Näytetään osuvuuden mukaan lajitellut viestit haulle VHH. Lajittele päivämäärän mukaan Näytä kaikki viestit
Näytetään osuvuuden mukaan lajitellut viestit haulle VHH. Lajittele päivämäärän mukaan Näytä kaikki viestit

tiistaina, maaliskuuta 31, 2009

VHH erityisruokavalioksi - tehdään yhdessä hankkeesta menestys!

*
Ylivoimainen enemmistö terveysblogini lukijoista haluaisi edistää vähähiilihydraattisen ruokavalion (VHH) sallimista erityisruokavaliona. Koulu- ja laitosruokailussa tämä merkitsisi maistuvan ja terveellisen VHH-ruokavaihtoehdon ilmestymistä esim. gluteenittoman ja laktoosittoman ruokavalion rinnalle.

Harvinaisen hienoa tukea ajatukselleni sain eilen (30.3.2009) Vuoden Mökkiläiseltä, pääjohtaja Pekka Puskalta. Yhtyneet Kuvalehdet teki meistä juttua toukokuussa 2009 ilmestyvään Terveydeksi -lehteen (Apteekkariliiton julkaisu). Keskustelussa kävi ilmi, että pääjohtaja Puska on valmis edistämään VHH-hankettani. Minun pitäisi tietenkin nyt hyppiä tasajalkaa onnesta, mutta taidan tyytyä maltillisempiin tuuletuksiin. Tiedän nimittäin, että edessä on kova urakka ennen kuin VHH on erityisruokavalion asemassa. Lisäksi tiedän, että tässä on hyvin vähän kyse vain minun hankkeestani. Annetaan kunnia kaikille niille jotka omilla tahoillaan ovat edistäneet ymmärrystämme VHH:sta. Hyppikää te tasajalkaa onnesta. Minä tyydyn kumartamaan teille nöyrän arvokkaasti. Tarvitsen runsaasti tukea jatkossa kaikilta teiltä. Eiköhän asia kuitenkin ole selvä: Emme luovuta ennen kuin me saamme tilata ravintolasta, koulu- ja laitosruokailusta ja esim. sairaalan keittiöstä VHH-ruokaa. Mahdollista erityisruokavaliota kysyttäessä meiltä voimme etsiä lomakkeelta ruudun missä lukee VHH, pistää siihen rastin ja saada sen mukaista ruokaa. Ehkä moni muukin haluaa syödä maistuvampaa ruokaa ja näitä piilokarppaajia löytyy runsaasti?

Professori Matti Uusitupaa aion myös kysyä tämän hankkeen edistäjäksi. Antoihan hän Suomen Akatemian keskustelutilaisuudessa 9.2.2009 erinomaisen esimerkin siitä mitä tällainen VHH-erityisruokavalio voisi sisältää: kalaa, omenaa, kasvisöljyä, leipää ja vettä. Tällaisessa ruokavaliossa on 16,7% hiilihydraatteja. Leivän voi tarvittaessa ehkä vaihtaa pähkinöihin- ja auringonkukansiemeniin.  

Terveydeksi!

Lue aiheeseen liittyen lisää tästä.

perjantaina, kesäkuuta 12, 2009

Suomessa käynnistymässä VHH pilottihanke

*
Kirjoitettu 20.5.2009, päivitys 21.5.2009, 22.5.2009, 26.5.2009, 10.6.2009 ja 12.6.2009

Ilmoittautuminen tutkimukseen on päättynyt!

Ilmoittautuneita on hyväksytty tähän tutkimukseen 12 kpl (niille jotka jäivät tutkimuksen ulkopuolelle on myös lähetetty tieto sähköpostin välityksellä). Tutkimusluvat ja muu byrokratia on kunnossa. Toimitan tänne väliraportteja tasaisin väliajoin.

Lyhenne VHH
tarkoittaa vähähiilihydraattista ruokavaliota. Jos sinua ei pätkääkään kiinnosta asia, älä lue pitempään.

Ravitsemusasiat herättävät voimakkaita tunnelatauksia ja tämä kirjoitus on vain sille pienelle (ja äänekkäälle!) joukolle, joka haluaa edistää tämän ruokavalion soveltamista, tiedotusta ja tutkimusta. Kun opinnäyte otettiin puheeksi karppaus.info:ssa se johti vilkkaaseen keskusteluun, kunnes keskusteluketju mielivaltaisesti poistettiin. Keskustelussa ehdittiin käyttää ainakin 125 puheenvuoroa ja ketjua luettiin ainakin 2624 kertaa! Minut, opiskelijat ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu haukuttiin yllättäen pystyyn! Tällaista asennetta minä en ymmärrä? Luulisi, että avoimin mielin liikkeellä olevat opiskelijat olisivat kiinnostaneet VHH:ta edistävien propagandajaostoa. Kerrankin tehdään tutkimus VHH:sta Suomessa!

Kaksi opiskelijaa (Heikki Laatikainen ja Johanna Joutsen) Jyväskylän ammattikorkeakoulussa suorittavat fysioterapiaopintojensa viimeistä vuotta. Opinnäytteen ideana on testata VHH:n vaikutusta laihdutukseen ja terveyteen. Keskusteluissani heidän kanssaan kävi ilmi, että aika ja resurssit eivät riitä varsinaiseen ruokavaliokokeeseen. Työn pitää olla valmis jo joulukuussa 2009. Sen sijaan he toteuttavat kyselylomakkeen avulla läpileikkauksen VHH:ta noudattavan henkilön kokemuksista noudattamastaan dieetistä.

He kyselevät mm. seuraavia asioita:
- laihtuminen
- muutos voinnissa
- ruokavalion mielekkyys
- nälänhallinta parantunut?
- terveysvaikutukset (kolesteroli, mahd. tyypin 2 diabetes)
- aikaisemmat laihdutusmenetelmät (esim. valtion sapuskat) vrt. VHH
- onko huonoja puolia VHH:ssa
- kuinka monta prosenttia ruokavaliostasi on hiilihydraatteja?
- liikunnan merkitys painonhallinnassa

Olen luvannut toimia opinnäytetyön yhteyshenkilönä.

Jos kohdallasi täyttyvät nämä alla luetellut kriteerit, ota yhteyttä minuun:

- olet ollut VHH:lla vähintään 2 vuotta
- olet 20-50 -vuoden ikäinen
- olet halukas osallistumaan kyselytutkimukseen (sähköpostin tai tavallisen postin välityksellä)
- kyselylomake on jaossa kesäkuun lopussa (tutkimukseen otetaan korkeintaan 20 henkilöä)

Yhteydenotot pysyvät salassa.

Tutkimustyön tekijät kaipaavat näkyvyyttä tutkimushankkeelleen ja kommentteja voi jättää vaikkapa tähän terveysblogiin.

Vakavahenkiset yhteydenotot: christer.sundqvist (at) ravintokirja.fi / 040-7529274

sunnuntaina, tammikuuta 15, 2012

Karppaus - edullista ja ravitsevaa!

**
Nyt taas karpataan veteraaniurheilijan terveysblogissa!

Kirjoitettu 9.1.2012 ja päivitetty uusilla tiedoilla 15.1.2012.

UUTTA! Tätä blogikirjoitusta kommentoidaan ahkerasti ja asiantuntevasti. Yhtenä syynä on Sami Uusitalon selkeä esitystapa. Erityisen hyviltä vaikuttavat nämä Sami Uusitalon lisäkysymykset:
  
1) Antavatko kirjoituksessani mainitut asiantuntijat väärää tietoa?
2) Jos antavat, kuinka suhtaudutte siihen. Onko epäeettistä, peräti rikollista. 
3) Miten mainittujen asiantuntijoiden tulisi reagoida havaintoihini vhh:n suojaravinnetiheydestä verrattuna VRN:n linjaan


Suosittelen teitä lämpimästi tutustumaan tähän blogikirjoitukseen, sen kommentteihin ja erityisesti teidän olisi hyvä pohtia näitä Sami Uusitalon uusia kysymyksiä.


Tässä alkaa alkuperäinen kirjoitus (9.1.2012):

Vähähiilihydraattisen ruokavalion (VHH:n, "karppaamisen") ympärillä käy melkoinen kuhina. On uutta TV-ohjelmaa ja uusia asiaa käsitteleviä lehtiä tarjolla. Yksi näkökulma, joka on jäänyt vähemmälle huomiolle tuodaan esille nyt:

Karppaaja syö edullisesti!

Diplomi-insinööri Sami Uusitalo kävi vuoden 2012 alussa ostoksilla ja valmisti ruokaa alle 5 euron hintaan, joka tutkimusten ja käytännön mukaan on kaikin puolin terveellistä, ravitsevaa ja sisältää kaikkia suojaravintoaineita (vitamiinit ja mineraalit).

Sami on useita kertoja kirjoittanut tässä Suomen suosituimmassa terveysblogissa. Usein hän tai blogi-isäntä ovat tarttuneet aiheeseen VHH ja suojaravintoaineiden määrä.

Monet ravitsemusasiantuntijamme väittävät sinnikkäästi, että VHH:lla jää, tai on vaarassa jäädä suojaravinnevajeeseen. He ovat auttamatta väärässä. Samin mielestä on äärimmäisen epäeettistä, että maan johtavat asiantuntijat antavat kansalle harhaanjohtavaa tietoa.

Leipätiedotus suostui muuttamaan nettisivujensa virheellistä tietoa vasta kun esiin tuotiin mahdollisuus joutumisesta rikosoikeudelliseen vastuuseen valheellisen ja harhaanjohtavan mainonnan vuoksi. Käyköhän näin myös ao. asiantuntijoiden kohdalla?

Kelan tutkija Paula Hakala antaa ymmärtää, että VHH:lla ei saa riittävästi suojaravinteita ja täytyy siksi ottaa pillereitä. Tervesuomi -sivuilla Diabetes- ja sydänliiton asiantuntijat näyttävät, että ovat täysin pihalla. Väitetään, että kuidun lisäksi myös magnesiumin saanti jää liian niukaksi. Myös joidenkin B-ryhmän vitamiinien saanti jää suositeltua matalammaksi. Eikä jää!

Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla saa enemmän suojaravinteita kuin saman energiamäärän sisältävällä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) suosittelemalla runsastärkkelyksisellä linjalla. Tämän voi todeta vaikka "Samin siwallus" -artikkelista tai "Sami iski numerot pöytään". Hävisitte ja tulette jatkossakin häviämään.

Viime aikoina erityisen paljon julkisuudessa esiintynyt Kuopion yliopiston dosentti Ursula Schwab antaa kansalle väärää tietoa. Onpa Schwab uhkaillut, että mikäli et muista lapioida riittävästi makaronia, leipää ja perunaa lapsesi lautaselle, otetaan pienokaisesi huostaan. Pieni muistutus Frau Schwabille: huostaanotoista päättävät sosiaali- ja oikeusviranomaiset, eivät pyöreäposkiset margariinia ja tärkkelystä tuputtavat tädit, sanoo Sami Uusitalo.

Suojaravinnekysymyksessä Ursula on aivan yhtä väärässä kuin diabetes- ja sydänliiton kollegansa: "Kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttömäärien pitäisi kuitenkin olla hyvin suuret päivittäin, jos haluisimme luopua täysjyväviljasta ja silti turvata monipuolisen ravintoaineiden saannin. Se on käytännössä melkein mahdotonta." No, kun ei tarvitse!

Mikä ihme on mahdotonta tässä esimerkissäni?




Hedelmiä ja viljaa siinä ei ole lainkaan. Kasviksia on erittäin realistiset 520 g ja ne kaikki ovat saatavissa käytännössä jokaisesta vaatimattomimmastakin kaupasta. Minkä ihmeen vuoksi esimerkiksi ylipainoiselle lapselle täytyisi tuputtaa makaronia, riisiä, perunaa ja leipää kun edullisia ja ravinteikkaampia ruoka-aineita on yllin kyllin tarjolla?

Usein myös kuulee väitettävän, että VHH:ta on vaikea noudattaa, koska ruoka-aineita ei ole helposti saatavilla tai ne ovat kalliita. Katso esimerkkini ruoka-aineita ja mieti itse oletko samaa mieltä? Ruoka-aineita hankkiessaan Sami ei ole juossut tarjousten perässä ja kuitenkin hän onnistuu saamaan kokoon ateriakokonaisuuden koko päiväksi alle 5 euron hintaan.

Pekka Puska, Matti Uusitupa, Mikael Fogelholm, Ursula Schwab ja kumppanit. "Iskekääpä saman energiamäärän sisältämä VRN:n suojaravinne- ja muut ehdot (kolesteroli, tyydyttynyt rasva jne.) täyttävä tärkkelyspitoinen ateriakokonaisuutenne pöytään ja katsokaa kuinka hyvin se pärjää edulliselle ja niukkaenergiselle VHH-esimerkilleni", uhoaa Sami Uusitalo.

Sami kiinnitti esimerkissään huomiota myös makuun ja hän ei ollut ruokavalintojen suhteen turhan ehdoton. VHH-aterioihin voi myös lisätä varsin hyvin maltillisia määriä makeuttavia aineita kuten sokeria ja rusinoita. Tästä huolimatta hiilihydraatteja on kokonaisuudessa vain 70 g, joka tarkoittaa 17 % kokonaisenergiasta.

Hintaa kokonaisuudelle kertyi 4,21 €.

Esimerkki on tarkoitettu yhdelle päivälle ja osoittamaan ravitsemusvalistajien väitteitä vääriksi. Ateriakokonaisuutta ei ole tarkoitettu sellaisenaan jatkuvaan käyttöön vaan fiksumpaa on syödä vaihdellen erilaisia vihanneksia, juureksia, lihaa ja kalaa.

Pyynnöstä voin lähettää lukijoille lisää materiaalia ja Sami on luvannut kommentoida asiaa.

Kommentoikaa!

torstaina, huhtikuuta 29, 2010

Sami iski numerot pöytään

**
Tätä 18.4.2010 ilmestynyttä Sami Uusitalon kirjoitusta kommentoidaan erittäin vilkkaasti. 29.4.2010 mennessä on jo kirjoitettu 87 terävää ja haastavaa kommenttia. Käy sinäkin kommentoimassa Samin ajatusta siitä, että hiilihydraatteja rajoittamalla ruoan ravintoainesisältö nousee. Haasteen saanut Paula Hakala ei ole käynyt kommentoimassa kirjoituksia - vielä ainakaan.

Miksi vähähiilihydraattisella ruokavaliolla (VHH) laihtuu
ja saa paremmin suojaravinteita? kysyy ystäväni myynti-insinööri Sami Uusitalo.

Sami Uusitalo perehtyi vähähiilihydraattiseen ruokavalioon kesäkuussa 2007. Kuten monet muutkin asiat, hän aloitti aiheeseen tutustumisen itselleen sopivimmalla tavalla, eli iskemällä numerot pöytään ja laskemalla auki sen mitä laskettavissa oli.

"Vertailin runsashiilihydraattisia aterioita sellaisiin joiden energia koostui lähes yksinomaan proteiinista ja rasvasta", Sami sanoi, jatkaen:

"Ilmaisin itseäni viime syksyn Kunto & Terveys -lehden haastattelussa hieman epäselvästi. En suinkaan lihavana ollessani syönyt kolmea 'kulhollista' mysliä ja juonut litraa maitoa päivässä. Tarkoitukseni oli tuoda esiin mitä olin tuolloin kesäkuussa 2007 laskenut", Sami selostaa.

