**
Kirjoitettu alun perin 8.8.2009. Useita päivityksiä, joista viimeisin on 3.1.2010.
D-vitamiini kiinnostaa lehtiä. Tamperelaisessa ylioppilaslehdessä ilmestyi 3.12.2009 Jouni "Neonomide" Karhun kirjoitus "Onko D-vitamiini ihmelääke?" Äskettäin ilmestyi myös tohtori Matti Tolosen kirjoitus "Urheilijan D-vitamiini" Huippu-Urheilu Uutiset -lehdessä. Tämän blogikirjoituksen pohjalta väsätty yhteenvetoni "ISO-DEE" ilmestyi Kunto & terveys -lehdessä 6/2009. Nautinnollista luettavaa D-vitamiinista on siis tarjolla tuutin täydeltä.
D-vitamiini kiinnostaa lehtiä. Tamperelaisessa ylioppilaslehdessä ilmestyi 3.12.2009 Jouni "Neonomide" Karhun kirjoitus "Onko D-vitamiini ihmelääke?" Äskettäin ilmestyi myös tohtori Matti Tolosen kirjoitus "Urheilijan D-vitamiini" Huippu-Urheilu Uutiset -lehdessä. Tämän blogikirjoituksen pohjalta väsätty yhteenvetoni "ISO-DEE" ilmestyi Kunto & terveys -lehdessä 6/2009. Nautinnollista luettavaa D-vitamiinista on siis tarjolla tuutin täydeltä.
HAUSKA EPISODI
Tämä on aika hauska episodi. Se osoittaa kaikessa raadollisuudessaan miten nopeasti huhut leviävät internetissä. Neonomide nimittäin harhautti monia muitakin kuin minua. Häveliäissyistä en mainitse kaikkia hänen harhauttamiaan. Minä olen oppinut luottamaan Neonomiden uutisointiin, mutta menin minäkin tietysti lankaan sitten kun hän eräänä iltana päätti kertoa uutisankan - kvaak kvaak. Neonomiden nähtiin alkuillasta keräävän leuankappaleita kuultuaan ja kerrottuaan varsinaisesta jymyuutisesta Tiede.fi -palstalla. Minäkin kerroin siitä uutisesta ja pyysin teitä pitämään lujasti kiinni erityisesti alahuulesta, ettei se hämmästyksen voimasta tippuisi pois silkasta hämmästyksestä. Neonomide oli ilmeisesti luultuakin varomattomampi huhujenlevittelyssään ja keräili siis leuankappaleita pitkin lattiaa :-) Syynä leuan loksahtamiseen auki piti olla professori Pentti Tuohimaan täydellinen takinkäännös. Nyt en tiedä mikä Neonomidelta tipahtaa seuraavaksi, mutta kunnian kukkuloilta hän ainakin syöksee alas - ja vauhdilla. Hän on siteerannut tietolähdettään väärin. Professori Tuohimaan takki on edelleen oikeinpäin. Tampereelta ei edelleenkään kajahda kovinkaan lujaa. Uusimman tutkimusnäytön mukaan professori Tuohimaa ei sittenkään suosittele megaluokan D-vitamiiniannoksia kroonisten sairauksien ja syövän estoon. Rauha on laskeutunut virallisterveelliseen pesäkkeeseen, Neonomide on vajonnut pohjamutiin noustakseen sieltä vielä ylös eräänä kauniina päivänä. Ei sellainen joka kirjoittaa tuhansia D-vitamiiniviestejä aina voi olla väärässä. Tulee se päivä, ehkä jo huomenna, jolloin hän taas siteeraa tutkimuksia oikealla tavalla, eikä harhauta terveystoimittajia. Älkää potkiko häntä liian syvälle mutaan! Jääköön tämä episodi muistuttamaan meitä siitä, että lähteet kannattaa aina tarkastaa ja se koskee erityisesti minua. Jos tämä hauska episodi houkutteli sinut lukemaan D-vitamiinista, niin jatka toki lukemista. Tekstiä riittää ja Neonomide on usein tekstilähteenä. Todennäköisesti ei kuitenkaan kvaak, kvaak -linjalla kauttaaltaan.
