Kirjoittajavieras: Leino Utriainen

**
Varsin suositussa vieraskirjoittajien sarjassani on nyt esittelyssä diplomi-insinööri Leino Utriaisen tarina. Hänen tarinansa on raju. Pyydän käymään hänen tarinansa pohjalta asiallista ja rakentavaa keskustelua. Kiitos.

STATIINIMYÖNTEISYYTENI JOHTI HENGENVAARAAN
Leino Utriainen


Teoreettisessa väittelyssä unohtuu käytännön elämä


Lähes joka vuosi syttyy Suomessakin isompi tai pienempi "statiinikapina". Ensisijaisesti väitellään kolesteroliteorian pitävyydestä ja siitä, käytetäänkö kolesterolilääkkeitä liian herkästi, kun kolesteroliarvot ovat vain kohtuullisesti viitearvojen ulkopuolella. Henkilökohtaisten kokemusteni mukaan yhtä tärkeä keskusteltava asia on statiinilääkkeiden haittavaikutukset, jotka voivat olla hyvin vakavia. Kuitenkaan lääkkeiden käyttäjät ja heidän lääkärinsä eivät useinkaan tiedä, että vaivat ja sairaudet ovat lääkkeen haittavaikutuksia, vaan luulevat, että vaivat ovat vanhenemisen kremppoja. Näitä vaivoja sitten hoidetaan seuraavilla lääkkeillä, eli ensin syödään statiinilääkettä, ja sitten syödään toista lääkettä statiinilääkkeen haittavaikutusten takia.


Tässä kierteessä olin minäkin vielä kesällä 2006, kunnes tuli raju pysähdys ja opetus. Kolesteroliasioiden KÄYPÄ HOITO-suosituksissa kyllä mainitaan vähättelevässä sävyssä statiinien haittavaikutuksia, mutta haittavaikutuksiksi on hyväksytty vain tieteellisesti varmennetut
tapaukset. Käsitykseni mukaan sairaaloissa ja terveyskeskuksissa voidaan tieteellisesti varmentaa vain poikkeustapauksia. Näin teoria ja käytäntö poikkeavat kuin yö ja päivä. Tietämättömyydellä en tarkoita sitä, että kokenut lääkäri ei tiedä haittavaikutuksista, vaan tarkoitan sitä, että potilas ei osaa epäillä erilaisten ongelmiensa olevan lääkkeen haittavaikutuksia, eikä osaa ottaa niitä esille lääkärinsä kanssa. Toisaalta terveyskeskuslääkärinkin tilanne tässä mielessä on mahdoton. Hänen pitäisi muistaa kymmenien ehkä satojenkin lääkkeiden haittavaikutukset ulkoa, ja osata sovittaa ne muutamassa minuutissa vastaanotolla olevaan potilaaseen, joka ei omasta aloitteestaan osaa kertoa epäilyjään, koska ei yksinkertaisesti osaa epäillä vaivojaan lääkkeiden haittavaikutuksiksi. Terveyskeskuslääkärillä ei ole aikaa alkaa omasta aloitteestaan hakuammunnalla kyselemään mahdollisia epämääräisiäkin haittavaikutuksia.


Itse olen yrittänyt auttaa oman lääkärini työtä siten, että ennen lääkärille menoa teen omasta tilanteestani paperille yhteenvedon, missä kerron terveystilanteestani,ongelmistani ja epäilyksistäni. Tämän paperin annan lääkärilleni heti vastaanoton alussa. Näin lääkäri saa hyvin nopeasti minun omista mielipiteistäni käsityksen, ja osaa sen jälkeen vetää täydentävää keskustelua omalla ammattitaidollaan. Oma kokemukseni on, että tällä menettelytavalla normaali vastaanottoaika riittää asiani käsittelyyn. Ainakin minulla itselläni jää omalla lääkärillä käynnistä se tunnelma, että mitään tärkeää ei jäänyt käsittelemättä.