Tuon edellä mainitun ateriakokonaisuuden saa todellakin kolmelle lautaselle ja muutamaan juomalasiin, jonka lapsikin pystyisi päivän kuluessa syömään. Noin 200 g mysliä ja litra rasvatonta maitoa sisältää 1 000 kcal. Samaan energiamäärään joutuisi syömään 12 keitettyä kananmunaa tai lähes 1,5 kg katkarapuja. Mielestäni on päivänselvää, että lihavalle tulisi suositella kananmunia ja katkarapuja eikä suinkaan ruokapyramidin pohjalla olevaa viljaa.

Professori Matti Uusitupa sanoi: "Eihän kukaan syö tuollaista määrää lihaa."

"Eipä niin, Matti, ja siksi VHH:lla laihtuu, kun erittäin todennäköisesti jää energiavajeeseen jos aiempi ruokavalio on sisältänyt runsaasti tärkkelyspitoisia ruokia", Sami kertoo.

Tämä havainto oli Samille todellinen järkytys. Hän saattoi vain ihmetellä miksi kukaan ei ollut tätä hänelle kertonut? Hän oli kovin hämillään. Toisaalta, hän oli iloinen, koska hän tiesi pystyvänsä laihtumaan ilman, että hänen tarvitsisi lainkaan "laihduttaa" ja kärvistellä tuskaisessa näläntunteessa.

"Jättäisin vain perunan, riisin, pastan, leivän ja muita viljatuotteita vähemmälle ja korvaisin em. ruokia vihanneksilla, vähätärkkelyksisillä juureksilla, kananmunilla, lihalla, kalalla jne.", Sami luetteli.

Aivan välittömästi Samille nousi kuitenkin pieni pelon poikanen. Aiheuttaisiko raju ruokavaliomuutos mahdollisesti vajetta vitamiinien, hiven- ja kivennäisaineiden saantiin? Hän piti sitä mitä ilmeisimpänä. Olihan peruna ja ruisleipä asiantuntijoiden mukaan "terveellistä". Ja nyt ne siis puuttuivat ruokavaliosta.

"Aloitin perehtymiseni ruokavaliomuutoksen vaikutuksista suojaravinteiden saantiin niinikään iskemällä numerot pöytään. Otin Finelin tilastot silloisen KTL:n sivuilta auki", Sami muistelee.

Sami totesi saaneensa VHH:lla hyvin A-vitamiinia. Hän sai B-vitamiinit parhaista lähteistä, eli yleensä lihasta, siemenistä ja sienistä. Saanti oli turvattu VHH:lla. Seuraavaksi hän kävi läpi kaikki Finelin tunnistamat suojaravinteet ja päätyi seuraaviin havaintoihin:

  1. Kun listaa suojaravinnetiheimmät ruoka-aineet massayksikköä kohden on parhaimpien joukossa aina paljon vähähiilihydraattiseen ruokavalioon kuuluvia ruoka-aineita
  2. Pois jätettävät peruna, riisi, pasta, leipä jne. lähes poikkeuksetta loistavat poissaolollaan em. listojen kärkipäässä
  3. Vertailin summittaisesti runsastärkkelyksisten ja VHH-ruokien suojaravinteiden määrää niiden sisältämään energianmäärään. Esimerkiksi leipää pidetään yleisesti hyvänä kuidun lähteenä, mutta vihanneksissa on tyypillisesti 1-3 kertaa enemmän kuitua samaa energiamäärää kohden
  4. Ruoka-aineet, joissa on paljon useita suojaravinteita ovat useimmiten sopivia VHH-ruokavalioon, kuten esimerkiksi pähkinät, siemenet ja kananmuna.

"Näinpä VHH:lla saa samaan energiamäärään vääjäämättä enemmän suojaravinteita kuin viranomaisten tuputtamalla runsaan tärkkelyksen linjalla", Sami paljastaa.

Sami on yrittänyt tuoda havaintojaan esiin ideoimillaan "lautasmallikisoilla". Ilmeisen hidasoppisina ja vakaumukselleen uskollisina väittävät useat asiantuntijat vieläkin, että VHH:lla jää vaille tärkeitä suojaravinteita. Näin väittävät esimerkiksi:

"Paula on Atkinssiä soimaavilla sivuillaan antanut esimerkin ateriakokonaisuudesta, joka täyttää oikeaoppisen laihduttamisen kriteerit. Olen tehnyt energiamäärältään samansuuruisen tavanomaisia ja edullisia ruoka-aineita sisältävän vähähiilihydraattisen ateriakokonaisuuden", Sami sanoo.

"Kuinka ollakaan, Paula häviää minun aterialleni jokaisen suojaravinteen kohdalla! Voisitko auttaa Paulaa pääsemään ikävästä kiipelistä? Kuinka Paulan aterioita tulisi korjata, jotta Paulan ohjeita noudattavalle ei jäisi vajetta suojaravinteista?" Sami kysyy.

Aamupala:

Sami:
Persilja 7 g
Paprika keltainen 60 g
Kananmuna 60 g
Mineraalisuola 2 g
Vesijohtovesi 250 g

Energiaa 102,2 kcal

Paula:
Kaurapuuro veteen 200 g
Mustikka metsä 90 g
Mansikka 100 g
Kevytmaito 1,5% rasvaa 70 g

Energiaa 194 kcal


Lounas:

Sami:

Auringonkukansiemen 15 g
Muikku järvi savustettu 160 g
Ruusukaali 250 g
Sinihomejuusto rasvaa 27-30 g/100g, 30 g
Basilika 2 g
Herkkusieni 30 g
Vesijohtovesi 500 g

Kasvikset höyrystetään ja päälle sinihomejuustoa.

Energiaa 439,2 kcal

Paula:

Kirjolohifilee uunissa paistettu 60 g
Peruna keitetty kuorineen 190 g
Herne-maissi-paprikakasvispakaste 90 g

Energiaa 346,5 kcal


Välipala:

Sami:

Manteli 20 g
Cashewpähkinä 10 g
vesijohtovesi 250 g

Energiaa 177,2 kcal


Paula:

Pulla keskirasvainen veteen 40 g
Kahvijuoma 150 g

Energiaa 116,9 kcal


Päivällinen:

Sami:
Siankinkku silavoineen 30 g
Maksapasteija 15 g
Papupata 190 g
Voi (silmä papupataan) 10 g
Persilja 7 g
Vesijohtovesi 500 g

Energiaa: 422,2 kcal

Paula:

Kasvissosekeitto, herne-porkkana-maissi, kasviskerma 200 g
Ruisleipä perinteinen, vesi 40 g
Margariini 40% keiju kevyt 15 % 15 g
Herne-maissi-paprikakasvispakaste 128 g

Energiaa: 357,2 kcal


Iltapala:

Sami:

Kermajäätelö 20 g
Vehnäalkio 5 g
Maitorahka 0,5% rasvaa 40 g
Kaakaojauhe (sokeroimaton) 10 g
Kivennäisvesi 200 g

Energiaa 110,1 kcal


Paula:

Jogurtti maustamaton, rasvaton 180 g
Appelsiini kuorittu 100 g
Margariini 60% 13 g
Ruisleipä perinteinen, vesi 30 g

Energiaa 235,6 kcal

keskiviikkona, elokuuta 20, 2008

Hiilihydraattitietoisuus vahvassa myötätuulessa

**
Ruotsalaislääkäri Andreas Eenfeldt
on tutustunut Obesity reviews -tiedejulkaisussa ilmestyneeseen meta-analyysiin vuosilta 2000-2007. Siinä on tutkittu tarkkaan tiettyjen tiukkojen kriteerien mukaan erilaisten ruokavalioiden tehokkuutta alentaa painoa. Ihan kaikkein uusinta (ja tuloksiltaan selkeintä) israelilaistutkimusta ei ole otettu huomioon. Tästä huolimatta hiilihydraatteja rajoittava ja paljon eläinrasvaa sisältävä ruokavalio valitaan tutkijoiden toimesta tehokkaimmaksi laihdutusruokavalioksi.

Nyt on kyseessä erittäin arvovaltainen tiedejulkaisu. On melkein pakko sulkea pois vähäisinkään manipuloinnin mahdollisuus. Yhdelläkään tutkijalla ei ole mitään yhteyksiä esimerkiksi elintarviketeollisuuteen. Laihdutusvaikutuksen lisäksi hiilihydraattien rajoitus parantaa verenpainetta ja vaikuttaa myönteisesti veren rasva-arvoihin. Olisikohan niin, että voimme Suomessakin unohtaa kyseenalaisen iskulauseen "Rasva tukkii verisuonet" ja keskittyä syömään terveellistä ja luonnollista ruokaa?

Pistän tähän uunituoreen tutkimuksen lyhennelmän Lontoon murteella:

Hession M, Rolland C, Kulkarni U, Wise A and Broom J. Systematic review of randomized controlled trials of low-carbohydrate vs. low-fat/low-calorie diets in the management of obesity and its comorbidities. Obesity Research (in press) 12.8.2008

ABSTRACT
There are few studies comparing the effects of low-carbohydrate/high-protein diets with low-fat/high-carbohydrate diets for obesity and cardiovascular disease risk. This systematic review focuses on randomized controlled trials of low-carbohydrate diets compared with low-fat/low-calorie diets. Studies conducted in adult populations with mean or median body mass index of ≥28 kg m−2 were included. Thirteen electronic databases were searched and randomized controlled trials from January 2000 to March 2007 were evaluated. Trials were included if they lasted at least 6 months and assessed the weight-loss effects of low-carbohydrate diets against low-fat/low-calorie diets. For each study, data were abstracted and checked by two researchers prior to electronic data entry. The computer program Review Manager 4.2.2 was used for the data analysis. Thirteen articles met the inclusion criteria. There were significant differences between the groups for weight, high-density lipoprotein cholesterol, triacylglycerols and systolic blood pressure, favouring the low-carbohydrate diet. There was a higher attrition rate in the low-fat compared with the low-carbohydrate groups suggesting a patient preference for a low-carbohydrate/high-protein approach as opposed to the Public Health preference of a low-fat/high-carbohydrate diet. Evidence from this systematic review demonstrates that low-carbohydrate/high-protein diets are more effective at 6 months and are as effective, if not more, as low-fat diets in reducing weight and cardiovascular disease risk up to 1 year. More evidence and longer-term studies are needed to assess the long-term cardiovascular benefits from the weight loss achieved using these diets.

Andreas Eenfeldtillä on ollut käytössään koko julkaisu. Tässä otteita lääkäri Eenfeldtin tulkinnasta siitä mitä metatutkimuksessa oli erityisen arvokasta:

Painonhallinta
Puolen vuoden jälkeen hiilihydraatteja rajoittavaa ruokavaliota vapaasti noudattaneet henkilöt (VHH-ryhmä) onnistuivat pudottamaan painoaan nelisen kiloa enemmän kuin tiukasti kaloreitaan tarkkailevat rasvaa välttäneet ja hiilihydraatteja paljon nauttineet henkilöt (RHH-ryhmä). Eli sen lisäksi, että rasvaa välttelevä RHH-ryhmä oli nälissään alentaessaan kaloriensaantiaan, se ei päässyt läheskään yhtä hyvään tulokseen kuin rasvoja "normaalia" enemmän syöneet VHH-ryhmäläiset, jotka olivat syöneet itsensä kylläisiksi! Ero oli tilastollisesti merkitsevä (p<0,00001).

Tätä juttua lukevien lääkäreiden, tutkijoiden ja ravitsemusterapeuttien on syytä tutustua huolella tähän alkuperäistutkimukseen. Tutkimuksen tulosta ei voi ohittaa pelkällä olankohautuksella. Hiilihydraattitietoisuus todella toimii, kuten olemme saaneet huomata aiemmin esimerkiksi tässä vaatimattomassa blogissa. Seuraavan kerran kun vastaanotolle saapuu ylipainoinen asiakas, joka haluaa lähteä laihduttamaan syömällä vähemmän perunaa, pastaa ja riisiä, annettakoon hänelle sen suhteen kaikki mahdollinen tuki. Se saattaa edellyttää voimakasta panostusta niihin parjattuihin eläinrasvoihin, mutta tämänkin tutkimuksen valossa lisääntynyt rasvan kulutus siis kannattaa ottaa mukaan laihdutussuosituksiin. Lihavuuden Käypä hoito -suosituksilla ei ole käyttöarvoa. Ne voi unohtaa. Ne eivät toimi kuin joissakin poikkeustapauksissa.

Veren rasva-arvot
Unohda hetkeksi oppimasi "Rasva tappaa" -mietelauseet. Mitä tapahtuu veren rasva-arvoille jos syömme enemmän rasvaa? Metatutkimuksen mukaan VHH-ryhmässä ns. hyvä kolesteroli (HDL) oli merkittävästi korkeampi kuin RHH-ryhmässä sekä 6 että 12 kk jälkeen. Korkea HDL-kolesteroli on hyvä asia ja pienentää riskiä saada sydänsairaus. Myöskin toinen tärkeä veren rasva-arvo, triglyseridit, parani merkittävästi VHH-ryhmässä niinikään sekä 6 että 12 kk jälkeen. Alentuneet triglyseridiarvot kertovat pienentyneestä sydänsairausriskistä (vaikka ryhmäläiset söivät runsaasti rasvaa). Kokonaiskolesteroli oli jonkin verran korkeampi VHH-ryhmässä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkittävä verrattaessa RHH-ryhmään. Pahaksi kolesteroliksi nimetty LDL oli jonkin verran korkeampi VHH-ryhmässä kuin RHH-ryhmässä. Tämä ei kuitenkaan missään nimessä ole mikään katastrofi, sillä lisääntynyt HDL ja alentuneet triglyseridit johtavat selkeisiin terveysvoittoihin. VHH-ryhmän LDL-partikkelikoko (äärettömän monimutkainen asia!) oli suurempi ja vaarattomampi.

Hyvät lääkärit, kipusiskot ja ravintoekspertit! Älkää enää puhuko eläinrasvasta halveksivaan sävyyn! Kysykää ennemmin itseltänne, miten on mahdollista, että olette lähteneet mukaan tuohon rasvasirkukseen vaikka pidätte itseänne järkevänä ihmisenä? Korjatkaa virheenne välittömästi ja tarjotkaa asiakaskunnallenne oikeaa tietoa rasvoista!

Verenpaine
Sekä työ- että lepopaine oli alempi VHH-ryhmässä verrattaessa RHH-ryhmään sekä 6 että 12 kk kuluttua. Tilastollisesti merkittävä ero syntyi toki vasta 12 kk ajalta ja työpaineen osalta.

Huomatkaa lääkärit, sairaanhoitajat ja ravitsemusterapeutit! Voitte turvallisin mielin pyytää asiakkaitanne syömään lihaa, kananmunia ja voita. Sillä tavalla korkea verenpaine pysyy kurissa. Ainoat, joiden verenpaine voi nousta, on toisella äänensävyllä puhuvien terveydenhoitajien. Mutta sekin on ohimenevä ilmiö. Voin vakuuttaa, että ihminen tottuu moneen asiaan elämässään. Myös siihen, että rasva on terveellistä.

Kommentteja saa tulla!

maanantaina, lokakuuta 30, 2006

Miten laihdutus onnistuu?

Helsingin Sanomat julkaisi maanantaina 23.10.2006 värikkään jutun laihdutuskuureista. Viikko jutun julkaisemisen jälkeen suomalaiset ovat kertoneet mielipiteensä lehden keskustelupalstalla. Tällä hetkellä on kasassa lähes 400 mielipidettä ja lisää tulee vielä muutaman jutun verran päivässä. Tämän päivän (30.10.2006) Helsingin Sanomissa on ihan painetussa lehdessä näitä verkkokeskustelun mielipiteitä.