Yleisradion tiedetoimitus oli 24.11.2009 haastatellut dosentti Christel Lamberg-Allardtia, joka on ollut kommentoimassa tässäkin terveysblogissa. Lamberg-Allardt rohkeni sanoa vihdoin ääneen sen, minkä D-vitamiinitutkimusta seuranneet ovat tienneet jo pitkään: "D-vitamiinia kannattaa syödä yli nykyisten suositusten."
Tämä kannattaa ottaa vakavasti, sanoo elintarviketieteiden kandidaatti Janne Huovila Helsingin Yliopistosta. Ravitsemuspoliittinen päätöksenteko on tunnetusti hidasta, siksi on syytä kuunnella Lamberg-Allardtia: “Hyvä nyrkkisääntö on 20 mikrogrammaa päivässä aikuisille ja 10 mikrogrammaa pikkulapsille”. Nykyinen suositus on aikuisilla 10 mikrogrammaa, jonka alle jää suomalaisten keskimääräinen D-vitamiinin saanti.
Kommentteja on tullut tähän blogikirjoitukseen tosi paljon (yli 400 kpl!) ja sähköpostia varsin runsaasti (yli 50 kpl). Tämä on ylivoimaisesti suosituin blogikirjoitukseni ainakin jos lasketaan saapuneiden kommenttien määrää. KIITOS tavattoman hienosta keskustelusta!
Yleisradion tiedetoimitus oli 24.11.2009 haastatellut dosentti Christel Lamberg-Allardtia, joka on ollut kommentoimassa tässäkin terveysblogissa. Lamberg-Allardt rohkeni sanoa vihdoin ääneen sen, minkä D-vitamiinitutkimusta seuranneet ovat tienneet jo pitkään: "D-vitamiinia kannattaa syödä yli nykyisten suositusten."
Tämä kannattaa ottaa vakavasti, sanoo elintarviketieteiden kandidaatti Janne Huovila Helsingin Yliopistosta. Ravitsemuspoliittinen päätöksenteko on tunnetusti hidasta, siksi on syytä kuunnella Lamberg-Allardtia: “Hyvä nyrkkisääntö on 20 mikrogrammaa päivässä aikuisille ja 10 mikrogrammaa pikkulapsille”. Nykyinen suositus on aikuisilla 10 mikrogrammaa, jonka alle jää suomalaisten keskimääräinen D-vitamiinin saanti.
Kommentteja on tullut tähän blogikirjoitukseen tosi paljon (yli 400 kpl!) ja sähköpostia varsin runsaasti (yli 50 kpl). Tämä on ylivoimaisesti suosituin blogikirjoitukseni ainakin jos lasketaan saapuneiden kommenttien määrää. KIITOS tavattoman hienosta keskustelusta!
Kummitus kirjoitti: "Lukekaa ihmiset uudelleen, myös aktiiviset kommentoijat. Ei ole paskempi keskustelu, positiivisesti nöyryyttävä. Vähemmänpuhujatkin huutaa lujaa, en puhu itsestä. Laiskuuttani eksyin n. puoliväliin tätä sivua, herramunjeesus että kaverit on viksuja! Ihan tosi." Mökkihöperön mielestä Kummitus puhuu totta: "(Kohta on) 400 kommenttia kasassa ja lisää tulee. Krisulla on parhaimmat ravintokeskustelut mitä netistä voi löytää. Monia vuosia kirjoituksia ja keskusteluja on tullut täällä seurattua ja meno paranee koko ajan".
Voit myös keskustella D-vitamiinin myrkyllisyydestä 7.9.2009 avatussa ketjussa.
