**
Tie onneen ja kohti pitkää ikää kulkee rakkauden ja tasapainosien sosiaalisen elämän kautta.
Moni meistä tiedettä seuraavista tuntee professori George Eman Vaillantin työn ja merkityksen tieteelle. Moni tuntee myös ns. Grantin tutkimuksen Harvardin yliopistossa. Grantin tutkimuksessa selvitetään edelleen yli 70 vuoden kokemuksella aikuisten ihmisten kehitystä. Viimeiset 40 vuotta professori Vaillant on ollut tämän tutkimusprojektin johtajana.
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim juhlistaa joulunumerossaan rakkauden teemaa Vaillantin erinomaisella kirjoituksella (käännös on Ari Penttilän).
Grantin tutkimuksessa on uhrattu miljoonia dollareita ja kymmeniä vuosia aiheeseen mikä tekee ihmisen onnelliseksi? Vastaus on tyrmäävän yksinkertainen:
”Onnellisuus on rakkautta. Piste.”
Professori Vaillant on kerta kerran jälkeen käynyt läpi laajaa materiaalia ja hän päätyy aina samaan johtopäätökseen: rakkaus voittaa kaiken. Jos haluat elää onnellisen elämän, silloin sinun pitää löytää rakkaus. Kun Vaillant oikein pinnisteli hän saattoi toki löytää onnellisuuden tavoittelijalle jo muitakin teitä kuin rakkauden tien.
Tutkimuksen mukaan hyvän ikääntymisen ennusmerkkeihin sisällytettiin 50-80 -vuotiailla:
- maksimaaliset ansiotulot yleensä 55-60 –vuotiaana
- mukana ”Kuka kukin on” –teoksessa
- suhteellinen menestys työssä, rakkaudessa ja harrastuksissa 50-65 –vuotiaana
- objektiivisesti hyvä fyysinen terveys 70 –vuotiaana
- fyysinen aktiivisuus 75 –vuotiaana
- subjektiivisesti ja objektiivisesti hyvä fyysinen ja henkinen terveys 80 –vuotiaana
- sosiaalinen tukiverkosto vaimon ja lasten lisäksi 50-75 –vuotiaana
- läheiset suhteet lapsiin 50-80 –vuotiaana
- hyvä avioliitto 50-80 –vuotiaana
- vähäinen psyykkinen kuormitus elinaikana (ei psykoterapiaa eikä psyykenlääkkeitä)
Erittäin vähän vaikutusta pitkään ikään oli:
- vanhempien sosiaaliryhmällä
- älykkyysosamäärällä
- miehisellä ruumiinrakenteella
- vitaalisuudella
- urheilullisuudella
- ystävällisyydellä
- pitkäikäisillä sukulaisilla
- alkoholismista suvussa
- masennuksesta suvussa
- kehitysongelmista lapsuudessa
Näistä yllämainituista muuttujista parhaiten korreloi pitkäikäisyyden kanssa vähäinen psyykkinen kuormitus elinaikana. Todella huonosti ennusti pitkää ikää varallisuus ja sosiaalinen tausta. Eikä elämää kannattanut murheeseen hukuttaa vaikka suvussa oli esiintynyt varhaista kuolleisuutta. Vasta kun geneettisistä tekijöistä yhdistettiin ne kaikkein eniten terveyttä nakertavat elementit (masennus, lyhytikäisyys ja alkoholismi) yhdeksi ainoaksi yhteiseksi tekijäksi, löytyi selkeä näyttö merkittävästi lyhyempää ikää ennustavasta riskitekijästä. Vaillant sanoo, että geenit ovat tärkeitä, mutta eivät niin tärkeitä kuin rakkaus.
Merkittävän hyvin ennusti pitkää ikää seuraavat kiintymyssuhteiden (rakkauden) laatuun liittyvät varhaiset muuttujat:
- lämmin lapsuus
- yleinen opiskeluvalmius
- empatia 20-35 vuoden iässä
- lämpimät ihmissuhteet 30-45 vuoden iässä
Erityisesti 1950 –luvulla sellaiset seikat kuin onnellisuus, rakkaus ja terveys torjuttiin ennusmerkkeinä pitkästä iästä. Tänään näitä seikkoja pidetään ensiarvoisen tärkeinä. Entisinä aikoina yhteiskuntatieteilijät ja lääkärit eivät juurikaan kiinnittäneet huomiota lämpimien ja läheisten suhteiden merkitykseen ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Moni psykiatri uskoi, että ihmisen persoonallisuus on kytkettynä heidän ruumiinrakenteeseensa. Ja moni ehkä muistelee kauhulla natsien rotuhygieenisiä ajatuksia.