Keskustelu on tavattoman mielenkiintoista! Vastakkain on kaksi ravitsemuksellista linjausta, joiden edustajiksi on saatu asiallisen tuntuinen lääkäri Ilkka Salmenkaita (hiilihydraattitietoinen (Varpu Tavin termi!), vähähiilihydraattinen vaihtoehto (VHH)) ja vankka virallistieteellisen linjauksen kannattaja Kansaneläkelaitoksen tutkija Paula Hakala, joka kehottaa syömään runsaasti hiilihydraatteja ja vähentämään runsasrasvaisia ruokia, koska niistä liiat kalorit kertyvät helpoimmin. Paula saa arvovaltaista taustatukea keskustelupalstalla pääjohtaja Pekka Puskalta ja johtaja Mikael Fogelholmilta. Ilkan avuksi rientävät lukuisat VHH:n puolestapuhujat, joista suurin osa kirjoittaa havainnoistaan erittäin asialliseen sävyyn.

Tässä ollaan, kuulkas, tärkeän vedenjakajan kohdalla. Elämme historiallisia aikoja. Alakarpit ovat kerrankin skarpanneet ja kaikkein räävittömin propaganda on jätetty taka-alalle. Sisäsiisteiksi heittäytyneet VHH-fanaatikot ovatkin ottaneet aseeksi rauhallisenpuoleisen argumentoinnin ja nostavat mieluummin esille ne tarkat tutkimustyöt, joita me virallistieteellistä näkökulmaa edustaneet (minä myös!) emme ole halunneet (tai itse asiassa tienneet) lukea. Minusta on kummallista, että näitä tutkimustöitä saa etsiä uusista vast'ikään perustetuista tiedelehdistä. Aniharvat vakiintuneet tiedelehdet vaivautuvat näitä juttuja julkaisemaan. Syytä en tiedä. Toistaiseksi lukemani tieteelliset selvitykset VHH:sta ovat vaikuttaneet ihan päteviltä. Jos kyse on arvovaltaisten tiedelehtien päätoimittajien tietoisesta valinnasta, ollaan vaarallisella polulla. Tällainen uho vie vielä tuhoon varsinkin kun tieto koko ajan täsmentyy.

Lukemieni VHH-tutkimusten perusteella voin suositella muillekin näitä juttuja luettavaksi. Ei niistä ajatusmaailma pilalle mene. Taivaallisten lihapatojen äärellä tiedämme oliko Atkins väärässä!

Vähähiilihydraattisten dieettien arviointi on minulla pahasti kesken, mutta olen huomannut, että nämä minunkin luettavana olleet linjauksen perustutkimukset ovat hyvin huolella tehty. Viimeisinkin argumentti, että emme tiedä mitään vähähiilihydraattisten dieettien pitkäaikaisvaikutuksista, on valumassa hiekkaan. Nyt on valmistunut tutkimuksia missä VHH-dieettiä on seurattu lähes kaksi vuotta. Potilaat ovat yhä hengissä ja monet ovat jääneet pysyvästi koukkuun hiilihydraattitietoisuuteen.

Katsoisin, että näiden mainittujen linjausten suhteen olisi hedelmällistä jatkaa asiallista keskustelua. Maratoonareille ja kestävyyslajien harrastajille minulla kuitenkin on vanhansorttista hapatusta edelleen tarjolla, eli nuo hiilihydraatit ovat runsain määrin ehdottoman tarpeellisia jotta pallo kulkisi ja tossu liikkuisi. Sen sijaan liikunnallisen osuuden jäädessä perin vaatimattomaksi, voin hyvin kuvitella suosittelevani vähäisempiä hiilihydraattimääriä ja panostusta hyvälaatuisiin rasvoihin ja proteiineihin.

Käykää kipinkapin lukemassa Helsingin Sanomien keskustelut!

Kommentteja saa tulla.

tiistaina, elokuuta 25, 2009

Vähähiilihydraattinen ruokavalio vaikuttaa hiirien verisuonten terveyteen


*
Jos noudatat vähähiilihydraattista ruokavaliota (VHH)
, sinun olisi ehkä hyvä tietää, että tällainen ruokavalio lisää verisuonten tukkeutumista - hiirillä. Niin valtavan selviä olivat tutkimusnäytöt, että kerrotaan tutkimukseen osallistuneen professori Anthony Rosenzweigin luopuneen vähähiilihydraattisesta dieetistään. Oli sentään uskaltanut kokeilla!

Lisäys: Sain kirjeen Tonylta ja siinä kirjeessä hän ilmaisee halukkuutensa keskustella lisää tutkimuksesta. Ajattelin, että te voisitte antaa vinkkejä mitä minun kannattaa professori Rosenzweigilta kysyä. Kysymysehdotukset sähköpostilla tai tämän kirjoituksen kommenttina.

En tiedä miten sinä aiot toimia, mutta minä suhtautuisin rennosti näihin hiirillä saavutettuihin tutkimustuloksiin. Hiiri on hiiri. Ihminen on ihminen. Täytyy kaivaa alkuperäistutkimus esille. Siihen asti on luotettava Yleisradion tiedetoimituksen laatimaan juttuun.

Vähän hiilihydraatteja ja runsaasti rasvaa ja proteiineja sisältävä ruokavalio pudottaa painoa, mutta lisää verisuonten tukkeutumista eli ateroskleroosia, ainakin hiirillä. Lisäksi se heikensi uusien verisuonten syntyä. Vaikka perinteiset verisuonten riskitekijät kuten kolesterolitaso eivät nousseet enemmän kuin perinteistä länsimaista rasvaa ja proteiinia sisältävässä ruokavaliossa, verisuonet alkoivat tukkeutua.

Harvardin yliopistossa testattiin vähähiilihydraattisen ruokavalion vaikutusta verisuoniin hiirillä. Koe-eläimet olivat ns. ApoE -/- -hiiriä, joita käytetään valtimonkovettumataudin eli ateroskleroosin mallina. Rasvaisella länsimaisella ruokavaliolla niiden verisuonet alkavat tukkeutua, vaikka terveellisemmällä ruokavaliolla ne pysyvät auki.

Koe kesti 12 viikkoa ja koe-eläimet jaettiin kolmeen ryhmään. Kaikissa ryhmissä ruuan kokonaisenergiamäärä oli sama. Ensimmäinen ryhmä söi vähän hiilihydraatteja ja runsaasti proteiineja sisältävää ruokaa, jossa hiilihydraattien osuus energiasta oli 15%, rasvan osuus 43% ja proteiinien osuus 45%.

Toinen ryhmä söi "tyypillistä länsimaista" ruokavaliota vastaavaa ruokaa, jossa hiilihydraattien osuus oli 43%, rasvan osuus 43% ja proteiinien osuus 15%. Näissä kahdessa ruokavaliossa rasvan osuus oli sama 43% ja molemmissa kolesterolia oli 0,15%. Kolmas oli vertailuryhmänä, jolle tarjottiin hiirten normaalia laboratorioruokaa. Siinä hiilihydraattien osuus oli 65%, rasvan osuus 15% ja proteiinien osuus 20%.

Koe-eläinten valtimoiden tila tutkittiin kuuden ja 12 viikon kuluttua. Vähähiilihydraattinen ravinto nosti hiirten painoa vähemmän kuin länsimainen ruokavalio; paino nousi 28% vähemmän. Silti vähähiilihydraattisella ravinnolla olleiden hiirten verisuoniin oli kertynyt selvästi enemmän ns. plakkia kuin länsimaisella ruokavaliolla olleilla. Valtimoiden kovettumista oli näkyvissä 15 prosentissa tutkitun alueen verisuonista kun länsimaisen dieetillä olleista sitä oli 8 prosenttia. Vertailuryhmän laboratoriodieetillä olevilla verisuonten tukkeutumista oli 1,5 prosentissa tutkituista suonista.

Syytä valtimoiden ahtautumiseen etsittiin mittareista joita käytetään yleensä ahtautumisriskin arviointiin. Mittarit eivät tällä kertaa selittäneet havaintoja. Vähähiilihydraattisella ravinnolla olleilla oli jokseenkin yhtä paljon kolesteroleita ja triglyseridejä kuin länsimaisella dieetillä olleilla. Samoin oksidatiivinen stressi, insuliini ja verensokeri sekä tulehduksesta kertovat sytokiinit olivat suunnilleen samalla tasolla, joskin pieni ero vähähiilihydraattisen ruuan syöjillä eduksi oli näkyvissä. Rasvaa ja kolesterolia molemmissa ruokavalioissa oli ollut yhtä paljon.

Selitystä haettiin seuraavaksi verisuonten uusiutumiskyvystä. Sitä arvioitiin verisuonten seinämien ns. esisolujen eli EPC-solujen määrää tutkimalla. EPC-solut syntyvät luuytimessä ja ne ovat tärkeitä verisuonten korjaamiselle ja uusien kasvulle. Vähähiilihydraattisella ravinnolla olleilla hiirillä EPC-solujen määrä laski 40 prosenttia kahdessa viikossa Toistaiseksi ei tiedetä mikä näiden solujen merkitys verisuonten tukkeutumiselle on. Tutkimus julkaistiin lehdessä Proceedings of the National Academy of Sciences.

Lähde: Yle tiede, 25.8.2009

Kohta se alkaa muuten - luentorumbani. Puhutaanko vaikka tästä ajankohtaisesta aiheesta?

Muita kirjoituksiani VHH:sta:

keskiviikkona, toukokuuta 21, 2008

Mafiaperheen päällikkö täällä, kuinkas hurisee?


*
Diabetesliiton Kohtauspaikalla nimimerkki "vivianv"
on julkaissut hillittömän hauskan arvoasteikon hiilihydraattitietoisten (VHH, Hys hys -ruokavalio, Atkins jne.) mafialle. KIITOS!

Tämä on se mafiajärjestö, joka tuo harmaita hiuksia Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsenille ja pistää maamme terveys- ja ravitsemuseliitin haukkomaan henkeä. Mitä epäkohtia seuraavaksi paljastuu ravitsemuksessa? Ottakaa tämä lista huumorin pilke silmäkulmassa, mutta kuitenkin riittävän vakavasti. Minun on vaikea ymmärtää miksi hiilihydraattitietoisuudesta ei kirjoiteta enemmän maamme lehdissä. Ehkä meitä mafiosoja ihan aidosti pelätään?

Rakkain terveisin Capo crimini Christer Sundqvist (ravintovalmentaja, biologi, FT)


Hierarkkinen arvojärjestys Italian mafiassa
-vastaavuusehdotus VHH-mafialle



Capo di tutti capi ("Päälliköiden päällikkö", vain Italian mafiassa)

Lääkäri, joka loihelaususkelee julkisesti VHH-myönteisiä kannanottoja. (Antti Heikkilä, Ilkka Salmenkaita, Timo Kuusela)

Capo di capi re (Pitkäaikaiselle seniorijäsenelle annettava titteli, vastaa emerituspuheenjohtajaa)

No tämä on varmaankin varattu tri Atkinsille. (Arvo Ylppö)

Capo crimini (Mafiaperheen päällikkö, Don eli "kummisetä")

Tämä voisi olla jonkin sivuston / foorumin ylläpitäjä. (Christer Sundqvist, Anssi Manninen)

Capo bastone (Mafiaperheen alipäällikkö)

Tutkijat, alan opiskelijat ja kerettiläiset ravitsemusterapautit, jotka ovat jopa tahtonsa vastaisesti huomanneet VHH-dietin auttavan joitain ihmisiä tai ihmisryhmiä. (Saska Tuomasjukka, Mikael Fogelholm)

Consigliere (Neuvonantaja)

Palsta-aktiivikarppajat. (Sami Uusitalo)

Contabile (Taloudellinen neuvonantaja)

Tätä VHH-maailmassa ei selvästikään ole, sillä tuoreet vihannekset ovat aina vain kalliimpia. ()

Caporegime tai Capodecina (Kapteeni, jolla on alaisuudessaan kymmenkunta sotilasta)

Isä- tai äitikarppi, joka tekee koko perheelleen VHH-ruokaa. (Mirka Majamäki)

Sgarrista tai Soldati (Mafian jäseneksi otettu henkilö, niin sanottu "sotilas")

Hiljainen karppaaja, ei pidä itsestään tai ruokavaliostaan meteliä mutta tinkimättä jättää margariiniherkut syömättä. ()

Picciotto (Matala-arvoinen mafian jäsen, joka työskentelee toimeenpanijana tai palkkatappajana)

Wannabekarppi, repsahtelee usein, ruokavaliossa usein jotain tarkistettavaa. ()

Giovane d'onore (Mafian liitännäisjäsen, Italian mafiassa syntyperältään usein ei-italialainen)

Myöntää, että hiilihydraatit vaikuttavat verensokeriin ja tarvittaessa vähentää seuraavan annoksensa hiilarimäärää mikäli vs on korkea. ()

Ehdottakaa lisää nimiä ja titteleitä!

tiistaina, heinäkuuta 28, 2009

Erään suomalaisen diabeetikon tarina

*
Iltalehden keskustelupalsta
ei ole maailman luotettavin paikka asiatiedolle. Julkaisen kuitenkin osia erään laihduttaneen ja "tervehtyneen" diabeetikon omasta tarinasta. Olen itse saanut kohdata tällaisia diabeetikkoja (T2DM), joilla on lähes identtinen tarina kerrottavana. Kun näitä tarinoita tulee riittävästi ja ne näkee silmiensä edessä toistuvan, ei tällainen kriittinenkään tutkija voi muuta kuin myöntää, että joillekin diabeetikoille sopii vähähiilihydraattinen ruokavalio. Herätys Diabetesliitto!

Itse olen ollut sitä mieltä, että diabetesta voisi hoitaa kolmella eri tavalla: 1) virallisesti, 2) täydentävästi ja 3) vaihtoehtoisesti. Nyt saatte lukea siitä vaihtoehtoisesta tavasta. Lukekaa loput Waaknerin tarinasta alkuperäislähteestä. Mahdollisesti tulee lisää juttua Iltalehden keskustelupalstalle. Seuratkaa Iltalehden keskustelupalstaa ja tätä vaatimatonta blogia!

Tässä teille osia Waaknerin tarinasta:


15.06.2009, 17:43
Waakneri

-17,4 kg 2 kuukaudessa
Olen pudottanut painoani 2 kuukaudessa 17,4 kg, aloitin vähähiilihydraattisen ruokavalion 15.4.2009 ja nyt tänään 15.6.2009 oli painoa pudonnut tuo mainitsemani määrä. Nälkää ei ole tarvinnut tuntea, verensokeri arvot ovat olleet nyt kohdallaan, ennen ruokavalion vaihtoa otin insuliinia 300 yksikköä päivässä = 1 ruisku ja sokeriarvoni olivat jatkuvasti kohollaan insuliinista huolimatta, ja nyt otan noin 30 yksikköä päivässä ja sokeriarvot ovat aivan kuin sellaisella henkilöllä jolla ei ole diabetesta.

Ruokavalio ei ole useista kuulemistani jutuista huolimatta kovinkaan yksipuolinen, syön ainakin itse esimerkiksi vihanneksia joka päivä, kalaa, lihaa, juustoja ja kananmunaa, ainoastaan en syö sellaisia tuotteita joissa on paljon hiilihydraattia, kuten leipää, perunaa, riisiä, makaronia, viljatuotteita, makeisia sun muita vastaavia tuotteita. Ruokavaliooni kuuluu tällä hetkellä hiilihydraatteja noin 20-30 grammaa päivässä. Vointini on ollut kaiken aikaa erittäin hyvä. Kuun lopulla menen laboratorio kokeisiin ja sitten nähdään millaiset ovat veren rasva-arvot, mutta veikkaan kyllä etteivät ne ole mihinkään kohonneet entisestä.