Professori Christel Lamberg-Allardt on ystävällisesti kommentoinut vilkasta blogikeskusteluamme 6.9.2009: "D-vitamiiniryhmä saa syksyn 2009 aikana valmiiksi selvityksenä ja ehdotuksensa siitä, millä keinoilla suomalaisten D-vitamiinisaantia voitaisiin lisätä. Ryhmä ei muuta suositusta, sillä mahdolliset muutokset tehdään pohjoismaisena yhteistyönä. Maailmalla käydään erittäin vilkasta keskustelua suosituksista. Iso-Britanniassa valmistellaan jonkinlainen konsensuslausunto, joka pohjautuu heinäkuun alussa pidetyn kokouksen keskusteluun. Heillä ei ole tällä hetkellä saantisuositusta. Reinhold Vieth oli mukana puolustamassa korkeita saantisuosituksia, mutta yleinen mielipide oli paljon maltillisempi, ja korostettiin sitä, että emme tiedä haittavaikutuksista riittävästi. Lokakuun alussa pidetään 13. kansainvälinen D-vitamiinikongressi Belgiassa (vitamin D workshop), jossa järjestetään debatti saantisuosituksista. Haluan siis korostaa, että D-vitamiinitutkijapiireissä ei olla päästy yhteisymmärrykseen sopivasta saannista. Oma käsitykseni on, että riittävää näyttöä suurten saantien höydyistä ei ole, ja niiden haitoista vielä vähemmän. D-vitamiini on toksinen aine jolla on vaikutus kalsiumaineenvaihduntaan. Se että isoissa epidemiologisissa tutkimuksissa on löydetty yhteys jonkun taudin riskin ja D-vitamiinitasojen välillä, ei tarkoita sitä että kyseessä on suora syy-seuraus. Hyvää syy-seurausnäyttöä hiukan isompien annosten suhteen on murtumien ehkäisyssä: päivittäinen 20 µg lisä voi estää luunmurtumien syntyä vanhemmalla iällä. Mutta keskimääräinen saanti Suomessa ei ole tällä hetkellä kaikilla ihmisillä riittävä – toisaalta toisten saanti voi olla erittäin hyvä. Saantisuositus tarkoittaa sitä, että väestöstä 95% saa D-vitamiinitarpeesta tyydytetyksi.
Tärkeä huomautus lukijalle! Huomaatte aika pian:
1) että tällaisessa tavallisessa terveysblogissa, mielipiteet rönsyilevät laidasta laitaan. Tässäkin blogikirjoituksessa sallitaan vapaa mielipiteiden vaihto puolesta ja vastaan tärkeästä terveysteemasta. Blogin pitäjän mielestä, vapaus esittää mielipiteensä on tärkeämpää kuin mielipiteiden/keskustelun siistiminen noudattamaan esimerkiksi Valtion ravitsemusneuvottelukunnassa linjattuja suosituksia. Jos minä tällä tavalla teen oman uskottavuuteni terveysvalistajana mahdottomaksi ja menetän kaikki mahdollisuuteni elättää perheeni ja itseni tällä työlläni, se on tietenkin valitettava henkilökohtainen menetys, mutta mielestäni se oli kuitenkin sen arvoista. Ei elämää voi pelkästään rahassa mitata.
2) että joissakin kommenteissa esiintyy varsin värikästä kielenkäyttöä. Älä anna tämän liiaksi häiritä mahdollista lukunautintoasi. Siinäkin tapauksessa, että menetän lopullisen uskottavuuteni erityisesti lääkäreiden keskuudessa, toistan tässä erään ahkeran kommentoijan (Neonomide) minun mielestäni loistavan repliikin (kerään itse sanontoja ja aforismeja): Kaikkein vaikeimmin vakuutettava ryhmä ovat juuri lääkärit, ja uskon tämän johtuvan mm. siitä, että heihin istutetaan akateemisen heimonsa sosialisaation myötä tarve ja taipumus uskoa ja luottaa asioihin, joihin heillä on valtaa. D-vitamiinia saa vapaasti ilman reseptiä, joten siihen suhtaudutaan epäluuloisesti.
3) että jokaisen meistä on syytä D-vitamiinin suhteen säilyttää terve harkintakyky. Vaikka laadukkaat tutkimukset ja monet kommentit osoittavat D-vitamiinin nykyisen suositustason riittämättömäksi ylläpitää terveys, sen umpimähkäinen otto ravintolisänä voi joissakin (harvinaisissa?) tapauksissa johtaa vakaviin terveydellisiin seuraamuksiin. Tämä johtunee D-vitamiinin luonteesta toimia sekä suojaravintoaineena että hormonina. D-vitamiinin optimaalinen saanti lienee parasta tarkistaa verinäytteellä ja tulkita laboratorioarvot asiantuntijan kanssa.