Vasta viimeisinä 50 vuotena on yhteiskuntatieteisiin nostettu näkyvästi esille rakkaus ja kestävät ihmissuhteet pitkän iän merkkinä. Vuoteen 1943 asti lääkärit elivät maailmassa, jossa ymmärrettiin esimerkiksi hankalaa kvanttimekaniikka ja osattiin hahmottaa miten televisioon syntyy kuva. Silti kukaan ei osannut hahmottaa rakenteellisesta ja synnynnäisestä empatian puutteesta johtuvaa häiriötä nimeltään Aspergerin oireyhtymä (löydettiin vasta vuonna 1944).
Professori Vaillant päättää kirjoituksensa sanoihin:
”Yli 70 vuotta kestäneen tutkimuksen perusteella rakkaus tuottaa rakkautta. Sen sijaan nuoruusiän älykkyys, sosiaaliryhmä, ruumiinrakenne ja ulospäin suuntautunut reippaus ennustavat myöhemmin iässä ilmenevää rakkautta, hyviä ihmissuhteita ja onnellista ikääntymistä paljon heikommin kuin rakkaus. Onni on siis rakkautta. Piste.”
Lähde: Duodecim 126: 2693-2699, 2010
Kyllä voisin todeta, että ihan kaikista onnellisimmillaan ihminen on silloin, kun on itse joutunut antamaan periksi "ihan vähän" ja kokenut saaneensa vastapalvelukseksi "hiukkasen" myötäelämistä elämänkumppaninsa taholta. Arvot ja lukemat eivät ole tärkeitä, vaan rakkaus, yhteishenki ja myötäelämisen luontainen kyky.
VastaaPoistaOnnellisuus tulee siitä, kun perustarpeet on tyydytetty ja on oivaltanut, että elämä ei ole suorittamista, ei saavuttamista, ei sitku elämää, vaan elämistä tässä ja nyt ``Carpe Diem`` kiittäen kaikesta tällä hetkellä olevasta,ilman mitään vertailua mihinkään. Jumalan rakkaus on suurinta mitä voimme saaada ja vielä ilmaista. Jaa, että hyvää, kun on ilmaista ? Rakkaus ja lähimmäisen rakkaus muodostuu itsestään, kun edellämainitut asiat ovat kunnossa.Jos olisin päättääjä, niin toisin onnellisindeksin tarkkailtavien arvojen piiriin. http://www.globalis.fi/Tilastot/Onnellisuusindeksi#bars
VastaaPoistaVanuatulla muistaakseni mitataan ihmisten onnellisuutta.
Olen suomalainen mies, jolla palkkatulo vuonna 2009( ei mitään tukia !) 0,00€ = nolla euroa. Tämä on totta pahoinvointivaltiossa. Olen ``köyhä``, mutta onnellinen. Eikä ollut pääomatuloakaan. Rakastakaa lähimmäisiänne ja tehkää heidän eteen jotakin, niin tulette tosi rikkaiksi ja pitkäikäisiksi. Voitte armosta saada vaikka iankaikkisen elämän.
Tuota..tarkistaisitko tietosi Aspergerin oireyhtymästä ajan tasalle. Ei aspergereilla puutu empatiakykyä, vaan heidän kokemusmaailmansa on vain niin erilainen kuin ei-autistisilla ihmisillä, että empatia vaatii onnistuakseen runsasta kokemusten vaihtoa.
VastaaPoistaJa ei-aspergereilla ei tunnu olevan minkäänlaista empatiakykyä suhteessa Asperger-henkilöihin, samasta syystä.
Hyvä artikkeli.. !
VastaaPoistaPitkän iän salaisuus? Ei ainakaan LCHF tämän upsalalaistutkimuksen mukaan:
VastaaPoistahttp://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2796.2007.01774.x/abstract;jsessionid=6C865B9440357C3C0DFAF0B5F9CCA1D0.d03t02
A diet characterized by low carbohydrate and high protein intake was associated with increased total and particularly cardiovascular mortality amongst women. Vigilance with respect to long-term adherence to such weight control regimes is advisable.