Aterioita syön kolme päivässä, itse kun olen aika laiska ruuan tekijä niin syön aika samanlaisia aterioita päivittäin, aamuisin syön kahvin kanssa 5 nakkia (portin), 30g koskenlaskijaa, keitetyn kananmunan ja 2dl sokeritonta mustikkakeittoa, johon sekoitan 20 grammaa pellavansiemeniä (likoavat yön yli keitossa). Päivällä syön yleensä joko paistettua lohta noin 200g tai pari pihviä ja niiden kanssa syön kasviksia noin 200g sekä usein tomaatin, joskus otan jälkiruuaksi turkkilaista jogurttia johon laitan tuoreita pakastemarjoja sekaan noin 50g. Illalla syön taas usein 5 nakkia, kananmunan ja päivän toisen mustikkakeitto-pellavansiemen sopan. Tästä voi sitten viisaat laskea kalorit ja hydraatit, lääkärin mielestä minun kuitenkin kannattaa jatkaa edelleen samalla kuurilla, vaikka koko loppu elämän. Sitten lopuksi, jos joku sanoo, että ruuat ovat yksipuolisia, niin onko se kovinkaan monipuolista, jos syö makkarakeittoa 4 päivää peräkkäin, kuten olen joidenkin kuullut tekevän ja kehuvan, että syövät monipuolista ruokaa? Entäs se kun juodaan aamukahvit ja iltakahvit ja syödään sitten ne pari palaa leipää sen kanssa joka aamu ja ilta eikö sekin ole yksipuolista?

25.06.2009, 16:49
Waakneri

Edelleen nautin tästä, vaikka jotkut eivät näytä ymmärtävän.
No niin nyt painoni on pudonnut jo 18,8 kg ja edelleen nautin VHH-ruokavaliostani, vaikka jotkut ääliöt eivät oikein ymmärrä mistä tässä on kyse. Olen diabeetikko, eikä ns. "normaali" ruokavalio suostu minulla toimimaan muuten kuin niin, että joudun hiilihydraattien lisääntyessä lisäämään insuliinia ja se taas aiheuttaa sen, että kohta taas tasataan sokeriarvoja syömällä ja kierre on taas valmis.

Ravintoterapeutin ohjeilla söin hyvinkin terveellisesti, mutta verensokeriarvoni vain nousivat ja paino samoin myös. Jos se ns."normaali" ruokavalio toisilla toimii, niin kaikilla se ei nähtävästi toimi ollenkaan, itse olen tästä ainakin hyvä esimerkki. Luulenkin, että suurin osa diabeetikoista ja muista ylipainoisista ihmisistä saisi parhaan avun VHH- ruokavaliolla, mutta nykysuuntaus on, että diabeteshoitajatkin vain puhuvat, että voi syödä kaikkea. No nyt on minun oma diabeteshoitajani myöntänyt, ettei minulle todellakaan sovi se "terveellinen ja monipuolinen" ruokavalio, vaan tämä ja loistavasti.

Helleterveisin Waakneri!

27.07.2009, 20:23
Waakneri

Jatkokertomuksen seuraava osa.

Waakneri jatkaa nyt väliaika tietojen antamista!

No niin nyt on sitten VHH-ruokavaliota noudatettu 3 kk, eli eilen 15.7.09 tuli 3kk täyteen ja paino on nyt tänä aamuna (16.7.09) pudonnut tasan 23 kiloa. Eli ensimmäisen kuukauden aikana lähti 10 kiloa, toisen 7,4 kiloa ja kolmannen aikana 5,6 kiloa. Kävin sitten eilen lääkärissä ja katseltiin minusta 29.6.09 otettuja verikokeiden tuloksia sekä vanhempia tuloksia, joita vertailtiin sitten keskenään eli miten VHH olikaan pahentanut verenrasva-arvoja sekä laittanut koko sisäisen järjestelmän sekaisin.

Veriarvot olivat seuraavat:

Laitan ensin viime syksyn lukemat eli 26.9.08 otetut:
fP-Kol = 3.9 (=kokonaiskolesteroli, joka pitää olla alle 5)
fP-Kol-HDL= 0.89 (= ns.hyvä kolesteroli, pitäisi olla yli 1.0)
fP-Kol-LDL = 2.26 (= ns. paha kolesteroli, joka pitäisi olla alle 3)
fP-Trigly = 3.02 (= veren rasva-arvo,joka pitäisi olla alle 2).

Seuraavat luvut ovat keväällä 5.3.09 otettuja:
fp-Kol = 4.3
fp-Kol-HDL = 0.82
fP-Kol-LDL = 2.79
fP-Trigly = 2.68

Seuraavaksi 29.6.09 otetut arvot, jotka olivat seuraavat:
fP-Kol = 3.9
fP-Kol-HDL = 0.90
fP-Kol-LDL = 2.40
fP-Trigly = 1.81. huom.!

Glukoosi tasapainossa pitkäsokeri oli
26.9.08 se oli 9.9 %
5.3.09 se oli 8.5 %
29.6.09 se oli 5.8 % huom. !

Maksa- ja haima-arvot olivat nyt seuraavat siis 29.6.09
P-ALAT = 40 (viite välillä 10-70)
P-ASAT = 31 ( viite välillä 15-45).
P-GT = 21 (viite välillä 15-115)
S-CDT = 1.7 % ( viite alle 2.5 %)
Arvot olivat siis myös hyvät

Kilpirauhanen:
S-TSH = 0.49 (viite välillä 0.4-4)
S-T4-V = 15 (viite välillä 9-19)
nekin olivat OK!

Kuten tuloksista näkyy ei VHH tehnyt oikeastaan muuta kuin paransi Trigly-arvoja aika paljon sekä tasoitti verensokerit, jopa ihan ihannearvoihin, minulla on tuo HDL ollut aina hiukan alhainen, mutta nyt sekin näyttää lähtevän nousuun pikku hiljaa, muuten kaikki arvot olivat varsin hyvät. Joten varmaankin tässä vaiheessa voidaan lopettaa puheet siitä, kuinka vaarallinen VHH- ruokavalio oikein onkaan. Minulle se on tuonut paljon hyvää, verensokeriarvoni ovat olleet koko ajan kohdallaan eli arvoissa 4-6 ja kuten noista luvuista näkyy, niin pitkäsokeri on myös tullut viite lukuihin, jos jotain satutte ymmärtämään tuosta pitkänsokerinarvosta, eli se näyttää totuuden sokeriarvoista pitkällä aikajanalla, insuliinia joudun nyt ottamaan vain 22 yksikköä päivässä, kun aikaisemmin otin normaalisti 300 yksikköä, joskus jopa 380 yksikköä päivässä.

Jotkut ovat pelotelleet, että tämä ruokavalio rasvoittaa maksan, en ollut merkinnyt tuohon edellisen kerran otettua maksan P-ALAT arvoa, joka oli silloin normaalin hiilihydraattiravinnon kanssa (5.3.09) 78 !! ja nyt vain 40, eli ei sekään oikein täsmää kaiken maailman pelotteluiden kanssa, että maksa sanoo poks, kuten Juicen laulussa, mutta kestäähän se maksa kuitenkin koko elämän.

No on jokaisen oma asia sitten mitä uskoo, mutta tuossa ovat kuitenkin 3 kk VHH-ruokavaliota noudattaneen ihmisen veriarvojen tulokset ihan konkreettisesti nähtävillä. Lääkäri ei meinannut eilen uskoa millainen muutos on ollut sanoi, ettei uskoisi, jollei olisi omin silmin asiaa todennut ja minua nähnyt suositteli, että jatkan edelleen, ainut asia josta hän minua moitti oli se, että syön edelleen päivässä vain noin 200-300 g kasviksia, niitä hänen mukaansa voisin lisätä, ehkä lisäänkin ehkä en, katsotaan sitten kun seuraavat verikokeet otetaan noin puolen vuoden kuluttua, mihin suuntaan sitten mennään.

Edelleenkään en ole ollut pahoinvointinen kuten jotkut pelottelevat, vaan olen voinut kaiken aikaa oikein hyvin, nälkää ei ole tuntunut eikä näkynyt, toimeliaisuuteni on lisääntynyt aika kovasti, tyttärenikin huomautti jo asiasta, sanoen, ettei kohta ehdi enää perässäni, kun olen jo liiankin touhukas.

Kuten olen monta kertaa sanonut, ei tämäkään ole se ainut mahdollisuus laihduttamiseen, joillekin tämä ei käy, tulee pahoinvointia, päänsärkyä ja jotkut eivät tällä ruokavaliolla kerta kaikkiaan laihdu, kuten en laihdu minkään sellaisella normaalilla ruokavaliolla, vaan alan hiilihydraattien lisääntyessä välittömästi lihoa, kun joudun lisäämään insuliinia koko ajan lisää itseeni verensokerien noustessa pilviin, joten en tuomitse mitään ruokavaliota kertomalla sen vaarallisuudesta, kun kerta kaikkiaan joillekin sopii tällainen ja toisille toisenlainen ruokavalio, me ihmiset, kun olemme siinäkin asiassa yksilöitä, joten ei yleistetä eikä tuomita mitään sellaista, joka antaa toisille mahdollisuuden normaaliin elämään, vaikka se ei toisille ehkä sitä teekään.

Hauskaa kesä jatkoa kaikille läskeille ja heinäkepeille.

toivotteleepi Waakneri 51 vee

Annanpa taas tietoa kuinka minun laihdutukseni sujuu, eli kohta on aikaa mennyt 3,5 kk ja nyt tuli sellainen juttu tässä laihdutuksessa, että kun talvella vielä otin insuliinia jopa 380 yksikköä päivässä, vaikka normaalisti sitä meni 300 yksikköä, niin eilen jouduin lopettamaan kokonaan insuliinin käytön, siis en enää käytä ollenkaan insuliinia ja verensokeriarvot ovat olleet alle kuuden kaiken aikaa siis eilen ja tänään, myös ruokailun jälkeen. Tämän tämä laihduttaminen on siis saanut aikaan, nyt syön kylläkin vielä tabletteja diabetekseen, mutta insuliinia en ole enää pistänyt. Paino on nyt pyörinyt melkein 1,5 viikkoa samoissa lukemissa, eli sitä on lähtenyt pois n. 23-24 kiloa mittauspäivästä riippuen, on ilmeisesti sellainen pysähdyksen hetki elimistössä, mutta en lopeta tätä ruokavaliotani, saa olla aikamoinen suostuttelija, joka saa minut vielä palaamaan entisiin ns. terveellisiin ruokiin, ne eivät siis sopineet minun elimilleni ollenkaan, kuten olen aikaisemmin kirjoittanut.

Kesäterveisin kaikille Waakneri

Kommentteja saa tulla!

Muita diabeteskirjoituksiani voit lukea tästä:

perjantaina, heinäkuuta 24, 2009

Sami Uusitalo Kaleva -lehdessä

**
Tätä kirjoitusta kommentoidaan erittäin vilkkaasti! 16.7.2009 kirjoitettuun juttuun on 24.7.2009 iltapäivään mennessä ilmestynyt jo 164 kommenttia.

Ystäväni diplomi-insinööri Sami Uusitalo on julkaissut ajatuksia herättävän mielipidekirjoituksen Kaleva -lehdessä maanantaina 6.7.2009. Lukekaa kirjoitus huolella ja kommentoikaa kirjoitusta joko Kaleva -lehteen tai vaikkapa tähän vaatimattomaan terveysblogiini.

Tässä yhteenveto keskustelusta tähän mennessä (24.7.2009):
Ajattelin vetää yhteen keskustelun (merkitty punaisella fontilla blogikirjoitukseen). Siitä on helppo sitten seurata mielipiteiden vaihtoa. Tästä keskustelusta on mahdollista löytää mm. nämä tärkeät asiat, jotka omassa arkielämässä kohottavat sitä omaa elämänlaatua:

a) Pysyttele kaukana valkoisen miehen lahjoista (kirkas viinaa, keinotekoisesti lisätty tärkkelys ja vaaleat jauhot)

b) Hyväksy se, että lihavuuden kehittyminen on valtavan monimutkainen asia ja sille on vaikea löytää selitystä

c) tutkimuksissa ei löydy tukea Samin (ja joidenkin muiden) ajatukselle, jonka mukaan rasvan käytön vähentäminen johtaisi lihomiseen väestötasolla. Ruotsissa on näyttöä päinvastaisesta trendistä: rasvan kulutus on viime vuosina noussut ja kuulemma ensimmäistä kertaa pitkään aikaan ruotsalaisten lihominen on pysähtynyt! Revi nyt sitten tuosta jotakin tolkkua!

d) Katse hiilihydraattien laatuun ja määrään. Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla painonpudotus onnistuu, koska tässä ruokavaliossa TIETOISESTI vähennetään hiilihydraattien absoluuttista määrää (aivan kuten nimimerkki TtM asian sanoo). Rasvan määrän lisääminen ilman samanaikaista hiilihydraattien määrän TIETOISTA rajoittamista vain pahentaa ylipaino-ongelmaa. Tämä on syy miksi minä olen suositellut siirtymistä Valtion sapuskalinjauksesta suoraan VHH:lle. Hiilihydraattivyön kiristäminen vähitellen noin 5 prosentin vuosivauhtia ja vastaavasti rasvan lisäämistä saman verran, ei tule toimimaan. Tarvitaan radikaalimpi hiilihydraattien määrällinen karsinta ja laadun huomattava parantaminen (niille joille VHH sopii). Valtion sapuskalinjauksessa on ehdottomasti korostettava selkeämmin hiilihydraattien laatua. Me syömme aivan liian paljon puhdasta sokeria ja tärkkelystä. Sillä seikalla voi olla merkitystä turhana energialisänä ja nälänhallinnan hankaloittamisessa. Painonhallinta on nälänhallintaa!

e) FT Saska Tuomasjukka lienee oikeassa kun hän huomauttaa, että VHH voisi olla osana lihavuuden hoitoa. Lihavuuden hoidossa tarvitaan eri ihmisillä erilaisia ruokavalioita. En itse näe mitään estettä sille, etteikö VHH voisi olla ratkaisu joidenkin sairaalloisesti lihavien hoidossa. Ääriesimerkkinä on Manuel Uribe, maailman lihavin mies, joka kieltäytyy laihdutusleikkauksesta ja siirtyy noudattamaan VHH:ta (Zone dieetti) erittäin hyvällä menestyksellä.

f) Liikunta tuo nälän ja mahdollisesti myös stressin. Janne Huovila muistuttaa, että liikuntaan perustuvissa painonhallintainterventioissa ollaan saatu järjestään odotettua huonompia tuloksia. Syyt tähän ovat olleet hämärän peitossa, mutta Obesity -lehden katsausartikkelissa annettiin seuraavanlaisia syitä. Syyt voivat liittyä: (1) käyttäytymisen muutoksiin. Ihmiset, jotka lisäävät harrasteliikunta, lisäävät usein syömistä, jolloin energian kulutus ei kasva suhteessa energian saantiin. (2) elimistön toimintaan. Samanaikainen liikunnan lisääminen ja ruokavalion rajoittaminen voivat johtaa elimistön stressitilaan.

g) VHH on oikein toteutettuna terveellinen ruokavalio ainakin suojaravintoaineiden osalta. Tämän seikan suhteen on ravitsemuksen ja terveyden asiantuntijoilla vielä paljon opittavaa. Keskusteluissani pääjohtaja Pekka Puskan kanssa on käynyt ilmi, että terveyden ammattilaiset eivät välttämättä näe silmiensä edessä vähähiilihydraattista ruokavaliota sellaisena kuin tämän ruokavalion toteuttaja sen näkee. Toisin sanoen, stereotypiat valtavista läski- ja voimääristä elävät liian vahvasti. VHH:lla syödään paljon vihanneksia. Se pitäisi tajuta. Liian moni terveyden ammattilainen muistaa Atkinsista mahdollisesti ainoastaan sen induktiovaiheen ja senkin väärin. Olen itse puolustanut Eko-Atkinsia (kasvisvoittoista rasvaruokavaliota) siitä syystä, että se voi olla väylä parempaan ymmärrykseen VHH:n mahdollisuuksista terveydenhoidossa.

h) Muistakaa FT Saska Tuomasjukan tärkeä viesti: "Kauppojen apua tarvitaan siinä, että terveellisemmät vaihtoehdot pistetään eturiviin. Se taas edellyttää joko rohkeutta tai yhteistä sopimusta ketjujen välillä, sillä parhaat paikat menevät nykyään myyvimmille tuotteille."