Sairastumiseni statiinin aiheuttamaan haimatulehdukseen herätti minut talvella 2007


Keväällä 2007 aloitin miettimään asiaan ja kirjoitin muistiin näin: "Mielestäni median pitäisi tulla mukaan terveystalkoisiin ja alkaa entistä enemmän tekemään juttuja lääkkeiden haittavaikutuksista. Näin ehkä me potilaat viisastuisimme, ja osaisimme ottaa esille haittavaikutusepäilyjämme lääkärimme luona". Lähdin miettimään miten saisin asiani julkisuuteen.


Tältä pohjalta ponnistelin
Kerron tässä omat taustani ja kokemukseni. Olen v. 1943 syntynyt diplomi-insinööri. Nuorena harrastin kilpaurheilua, ja kilpailujen jäätyä jatkoin säännöllistä lenkkeilyä kesät talvet. Verenpaineeni alkoi kuitenkin nousta, vaikka yritin hallita sitä kohtuullisella ruokavaliolla. Se ei riittänyt, ja aloitin lääkärini suosituksesta verenpainelääkkeen käytön tammikuussa 1995. Samalla lopetin viinan käytön, koska minusta tuntui, että verenpainelääke ja viina vaikuttivat päinvastaiseen suuntaan. Verenpainelääke laskee tietysti verenpainetta ja rauhoittaa sydämen toimintaa. Käsittääkseni viina nostaa verenpainetta ja kiihdyttää sydämen pulssia. Viinin vähäistä käyttöä kuitenkin jatkoin, koska mediassa lääkäritkin antavat positiivisia lausuntoja viinin vaikutuksesta verenkierron toimintaan. Itselleni otin maksimiksi 2 lasia viiniä kerralla ja kaksi kertaa viikossa. Vähitellen minulle jopa yhdestä lasillisesta tuli väsyttävä, veltto olo. Tästä syystä viininkin käyttö väheni ja väheni, ja loppui kokonaan vastoin "lääkärin määräystä". Myös kolesteroliarvoni (kokonaiskolesteroli ja LDL eli huono kolesteroli) olivat jonkin verran viitealueiden yläpuolella. Lääkärin suosituksesta aloin syömään ”primääripreventaationa” pravastatiinia vuonna 1998. Sen vaikutus ei ollut riittävä, ja siksi lääkäri vaihtoi lääkkeekseni atorvastatiinin sen jälkeen, kun se tuli markkinoille 1990-luvun vuosikymmenen lopulla. Se isohkona annostuksena (40 mg/vrk) pudotti kokonaiskolesterolini alueelle 3.9-4.4 mmol/l. Nukuin melko huonosti ja olin päivisin väsynyt. Jos ei ollut tilaisuutta ottaa päiväunia, olin iltapäivisin ajoittain melkein tokkurassa väsymyksestä. Luulin,että se kuuluu luonnolliseen ikääntymiseen, mutta myöhemmin tästä jutusta selviää väsymykselle toinen totuus.


Vuonna 1999 jäin osa-aikaeläkkeelle, jotta ehdin kuntoilla riittävästi ja huolehtia muutenkin terveydestäni verenpainelääkkeen ja kolesterolilääkkeen (atorvastatiinin) ennakkoehkäisevänä tukena. Harrastan liikuntaa keskimäärin 6 kertaa viikossa tunnin rupeaman (sauvakävelylenkki +jumppa keveillä painoilla+venyttelyt).


Pommi ja sen seuraukset
7.9.2006 iski "salama kirkkaalta taivaalta". Mahan yläosa navan yläpuolelta tuli yhtäkkiä hirvittävän kipeäksi. Menin välittömästi terveysaseman päivystykseen, ja sieltä minut passitettiin "samoilla lämpimillä" sairaalaan erikoissairaanhoidon päivystykseen. Siellä otettiin normaalit kokeet ja kuvaukset sekä lisäksi mahan ultraäänitutkimus ja tietokonetomografiakuvaus.