Tähän 8.8.2009 kirjoitettuun juttuun on ilmestynyt mielenkiintoisia kommentteja (Lue kaikki jos jaksat! Uusimmat viimeisenä.). Ota sinäkin kantaa siihen onko Neonomide -nimimerkillä esiintyvä asiantuntija oikeassa, että saantisuosituksia pitäisi todella reippaasti kohottaa. Tasapuolisuuden kannalta on ollut hyvä, että erityisesti viime päivinä on tullut D-vitamiinin saantisuositusten nostamiseen kielteisemmin suhtautuvia kommentteja. Suurin osa kommenteista heijastelee kuitenkin näkemystä, että D-vitamiinisuosituksissa on ollut liian varovainen linja. Mieleenpainuvampia letkautuksia saamme Tutkija -nimimerkiltä lukea: "Onneksi meitä on moneen junaan sillä kehittyäkseen ihminen ja tiede tarvitsee haastajia ja epäilijöitä. Muuten istuisimme kaikki vielä luolassa tai hinkkaisimme kepillä kipinöitä." Kommentteja saa tulla lisää!
Huomautan, että Tiede -lehden keskustelupalstalla on käynnissä erittäin mielenkiintoinen ja pitkä keskustelu samasta asiasta. Käykää siis lukemassa myös Tapaus D-vitamiini -keskustelua ja sanokaa mielipiteenne! Lokakuussa 2008 tässä minun terveysblogissani oli viimeksi laajaa huomiota saanut D-vitamiinikeskustelu. Kannattaa ehkä sekin keskustelu kahlata läpi? Pakkotoisto -foorumi pistää lusikkansa soppaan D-vitamiinikeskustelulla. Elintarviketieteiden kandidaatti Janne Huovila käy myös asiasta keskustelua! Erinomaista tietoa tarjoaa professori Ilari Paakkari. Lukekaa myös tohtori Osmo Viinamäen kirjoitus. Reumalääkäri Pekka Nykänen on laatinut hyvän koosteen D-vitamiinin ja kalsiumin merkityksestä luuston hyvinvoinnissa. Euroopan komission tieteellinen ravitsemuskomitea on vuonna 2002 julkaissut laajan raportin D-vitamiinin terveysvaikutuksista. Emeritusprofessori Antti Aro innostui vanhoilla päivillään hehkuttamaan D-vitamiinin puolesta. Lisäksi teidän kannattaa lukea erään JimmyWho:n kirjoituksia. Yhdysvaltalaisen non profit -organisaatio Life Extension Foundationin perustajan William Faloonin englanninkielinen kirjoitus D-vitamiinista varmasti herättää ajatuksia. Riippumatta siitä mitä mieltä olet D-vitamiinisuosituksista, sinun kannattaa lukea tohtori Paul J. Albertsin tuore katsaus Autoimmunity Reviews -lehdessä D-vitamiinin roolista autoimmuunisairauksissa.
Pieni yhteenveto keskustelusta lienee paikallaan.
Yllättävän vilkkaan keskustelun käynnisti nimimerkki Valtsu toteamalla, että uusia ravitsemussuosituksia laativassa työryhmässä asiantuntijana oleva dosentti Christel Lamberg-Allardt on tieteellisissä artikkeleissaan päätynyt suosittelemaan korkeampia D-vitamiinin päiväannoksia kuin mihin hän olisi valmis päätymään Valtion ravitsemusneuvottelukunnan tulevissa suosituksissa. Nimimerkki Neonomide on sitä mieltä, että koko ajatus D-vitamiinien päivittäisannoksista on vitsi. Jopa 20 mikrogramman päivittäisannoksia hän pitää vaatimattomina. Asian vakuudeksi hän pyytää lukemaan erään englanninkielisen blogitekstin. Raskaana oleville naisille edes 100 µg päivässä ei näytä riittävän SEKÄ äidin että sikiön D-vitamiinin tarpeisiin. "Thus, there is no evidence in humans that even a 100 000 IU/d (2500 µg/päivä!!!) dose of vitamin D for extended periods during pregnancy results in any harmful effects." Jos D-vitamiini näyttää olevan erittäin turvallista raskaana oleville naisille JOPA 2500 µg:n päiväannoksilla, eikö koko homma ala haista paskalle jo Timbuktuun asti? Näin ihmetteli Neonomide - aiheellisesti!