Reijo pitää Samin kirjoittelusta! Tällaiset ajatukset mieluusti vaietaan kuoliaaksi tässä yhden totuuden maassa nimeltä Suomi. Mökkihöperön mielestä keskustelu on jatkunut mielenkiintoisena.

Osku on sitä mieltä, että liikuntaharrastus on polarisoitunut viime vuosina. Täysin liikkumattomia ja himoliikkujia on vuosi vuodelta enemmän. Sami Uusitalo pitää tätä epämääräisenä tietona, sillä Kihu:n tietopankin mukaan täysin liikkumattomia on vuosi vuodelta vähemmän. Kirjoituksen kokonaisviestistä Osku kuitenkin on samoilla linjoilla sikäli, että luulee hiilihydraatteja syötävän nykyään ihan liikaa ja proteiineja, kasviksia sekä mahdollisesti rasvoja liian vähän. Hän suosittelee luettavaksi New Scientist -lehden artikkelia: The calorie delusion: Why food labels are wrong. Karhutar kiittää Oskua loistavasta linkistä New Scientistiin. Tässä ollaan perusasioiden äärellä, eli miten ihmiset toimivat, kun lukevat pakkausten kalorimerkintöjä ja mitä tekemistä sillä on todellisuuden kanssa?

Kehitys kehittyy... ja totta kai virallisterveellinenkin kanta on koko ajan painottanut täysjyvää valkoisen tilalle, enemmän kasviksia, marjoja, parempia rasvoja jne. Ei ole järkevää pitää jotain Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL; entinen KTL) pahimpana vihollispesäkkeenä. Sami on oikealla asialla, sanoo Karhutar. Monen meikäläisen aineenvaihdunta on sellainen, että ei ole kestänyt valkoisen miehen lahjoja: kirkasta viinaa ja valkoisia jauhoja. Milloin asia virallisesti tajutaan? Karhutar kuuluu itsekin "menetettyyn sukupolveen" - eikä voi kuin päätä seinään lyödä, niin paljon suututtaa älyttömän valistuksen uhriksi joutuminen. Karde -nimimerkki on samaa mieltä: "Oma johtopäätökseni tästä debatista on se, että ns. viralliset suositukset voitaisiin - itse asiassa tulisi - laittaa nyt kokonaan jäihin. Yksilölliset erot ovat niin isoja, ettei noissa suosituksissa ole oikein mitään mieltä. Miksi ylimalkaan pitää olla viralliset ravintosuositukset? En ymmärrä. Voisihan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vain laatia julkaisun/raportin (u name it) eri vaihtoehdoista ja kehottaa/pyytää jokaista kansalaista ottamaan itse selvää, mikä ravinto hänelle sopii parhaiten. Viralliset ravitsemussuositukset lentäkööt puolestani romukoppaan."

Sami Uusitalo vastaa anonyymin kommenttiin (blogin pitäjän toivomus: käyttäkää omaa nimeä tai tunnistettavaa nimimerkkiä) siitä miten nopeasti Samin käyttämä ruokavalio vaikuttaa laihduttavasti: "Kyllä se yleensä varsin nopeasti vaikuttaa. Peruna, riisi, pasta, jauhoiset tuotteet ja hiilarijuomat vähemmälle. Munia, kalaa, lihaa, rasvaa sen verran että nälkä lähtee ja vihenneksia mukaan. Leipänä mieluiten näkkäri/hapankorppu jos ylipäätään sitä syö. Ei muuta kuin kokeilemaan."

Ravitsemustieteen opiskelija Janne Huovila ei ole Sami Uusitalon kanssa alussa olleenkaan samaa mieltä. Mitä pitemmälle keskustelu etenee, sitä enemmän löytyy yhteisymmärrystäkin (kiitos Janne!). Janne yrittää ymmärtää. Ei hän muuten kommenttipalstalla kirjoittaisi. Hän ei kommentoi täällä sen takia, että olisi Samin kanssa kaikesta eri mieltä tai ettei näkisi sitä, että VHH on ollut moneksi avuksi. Jannen mielestä monet hiilihydraattia sisältävät ruoka-aineet ovat myös väestötasolla ongelma. Jannen mielestä keskustelua on tärkeä käydä ja sen pitäisi perustua monipuoliseen näyttöön, eikä yksittäisiin heittoihin ja asiayhteydestä irrotettuihin asiantuntijakommentteihin. Lihavuuden kehittyminen on valtavan monimutkainen asia ja Janne pyytää lukemaan tuorehkoa katsausartikkelia, mihin on koottu laajasti aiheesta tehtyä tutkimusta, eikä siinä argumentointi perustu tilastoihin autojen myynnistä. Jannen suosittelema artikkeli on tämä: Rosenkranz, Dzewaltowski. Model of the home food environment pertaining to childhood obesity. Janne on pikaisesti suomentanut meille tämän artikkelin pääasiallisen sisällön (KIITOS!):

TUTKIMUSTEN MUKAAN LASTEN KOTIYMPÄRISTÖSSÄ OLEVAT TEKIJÄT, JOTKA VAIKUTTAVAT SYÖMISEEN

1 POLIITTINEN JA TALOUDELLINEN YMPÄRISTÖ
1.1 MAKROTASO
Ruoan hinta
Viranomais- ja kauppapolitiikka
Kansalliset ja yhteisöjen ruokaohjelmat
Kansallisen tason ja yhteisöjen taloudellinen tilanne
1.2 MIKROTASO
Perheen sosioekonominen status
Perheen mahdollisuus ja kyky tarjota turvallista ruokaa
Ruokaohjelmiin osallistuminen
2 SOSIOKULTTUURINEN YMPÄRISTÖ
2.1 MAKROTASO
Rotu, etnisyys ja kulttuurinen identiteetti
Mediamainonta ja markkinoinnille altistuminen
Ruoankäyttötrendit
2.2 MIKROTASO
Tottumukset ja traditiot
Perheen rakenne, stressi ja aikataulut
Vanhemmuus: käytännöt, kasvatustavat ja säännöt
Vanhempien syöminen
Perheen ruokatottumukset ja ruokavalio
Perheen koulutus ja ravitsemustietoisuus
Ruoanvalmistustaidot
3 FYYSINEN YMPÄRISTÖ (RAKENNETTU JA LUONNOLLINEN)
3.1 MAKROTASO
Ruokamaisema – institutionalisoitunut ruoan tuotanto, saatavuus ja käyttö
Viestintäinfrastruktuurit
3.2 MIKROTASO
Ruoan saatavuus ja käyttö kotona
Audiovisuaalisen median käyttölaitteet
Keittiömaisema, ruokapöytämaisema, lautasmaisema, ruokamaisema
Keittiön laitteisto ja ruoanvalmistustarvikkeet
Kodin ja lähiyhteisöjen kasvimaat/puutarhat

Janne Huovila ajattelee oikein hyvin sanoessaan, että tutkimusten mukaan 1970-luvulla lisääntynyt miesten lihavuus ehkä johtui autojen määrän lisääntymisestä, ehkä ei. Ehkä se johtui siitä, että silloin miehet käyttivät enemmän autoja ja siksi naisten lihominen alkoi vasta myöhemmin: silloin kun naistenkin oli sosiaalisesti hyväksyttävää käyttää autoa. Mutta se näistä autoista, ei tehdä kärpäsestä härkästä. 1970-luvulla miesten lihominen lisääntyi kun rasvansaanti oli lähes 40 E%. Vuosina 1982-1992 miesten lihominen pysähtyi ja tällä on ajallinen yhteys sille että rasvan osuus tippui 38,5 prosentista 34,4 prosenttiin. Tämän jälkeen rasvan osuus ei ole voimakkasti laskenut (vuonna 2007 33 E%), mutta lihominen on jatkunut. Siis ainoa ajanjakso viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana kun miesten lihominen ei kasvanut on ajanjakso jolloin rasvan osuus putosi voimakkaimmin. Naisilla on nähtävissä samanlainen trendi. 1980-luvun alussa kun rasvan osuus oli suuri, alkoi naisten lihominen. 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa lihominen pysähtyi samaan aikaan kuin rasvan osuus väheni voimakkaimmin. Vuoden 1992 jälkeen rasvan osuus ei ole juurikaan laskenut mutta lihominen on jatkunut. Summa summarum: tutkimukset rasvankäytön ja painon kehityksistä eivät tue käsitystä, jonka mukaan rasvan käytön vähentäminen selittäisi lihomista väestötasolla. Itse asiassa sekä miehillä viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana että naisilla viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana näyttäisi epäsuotuisa painokehitys pysähtyneen juuri niinä vuosina kun rasvan osuus energiasta on pudonnut kaikkein voimakkaimmin. Vuoteen 1992 asti on nähtävissä trendi jonka mukaan vähentynyt rasvankäyttö on yhteydessä väestön lihomisen pysähtymiseen. Tämän jälkeen energiaravintoaineiden suhde ei ole juurikaan muuttunut, joten lihomista ei voida selittää energiaravintoaineiden suhteiden muutoksilla. Turun yliopiston elintarviketutkija FT Saska Tuomasjukka kiittää Janne erinomaisesta kirjoituksesta. Janne on tuonut hyvin esille lihavuuden monimutkaiset taustat. Saskan mukaan tässä keskusteluketjussa haetaan (yleensä) vain yhtä syytä, syypäätä tai pelastajaa. Se näkyy siinäkin, että kun Samin omat paino-ongelmat ovat VHH:lla helpottaneet, hän näkee sen lähes ainoaksi ratkaisuksi muillekin. Sami Uusitalo korjaa Saskan väitteen: "En minä ole koskaan sanonut että kaikkien pitäisi olla VHH:lla. Haluan vain tuoda esiin vaihtoehdon joka on auttanut minua (ja ainakin 100 000 muuta henkilöä Suomessa)." Jari (Ristiranta) kertoo TNS Gallupin 23.8.2007 julkaisemasta RISC Monitor -tutkimuksesta, jonka mukaan 4 % yli 15-vuotiaista suomalaisista noudattaa vähähiilihydraattista ruokavaliota. Blogissani usein kommentoiva nimimerkki TtM ei usko, että rasvan määrän lisääminen ruokavalioon toisi helpotusta ylipaino-ongelmaan. Pikemminkin päinvastoin. TtM on ravintopäiväkirjoja analysoidessa huomannut, että runsaasti ylipainoisilla henkilöillä myös rasvan absoluuttinen määrä on hyvin suuri. Jos Samin väite rasvan kylläisyyttä lisäävästä ja lihomista estävästä vaikutuksesta olisi totta, niin näiden henkilöiden ei olisi pitänyt olla lihavia. Tästä Aukottaja -nimimerkki innostuu: "No joo mutta mistä niiden rasva tuli? Veikkaan että mm. rypsiöljystä, margariinista ja tehobroilereiden marinaadeista. Liiallinen määrä kasvirasvaa aiheuttaa tulehdusta elimistössä. Monityydyttymätöntä rasvaa tulee liikaa insinööriruokien mukana. Usein kanoja ja jopa lehmiäkin syötetään laskelmoidusti rehulla, joka muuttaa niiden rasvan koostumusta vähentäen tyydyttyneen osuutta." Aukottajan mielestä nimenomaan hysteria kovia rasvoja kohtaan on aiheuttanut tämän katastrofin. Teollisuus tuottaa ja kuluttajat syövät mielellään mitä tahansa saastaa, jossa tyydyttyneen rasvan määrä grammoissa per sata grammaa tuotetta on mahdollisimman alas painettu. Ilman hysteriaa eläinrasva olisi luonnollinen osa elämää.

Aukottajan mielestä syyt lihavuuteen, tärkeimmästä alkaen, ovat seuraavat (kommentoikaa!):

1) Pakkomielle pehmeisiin rasvoihin
2) Tehotuotetut eläimet antibiootin jäämineen
3) Mielenterveydelliset ongelmat
4) Täysikasvuisten ihmisten liiallinen istuminen sisätiloissa, eli vähäinen liikunta

VHH:lla painonpudotus kuitenkin onnistuu, mutta tässä ruokavaliossa TIETOISESTI vähennetään hiilihydraattien absoluuttista määrää. TtM on sitä mieltä, että rasvan määrän lisääminen ilman samanaikaista hiilihydraattien määrän TIETOISTA rajoittamista vain pahentaisi ylipaino-ongelmaa.

Nimimerkki TtM tuo keskusteluun jännän yksityiskohdan kysymällä: "Mikäli niukkarasvainen ruokavalio olisi syynä ylipaino-ongelmaan, niin tällöinhän lihavuuden lisääntymisen pitäisi olla jotakuinkin yhtä yleistä kaikissa ikäryhmissä?" On kuitenkin havaittu, että lihavuus ei ole ongelma vielä päiväkoti-ikäisillä lapsilla. Lihavuuden lisääntyminen näyttää alkavan merkittävästi vasta kouluiässä. Tämä tukee vähentyneen fyysisen aktiivisuuden merkitystä ylipainon kehittymisessä. Päiväkoti-ikäiset lapsethan ovat fyysisesti hyvin aktiivisia. Näin pienet lapset eivät myöskään ole vielä kiinnostuneita tietokonepeleistä tms. ja heidän sisäleikit sisältävät paljon liikkumista. Voidaan siis olettaa, että päiväkoti-ikäisten lasten fyysisessä aktiivisuudessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosien/vuosikymmenten aikana. Sen sijaan kouluikäisten lasten fyysinen aktiivisuus on asiantuntijoiden mukaan huomattavasti laskenut aiemmasta. Itsekin TtM on tämän havainnon tehnyt. Noh, on joka tapauksessa järjetöntä lähteä syyttämään yhtä yksittäistä tekijää lihavuusongelman syyksi. Tutkijat monesti tarkastelevat asioita tilastotieteeseen perustuen, ja tällöin asioita on tapana yksinkertaistaa liikaa ja toisinaan tehdään myös vääriä johtopäätöksiä. Varmasti autojen määrän lisääntymisellä on oma merkityksensä ylipainon lisääntymiseen, mutta ylipainon todelliset syyt ovat varmasti paljon monimutkaisemmat.