Diagnoosina oli haimatulehdus. Koska olin raitis eikä minulla ollut sappikiviä, epäili hoitava erikoislääkäri tutkimusten ja keskustelujen perusteella vahvasti haimatulehduksen syyksi kolesterolilääkettä (atorvastatiinia) ja kielsi sen käytön.


Haimatulehdukseni oli hyvin tuskallinen ja hellitti jonkin verran normaalia hitaammin  Alkuvaiheessa en arvannut, että vielä pahempaa on tulossa. Munuaisteni toiminta lakkasi välillä lähes kokonaan ja toi omat ongelmansa. Kuitenkin aloin vähitellen toipumaan ja pääsin kotiin. Muutaman päivän kuluttua oloni alkoi jälleen huononemaan jatkuvasti. Menin taas sairaalan päivystykseen, ja siellä todettiin veren natriumarvon laskeutuneen radikaalisti, ja tämä aiheutti "sumussa elämisen" ja huonon olon. Tiputushoito helpotti oloani jonkin verran, ja pääsin kotiin syömään suolaa. Haimatulehduksen takia käyttämäni verenpainelääke, missä oli mukana nesteenpoistovaikutus, oli alkanut poistamaan natriumia. Nyt vaihdettiin verenpainelääkkeeksi vastaava lääke, mutta ilman nesteenpoistokomponenttia.


Seuraava haimatulehduksen jälkitauti oli paheneva huimaus ja sen mukana todella huono olo. Taas menin sairaalaan. Siellä epäiltiin nyt verenkiertohäiriötä aivoissa. Sitä ei löytynyt, ja minut passitettiin taas kotiin. Huimaus ja olo pahenivat edelleen. Ja taas menin sairaalan päivystykseen. Nyt minut otettiin osastolle tarkempiin tutkimuksiin, mutta magneettikuvauksessakaan ei löytynyt verenkiertohäiriötä aivoissa. Ja taas minua alettiin passittamaan kotiin. Koska en olisi enää tullut toimeen kotona, ehdotin kolmen neurologin ryhmälle omaa "insinöörin" diagnoosiani eli hermojen rasittumista sairauden ja jatkuvan huimauksen takia. Diagnoosini hyväksyttiin heti, ja sain vielä samana päivänä tilaisuuden keskustella psykiatrin kanssa, joka vahvisti diagnoosini.


Nyt minulle määrättiin viikon kuuri rauhoittavaa lääkettä toivoen sen parantavan. Näin ei kuitenkaan käynyt ja terveyskeskuslääkäri antoi reseptin masennuslääkkeelle. Sitä aloin syömään 13.11.2006. Se pahensi edelleen oloani noin kolmen viikon ajan, mutta annostuksen lisääminen alkoi vähitellen helpottamaan oloani niin paljon, että kykenin palaamaan 22.1.2007 osapäivätöihin terapiamielessä (2-3 tuntia päivässä).