Christer Sundqvist sai sähköpostilla ehdotuksen, että muutamat nimetyt henkilöt laatisivat yhdessä tavallisille ihmisille D-vitamiinin vaihtoehtoiset (edistykselliset) suositukset! Neonomide, jolla on laaja kokemus ja tieto tästä D-vitamiinin käytöstä sairauksien hoitoon, sanoo viisaasti: "Olen yrittänyt vältellä tätä aihetta, koska tuskin minkään muun ravintosuosituksen suhteen 'konsensuksen' puute on niin selvä. Jos haluaa olla varma D-vitamiinin saannin turvallisuudesta ja pitoisuuksiensa noususta, kannattaa mittauttaa sekä veren 25(OH)D ETTÄ seerumin kalsium aika ajoin. Edellinen kannattaa mittauttaa pari kolme kuukautta reippaamman D-vitamiinin ottamisen jälkeen, jotta tiedetään missä mennään. Jälkimmäinen (kalsium) voi olla tarpeen riskiryhmien suhteen ja muutoinkin mielenrauhan varalta." Myös Matti Narkia on sitä mieltä, että D-vitamiinin saannista ei voida antaa yleisiä suosituksia, koska tarve henkilötasolla vaihtelee niin paljon. Eräs suurimpia syitä tähän vaihteluun on geeniperimä. Lukekaa kardiologi Davisin blogiartikkeli "The Heart Scan Blog: Vitamin D for Peter, Paul, and Mary", jossa Davis erääseen tärkeään tutkimukseen viitaten kertoo syyksi D-vitamiinireseptorigenotyypin (VDR genotype) vaihtelun. Ehkä Davis on tässä hieman epätarkka, sillä kyseessä on pikemminkin D-vitamiiniin sitoutuvan ja sitä verenkierrossa kuljettavan proteiinin (vitamin D binding protein, DBP, VDBP) genotyypin vaihtelu. DBP:n genotyypistä riippuen sama D3-vitamiiniannos voi siis joillakin henkilöillä kohottaa 25(OH)D-tasoa jopa kolme kertaa enemmän kuin joillakin toisilla. Kun lisäksi myös ainakin henkilön paino, ruokavalio (mm. kuitu) ja ikä voivat vaikuttaa asiaan, tuntuu yleisen suosituksen antaminen mahdottomalta. Lähinnä voitaisiin kai yrittää määrittää jonkinlainen alaraja, joka toivottavasti useimmilla auttaisi ehkäisemään liian vähäisestä saannista ajan myötä aiheutuvia ongelmia, mutta ei vielä takaisi optimaalista 25(OH)D-tasoa. Lisäksi pitäisi tietysti määrittää turvallisen saannin yläraja. Tämän ylärajan pitäisi kuitenkin olla riittävän korkea, noin 10000 IU/d (250 µg/d), jotta suositusten uskottavuus säilyisi. Jos suositusten uskottavuus menee, jotkut saattavat ehkä omin päin ruveta käyttämään jopa toksisisia annoksia. Neonomiden mielestä jatkuvat yli 200 nmol/l seerumitasot eivät ole tarpeellisia, ellei toinen jalka ole jo haudassa ja vaikkapa halutaan kokeilla miten D-vitamiini reagoi syöpään (eturauhassyöpää ON tutkittu 50 mikrolla ja se alensi kasvaimen aktiivisuudesta kertovaa PSA-arvoa ILMAN mitään sivuvaikutuksia). Sen sijaan 125-200 nnmol/l seerumitasot tai jo 100-150 nmol/l omaavat paljon tunnettuja ja todennäköisiä terveysvaikutuksia, ilman ilmeisiä riskejä. Ne ovat myös täysin fysiologisia ja riittäviä annoksia pitämään D-hormonijärjestemän käynnissä. On olemassa useita mittareita, joilla on päätelty että vasta >100-125 nmol/l tasot riittävät siihen että keho MYÖS varastoi D-vitamiinia eli pysytään ongelmallisen kynnysalueen (thresholdin) yläpuolella. Alemmmilla tasoilla elimistön säätelyjärjestelmä ei toimi kunnolla ja kalsitriolia ei riitä "sisäisen poliisin" tehtäviin. Neonomide sanoo: "Olen siis Christel Lamberg-Allardtin Osteoporoosiliiton 10/2008 -suosituksen kanssa samoilla linjoilla siinä, että 