TtM jatkaa laihdutuspohdiskeluaan. Isoilla henkilömäärillä tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että laihtuminen on vaikeaa riippumatta laihdutusmenetelmästä. Erilaisilla ruokavalioilla (VHH ja VRN ruokavalio mukaan lukien) sekä liikunnan lisäämisellä on pitkällä aikavälillä onnistuttu pudottamaan vain pari kiloa, jos sitäkään. Tämä siis silloin kun asioita tarkastellaan tilastotieteen avulla. Erot yksittäisen ihmisten kesken ovat kuitenkin olleet suuria. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että ihmiset ovat yksilöitä ja yhdelle jokin tietty laihdutusmenetelmä sopii paremmin kuin toiselle. Valitettavasti tätä ei ole otettu nykyisissä ohjeissa/suosituksissa riittävän hyvin huomioon, vaan ihmiset yritetään valaa samaan muottiin. Myös Sami syyllistyy tähän samaan yliprovosoivissa kirjoituksissaan, TtM ajattelee. "Tiedän kyllä mitä ajat takaa, mutta sanoma meinaa välillä kadota turhan uhoamisen joukkoon", sanoo TtM. Sami vastaa TtM:lle: "Taisit ymmärtää tekstistäni hieman väärin läski-Samin kunto-ohjelman. Ehkä kirjoitin hieman epäselvästi. Suoraan sanoen, tämä ottaa vähän pannuun. Sanotko sinä tosiaan että viikonloppu ohjelmani ei ollut riittävä?" TtM myöntää: "Olet oikeassa, Sami. Ymmärsin, että tuossa olisi ollut koko viikon liikunta-annos. Ja kuten sanoin, niin jo tuolla viikonlopun liikuntamäärällä saavutat normaalipainoisille aikuisille asetetun fyysisen aktiivisuuden viikkotavoitemäärän (minitavoitehan on kestävyysliikunnan osalta 30 min kohtuukuormitteista liikuntaa 5 päivänä viikossa). Tosin jos tuota kävelyn tehoa tarkastellaan sykkeen perusteella, ja oletetaan, että sinun kohdallasi syke käyttäytyy kuten ”keskivertomiehellä”, niin nuo kävelylenkit voi juuri ja juuri laskea kohtuukuormitteiseksi liikunnaksi. On kuitenkin huomattava, että monilla runsaasti ylipainoisilla rasituksensietokyky on sen verran heikko, että syke ei nouse ihan samaan tapaan kuin normaalipainoisella. En tiedä pitääkö tämä paikkaansa sinun kohdallasi. Painonpudotukseen ja painonpudotuksen säilyttämiseksi liikuntasuositus on hieman enemmän kuin tuo 30 min päivässä: ACSM:n mukaan 60-90 minuuttia kohtuukuormitteista liikuntaa 5 päivänä viikossa. Tämä on jo aika kova tavoite suurimmalle osalle ylipainoisista. Tutkimusten mukaan tätä pienemmillä määrillä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta painonpudotuksen kannalta. Tämä siis silloin, kun ei kiinnitettä merkittävästi huomiota ruokavalioon ja asioita tarkastellaan tilastotieteen näkökulmasta." Sami saa tukea nimimerkki jt:ltä: "Omalla kohdallani pysyvä laihtuminen edellytti melko totaalista elämäntavan muutosta. Ruokatottumukset menivät uusiksi ja päivittäinen liikunta tuli rutiiniksi. Niin ja se alkoholi jäi pois. Ei tuosta nyt voi mitään yksittäistä asiaa oikein irrottaa ja pysyvät tulokset rupesivat näkymään vasta parin vuoden jälkeen. Tylsää ja hidasta, mutta ei tässä varmaan oikotietä ole. Ellei sitten se VHH ole sellainen?"

FT Saska Tuomasjukan anti keskusteluun on väkevä. Mietipä sitä naapurin Mattia, joka eli hektistä elämää perheen ja terveyden kustannuksella ja söi aivan kuin Sami Uusitalo. Kaksi vuotta sitten hän aloitti liikunnan ja ryhtyi syömään suositusten mukaan. Tulos: paino putosi. Päätelmä: liikunta ja suositusten parempi noudattaminen parantaisivat ne samat kaksi miljoonaa. Saska ei vaadi, että VHH pitäisi lailla kieltää. Päinvastoin hän uskoo sen tulevan osaksi lihavuuden hoitoa. Lihavuuden hoidossa tarvitaan eri ihmisillä erilaisia ruokavalioita. Liikunta ei kuitenkaan kenelläkään ole pahitteeksi. Tähän Sami Uusitalo huomauttaa, että on äärimmäisen loukkaavaa syyttää kaikkia lihavia laiskoiksi. Samilla ei ole liikunnallisia lahjoja ja vaatimaton junioriurheilu-ura jäi kehnoilla tuloksilla pariin piirinmestaruuteen heittolajeissa. Hän on kuitenkin urheillut paljon enemmän kuin moni laiheliini. Ei se välttämättä onnistu liikunnan avulla tuo painonpudotus jos syö tarpeeksi väärin. Erityisesti Samia ärsyttää lapsien syyllistäminen. He yrittävät! 10v lapset yrittävät sinnikkäästi pudottaa painoaan esim. uimahalleissa, mutta se ei onnistu kun he tuputtavat ohjeiden mukaan paljon leipää, perunaa, pastaa ja riisiä. Saska sanoo tähän, että Sami missaa pointin. Saska tarkoitti vain, että jos Suomessa on kaksi miljoonaa ihmistä, jotka syövät huonoja hiilareita (ja myös huonoja rasvoja) ja ovat ylipainoisia, niin heillä on muitakin vaihtoehtoja kuin VHH. Vaihtoehtoja on. Jos pitää VRN:n ohjeita itselleen huonoina, ei Saskan mielestä pitäisi kuitenkaan antaa vaikutelmaa, että ne eivät muilla voisi toimia. Ongelma ei siis ole VRN:n ohjeissa vaan siinä, että ihmiset eivät ylipäänsä syö kohtuullisesti ja liiku tarpeeksi. Liikkuminenkin käsitetään nykyisin aina suorittamiseksi. Jos aloitettaisiin niistä portaista. Invalukot hisseihin? Ylipaino ei ole ongelma jos fyysinen kunto on hyvä!

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen huomauttaa: Laitetaan päättäjät asialle, ja pystyyn ranskalaisen EPODE -ohjelman kaltainen projekti. Kyllä onnistuu lasten lihomisen ehkäisy. Saska Tuomasjukka on samalla kannalla. Ei se tosiaan lopulta niin vaikeaa olisi. Lihavuus puolittui EPODE -ohjelmassa, kun terveyden edistäminen otettiin mukaan kaikkeen päätöksentekoon, kaikkeen toimintaan. Mutta miten päättäjät saadaan asialle? Niin kuin Fogelholm (kampanjassaan) totesi aikanaan, terveys jotenkin unohtuu päätöksenteossa. Ja miten asialle saadaan myös esimerkiksi kaupat ja ravitsemusliikkeet, sillä ihan kaikkeen ei kunnan tai valtion säätelyllä pysty vaikuttamaan.

Saska Tuomasjukan mielestä kylläisyyden merkitys ruokien valinnassa on korostunut juuri sen vuoksi, että nykymaailmassa on helppoa syödä liikaa. Siihen ongelmaan tarvitaan sitten valitettavasti laihdutusleikkauksia, VHH:ta, kiloklubia, Painonvartijoita ynnä muuta. Nämä ovat lääkkeitä ongelmaan, mutta itse ongelma pitää pidemmällä tähtäimellä saada korjattua muilla keinoin. Vähemmän amerikkalaista autokaupunkia, enemmän arkihikoilua. Vähemmän huomiota ruoan koostumukseen, enemmän siitä saatavaan nautintoon.

Saska Tuomasjukan mukaan arkiliikuntaa ei ole seurattu johdonmukaisesti. Kaikkea ei tässä maailmassa ole tilastoitu. Sen vuoksi täytyy turvautua indikaattoreihin. Saskan mielestä varusmiesten kunnon romahtaminen on hyvä indikaattori. Varusmieskoulutus alkaa nykyään sauvakävelyllä, koska juoksu- tai marssiharjoitukset ovat liian rasittavia (lehdestä luettua). Jonkun toisen mielestä varusmiesten heikko kunto taas johtuu siitä väärästä ravitsemuksesta. Muna vai kana? On asioita, joita ei voi tilastoilla todistaa, jos tilastoja ei ole. Saska väittää silti, että arkirasitus on romahtanut. Kun ajatellaan suomalaisen yhteiskunnan muutosta 60-luvulta eteenpäin on selvää, että konttorihommat ja palvelutyöt ovat lisääntyneet teollisuus- ja maataloustöiden kustannuksella. Konkreettinen esimerkki: metsureita oli vielä 80-luvun alussa 10 000 asukkaan Sodankylässä noin 50. Heidän työnsä oli fyysisesti erittäin raskasta, eikä sieltä työstä jääty juurikaan eläkkeelle, vaan sairaseläkkeelle. Nyt metsureita ei ole lainkaan, paitsi mitä nyt puisto-osastolla yksi joka kiipeää puihin sahaamaan oksia. Muuten sama työ hoituu moton hytistä. Näiden ihmisten kohdalla työ on muuttunut siis nollarasitteiseksi koneen ohjaamiseksi. Jos ajatellaan 80-luvun metsurin lasta nyt 2000-luvulla, hänkään ei edes isänsä jalanjäljille halutessaan pysty löytämään työtä, joka olisi yhtä raskas. Koneistuminen on tapahtunut työelämässä huomattavasti tehokkaammin kuin arjessa (vaikka voihan sitä joskus miettiä sitäkin, että jospa vaivaisi pullataikinan itse eikä Kenwoodilla). Sama kehitys on tapahtunut joka sektorilla yhteiskunnassa. Terästehtaalla fyysiset työt ovat siirtyneet koneille, paperitehtaalla samoin. Maataloudessa lypsynkin tekee jo robotti puhumattakaan heinänteosta tai viljankorjuusta. Se, että ihmiset tekivät töitä protestanttisella innolla - jopa terveytensä kustannuksella - piti heidät joka tapauksessa normaalipainoisina. Se mitä syötiin myös poltettiin. Myös ostovoima oli jotain aivan muuta kuin nyt. Rahaa ei yksinkertaisesti riittänyt ihan samalla tavalla ruokaan kuin nykyään. Toki köyhä itsensä lihavaksi sai jo 70-luvulla, jos tahtoi, mutta verrattuna nykyaikaan ruoka oli kalliimpaa.

Sami Uusitalo peräänkuulutti dataa, joka vertailisi lihavuuden yleisyyttä ja töiden vaativaa keskimääräistä energiankulutusta maassamme esim. seuravien ammattiryhmien välillä:

Naiset:

Talouspäälliköt
vs.
Siivoojat

Miehet:
Talouspäälliköt
vs.
Kirvesmiehet

Samilla on sellainen ihmeellinen kutina, että noissa helppoa toimistotyötä tekevissä rikkaissa on vähemmän lihavia kuin arjessaan huomattavasti enemmän liikkuvilla duunareilla. FT Saska Tuomasjukka ei tästä innostu ja sättii Samia siitä, että hän erottaa yhden merkitsevän tekijän muista, ja katsoo sitä irrallisena. Samalla tavalla kuin hän katsoi autojen kilometrejä ja odotti niiden korreloivan yksi yhteen ylipainon kanssa. Varallisuus ja erityisesti koulutus ovat hyvä suoja ylipainoa vastaan. Sen vuoksi fyysisen aktiivisuuden vaikutusta ei voi mitenkään katsoa pelkästään vertaamalla siivoojan ja naispuolisen myyntipäällikön painoindeksejä. Väittelyyn Saska ei aio tästä ryhtyä, sillä Sami on omalle linjalleen johdonmukainen. Sami toteaa tähän, että hän toki ymmärtää, että lihavuuteen vaikuttaa useita tekijöitä. Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö voisi olla yhtä merkittävintä tekijää joka selittää lihavuuden kasvun. Sami pyytää Saskaa ajattelemaan neljänsadan metrin juoksijaa. Varsin nopeasti voidaan löytää sata tekijää, jotka vaikuttavat loppuaikaan. On kuitenkin täysin mahdollista, että yksi hermo alaselässä muuttaa tilanteen sellaiseksi, että aika on jotain muuta kuin se ilman tätä "yksittäistä tekijää" olisi. Sami ihmettelee: "Miksi te alan ihmiset syyttelette lihavuuden kasvusta arkiliikuntaa, jos se kerran ei ole selittävä tekijä ammattiryhmien välillä, niin kuinka se sitten on selittävä tekijä vuosien -85 ja -95 välillä, esim. lasten kohdalla. Ja en edelleenkään ole saanut todisteita, että se lasten arkiliikunta olisi ylipäätään muuttunut em. ajanjaksona." Saska Tuomasjukka innostuu kuin innostuukin väittelemään Samin kanssa. Näin hän sanoo Samille: "Sami, et pysty erottamaan toisistaan työn rasittavuutta ja työn vaatimaa koulutusta tilastoja katsomalla. Siihen tarvitaan tutkimus, jossa painotetaan eri kertoimilla eri töiden sosioekonomista vaikutusta (siis sitä, että kuinka koulutetttu ko. työtä tekevä on ja kuinka paljon hän saa palkkaa), ja sitten katsotaan että onko tämän jälkeen työn rasittavuudella merkitystä. Tällaista tutkimusta en tunne. Arkiliikunta-termi tarkoittaa kyllä työn ulkopuolista liikkumista, mutta oletan, että puhumme tässä työn rasittavuudesta. Työn rasittavuus voi selittää ammattiryhmien välisiä eroja, mutta epäilen, että se nykymaailmassa jää juuri koulutuksen varjoon. Toisaalta nykyään ei suurin osa vähäistä koulutusta vaativistakaan töistä ole fyysisesti rasittavia (poikkeuksia toki on). Juuri tätä tarkoitin, kun totesin yhteiskunnan muuttuneen. Työssä kuluva kalorimäärä on pudonnut erityisesti alimpien sosioekonomisten ryhmien töissä, mikä tietysti voi selittää juuri näiden ryhmien taipumusta lihomiseen." Mitä Sami vastaa?

Saska kertoo suhtautuneensa jossain määrin huvittuneesti UKK-instituutin liikuntapiirakka-ajatukseen. Aluksi hän nauroi ääneen, mutta nyt hän on tajunnut, että se on syntynyt epätoivosta. Ihmisten fyysinen rasitus on nykyään niin naurettavan pientä, että pienikin liikunta auttaisi. Esimerkiksi portaiden kävely tai bussista nouseminen yhtä pysäkkiä aikaisemmin. Tai sen oman auton jättäminen talliin ja bussin ottaminen. Kun liikkuminen tapahtuu yksinomaan silloin kun sitä tietoisesti tehdään, on viikon kokonaisrasitus pientä verrattuna ihan lähimenneisyyteen (60-70-luvut), vaikka liikkuisi ahkerastikin. Se ei kuitenkaan tee sitä vähää liikuntaa merkityksettömäksi. Ongelmaan ei ole yhtä ratkaisua. Samin koirakävelyt nostivat kuntoa, mutta eivät riittäneet pitämään Samia terveen kirjoissa. Aukottaja tuo keskusteluun ajatuksen siitä, että pitäisikö keskustelussa erottaa lasten ja aikuisten liikunta. Lapset liikkuvat luonnostaan. Katsomalla ympärille tämän voi nähdä. Lapsukaiset vaan ovat vähän väliä liikkeessä, mukaanlukien paksukaiset. Sekä huonosti että hyvin ravitut lapset hengailevat, kiipeilevät puissa, tutkimusmatkailevat lähiluonnossa ja painivat. Jossain vaiheessa tuo liikeikä ja leikki-ikä sitten loppuu.