Karu totuus alkoi selvitä
Kohtuullisen toipumisen jälkeen totesin ihmeellisiä asioita atorvastatiinin käytön lopettamisen jälkeen:
● Ulkomuistini erityisesti nimimuisti parantui todella paljon.
● Kaukonäköni parantui selvästi. Olin joutunut hankkimaan toiset silmälasit, koska kaukonäköni meni niin huonoksi, että en enää nähnyt tekstitelevision tekstiä. Nyt näen taas tekstit ilman silmälaseja.
● Erityisesti talvella nenän limakalvot olivat jatkuvasti turvoksissa, vaikka ei ole ollut nuhaakaan. Sairastin myös useita kertoja poskiontelotulehduksen, mitä hoidettiin antibiooteilla ja poskiontelohuuhteluilla. Oloni talvisaikaan oli niin kuin olisi jatkuva lievä flunssa päällä. Syytä limakalvojen turvotukseen etsittiin verikokeilla ja limakalvoista otetuista näytteistä. Syytä ei löydetty. Atorvastatiinin lopettamisen jälkeen limakalvot eivät enää turpoa, eikä minulla ole ollut edes kunnon nuhaa.
● Nukuin huonosti ja olin päivät väsynyt. Nyt nukun erittäin hyvin, enkä ole päivällä väsynyt.
● Olin kärsinyt välillä pahoistakin selkäkivuista yli 5 vuotta. Kivut olivat ajoittain niin pahoja, että olin toimintakyvytön. Kokeilin lähes kaikki lääketieteelliset ja kansanparannuskeinot selän hoitamiseksi melko huonolla menestyksellä. Selässäni tapahtui ihmeparannus atorvastatiinin käytön lopettamisen jälkeen. Sen jälkeen ei ole ollut näitä vaivoja ainakaan tähän mennessä, vaikka selkääni ei ole hoidettu mitenkään muuten kuin samalla vuosia jatkuneella omalla jumppa- ja venytysohjelmalla. Selän kunto ei rajoita nyt elämääni millään tavalla. Käsittääkseni mahan ja selän lihakset ovat parantuneet ja tukevat nyt selän luustoa niin kuin tarkoitus on.
● Haimatulehduksen yhteydessä haimassani todettiin tutkimuksissa nesterakkuloita. Oltuani ilman atorvastatiinia sairaalan kuvauksissa nesterakkulat pienenivät vähitellen ja kahdeksan kuukauden kuluttua todettiin nesterakkuloiden parantuneen kokonaan.


Yllä mainitut asiat olen kertonut kolmellekin eri lääkärille, ja he ovat olleet sitä mieltä, että olen lukenut itseäni oikein. Vaivat hyvin todennäköisesti olivat atorvastatiinin aiheuttamia, koska ne poistuivat lääkkeen lopetuksella.


Kierteessä ollaan
Koska itse olin käyttänyt kolesterolilääkettä (atorvastatiinia), seurasin todella suurella mielenkiinnolla mediassa käytyjä keskusteluja kolesterolilääkkeistä. Mielestäni haittavaikutukset on ohitettu tai unohdettu. Koska atorvastatiinia Suomessakin oli käyttänyt noin 152.000 ihmistä esim. vuonna 2005, luulen, että hekään eikä heidän lääkärinsä ole paneutuneet hoidossa haittavaikutuksiin, elleivät ne ole johtaneet sairaalahoitoon. Näin oli minunkin tapauksessani. Kuitenkin huonossakin asiassa löytyy joskus mitalin toiselta puolelta hyvä asia. Minun haimatulehdukseni pakotti lopettamaan atorvastatiinin käytön. Sen jälkeen vasta osasimme omalääkärini kanssa konkreettisesti todeta, että vaivani eivät olleetkaan luonnollisen vanhenemisen oireita, vaan lääkkeen aiheuttamia. Kiitokseni suuntaan omalääkärini lisäksi myös KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA minun hoidostani vastanneelle lääkärille Jari Rantoselle. Hän uskalsi vastoin KÄYPÄ HOITO-suosituksia kieltää atorvastatiinin käytön ja pelasti henkeni. Jos olisin jatkanut satiinilääkkeen käyttöä, olisi haima tuhoutunut kokonaan ja olisin kuollut. Nyt yritän pitää elintavoillani kolesteroliarvojani mahdollisimman oikeina. Jos seurannan perusteella kaikesta huolimatta joudun aloittamaan uudelleen kolesterolilääkkeen käytön, en missään tapauksessa uskalla käyttää statiinilääkettä, vaan alan käyttämään etsetimibilääkettä. Se ei sotke maksan toimintaa, eikä imeydy verenkiertoon.


Viimeisimmän verikokeen mukaan kolesteroliarvoni olivat: Kokonaiskolesteroli 5.7, hyvä kolesteroli HDL 1.3, huono kolesteroli LDL 3.9 ja rasva-arvo trigly 0.7. Näillä arvoilla en aloita vielä toisenlaisenkaan kolesterolilääkkeen käyttöä.


Nyt kuitenkin lopun elämääni saan kärsiä statiinilääkkeiden aiheuttamista sairauksista. Haimatulehdus ja masennus näet uusiutuvat herkemmin kuin tulevat ensimmäistä kertaa. Tämän takia jouduin jäämään eläkkeelle aikaisemmin kuin oli tarkoitus. Työni edellytti pitkiäkin ulkomaanmatkoja. Haimatulehduksen uusiutumisriskin takia en uskalla lähteä pitkille matkoille. Tästä johtuen en voinut hoitaa työtäni normaalilla tavalla ja jouduin jäämään eläkkeelle. Nyt haluaisin auttaa kohtalotovereitani tällä kirjoituksella. Jos juttuni tuntuu tutulta teidänkin tapauksissanne, lääkärinne kanssa. Myös teitä kolesterolilääkkeiden haittavaikutukset voivat vaivata.


20.12.2010 haimatulehdus iskikin toisen kerran. Se oli nyt lievempi kuin ensimmäinen. Magneettikuvaksissakaan ei löytynyt rakenteellisia virheitä haimassa eikä haima- ja sappiteissä. Osastoylilääkäri osasi vain spekuloida, että ensimmäinen haimatulehdukseni oli jättänyt haimaan solumuutoksia ja herkistänyt haiman. Näin haimatulehduksia tulee ilman mitään syytä.


Kierteessä ollaan.
Lääkemyynnistä rahat lääketeollisuuteen mutta kustannukset yhteiskunnalla!


Alla on myös laskuharjoitus siitä, mitä kustannuksia rahassa mitattuna atorvastatiini minun tapauksessa aiheutti yhteiskunnalle, työnantajalleni ja minulle. Kokonaiskustannus oli 83.000 €. Mediassa on myös esitetty erilaisia mielipiteitä kolesterolilääkkeiden hyödyistä. On esitetty mm. arvio, että lääkkeestä hyötyy vain noin 7 % käyttäjistä, ja 93 % syö lääkettä turhaan. Itse arvaan omien kokemuksieni kautta, että pieniä ja joskus suuriakin haittavaikutuksia voivat saada kaikki 100 % käyttäjistä. Tästä väistämättä seuraa se ajatus, että koko kansaa ajatellen kolesterolilääkkeistä on kansanterveydelle enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Nyt puhun terveydestä ilman rahalla mittaamista. Jos voisimme mitata tätä asiaa rahassa, voisi aivan hyvin lopputulos olla se, että suuri joukko ihmisiä voi huonosti, ja me vielä maksamme siitä, koska haittavaikutuksien aiheuttamat kustannuksetkin voivat olla yhteensä suurempia kuin varmuuden vuoksi syötyjen lääkkeiden ansiosta saavutetut hyödyt. Tällä kirjoituksella en halua sanoa, että suuren riskin potilaiden kolesterolilääkehoito pitäisi lopettaa. Kyllä hyödyt heidän ryhmässään ovat varmaankin suuremmat kuin haitat. Ensisijaisesti yritän sanoa, että haittavaikutuksista pitäisi keskustella julkisuudessa enemmän, eikä lääkettä pitäisi määrätä puoliautomaattisesti KÄYPÄ HOITO- suositusten mukaisesti vaan tarkasti harkiten.


Kustannukset omassa tapauksessani:
● Sairaalapäiviä 23 vrk x 500 €/ vrk = 11.500 € sisältäen ultraäänitutkimuksia, tietokonetomografiakuvauksia ja yhden magneettikuvauksen
● Terveyskeskuskäyntejä 6 kertaa
● KELA:n maksamaa selkäkuntoutusta 19 vrk x 300 €/ vrk = 5.700 €
● Fysiatrian erikoislääkärikäyntejä 3 kpl
● Selän magneettikuvaus ja kortisonipiikit Tampereella
● TENS-sähköhoitolaite selkäkivun hoitoon
● Fysioterapia-,lihashieronta-, naprapatia-, kiroparaktikkokäyntejä noin 40 kertaa yhteensä noin 1.600 €.
● Atorvastatiinilääkkeet 8 vuotta = noin 2.830 tablettia x 1.4 €/kpl = 3.952 € +KELA:n korvaamat kustannukset
● Muut haittavaikutusten aiheuttamat sairastelun lääkelaskut ja röntgenkuvaukset
● Työnantajan maksama sairausloma-ajan palkka viideltä kuukaudelta


Yllä mainitut kustannukset ovat yhtensä noin 83.000 € .Lisäksi on huomioitava kaikissa hoidoissa kulunut oma aika. Kustannuksiksi en ole osannut muuntaa vuosia jatkunutta huonovointisuutta enkä kipua ja tuskaa, mitä haimatulehdus ja sen jälkitaudit aiheuttivat. Kustannuksiksi en ole myöskään muuntanut niitä rajoitteita, mitä pitkään jatkuneet sitkeät selkävaivat pahimmillaan aiheuttivat useita vuosia normaaliin toimintakykyyni.


Epikriisit
● Lukuisista lääkäreistä yli viiden vuoden aikana ei yksikään osannut epäillä edellä luettelemia terveysongelmia statiinin aiheuttamaksi.
● Onneksi Keski-Suomen keskussairaalan lääkäri Jari Rantonen käytti omia aivojaan eikä KÄYPÄ-HOITO-aivoja kuten nuoret lääkärit kokemuksen puuttuessa.
● Erikoisalan sairauskertomus 18.9.06 klo 8.32 evl Jari Rantonen ”Kolesterolilääke tauotettu”
● Erikoisalan sairauskertomus 23.10.10 klo 13:49 evl Marja Tuunanen ”Konservatiivisesti hoidettu pankreatiitti, tämän katsottu aiheutunen Lipitor-lääkityksestä, jota oli syönyt kahdeksan vuotta. Alkoholin käytön lopettanut reilut 10 vuotta sitten.”
● Erikoisalan sairauskertomus 14.5.07 klo 13.02 ylil Jukka-Pekka Mecklin ”Ultraäänitutkimuksessa kaikki nestekertymät häipyneet. Potilas siis saanut siis mahdollisesti Lipitor kolesterolilääkityksen sivuvaikutuksena pankreatiitin."


Julkisuuteen saattamisen vaikeus


Olen yrittänyt saada asiaani julkisuuteen näin:
● Sähköpostilla Timo Ovaskalle Pfizer Oy:lle heti 31.5.2007
● Sähköpostilla +puhelinsoitolla Helsingin Sanomiin kesäkuussa 2007
● Sähköpostilla Helsingin Sanomiin syksyllä 2008
● Sähköpostilla Helsingin Sanomiin 14.7.2010. Toimittaja ilmoitti, että ei mene läpi Helsingin Sanomissa. Päätoimittaja oli antanut pyyhkeitä jo 13.7.2010 lehdessä olleesta artikkelista "KOLESTEROLI PANNASTA”. Sanavalinnoista ymmärsin, että Helsingin Sanomat ei halua astua ilmoitusten maksajien (= lääketeollisuuden) varpaille.
● 14.9.2010 MOT- toimitukseen


Neljän epäonnistuneen julkistamisyrityksen jälkeen onnisti. Juttu kelpasi YLE:lle.


Vihdoinkin eteenpäin
Lähetin KÄYPÄ HOITO- professoriryhmälle 1.11.20101 kirjelmän, minkä lopussa totesin: Toivoisin, että KÄYPÄ HOITO-suositusten Dyslipidemia-osan haittavaikutustaulukko päivitetään ajan tasalle ja niistä puhdistetaan pois haittavaikutuksia vähättelevä henki. Oma maallikon epätieteellinen mielipiteeni on, että haimatulehdus kuuluu taulukkoon.


KÄYPÄ HOITO-ryhmä vastasi 3.11.2010:
"Olemme laittaneet eri instansseihin tilastopyynnöt haimatulehduksista ja selvitämme asiaa. Käypä hoito-suosituksen seuraavan päivityksen yhteydessä arvioidaan sekä hoitojen teho että mahdolliset haittavaikutukset sen hetkisen parhaan tutkimustiedon perusteella."


Uutinen amerikkalaisesta tutkimuksesta 17.1.2011
AMERIKKALAINEN TUTKIMUS : STATIINILÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET
Am J Cardiol. 2010 Dec 1;106(11):1594-601. Epub 2010 Oct 14.
Pharmacoepidemiology safety study of fibrate and statin concomitant therapy.
Tämä tutkimusraportin lyhennelmä on julkistettu 1.12.2010 USA:ssa. Tutkimuksessa oli mukana 584 784 potilasta.
Haimatulehduksen statiinin käyttäjistä sai 46 potilasta vuosittain 100 000:sta potilaasta. Koska Suomessa on noin 660 000 statiinin käyttäjää, merkitsee tämä tilastollisesti Suomessa 6,6 x 46 = noin 303 haimatulehdusta vuosittain.
Munuaissairauksia statiinin käyttäjistä sai 109 potilasta vuosittain 100 000:sta potilaasta. Koska Suomessa on noin 660 000 statiinin käyttäjää, merkitsee tämä tilastollisesti Suomessa 6,6 x 109 = noin 719 haimatulehdusta vuosittain.
Dyslipidemian KÄYPÄ HOITO-suositus ei tunne statiinien haittavaikutuksina haimatulehduksia tai munuaissairauksia ollenkaan.
Tunnettu lääkeasiantuntija kommentoi yllä mainitsemaani tutkimusta : "Statiinien kohdalla näyttää käyvän kuten muidenkin uusien lääkkeiden kanssa. Ensin uskotaan, että ne ovat yleensä hyvin siedettyjä. Kun lääkettä käyttää suuret ihmisjoukot pitkäaikaisesti, huomataankin että haittavaikutukset ovatkin todellisia."


Leino Utriainen on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan, jonka saa tilata Utriaiselta suoraan. Hän kirjoittaa tähän terveyskirjoitukseensa vielä nämä loppusanat:




Sain valmiiksi muistelmani alkusyksyllä 2010. En kuitenkaan vielä ehtinyt painattaa sitä, kun YLE 1:n MOT-toimitus valmisteli ohjelmaa KOLESTEROLIPOMMI. Lähdin mukaan ohjelmaan ja seurasin tarkasti ohjelman aiheuttamia keskusteluja ja ihmisten reaktioita puolesta ja vastaan. Kirjoittelin reilut 100 sivua juttua juttua tästä prosessista ja lisäsin ne kirjaani ja painatin sen omakustanteena. Vaihdoin myös kirjan nimen ja kannet. Sain erän kirjoja 17.1.2011.


Lisätietoja kirjasta saa kotisivuiltani osoitteesta: https://sites.google.com/site/leinoutriainen/


Kotisivuillani raportoin reaaliajassa jatkossakin statiinien aiheuttamista haittavaikutuksista ja niiden hyväksymistä myös KÄYPÄ HOITO-suosituksiin. Kotisivullani on myös ohjeet, jos joku haluaa tilata kirjani. Sitä en ole pannut yleiseen myyntiin.


Leino Utriainen
dipl.ins. / eläkeläinen
Jyväskylä