**
Suomalaisessa ruokavaliossa kala on osoittautunut tärkeäksi D-vitamiinin, proteiinin, omega-3-rasvahappojen, B-vitamiinien, seleenin ja jodin lähteeksi. Kala kuuluu monipuoliseen ruokavalioon kaikkina ikäkausina. Kalan rasva on pehmeää eli hyvää sydämelle, verisuonille ja aivoille. Erinomaisena D-vitamiinin lähteenä kalan syöntiä kannattaa lisätä erityisesti talviaikaan, kun auringosta saamamme D-vitamiinin määrä on vähentynyt. Nykytietämyksen mukaan kalaravinnon terveysvaikutukset perustuvat paljolti myös siihen, että kala syödään jonkin muun ruoan sijaan. Omien ruokavalintojemme kokonaisuus ratkaisee lopullisen hyödyn.
Kala on tyypillinen raaka-aine Pohjoismaissa. Suomessakin tutkitaan niin kutsuttua Itämeren ruokavaliota, johon kuuluu kolme kala-ateriaa viikossa, maitovalmisteita ja lihaa vähärasvaisena, täysjyväviljaa, rypsiöljyä sekä runsaasti kasviksia ja marjoja. Sen uskotaan osoittautuvan yhtä terveelliseksi kuin sydänystävällisenä pidetyn Välimeren ruokavalion, jolle tyypillisiä ovat oliiviöljy, yrtit ja runsas kasvisten käyttö.
Itämeren ruokavaliolla voidaan tehokkaasti ehkäistä mm. metabolista oireyhtymää ja siihen liittyviä tauteja, kuten aikuistyypin diabetesta ja sydän- ja verisuonitauteja. Kun meillä on voitu havaita verisuonitukoksen esiasteita jopa alle 10-vuotiailla lapsilla, on kolme viikoittaista kala-ateriaa hyvä ottaa tavaksi jo lapsesta pitäen. Ja se mikä on hyvää sydämelle, on hyvää myös aivoille. Kalaravinnolla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia myös muistisairauksien ennalta ehkäisemisessä, minkä vuoksi viimeistään keski-iässä on syytä päivittää ruokavalionsa tältä osin kuntoon.
Suomessa ja Ruotsissa suositellaan, että ruokavalioon kuuluu 2-3 kala-ateriaa viikossa. Kalan määrä aterialla on 100-150 g. Se voi koostua kalasta tai äyriäisistä. Kalalajeja kannattaa vaihdella. Välillä on hyvä syödä rasvaisia, kuten lohikaloja, ja välillä vähärasvaisempia lajeja, kuten ahventa tai kuhaa. Myös meri- ja järvikalaa kannattaa syödä vaihdellen. Mitä monipuolisemmin eri kalalajeja hyödyntää ruokavaliossaan, sen parempi.
Kala pitää kylläisenä! Proteiini, kuitu ja riittävän iso annoskoko takaavat sen, että aterian jälkeen voi pitää ruokailussa taukoa 3-4 tuntia. Kala on lihaan verrattavissa oleva proteiinin lähde, joka ylläpitää kylläisyyttä. Toisaalta kalan liha on pehmeää ja helposti sulavaa, minkä vuoksi kala usein mielletään kevyeksi syötäväksi.
Materiaalin lähetti minulle kalan käyttöä suosiva rekisteröity yhdistys nimeltään Pro Kala.
Puska kituu: Superkevyen ruuan suosio hiipuu
VastaaPoistaJess! Tuo Linkolan perkele kalaa pöytään! :)
VastaaPoistaSaispa jostain tuoretta kalaa. Ehkä kalahallista.
VastaaPoista"Kun meillä on voitu havaita verisuonitukoksen esiasteita jopa alle 10-vuotiailla lapsilla..."...kuulostaa pelottavasti epäeettisen STRIP-projektin tuotoksilta. Siinä siis korvataan lapsille mahdollisimman varhain äidin maito ja maitotuotteet rypsiöljyllä. Herran jumala!
VastaaPoistaKyllä se on Itämeren ruokavalio vielä aika kaukana ideaali ruokavaliosta. Kalaa toki on hyvä syödä. Linolihapon lisääminen ruokavalioon vaan ei tuo muuta kuin haittoja. Muun muassa linolihapon määrissä oliiviöljy ja rypsäri juuri ratkaisevasti eroavat.
FF
Toistuvasti kommenttini poistetaan jostain kumman syystä. Eikö avoin keskustelu kelpaa? Itämeren ruokavalio ei kuulosta mitenkaan hyvältä. Pikemminkin syvältä.
VastaaPoistaItämeren kala on valitettavasti kaikin puolin saastunutta. Mitä enemmän rasvaa kalassa, sitä enemmän raskasmetalleja siihen sitoutuneena. Tietysti jos kalat tuodaan muualta niin sitä on hyvä syödä.
Kaupoissa myyätävä kuumapuristettu rypsiöljy on surkeinta rasvaa mitä kaupasta saa. Tietysti kylmäpuristettu rypsiöljy on parempaa, mutta ei edelleenkään oliiviöljyn veroista saati sitten kalaöljyn.