Janne Huovila muistuttaa, että liikuntaan perustuvissa painonhallintainterventioissa ollaan saatu järjestään odotettua huonompia tuloksia. Syyt tähän ovat olleet hämärän peitossa, mutta Obesity -lehden katsausartikkelissa annettiin seuraavanlaisia syitä. Syyt voivat liittyä:

(1) käyttäytymisen muutoksiin. Ihmiset, jotka lisäävät harrasteliikunta, lisäävät usein syömistä, jolloin energian kulutus ei kasva suhteessa energian saantiin. Myös arkiliikunta voi vähentyä harrasteliikunnan lisääntymisen myötä, jolloin kokonaisenergiankulutus ei välttämättä kasva.

(2) elimistön toimintaan. Samanaikainen liikunnan lisääminen ja ruokavalion rajoittaminen voivat johtaa elimistön stressitilaan: kortisolin eritys lisääntyy, insuliinin eritys lisääntyy, elimistön tulehdukset lisääntyvät sekä unen laatu ja määrä heikkenevät, joiden seurauksena rasvakudosta käytetään vähemmän energianlähteenä.

Janne Huovilan mukaan nykyään yleisesti suositellaan, ettei liikuntaa kannata harrastaa ensijaisesti laihduttamisen takia. Liikuntaa kannattaa harrastaa koska se ehkäisee merkittävästi kroonisia tauteja. Ja liikuntaa kannattaa harrastaa sen takia, että siitä pitää - vain silloin siitä tulee jatkuva tapa. Tätä Janne oli lukenut: Boutcher, Dunn. Factors that may impede the weight loss response to exercise-based interventions. Obesity reviews, 16 Jun 2009.

Saskan mielestä jos Sami olisi lisäksi syönyt vähemmän, hän olisi pudottanut painoa. VRN:n ohjeiden mukainen ruoka ei Samin mielestä tehnyt häntä kylläiseksi. Taas kasvissyönti teki Samin nälkäiseksi (mikä lihavuuden kannalta pitäisi tietty olla hyvä), mutta eihän kukaan voi syödä sellaista josta ei pidä. Sami kokeili sitten vielä VHH:ta, ja se toimii. Saskan mielestä se oli hyvä ratkaisu. Mutta Sami ei voi millään oman todistuksensa pohjalta väittää, että muille VRN ei toimisi. Valstan artikkelista voi esimerkiksi lukea, että keskimäärin suomalaiset miehet syövät liian vähän hiilareita. Hiilarien lisäämisen ei Saska itse usko tekevän autuaaksi, mutta lajin parantaminen auttaisi. Kuidun saanti on edelleen auttamatta liian vähäistä ja sokerin saanti liian korkeata (suosituksia pitäisi kiristää). Nämä yhdessä liittyvät kylläisyyteen enemmän kuin hiilarien määrä. Kuitenkin: ei pidä häivyttää kokonaisuutta katsomalla pelkkiä yksityiskohtia. Lihavuus on yhteiskunnan muutosten tulos. Aukottaja -nimimerkin mielestä viljat ovat ihan ok, mutta tuo kuitujen ylikorostus on typerää. Samoin viljan ravintoaineiden ainutlaatuisuus. Aukottaja kysyy "Eikö voi myöntää että maanviljelyksen tarkoitus on ruokkia massat tuottamalla helposti tärkkelystä?"

Janne Huovilan mukaan on välttämätöntä tarkastella viime vuosikymmenien kehitystä kriittisesti. Hän ei ole yhtään vakuuttunut, että ravitsemusvalistuksessa kannattaisi siirtyä rasvafobiasta hiilihydraattifobiaan. Itse asiassa tämänpäivän tyypillinen ravitsemusasiantuntija ei ole rasvafoobikko ja hiilihydraattien kannattaja, kuten Sami antaa ymmärtää. Tyypillinen tämän päivän ravitsemusasiantuntija yrittää keksiä ratkaisuja, miten lähestyä syömistä jostain muusta lähtökohdasta käsin kuin ahdistavista fobioista. Voisiko syömistä lähestyä jostain muista lähtökohdista kuin fobioista käsin? Emme kai halua siirtää lapsillemme fobioiden täytteistä maailmaa. Tähän Sami vastaa: "Ai, olen ymmärtänyt väärin? Kyllä nämä KTL:n asiantuntijat kuitenkin yhä edelleen peräänkuuluttavat rasvan vähentämistä ja täysjyvän (=tärkkelys) tuputtamista. Vai eivätkö nämä henkilöt sitten ole asiantuntijoita?

Myös Suomessa tehdään tällä hetkellä väitöskirjoja, jotka yrittävät kartoittaa vähähiilihydraattista ruokavaliota, kertoo Janne Huovila. Ja tällaiseen tutkimukseen olisi vielä paljon enemmän haluja, mutta suomalainen ravitsemustutkimus pelaa kovin pienillä resursseilla. Ei nämä Jannen esittämät tutkimustulokset ratkaise sitä että rasvat tai hiilihydraatit selittäisivät lihavuuden yleistymisen - osittain siksi että jo kysymyksen asettelu on väärää - sillä ne kertovat sen tylsän ja vaikeasti hyväksyttävän tosiasian, että syyt ovat mahdottoman moninaiset. Yksinkertaisesti yhteys energiaravintoaineiden suhteiden muutosten ja lihomisen välillä on niin heikko, että edes sen suuntaa on vaikea arvioida – tätä mieltä ovat mm. Harvardin ravitsemusepidemiologit. Tähän kun vielä liittää geneettiset tekijät ja valtavan määrän ympäristötekijöitä, niin hiljaiseksi vetää (Hieno kommentti Jannelta!).

"Kumpi vie nälän hiilarituputus vai hiilarirajoitus", kysyy Sami Uusitalo ja saa vastauksen Jarilta: "Hiilarirajoitus. Tätä ei onneksi tarvitse arvailla, sillä tutkittukin on." Sami Uusitalo sanoo: "Jos kerran VHH:ta ei voida ottaa terveydenhuollon ohjelmaan sillä perusteella ettei se toimi kaikilla, niin samalla logiikalla voidaan kaikki lääketieteelliset hoidot lopettaa samantien. Nimittäin ei ole sellaista hoitoa yhteenkään terveysongelmaan, joka pystyisi kaikki parantamaan. Aivan erityisesti tätä ei ole vähärasvainen ruokavalio lihaville."

Muutamat anonyymit kommentit käsittelevät lihansyönnin eettisyyttä ja ympäristötekijöitä. Jari (Ristiranta) huomauttaa tähän viisaasti, että sekaruoan eettiset seikat eivät ole yleismaailmallinen vaan pienen vähemmistön näkemys, ja ne tuskin liittyvät lihavuusepidemiaan, joten lähinnä tämä vaikuttaa vastuuttomalta promoamiselta. Sami Uusitalo lisää tähän: "Lasten lihottaminen tärkkelyskasoilla ei myöskään edusta korkeinta etiikkaa. Pelasta sinä maapallo. Mä yritän auttaa lihavuutta vastaan käytävässä taistelussa." Tämän jälkeen keskustelu ruoan eettisyydestä menee mielestäni hakoteille. T2DM_1988 esim. hermostuu tästä keskustelusta ja parahtaa ilmoille valituksensa: "Viherpiipertäjät voivat suksia suolle! Te pilaatte tämänkin keskustelun!!!" Sami Uusitalo ymmärtää hyvin nimimerkki T2DM:n ärsyyntymisen. Täälläkin pomppivat maailmanparantajat voisivat aloittaa pelastusoperaationsa vaikka sulkemalla tietokoneensa ja säästävänsä näin sähköä."

Mummeli 66-v kokee ahaa-elämyksen lukiessaan Samin kirjoitusta. Ensiksi mummelille tulee mieleen, että Sami on ihan hulluja ohjeita luetellut, mutta kun hän tarkemmin asiaa ajattelee, niin hän huomaa siinä paljon järkeäkin. Hän esim. huomasi itse miten lapsenlapsilla pysyi nälkä paremmin kurissa kun söivät aamulla riks-raks-poksin (riisimuroja) sijaan mummelin valmistaman munakkaan ja joivat päälle maitokaakaota.

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen pyytää lukemaan uusimman amerikkalaisten ravitsemusterapeuttien julkaiseman jutun. Noin 4000 ihmistä on tutkittu ja parhaiten säilyivät normaalipainoisina ne, jotka söivät hiilareita n. 50-60 % päivittäisestä energiantarpeesta (eli sen mikä on Suomen virallinen suositus ja suomalainen keskisaanti). Reijo kertoo, että tutkimuksissa pelataan aina keskiarvoilla. Yksittäiset ihmiset voivat kokea ihmeitä millä tahansa dieetillä, vaikka tutkimuksissa tulosta ei saataisikaan aikaan, siis keskiarvojen valossa. Olemme kaikki erilaisia, ja vasteemme eri ruokavalioille voivat vaihdella perimästä, kehonkoostumuksesta, iästä, sairauksista, lääkityksistä ym. johtuen. AM (Anssi Manninen) argumentoi tätä vastaan omintakeiseen tapaansa: "Tutkimukseen liittyvässä pääkirjoituksessa mainittiin keskeisimmät ongelmat. Ei tuon tutkimuksen pohjalta voi vetää mitään johtopäätöksiä. ADA:n läpyskä julkaisee aina välillä ihan mitä roskaa tahansa."

Sami Uusitalo muistuttaa, että hiilihydraattien rajoituksessa ei ole mitään taikatemppua. Se ei ole termodynamiikan ensimmäistä pääsääntöä vastaan, kuten esim. tässä BBC:n dokumentissa vihjaillaan. Reilu kaksi vuotta sitten Sami aloitti tutustumisen tähän hiilareita rajoittavaan vaihtoehtoon ja jo viiden minuutin kuluttua hän oli täysin vakuuttunut, että hänen painonsa oli yli kymmenen vuoden aikana noussut koska hiilihydraattipainotteisesti syöden hän meni väkisin kulutuksensa yläpuolelle. Sen sijaan protsku+rasva -painotteisesti syöden hänen on käytännöllisesti katsoen mahdotonta syödä niin paljon että energiatarve täyttyisi. Hän lähti siis termodynamiikan ensimmäisestä pääsäännöstä, jonka kanssa hiilarirajoitus ja painonpudotus olivat mitä suurimmassa määrin linjassa. En olisi ollut yhtään pahoillani jos joku "ammattilainen" olisi kertonut minulle tämän silloin kun olin 90 kiloinen. Eipä kertonut. Tuloksena oli 27 kg painonnousu vähän rasvaa linjalla. Kiitos vielä kerran Matti Uusitupa ja Pekka Puska. Terveysvalistajat tuputtavat hiilihydraattia laihduttaessa ja näyttäisi olevan oppositio, joka väittää että kombinaatiolla rasva+proteiini pystyy laihtumaan helposti. Termodymiikaan ensimmäistä pääsääntöä ja kerto- ja pluslaskua käyttäen Sami ratkaisi päätöksensä viidessä minuutissa. Sami jatkaa räväkkään tyyliinsä: "Esittelin energialaskelmat silloin 9.2.2009 Suomen Akatemian tiloissa. Yleisön joukossa oli kriittisiä älykköjä, jotka totesivat: 'byääääh ei tuo pidä paikkaansa'. Tähän kuoroon liittyi Professori Matti Uusitupa sanoen 'väärin'. Äänenpainot olivat kovin halveksivat niinkuin pitääkin kun huuhaata esitetään. Näpäytin kuitenkin provosoituneena, että huuhaasta huolimatta mulla on hieman meriittejä näistä laskuhommista ja joskus laskenut jotain oikeinkin... Dosentti Fogelholm päätti tarkistaa laskuni käyttäen Fineliä ja laskukonetta. Kävi sillä tavalla hassusti, että dosentin laskukone näytti täsmälleen samoja lukemia kuin minunkin. Tämän Fogelholm totesi, tosin vasta tilaisuuden jälkeen. Olisin pitänyt suoraselkäisempänä, jos asia olisi todettu lehdistön paikalla ollessa. Professori Uusitupa oli hieman hädissään ja yritti saada minusta kaveria 'olit oikeassa' -tyyliin. Äänensävy oli jokseenkin päinvastainen kuin hänen väittäessään laskujani vääriksi. Sitten tuli Matilta kaikkien aikojen älynväläys: 'Eihän kukaan syö tuollaista määrää lihaa!' JES! Minulta kai tuli itku ja nauru. Kuinka rautalangasta ja kuinka pitkään minun pitää tätä kertoa, että kukaan ei todellakaan syö sellaisia määriä lihaa (protsku + rasva), että energiantarve täyttyisi." Sami Uusitalon innostamana nimimerkki Onnellinen Karppaaja loihtii ilmoille seuraavan viestin: "Itse tunsin jonkinmoista nälkää tai lähinnä itseni kidutusta kun olin Pekka Puskan ja/tai Painonvartijoiden ruokavalioilla. Viimeiset kolme vuotta ei ole enää vatsa kurissut (tai murissut), rasvaa ja proteiinia kun saa sopivassa suhteessa, olo on hieno ja lihasmassaakin on (tullut)vaikken hulluna treenakaan (nuorempana kyllä)."

Nimimerkki jt sanoo: "Kyllä se vaan fakta on, että kun pistetään tarpeeksi fyysistä työtä kropalle, niin läskit lähtee. Se on itse asiassa aivan sama mitä syö kun tekee työtä riittävästi. Jos tekee toimistotyötä (ei se nykyajan fyysinen työkään niin raskasta ole, päätellen työmiesten vyötärön ympäryksestä), on sitä arkiliikuntaa tultava toki melko valtava määrä hoikkana pysymiseksi. Minä en ehdota, että jokaisen olisi nyt ruvettava raatamaan vapaa-ajallaan vain sen takia kun ei töitä enää tehdä hartiavoimin pelloilla. Siinä ei olisi mitään järkeä. Samin ja kumppaneiden ajama ruokavalion tarkistus on järkevä vaihtoehto nykypäivän ihmisille." Aukottajan mielestä nimimerkki jt kuuluu selvästi professori Mustajoen opetuslapsiin. Matti Vanhanen laihtui lite-kokiksella, ja jt laihtui juoksentelemalla villisti pururadalla pelkän porkkanan voimalla, ilman kummempaa nälän tunnetta (Aukottaja muistelee nimimerkki jt:n joskus tällaista kertoneen itsestään). Mutta miksi ne Samin mainitsemat ihmiset - joilla on valtava maha mutta tikkukädet ja jalat - eivät laihdu vaikka käyvät ahkerasti uimassa? Aukottaja muistaa kaupungin kuntosaleilta kaksi 60 tai 70 -vuotiasta miestä, joilla oli iso maha. Nämä miehet sätkivät ja veivasivat kuntosalilaitteissa melkein aina, kun hän satunnaisena päivänä sattui paikalle. Molemmilla oli hieman toivoton olemus ja väkisin vääntämisen meininki. Ei tarvinnut olla mikään ihmismielen tuntija nähdäkseen, että nämä miehet yrittivät tosissaan. Nimimerkki Laiheliini kertoo olleensa aina hoikka, vaikka mässäisi suklaata, karkkia ja perunoita kuinka. Onko siis hänenkaltaisensa, laihan ihmisen perusteltua lähteä rajoittamaan hiilihydraatteja kovin rankasti? Hän voi oikein hyvin ja sairasteleekin kovin harvoin. Minä pyysin Laiheliinia iloitsemaan hoikkuudestaan! Hän on sellainen ihminen, joka ei helposti liho. Hiilihydraattien saantimäärät kytken itse kuitenkin liikuntapanokseen eikä niinkään hoikkuuteen. Sellainen ihminen joka liikkuu paljon, voi syödä aika lailla valtion sapuskalinjausksen mukaisesti. Sohvaperunat (hoikatkin!) olkoot varovaisempia hiilihydraattien kanssa.

