavat kyytiä. Peruna ei ole mikään poikkeus. Perunat pitäisi aina keittää kuorineen. Muuten vähäiset hivenaineet liukenevat liiaksi keitinveteen.
KK: Mitä hyvää ja huonoa perunassa on?
CS: Ensin hyvät asiat. Perunassa on hyvää sen sisältämä energiamäärä. Paljon liikkeellä olevat iloitsevat siitä kun he perunan sisältämän nopeasti imeytyvän tärkkelyksen avulla voivat tyydyttää energiantarpeensa. Peruna on myös tuoreena varsin hyvänmakuinen, joten tähän inkojen lahjaan maailmalle, ei hevin kyllästy. Peruna on varsin edullista ruokaa. Huonoa perunassa on ehdottomasti sen huono ravintoarvo, joka liikkuvallekin muodostuu ongelmaksi. Peruna nimittäin vie tilaa lautasella arvokkaammilta ruoka-aineilta. Kovin vähän liikkuvan pitäisi luopua perunasta tai ainakin vähentää sen syöntiä, sillä peruna saattaa herkästi lihottaa. Ruokakulttuurissamme on ikävä kyllä tapahtunut muutos yhä jalostetumpien elintarvikkeiden suuntaan ja peruna istuu tähän kehitykseen mahdottoman huonosti. Perunasta tehdyt sipsit ja lastut terveystietoisen on syytä jättää tosi vähälle.
KK: Jos perunasta pitää, kai sitä sentään voi syödä?
CS: Liikunnallisesta elämäntavasta kiinnostuneille ja tiukoille vegaaneille peruna voi sopia. Sohvaperunoiden kannattaa olla varuillaan.
KK: Entäpä uudet perunat kesällä?
CS: Kuka voi vastustaa uusia perunoita ja silliä?
KK: Onko peruna vitsaus laihduttajalle?
CS: Mielestäni ravitsemusterapeuttien ja laihdutuksen parissa työskentelevien asiantuntijoiden olisi syytä tiedostaa, että peruna ei todellakaan ole laihduttajan ruokaa. Peruna ei ole ”kevyttä”.
KK: Jos lautaselle ei kaivata perunaa, mitäs sitten lisukkeeksi?
CS: Perunan jättämän kolon lautasella voi mieluusti täyttää muilla laadukkailla juureksilla, jotka ovat jääneet perunan varjoon. Punajuuri, lanttu ja nauris tuo lautaselle monipuolista vaihtelua. Lisäksi on syytä syödä runsaasti vihanneksia, palkokasveja ja pahitteeksi ei olisi vaikka painoaan hallitseva suosiolla jättäisi perunan jättämän kolon kokonaan täyttämättä. Sen sijaan hän voi pihvin ja kalan annoskokoa pikkuisen suurentaa.
Lähde: Kalle Kotiranta. Paljon puhetta perunasta. Kunto & terveys 1: 60-61, 2010
Muita samantyyppisiä juttuja:
Ei kai kukaan perunoita kuorittuna keitä?! Itse syön kuoretkin... Ei ole lihottanut, tosin liikunkin paljon (ja onko ne perunat kalorimäärät muka niiin isot?).
VastaaPoistaKalium on perunoissa parhaita puolia urheilijalla.
http://www.wellnutrition.fi/fi/index.php?mact=News,cntnt01,print,0&cntnt01articleid=19&cntnt01showtemplate=false&cntnt01returnid=82
Poimin tuosta punajuuren. Karotenoidit ja muut mielessä. Etikkapunajuuri on herkkua, onko äitien tekemä eines samaa kuin maakellarissa maannut mummon säilyke?
VastaaPoistaPahoittelen sarkasmia, en mahda mitään. Kiinnostaa oikeasti.
Äh, liian pitkä linkki, täältä tuo 1.1.2009 piti laittaa kaliumista ja perunasta.
VastaaPoistahttp://www.wellnutrition.fi/fi/index.php?page=uutiskirjeet
niin kaliumia luulisi perunasta hyvin saavan, vai miten on? Minusta peruna pitää myös hyvin nälkää loitolla. En syö sitä usein (sen verran on propaganda päässyt vaikuttamaan), mutta joskus menee lounaaksi sellainen uuniperuna lisukkeiden kera. Monta tuntia pärjää sillä.
VastaaPoistaTässä keitetyt perunat tuottivat parhaimman kylläisyydentunteen 36 eri ruoasta, jopa naudanliha jäi kauas taakse:
VastaaPoistahttp://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7498104
Itse olenkin ekstreme-VHH-sekoilun jälkeen ottanut perunat takaisin ruokavalioon eikä paino ole noussut siitä kiloakaan.
Liika mitä tahansa on liikaa. Perunoita ei tarvitse mättää 3-5 kappaletta per ateria. Yksikin riittää, ihan oikeasti.
VastaaPoistaAnonyymin viittaamassa tutkimuksessa kylläisyyttä mitattiin vain kahden tunnin ajan.
VastaaPoistaOli aikoinaan ongelmia saada lisää painoa, kun harrastin aktiivisesti voimailua. Silloin huomasin, että perunalla sitä oli helppo saada...muusilla erityisesti...
VastaaPoistaPerunasta tehdään liimaa... siihen se on hyvä raaka-aine.
Peruna, peruna... Siitä puhutaan, entäs korvikkeet? Punajuuri on punainen, onko karotenoidit ja muut fytaatit eli polyfenolit ihanampia kuin potussa?
VastaaPoistaSundqvist on pirullinen johdattelija, laittaa otsikkoon sanan 'peruna', nää on heti kuorossa...:)
Perunaa kannattaa syödä, koska se on hyvää niin monin eri tavoin valmistettuna. Peruna myös sopii useimpien ruokalajien lisäkkeeksi, olipa kyseessä kala, liha tai joku kasvisjuttu. Ja esimerkiksi perunamuussia voi aina terästää esimerkiksi palsternakalla, porkkanalla, valkosipulilla tai vaikka pestolla. Voista ja kermasta puhumattakaan ;-)
VastaaPoistaJes, jees juttu !
VastaaPoistaPerunan on myös tiedetty lisäävän pikkuvauvoilla ykköstyypin diabeteksen riskiä jopa 200 %.
Mulla ei ole diabetesta vaikka olen syönyt perunaa 40 vuotta. Toisaalta söin kalaa ja marjoja ja raakasafkaa penskana ja mutsi ilmeisesti myös, olen syntynyt 68 (zeppeliiiiin!). Sain neuvolan neuvon mukaan D-vitskua, ja kalanmaksaöljyä ruokalusikallisen päivässä. Raajat oli penskana haavoilla jatkuvasti, olisko immuunijärjestelmä kehittynyt?
VastaaPoistaEikä tarvitse kysyä mistä vitusta olen kotoisin.:)
Vähentäisin vanhuudentorjunta mielessä potun syöntiä, ei tarvitse energiaa.
Entäs se punajuuri:)
"Perunan on myös tiedetty lisäävän pikkuvauvoilla ykköstyypin diabeteksen riskiä jopa 200 %."
VastaaPoistaOho!? Lähde pl0x? :O
Mun mielestä perunat on kivaa hiilariruokaa. Ei erityisemmin löydy fruktoosia, gluteenia kuin muitakaan lektiinejäkään. Suht helposti sulavaakin on. Lisäksi siihen voi upottaa runsaasti terveellistä voita ;)
Henkkoht ravintohistoria mamman tissistä kolmekymppiseksi, (onneksi olkoon nuoremmat?:)) siinäpä projekti.
VastaaPoistaNeo yleistää, ekstrapoloi ja dissonoi kognitiivisesti!
Ugh!
Sopii kokeilla lähteä "lautasmallikisoihin" perunan kanssa. Pärjääminen on vain tiukassa. Kaliumin suhteen peruna on suht. hyvä. Mitään muuta ravintoainetta siinä ei merkittävissä määrin ole.
VastaaPoistaKuidun ja vitamiinien suhteen peruna on surkea. Esim. nauriissa on kolmasosa perunan energiasta massaa kohden mutta enemmän C- ja K-vitamiineja sekä kuitua.
Toisaalta mä en ole missään vaiheessa kieltänyt itseltäni mitään ruoka-ainetta, niin vhh:n toteuttaja ja puolestapuhuja kuin olenkin. Turha ehdottomuus pois.
Mutta kyllä Christer on oikeassa. Perunan hehkutus ei voi perustua ravitsemuksellisiin etuihin. Peruna on erittäin suojaravinneköyhä.
Perunasta saa kivasti energiaa, mutta eipä juuri muuta.
Itselläni on sellainen mielikuva perunasta että siinä on paljon tärkkelystä jonka saa pois näin:
VastaaPoistaKuorinta, kylmään veteen 30min, vesi pois, pesu ja keittäminen.
Perunaa ei saisi myös kolhia sillä se nostaa glykoalkaloidipitoisuutta joka sitten hajoittaa solukalvoja ja häiritsee hermovälitysaineen (kolinesteraasi) toimintaa. Tästä voi seurata eriasteisia myrkytysoireita ja hermosto-oireita.
Sitä ei myöskään saa altistaa auringolle sillä sekin nostaa kyseistä pitoisuutta.
Peruna herättää tunteita. Kohtuus kaikessa! Perunaa voi silloin tällöin syödä, miutta minun mielestäni suomalaiset ruokatottumukset perustuvat liian voimakkaasti perunan varaan. Eli Christer on ihan oikeassa. Hyvä haastattelu! Lisää haastatteluja saa tulla.
VastaaPoistaMökkihöperö
Todella mielenkiintoisia kommentteja! Perunan kanssa kannattaa olla tarkkana, ettei sitä tule liikaa noutittua. Aivan kuten Sami Uusitalo huomauttaa, peruna on köyhä juures. Ei siinä juurikaan ole mitään suojaravintoaineita.