Täysjyvävilja ei edelleenkään ole millään tavalla hyvä vaihtoehto. Täysjyväviljan väitetyt terveysvaikutukset perusutuvat siihen että sitä on verrattu tavalliseen puhdistettuun viljaan, mutta mikäpä ei olisi terveellistä siihen verrattuna.
Maitovalmisteita syödään Suomessa jo ihan liikaa ja rasvatonta maitoa juodaan aivan turhaan. Maitorasva tutkimusten mukaan suojaa sydäntaudeilta. Liika kalsium taas tutkimusten mukaan lisää sydänkuolleisuutta miehillä. Suomalaiset saavat eniten kalsiumia maailmassa. Parempia lähteitä kalsiumille ovat esim. mantelit ja lohi. Eikö kukaan näe yhteyttä sille että suomalaiset saavat paljon kalsiumia ja syövät paljon rasvattomia ja vähärasvaisia maitotuotteita? Liika kalsium ja liian vähän maitorasvaa -> sydäntautejahan suomalaisilla riittää.
Miksi liha pitäisi syödä vähärasvaisena? Jos tutkimuksia on uskominen jälleen kerran niin rasvainen ruoka pitää kylläisenä pidempään ja pienentää insuliinikuormaa ja hidastaa hiilihydraattien imeytymistä. Toisin sanoen suojaa kakkostyypin diabetekselta.
Parahin anonyymi kommentoija. Joudun välillä poistamaan kommentteja(si). Blogi-isäntänä minun ei tarvitse perustella poistoja. Hyvää illan jatkoa.
VastaaPoistaSuomalaisten rasvattomien maitotuotteiden syönti on tosiaan aivan liiallista. Ne ovat hyvin pitkälle prosessoituja elintarvikkeita. Miksi niitä syötetään pienille lapsillekin menee yli ymmärrykseni. Myöskin täysjyvävilja on liian korkealla ruokavaliossamme.
VastaaPoistaAnonyymi kirjoitti:"Kun meillä on voitu havaita verisuonitukoksenesiasteita jopa alle 10-vuotiailla lapsilla..."...kuulostaa pelottavasti epäeettisen STRIP-projektin tuotoksilta. Siinä siis korvataan lapsille mahdollisimman varhain äidin maito ja maitotuotteet rypsiöljyllä."
VastaaPoistaJuu, siltä kuulostaa. Kuulostaa kanssa D-vitamiinin puutteelta ja infektiokierteeltä. Suomalaislapsehant kärsivät jatkuvasti korvatulehduksista. Infektiotaudithan OVAT sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Ihmettelen, miksi kukaan ei välitä tutkia tätä tarkemmin. Olen vakuuttunut siitä, että lasten korvatulehdusten ennaltaehkäisy ja tehokas hoito infektiokierteen välttämiseksi olisi kuin pistäisi rahaa pankkiin: aikuisena olisivat sydän ja verisuonet huomattavasti paremmassa kunnossa.
D-vitamiini on varmasti tosi tärkeä tekijä, olen varma, että liian vähäinen saanti lisää kaikenlaisia infektioita. Varmasti kalan saantia kannattaa lisätä.
Itämeren dieetissä kyllä arveluttaa tuo rypsiöljyn lobbaus. Kuulostaa kaupalliselta tempulta. Sitä paitsi teollinen öljy on paha, sitä on käsitelty korkeissa lämpötiloissa.
yksi äiti
"
Uusi meta-analyysi ravintorasvojen verisuonivaikutuksista interventiotutkimuksissa julkaistiin juuri British Journal of Nutrition -vertaisarvioidussa lehdessä:
VastaaPoista# -6 Fatty acid-specific and mixed polyunsaturate dietary interventions have different effects on CHD risk: a meta-analysis of randomised controlled trials
# British Journal of Nutrition (2010), 104: 1586-1600
http://tinyurl.com/35x6vbj
"For non-fatal myocardial infarction (MI)+CHD death, the pooled risk reduction for mixed n-3/n-6 PUFA diets was 22 % (risk ratio (RR) 0·78; 95 % CI 0·65, 0·93) compared to an increased risk of 13 % for n-6 specific PUFA diets (RR 1·13; 95 % CI 0·84, 1·53). Risk of non-fatal MI+CHD death was significantly higher in n-6 specific PUFA diets compared to mixed n-3/n-6 PUFA diets (P = 0·02). RCT that substituted n-6 PUFA for TFA and SFA without simultaneously increasing n-3 PUFA produced an increase in risk of death that approached statistical significance (RR 1·16; 95 % CI 0·95, 1·42). Advice to specifically increase n-6 PUFA intake, based on mixed n-3/n-6 RCT data, is unlikely to provide the intended benefits, and may actually increase the risks of CHD and death."
Lyhyesti sanoen, 'kakkosleiri' sai juuri täsmälleen mitä on halunnut. Rasvasota sai juuri ehkä rajuimman käänteensä.
Nimittäin suuri omega kuutosten määrä LISÄSI sydäntapahtumia ja -kuolemia. Transsit tosi pahoja, tyydyttyneet jälleen neutraaleja, kolmoset suojaavia.
Ainakin Hibbeln on noista kirjoittajista kuuluisa omega kolmosten ystävä, muut nimet tuntemattomia minulle. Samassa numerossa myös ylistävä pääkirjoitus ko. paperista.
Neurobiologiblogaajan tiivistelmää täällä meille kuolevaisille:
http://wholehealthsource.blogspot.com/2010/12/diet-heart-controlled-trials-new.html
Omega-6/omega-3-rasvahappojen suhteen merkitys terveydelle on ollut tunnettu jo vuosikymmeniä, mutta meillä ei virallisterveellinen propaganda halua kertoa asiasta, kun pitää puffata rypsiöljyä. Prof. Hibbeln suosittaa kalaöljyn (ei kasvinsiemenöljyn) omega-3:a mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja hoitoon. Eniten omega-6/omega-3-suhteesta on kirjoittanut prof. Artemis Simopoulos.
VastaaPoistaOlen kertonut näistä rasvoista suomeksi mm. maksuttomassa Kalaöljyoppaassa ja tässä katsauksessa.
Miten ihmeessä kuutosten dissaaminen sopii rypsiöljyyn, kun rypsiöljyssä on kertaluokkaa linolihappoa enemmän alfalinoleenihappoa eli kasvikunnan omega kolmosta ? Sehän tasapainottaa omegatasapainoa, ja vaikkei painottaisikaan, alfalinoleenihapolla on itsenäisiä terveysvaikutuksia verisuoniin.
VastaaPoistaMuistutan myös että de Lorgerilin kuuluisassa Lyon diet studyssa käytettiin rypsiöljypohjaista... margariinia ! Jos rypsiöljy on niin pahaa, miksi kokonaiskuolleisuus laski 70% ja sydänkuolleisuus 77% ?
Toki kokonaiskuva on monimutkainen, rypsiä on aktiivisesti jalostettu jotta saataisiin sen haitallinen rasvahappo (etsii...) jalostettua minimiin. Nykyisin sitä on muistaakseni alle prosentin luokkaa eli tuskin merkityksellisesti.
Oliiviöljyllä on kylmäpuristettuna useita terveysvaikutuksia, jotka eivät liity rasvahappokoostumukseen vaan polyfenoleihin.
Niin tuo viittaamani uunituore metatutkimus muuten on (myös) Hibbelniltä.
Rypsiöljyn omega-3 on ALAa, josta vain noin 5-10 (joillakin vain 3) % muuntuu elimistössä biologisesti aktiiviseksi EPAksi ja siitä edelleen pieni osa DHA:ksi. Biologiseksi omega-6/omega-3-suhteeksi tulee siis noin 20-40:1, vaikka öljyssä suhde onkin 2:1.
VastaaPoista"Tästä syystä ALA ei vastaa terveysvaikutuksiltaan kalaöljystä suoraan saatavia EPAa ja DHA:ta", sanoo Cornell-yliopiston ravitsemustieteen professori Brenna. “Kaikilla eri omega-3-rasvahapoilla on erilaisia ravitsemuksellisia vaikutuksia elimistössä. Merelliset omega-3:t ovat tehokkaampia kuin kasvinsiemenöljyn omega-3:t, jotka eivät yksinkertaisesti voi korvata merellisten rasvahappojen toimintoja”, hän lisää. Joidenkin tutkimusten mukaan naiset ja etenkin raskaana olevat naiset kykenevät miehiä paremmin muuntamaan ALAa EPAksi ja DHA:ksi, Brenna huomauttaa. Myös Joe Hibbeln on usein esittänyt, ettei ALA vastaa kalaöljyä mielenterveyden kannalta. Mm. YLENkin lähetämässä ohjelmassa Totuus omega-3:sta.
Ongelma on siinä, että suomalaiset saavat noin 80 % omega-kolmosistaan rypsiöljystä ja vain 20 % kalasta, jonka omega-3:t (EPA ja DHA) ovat heti biologisesti aktiivisessa muodossaan.
Lue lisää suomeksi
Omega-3-rasvahapot ehkäisevät ja jarruttavat verkkokalvon rappeumaa, osoittaa Harvardin yliopiston uusi rottakoe, joka on uutisoitu maailalla laajasti. Kalaöljyn omega-3-rasvapoista syntyy kudoksissa aineenvaihduntatuotteita, eritoten 4-hydroksi-dokosaheksaeenihappoa (4-HDHA), joka estää angiogeneesiä ja siten myös samalla retiopatiaa.
VastaaPoistaKalaöljyn käyttö on siis suositeltavaa kaikille, mutta erityisesti diabeetikoille ja ikääntyville ihmisille, joiden silmänpohjat rappeutuvat usein. Kalaöljy ehkäisee näön heikkenemistä ja sokeutumista, sanoo uutta tutkimusta johtanut silmätautiopin professori Lois Smith. Voit kuunnella hänen haastattelunsa tästä linkistä.