25(OH)D-tasot ratkaisevat ja ne PITÄÄ saada osaksi normaaleja verikoemäärityksiä JA hoitaa riskiryhmiä sellaisilla annoksilla, JOTKA NOSTAVAT kalsidiolipitoisuuden haluttuun luokkaan. Tuo 'haluttu pitoisuus' vain on erilainen minulla ja em. suosittelijoilla. Omani on rohkeampi, mutta on virheellistä väittää etteikö sen vaikutuksia olisi tutkittu. Kyse on myös siitä, MILLAISIA tutkimuksia D-vitamiinista TULISI järjestää Suomessa ja muualla. Mielestäni sellaisia joissa "normaalit" kalsidiolitasot määritetään Homo sapiensin evoluutiohistorian ja laajan epidemiologisen näytön pohjalta, EIKÄ sen pohjalta -mitä ihmiset tässä kyseisessä kulttuurista sattuvat parhaimmillaan ravinnosta saamaan.' Niin ja se tärkein pitää muistaa, eli AURINKO on fysiologisesti tärkein (90-95-prosenttisesti) D-vitamiinin lähde, EI ravinto. Ihomme kyky muodostaa 250-500 µg D3-vitamiinia puolessa tunnissa tuosta vain EI VOI OLLA SATTUMAA. En halua keskustella uuskreationistien kanssa, siksi haluan että jos jokin fakta D-vitamiinista menee perille, niin tämä. Toiseksi, D-vitamiini on elimistön 'master hormone'. Avain, joka avaa DNA-kirjaston. Sen mekanismien monimuotoisuutta voidaan vain kuvitella - tai nähdä omin silmin mihin tuloksiin sen saannin turvaaminen johtaa." Neonomide nostaa kätensä pystyyn ja huudahtaa: "Ei j***ta, kuinka paljon näyttöä vaaditaan että uskotaan että monille 125 µg päivässä on FYSIOLOGINEN annos jolla on dramaattisia terveysvaikutuksia? Tätä ei haluta ymmärtää 'ruokaideologian' vuoksi ja siksi ihmiset elävät kroonisessa välttämättömän ravintoaineen vajauksessa? Kun kaikki ovat sairaita niin sitä pidetään normaalina?" Näin kirjoitti äskettäin emeritusprofessori Antti Aro: "Terveet aikuiset sen sijaan sietävät haitatta suurempiakin (100 μg/vrk) D-vitamiinin annoksia (Vieth ym. 2001)." Jo on aikoihin eletty. Professori Aro tosiaan näyttäisi kääntäneen kelkkansa, huomauttaa Matti Narkia. Neonomiden mielestä aivan olennainen ongelma on koko "saantisuosituksen" idea, koska sitä pidetään kuin jumalan sanana. Ihmiset eivät uskalla ottaa liikaa ja vahtivat saantiaan fanaattisesti, siinä missän lääkärit totttelevat käypähoitoa kuin robotit hoitovirhesyytteen pelossa. Ensin kuitenkin pitäisi perustaa hoitosuositukset riittävän korkeisiin KALSIDIOLITASOIHIN (25(OH)D) ja ottaa siitä malli myös kansallisiin suosituksiin. Neonomide on suoraan sanoen jo menettänyt toivonsa byrokratian suhteen, eli ehkä olisi parempi että laskettaisiin kauppoihin (ja apteekkeihin) 50-125 µg annokset ja seurataan tilannetta. Siitä olisi PALJON enemmän hyötyä kuin haittaa. Laadukkaisiin blogikirjoituksiin viittaaminen on siitä kätevää, että niistä saa nopeasti sulateltavaksi sen OLENNAISEN tiedon. Ravitsemustieteen vertaisarviointilehdet ovat vuosikausia tulvineet D-vitamiinimaniaa ja terveysbyrokratian auktoriteetit ovat onnistuneet sulkemaan tältä silmänsä ja korvansa hämmästyttävän tehokkaasti. Tarvitaan siis asiallista popularisointia - muutoin apatia ei hellitä ja kuolemia oikeutetaan byrokratian "laeilla". Neonomiden pointtina on se, että ONPA D-vitamiinilla miten lupaavia tulevaisuuden sovelluskohteita tahansa, niin jo TÄHÄNastinen varma tieteellinen näyttö interventiotutkimuksista on jo niin murskaavaa että suositusten panttaaminen on ihmisoikeusrikos.
