Tätä kirjoitusta kommentoidaan vilkkaasti, KIITOS!). Pitkän odottelun jälkeen hiilihydraattitietoisuutta käsitellään suomalaisessa mediassa! Historiallisen perspektiivin säilyttämiseksi jätän tähän myös vanhentuneet tiedot näkyviin. Uusimmat asiat ovat ylinnä.
Onko virallinen Suomi vihdoin heräämässä keskustelemaan hiilihydraattien rajoittamisesta? Näin uskon!
Nostan tämän kirjoituksen taas ylemmäs lukuisten lukijoitteni pällisteltäväksi. Käydään yhdessä tämä ihmeellinen tilanne läpi: Suomessa ei kovin paljon ole puhuttu eikä kirjoitettu laihdutus- ja terveysruokavaliosta, joka sopii erityisen hyvin vähän liikuntaa harrastavalle suomalaiselle. Viime viikkoina tilanne on kuitenkin muuttunut useiden lehtien käsitellessä asiaa! Kun lautaselta jätetään pois peruna, riisi ja pasta ja korvataan tämä paprikalla, kukkakaalilla ja vaikkapa parsalla, tämä johtaa siihen, että syödään terveellisemmin ja niiden joiden pitää laihtua - he laihtuvat! Tätä ruokavaliota voi sanoa hiilihydraattitietoiseksi. Luennoilla käytän tästä nimitystä "Hys hys"-ruokavalio, koska sillä tavalla lääkärit, tutkijat ja muut akateemisesti sivistyneet kuuntelevat minua kauemmin. Mikäli paljastaisin juonen liian aikaisin, he ehtisivät painaa "paniikkinappulaa" ja lopettaisivat kuuntelun.
(16.6.2008) Kertokaa heti kun löydätte sanomalehdestä, TV:stä tai muusta mediasta tietoa siitä miten hyvä olisi ruokailla hiilihydraattitietoisesti! Sillä tavalla seuraava "syntilista" lyhenee:
- Seuraako Helsingin Sanomat Dagens Nyheterin perässä (katso alla!) vastaavalla pääkirjoituksella? EI VIELÄ 16.6.2008 pääkirjoitusta, mutta on sentään julkaistu trendikirjoitus 25.2.2008 ja pääkirjoitussivulla (!) professori Kari Salmisen vieraskynäkirjoitus 15.6.2008
- Joko Yleisradion toimittajat vihdoinkin avaavat tästä ravintoasiasta keskustelun? KYLLÄ! Näin on käynyt 7.5.2008
- Saavatko suomalaiset vihdoinkin viranomaisohjeistuksena järkeviä painonhallintaohjeita? EI VIELÄ 16.6.2008. Suomen Lääkärilehdessä nro 7/2008 tohtori Timo Kuusela kritisoi laihdutusguru professori Pertti Mustajoen uutta viranomaisohjeistettua laihdutuskirjaa. Näin kirjoittaa tohtori Kuusela: Uutta kirjaa lukiessani vaivaamaan jäi samojen asioiden kaksinkertainen esittäminen. Ensiksi asiat kerrottiin lyhyesti ja sama toistettiin laajennettuna. Kertaus on tietenkin hyvä asia. Olisiko kuitenkin tila kannattanut käyttää esimerkiksi aineenvaihdunnan uusien havaintojen ja ajankohtaisen tiedon kuvaamiseen? Monet maallikot ovat oppineet hakemaan tietoa internetistä. Professoritasoinen tiedon tulkitseminen varmaan otettaisiin kiitollisina vastaan. Aikakausi on muuttunut keskustelevaksi hyvinkin teoreettisissa kysymyksissä – sekin internetin ansiota. Myös laihdutuksesta esitetään erilaisia perusteltuja näkemyksiä ja suuria muutoksia ennakoidaan. Lihavuuden ja diabeteksen välisestä riippuvuudesta odotin näkeväni tarkempaa selvitystä... Karannutta painojunaa tarkastellaan monelta suunnalta oli sitten kyseessä vauva tai vaari. Pienen energiatiheyden hiilihydraattia suositaan laihdutuksessa suuren energiatiheyden rasvaa vastaan. Rasvan raskautta pitäisi laimentaa kasviksilla ja hedelmillä. Missään kohdassa ei lue, että hiilihydraatin voisi kokonaan korvata kasviksilla ja hedelmillä. Sen voi tehdä vaaratta, mutta siitä ei kerrota tässä kirjassa. Näin vähennettäisiin 500–1 000 kcal energian (yli)kuormaa vuorokaudessa. Rasvarajaa tuskin voi enää laskea terveyttä vaarantamatta.
- Kertooko Kansanterveyslaitos vihdoinkin mitä järkeä oli demonisoida meijerivoin käyttö? EI VIELÄ 16.6.2008
- Hyväksyykö Suomen Sydänliitto, että kananmunia voi syödä useammin kuin pari kertaa viikossa? EI VIELÄ 16.6.2008
- Muuttaako Valtion ravitsemusneuvottelukunta ravitsemussuosituksia paremmin noudattamaan tutkittua tietoa, eli vähän liikuntaa harrastavalle valtaväestölle suositellaan tästä lähin huomattavasti vähemmän hiilihydraatteja kuin nykyisin? EI VIELÄ 16.6.2008
- Ottaako Suomen Eduskunta käsiteltäväksi sellaista asiaa miksi kymmeniä vuosia Suomessa on kansalaisia neuvottu noudattamaan sellaista ruokavaliota joka lihottaa ja tekee sairaaksi? EI VIELÄ 16.6.2008
(15.6.2008) Otteita Keskisuomalaisen jutusta "Pirullinen soppa", joka hyvin selventää mistä tässä jupakassa on kyse:
- Kiukkuisia sähköposteja, kantaaottavia kirjoituksia ja kiivaita yleisönosastoviestejä - ravintokeskustelusta on Suomessa kehkeytynyt ennennäkemätön soppa. Sitä hämmentää joukko ravintoaktivisteja.
- He ampuvat virallisen ravitsemusopin edustajia kovin syytöksin: Terveysviranomaiset ovat kolme vuosikymmentä lietsoneet suomalaisiin rasvakammoa. Mikä on lopputulos? Kansa lihoo entisestään. Todellisuudessa rasvaa pahempi vihollinen ovat hiilihydraatit. Jos leivän, pastan ja perunoiden tuputtaminen ei lopu, seuraukset ovat katastrofaaliset.
- Ravintoaktivismi ei ole uusi ilmiö, eikä uutta ole vähähiilihydraattinen ruokavaliokaan. Kuitenkin vasta neljän viime vuoden aikana keskustelu hiilihydraateista on Suomessa kuohahtanut yli.
- Professori Aila Rissanen HUS:n lihavuustutkimusyksiköstä näkee keskustelun vastareaktiona sille, että turhat hiilihydraatit, kuten sokerit, ovat lisääntyneet ihmisten ruokavaliossa.
- Lihavuustutkija, professori Pertti Mustajoen mukaan vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on viime vuosina valmistunut maailmalla uusia tutkimuksia. Ne ovat aktivoineet hiilihydraattien vastaista liikettä.- Tutkimukset viittaavat siihen, että hiilihydraatteja voidaan vähentää ruokavaliosta melko runsaasti, eikä se vaikuta haitallisesti terveyteen.
- Keskustelun kiihkeys on silti ollut monelle ravitsemustieteen asiantuntijalle yllätys.
- Ravintoaktivistit ja vähähiilihydraattisen ruokavalion kannattajat katsovat, että suomalaisiin iskostettu lautasmalli - runsaasti viljaa ja vähän rasvaa - joutaa romukoppaan.
- Vaatimukseen yhtyy pieni joukko asiantuntijoita.
- Radiologi, eläkkeellä oleva lääkäri Timo Kuusela katsoo, että nykyiset ravintosuositukset ovat suorastaan syypää siihen, miksi kakkostyypin diabeteksen ja sepelvaltimotaudin ehkäiseminen on Suomessa tehotonta.- Pahimman arvion mukaan 1,5 miljoonaa suomalaista sairastaa jonkin ajan kuluttua kakkostyypin diabetesta. Sen aiheuttamista kustannuksista Suomi ei selviä, Kuusela sanoo.
- Vähähiilihydraattisen ruokavalion kannattajat ovat saaneet käydä hiilihydraattien vastaista taisteluaan yksin. Harva asiantuntija on lähtenyt keskusteluun mukaan. Virallisen ravitsemusopin edustajat ovat suhtautuneet vähähiilihydraattisuuden oppeihin tyrmäävästi.- Suhteellisen uusia suomalaisia suosituksia ei ole syytä muuttaa, eivätkä tuoreet tutkimukset anna siihen aihetta, sanoo Kansanterveyslaitoksen johtaja, valtion ravitsemusneuvottelukuntaa vetävä Pekka Puska.
- Samaa mieltä ovat Mustajoki, Rissanen ja moni muu: uudistuksiin ei ole tarvetta.
- Naapurimaassa Ruotsissa ruokasota on riehunut toisenlaiseen malliin. Siellä useat alan asiantuntijat ovat kevään ajan arvostelleet ruotsalaisia ravintosuosituksia. Kritiikin kärki on kohdistunut siihen, ettei suositusten taustalla ole tarpeeksi tieteellistä todistusaineistoa, vaan ne perustuvat vanhentuneeseen tutkimukseen. Suositusten peruslinjaus on säilynyt samanlaisena neljä vuosikymmentä. Kriitikot ovat todenneet myös, ettei elintarviketeollisuudella ole intressejä rahoittaa tarvittavaa uutta tutkimusta. Saman on myöntänyt maan elintarvikevirasto.
- Jupakan sivujuonteisiin lukeutuu sekin, että diabeetikoille ravintosuosituksia laativa työryhmä on pantu viralta jääviysongelmien vuoksi. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa keskustelua on käyty ravitsemusalan lehdistössä ja valtamedioissa.
- Timo Kuuselan mielestä kyse on auktoriteettien pelosta.- Suomalainen ravintokeskustelu on isojen instanssien sanelemaa. Esimerkiksi käypä hoito -suosituksia ei uskalleta rikkoa kuin korkeintaan erittäin tutun ja luotetun potilaan kanssa.
- Pekka Puska katsoo toisin. Hänen mukaansa suomalaiset asiantuntijat ovat ravintosuositusten perusasioista samaa mieltä. Siksi keskustelua ei ole koettu tarpeellisena.
- Suu olisi kuitenkin ollut syytä avata, ainakin Suomen Akatemian yksikönjohtajan, dosentti Mikael Fogelholmin mielestä. - Kouluravitsemuksen edustajat ovat ehkä olleet välillä liiankin hiljaa. Se on vain lisännyt painetta. Toisaalta keskustelu on ollut niin aggressiivista, että siihen on ollut vaikea tulla väliin, hän arvioi.
- Uusia pohjoismaisia ravintosuosituksia aletaan pian laatia. Fogelholm veikkaa, että hiilihydraattikeskustelu näkyy siinä tavalla tai toisella.- Paine on niin kova, että hiilihydraattien ja rasvojen suosituksiin on pakko paneutua vielä paljon tarkemmin kuin aikaisemmin.
- Hän uskoo, että hiilihydraattien osalta ainakin alarajaa tullaan laskemaan. Tämä näkyy suoraan myös kotimaisissa ohjeissa.
(7.5.2008) Keskustelu ravintosuosituksista on Ruotsissa päässyt hyvään vauhtiin, kun sitä Suomessa ollaan vasta virittelemässä. Toisaalta, Ruotsissakaan ei ole asiassa sanottu viimeistä sanaa. – Jos potilaat ovat vaaravyöhykkeessä, täytyy meidän puuttua asiaan, sanoo Sosiaalihallituksen Torsten Mossberg. Sosiaalihallitus pitää Annika Dahlqvistin toimintaa silmällä tarkasti. Tästä asiasta puhuttiin YLE:n Akuutti -ohjelmassa.
Rautalankamalli hiilihydraattitietoisesta ruokavaliosta:
Kun nykysuositusten mukaisesti syödään liikaa hiilihydraatteja, käynnistyy ylensyönnin noidankehä, sillä kaikki hiilihydraatit muuttuvat elimistössämme sokeriksi ja runsaasti syötyinä ne nostavat nopeasti verensokeria. Elimistömme torjuu voimakasta verensokerin nousua erittämällä runsaasti insuliinia, joka heilauttaa verensokerin nopeaan laskuun. Nopeasti laskevan verensokerin elimistö tulkitsee ”energianpuutteeksi”, mikä synnyttää yhä lisää nälän tunnetta, vaikka juuri olisi syöty runsaasti ja elimistö itse asiassa samaan aikaan varastoi liikenevää energiaa mahdollisimman tehokkaasti rasvaksi – tämän seurauksena ihminen lihoo. Kun hiilihydraattien määrää kontrolloidaan vältytään tuolta verensokerin nousujen ja laskujen kierteeltä, ja elimistö siirtyy polttamaan rasvavarastoja energiaksi.
Sain 23.3.2008 mukavaa sähköpostia: Seuraan blogiasi, etenkin tätä hiilihydraatti-asiaa. Olet ihan oikealla asialla ja toivon menestystä. Pelkään kuitenkin, että asiat etenevät kovin hitaasti, lääkärit ovat niin lääke-riippuvaisia. Eikä se ole mikään ihme, hehän ovat opiskelleet 6 vuotta LÄÄKE-tiedettä, ei terveystiedettä. Ensin diagnoosi ja sitten siihen sopiva lääke tai leikkaus, sokeritaudin kohdalla suolen tai vatsan amputointi jos insuliini ei auta.
Se mitä Ruotsissa on viime aikoina tapahtunut, ilahduttaa minua kovasti. Ja kyllä se leviää meillekin, aikanaan.
Minusta oli hyvä systeemi, että annoit po. asian vaipua muutaman päivän alemmassa ja sitten kun tuli uutta tietoa, nostit sen taas päällimmäiseksi. Se osoitti, että asia on sitkeä kuin suomalainen kataja, aina se nousee ylös.
22.3.2008 nimimerkki "tuntematon potilas" kertoo kysyneensä lääkäriltään onko rasva niin vaarallista kuin väitetään. Vastaus yllätti: Lääkäri sanoi että on parempi kun ei sano mitään varmaa ravitsemuksesta lääkärinä. Pitää antaa ravitsemusalan asiantuntijoille työrauha tässä asiassa. Ravitsemus on erittäin monimutkainen asia. Lääkäri kertoi myös kuulleensa eräällä luennolla että vanha ja perinteinen ruoka on tulossa takaisin. Sellainen ruoka jossa käytetään reilusti voita ja eläinrasvaa. Kevyttuotteiden suosimiselle hän uskalsi ennustaa yhä vähäisempää tukea tulevina vuosina. Hän vahvisti potilaan epäilykset, että kevyttuotteet voivat lihottaa.
Tämä kirjoitus on inspiroinut erityisesti terveyskeskuslääkäreitä pohtimaan ravitsemusasioita. Minä en itse ole lääkäri. Olisiko teidän lääkärien parasta perustaa tästä teemasta Lääkärilehden SULJETULLE keskustelualueelle mielipidekeskustelu? Raportoikaa sitten yleisellä tasolla vaikka tänne vaatimattomaan blogiini mihin te olette päätyneet. Sopiiko tällainen homma? Lisäys: Onko keskustelu lähtenyt käyntiin?
Avoimeen kirjeeseeni on vastannut toistaiseksi Mikael Fogelholm ja Pekka Puska. KIITOS! Sävy oli hyvin sovitteleva. Ainakaan nämä terveysvaikuttajat eivät ole edistämässä asian pimittämistä vaan toivovat, että hiilihydraattitietoisuudesta käydään Suomessa keskustelua. Suomen diabetesliitto ei ole vastannut avoimeen kirjeeseeni, mutta ilmeisesti se on kuitenkin inspiroinut heitä antamaan asiasta yleisluonteisen lausunnon:
...Julkisuudessa, varsinkin internetin keskustelupalstoilla käydään keskustelua hiilihydraattien tarpeellisuudesta ruokavaliossa. Diabetesliittoa on syytetty jopa virheellisten ruokavaliosuositusten antamisesta, koska liiton asiantuntijat suhtautuvat varauksella ja kriittisesti vähähiilihydraattiseen ruokavalioon.
Diabetesliiton tammikuussa 2008 julkaisema uusittu ruokavaliosuositus on kuitenkin linjassa kansainvälisten suositusten sekä tutkimustiedon kanssa. Se tarjoaa hyvän perustan yksilölliselle ruokavalion suunnittelulle, painonhallinnalle sekä syömisen, liikunnan ja lääkehoidon yhteensovittamiselle.
...Lisätutkimuksia tarvitaan vähähiilihydraattisten ruokavalioiden tehosta ja turvallisuudesta, koska niitä noudattavilla on havaittu esimerkiksi LDL-kolesterolin nousua. Vähähiilihydraattisen ruokavalion pitkäaikaisvaikutukset eivät ole riittävästi selvillä. Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavalta jää pois tärkeitä kuidun, vitamiinien ja mineraalien lähteitä.
Christer Sundqvist kommentoi: Diabetesliiton väite, että vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavilta jää pois tärkeitä kuidun, vitamiinien ja mineraalien lähteitä, EI PIDÄ PAIKKAANSA. Kun olen analysoinut hiilihydraattitietoisesti ruokailevien asiakkaitteni ruokapäiväkirjoja, niistä välittyy aivan päinvastainen viesti: Kun lautaselta jätetään pois peruna, riisi ja pasta ja korvataan nämä vihanneksilla, paprikalla, pavuilla ja herneillä, silloin lautaselta löytyy enemmän tärkeitä ravintokuituja, vitamiineja ja hivenaineita.
15.3.2008 nimimerkki "mm" ilmoitti, että Ruotsissa on pantu tuulemaan. Kauppalehden keskustelupalstalla (Kahvihuone) on rohkea kirjoitus, jossa kerrotaan mm. seuraavaa:
"Virallisille" ravitsemussuosittelijoille potkuja Ruotsissa
Ruotsin sosiaalihallitus lopettaa diabeetikoille suosituksia rustanneen työryhmän työskentelyn. Sen "asiantuntijoiden" todetaan kyllä olevan muodollisesti päteviä mutta toivottoman vahvasti sidoksissa elintarvike- ja lääketeollisuuteen.
Sosiaalihallitus nimittää uuden asiantuntijaryhmän, ja ravitsemussuositusten kohderyhmää laajennetaan ulottumaan diabeetikoiden lisäksi sydän- ja verisuonisairaisiin sekä ylipainoisiin. Sosiaalihallituksen pääjohtaja haluaa, että Ruotsin Lääkäriseura nimittää uudet asiantuntijaryhmän jäsenet. Hän haluaa myös, että Ruotsin Valtion lääkelaitos (Statens beredning för medicinsk utvärdering) ja Elintarvikevirasto (Livsmedelsverket) ovat mukana työssä.
Toki tiedän, että Suomessa ei näistä Ruotsin puolella käytävistä debateista mitään tiedetä. On vain yksi "virallinen" totuus: 70-luvun Pohjois-Karjala-tutkimukseen perustuva. Mutta eiköhän tämä Ruotsin keissi joitain kiinnostane sentään Suomen puolellakin? Totuus ei pala tulessakaan.
7.3.2008 nimimerkki "Terveyskeskuslääkäri" kommentoi seuraavasti:
Mielenkiinnolla olen seurannut veteraaniurheilijan kirjoituksia. Pakko myöntää että tuossa hiilihydraattien rajoittamisessa väestötasolla on järkeä. Vastaanotolle ohjautuu pulskia mammoja ja pappoja sekä heidän lapsiaan. Kun niiltä kysyy mitä ovat syöneet saa vastaukseksi, että ovat syöneet kaikkea sitä kevyttä mitä kaupasta saa ja mitä neuvotaan syömään. Rasva on karsittu minimiin, hiilihydraatteja syödään posket pullollaan. Ruisleipää, makaronia, perunaa, riisiä, rasvatonta maitoa, rasvatonta jugurttia, kevytmakkaroita, kevytjuustoja, sokeroimattomia limuja...
Se vaikutus tällä kirjoittelullasi on ollut, että nyt tiedän olleeni aikoinaan oikeassa ja uskallan suositella sitä sinun hys hys -dieettiäsi potilailleni. Toivottavasti lääkärinä en tarvitse pelätä mitään kauheita palopuheita Lääkäriliiton suunnalta ja viran menetyksen pelkoa. Virkaveljeni Pekka Nykänen näyttäisi olevan samoilla linjoilla meikäläisen kanssa.
Miksi tämä asia on niin vaikea ymmärtää? Miksi tästä hiilihydraattien leikkaamisesta ruokavaliosta ei puhuta virallisesti? Luulisi että tällaiset jutut saisi isoja otsikoita lehdissä?
Terveyskeskuslääkäri
Sensaatiomainen paljastus Diabetesliiton sivuilla!
Diabetesliitto yllättää 6.3.2008 uutisoimalla viime vuoden puolella ilmestyneestä tutkimuksesta, jossa riisin, perunan ja muiden nopeasti veren sokeripitoisuutta nostavien ruokien syöminen saattoi altistaa naiset aikuistyypin diabetekselle. Suurin osa ihmiskunnasta syö juuri näitä ruoka-aineita. Suuren glykeemisen indeksin ruoat aiheuttavat veren glukoosipitoisuudessa nopean piikin, jonka laskemiseen tarvitaan runsaasti insuliinia. Tutkijat arvelevat, että ajan myötä tämä saattaa rasittaa haimaa ja edistää diabeteksen kehittymistä. Artikkelia ei sen kummemmin kommentoida Diabetesliitossa, mutta artikkelin julkaiseminen on jo melkoinen sensaatio.
Asioita aktiivisesti seuraava maallikko Jari Ristiranta on löytänyt 25.2.2008 Helsingin Sanomista trendikirjoituksen "Ruotsalaiset haluavat syödä enemmän rasvaa" ja siitä jutusta on kehkeytynyt vilkkaanpuoleinen keskustelu! Hyvä Helsingin Sanomat kun sallitte keskustelun aiheesta!
Pistän tähän ajatuksia herättävän kommentin suoraan tuolta Helsingin Sanomien keskustelupalstalta (lukekaa kommentti myös alkuperäisestä paikastaan!!):
Nimimerkki "virvatulet" kirjoittaa: "Ylipäätään tämä [Helsingin Sanomien] keskustelu on hyvä esimerkki siitä, miksei tiedettä tulisi liikaa popularisoida. Asiaan tarkemmin vihkiytymättömien ajatukset menevät helposti vinoon osin ristiriitaisiltakin vaikuttavien tutkimustulosten hämmentäminä. Oiva pohja salaliittoteorioille ja vaihtoehtoisille totuuksille."
Tähän vastaa nimimerkki "CLA" kahdessa viestissä, jotka olen yhdistänyt ja hieman vastauksen myös lyhentänyt: Olisin kiinnostunut teidän, virvatulet, koulutuksestanne, tekemistänne tutkimuksista ja niiden tulkinnasta?
Tieteeseen kuuluu kyseenalaistaminen aina, eihän niitä tutkimuksia muuten edes tehtäisi! Olisi kovin vaarallinen tilanne, jos tieteentekijä ei ymmärtäisi olevansa tekemisissä ehdollisten hypoteesien kanssa, jotka joko todistetaan oikeiksi tai todetaan puutteellisiksi tai virheellisiksi.
Kun tieteen tekijätkin puhuvat popularisoiden "kovista" rasvoista, joskus jopa tyydyttyneistä rasvoista, eivätkä sen kummemmin erottele teollisia transrasvoja maitorasvan luonnollisista transrasvahapoista sen enempää tutkimusmuuttujia asetellessaan kuin puheissaankaan, ei ole ihmekään, että suuri yleisö kauhistelee 'kovaa' tyydyttynyttä rasvaa, ja puurot ja vellit ovat iloisesti sekaisin.
Kyllä saikkututkimuksen tuloksista voi ihan helposti vääntää monta eri tulkintaa, niin voi tehdä mistä vain tutkimuksesta, kun keskittyy etsimään niistä vain omia näkemyksiä tukevia 'osatotuuksia'.
'Osatotuus' on se, että kasvirasvat (tuloksissa ei ilmeisesti eritelty rasvan laatua, vain sen lähde?) alentavat sv-tautiriskiä ja tämä tukee nykyisiä ravitsemussuosituksia. Kuitenkaan kaikki kasvirasvat eivät koostu tyydyttymättömistä rasvahapoista, vaan esim. kookosrasvassa on 85% tyydyttynyttä rasvaa. 'Lisätotuus' taas saikkututkimuksen tulosten perusteella on se, että vaikka kasvirasvat alentavat riskiä, luonnollisia tyydyttyneitä eläinrasvojakaan sisältävä vhh ei lisää sv-tautiriskiä, eli se on tässä suhteessa neutraali.
Ei siis voi vetää syy-suhdetta eläiperäisiin tyydyttyneisiin rasvoihin sv-tautiriskiä kohottavaksi vaikka kuinka yrittäisi väännellä. Riskiä kohottava tekijä taas oli (runsaista ja vääränlaatuisista hiilihydraateista johtuva) ravinnon korkea glykeeminen kuorma.
Kun nythän väite menee niin että vhh aiheuttaa sv-tautiriskin kasvua siksi, että siinä käytetään paljon tyydyttynyttä rasvaa. Tämä ei siis NHS:n tulosten tulkitsijoiden mukaan pidä paikkaansa. Miksi pitäisikään, eihän ravinnon (tyydyttynyt) rasva ole syyllinen sv-tauteihin? Perimmäinen Syy suonitukoksiin löytyy verisuonten tulehdustilasta eli inflammaatiosta. Ktl:n sivuilta voi lukea enemmän tästä. Tulehdusreaktion vähentäminen on siis paljon relevantimpi toimenpide sv-tautien suhteen kuin mahdollisia erittäin hyödyllisiä terveysvaikutuksia omaavien tyydyttyneiden rasvojen sokea karsiminen ruokavaliosta. Tulehdusta aiheuttaa antioksidanttien puute, ja ravinnon korkea glykeeminen kuorma, mikä lisää insuliinin eritystä. Mikä johdonmukaisesti ajatellen lienee myös syy insuliinihoidolla olevien diabeetikkojen lisääntyneesen kudosvaurioihin ja sv-tautiriskiin...
Tuloksia voi tulkita monella tavalla, Pohjois-Karjala-projektin ensimmäisestä graafista lähtien. Nythän tuosta graafista näkee vain sen, mitä on tapahtunut muutama vuosi ennen muutosta. Laskeva trendi taas oli jatkunut vertailuryhmänä toimineella Kuopionkin seudulla tasaisemmin viisi vuotta ennen kuin mikään rasvaprojekti-interventio on heitä koskettanut. Ja PK-projektissa alussa sydänkuolemat nousivat kahteen otteeseen vaikka käytetty rasva oli muuta kuin voita. Mikä on syynä tähän? Voidaanko ruokavalion rasvaa pitää syynä tähän? Jos voidaan, niin siinä tapauksessa P-k-projekti on aika vahva todiste teollisten transrasvojen haitallisuudesta.
Tulosten tulkinta lähtee aina raaka-datasta. Raaka-dataa taas kerätään tietyillä perusaksioomilla, jotka eivät välttämättä pidä paikkaansa. Graafikin on jo tulkintaa, siinä on heti kättelyssä jätetty muuttujista huomioimatta sellaisia mitä tutkimuksen tekijä ei ole pitänyt olennaisena. Tutkimuksen tekijä taas on kaikesta kriittisyydestään huolimatta ihminen, jota ohjaa muuttujavalinnassaan jokin tietty perusolettamus. PK:ssa se on ollut ravinnon eläinperäisen tyydyttyneen rasvan aiheuttama sv-tautiriski. Onko tuo oletus oikea on vielä todentamatta.
Helsingin Sanomat, Yleisradio, Kansanterveyslaitos, Valtion Ravitsemusneuvottelukunta, Suomen Sydänliitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen eduskunta, kaikki Suomen kansalaiset!
Lukekaa 23.2.2008 päivätty Dagens Nyheterin pääkirjoitus!
Pääkirjoituksessa Anders Isaksson "räjäyttää pankin"! Tuuli on kääntynyt! Ruotsissa on ilmeisesti tehty poliittinen päätös hyväksyä väestötasolla hiilihydraattitietoinen ruokavalio. Muulla tavoin on vaikea ymmärtää miten Ruotsin päälehdessä saa kirjoittaa noin ylistävään sävyyn hiilihydraatteja rajoittavasta ruokavaliosta. Diabeetikkoa pyydetään syömään vähän hiilihydraatteja ja paljon rasvaa sekä proteiinia. Ylipainoisia neuvotaan jättämään kevyttuotteet ostamatta ja laihtumaan syömällä oikeaa ruokaa. Ravitsemussuuntausta päätetään muuttaa koska muutoksen takana on niin suuri joukko arvostettuja tiedemiehiä ja tulee moraalisesti liian raskaaksi kieltää terveellisempi ruokavalioratkaisu. Muurit murtuvat ja eläinrasvan syyttäminen sydänsairauksista lopetetaan. Ruotsi valmistautuu yhteiskuntaan, jossa elintarvikepoliittinen kähmintä ei enää vaikuta siihen miten väestöpohjalle laadittavat suositukset kehittyvät. Tämä on tieteen riemuvoitto vailla vertaa!
Nimimerkki Perenna on kääntänyt Anders Isakssonin pääkirjoituksen suomen kielelle (KIITOS!):
Sormi ilmassa
Anders Isakssonin kolumni Dagens Nyheterissä 23.2.2008
Tunnustaessaan lääkäri Annika Dahlqvistin ruokavalio-ohjeen diabeetikoille Sosiaalihallituksen lääketieteen asiantuntijat antoivat hyvän esimerkin kahdella tuolilla istumisesta. Toisaalta AD:n vähähiilihydraattiruokavalion sanottiin olevan "sopusoinnussa tieteen ja koetellun käytännön tiedon kanssa ylipainoisten ja 2-tyypin diabeteksen hoidon suhteen", toisaalta Sosiaalihallituksen päätöstä ei pidä nähdä kannanottona "siihen, mitä ravitsemusohjeita ensisijaisesti tulee antaa missäkin tilanteessa".
Rivien välistä voi tulkita, että meidän pitäisi jatkaa Sosiaalihallituksen kansallisten ruokavaliosuositusten seuraamista ja pureskella kuusi-seitsemän leipäviipaletta päivässä ja valita mieluummin kevytmargariini kuin rasvainen voi. Se, että Annika Dahlqvistin runsasrasvainen ja vähähiilihydraattinen ruokavalio hyväksyttiin todeten että "ei ole osoitettu sen olevan vaaraksi", sisältää viestin, että Sosiaalihallituksen ruokavaliosuositukset ovat vaarattomia, korrekteja ja tehokkaita kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
Sosiaalihallituksen ravitsemuslinjaukset ovat olleet voimassa niin kauan, että lääkärit ja ravitsemusterapeutit osaavat ne ulkoa unissaankin. Niissä varoitetaan ihmisiä rasvasta yleensä ja eläinrasvasta erityisesti, niissä tulee proteiininsaanti rajoittaa 10-15 prosenttiin ja niissä tulee enemmän kuin puolet energiantarpeesta saada hiilihydraateista, mieluiten täysjyväviljasta ja runsaasta kuidusta. Näkyvä tulos rasvanvastaisesta taistelusta on keyttuotteiden vyöry kauppojen hyllyille: kevytmakkarat, kevytpasteijat, kevytviilit, kevytjäätelöt, kevytjuomat, jotka kaikki ovat täynnä hiilihydraatteja, kemiallisia makeutusaineita ja keinotekoisia makuaineita.
Omakohtaisesta kokemuksesta uskallan väittää, että sellainen ruokavalio tekee diabeetikoille enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Kun itse sairastuin diabetekseen 1990-luvun alussa, ravitsemusterapeuttien ruokavaliosuositukset eivät vaikuttaneet sitä eivätkä tätä, verensokeri aleni vain häivähtävän vähän ja lihoin niin että minusta tuli vaikeasti ylipainoinen.
Kun sitten aloin mitata eri ruoka-aineiden vaikutuksia, paljastui nopeasti että hiilihydraatit muodostivat ongelman: olut, leipä, murot, puurot, pasta, perunat ja riisi pillastuttivat verensokerin. Juurekset olivat parempia perunaa lukuunottamatta, mutta kaikkein parhaita olivat maan päällä kasvavat vihannekset: kaali kaikissa muodoissaan, parsakaali, pavut, tomaatit, salaatti, avokado, sipuli jne. Kokonaiset hedelmät menettelivät myös paitsi banaanit ja viikunat, mutta kaikki kuivatut, friteeratut, hillotut, puristetut, muusatut ja mehustetut nostivat verensokerin taivaisiin. Liha, läski, kala, muna, äyriäiset ja pähkinät olivat erinomaisia, samoin rasvaiset lihapitoiset makkarat, joissa ei ole perunahiutaleita. Makeanhimo sammui parhaiten tummalla suklaalla ja kookoksella.
Kuten useimpien, myös minun on vaikea luopua leivästä aamupalalla, mutta muutoin on tämä ruokavalio toiminut niin hyvin että olen voinut sallia itselleni jonkun lankeemuksenkin. Alussa paino aleni muutaman sata grammaa joka kuukausi ja nyt jo kymmenen vuoden ajan on painoni ollut sama kuin lukioaikoinani.
Itse asiassa tässä ruokavaliossa ei ole mitään erikoista eikä edes uutta, vaikeudet ovat pikemminkin ruokatottumusten muuttamisessa. Annika Dahlqvist ei ole niin yksin kuin viime viikkojen lehtiartikkelit antavat ymmärtää, kaupoissa on jo kauan ollut paljon vähähiilihydraattista ruokavaliota käsitteleviä kirjoja. Ruoka, joka vaimentaa verensokerin heilahteluja ja vähentää insuliinin tarvetta, on sopivaa meille kaikille, laihduttamistarpeesta riippumatta.
Se, että lääkärit ja ravitsemusterapeutit edelleenkin jakavat vanhoja ravitsemussuosituksia kuvastaa lähinnä yleisinhimillistä vastentahtoisuutta luopua mistään kerran opitusta ja yleisesti hyväksytystä. Epäily ja totuuden etsintä saattavat olla tieteen ihanne, mutta vakiintuneiden teorioiden ympärille muodostuu ajan mittaan niin vahvoja etunäkökohtia, että jokainen epäilijä ottaa riskin tulla leimatuksi oudoksi. Ei riitä että on oikeassa, täytyy myös saada oikeutta.
Virallisten ravitsemussuositusten takana olevia teorioita ja niiden yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin ei ole niin pitkään aikaan asetettu kyseenalaisiksi, että niitä on alettu pitää ainoina totuuksina. Kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten, akateemisten tutkijoiden ja lääkeyhtiöiden rautakolmio on pitänyt kriitikot aloillaan ja apurahat vaihtoehtojen tutkimukselle säästölippaassa.
Nyt kuitenkin muurit halkeilevat tämän teorialinnoituksen ympärillä, epäilijöitä on niin paljon ja he ovat niin ansioituneita tutkijoita, että heitä ei enää voi ohittaa kummajaisina. "Tutkijat eivät ole voineet kiistattomasti osoittaa kliinisissä kokeissa, että ravinnon tyydyttynyt rasva aiheuttaa sydänsairauksia", kirjoitti esimerkiksi amerikkalainen lääkäri [SIC!] Gary Taubes äskettäin International Herald Tribune –lehdessä.
Laaja akateeminen ja poliittinen tuki tieteellisille teorioille ei merkitse että nämä teoriat olisivat totuus, vain että niitä ei vielä ole todistettu vääriksi. Sosiaalihallituksen puolittainen perääntyminen Annika Dahlqvistin tapauksessa osoittaa, että asiantuntijoilla on nyt tuulta tunnusteleva sormi ilmassa ja sopeutuminen uusiin ideoihin on alkanut. Pian laihduttajia kehotetaan kiinnittämään huomiota hiilihydraatteihin ja vaihtamaan pasta carbonaransa pekoniin ja keitettyyn kukkakaaliin.
Asia on tärkeä!
Olihan hyvä kirjoitus. Voi kun tämän kirjoituksen näkisivät ne joiden pitäisi nähdä metsää puilta.
VastaaPoistaKiitos Aino.
VastaaPoistaEnnustuksesi toteutui: Asiasta ei kirjoita mitään tänäänkään Helsingin Sanomat, Yleisradio, Kansanterveyslaitos...
VastaaPoistaJatka tilanteen seuraamista ja Suomen kansan valistamista. Kiitos!
Mökkihöperö
Eivät pysty reagoimaan :-)
VastaaPoistaHuomenna on uusi päivä, Mökkihöperö ja toivossa on hyvä elää, Aino.
VastaaPoistaMiksi ktl muuttaisi ravitsemussuosituksiaan? Lääkkeiden myynti laskisi sellaisella tempulla. Ihan oikein on ktl:n mielestä, että kansa lihoo ja sairastelee.
VastaaPoistaantti
Ei ihan sentään Helsingin Sanomat, mutta Aamulehdessä on tänään toimittajan Teija Martinssonin kirjoitus "Ruotsi kiskoo innolla rasvaa".
VastaaPoistaOlen ihan samaa mieltä kanssasi, että tästä asiasta vaietaan Suomessa.
Reijo
Helsingin Sanomat tavallaan uutisoi aiheesta verkkosivuillaan, trendinäkökulmasta:
VastaaPoistaRuotsalaiset haluavat syödä enemmän rasvaa
Kiitos Reijo ja Jari kun seuraatte näitä kirjoituspuuhia eri medioissa!
VastaaPoistaMielenkiinnolla olen seurannut veteraaniurheilijan kirjoituksia. Pakko myöntää että tuossa hiilihydraattien rajoittamisessa väestötasolla on järkeä. Vastaanotolle ohjautuu pulskia mammoja ja pappoja sekä heidän lapsiaan. Kun niiltä kysyy mitä ovat syöneet saa vastaukseksi, että ovat syöneet kaikkea sitä kevyttä mitä laupasta saa ja mitä neuvotaan syömään. Rasva on karsittu minimiin, hiilihydraatteja syödään posket pullollaan. Ruisleipää, makaronia, perunaa, riisiä, rasvatonta maitoa, rasvatonta jugurttia, kevytmakkaroita, kevytjuustoja, sokeroimattomia limuja...
VastaaPoistaSe vaikutus tällä kirjoittelullasi on ollut, että nyt tiedän olleeni aikoinaan oikeassa ja uskallan suositella sitä sinun hys hys -dieettiäsi potilailleeni. Toivottavasti lääkärinä en tarvitse pelätä mitään kauheita palopuheita Lääkäriliiton suunnalta ja viran menetyksen pelkoa. Virkaveljeni Pekka Nykänen näyttäisi olevan samoilla linjoilla meikäläisen kanssa.
Miksi tämä asia on niin vaikea ymmärtää? Miksi tästä hiilihydraattien leikkaamisesta ruokavaliosta ei puhuta virallisesti? Luulisi että tällaiset jutut saisi isoja otsikoita lehdissä?
Terveyskeskuslääkäri
Terveyskeskuslääkäri kirjoittaa:
VastaaPoistaSe vaikutus tällä kirjoittelullasi on ollut, että nyt tiedän olleeni aikoinaan oikeassa ja uskallan suositella sitä sinun hys hys -dieettiäsi potilailleni.
KIITOS! Tämä onkin nöyrä toiveeni, että käytte näitä keskusteluja potilaittenne kanssa. Ihmetelkää potilaan kanssa miksi hän ei laihdu vaikka syö parhaiden virallisten oppien ja suositusten mukaan?
Minun mielestäni mielipideilmastossa on aistittavissa pientä liikehdintää vähemmän hiilihydraatteja suosivaan suuntaan.
Pistän kommenttisi näkymään etusivulle. Se oli erittäin hyvä kommentti!
"Miksi tämä asia on niin vaikea ymmärtää? Miksi tästä hiilihydraattien leikkaamisesta ruokavaliosta ei puhuta virallisesti? Luulisi että tällaiset jutut saisi isoja otsikoita lehdissä?"
VastaaPoistaLihominen (tai laihtuminen) nähdään opetuksessa ilmeisesti vain fysikaalisena ilmiönä, johon vaikuttaa vain kalorien määrä; joko kulutus on liian pientä tai sitten on tullut nautittua se laskennallisesti ylimääräinen voileipä liian usein.
Hormoneilla ei nähdä olevan mitään merkittävää vaikutusta, vaikka todellisuus ja erityisesti käytäntö puhuu ihan toista kieltä.
Jep, Westie, tämä on se tärkeä juttu. Todellisuus ja tiede eivät kohtaa tässä painonhallinnassa. Enhän minä voi tietää miten asian suhteen on ollut ennen muinoin. Ei minua painonhallinta juurikaan ole aiemmin kiinnostanut. Ravitsemusasiat kylläkin ovat kiinnostaneet jo ennen kuin minusta tuli kansainvälisestikin tunnettu minkkitutkija. Minkit saavat paljon omega-3-rasvahappoja tuoreen rasvaisen kalan muodossa - ei ihme että niiden turkki on niin hienossa kunnossa.
VastaaPoistaMinulla kävi näin:
Tiede vakuutti minut siitä, että en koske pitkällä tikullakaan mihinkään Hys hys -ruokavalioon.
Sitten osui matkani varrelle yksi härnäävä tiedemies ja luin kiukuspäissäni hänen tarjoamat lähteet ihan ajatuksella. Samaan aikaan ystävällisluonteiset samasta asiasta kiinnostuneet lähettivät minulle kirjoja ja lisää artikkeleita luettavaksi. Ja niin kuin tässä "käännytystyössä" ei olisi ollut kaidan tien kulkijalle vielä tarpeeksi, rupesin saamaan pyyntöjä asiakkailta, että onko heidän hys hys -ruokavalionsa mitenkä terveellinen?
En minä osaa tätä minulle tapahtunutta muutosta mitenkään järkevästi selittää. Hys hys -ruokavalio vain jostain syystä toimii ja asiakkaani (ja miljoonat muut ihmiset) pysyvät terveenä syömällä päinvastoin kuin virallisissa ravitsemussuosituksissa neuvotaan.
Mielenkiintoista...
Pidin tuosta ideastasi houkutella lääkärit keskustelemaan. Omissa ympyröissään voivat keskustella siitä pitäisikö hiilihydraatteja rajoittaa terveyttämme silmälläpitäen.
VastaaPoistaToivoisin kuitenkin että kerrotte tänne mihin olette keskusteluissanne päätyneet. Tieto hiilihydraateista kiinnostaa kovasti myös meitä tavallisia höperöitä.
Mökkihöperö
Tuota noin, Mökkihöperö, ihan noin loistavaa ideaa en olisi ihan yksin keksinyt. Siihen tarvittiin eräältä lääkäriltä aloite. Keskusteluun lääkäreiden kesken innostan kovasti! Lääkärit ovat keskeisessä asemassa kun hiilihydraattitietoisempaa ruokavaliota sovelletaan potilastyössä.
VastaaPoistaToinen tärkeä valistustyötä tekevä ryhmä on laillistetut ravitsemusterapeutit. Oppikirjoja ei ehkä tarvitsee kirjoittaa uusiksi. Riittää kun terapeuteille sallitaan oman järjen käyttö. Tähän kansaan tehoaa muukin kuin ravinneköyhä peruna, riisi ja pasta.
Katso karppifoorumista miten hienosti täällä sinunkin blogissasi esiintyvä Perenna on määritellyt tuon käyttämäsi termin hiilihydraattitietoinen:
VastaaPoistaVHH ja HHH (vähättelyä ja hihittelyä)
Hiilihydraattitietoinen ruokavalio tarkoittaa ruokavaliota, jossa otetaan huomioon hiilihydraattien verensokeria kohottava vaikutus. Tavoitteena on välttää verensokerin heilahteluja. Tasainen verensokeri helpottaa nälänhallintaa ja on itsenäinen terveystekijä.
Nopeasti verensokeria kohottavat ns. nopeat hiilihydraatit karsitaan pois ruokalistalta: peruna, valkoiset jauhot, riisi, sokeri; viljatuotteita rajoitetaan tai niistä luovutaan kokonaan. Hiilihydraattitietoista ruokavaliota voi harjoittaa joko vähähiilihydraattisesti (vhh) tai hyvähiilihydraattisesti (hhh).
Vhh-ruokavaliossa hiilihydraatit saadaan ensisijaisesti kasviksista. Nämä ovat ns. "hyviä" hiilihydraatteja, joissa on paljon hivenaineita ja kivennäisiä sen lisäksi, että ne nostavat verensokerin hitaasti.
Hhh-ruokavaliossa nopeat ja ravintoarvoiltaan köyhät ns. "huonot" hiilihydraatit vaihdetaan "hyviin". Hiilihydraatteja syödään hieman enemmän kuin vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa eikä viljoja kokonaan karsita ruokalistalta. Hhh-ruokavaliota kutsutaan usein GI-dieetiksi.
Kasvikset ovat olennainen osa kaikentyyppisiä hiilihydraattitietoisia ruokavalioita: tiukimmassakin aloitusvaiheessa tulisi syödä kolme kupillista vähähiilihydraattisia kasviksia päivässä.
Miksi ja miten se toimii?
Kalori ei ole vain kalori! Ruoan ravintoaineet käynnistävät monimutkaisia aineenvaihduntaprosesseja.
Kun syöt hiilihydraatteja – mitä tahansa hiilihydraatteja: ruisleipää, perunoita tai makeisia - verensokerisi nousee. Nopeasti ja paljon tai hitaasti ja vähän, mutta nousee. Verensokerin nousu saa haiman erittämään vereen insuliinia, jonka vaikutuksesta verensokeri taas laskee.
Insuliini ohjaa kehon sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa. Veren korkea insuliinimäärä saa rasvasolut imemään ravintoaineita verestä ja varastoimaan ne rasvana. Sen lisäksi insuliini "lukitsee" rasvasolut, jotka eivät luovuta sisältöään käyttöön niin kauan kuin veressä on paljon insuliinia.
Veressä uiva sokeri on valmista helppokäyttöistä polttoainetta mutta työläämpää varastoida, joten keho käyttää sitä kulutukseen niin kauan kuin sitä on. Ravinnon rasvat sen sijaan varastoituvat ilman suuria työstöjä, joten keho varastoi ne ja käyttää sokerit, jos molempia on tarjolla. Jos hiilihydraatteja syödään vain vähän, rasvat käytetään kulutukseen heti.
Kun totunnaisesta ruokavalikoimasta karsitaan pois sellaisia ruoka-aineita, joita on syönyt joka päivä runsaasti, on huolehdittava siitä, ettei synny vajausta minkään tarpeellisen ravinto-, hiven- tai kivennäisaineen saannissa. Esimerkiksi peruna ja leipä ovat suomalaisten tärkeä kaliumin ja magnesiumin lähde, koska niitä syödään paljon joka päivä. Hiilihydraattitietoisessakin ruokavaliossa on runsaasti näiden kivennäisten lähteitä. Esimerkiksi perunan voi vaihtaa vaikkapa parsakaaliin, josta saa kivennäisiä ja hivenaineita, myös kaliumia, sen minkä perunastakin saa. Banaanista saadun kaliumin voi korvata tummasta sokerittomasta kaakaojauheesta tehdyllä vahvalla kaakaojuomalla. Kaakaojauheessa on myös paljon kuituja.
Ravinnosta karsittujen hiilihydraattien energiamäärä korvataan luonnollisilla, mahdollisimman vähän käsitellyillä rasvoilla. Varsinaista terveysravintoa on rasvaisen kalan rasva. Teollisia transrasvoja (niitä on sipseissä, ranskalaisissa perunoissa, kasvirasvajäätelöissä, kaupan leivonnaisissa, kekseissä, valmisruoissa jne.) ei pitäisi syödä lainkaan. Luonnonrasvoja ei tarvitse kavahtaa – rasvan karttelu on tarpeen vain silloin, kun ruokavalio sisältää runsaasti hiilihydraatteja. Kevyttuotteissa rasva usein korvataan sokerilla. Kun teollisissa kevyttuotteissa lisäksi on paljon lisäaineita, niitä ei ole mitään syytä suosia, päinvastoin.
Proteiinia eli valkuaisaineita (liha, maitotuotteet) ei ole tarpeen syödä enempää kuin runsashiilihydraattisellakaan ruokavaliolla.
Olen seurannut Christerin kirjoituksia ja täällä käytyä keskustelua suurella mielenkiinnolla. Tässä on muutamia kommentteja/mielipiteitä esille tulleista asioista.
VastaaPoista1. KTL:n ravitsemussuositukset
Blogissa on käyty paljon keskustelua siitä, pitäisikö yleisiä ravitsemussuosituksia muuttaa niin, että hiilihydraattien suhteellista osuutta pienennettäisiin. Usein perusteluna on ollut se, että nykyinen runsaasti hiilihydraattia sisältävä ruokavalio saa ihmiset lihomaan ja aiheuttaa mm. tyypin II diabetesta.
Suomalaiset ovat lihoneet selvästi viimeisen 20 vuoden aikana. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, ettei lihomisen syynä ole energiansaannin lisääntyminen, vaan energiankulutuksen pieneneminen. Ravinnosta saadaan vähemmän energiaa kuin vielä 20 vuotta siten. Suomalaiset eivät siis liiku riittävästi. Nykyisen terveysliikuntasuosituksen mukaan jokaisen miehen ja naisen tulisi liikkua kohtuukuormitteisella teholla 30 minuuttia, mielellään joka päivä. On huomattava, että tämä on terveyden kannalta MINIMISUOSITUS, jota suuremmalla liikuntamäärällä on lisää positiivisia vaikutuksia yksilön terveyteen. Tavoiteltavampaa olisi, että hikoilua ja hengästymistä aiheuttavaa liikuntaa harrastettaisiin ainakin 3-4 kertaa viikossa 45-60 minuuttia/liikuntakerta.
Yleiset ravitsemussuositukset on tehty niin, että niissä on oletettu ihmisten liikkuvan suositusten/tavoiteltavan liikuntamäärän mukaan. Mm. ylipainoiselle KTL:n liikuntasuositus on 60 minuuttia kohtuukuormitteista liikuntaa päivässä. Kohtuukuormitteisuudella tarkoitetaan neljän P:n teholla tehtävää liikuntaa (pystyy puhumaan puuskuttamatta mutta hikoile ja hengästy hieman –teho). Olen vahvasti sitä mieltä, että hiilihydraattien määrän rajoittaminen yleisestä suosituksesta johtaisi suurella osalla suositusten mukaan liikkuvista puutteellisen palautumiseen sekä mahdollisiin puutostiloihin (liikuntahan lisää ravintoaineiden tarvetta), ja tätä kautta mahdollisesti mm. ylirasitusvammoihin ja vastustuskyvyn heikkenemiseen.
Liikun itse tuon 3-4 kertaa viikossa, hikoillen ja hengästyen, ja mikäli joku päivä jää hiilihydraattien (pasta, riisi, peruna) määrä turhan alhaiseksi, niin kyllä sen seuraavana päivänä havaitsee poikkeuksellisena väsymyksenä. En siis näe teoreettisella/käytännön tasolla mitään syytä muuttaa nykyisiä ravitsemussuosituksia hiilihydraattien suhteellisen määrän suhteen. Nehän on kuitenkin tehty suositusten mukaan liikkuville ihmisille. Eri asia sitten on, pitäisikö suosituksia vähemmän liikkuville ja ylipainoisille laatia erilliset ravitsemussuositukset, joissa hiilihydraattien määrää (E%) olisi laskettu. Tässä voisi olla asiaa.
Otetaanpa teoreettinen esimerkki. Kuvitellaan, että nykyiset ravitsemussuositukset heitettäisiin romukoppaan ja ne korvattaisiin ”hiilihydraattitietoisilla” ravitsemussuosituksilla. Mitä tapahtuisi väestön terveydelle? Tippuisivatko vararenkaat ihmisten vyötäröltä? Vaikka paino saattaisikin tippua ja tyypin II diabetesluvut pienenisivät, epäilen, että tilalle tulisi uusia, ehkä jopa edellä mainittuja vakavampia terveysongelmia. Viljatuotteet, ja varsinkin kokojyväviljatuotteet, sekä peruna ovat suomalaisen ravitsemuksen perusta, ja niistä saadaan suuri osa kivennäisaineista ja vitamiineista. Mikäli em. ruoka-aineet karsitaan ravinnosta pois, on nämä vitamiinit ja kivennäisaineet saatava jostain muualta. Jos olen ymmärtänyt ”hiilihydraattitietoisen” ravitsemuksen oikein, niin peruna, vilja, riisi ja muut hiilihydraattipitoiset tuotteet korvataan värikkäillä kasviksilla ja marjoilla, joissa on runsaasti kivennäisaineita, vitamiineja sekä muita terveydelle hyödyllisiä yhdisteitä. Kuinka suuri osa suomalaisista on kuitenkin valmis syömään tätä ”kanien ruokaa”? Mediassa on toitotettu jo kauan hokemaa ”puoli kiloa vihanneksia, kasviksia ja hedelmiä päivässä”. Totuus on kuitenkin, että vain ani harva suomalainen syö em. ruoka-aineita tämän suosituksen mukaan. Mikäli viljatuotteet, riisi ja peruna karsitaan pois tai niiden määrää vähennetään radikaalista, ei tuo ”puoli kiloa päivässä” taida enää riittää kaikkien tarvittavien kivennäisaineiden ja vitamiinien saannin turvaamiseksi, vaan niitä pitäisi syödä vieläkin enemmän. Söisivätkö suomalaiset väestötasolla tarkasteltuna tämän määrän tätä ”kaninruokaa”?
Itse uskon, että tämä teoreettinen esimerkki johtaisi siihen, että hiilihydraattien määrä energiaprosentteina kyllä laskisi, mutta lasku johtuisi perunan sekä täysjyväviljatuotteiden käytön vähentymisestä eikä suinkaan sokerin tai muiden korkean GI:n tuotteiden käytön vähentymisestä. Ihmiset kun ovat persoja makealle, sanoivatpa suositukset mitä tahansa.
Meillä on yleiset ravitsemussuositukset, mutta kuinka moni oikeasti syö suositusten mukaan? Se että hiilihydraattien suhteellinen osuus on nykyisissä suosituksissa korkea, ei suinkaan tarkoita sitä, että olisi tarkoituksenmukaista syödä karkkia, jäätelöä, piparia ja pullamössöä joka välipalalla. Yleisten ravitsemussuositusten muutosta tärkeämpää on opettaa suomalaiset syömään oikein. Tähän päästään, kun ihmiset vähentävät runsaasti sokeria (lue: korkea GI) sisältävien tuotteiden käyttöä ja suosivat kokojyväviljatuotteita sekä vihanneksia, kasviksia ja hedelmiä. Ei hiilihydraattien suhteellista määrää tarvitse suosituksista mihinkään muuttaa, kunhan vain hiilihydraattien laatuun kiinnitetään enemmän huomiota.
2. Hys hys –ruokavalio
Blogissa on usein mainittu lääkäreiden suhtautuvan varauksella ruokavalioihin, joissa hiilihydraattien määrää on vähennetty. Epäilen suuresti, että monien lääkäreiden/muiden terveydenhuollon parissa työskentelevien henkilöiden kielteinen kanta johtuu siitä, että he eivät ymmärrä mitä moniselitteisillä ruokavalioiden nimillä oikein tarkoitetaan. Atkinsin dieetti, Zone dieetti, hys hys –ruokavalio, hiilihydraattitietoisuus ja monet muut epäselvät termit eivät loppujen lopuksi ole kovinkaan hyvin ruokavaliota kuvaavia. Uskon myös, että monet lääkärit rinnastavat esimerkiksi hiilihydraattitietoisuuden Atkinsin perinteiseen ruokavalioon, jossa käytännössä eletään proteiineilla ja rasvoilla. Luulisin lääkäreiden suhtautuvan ”hiilihydraattitietoisuuteen” huomattavasti suopeammin, jos he tietäisivät, ettei sen mukaan syöminen tarkoita hiilihydraattien lopullista karsimista ruokavaliosta. Itse en ainakaan näe mitään syytä huolestua HIEMAN yleisiä ravitsemussuosituksia pienemmästä hiilihydraattien saannista (silloin kuin kyseessä ovat henkilöt, jotka liikkuvat selvästi suosituksia vähemmän).
3. Tyydyttyneet rasvat
Blogissa ja keskustelussa on puolustettu ”luonnollisten rasvojen” käyttöä: meijerivoita leivän päälle jne. Olen samaa mieltä siitä, ettei näiden ”luonnollisten rasvojen” maltillinen käyttö aiheuta terveydellisiä riskejä, mikäli ruokavalio on muuten kunnossa. Luulen, että suurimmalla osalla henkilöistä, jotka noudattavat ”hiilihydraattitietoista” ruokavaliota, on sen verran pohjatietoa ravitsemuksesta, että he osaavat syödä terveellisesti, vaikka esimerkiksi viljatuotteet, riisi ja peruna ruokavaliosta karsittaisiinkin. Uskallan kuitenkin väittää, että väestötasolla tuota tietämystä ja ennen kaikkea kiinnostusta ruokavaliota kohtaan ei kuitenkaan samalla tavalla löydy. Mikäli syödään paljon lihaa ja lihasta saatavaa rasvaa vielä täydennetään laittamalla leivän päälle meijerivoita sekä juomalla täysrasvaista maitoa ja syömällä runsaasti rasvaa sisältävää jogurttia, niin uskoisin, että tyydyttyneiden rasvojen saanti nousisi niin suureksi, että siitä seuraisi terveydellisiä haittoja. Erittäin haitallinen tällaisesta tilanteesta muodostuisi silloin, kun vihannesten, kasvisten ja hedelmien syöntiä olisi laiminlyöty. Ja faktahan on, että suomalaiset (varsinkin suomalaiset miehet) ovat laiskoja syömään näitä ”rehuja”.
Tässähän tätä tekstiä jo ihan riittävästi olikin. Asiallista keskustelua odotellen:
TtM eli turhan tiedon maisteri
Kommentoin TtM - "Turhan tiedon maisteria" ihan lyhyesti (kauhea kiire!).
VastaaPoistaMaisterilta tuli hieno jatko keskustelullemme! Olen pitkälti samaa mieltä. Liikkumattomuus on suuri ongelma. Valitettavasti vähän liikkuvalle ei tahdo sopia niin voimakas hiilihydraattialtistus kuin VRN suosittelee. Tähän maamme terveysvaikuttajat ovat vähitellen taipumassa, mitä nyt joku Diabetesliitto haraa vähän vastaan!
Hys hys -ruokavalio on huono nimivaihtoehto sille ruokavaliolle, jota suurin osa maamme vähän liikuntaa harrastavista kansalaisistamme tulisi noudattaa. Puhun Hys hys -ruokavaliosta lääkäreiden, terveysvaikuttajien ja laillistettujen ravitsemusterapeuttien kanssa sekä yleisluennoillani vain ja ainoastaan sen takia, etteivät ihmiset painaisi paniikkinappulaa liian aikaisin. Heti jos mainitsee karppauksen, VHH:n, Atkinsin tms. lääkärit yms. kirjanoppineet sulkevat korvansa. On parempi, että kuuntelevat muutaman lauseen verran pitemmälle.
Perunan, riisin ja makaronin vaihtuminen paprikaan, kaaliin, persiljaan, porkkanoihin, tomaatteihin jne. näyttäisi radikaalisti parantavan ruoan ravitsemuksellista tasoa. Tästä on lähiaikoina tulossa fiksun asiakkaani ja minun yhdessä kirjoittama juttu jossakin arvovaltaisessa lehdessä. Sen verran hehkutan asiaa jo nyt, että paprika lyö perunan eri ravintotekijöiden suhteen noin 70 - 0. Ottelu on itse asiassa hyvin tyly perunan ja paprikan välillä.
Monipuolisesti kannattaa nauttia rasvoja ja mahdollisimman luonnollisessa muodossa. Margariini on kaukana luonnosta, siksi sitä ei pidä käyttää. Meijerin kautta kulkeva voi ei ole parasta mahdollista, mutta luomuvoita tms. sellaista on niin kovin vaikea saada käsiinsä. Meijerivoi hakkaa margariinin 100 - 0. Sekin ottelu on siis tavattoman tyly.
Kommentoikaa TtM:n ajatuksia!
Miksi minun pitäisi syödä makaroonia, jos kerran voin valita ihania ravinteikkaita eri värisiä kasviksia enemmän? Ja öljyloraus saa ne maistumaan tai voinokare....
VastaaPoistaMasentava ymmärrys professorilla:
VastaaPoistaUudessa Suomessa blogipostaus tältä päivältä, jossa käsitellään lihavuutta tulehduksellisena tilana:
linkki
Ei voi olla totta, että kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori ei ymmärrä inflammaation ja infektion eroa tässä yhteydessä! Kommentteihin onkin lukija korjannut asian. Kuitenkin, blogikirjoitus indikoi virallisterveellisen virkakunnan tietotason monipuolisuutta, ei häävi :(
Ruotsissa pantiin tuulemaan.
VastaaPoistahttp://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=83838&tstart=0
mm
Ruotsissa on todellakin pantu tuulemaan. Jääviysongelmien takia pistetään neuvottelukunnat uusiksi. Suomessa asiat ovat toisin. Katsokaa esimerkiksi Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan nykyistä kokoonpanoa! Miten tällainen neuvottelukunta on voitu ylipäätänsä perustaa???:
VastaaPoistaValtion ravitsemusneuvottelukunnan kokoonpano 15.4.2005 - 14.4.2008 (Pitäiskö suurin osa näistä vaihtaa jääviyden takia???):
Pääjohtaja Pekka Puska, KTL. Suomen Sydänliiton puheenjohtaja. Margariinimannekiini. ALKO:n hallituksen varsinainen jäsen. ym. ym. Jääviys ongelma on huomattavan suuri.
Osastonjohtaja Jorma Hirn, Evira. Elintarvikkeiden laatustrategian yhteistyöryhmän jäsen. Jääviys ongelma aivan valtava.
Ylitarkastaja Anna Lemström, KTM. Yritysten toimintaedellytyksistä vastuussa. Jääviys on iso ongelma.
Ylitarkastaja Suvi Ryynänen, MMM. Vastaa MMM:n eri hankkeiden rahoituksesta. Isot jääviysongelmat.
Neuvotteleva virkamies Kaija Hasunen, STM. Helsingin ruokapalveluista vastaava. Jäävi lähes kaikessa suhteessa.
Erikoistutkija Paula Hakala, KELA. Jäävi lihavuutta käsittelevissä asioissa. Suomen Lihavuustutkijat ry:n asiantuntija.
Erikoistutkija Satu Männistö, KTL. Ehkä porukan ainoa puhdas pulmunen.
Professori Hannu Mykkänen, Kuopion yliopisto. Laajat yhteydet elintarviketeollisuuteen.
Tutkimuspäällikkö Eeva-Liisa Ryhänen, MTT. Vastuussa yritysten rahoituskuvioista. Erittäin jäävi.
Ylitarkastaja Marjaana Manninen, OPH. Epäselvää mitä opetushallituksen ylitarkastaja tietää ravitsemuksesta.
Johtaja Seppo Heiskanen, ETL. Elintarviketeollisuusliitto on suomalaisen elintarviketeollisuuden edunvalvoja. Suuri jääviysongelma.
Tiedotuspäällikkö Leena Packalén, MTK. Maataloustuottajien edut tulee huomioitua täysimääräisesti. Istuu Leipätiedotus ry:n hallituksessa. Jäävi tekemään mitään päätöksiä viljatuotteiden suosituksista.
Kehityspäällikkö Katja Pethman, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry. Yhteistyötä elintarviketeollisuuden kanssa. Pethman on Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry:n johtokunnassa. Jäävi elintarviketeollisuutta koskevissa päätöksissä.
Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija Riitta Tainio, Suomen Kuluttajaliitto ry. Taitaa olla ihan OK??
Kehittämispäällikkö Marjaana Lahti-Koski, Suomen Sydänliitto ry. Lahti-Koski tuskin on oikea ihminen päättämään ravitsemusasioistamme.
Toiminnanjohtaja Pirjo-Riitta Lausmaa, Suurtalousalan yhteistyöjärjestö FIDA ry. Suurtalousala on hyvin edustettuna!
Toiminnanjohtaja Mika Pyykkö, Terveyden edistämisen keskus ry. Lonkerot ulottuvat Leipätiedotuksesta Maito ja terveys ry:yn. Pois vaan!
Neuvottelukunnan päätoimisena pääsihteerinä on Raija Kara Elintarvikevirastosta. Istukoon nyt sitten jos vain toimii sihteerinä.
Aika synkältä näyttää siis.
Tätä anonyymin listaa ravits. neuv. kunn. jäsenistä pyöritetään Diabetesliitossa (keskustelu). Ja paljon muutakin kopioidaan sinne erinomaisesta blogistassi. Saimme tarjouksenne käydä diabetesyhdistyksessämme luennoimassa. Jos asia minusta on kiinni niin saisit tulla vaikka huomenna. Niin huutava pula täällä on oikeasta tiedosta mitä diabeetikko saa syödä!!
VastaaPoistaKyllä me näitä tekstejäsi luemme ja tarkkaan luemmekin! Näin siellä myös tällaisen kommentin, johon ilmeisesti olet antanut aiheen:
vivianv:
Ja nyt on nähty sekin päivä, että ohituksella pienemmäksi rajoitettu (imeytyvä) sokerikuorma parantaa 2-diabeteksen, mutta sama tehtynä ilman suurta leikkausta pelkästään syömällä on vaarallista ja tappaa.
On tullut pari anonyymia kommenttia. Seuraan satunnaisesti Diabetesliiton keskusteluja. Mielenkiintoista keskustelua!
VastaaPoistaKäyn lähiaikoina aika monessa diabetesyhdistyksessä kertomassa diabeetikon ruokavaliosta. Nähdään siellä!
Tsemppiä!
Kysyin vähän aikaa sitten lääkäriltäni onko rasva niin vaarallista kuin väitetään. Olin tietenkin kovin kiinnostunut kuulemaan hänen mielipiteensä tästä. Hän kuitenkin yllätti minut täysin. Lääkäri sanoi että on parempi kun ei sano mitään varmaa ravitsemuksesta lääkärinä. Pitää antaa ravitsemusalan asiantuntijoille työrauha tässä asiassa. Ravitsemus on erittäin monimutkainen asia. Lääkäri kertoi myös kuulleensa eräälä luennolla että vanha ja perinteinen ruoka on tulossa takaisin. Sellanen ruoka jossa käytetään reilusti voita ja eläinrasvaa. Kevyttuotteiden suosimiselle hän uskalsi ennustaa yhä vähäisempää tukea tulevina vuosina. Hän vavhvisti epäilykseni että kevyttuotteet voivat lihottaa. Ehkä asia ei ole niin synkkä lääkäreiden keskuudessa kuin yleisesti väitetään. Ainakin oma lääkärini vaikutti hyvin viisaalta.
VastaaPoistaHyvä tuntematon potilas. Oli mukava lukea kommenttisi! Kevyt ja rasvaton ruokavalio ei todellakaan ole pysyvä ratkaisu painonhallintaan. Pidin hieman ongelmallisena tuota kun lääkärisi vieritti vastuun ravitsemusvalistuksesta ravitsemuksen ammattilaisille. Löytyykö sellainen paikkakunnaltasi?
VastaaPoistaVastasit nopeasti! En minä ole mikään rasvaisen ruoan kannattaja. Syön vähärasvasista kalkkunaa ja paljon kalaa. Se ruokailussani on muuttunut että perunaa ja riisiä menee tosi vähän. Pastasta ja makaroonista en ole koskaan välittänyt. Voi sanoa että syön ihan lautasmallin mukaan mutta siitä puuttuu se peruna. Sen perunan jättämän kolon täytän paprikasuikaleilla. Kukkakaalista ja parsasta en pidä. Täytyyhän siinä hiilihydraattirajoituksessa jokin idea olla kun siitä kirjoitetaan niin paljon tieteellisiä tutkimuksia. Ihmettelen mikä kauhea vimma joillakin on puolustaa sitä perunan asemaa lautasella.
VastaaPoistaHyvä homma tuntematon potilas. Olen tehnyt jonkin verran vertailuja mitä tapahtuu jos lautaselta jättää perunan pois. Paprika on erinomainen perunan korvaaja.
VastaaPoistaMonille hiilihydraattitietoisuutta vielä minuakin voimakkaammin hehkuttaville tiedoksi, että minä itse syön perunaa. Minulle peruna sopii. Liikun yli 10 tuntia viikossa.
Kiesus christer tuota sun sivua.
VastaaPoistaTuo värien kirjo on sitten niin... no katso mallia toisten blogeilta. Ja ne fontit. Tee jotain koska asia minkä eteen puhut on hyvä, ulkoasu on vain suorastaan... sirkus + sateenkaari.
Voit poistaa tämän viestin sen luettuasi.
Kiitos Anonyymi aiheellisesta kommentistasi. Värikkyyttä on liikaa blogissa, luennoilla ja kirjoissani. Minulla ei ole tapana matkia ketään, ei edes blogikirjoittelussa.
VastaaPoistaKunnioitan mielipidettäsi kuitenkin sillä tavalla, että vähennän fonttien värikkyyttä tässä "Viikon kirjoituksessa".
Tsemppiä,
toivoo Christer
Tämän kirjoituksen vanha ulkoasu oli värikkyydestään huolimatta parempi kuin uusi, koska suorat lainaukset erottuivat paremmin pienemmän kirjasinkoonsa ansiosta. Kyllä tästä blogista aina on selvän saanut, vaikka ulkoasussa onkin parantamisen varaa. En kiinnitä nykyään mitään huomiota kirjavuuteen, koska luen tätä usein. Sitä paitsi itse asia on aina melko hyvin esitetty.
VastaaPoistaMielestäni varsinkin pitkät ja suorat lainaukset pitäisi ilman muuta olla pienemmällä fontilla kuin muu teksti! Kaksi eri fonttikokoa artikkelissa ei tee siitä missään nimessä sekavaa luettavaa. Lyhyistä lainauksista en ole varma, mutta olisiko kursiivi (italic) hyvä? Väreihin en ota kantaa.
Ja se hiilihydraattitietoisuus, sitä pitäisi edistää voimallisesti. Lukemattomat ihmiset eivät ole varmaankaan koskaan nähneet tätäkään blogia...
TtM ajatukset olivat hyviä. Syy ei ole yksinomaan ruokavalion. samaan aikaan kun liikkuminen vähenee, suoltaa telkka mainoksia; osta tätä, syö tuota. Oma vanha äitini ainakin tuntuu uskovan jokaisen "kauppiaan" terveysväitteet mukisematta.
VastaaPoistaJonkinlainen "potaskaa" -merkintä olisi melkein liitettävä mainoksiin. Tuskin tässä vapaassa markkinataloudessa kuitenkaan tähän suostuttaisiin.
(Lainaan tässä A. Mannisen legendaarista lausahdusta.)
Muistuttaisin kuitenkin, että molemmin puolin leirejä olisi pitäydyttävä tutkitussa tiedossa. Tämä MAD-uskovaisuus saattaa juuri estää eri puolten lähentymisen.
Tämä jäi vaikutelmaksi lukiessani Diabetesliiton lausunnon ja oheisia kommentteja.
Kalori on edelleen kalori.
Kiitos Juuston ystävä kommentistasi. Sen varassa jaksan taas näitä kirjoituksiani blogiin tuoda.
VastaaPoistaPotkupami ottaa esille hyvin tärkeän asian: auktoriteetteihin uskominen. Oma äitisi uskoo kaikkiin "kauppiaiden" väitteisiin. Niinhän asian laita on. Me uskomme siihen mihin opimme luottamaan.
VastaaPoistaMaamme auktoriteetit vetoavat siihen, että ravitsemussuositukset ovat pelkkiä suosituksia, joita ihminen voi joko noudattaa tai jättää noudattamatta. Tämän sanoessaan he unohtavat kuitenkin kertoa, että lähes puolustuskyvyttömät päiväkotilapset, koululaiset ja vanhukset ovat sen ruokatarjonnan varassa mikä heille nähdään parhaaksi tuoda ruokapöytään nautittavaksi. Ja maamme laitoksissa toteutetaan nimenomaan VRN:n ohjeistuksia.
Tottakai me aikuiset voimme yrittää kaupan alahyllyiltä ruokakaupan taaimmaisesta nurkasta jotain terveellistäkin sapuskaa löytää ostoskoriimme, mutta kuka jaksaa pitemmän päälle vastustaa sitä silmien korkeudelle levittyvää "ihanuutta" ja sitä mitä "kaikki muutkin" ostavat ja jota neuvotaan ostamaan viranomaistemme toimesta?
Tsemppiä teille kaikille terveellisiä ruokavalintoja tekeville! Kun teitä on riittävän paljon, silloin kauppias näkee tavaranmenekistä mitä hänen kannattaa sijoittaa paremmin näkösälle.
Niin hyviä kirjoituksia täällä.Mutta itse liikkuvana henkilönä syön kyllä paljon ruisleipää ja myös kaurapuuroa.Paljon rasvaista juustoa ja voita.Peruna kuuluu myös ruokavalioon.Jotenkin tuntuu,että en saa tarpeeksi energiaa,jos jätän leivän ja perunat pois.Olen laiha painan 68kg ja olen 179cm pitkä.
VastaaPoistaTalvisin liikun suksilla lähes päivittäin 1-2 tuntia.Kesällä hölkäten,pyöräille,rullasuksilla,sama aikamäärä.
Harrastat Anonyymi paljon liikuntaa. Sinulle sopii peruna, ruisleipä ja kaurapuuro. Vähemmän liikkuvan pitää olla tarkempi sen suhteen mitä pistää suuhunsa. Perunan korvaaminen paprikalla ja ruisleivän vaihtaminen porkkanaan voi olla paikallaan jos liikuntapanos jää vaatimattomaksi. Rasvaista juustoa ja voita voi vähän liikkuva syödä kohtuullisia määriä, te voitte syödä sitä reippaammin. Ottakaa täysi hyöty irti liikunnasta, levätkää ja syökää hyvin!
VastaaPoistaKiinnittäisin huomiota tähän:
VastaaPoista"Kiukkuisia sähköposteja, kantaaottavia kirjoituksia ja kiivaita yleisönosastoviestejä - ravintokeskustelusta on Suomessa kehkeytynyt ennennäkemätön soppa. Sitä hämmentää joukko ravintoaktivisteja.
He ampuvat virallisen ravitsemusopin edustajia kovin syytöksin: Terveysviranomaiset ovat kolme vuosikymmentä lietsoneet suomalaisiin rasvakammoa. Mikä on lopputulos? Kansa lihoo entisestään. Todellisuudessa rasvaa pahempi vihollinen ovat hiilihydraatit. Jos leivän, pastan ja perunoiden tuputtaminen ei lopu, seuraukset ovat katastrofaaliset"
Minäkin olen katkera ja vihainen. Varhaisaikuisuuden vuodet menivät selvästi ylipainoisena. Pahimmillaan ylipaino suorastaan räjähti käsiin. Tästä syytän vääriä laihdutusohjeita. Lihoin 30 kg vähentämällä rasvaa. Nyt olen laihtunut takaisin 20 kg vähentämällä hiilareita ja voin monin tavoin paremmin.
Kuvitelkaapa. Olet 25-v nainen jolla on ollut koko ikänsä ylipainoa. Häntä on kiusattu koulussa, hän on tuntenut ikänsä alemmuuden tunnetta, miehet ovat irvailleet läskeistä jne. jne. Hän on koko ikänsä rajoittanut rasvaa ja ollut näläntunteen noidan kehässä jatkuvasti. Iho hänellä on kalpea ja eloton. Kaveriltaan hän kuulee hiilareiden rajoittamisesta ja laihtuu ensi kerran elämässään normaalipainoon.
Pekka Puska, juokse karkuun kun vielä voit. Vihaisia ihmisiä on paljon. Ja perustellulla syyllä.
Jos asiat todella ovat näin yksinkertaisesti korjattavissa (niinkuin toivottavasti onkin) niin osaan vain kuvitella sitä naururemakkaa, kun meidän jälkipolvet lukevat historiankirjoja.
VastaaPoista:D
Sami Uusitalo on selkeästi tuonut esille aikamme suuren tragedian. Ihmiset ovat vihastuneet kun ovat noudattaneet vääriä viranomaisten suosittelemia ohjeita ja painonhallinta ei ole onnistunut. Kun kokeilevat perunan, riisin ja pastan jättämistä pois, he saavat yllättäen kokea onnistumisen iloa. Luonnollisesti viha kohdistuu tuohon väärään tietoon. Mikään ei estä sanoutumista heti tänä päivänä irti valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosittelemasta ruokavaliosta.
VastaaPoistaMikäli olet epävarma mitä muutoksia sinun kannattaa tehdä ruokavalioosi, ota yhteyttä tämän blogin ylläpitäjään. Joko minä tai verkostooni kuuluvat vertaistukiryhmäläiset auttavat sinua eteenpäin!
Butterfly on oikeassa, että naururemakalle ei tahdo tulla loppua, kun meidän jälkipolvet lukevat historiankirjoja.
VastaaPoistaButterfly:lle
VastaaPoistaNaururemakka nykyisille ravitsemussuosituksille on todellakin tulevaisuudessa aivan varma.
Hiilihydraattien suosittelu ylipainoiselle ravitsemusterapeutin ja lääkärin toimesta on sama asia kuin palopäällikkö suosittelisi turvallisuuteen vedoten katsomaan tulitikulla bensatankkiin ! Tai poliisipäällikkö kirjoittelisi lehtiin kuinka paljon mukavampaa on ajella autoa umpikännissä.
Opetelkaa ravitsemusterapeutit itsepuolustuslajeja, uskottavaa valehtelua ja taitavaa argumentointia. Tarvitsette näitä taitoja tulevaisuudessa.
Tutkijat tyrmäävät uudet amerikkalaiset ravintosuositukset:
VastaaPoistaTässä uunituore kuuden tutkijan kirjoittama 82 lähdeviitteen kritiikki
Yhdysvaltain maatalousministeriön uusia ravitsemussuosituksia kohtaan:
http://www.nutritionjrnl.com/article/PIIS0899900710002893/fulltext
Artikkeli on varsin ajankohtainen ja antaa toisenlaisen käsityksen
nykyisten ravintosuositusten toimivuudesta - erityisesti
hiilihydraattien vaikutuksesta liikalihavuuteen sekä mm. sokeritaudin
lisääntymiseen.