VastaaPoistaKimmo, joukkoruokailussa on tapana keittää/höyryttää perunat kuorittuina. Kotioloissa voi/pitää tehdä toisin. Kaliumia perunassa on runsaasti. Tosin keitetty peruna on Finelin listalla kaliumin suhteen vasta sijalla 104. Eli hiukan parempi sijoitus kuin mitä tennispelaaja Jarkko Niemisellä tällä hetkellä tenniksen maailmanrankingissa, Onko Jarkko Nieminen ylivoimainen? Sami Uusitalo väittäisi ylivoimaiseksi Robert Federeriä, mutta vain hyväksi Jarkkoa. Kaakaojauhe on Finelin listalla sijalla 2 kaliumin suhteen, eli kyseessä on ylivoimaisen hyvä kaliumin lähde. Kisaa johtaa Federer, eli mineraalisuola ja ihan ylivoimaisesti. :-)
Peruna on erinomainen lyhytaikaisen kylläisyyden lisääjä, mutta pitkäaikaista kylläisyyttä peruna pitää loitolla todella huonosti. Lukekaa enemmän kohta ilmestyvästä kirjastani "Sietämätön leveys". Janne(kummitus) pitää minua pirunmoisena johdattelijana.
Jerik löysi perunasta apua massan lisääjänä (kehonrakennus). Tavalliset tallaajat jättäytynevät suosiolla pois massanlisäyksen parista.
Kari, Janne K ja Valtsu syövät perunaa ja pitävät siitä. Se sallittakoon heille.
Dragofixin tärkkelyksenpoisto -menetelmä oli minulle tuntematon.
Kiitos Mökkihöperö kivasta kommentista.
VastaaPoista"Kaakaojauhe on Finelin listalla sijalla 2 kaliumin suhteen, eli kyseessä on ylivoimaisen hyvä kaliumin lähde."
VastaaPoistaMutta tuskin kannattaa katsella vain määrää? Imeytymisessäkin lienee eroja. Tuli mieleen yksi Stephanin blogiteksti, jossa on pari jännää toteamusta. Sori kun tulee vähän pitkää enkunkielistä tekstiä nyt:
"As a little side note, polyphenols are those wonderful plant antioxidants that are one of the main justifications for the supposed health benefits of vegetables, tea, chocolate, fruits and antioxidant supplements. The problem is, many of them are actually anti-nutrients. They reduce mineral absorption, reduce growth and feed efficiency in a number of species, and the antioxidant effect seen in human plasma after eating them is due largely to our own bodies secreting uric acid into the blood (a defense mechanism?), rather than the polyphenols themselves."
"Whole grains would be a good source of water-soluble vitamins and minerals, if it weren't for their very high phytic acid content. Even though whole grains are full of minerals, replacing refined grains with whole grains in the diet (and especially adding extra bran) actually reduces the overall absorption of a number of minerals (free text, check out table 4). This has been confirmed repeatedly for iron, zinc, calcium, magnesium and phosphorus. That could well account for the increased mortality in the DART trial."
Tuo alempi kohta kuulostaa musta ainakin todella mielenkiintoiselta, koska ainahan suositellaan kuituviljoja mm. niiden ravintosisällön vuoksi. Stephanin mukaan puhdistetut viljat olisivat ihmisen kannalta ravinnerikkaampia.
Lähde: http://wholehealthsource.blogspot.com/2009/02/dietary-fiber-and-mineral-availability.html
Just, paljonko sitä kaakaojauhetta laitetaan kerralla, 3 grammaa? Paljonko vaikka 2 perunaa painaa? Ja kaliumin määrä on edelleen sama?
VastaaPoistaVähän sama kuin toteaisin, että purkasta saa enemmän kalsiumia kuin juustosta...
(Se linkki, jonka laitoin aiemmin havainnollisti asiaa määrien suhteen.)
En epäile etteikö tällä palstalla vierailevat söisi terveellisesti vähintäänkin omasta mielestään, oli siinä perunaa tai ei. Suomalaiset keskimäärin silti ymmärtääkseni jatkavat lihomistaan (peruspottu ei ole syyllinen) ja syyttävä sormi taitaa osua eineksiin, kun ei ehdi syödä kotiruokaa? Jos vaikka kerran viikossa keittäisi ison kattilallisen perunoita ja täyttäisi sillä edes 1/4 eineksen määrästä lautasella pitkin viikkoa, niin johan näkyisi ihmeitä elopainossa ja terveydessä. Tuo olisi sentään mahdollista, siihen en usko, että väki keskimäärin alkaisi punajuuria tai nauriita keittelemään, väitän!
Se on totta, että 4 perunan edestä muusia syö aivan vaivatta, mutta 4 perunaa muuten onkin jo työläämpää.
Mistä ja milloin muuten tämä perunan demonisointi on rantautunut Suomeen, Atkinsin takia vai GI-paniikin myötä?
Just, paljonko sitä kaakaojauhetta laitetaan kerralla, 3 grammaa? Paljonko vaikka 2 perunaa painaa? Ja kaliumin määrä on edelleen sama?
VastaaPoistaVähän sama kuin toteaisin, että purkasta saa enemmän kalsiumia kuin juustosta...
(Se linkki, jonka laitoin aiemmin havainnollisti asiaa määrien suhteen.)
En epäile etteikö tällä palstalla vierailevat söisi terveellisesti vähintäänkin omasta mielestään, oli siinä perunaa tai ei. Suomalaiset keskimäärin silti ymmärtääkseni jatkavat lihomistaan (peruspottu ei ole syyllinen) ja syyttävä sormi taitaa osua eineksiin, kun ei ehdi syödä kotiruokaa? Jos vaikka kerran viikossa keittäisi ison kattilallisen perunoita ja täyttäisi sillä edes 1/4 eineksen määrästä lautasella pitkin viikkoa, niin johan näkyisi ihmeitä elopainossa ja terveydessä. Tuo olisi sentään mahdollista, siihen en usko, että väki keskimäärin alkaisi punajuuria tai nauriita keittelemään, väitän!
Se on totta, että 4 perunan edestä muusia syö aivan vaivatta, mutta 4 perunaa muuten onkin jo työläämpää.
Mistä ja milloin muuten tämä perunan demonisointi on rantautunut Suomeen, Atkinsin takia vai GI-paniikin myötä?
Yksi tärkeä pointti ravintokeskustelussa - joka vielä usein täysin unohtuu - on ruokavalion ekologinen kestävyys. On täysin mahdotonta ruokkia 6 miljardia ihmistä ravintoainepitoisilla ja energiaköyhillä vihanneksilla sekä lihalla, kalalla ja kanalla. Perunan hiilijalanjälki on pieni, samoin viljatuotteiden. Aina asioita ei voi ajatella vain oman napansa (ja terveytensä) kautta, vaikka kuinka mieli tekisikin. Joko 5 miljardia ihmistä täytyy "hukata" johonkin tai sitten tyytyä laittamaan hieman "pahaa" hiilihydraattia lautaselle.
VastaaPoistaEi tuon pitänyt kahta kertaa tulla, toisen voi poistaa.
VastaaPoistaKysykääpä muuten torilla ensi kerralla käydessänne viljeekö maajussit nauriita nykyään? Yllätytte sen saatavuudesta...
Ja edellä mainittu ei sitten tarkoita sitä, että ennestään ylipainoisten täytyisi änkeä itseensä lisää pottuja. Mutta sellaista VHH:ta en ole vielä nähnyt, jonka voisi kuvitella kestävästi soveltuvan koko maailman väestölle.
VastaaPoistaChrister kirjoitti: "Peruna on erinomainen lyhytaikaisen kylläisyyden lisääjä, mutta pitkäaikaista kylläisyyttä peruna pitää loitolla todella huonosti."
VastaaPoistaTuo kuulostaa siltä, että peruna voisi sopia hyvin sellaiseen ruokavalioon jossa syödään usein mutta vähän kerrallaan. En tosin tiedä, tarvitseeko tällaisessa asiassa siteerata kaikenlaisia tutkimuksia, kun kerran useimmilla ihmisillä on omiakin kokemuksia syömisestä. Itse syön salaattini yleensä erilliseltä lautaselta.
On se peruna surkea suojaravinteiden lähde. Voimme toki ottaa tarkasteluun myös absoluuttiset massat joita esim. kaakaota tai perunaa normaalisti syödään.
VastaaPoistaJos tarkastellaan aterian sisältämää suojaravinnetiheyttä tulee ottaa huomioon seuraavia seikkoja:
- Paljonko ruoka-aineissa on kutakin suojaravinnetta massayksikköä kohden.
- Paljonko ruoka-aineissa on kutakin suojaravinnetta energiayksikköä kohden.
- Kuinka suuret absoluuttiset massat ja energiamäärät ko. ruokaa yleensä syödään.
- Onko ruoka-aineessa useita suojaravinteita merkittäviä määriä.
Tavan lautasmalli koostuu:
vihanneksista
Tärkkelyksestä (peruna, riisi, pasta)
Lihasta/kalasta
Vähennystä on helpointa ruveta etsimään tärkkelyspäästä, koska siinä on eniten energiaa verrattuna suojaravinteiden määrään. Siis tätä vähentämällä vähentää energiaa, mutta ei juurikaan suojaravinteita.
Nämä ekologiset näkökulmat nousivat taas esiin. Christer ei varmasti tarkoittanut, että koko maapallon tulisi hylätä peruna ja muu tärkkelys. Ei koko palloa ole tarkoitus ruokkia lihalla ja vihanneksilla. Laiheliineille voisi jopa suositella tärkkelyspitoisten ruokien lisäämistä.
Lihavuus on itsessään eko-katastrofi. Olen nyt 96-kiloisena varmastikin ekologisempi kuluttaja kuin 117-kiloisena. Tämä perunan syönnin vähenemisestä huolimatta.
Perunaa ei löydy lautasmallikisoja voittavista aterioista. Kaakaota sieltä sen sijaan löytyy.
Mitä ne suojaravinteet ovat, entä antioksidantit? Loppuvuodesta viimeksi riisin sydänmailla kiinalaiset olivat tätä mieltä:
VastaaPoista"[i]Potatoes in the diet contribute significantly to antioxidant daily intake worldwide.[/i]"
(J Agric Food Chem . Volume: 57, Issue: 21, Date: 2009 Nov 11, Pages: 10231-8)
Lisäksi perunassa on runsaasti masennusta ehkäisevää L-tryptofaani nimistä aminohappoa. Se tuottaa serotoniinia sitä enemmän mitä sitä saa eli kärjistäen mitä enemmän syöt perunaa, sitä vähemmän masennus vaivaa! Ei paha?
"Mitä ne suojaravinteet ovat"
VastaaPoistaKaikki aikuisen miehen vitamiinit, hiven- ja kivennäisaineet saadaan vaikka 800 kCal:iin kun valitsee ruoka-aineita em. ehtojeni mukaisesti. Sopii kokeilla samaa jos laittaa perunaa lautaselle.
http://sundqvist.blogspot.com/2009/08/samin-siwallus-johtaville.html
Antioksidanttien suhteen en ole asiaa kovin paljon tarkastellut, mutta en usko perunan olevan hääppöinen siinäkään.
Vai että mitä vähemmän perunaa, niin sitä vähemmän masennusta. Löytisiköhän pinnistelemällä kaksi maata joissa toisessa syödään enemmän perunaa ja siellä on siitä huolimatta enemmän masennusta.
Mahtoi se ihminen olla perin onneton ensimmäiset kaksi miljoonaa vuotta, kun sillä ei ollut perunaa murheita torjumassa.
Sami kirjoitti: "Vähennystä on helpointa ruveta etsimään tärkkelyspäästä, koska siinä on eniten energiaa verrattuna suojaravinteiden määrään. Siis tätä vähentämällä vähentää energiaa, mutta ei juurikaan suojaravinteita."
VastaaPoistaEhkäpä eläinrasvoista voisi sanoa samaa? Niitäkin voi suht helposti rajoittaa ilman suojaravinteiden määrän rajoittamista. Sohvaperunoiden kannalta on varmaan molempi parempi. Veteraaniurheilijan blogissa näyttää olevan yllättävän paljon ohjeita heille.
Perunan korvaaminen etikkapunajuurella on mielenkiintoinen vihje. Aion kokeilla!
VastaaPoista"Ehkäpä eläinrasvoista voisi sanoa samaa? Niitäkin voi suht helposti rajoittaa ilman suojaravinteiden määrän rajoittamista"
VastaaPoistaJos haluaa maksimoida suojaravinteiden määrän mahdollisimman pieneen energianmäärään tulee sekä rasvan, että tärkkelysmäärän olla pieni. Energiaravintoaineiden jakaumasta tulee erittäin proteiinipainotteinen, kun suojaravinteita on runsaasti.
Itse uskon kuitenkin, että rasvan, tyydyttynyt mukaanlukien, väistely ei ole fiksua vaan elimistö käyttää tyydyttynyttäkin rasvaa johonkin. Paljonko on oikea määrä, se onkin vaikeampi kysymys.
Syön itse rasvoja siten, että ruoka maistuu hyvältä ja nälkä lähtee.
Sami, kalium ei olekaan suojaravinne vai eikö sen pitoisuus perunaassa ole tarpeeksi suuri? Nauris ja punajuuri oli esillä, oliko niissä suurempi kaliumin pitoisuus? Kaakaon ehdottaminen lautaselle perunan tilalle menee turhaksi hupsutteluksi vai tsekkasitko jo purukumin kalsium-määrän?
VastaaPoistaVai et usko perunan antioksidantteihin vaikka viitekin annettiin, siis toinen tuore.
Vihjeeksi muuten, että ne ovat kuoressa tai välittömästi kuoren alla. Paljonkohan perunaa kulutetaan sipseinä tai ranskalaisina?
"Potatoes and Human Health"
julkaisussa
Critical Reviews in Food Science and Nutrition, Volume 49, Issue 10 November 2009 , pages 823 - 840
kertoo tiivistelmässään:
"The potato (Solanum tuberosum L.) tuber follows only rice and wheat in world importance as a food crop for human consumption. Cultivated potatoes have spread from the Andes of South America where they originated to 160 countries around the world. Consumption of fresh potatoes has declined while processed products have increased in popularity. As the potato becomes a staple in the diets of an increasing number of humans, small differences in potato nutritional composition will have major impacts on population health. The potato is a carbohydrate-rich, energy-providing food with little fat. Potato protein content is fairly low but has an excellent biological value of 90-100. Potatoes are particularly high in vitamin C and are a good source of several B vitamins and potassium. The skins provide substantial dietary fiber. Many compounds in potatoes contribute to antioxidant activity and interest in cultivars with pigmented flesh is growing. This review will examine the nutrient and bioactive compounds in potatoes and their impact on human health."
Joo, 2 miljoonaa vuotta sitten saattoi tosiaan vähän erilaisempaa jopa ilman perunaa...
Christer laittoi jo finelin listauksen jossa oli yli sata parempaa kaliumin lähdettä kuin peruna.
VastaaPoistaOvathan A-, C-, ja E-vitamiinit antioksidantteja. Samoin seleeni.
Iskepä nyt Kimmo tähän peruna painotteinen päivän ruokavalio johon saat 800 kCal:iin kaikki suojaravinteet ja myös nuo mainitsemani antioksidantit.
Meikäläisen "samin siwallus" linkissä laitoin kaikki suojaravinteet tuohon 800 KCal:iin, mukana siis useita antioksidantteja. Ei onnistu moinen tärkkelyskasoilla, ei sitten millään.
Peruna on köyhä, samoin kuin kaikki muutkin tärkkelyspitoiset ruoka-aineet.
Perunaa ei käytetty kaksi miljoonaa vuotta sitten, eikä myöskään kymmenen tuhatta vuotta sitten. Aika murheellisia ovat olleet nykyihmisen esi-isät.
"Potatoes are particularly high in vitamin C"
VastaaPoistaMieti nyt hyvä mies lähteittesi luotettavuutta. Peruna ei ole hyvä C-vitamiinin lähde. Ei sinne päinkään.
http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2270&fuclass=all&specdiet=none&items=1000&from=top&portion=100g&lang=fi
Uudessa perunassa C-vitamiinin määrä on maksimissaan. Finelistä löytyy vaatimattomat 268 ruoka-ainetta joissa on enemmän C-vitamiinia massayksikköä kohden. Jos vertailu tehtäisiin energiayksikköä kohden, olisi peruna vielä surkeampi. Paprikassa on n. 70-kertainen määrä C-vitamiinia verrattuna saman energiamäärän perunaan. Niin, ja C-vitamiini oli antioksidantti.
and are a good source of several B vitamins
Entäpä mitä B-vitamiinia perunassa on runsaasti? Kenties B1-vitamiinia. Ei suinkaan. Finelin listauksesta löytyy 244 parempaa lähdettä kuin uusi peruna.
Oletko Sami ihan vakavissasi sitä mieltä, että mitä enemmän Finelin tunnistamia vitamiineja ja kivennäisaineita, sitä parempi ruoka?
VastaaPoistaTuossa olisi Finelin lista kaliumin lähteistä annoskoon mukaan suhteutettuina. Kyllä siinä perunaruuat hyvin pärjäävät.
VastaaPoistaItse kuitenkin syön perunaa samasta syystä kuin Sami rasvoja.
outo lista sikäli, että 15 g suolaa on merkitty "keskikokoiseksi annokseksi". Jos ottaa listauksen "pienistä annoksista", on 10 parhaan joukossa jäljellä pelkkiä perunaruokia.
VastaaPoista"Oletko Sami ihan vakavissasi sitä mieltä, että mitä enemmän Finelin tunnistamia vitamiineja ja kivennäisaineita, sitä parempi ruoka?"
VastaaPoistaEn minä ole tällaista ikinä väittänyt.
Jotkut väittävät, että vhh:lla ei saa suojaravinteita ja niitä on runsaasti esim. perunassa ja leivässä. Tämä väite on väärin.
Perunassa on todellakin kohtuullisesti kaliumia, jos otamme annoskoon huomioon. Toisaalta puutetta Kaliumista ei jää, vaikka perunan jättää kokonaan pois.
Ihminen pärjäsi ilman perunaa kaksi miljoonaa vuotta. Koko tuon ajan ihminen on kuitenkin nauttinut tyydyttynyttä rasvaa enemmän tai vähemmän. Pitäisin näin ollen todennäköisempänä, että evoluutio on ohjannut enemmän tyydyttyneeseen rasvaan kuin perunaan.
Toisekseen rasva on hyvän makuista. No tietty perunaruokakin voi olla. Erityisesti uudet perunat sillin ja voin kanssa.
En minäkään ole perunaa kokonaan pois jättänyt vaikka kyllä se kovin vähäistä on tuo meikäläisen perunan kulutus.
Peruna on edelleen suojaravinneköyhä. Halusitte tai ette, mutta näin se on.
Eihän perunaa nyt paprikaan voi C-vitamiinin suhteen verrata, mutta laittaako joku kastiketta esim. paprikan päälle tai kenties omenan päälle? Ei, vaan perunan päälle, tai mm. riisin ja pastan, joiden C-vitamiinimäärällä ei juhlita. Itse laitan paprikaa leivälle, joskus toki pilkon sitä kastikkeeseenkin (tänään muuten kuutioin siihen mm. juurikin naurista). Omenankin syön mieluiten sellaisenaan jälkiruoaksi.
VastaaPoistaJos kerran peruna todettiin maailman kolmanneksi merkittävimmäksi ruoka-aineeksi, niin kyllä sitä silloin voi pitää oleellisena C- ja B-vitamiinin lähteenä.
Myönnettäköön, että jos asiaa pohtii kestävyysliikuntaa harrastamaton henkilö hyvinvointivaltiossa, niin asian saa näyttäytymään eri valossa, koska sen pihvikastikkeen voi laittaa vaikka ruusunmarjojen päälle.
Sami:
"Ihminen pärjäsi ilman perunaa kaksi miljoonaa vuotta. Koko tuon ajan ihminen on kuitenkin nauttinut tyydyttynyttä rasvaa enemmän tai vähemmän. Pitäisin näin ollen todennäköisempänä, että evoluutio on ohjannut enemmän tyydyttyneeseen rasvaan kuin perunaan."
Mistähän tuommoinen outous kumpusi, ilmeisesti haluat spekuloida, että jos menisit muutamaksi vuodeksi ns. autiolle saarelle (pelkkää kalliota), niin ottaisit mukaasi ravinnoksi mieluummin tyydyttynyttä rasvaa kuin perunaa? Miksi nuo kaksi ovat edes valintaparit?
Muuten tiesitkö, että ihminen valmistaa kolesterolia kehossaan riittävästi itse, joten sitä ei tarvitsisi syödä enää ulkoisesti? Silti ihminen syö sitä edelleen vapaaehtoisesti, ei ole paljon evoluutio "ohjannut". Tukkii vain turhaan verisuonet ellei syö kuituja.
Perunan tutkimus on oikeastaan vasta aluillaan kukoamineineen ja polyfenoleineen, se kuitenkin jo tiedätään että ainakaan haittaa perunan antioksidanteista ei ole, päinvastoin.
Perunan peptiteistä, jos jotakuta kiinnostaa...
VastaaPoista"Tuiki tavallinen peruna saattaa sisältää sydän- ja verisuonitauteja ehkäiseviä peptidejä. MTT:n tutkijat ovat löytäneet perunasta lupaavia proteiineja, joiden rakennetta pitäisi päästä tutkimaan tarkemmin.
Peruna on suurimmaksi osaksi tärkkelystä, mutta sisältää myös varastoproteiineja.
Ne muodostuvat erilaisista aminohapoista, joiden yhdistelmiä kutsutaan peptideiksi. Ne vapautuvat perunassa proteiinin autolyysin eli itsestään hajoamisen avulla."
No, ei tuon perusteella kannata johtopäätöksiä vielä tehdä, mutta uskaliasta silti väittää etukäteen perunan olevan köyhä ravintoaine.
Pitempi selostus:
http://www.mtt.fi/julkaisut/mttelo
/MTTELO_2_2008.pdf
Valtsu sanoi...
VastaaPoista"ainahan suositellaan kuituviljoja mm. niiden ravintosisällön vuoksi. Stephanin mukaan puhdistetut viljat olisivat ihmisen kannalta ravinnerikkaampia."
Vihanneksissa on 2-7 kertaa ENEMMÄN kuitua kalorimäärää kohden kuin viljoissa ja niiden kuitu ei ole vain mekaaninen mikrohaavaumien aiheuttaja, vaan ravintoa suolistomme bakteereille.
Hulppeat 90% genomistamme kuuluu muille lajeille kuin Homo sapiensille, mikä viittaa siihen, että monet näistä ovat tarpeellisia. Niitä kannattaa ruokkia. Suolisto pysyy paremmin kunnossa kauran beetaglukaanilla kuin täysjyvärukiilla, mutta vielä parempi veto olisi vaihtaa täysin vihanneksiin.
Peruna ei ole vilja, mutta sen kuoressa on mahdollisesti haitallisia aineita, jotka vähenevät kuorimisen ja prosessoinnin myötä. Ei tosin mitään viljakasvien lektiineihin verrattavaakaan ongelmallisuudellaan.
Perunaruokia EI pidä antaa vauvoille ja pienille lapsille _koskaan_ diabetesriksin rajun nousun vuoksi.
Vahvassa on usko perunan voimaan. On täysin turha iskeä numerot pöytään perunan surkeudesta vitamiinien lähteenä, kun uskosta on kyse.
VastaaPoistaMikäs ihme se tämä kastike juttu nyt oli? Eikö ihminen pärjää vaikka ilman kastikkeita. Toisaalta esim. valtion lautasmallikuvissa ei useinkaan ole kastikkeita perunan kanssa.
Itse kyllä pidän kastikkeista ja en todella näe syytä miksi kastikkeita ei voisi käyttää vihannesten kanssa. Mutustelin äsken vihreää salaattia ja paprikaa joiden päällä oliiviöljyä ja ripaus merisuolaa "kastikkeena".
Lasse Viren oli kestävyysurheilija ja hänen ruuassaan oli 1-2 perunaa Haikkolan kirjan mukaan elokuussa 1972. Eli ei mikään erityinen perunan suosija hänkään. Oletteko muuten varmoja, että esim. kenialaiset juoksijat suosisivat perunaa. Välttämätön se ei ole kenellekään. Ei kestävyysjuoksijoillekaan.
Toisaalta uskoisin, että myös urheilijoiden on hyvä tiedostaa mistä ruoka-aineista saa suojaravinteita, mistä energiaa. Perunasta saa surkeasti suojaravinteita.
"Vihanneksissa on 2-7 kertaa ENEMMÄN kuitua kalorimäärää kohden kuin viljoissa ja niiden kuitu ei ole vain mekaaninen mikrohaavaumien aiheuttaja, vaan ravintoa suolistomme bakteereille."
VastaaPoistaMitä ihmeen mikrohaavaumia?
Puhutko nyt keliaakikoista, vilja-allergikoista, vai ihan tavallisista ihmisistä?
S.
Olen tutkinut perunanviljelyn historiaa Suomessa. Täällä on mielenkiintoinen keskustelu käynnissä perunan ravintoarvosta. En osaa siihen ottaa kantaa, mutta vaikka perunan ravintoarvo olisikin ollut viljaa pienempi, siitä tuli erittäin tärkeä viljelyskasvi etenkin pienviljelijöille 1800-luvulla. Perunaa on Suomessa erittäin kannattavaa viljellä, sillä sen tuotto pinta-alalta on moninkertainen verrattuna viljaan. Lisäksi peruna soveltui hyvin karuihin olosuhteisiimme. Sitä saattoi myös viljellä sellainenkin maanviljelijä, jolla ei ollut varsinaisia viljelysmaita. Oma peruna varmisti ravinnon saannin kun viljan hinta oli korkealla.
VastaaPoistaPuolustan siis perunaa historian näkökulmasta. Itse olen välttänyt perunan syöntiä koska pidän siitä saatavaa energiaa ongelmallisena. Liikun liian vähän. Paljon liikkuva voi mieluusti syödä perunaa kuten tässä blogikirjoituksessa ansiokkaasti onkin tuotu esille.
Teppo
"viljelyskasvi etenkin pienviljelijöille 1800-luvulla. Perunaa on Suomessa erittäin kannattavaa viljellä, sillä sen tuotto pinta-alalta on moninkertainen verrattuna viljaan. Lisäksi peruna soveltui hyvin karuihin olosuhteisiimme."
VastaaPoistaPeruna todellakin pärjää hyvin täällä pohjoisessa. Siinä on lanttuun ja nauriiseen verrattuna kolme kertaa enemmän energiaa. Niinpä sillä on osuutensa Suomen väliluvun nelinkertaistumisessa reilussa sadassa vuodessa 1750-luvulta lähtien. Eli kiitetään perunaa siitä, että ollaan olemassa. Nykyään tilanne on kovin toisenlainen kuin 1750-luvulla. Eli monen lautaselle lanttu ja nauris sopisivat perunaa paremmin.
Kyllä se peruna tosiaan on perusruokaa vielä kansan syvien rivien ihmisille; täällä maallakin keitetään perut vaan lähes joka päivä. Näin kuulee naisihmisten kuvailevan ruoanlaittoaan.
VastaaPoistaPerunan historiaan liittyen herätti ihmetystä ja kunnioitustakin vanhaa kansaa kohtaan äitini muistelukset. Muistan toki itsekin, että ennen muinoin perunoita käytettiin säästeliäästi:isommat siemenperunat halkaistiin, ja saatiin näin pitemmästi perunanvakoa peitettäväksi kasvua odottamaan. Mutta äidin mukaan hänen lapsuudessaan - taisi olla sota-aikaa - perunan siemeneksi kelpasi melkein hidut! Suuri osa perunasta käytettiin ravinnoksi, ja vain pieni pala, lähes vain se hituosa, sai riittää uuden sadon istutukseen.
Mutta kuten täällä on todettu, aika on toinen, eikä vähiten ole muuttunut ravinnon tarve, kun ammatit ja koko elämäntapa ja sen myötä ravinnontarve on muuttunut.
Olen vähentänyt tämän sivuston "sanoman" perusteella perunan käyttöä dramaattisesti, ja uskon, että nykyisellä energiatarpeella se on järkevää ja välttämätöntä. Kotimaiset vihannekset ja juurekset ja väliin erilaiset pakastewokkisatsit kyllä soveltuvat hyvin siihen perunan paikalle ruokalautasell.
Tinttu Karstulasta
Tintulta Karstulasta tulee kerta toisensa perään miellyttäviä ja järkeviä kommentteja. Karstula on mulle sikäli läheinen, että saavutin siellä 22v sitten piirinmestaruuden poikien 16v kiekonheitossa:)
VastaaPoistaOlen siis myös keski-Suomesta kotoisin ja siinä maailmankolkassa maanviljelys ei ole helpointa harjoitettavaa. Peruna menestyy hyvin ja pieniltä plänteiltä se on tuottanut energiaa äideille ja isille siten, että nykyisin vauraammassa Suomessa saadaan energiaa liiankin kanssa. Kun tähän on yhdistetty rasvojen välttely voi seuraus olla monelle kohtalokas.
Niinpä perunan sijaan voi laittaa vaikkapa kasviöljyä valurautapannun pohjalle siihen lanttua, porkkanaa ja naurista sekä voita ja jotain lihaa. Ei muuta kuin uuniin tunniksi pariksi 150 astetta ja hyvää on, nälkä lähtee pidemmäksi aikaa ja pulskat hoikistuvat.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaInnostuin vielä vilkuilemaan nutrition.data-sivustoa. Ainakin tuon perusteella kuorineen syöty uuniperuna on paitsi hyvä energianlähde niin myös erittäin hyvä kaliumin, C-vitamiinin ja B6-vitamiinin lähde. Näköjään asia riippuu siitä, mitä listaa katsoo ja keneltä kysyy.
VastaaPoista"Toisaalta uskoisin, että myös urheilijoiden on hyvä tiedostaa mistä ruoka-aineista saa suojaravinteita, mistä energiaa. Perunasta saa surkeasti suojaravinteita."
VastaaPoistaMitä haittoja on sitten odotettavissa, kun läskejä, haavaumia ja diabetesta ei ole näkynyt? Turhaa pelottelua laittaa noita perunan piikkiin, eihän tuohon usko edes kirjoittaja itse! Ylipainoa ei ole enkä ole koskaan laihduttanut.
Tänäänkin runsaasti hiilihydraattia, mm. ruisleipää ja näkkäriä, nauris-kaali-porkkanakastiketta (tai voi sitä soosiksikin sanoa ja usein sanonkin) tumman spagetin ja quinoan päälle. Perunaa ostan taas huomenna, ei sitä joka päivä ole (mutta ei pelon takia vaan vaihtelun vuoksi).
Sitä tarkoitin, että kastiketta laitan aina jonkin päälle. Varmaan pärjäisi ilman, mutta miksi rajoittaa itseään turhaan.
Mitä väliä Lasse Virenin tai afrikkalaisten ruokavaliosta, tiedättekö mikä oli Carl Lewisin tai Paavo Nurmen ruokavalio, jos nimiä pitää heitellä. Ei paljon liha kelvannut, peruna kylläkin.
Ei lehmän maitokaan ihmiselle välttämätöntä ole, mutta silti minä ja sinä sitä juomme, so?
Hikiliikuntaa tänään 1,5h ja kolmen vartin kävelylle tarkoitus vielä mennä. Liikkumattomat syököön ihmeessä muuta kuin perunaa, jos lihominen pelottaa, mutta diabeteksen takia kannattaa välttää ihan jotain muuta ainesta.
Muuten, sitä naurista ei taida saada talvella kuin (Lapissa viljeltynä) kaskinauriina vai oletteko muita nähneet?
"Mitä väliä Lasse Virenin tai afrikkalaisten ruokavaliosta, tiedättekö mikä oli Carl Lewisin tai Paavo Nurmen ruokavalio, jos nimiä pitää heitellä. Ei paljon liha kelvannut, peruna kylläkin."
VastaaPoistaTäysin samaa mieltä. Yksittäiset esimerkit ovat koomisia ja kiusallisen naiiveja.
Miksi muuten suomalaisten lihominen on alkanut sen jälkeen, kun kunnollinen kuorineen keitetty peruna on hävinnyt perheiden lautasilta? Kyllähän pottu ravintosuosituksissa esiintyy, lautasilla enää nykyään harvemmin. Suositukset eivät kuitenkaan kai lihota, vaan syöminen? Nykyään perunaa syödään kotitalouksissa lähinnä sipseinä ja ranskalaisina. Nuoret eivät enää edes osaa kuoria perunoita.
"Mitä väliä Lasse Virenin tai afrikkalaisten ruokavaliosta, tiedättekö mikä oli Carl Lewisin tai Paavo Nurmen ruokavalio, jos nimiä pitää heitellä. Ei paljon liha kelvannut, peruna kylläkin."
VastaaPoistaViittasit itse edellä, että kestävyysurheilua harrastavalle peruna olisi hyväksi. Esitin muutaman poikkeuksen. Peruna ei ole alkuunkaan keskeisin tekijä urheilijan menestyksessä, söi sitä tai ei. Tosin urheilijana pitäisin painopisteen enemmän suojaravinteita sisältävissä ruuissa kuin peruna. Paavo Nurmi söi kalaa ainakin tämän lähteen mukaan:
http://www.novelguide.com/a/discover/ewb_19/ewb_19_07427.html
"Innostuin vielä vilkuilemaan nutrition.data-sivustoa. Ainakin tuon perusteella kuorineen syöty uuniperuna on paitsi hyvä energianlähde niin myös erittäin hyvä kaliumin, C-vitamiinin ja B6-vitamiinin lähde. Näköjään asia riippuu siitä, mitä listaa katsoo ja keneltä kysyy."
Vaikka kuinka haluatte kiemurella niin kyllä se peruna on surkea. Katso nyt niitä lähettämäsi linkin numeroita. Kysessä on 299g annos. Tämä vastaa lähemmäksi neljää hyvänkokoista perunaa. Eikä ko. annoksesta saa edes puolia päivän C-vitamiinin tarpeesta. Päivätarve on se 75mg, vajaa puolet tästä n. 35mg ja kun tämä jaetaan 299g:lla saadaan itseasiassa hieman vähemmän C-vitamiinia mitä edellä esitin uuden perunan kohdalla olevan sataa grammaa kohden.
Peruna on surkea suojaravinteiden lähde. Halusitte tai ette.
Yksittäistä ruoka-ainetta, perunaa, leipää yms. ei ole mielekästä syyttää koko lihavuusepidemiasta. Pidän lihomisen syynä itselläni "vähän rasvaa" valistusta joka puolestaan johti liian suureen hiilihydraattien määrään. Tämä ikuiseen nälkäkierteeseen ja lihomiseen. Näin on käynyt lukuisille muille.
Nyt on yli 20kg vähemmän kuin pahimmillaan. Tämä on tärkkelysrajoituksen ansiota.
Em. asiat pystyy yksinkertaisesti laskemaan jos omaa vaatimattomimpiakin matemaattisia taipumuksia. Esim. Matti Uusitupa ei omaa. Tiukassa näkyy laskutaito olevan blokin kommentoijillakin.
"Peruna on surkea suojaravinteiden lähde. Halusitte tai ette."
VastaaPoistaNäin voi tietysti olla. Jos kuitenkin vertaa tuolla nutritiondata.comin sivulla palsternakkaa, naurista, lanttua ja perunaa keskenään (vertailutoiminto vaatii sisäänkirjautumisen), pärjää peruna vertailussa ihan hyvin. Jos nämä ovat kaikki surkeita suojaravinteiden lähteitä, niin perunalla saa ainakin parhaiten vatsansa täyteen.
"Miksi muuten suomalaisten lihominen on alkanut sen jälkeen, kun kunnollinen kuorineen keitetty peruna on hävinnyt perheiden lautasilta? Kyllähän pottu ravintosuosituksissa esiintyy, lautasilla enää nykyään harvemmin."
VastaaPoistaNaulan kantaan! Ja kuoressa ne antioksidantitkin ovat. Vuonna 2007 tutkittiin laajalti suomalaisten ravintotottumuksia ja (keitetystä) perunasta saimme keskimäärin 7 prosenttia kaikista hiilihydraateista, yhtä paljon kuin sokerista, makeisista ja suklaasta. Suotta demonisoidaan perunaa suurena suomalaisten hiilihydraattilähteenä! Sivumennen sanoen marjoista ja hedelmista saatiin 13 prosenttia, viljoista 44% ja maidostakin 12% hiilihydraateista.
Sami, täällä ei kukaan ole ilmaissut, että söisi pelkästään perunaa, joten miksi perunasta pitäisi saada koko vuorokauden annos esim. C-vitamiinin suhteen?
Tietty jos mietitään ottaako sinne autiolle saarelle perunaa, tyydyttynyttä rasvaa vai jotain muuta, sitten asiassa on edes hivenen tolkkua (vaikka itseäni ei se niinkään kiinnosta vaikka ei peruna pahimmasta päästä olisikaan, aika hyväkin valinta ehkä).
Liekö täällä perunaa kukaan 'ylivertaiseksi' ruoka-aineeksikaan kutsunut, se on eri sana kuin hyvä tai erinomainen.
"saimme keskimäärin 7 prosenttia kaikista hiilihydraateista, yhtä paljon kuin sokerista, makeisista ja suklaasta."
VastaaPoistaEli peruna oli yhtä paha hiilihydraattien lähden kuin sokeri, makeiset ja suklaa. Ravitsemusvalistus varoittaa kuitenkin vain jälkimmäisestä.
"Sivumennen sanoen marjoista ja hedelmista saatiin 13 prosenttia, viljoista 44%"
Viljatuotteiden tuputus on tietty kohtalokkainta sellaisille ylipainoisille jotka eivät suurta hiilihydraattikuormaa kestä. Jep, viljoista tulisi erityisesti varoitella.
"Sami, täällä ei kukaan ole ilmaissut, että söisi pelkästään perunaa, joten miksi perunasta pitäisi saada koko vuorokauden annos esim. C-vitamiinin suhteen?"
Ei, vaan jos haluaa saada C-vitamiinia, ilman että saa liikaa energiaa, kannattaa peruna jättää kokonaan pois ja valita vaikkapa kaalia tai paprikaa. Näistä saa hirvittävän paljon enemmän C-vitamiinia ilman huolta liian suuresta energianmäärästä.
Lopeta jo se "autio saari" vikinä. Ei siellä pärjää perunallakaan.
"Liekö täällä perunaa kukaan 'ylivertaiseksi' ruoka-aineeksikaan kutsunut, se on eri sana kuin hyvä tai erinomainen."
Ei se peruna ole hyvä vaan aivan paska.
"Näin voi tietysti olla. Jos kuitenkin vertaa tuolla nutritiondata.comin sivulla palsternakkaa, naurista, lanttua ja perunaa keskenään (vertailutoiminto vaatii sisäänkirjautumisen), pärjää peruna vertailussa ihan hyvin. Jos nämä ovat kaikki surkeita suojaravinteiden lähteitä, niin perunalla saa ainakin parhaiten vatsansa täyteen."
VastaaPoistaMäkin olen käyttänyt tätä nutrition data sivustoa. Sieltä saa esim. suojaravinnetiheimpien ruoka-aineiden listaukset energiayksikköä kohden.
Minun nutritiondata antaa varsin samansuuntaisia tuloksia kuin fineli.
http://www.nutritiondata.com/facts/vegetables-and-vegetable-products/2546/2
En edelleenkään näe mitään syytä miksi pitäisi ottaa C-vitamiinia raa'asta kuorimattomasta perunasta kun sitä saa yli tuplamäärään saman massan omaavasta kuoritusta nauriista ja samalla vain kolmasosan perunan tärkkelyksestä.
Peruna on edelleen surkea. Ei löydy apua edes amerikasta.
Syön itse tuollaisen uuniperunan silloin tällöin lounaaksi. Jos saan siitä n. puolet päivän C-vitamiinintarpeestani, en ymmärrä mitä surkeaa siinä on.
VastaaPoista"Syön itse tuollaisen uuniperunan silloin tällöin lounaaksi. Jos saan siitä n. puolet päivän C-vitamiinintarpeestani, en ymmärrä mitä surkeaa siinä on."
VastaaPoistaSaat siitä 278 kCal ja vain puolet päivän C-vitamiinin tarpeestasi. Sen sijaav valitsemalla 35 g paprikaa saat n. 10 kcal energiaa ja kokonaan päivän C-vitamiinin tarpeesi. Paprikassa oli edelleen se n. 70-kertainen määrä C-vitaamiinia perunaan verrattuna energiayksikköä kohden.
Tietty jos ylipaino ei ole sinulle ongelma ja tykkäät perunastasi niin ei muuta kuin anna palaa.
Älä kuitenkaan tuputua sitä muille, erityisesti ylipainoisille, koska edesautat näin heidän terveytensä tuhoamisessa.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaEn oikein ymmärrä mikä siitä perunasta tekee niin tärkeän ruoka-aineen, että sille on VRN:n lautasmallissa varattu oma iso lohko. Finelin perusteella peruna ei loista minkään vitamiini- tai hivenainesarakkeen kohdalla. Eihän se mikään huono kasvis ole, siinä on vähän kaikkea, mutta ei se kyllä erityisen hyväkään ole.
VastaaPoistaMakroainejakaumaltaanhan peruna on melko hyvä sumopainijan ruoka:
vrn: hh:50-60%, r:30%, p:10-20%
sumopainijat: hh:61-82%, r:4-8%, p:14-31%
peruna: hh:86%, r:2%, p:10%
Tyhmä Kyselijä
"mikä siitä perunasta tekee niin tärkeän ruoka-aineen, että sille on VRN:n lautasmallissa varattu oma iso lohko."
VastaaPoistaEhkäpä se että jotain täytyy syödä elääkseen ja kasvaakseen ja peruna on siinä ihan ok energian lähde. Itse tykkään perunasta ja syön sitä hyvällä omalla tunnolla tavallisesti päivittäin. Voilla ja yrttiseoksella maustettu muussi on mitä mainiointa kaveria lähes kaikelle.
Mielenkiintoisia kommentteja. Itse syön varsin säästeliäästi perunaa. Se on toistaiseksi sopinut minulle hyvin tällainen vaatimattomampi perunan syönti. Jollekin toiselle voi sopia perunansyönti vähän isommissakin määrissä.
VastaaPoistaJoka tapauksessa perunan suhteen on siis tajuttava, että se on ensisijassa energialähde. Peruna on ravintoköyhä. Sen esim. Sami Uusitalo on vakuuttavasti tuonut esille.
Perunassa saattaa olla muita hyviä ominaisuuksia energiansaannin lisäksi. Peruna taitaa esim. olla aika vatsaystävällistä ruokaa. Ja erittäin edullista. Lihavuuteen taipuvaisen ei pitäisi syödä perunaa. Se on minun mielipiteeni. Peruna ei pidä nälkää loitolla, mikä on tehokkaan laihduttamisen kulmakiviä.
Vedän jossakin vaiheessa keskustelun yhteen ja mahdollisesti keskustelumme saa palstatilaa esim. Kunto & terveyslehdessä.
Kiitän tässä vaiheessa arvokkaasta keskustelusta, joka mieluusti saa jatkaa.
Westie: "Ehkäpä se että jotain täytyy syödä elääkseen ja kasvaakseen ja peruna on siinä ihan ok energian lähde."
VastaaPoistaEn varmaan kyllä ymmärtänyt tätäkään vastausta. Keitetty kuorittu peruna on Finelin taulukossa energian lähteenä sijalla 1521. Esimerkiksi 13 grammassa cashewpähkinöitä on saman verran energiaa kuin 100 grammassa tuota perunaa. Mutta varmaan tässäkin on joku juju, joka minulta on mennyt yli hilseen.
Tyhmä Kyselijä
Enhän minäkään missään vaiheessa ole kiistänyt perunan edullista hintaa ja mahdollista hyvää makuakin ainakin uutena ja hyvin laitettuna esim. rösti-, juusto-, yms.
VastaaPoistaKäsittääkseni Christerin tarkoituksena oli tuoda esiin tämä kehno suojaravinnesisältö ja verrattain suuri energia verrattuna vaihtoehtoisiin ratkaisuihin, kuten kaaliin.
Ravitsemuksen keskeisin ongelma on ylipaino ja peruna erittäin keskeisessä asemassa maamme ruokakulttuurissa. Niinpä tämän asian esiintuonti on mitä tärkein. Ylipainoinen voi korvata perunan ravinteikkaammalla ja vähemmän energiaa sisältävällä kasviksella kuten kaalilla, nauriilla, lantulla..
Perunan väitetty kehnous ravintoainelähteenä näyttää perustuvan lähinnä siihen että se lasketaan energiayksikköä kohden. Tätä myöten on tietenkin selvää, että jos tarkoituksena on minimoida energiansaanti, silloin perunaa ei kannata syödä. Minulle oli kuitenkin yllätys, että siitä saa noinkin paljon esim. C-vitamiinia sen perusteella, mitä olen Christerin juttuja lukenut. Hyvä että asia nyt selvisi.
VastaaPoistaPeruna on ns. hiilaritietoisuuden levittämisen kannalta hankala tapaus. Toisaalta peruna on kovin suojaravinneköyhä ja tärkkelyspitoinen, toisaalta se taitaa kuitenkin olla kovasti viljatuotteita harmittomampaa tavaraa. Jos nyt intoutuisin himoliikkujaksi ja haluaisin vähän kasvattaa hiilarinsaantiani, pitäisin perunaa ihan hyvänä vaihtoehtona.
VastaaPoistaPeruna on suomalaisille pyhä lehmä. Toisaalta sen käytön rajoittamisesta pitäisi puhua juuri siksi, että sitä syödään niin paljon. Toisaalta perunan kyseenalaistaminen saa ihmiset takajaloilleen, mikä tekee hallaa hiilaritietoisuuden levittämiselle. Faktojen korjaaminen kuitenkin kannattaa aina ja sitkeää myyttiä perunan ravinteikkuudesta esim. C-vitamiinin suhteen on korkea aika rikkoa. Eikös se vähäkin C-vitamiini tuhoudu melko tehokkaasti kypsennyksessä, eihän pottua raakana syödä?
Sanoisin, että hiilarien karsiminen kannattaa aloittaa sokerista, vehnästä ja muista viljoista. Perunakin toki kannattaa vaihtaa ravinteikkaampiin juureksiin tai vihanneksiin, mutta jos perunasta tykkää ja hiilarikiintiö sallii, niin kyllä sitä kohtuudella voi syödä.
"En varmaan kyllä ymmärtänyt tätäkään vastausta. Keitetty kuorittu peruna on Finelin taulukossa energian lähteenä sijalla 1521. Esimerkiksi 13 grammassa cashewpähkinöitä on saman verran energiaa kuin 100 grammassa tuota perunaa."
VastaaPoistaOk, laitetaan sitten että peruna on erinomainen glukoosin lähde jos jonkun kroppa nyt sattuu sellaista tarvitsemaan. Tästä ketjusta voi päätellä että peruna imeytyykin ilmeisen hyvin joten siinäkin mielessä erinomainen lähde. Täysi bannaus on siksi minusta ihan turha jos sitä nyt täällä ketään esittääkään...
"Eikös se vähäkin C-vitamiini tuhoudu melko tehokkaasti kypsennyksessä, eihän pottua raakana syödä?"
VastaaPoistaC-vitamiini ei tietääkseni hajoa kuin vasta jossain 190 asteessa, joten ainakin keitettäessä luulisi säilyvän. Samahan pätee nauriiseenkin, jossa ei paljon muita suojaravinteita taida ollakaan.
Ajalta jolloin laivat olivat puuta ja raavaat miehet eivät lihomisen pelossa syöneet lounaaksi 1/4 paprikaa, olisi "maapäärynöistä" tällaista hauskaa tarinaa tarjolla:
VastaaPoista--
Suomen Talousseura, joka perustettiin vuonna 1797, korosti eri yhteyksissä perunan tärkeyttä viljelyskasvina. Seura jopa suoritti vuonna 1801 Turun lääninlasaretissa kokeilun, jossa valmistettiin ja nautittiin perunaa sisältävää "Rumfordin kreivin köyhäinkeittoa". Talousseuran mukaan perunanviljely oli levinnyt vuonna 1807 Suomessa jo niin, että erityisiä toimenpiteitä sen edistämiseksi tarvittiin enää Savossa ja Karjalassa. Turkulainen apteekkari Johan Julin (1752–1820) kirjoitti Suomen Talousseuran pyynnöstä vuonna 1815 oppaan "Neuwo, Kuinga Wiinaa, niistä Suomen Maasa säilywäisistä Jywäin-Laista ja Maan-Perunoista hyödyllisimällä tawalla taitaan polttaa ja Perunoista Leipää walmistaa." Perunan suosio Suomessa kasvoikin selvästi, kun sen käyttö viinanpolton raaka-aineena yleistyi. Lääkäreistä mm. Elias Lönnrot ja Samuel Roos kirjoittivat perunan ravintokäytön puolesta.
Perunalla oli kokemuksen mukaan merkitystä ravintoarvonsa ohella varsinkin keripukin ehkäisijänä. Siinä sen hyöty oli tärkeä erityisesti merimiehillä pitkien laivamatkojen aikana. Sen lisäksi peruna tarjosi tässä suhteessa tervetulleen ravintolisän Suomessa ja muissa pohjoisissa maissa etenkin talvi- ja kevätkautena, jolloin niissä oli vaikeaa saada tuoretta kasvisravintoa. Ennen perunan yleistymistä keripukki olikin Suomessa tavallinen tauti kevätkuukausien aikana. Turussa todettiin vankien keskuudessa vielä vuonna 1875 tavallista enemmän keripukkia, kun perunoista oli ollut puutetta.
--
(Suomen Lääkärilehti 1994: 24: 2377. Tarkistettu tammikuussa 2004.)
Sami:
"Ravitsemuksen keskeisin ongelma on ylipaino ja peruna erittäin keskeisessä asemassa maamme ruokakulttuurissa."
Niin, 7 prosenttia kansalaisten hiilihydraateista tulee perunasta. Ihmisten puheisssa ja "lautasmallissa" se on keskeinen, mutta syönnin kanssa nykyään vähän toista.
Karkit ja limsat minusta suurempi ongelma on, pilaavat kaupan päälle hampaatkin.
Ylipainoisilla ”ylimääräisen” hiilihydraattikuorman karsiminen tulee ensisijaisesti aloittaa sokereiden karsimisesta: makeat leivonnaiset, makeiset, sokeripitoiset juomat jne. Jos paino näiden karsimisesta huolimatta näyttää nousevan, niin listalla seuraavana ovat runsaasti tärkkelystä sisältävät ruoka-aineet: mm. vaalea leipä, peruna, pasta ja riisi. Täydellistä kieltäytymistä em. ruoka-aineista harvoin tarvitaan, mutta jossain määrin näiden osuutta olisi syytä vähentää. Ravitsemukselliselta kannalta esim. wokkivihannekset, lanttu, ruusukaali ja parsakaali ovat huomattavasti parempia vaihtoehtoja painoaan tarkkailevalle henkilölle kuin peruna. Nämä ovat myös sellaisia ruoka-aineita, joilla perunan voi ihan käytännössä korvata (kaakaojauheella tuskin kukaan perunaa käytännössä korvaa).
VastaaPoistaErityisen huonoksi vaihtoehdoksi peruna tulee tilanteissa, jolloin energiansaanti on hyvin niukkaa. Mikäli energiansaanti on vain jossain 1000 kcal tuntumassa, on perunan syöminen oikeastaan jos sulaa hulluutta – sehän on energialisäke, ei suinkaan mikään hyvä vitamiinien ja kivennäisaineiden lähde. Normaalipainoiset fyysisesti aktiiviset henkilöt voivat lähes ”huoletta” syödä perunaa. Tosin hiilihydraatti- ja energiapitoisista ruoka-aineista esim. bataatti on monien vitamiinien ja kivennäisaineiden suhteen ylivertainen perunaan nähden.
Ravitsemukselliselta kannalta peruna kannattaisi ainakin osin korvata sellaisilla ruoka-aineilla, joissa on paljon vitamiineja ja kivennäisaineita joista suomalaisilla on tavallisesti puutetta: D-vitamiini, folaatti ja rauta (ja K-vitamiini?). Usein olen havainnut myös A-vitamiinin saannin jäävän suosituksista, vaikka tutkimuksissa A-vitamiinin puutetta ei väestötasolla ole havaittu. Hedelmiä ja kasviksia karttavilla (lähinnä miehiä) myös C-vitamiinin saanti on perunan syönnistä huolimatta varsin matalalla tasolla. Runsaasti liikkuvilla henkilöillä puolestaan joidenkin energia-aineenvaihdunnassa toimivien B-vitamiinien määrät ovat turhan matalat (vaikka ”tavallisen tallaajan” saantisuositus täyttyykin). Urheilijoilla myös E-vitamiinin saanti on aika niukkaa näkyvien rasvojen karsimisen johdosta.
Westie: "Ok, laitetaan sitten että peruna on erinomainen glukoosin lähde jos jonkun kroppa nyt sattuu sellaista tarvitsemaan."
VastaaPoistaFinelissä se keitetty kuoreton peruna on glukoosin lähteenä sijalla 916. Grammassa hunajaa on enemmän glukoosia kuin 100 grammassa perunaa.
Kyllä minä sen ymmärrän, että suurin osa suomalaisista syö perunaa. Itsekin syön perunaa varmaan joka viikko. En vain ymmärrä sitä, että mikä siitä perunasta tekee niin erityisen, että se pitää nostaa muiden kasvisten edelle. Miksi keskivertosuomalaisen pitäisi syödä perunaa joka päivä ja paljon kerralla? Näinhän VRN:n lautasmallissa opastetaan, perunalla on siinä oma iso lohko.
Tyhmä Kyselijä
"Ajalta jolloin laivat olivat puuta ja raavaat miehet eivät lihomisen pelossa syöneet lounaaksi 1/4 paprikaa, olisi "maapäärynöistä" tällaista hauskaa tarinaa tarjolla:"
VastaaPoistaKimmo: tekstistäsi päätellen pidät itseäsi kovinkin raavaana meikäläiseen nähden. Viittasit myös edellä ettei me harrasteta (kestävyys)urheilua - vhh:n toteuttajat.
Mä en ole häävilahjainen liikunnallisesti, mutta kyllä mä viimekin syksynä 37v 183cm/97,7kg heppuna juoksin 18km maastojuoksun 1:57 aikaan ja pystyin vetämään yli kymmenen leukaa.
Jos ottaisimme pikku skabat:
1. Maastojuoksu
2. Taljaveto (vedän lähemmäksi 150kg)
3. Paini
Kuinkas monessa lajissä pärjäisit. Huomaa olen siis ylipainoinen ja lahjaton kaveri.
Ja edelleen. Meikäläisen kohdalla se runsas tärkkelys johtaa loputtomaan näläntunteen noidankehään. Urheilu on aivan nollasummapeliä. Enemmän urheilua, enemmän nälkä.
TTM:
"Ylipainoisilla ”ylimääräisen” hiilihydraattikuorman karsiminen tulee ensisijaisesti aloittaa sokereiden karsimisesta: makeat leivonnaiset, makeiset, sokeripitoiset juomat jne. "
Vaikka kommenttisi oli pääpiirteittäin järkevä, on siinä mielestäni ainakin yksi selvä moka.
Lähdet ns. herkkujen kieltämisestä. Olisi huomattavasti mielekkäämpää, ainakin psykologisesti, lähteä mahdollisuudesta eikä kiellosta. "Eli voit käyttää hyvänmakuisia rasvaisempia kastikkeita ja muita energiapitoisia maukkaita ruokia jos tärkkelyskuorma (peruna, riisi, pasta, leipä) on pienempi.
Kun olo on miellyttävän kylläinen herkut, karkit jne. jäävät automaattisesti vähemmälle. Toisaalta jos ne eivät ole kiellettyjä, vältytään turhilta kiusauksen tunteilta.
No joo, ehkä olisi pitänyt karsia -sanan sijasta käyttää vähentää -sanaa. Kyllä ruokavaliossa pitää olla mukana herkkujakin – oli kyse sitten rasvaa, sokeria tai molempia sisältävistä herkuista. Rajansa kuitenkin kaikella. Runebergin tortun tai vastaavan ei tarvitse kuulua jokaisen kahvin yhteyteen. Ehkäpä karkkipäivä olisi hyvä meille aikuisillekin.
VastaaPoistaTyhmä kyselijä:
VastaaPoista"Makroainejakaumaltaanhan peruna on melko hyvä sumopainijan ruoka:
vrn: hh:50-60%, r:30%, p:10-20%
sumopainijat: hh:61-82%, r:4-8%, p:14-31%
peruna: hh:86%, r:2%, p:10%"
Tuota, ajattelitko, että juurekset yleensäkin ovat kovin rasvaisia ja hyviä proteiinin lähteitä?
Sami: se oli kieroa sarkasmia, rautalangasta suunnilleen tyyliin minä ei-raavas syödä peruna, sinä raavas ei syödä peruna. Ei siitä kannata vetää perunoita nenään.
Totta, enemmän urheilua, enemmän nälkä, mutta aineenvaihduntakin kiihtyy ja "laihtuu ilmaiseksi".
Jotenkin kuulostaa argumenttien hukkaamiselta alkaa urheilutuloksia vertailemaan, kun puheena on ollut peruna kuviteltuna lihavuuden aiheuttajana Suomessa. Se ei suurin syntisäkki numeroiden valossa nykypäivänä ole.
Perunalastut suostun myöntämään toki, itsekin niitä joskus syön vaikka ei olisi tarvis (minun herkkuni). Karkit ja limsat eivät onneksi maistu.
Kimmo: "Tuota, ajattelitko, että juurekset yleensäkin ovat kovin rasvaisia ja hyviä proteiinin lähteitä?"
VastaaPoistaEn varmaan taaskaan ymmärrä kysymyksen pointtia. Minulle täytyy vääntää rautalangasta, anteeksi tyhmyyteni.
En pidä juureksia rasvaisina, enkä erityisen proteiinipitoisina. Sumopainijan ruokavalioon peruna sopii ymmärtääkseni juuri vähäisen rasvan ja korkean hiilihydraattipitoisuuden vuoksi. Sumopainijan ruokavaliossahan on suhteellisesti selvästi vähemmän rasvaa keskivertojapanilaiseen verrattuna.
Tyhmä Kyselijä
Lähinnä sitä, että ei porkkanakaan olisi hiilihydraattiprosenttien suhteen huonoa sumopainijan ruokaa h:82%, r:6%, p:9.
VastaaPoistaMansikkakin olisi ihan kelpo, hh 79%, rasvaa 4%, kun uteliaisuuttani tarkistin senkin.
Jos numeroita siis pelkästään tuijotellaan...
Eikä ole tyhmiä kysymyksiä, on vain tyhmiä vastauksia...
Pyydän anteeksi tietämättömyydestäni johtuneita virheellisiä tietoja edellä. Laskin sumopainijoiden makroainejakauman mitä ilmeisimmin väärin. Oikea jakauma lienee: hh:56-79%, r:9-15%, p:13-29%. Se on joka tapauksessa selvästi vähärasvaisempi kuin keskivertojapanilaisilla, suomalaisista nyt puhumattakaan.
VastaaPoistaJa mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin sumopainijan tyypillisessä ruoka-ateriassa (Chanko) nimenomaan on mm. perunaa ja porkkanaa.
Tyhmä Kyselijä
"Ravitsemukselliselta kannalta peruna kannattaisi ainakin osin korvata sellaisilla ruoka-aineilla, joissa on paljon vitamiineja ja kivennäisaineita joista suomalaisilla on tavallisesti puutetta: D-vitamiini, folaatti ja rauta (ja K-vitamiini?). Usein olen havainnut myös A-vitamiinin saannin jäävän suosituksista, vaikka tutkimuksissa A-vitamiinin puutetta ei väestötasolla ole havaittu. Hedelmiä ja kasviksia karttavilla (lähinnä miehiä) myös C-vitamiinin saanti on perunan syönnistä huolimatta varsin matalalla tasolla."
VastaaPoistaSanoisinpa, että C-vitamiinin saanti on surkeaa juuri perunan syönnistä johtuen. Tekemällä parempia juuresvalintoja voi nelinkertaistaa kertalaakista C-vitamiinin saantinsa. Näin käy kun vaihdat perunan vaikkapa lanttuun tai nauriiseen.
Tätä minä en tajua millään. En erityisesti kun sitä tuputetaan lihaville. Miksi Ruokakolmion pohjalla on runsasenergiset ja vähän suojaravinteita energiamääräänsä suhteutettuna sisältävät pastat, perunat, leivät yms. tärkkelyskasat? Nämä kun korvaat vähätärkkelyksisillä juureksilla ja vihanneksilla, niin paljon muuta ei tarvita. Ehkä rasvapelosta tulisi kuitenkin päästä eroon.
Näin energianmäärä pienenee ja ruoka sulaa hitaammin. Miksi lihavan lautasmallin pitäisi olla monimutkaisempi kuin vihanneksia+kasviöljyä sekä liha/kala-annos.
Lihavia, Kimmo, syytetään usein laiskuudesta. "Lihavuus on oma moka" "et ole urheillut" jne. Usein nämä syytökset tulevat juuri kestävyysjuoksijatyypeiltä, jotka eivät ole keksineet, että urheilua on muukin kuin pitkänmatkanjuoksu.
Erittäin kurjalta minusta tuntuu lihavien lasten syyllistäminen. Monet heistä yrittävät sinnikkäästi pudottaa painoaan koripallolla ja uinnilla, mutta tehtävä on toivoton kun äiti ja Pekka Puska repivät ruuasta rasvat veks ja tuputtavat tärkkelystä. Päälle kauhean terveellisiä hedelmiä, no mitäs sitten kun kaikki energia on glukoosina. Elimistö käyttää aina glukoosia energianlähteenään eikä vahingossakaan rasvakerrostaan.
Noiden lasten terveyden tuhoaminen ja kärsimykset ovat teidän syytänne Matti Uusitupa, Pekka Puska & kump.
Sumopainijat eivät syö aamiaista, eli harjoittelevat nälkiintyneenä. Puolen päivän aikaan mätetään pataa, äyriäisiä, kanaa, possua, vihanneksia ja riisiä.
VastaaPoistaMättö-orgian päälle 2-4 tuntia unta, ettei kuluteta varastoja.
Illalla syödään taas maha täyteen.
Proteiinia ja hiilihydraattia. Lisäksi alkoholia reippaasti, sillä saa massaa.
Jotain tuollaista, 'sumo wrestler diet'- googlaus kiinnostuneelle.
"Elimistö käyttää aina glukoosia energianlähteenään eikä vahingossakaan rasvakerrostaan."
VastaaPoistaTämä ei pidä täysin paikkaansa. Kun fyysisen aktiivisuuden teho on alle ~50% maksimaalisesta hapenkulutuksesta (VO2 max) tuottaa elimistö suurimman osan energiasta rasvoista (keskimäärin). Kun teho tästä lisääntyy, suurenee hiilihydraattien suhteellinen osuus. Tutkimuksissa on tosin havaittu suuria yksilöllisiä eroja energiaravintoaineiden käytön suhteen. Levossa elimistö käyttää kuitenkin suurimmaksi osaksi rasvoja.
Jotain perää väitteessäsi kuitenkin saattaa olla. Runsas hiilihydraattien tai rasvojen syönti lisännee suhdetta jonkin verran syödyn energiaravintoaineen suuntaan (ainakin aterian jälkeen). Mitään massiivisia muutoksia tuskin kuitenkaan syntyy.
Jos Sami hallitset englannin kieltä, niin suosittelen lukemaan kirjan "Lore of Running" by Tim Noakes. Kirja on hyvin raskas lukea, sillä Noakesin tyyli kirjoittaa on hyvin tieteellinen. Hän enemmänkin esittelee tutkimustuloksia kuin referoi tutkimuksia. Tästä kirjasta saatat myös saada jotain tukea rasvan kestävyyssuorituskykyä parantavaan vaikutukseen.
TtM:n suosittelema kirja Lore of Running on myös minun suosikkini kestävyysfysiologian saralla.
VastaaPoista"Levossa elimistö käyttää kuitenkin suurimmaksi osaksi rasvoja."
VastaaPoistaTietenkin minä ole esittämiäsi juttuja lukenut. Toisaalta, jos haluaisi vain poltella rasvoja, niin eikö tuon esittämäsi väitteen perusteella tulisi olla mahdollisimman paljon levossa.
Ylipäätään nämä "rasvanpolttoliikunta" -höpinät voidaan heittää roskapönttöön. Jos liikunta on raskaampaa kuluttaa se tietty glykogeenivarastot nopeammin loppuun - joka puolestaan edesauttaa elimistön rasvavarastojen käyttöä.
No tärkeintä olisi lihavien kohdalla saada hiilarikuormaa alaspäin ja pois rasvakammosta.
”… jos haluaisi vain poltella rasvoja, niin eikö tuon esittämäsi väitteen perusteella tulisi olla mahdollisimman paljon levossa.”
VastaaPoistaEnergiankulutus fyysisen rasituksen lisääntyessä kasvaa, joten myös rasvojen käytön absoluuttinen määrä lisääntyy, vaikka suhteellinen käyttö väheneekin. Epäilen, että tämän tiesit itsekin.
” Ylipäätään nämä "rasvanpolttoliikunta" -höpinät voidaan heittää roskapönttöön. Jos liikunta on raskaampaa kuluttaa se tietty glykogeenivarastot nopeammin loppuun - joka puolestaan edesauttaa elimistön rasvavarastojen käyttöä.”
Aika harva kuntoilija jaksaa/viitsii liikkua niin kauan, että rasvoja alettaisiin käyttää merkittävästi enemmän glykogeenivarastojen ehtymisen vuoksi. Kulutetun rasvan määrän kannalta ei käytännössä ole merkitystä millä teholla liikkuu. On totta, että kevyellä teholla liikuttaessa, elimistö käyttää enemmän rasvoja, mutta näyttäisi siltä, että kevyen liikunnan jälkeen glykogeenin käyttö energiaksi lisääntyy (lihastensisäisten rasvavarastojen palautuminen). Raskaassa liikunnassa käy puolestaan päinvastoin: liikunnan aikana käytetään enemmän hiilareita, mutta liikunnan jälkeen elimistö käyttää enemmän rasvoja (glykogeenivarastojen palautuminen). Eli ympäripyöreästi voidaan sanoa, että kalorikulutus ratkaisee kuinka paljon rasvaa ”palaa”. ”Rasvanpolttoliikunnalla” viitataan sen rasva-aineenvaihduntaa tehostavaan vaikutukseen (ns. kunnon perustan kehittyminen). Monet vaan ymmärtävät tämän väärin ja kuvittelevat, että kevyellä liikunnalla rasvaa saisi määrällisesti poistumaan merkittävästi enemmän kuin vähän tehokkaammalla liikunnalla.
Sami Uusitalo kirjoitti...
VastaaPoista"No tärkeintä olisi lihavien kohdalla saada hiilarikuormaa alaspäin ja pois rasvakammosta."
AFAIK painonhallinnassa tähän mennessä eräitä vähemmän tunnettuja tapoja ovat hormesikseen perustuvat strategiat kuten HIIT-tyyppinen liikunta ja pätkäpaasto eli Intermittent Fasting:
"Subjects lost 2.5 +/- 0.5% of their initial body weight (P < 0.001) and 4 +/- 1% of their initial fat mass (P < 0.001). Hunger increased on the first day of fasting and remained elevated (P < 0.001). RMR and RQ did not change significantly from baseline to day 21, but RQ decreased on day 22 (P < 0.001), which resulted in an average daily increase in fat oxidation of > or =15 g. Glucose and ghrelin did not change significantly from baseline with alternate-day fasting, whereas fasting insulin decreased 57 +/- 4% (P < 0.001)."
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15640462
HIIT:n tehosta painon pudottamisessa:
"only the HIIE group had a significant reduction in total body mass (TBM), fat mass (FM), trunk fat and fasting plasma insulin levels. There was significant fat loss (P<0.05) in legs compared to arms in the HIIE group only. Lean compared to overweight women lost less fat after HIIE. Decreases in leptin concentrations were negatively correlated with increases in VO2peak (r=−0.57, P<0.05) and positively correlated with decreases in TBM (r=0.47; P<0.0001)."
http://www.nature.com/ijo/journal/v32/n4/abs/0803781a.html
Koe-eläimillä - kieltämättä sekopäiseltä kuulostava - vaihtopäiväpaasto parittaisin mässäilypäivin saa ihmeitä aikaan sairausresistenssien suhteen, miksei siis ihmisilläkin?
"animal studies found decreases in lymphoma incidence, longer survival after tumor inoculation, and lower rates of proliferation of several cell types. The findings in animals suggest that ADF may effectively modulate several risk factors, thereby preventing chronic disease, and that ADF may modulate disease risk to an extent similar to that of CR. More research is required to establish definitively the consequences of ADF."
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17616757
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2402168
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17306982
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15741046
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18184721
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10524500
Ei ihan sitä kamaa mitä Hesarin terveysuutisista saa lukea, vai mitä ?
Ihmettelen ihmettelemisestä päästyänikin, miksi meidän pitäisi totella jotain Suomen kaltaista neoliittista ruokakulttuurista limboa näissä ravintosuosituksissa alunperinkään, jos puhutaan aidosti vain ravinnon ja elintapojen TERVEELLISYYDESTÄ ja jätetään ruokakulttuuriset nössökompromissit ja 70-luvun juoksijaruokavalioiden vertailut kerralla hyllylle ?
Kukaan ei ole vielä kyennyt perustelemaan miksi esimerkiksi vehnää _pitäisi_ olla ruokavaliossamme ollenkaan, jos yli 80% ihmisistä kehittää sen proteiineja vastaan immuunireaktioita ja kasvi on liitetty kaikkiin kroonisiin neoliittisiin ihmiskunnan sairauksiin jo 10 000 vuoden ajan ?
Niin tai toinen neoliittinen supermyrkky sokeri ja tärkeämmin sen 50% puolisko fruktoosi, joka on voimakas lipogeeninen elimistön RASVOITTAJA sekä krooninen metabolinen & maksatoksiini aivan kuten etanolialkoholikin, mutta jota pidetään silti "terveysmakeutusaineena".
Miten selitetään se kehoitus, että hiilihydraatteja olisi hyvä syödä aamulla? Yön aikanahan ihminen täyttää maksan ja lihasten sokerivarastot. Jos aamulla syödään hiilihydraattipitoisesti, niin eikö nämä sokerit varastoidu rasvana pakostakin, koska varastot ovat täynnä ja mahdollinen passiivinen liikkuminen ei kuluta sokereita verestä pois.
VastaaPoistaPaha sanoa - uuden tutkimuksen mukaan aineenvaihdunta ei aamulla syödyn hiilaripitoisen aterian jälkeen enää pääse kunnolla rasvametabolismiin käsiksi, mutta rasvapitoisen aterian jälkeen pääsee.
VastaaPoistaKivikauden ruokavalion johtava tutkija, professori Loren Cordain pistää perunaa kyykkyyn 28 lähdeviitteellä tuoreessa uutiskirjeessään:
VastaaPoistahttp://www.crohnjacolitis.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1275882753/3
Tämä oli suosikkini:
". . . if the potato were to be introduced today as a novel food it is likely that its use would not be approved because of the presence of these toxic compounds."
Viitattujen tutkijoiden mukaan perunaa ei enää voitaisi sallia elintarvikkeeksi ollenkaan. ^^
Rehellisyyden nimissä on sanottava, että perunan sukuinen(?) "makea" bataatti ei omaa perunaan liitettyjä ongelmia ja voi olla ihan hyvääkin sapuskaa. ^^
Keitetyn perunan kylläisyysindeksi rökitti tässä tutkimuksessa kaikki:
VastaaPoista"The highest SI score was produced by boiled potatoes (323 +/- 51%) which was seven-fold higher than the lowest SI score of the croissant (47 +/- 17%"
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7498104