Golliwog muokkaisi väestölle tarkoitettuja virallisia suosituksia tähän malliin:
- Korostaisin kuitujen lähteenä kasviksia viljojen kustannuksella ja laittaisin leipämäärälle ylärajan
- Korostaisin mahdollisimman käsittelemättömiä rasvoja (vhh tyyliin runsaspufaiset öljyt kylmäpuristettuina ja mahdollisimman tuoreina, kuumennettavat rasvat mahdollisimman vähäpufaisina)
- Siirtäisin perunat samaan lokeroon muiden tärkkelystuotteiden kanssa ja pienentäisin sen kokoa kasvisten ja osittain rasvan hyödyksi
- Lisäisin siemenet, pähkinät, mantelit jne omaan lokeroon samaan tyyliin kuin perunalla nyt
- Laittaisin sokerin ja puhdistetut viljat samanlaiseen pannaan, missä kananmuna oli
- Kieltäisin keinotekoisten transrasvojen käytön (jos niiden saanti ei kerran ole Suomessa ongelma, miksi niiden kieltäminenkään olisi?)
- Kehottaisin varovaisuuteen muiden käsiteltyjen rasvojen, natriumglutamaatin ja muiden keinotekoisten lisäaineiden kanssa

Ja Golliwog jatkaa sitten kertomalla aiemmasta tavastaan pihistellä ruokaostoksilla ollessaan nimenomaan kasvispuolelta, koska pitäähän ruualla olla se proteiini (liha/kala/lintu/muna) ja se tärkkelys (peruna/riisi/pasta) ja jauholla suurustettu kastike. Tuli halvemmaksi ottaa vitamiinit purkista kuin oikeista kasviksista, vaikka se ei yhtä hyvä vaihtoehto olekaan. Ja kasvispuolen puuttuessa kuitujen saanti jää vähäiseksi ja sitä yritetään sitten korvata syömällä runsaskuituista leipää senkin edestä, korkeintaan pienellä rasvasipaisulla, jos ollenkaan. Ja se vähäinen saatu säästö sitten meni huomaamatta johonkin herkkuihin, kuten jäätelöön, koska pitäähän elämästä saada nauttiakin. Perisuomalainen kai osaa noudattaa ja varmasti moni noudattaakin hyvin virallista makroravinnejakaumaa. Ongelma vain on (kuten Golliwogilla oli) liika sokeri ja liian pieni määrä monityydyttymättömiä rasvoja. Ja Golliwog kuului niihin, jotka jopa laittoivat itse ruokansa ja einespuolelta korkeintaan puolivalmisteita (muusiainekset, kasvikset tms pakkasesta) ja valmiit ruuat kuuluivat äärimmäisiin hätätilanteisiin. Golliwog on näitä "yksittäistapauksia", joille viljojen, perunan ja keinorasvojen poisjättäminen toi avun hiipivään painonnousuun, makeanhimoon jne. Kun sitä tärkkelysosaa ei ruualle voinutkaan laittaa, niin kasvikset tuli väkisinkin mukaan. Ja rasva toi myös avun, sillä hän oli aina tykännyt oikeista rasvoista. Ja ilokseen hän sai syödä vatsansa täyteen eikä tarvinnut olla kovin pian santsaamassa. Joskus Golliwog luuli olevansa vain niin pahuksen hyvä kokki, kun puoli tuntia ruuan päälle teki mieli santsata vaikka juuri oli syönyt tuhdin aterian. Nyt hän tietää paremmin. Golliwog ei tiedä, miten nuo viilaukset toimisivat käytännössä väestötasolla, mutta noilla ohjenuorilla hän ruokkii jälkikasvunsa nykyään. Saska Tuomasjukka sanoi Golliwogin listasta (yllä) seuraavaa: "Golliwog, listasi on aika lailla sama kuin ns. Harvardin pyramidissa, joka minusta on se tämän hetken ravitsemustieteen paras tieto (mutta poikkeaa siis Valtion ravitsemusneuvottelukunnasta). Huonojen hiilarien rajoittaminen niin että tilalle tulee kasviksia ja kuvailemiasi rasvoja on erittäin hyvä vaihtoehto. Kuituiset viljatuotteet ovat yhtä lailla parannus nykyiseen, erityisesti niille, jotka viljoista nauttivat." Nimimerkki Aukottaja ehdottaa radikaalisti, että lakkautetaan kaikki ravitsemussuositukset toistaiseksi. Suositukset ovat menettäneet uskottavuutensa lopullisesti. Ei homma hänen mielestään pelastu sillä, että tempaistaan Harvardin kolmio ja sanotaan "syökää pähkinöitä". Ei pähkinät kasva suomalaisessa metsässä tai missään lähistölläkään, vaan pähkinät ovat mukavaa extraa ja exotiiccaa vähän niinkuin avokaadot. Suomalaisten terveys pelastuisi muka sillä että aletaan rahdata laivalasteittain pähkinöitä Afrikasta. Unohtakaa jo.

Pauli epäilee Sami Uusitalon laskutaitoja ja se on vakava virhe, sillä kyllä Sami laskea osaa. Järkevyyttä Paulillakin varmasti piisaa ja hän lienee oikeassa kun hän huomauttaa hieman provosoiden, että autoistuminen tuskin on lihavuusongelman ainoa syy (sitä ei tosin Sami väitäkään!). Paulin mielestä liikunnan vähentyminen on ehdottomasti yksi tärkeimmistä lihavuuden syistä. Janne Huovilan mielestä kyse ei ole autojen määrästä, vaan tietynlaisesta kulttuurista, joka rakentuu autojen varaan ja on pikku hiljaa hivuttautunut tänne. Janne Huovilan mielestä on näyttöä myös tällaiselle: "Myös niiden kohdalla, jotka eivät ole radikaalisti vähentäneet hiilihydraattien saantia ja laihtuneet, yhteiskunnan muutokset lakkaavat mystisesti lihottamatta kun hiilihydraattikuormaa ei leikata." Jannelle minä itse vastaan, että olen saanut syventyä DI Sami Uusitalon ajatuksiin jo pitemmän aikaa. Se on ollut erittäin antoisaa. Olemme viikottain yhteyksissä. Kehotan kaikkia kuuntelemaan Samin selostuksia tarkkaan. Hänellä on paljon annettavaa ravitsemuskeskusteluun. En minä ihan kaikkea usko mitä Sami yrittää todistella. Juuri tämä lasten liikunta-ajatuksen pistäminen ihan eri muotoon kuin olemme tottuneet, on ollut erityisen haastavaa minulle. Itsepintaisesti kieltäydyn uskomasta, että Sami on oikeassa näissä liikunta-ajatuksissaan. Paras kuitenkin pitää äänenpainot maltillisina ja sanat makeina, sillä makeita sanoja on mukavampi syödä sitten jos/kun osoittautuu, että Sami kuitenkin oli oikeassa! Sami on auttanut minua tajuamaan ruoka-aineiden energia- ja suojaravintomäärät ihan uudella ja poikkeavan piristävällä tavalla. Oikeassa Sami on, että VHH oikein toteutettuna, on terveellinen ruokavalio ainakin suojaravintoaineiden osalta. Itse en ole koskaan rasvoja pelännyt ja niiden käytön suhteen olen saanut paljon rohkaisua Samin kautta.

Nika muistuttaa eräästä elementistä joka puuttuu tyystin tästä keskustelusta ja jonka merkitys suomalaisessa ruokavaliossa on taatusti tuolta 60-luvulta alkaen kasvanut huomattavasti. Se on alkoholi monissa eri muodoissaan ja ehkä ennen kaikkea miedoissa muodoissaan. Pakkauskoot ovat kasvaneet (six-packista mäyräkoiraksi, viinipullosta 3l-pahvipakkaukseen, mitä lie näitä ennen...), saatavuus parantunut, eurooppalaisia juomatapoja tavoiteltaessa päivittäinen kulutus on yleisesti hyväksyttyä ja jopa tavoiteltavaa. Tosin toisin kuin muualla Euroopassa, Suomessa juomattomuuteen tai vain yhden ottamiseen pitää antaa selitys. Naiset ovat kirineet hitaasti, mutta varmasti perässä kehityksessä. Yllättävän moni hipookin suurkulutuksen rajoja viikkotasolla, vaikka ei "ongelmaa" olisikaan. Jos ei muuta ongelmaa, niin runsaasti turhaa energiaa ainakin... Väestötasolla suomalaisten ravitsemuksesta ja lihomisesta puhuttaessa ei Nikan mielestä ole relevanttia unohtaa alkoholin osuutta. Janne Huovilan mielestä on hyvä, että alkoholi nostettiin esiin. Siinä on yksi sellainen tekijä lisää, joka kertoo, että kyse ei ole vain rasvojen ja hiilihydraattien muutoksista.

Lopuksi FT Saska Tuomasjukalta tärkeä viesti: "Kauppojen apua tarvitaan siinä, että terveellisemmät vaihtoehdot pistetään eturiviin. Se taas edellyttää joko rohkeutta tai yhteistä sopimusta ketjujen välillä, sillä parhaat paikat menevät nykyään myyvimmille tuotteille."



Tässä kirjoitus vähän pidempänä kuin mikä mahtui Kaleva -lehteen:

Lihavuuden kasvun syynä on väärä ravitsemusvalistus

Lihavuuden kasvun taitekohta on aivan 80-luvun alussa. Esimerkiksi lasten lihavuus on noista päivistä kolminkertaistunut.

Maamme johtavat auktoriteetit kertovat lihavuuden kasvun johtuvan ns. arkiliikunnan vähyydestä, autolla ajettujen kilometrien määrän kasvusta, pelikonsoleista ja muusta sen sellaisesta. Tämä ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi autojen määrä kasvoi erittäin voimakkaasti 60- ja 70-luvuilla. Lihavuus ei kuitenkaan kasvanut kyseisenä ajanjaksona. Autojen määrä kasvoi -80 ja -90 luvuilla vähemmän kuin -60 ja -70 luvuilla, mutta lihavuus kasvoi nimenomaan tuona myöhempänä ajanjaksona. Onhan se perin hassua, että Angliat eivät lihottaneet, mutta Toyotat kylläkin. Tai sitten alan auktoriteetit ovat tulkinneet lihavuuden kasvun syyt väärin.

Suomalaisten harrasteliikunnan määrä on merkittävästi kasvanut sitten 80-luvun alun. Vuonna -86 vähintään neljä kertaa viikossa liikuntaa harrastavia 11-v. tyttöjä oli 19 %. Vuoteen -02 mennessä määrä oli kasvanut huikeasti 52 %:iin. Vuonna -86 ei lainkaan liikuntaa harrastavia 11-v tyttöjä oli 11%, kun niitä vuonna -02 oli enää 2%. Kts. www.kihu.fi faktapankki.

Moni -70 luvulla syntynyt muistelee nostalgisessa uhossaan kuinka me liikuimme ulkona ja lihavuus oli joukossamme harvinaisempaa. Entäpä muistatko kun leikit tinasotilailla, barbie-nukeilla, pelasit afrikan tähteä, korttipelejä, elektroniikkapeliä, monopolia tai vain kuuntelit mankkaa? Nämä toimet eivät ole yhtään sen enemmän energiaa kuluttavia kuin pelikonsolit tai tietokoneet.

Kun me olimme lapsia, oli uimahalleja, liikuntaleikkikouluja, HopLoppeja jne. ei lainkaan tai paljon vähemmän kuin nykyisin. Katsopa vain kesällä omakotitalojen pihoille. Näet siellä trampoliineilla pomppivia lapsia, joissa kuluu energiaa hirmuisia määriä. Niitä ei ollut -70 ja 80-luvuilla. Miksi lihavuuden kasvusta syytetään liikunnan vähentymistä kun se ei yksinkertaisesti siitä johdu ?

80-luvun alussa on tapahtunut jotain mikä käänsi lihavuuden kasvuun. Väitän tietäväni syyn.

Suomalaiset saivat 60- ja 70-luvuilla n. 40 % ravintonsa kokonaisenergiasta rasvasta. Vielä 80-luvun alussa suomalaiset vastaava luku olin n. 39 % . ”Vähän rasvaa” -linja ei ollut vielä aloittanut turmiollista voittokulkuaan.

Esimerkiksi kevytmaidon rasvapitoisuutta alennettiin kaksi kertaa 80-luvun alussa. Voita leivänpäällä käyttävien määrä alkoi laskea romahdusmaisesti. Samoin kävi kulutusmaitoa käyttävien määrän. Rasvat korvattiin hiilihydraateilla. Nykyisin suomalaiset saavat n. 32 % kokonaisenergiastaan rasvasta. Vähentyminen on tapahtunut nimenomaan tyydyttyneen rasvan kohdalla.

Hiilihydraattien runsas saanti johtaa lukuisilla ihmisillä katkeamattomaan näläntunteen noidankehään ja alituiseen naposteluun. Edellinen riippumatta siitä tulevatko hiilihydraatit ruisleivästä tai karkeista. Erityisen suuressa lihomisen riskissä tällä ns. ”kevyt linjalla” ovat sellaiset ihmiset joiden lihakset eivät ota insuliinin kuljettamaa glukoosia helposti vastaan.

Vakuutuin hiilihydraattien rajoituksen eduista painonhallintaan hyvin yksinkertaisella tavalla. Vertasin ruoka-aineita joiden energia koostuu kutakuinkin yksinomaan proteiinista ja rasvasta sellaisiin ruoka-aineisiin joiden energia koostuu vahvasti hiilihydraateista. Esimerkiksi 170 kcal saa kahdesta kananmunasta tai n. 30 g (vajaa pieni kahvikuppi) mysliä 2 dl rasvattoman maidon kanssa. Miettikää nyt hyvät ihmiset yhden kerran kummastako nälkä lähtee ja kumman aterian jälkeen täytyy marssia nopeammin uudelleen ruokapöytään! Olin pudota tuoliltani vain viisi minuuttia näitä vertailuja tehdessäni. Kuinka on mahdollista, että lihavia ohjataan runsas hiilihydraattiseen ravitsemukseen kun on aivan päivänselvää, että se lihottaa enemmän kuin vähähiilihydraattinen?

Sokea tuijottaminen sydän- ja verisuonitautien mahdollisiin riskitekijöihin on johtanut OECD-maiden suurimpaan terveysongelmaan, jonka suurimpina kärsijöinä ovat ylipainoiset ja lihavat lapset. Sinnikkäästi he yrittävät pudottaa painoaan uimahallissa. Tehtävä on toivoton. Heidät on pumpattu täyteen glukoosia, jota elimistö käyttää energianaan, ei vahingossakaan rasvakerrosta. Ajan kanssa kehon kyky käyttää rasvasoluja energian lähteenä lakkaa kokonaan ja he ovat 25-vuotiaina tikkujalkaisia ja -kätisiä valtavine vatsoineen.

Näin väkevästi kirjoitti Sami Uusitalo.

Nyt kommentoimaan!

Muita Sami Uusitalon kirjoituksia blogissani: