*
FOODLEAKS?
Lehdistötiedote, 5.12.2010, julkaisuvapaa heti!
Press Release, 5.12.2010, immediately available for publication.
Kypsyttelen tässä rohkeaa ideaa:
Minulla on IDEA
Mietin sitä pitäisikö Suomeen perustaa "FoodLeaks" (vertaa WikiLeaks), joka paljastaisi elintarviketeollisuuden, lääkefirmojen ja THL:n salaisuudet? Saisiko tuollainen FoodLeaks paljastusorganisaatio enemmän hyvää aikaan kuin pahaa? Jakakaa tämä idea muille ystävillenne ja pohtikaa idean mielekkyyttä. Paljastettavaa on! Ongelmia on myös odotettavissa meille paljastajille. Mutta olisihan se ihanaa jos saisimme avoimuudellamme aikaan sen, että viranomaistemme vastuullisuus lisääntyisi.
Jätän idean teille pohdittavaksi. Suostun mahdollisesti paljastusjengi "FoodLeaksin" johtohahmoksi (tottakai siitä äänestetään porukan kesken!) olenhan minä idean isä ja toimin sen mukaisesti vastuuta tuntien. Minulla on aika hyviä diplomaattisia kykyjä, valtava työtarmo, jokseenkin kelvollinen kirjallinen ja suullinen esiintymistaito, omaan yhteyksiä aika moniin piireihin, olen neutraali, en ole mikään huuhaan perässä juoksija.
Jos sinua kiinnostaa asia, ota yhteyttä! Kerätään porukka kokoon ja tehdään työnjako.
I have an idea
WikiLeaks has dominated the headlines of news agencies for quite some time. I was struck by the possiblity to address some of the health- and food related secret issues. I see in front of me some food scandals and the urgent needs for whistleblowing as BigPharma tries to influence our lives in so many ways. Let us discuss the possibilities of turning these scandals into something constructive.
Please, contact me if you would like to participate in an organization with the arbitrary name FoodLeaks. I hold a doctoral degree in Biology, my health blog was recently rated as the most popular one in Finland, I do not get any support from any organizations whatsover and hold some diplomatic skills needed in order to achive something worthy of mentioning. I speak English fluently.
Yhteydenotto / Contacts
Christer Sundqvist
christer.sundqvist@ravintokirja.fi
Hieno idea. Ehkäpä seurauksena kansanterveys voisi hiukan parantua elintarvike- ja lääketeollisuuden menetettyjen työpaikkojen kustannuksella.
VastaaPoistaKiitos Jari tuestasi. Paljon on mätää Suomessa.
VastaaPoistaHämmästelen tällä hetkellä miten on mahdollista, että THL:n ylijohtaja Erkki Vartiainen ei näe metsää puilta kolesterolitutkimuksessa. Tässä täytyy olla jokin vakava luki-häiriö kyseessä, sillä näin kirjoittaa professori Vartiainen tuoreessa pääkirjoituksessa Suomen Lääkärilehdessä (Kiitos Matti tiedosta!):
Mitä rasvaa ja paljonko?
Lääketieteessä on laaja yksimielisyys siitä, että veren suuri kolesterolipitoisuus ei ole vain sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä vaan keskeinen syy ja että näitä sairauksia voidaan vähentää pienentämällä veren LDL-kolesterolipitoisuutta. Näyttö perustuu monentyyppisiin tutkimuksiin. Tautimekanismin pääpiirteet tunnetaan solutasolla hyvin, vaikka yksityiskohdissa on vielä paljon tutkittavaa.
jatkuu...
jatkoa:
VastaaPoistaYksimielisyys vallitsee myös siitä, että kolesterolipitoisuutta voidaan pienentää vähentämällä tyydyttyneitä rasvoja ja lisäämällä monityydyttymättömiä rasvoja. Tämä havaittiin jo 1950-luvulla, ja sama tulos on saatu sen jälkeen lukuisissa hyvin kontrolloiduissa tutkimuksissa (1). Tyydyttyneistä rasvoista kolesterolipitoisuutta suurentavat eniten lyhytketjuiset rasvahapot, joita on eniten maitorasvassa. Pitkäketjuinen tyydyttynyt rasva ei juuri vaikuta kolesterolipitoisuuteen.
Tutkijoita ja suurta yleisöä on hämmentänyt se, ettei seurantatutkimuksessa ole havaittu tyydyttyneen rasvan ja sydäntautien selvää yhteyttä (2). Ensimmäiset tällaiset tutkimukset julkaistiin jo 1980-luvulla. Siitä, miksi selvä yhteys puuttuu, on esitetty useita selityksiä. Osa analyyseistä on tehty käyttämällä veren kolesterolia vakioivana tekijänä analyyseissä. Jos tyydyttynyt rasva suurentaa kolesterolipitoisuutta ja tämä aiheuttaa sepelvaltimotaudin, tyydyttyneellä rasvalla ei pitäisikään tällaisessa analyysissä olla kolesterolista riippumatonta itsenäistä vaikutusta. Kaikkia analyysejä ei ole kuitenkaan tehty näin, joten tämä ei selitä koko asiaa.
Toinen ongelma liittyy tutkimusmenetelmiin: yksilön ruokavalion mittaaminen on epätarkkaa, ruokavalio vaihtelee suuresti eri päivinä ja voi muuttua paljonkin seuranta-aikana. Mahdollisen yhteyden toteamista vaikeuttaa myös se, että kolesteroliarvot voivat olla hyvin erilaiset samaa ruokaa syövillä. Seurantatutkimukset kuitenkin osoittavat, että sepelvaltimotauti vähenee, jos tyydyttyneitä rasvoja korvataan monityydyttymättömillä (3).
Hiljattain julkaistiin meta-analyysi kontrolloiduista kokeellisista tutkimuksista, joissa tyydyttynyt rasva on korvattu monityydyttymättömillä rasvoilla (4). Sepelvaltimotauti väheni 10 % jokaista monityydyttymättömien rasvahappojen 5 energiaprosentin lisäystä kohden. Tämä on varsin lähellä kohorttitutkimuksista saatuja ennusteita: 11 kohortin yhdistetyssä aineistossa 5 energiaprosentin lisäys monityydyttymättömissä ja vastaava vähennys tyydyttyneissä rasvahapossa vähensi sepelvaltimotautitapahtumia 13 % (3). Vaikutus sairastuvuuteen on hiukan suurempi kuin pelkkien lipidivaikutusten perusteella voisi arvioida. Tämä tukee havaintoja, että osa vaikutuksesta voi johtua insuliiniherkkyyden paranemisesta tai tulehduksen hillitsemisestä.
Suomalaiset saavat keskimäärin 32 % energiastaan rasvasta ja 12-13 % tyydyttyneestä rasvasta. Rasvan kokonaissaanti on suositusten mukainen, mutta tyydyttyneen rasvan osuus on yhä suurempi kuin suosituksen 10 %. Siten Suomessa ei ole enää varsinaista tarvetta vähentää kokonaisrasvan saantia. Koska kolesterolipitoisuudet ovat yhä melko suuret, keskeistä on muuttaa rasvan laatua: vähentää tyydyttyneitä rasvoja ja lisätä monityydyttyneiden osuutta. Monityydyttyneiden rasvahappojen osuus energian saannista on nyt noin 6 %, joten tätä osuutta voisi selvästi suurentaa. Hiilihydraattien laadusta on helppo antaa suositus: useiden tutkimusten mukaan kasvisten, marjojen, vihannesten ja hedelmien runsaalla syömisellä on itsenäinen hyödyllinen vaikutus. Ne sisältävät myös välttämättömiä vitamiineja ja hivenaineita. Kaikkia vaikutusmekanismeja ei tunneta ja niitä lienee useita (5).
Erkki Vartiainen
professori, ylijohtaja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
erkki.vartiainen@thl.fi
jatkuu...
jatkoa...
VastaaPoista1 Howell W, McNamara D, Tosca M, Smith B, Gaines J. Plasma lipid and lipoprotein responses to dietary fat and cholesterol: a meta-analysis. Am J Clin Nutr 1997;65:1747-64.
2 Siri-Tarino P, Sun Q, Hu F, Krauss R. Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease. Am J Clin Nutr 2010;91:535-46.
3 Jakobsen M, O'Reilly E, Heitmann B ym. Major type of dietary fat and risk of coronary heart disease: a pooled analysis of 11 cohort study. Am J Clin Nutr 2009;89:1425-32.
4 Mozaffarian D, Micha R, Wallace S. Effect on Coronary Heart Disease of Increasing Polyunsaturated Fat in Place of Saturated Fat: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. PLoS Med 2010;7:e1000252. DOI:10.1371/journal.pmed.1000252.
5 Dauchet L, Amouyel P, Hercberg S, Dallongeville J. Frit and Vegetable Consumption and Risk of Coronary Heart Disease: A Meta-Analysis of Cohort Studies. J. Nutrition 2006;136:2588-93.
loppu
Tuorein meta-analyysi (Ramsden ja kumppanit) puhuu varsin selkeästi Vartiaisen teoriaa (rasvojen korvauksesta) ja hänen viittaamaansa Mozaffarianin meta-analyysia vastaan.
VastaaPoistaJännä idea. Voisi koota kyllä kaikenlaisia moraalittomia asioita, joista tähän mennessä lääketeollisuus on jäänyt kiinni. Ensimmäiseksi tulee mieleen Avandian tapaus ( http://www.nytimes.com/2010/02/23/health/23niss.html?_r=1 ) mutta onhan niitä muitakin. Mielestäni tuollaisten rasvateorioiden vääräksi osoittaminen vaatisi sitten aika paljon tekstiä ja lähteitä, jotta siihen olisi vaikea virallisajattelijoiden vastata jollain enemmän tai vähemmän hyvällä vasta-argumentilla. Mutta olisi kyllä kiva idea.
VastaaPoistaVoi voi. Alkaa näkymään metsä puilta Christerin tapauksessa. Ei välttämättä hyvä kehitys. Väsymystäkö?
VastaaPoistaAnonyymi 6.12. klo 1.38
VastaaPoista"Ad hominem" eli "ihmistä vastaan" perustelu on tyypillistä matalaotsaisuutta silloin, kun kritiikin esittäjällä ei ole mitään sanottavaa itse asiasta
JP
Kiitos JP tuestasi. Anonyymi ei nyt osunut oikeaan. Minä saan erittäin paljon tarmoa siitä ajatuksesta, että meillä olisi piskuisen pieni aktiivisten joukko, joka tarkastelee ruokaan ja terveyteen liittyviä ongelmia vähän pintaa syvemmältä. Tarkoitus on tällä toiminnalla saada enemmän hyvää kuin pahaa aikaan.
VastaaPoista"Hämmästelen tällä hetkellä miten on mahdollista, että THL:n ylijohtaja Erkki Vartiainen ei näe metsää puilta kolesterolitutkimuksessa. Tässä täytyy olla jokin vakava luki-häiriö kyseessä, sillä näin kirjoittaa professori Vartiainen tuoreessa pääkirjoituksessa Suomen Lääkärilehdessä.."
VastaaPoistaVoisitko selittä hieman tarkemmin, millä lailla Vartianen on mielestäsi niin väärässä, että sinun täytyy haukkua häntä lukihäiriöiseksi?
AH
Launaus Vartiaiselta: "Seurantatutkimukset kuitenkin osoittavat, että sepelvaltimotauti vähenee, jos tyydyttyneitä rasvoja korvataan monityydyttymättömillä (3)."
VastaaPoistaEikö tämä muka pidä paikkansa? Jos ei, millä perusteella?
Olisi helpompi keskustella jos vastassa olisi jokin muu kuin "Anonyymi".
VastaaPoistaPidän professori Vartiaisen tekstiä erittäin yksipuolisena. Hän ei ollenkaan ota huomioon, että tyydyttyneen rasvan parhaimpia ominaisuuksia on verensokeria tasaava vaikutus ja hyvä säilyvyys (ei niin herkästi hapetu eli härskiinny kuin minityydyttymättömät rasvat). Vartiainen osoittaa sokeutensa jättämällä kokonaan huomiotta ison liudan tutkimuksia, joissa todetaan omega-6-rasvahappojen terveyshaitat. Monityydyttymättömillä jos halutaan tyydyttyneet rasvat korvata niin ehdottomasti pitää mainita, että kalanrasvaa on nautittava. Pelkillä kasvirasvoilla ei saavuteta terveyshyötyjä ja kasvirasvojen teollinen muokkaus esim. margariinien muotoon voi olla jopa erittäin haitallista terveydelle.
Nimimerkki AH voi tutustua professori Timo Strandbergin vieraskirjoitukseen ja siitä käytyyn keskusteluun.
Ei huono idea ollenkaan Christer. Olisi kiva käräytellä nuita niistä asioista mitä pimittelevät.
VastaaPoistaKarppaus sivustolle voi mennä kole ketjuun lukemaan miten asiat on nuin niinkuin käytännössä varsinkin pitemmällä tähtäimellä. Se on ihan sama mitä joku lääketeollisuus jostain asiasta kertoo. Niillä on aina oma lehmä ojassa.
Vaikka mielestäni asioita pitää kyseenalaista ehdottomasti, niin en ymmärrä tätä sepelvaltimo anonyymiä nyt yhtään. Mielestäni ennen kommentointia on hyvä edes pari pientä perusasiaa opiskella tai lukea.
T: Tuulitukka
"Launaus Vartiaiselta: "Seurantatutkimukset kuitenkin osoittavat, että sepelvaltimotauti vähenee, jos tyydyttyneitä rasvoja korvataan monityydyttymättömillä (3)."
VastaaPoistaEikö tämä muka pidä paikkansa? Jos ei, millä perusteella?"
Vartiainenhan kritisoi seurantatutkimuksia epätarkoista tutkimusmenetelmistä. Siltikin hän käyttää seurantatutkimuksia oman teoriansa todistelemiseen.
Kyseisissä tutkimuksessa ei ole todellisuudessa korvattu mitään millään, vaan kyseessä on tilastomalli, tilastollinen yhteys, joka ehkä merkitsee tai ehkä ei merkitse syy- ja seuraussuhdetta.
Todellisissa ruokavaliokokeissa, joissa on rasvoja korvattu, on samalla vähennetty tuntuvasti myös transrasvan saantia. Tästä saavutetun edun Vartiainen yrittää siirtää monityydyttymättömien rasvahappojen eduksi.
Amerikkalainen bloggaava kardiologi William Davis kirjoittaa tärkeää ajankohtaista asiaa veren rasvoista, LDL-kolesterolista, triglyserideistä ja apolipoproteiini B:stä (apo B). Davis osoittaa, etteivät nämä asiat ole ollenkaan niin kuin Puskan porukka ja Sydänliitto meille selittävät.
VastaaPoistaApo B on LDL-hiukkasen sisällä sijaitseva proteiini. LDL:ssä on muitakin partikkeleita, nimittäin fosfolipidejä, triglyseridejä ja kolesterolia. Jokaisessa LDL-hiukkasessa on vain YKSI apo B. Näin ollen apo B:n mittaaminen kertoo, paljonko meillä on veressä LDL-partikkeleita. (Myös VLDL-hiukkasissa, jota maksa tuottaa, on myös yksi apo B, mutta VLDL-hiukkasia on paljon vähemmän kuin LDL-hiukkasia.)
LDL-hiukkasten kolesterolin ja triglyseridin määrät vaihtelevat huomattavasti sen mukaan minkälaista ruokaa ja ravintolisiä ihminen syö. Runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ravinto lisää triglyseridien määrää, muta vähentää kolesterolia. Tämä merkitsee sitä, että kokonais- ja LDL-kolesterolin mittaaminen verestä voi johtaa harhaan (valtimotaudin riskiä ajatellen), sillä kolesterolin määrä voi olla vähäinen, vaikka riski onkin suuri. Näin on etenkin silloin, kun LDL sisältää paljon triglyseridejä ja pieniä tiheitä (small dense) sd-LDL-hiukkasia. Ne ovat aterogeenisia eli valtimotautia aiheuttavia. Syy on siinä että, sd-LDL hapettuu (härskiintyy) ja sokeristuu (glykoituu) hanakasti. sd-LDL laukaisee matala-asteisen kroonisen tulehduksen (inflammaation), joka myötävaikuttaa valtimoiden kovettumiseen ja ahtautumiseen. Valitettavasti sd-LDL-partikkeleiden määrä ei näy Suomessa verestä mitattavissa kolesterolianalyyseissa, joten lääkärisi voi johtaa sinua harhaan. Nykyiset kolesterolimittaukset ovat toivottoman epätarkkoja riskin kannalta.
Jatkuu...
Jatkoa...
VastaaPoistaHyvät uutiset tulevat tässä: Etyyliesteröity kalaöljy (E-EPA + E-DHA) alentaa tutkitusti kohonneita apo B-lukemia. Samoin EPA+DHA-yhdistelmä ja E-EPA yksinkin alentavat tutkitusti myös triglyseridejä, joka 45 %. Statiinit eivät tehoa niihin juuri ollenkaan.
"Jos tyydyttynyt rasva suurentaa kolesterolipitoisuutta ja tämä aiheuttaa sepelvaltimotaudin, tyydyttyneellä rasvalla ei pitäisikään tällaisessa analyysissä olla kolesterolista riippumatonta itsenäistä vaikutusta. Kaikkia analyysejä ei ole kuitenkaan tehty näin, joten tämä ei selitä koko asiaa."
VastaaPoistaOn tää kyllä sellaista pyörittelyä, että ihmettelen miten nämä kaverit tätä jaksavat. Ei ole ihme, että THL:n arvovalta on HKL:n tasoa. Kolesteroliarvon nousu on siis vieläkin se päätekijä...huh huh. Kuinka korkeakoulutetut lääkärit jaksaa niellä tuollaista puppua?
Miksi tällaisia Vartiaisen kaltaisia työhönsä kyllästyneitä ihmisiä hyysätään julksisissa organisaatioissa? On säälittävää, että professorin innostus alaansa menee näin alhaiselle tasolle, että asioita ei voida tutkia kriittisesti.
VastaaPoistaVaikka kuitenkin kun näihin "moniin tutkimuksiin" tutustutaan edes hivenen tarkemmin ne järjestään osoittautuvat melkeinpä keinotteluksi ja tulosten manipuloinniksi.
"Launaus Vartiaiselta: "Seurantatutkimukset kuitenkin osoittavat, että sepelvaltimotauti vähenee, jos tyydyttyneitä rasvoja korvataan monityydyttymättömillä (3)."
VastaaPoistaEikö tämä muka pidä paikkansa? Jos ei, millä perusteella?"
Tähän löytyy hyvä läpikäynti esimerkiksi seuraavassa linkissä
http://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/
FF
Ylempi `anonyymi` taitaa olla varsinainen rasvapoliisi, liekö THL:een palkattu rasvatrolli? ;DDD
VastaaPoistaKyllä sen verran haitaksi on Christerin esimerkillinen valistustyö!
Ei muuta kun rinki kasaan ja hommiin!! :)
oletteko ajatellut foodLeaksiä facebookkiin?
VastaaPoistaOlen ehkä vähän myöhässä kommentoimassa asiaa, mutta en ole tiennyt tästä blogista tuontaivaallista ennen tätä päivää (VALITETTTAVASTI!) Nyt kuitenkin kun löysin tänne haluaisin kommentoida että ehdottomasti foodLeaks pystyyn. Voin itsekin ilmottautua vapaaehtoiseksi joukkoon!
VastaaPoistaEn ole tohtori enkä edes pitkälle kouluttautunut, mielestäni vain ihmisten olisi erittäin tärkeä tietää mitä suuhunsa pistävät ja oikeus valita että syövätkö jotain kemikaalimömmöä kuvitellen sitä ruoaksi vaiko valitsivatko he mielummin jotain puhdasta oikeaa, ravitsevaa ruokaa, jos heille annettaisiin mahdollisuus päättää asiasta itse ilman valtavaa rahapyörää jota elintarviketeollisuus (ja lääketeollisuus) pyörittää.
"Tuorein meta-analyysi (Ramsden ja kumppanit) puhuu varsin selkeästi Vartiaisen teoriaa (rasvojen korvauksesta) ja hänen viittaamaansa Mozaffarianin meta-analyysia vastaan."
VastaaPoistaNo eikä osoita. Luetunymmärtäminen hoi! Ramsden et alin mukaan n-3/6 -suhteiden muuttaminen pois tasapainoisesta linjasta voi lisätä kuolleisuutta. Itse korvauskysymykseen kohdassa safa --> tyydyttymättömät ei tutkimus ota kantaa.
Myöskään väitteesi siitä, että rasvasuhteiden tasapainottamisesta havaittu etu selittyisi transrasvojen vähenemisellä ei löydä tukea tutkimuskirjallisuudesta. Toki transrasvojen vähentäminen on sv-tautiriskin kannalta selvästi hyvä ratkaisu, mutta käytännössä kaikki meta-analyysit (kliinisestä ja epidemiologisesta näytöstä puhumattakaan) osoittavat että rasvasuhteiden tasapainotus osana järkevää ruokavaliota tuottaa hyödyn, riippumatta transrasvojen saannista (joka on tutkimuspopulaatioissa ollut selvästi vähäisempää kuin väestötasolla yleensä).
"Hän ei ollenkaan ota huomioon, että tyydyttyneen rasvan parhaimpia ominaisuuksia on verensokeria tasaava vaikutus ja hyvä säilyvyys (ei niin herkästi hapetu eli härskiinny kuin minityydyttymättömät rasvat)."
VastaaPoistaKaikkien rasvojen kohdalla vaikutus verensokeriin on hyvin pieni. Toisekseen, vaikka tyydyttynyt rasva kestää esim. kuumennusta paremmin kuin tyydyttymätön, voidaan tämä välttää ruoanlaittoteknisillä ratkaisuilla.
"Vartiainen osoittaa sokeutensa jättämällä kokonaan huomiotta ison liudan tutkimuksia, joissa todetaan omega-6-rasvahappojen terveyshaitat."
Ainoastaan liikasaannin yhteydessä, yhdistyneenä huonoon n-3/6 -suhteeseen. Nykysuositusten - ja Vartaisen - viesti on kohtuus.
"Monityydyttymättömillä jos halutaan tyydyttyneet rasvat korvata niin ehdottomasti pitää mainita, että kalanrasvaa on nautittava. Pelkillä kasvirasvoilla ei saavuteta terveyshyötyjä ja kasvirasvojen teollinen muokkaus esim. margariinien muotoon voi olla jopa erittäin haitallista terveydelle."
Monipuolisuus on toki hyvästä ja käsittelemättömyys on etu rasvoissakin, olet tässä oikeassa.