Neonomiden mukaan D-vitamiini ei TÄYTÄ klassista vitamiinin määritelmää. Toisin kuin varsinaisilla vitamiineilla, sillä EI JUURI OLE sellaisenaan mitään vaikutuksia elimistössä. Sen sijaan kahden konversion (maksa + munuaiset jne.) käytyään KALSITRIOLI eli 1,25 (OH)D vastaa tällä tietoa lähes kaikista D-vitamiinin fysiologisista vaikutuksista. Myös veren varastomuoto kalsidioli 25(OH)D omaa hormonin ominaisuuksia, mutta tällä saralla on vielä paljon tutkittavaa. HORMONIN määritelmän D-vitamiini sen sijaan täyttää täysin. Eikä pelkästään minkä tahansa hormonin - se säätelee myös muiden hormonien eritystä, toimintaa ja vaikutuksia (mm. PTH:n, estrogeenin ja progesteronin). Hormonien puutteella/epätasapainolla on usein KATASTROFAALISIA vaikutuksia elimistössä (testosteroni, estrogeeni, kilpirauhashormonit, D-VITAMIINI jne.).
Nimimerkki Hemmo huomauttaa, että usein keskusteluissa nokittelevat yhteen lähtötasoiltaan aivan eri ihmistyypit: 1) Eräät keskustelijat vastaavat hyvin geeniperimältään pieneenkin määrään auringonvaloon ja D-vitamiinipitoiseen ravintoon. He ovat nuoria ja terveitä eikä D-vitamiinilisä vaikuta heidän terveyteensä millään lailla. 2) Sitten on geneettisesti heikosti D-vitamiiniin vastaavia ja jo ehkä keski-iässä he potevat monia vakavia sairauksia ja vaivoja. He ovat verisen katkeria törkeän alhaisten nykysuositusten aiheuttamaan D-vitamiinivajeeseen, josta he terveydellään kalliisti saavat maksaa. He saattavat kokea, että yksi ainoa pre-hormoni muuttaa elämän radikaalisti parempaan päin ja vielä lisäksi aivan mitättömällä hinnalla. 3) Lopuksi on vielä lappusilmäihmisiä, jotka vinkuvat foorumeilla D-vitamiinia vastaan, vaikka nykytutkimusten valossa paljon pahempaa jälkeä tehdään koko ajan ja jatkuvasti nykysuosituksilla, pitämällä ihmiset vakavassa puutostilassa. Nimimerkki Westie on osittain samaa mieltä. Hänen mielestään olisi kuitenkin hyödyllisempää pohtia ja selvitellä, että miksi NÄYTTÄÄ siltä, että D-vitamiinista on kovaa puutetta. Siksi hän haluaisi kovasti ymmärtää miksi tätä vitamiinia nyt tarvitaan niin suuria määriä. Tuskastuneena hän sanoo: "Mutta kai se(kin) työ täytyy tehdä itse kun ei näytä muualta apua olevan tulossa..." Nimimerkki "MLT" vaikuttaa yhtä kyyniseltä: "Olen lähes varma, että kukaan nykyisen D-vitamiinisuosituksen päättäneistä tahoista ei suostu antamaan minkäänlaista tieteellisesti edes puoleenväliin kestävää perustelua nykytasosta." Matti Narkia toi esille Hannu Aron ja Christel Lamberg-Allardtin haastattelun vuoden 2008 lokakuulta, missä tivattiin tiukkaan sävyyn muutoksia D-vitamiinin saantisuosituksiin. Kaikki lienevät huomanneet, ettei sen JÄLKEEN ole tapahtunut yhtään mitään. Kansanedustaja Päivi Räsänen teki kyllä aiheesta kysymyksen eduskunnassa kesäkuussa 2009 ja ministeri Paula Risikko kiemurteli asiasta kuten poliitikon kuuluukin: "...Valtioneuvosto antoi kesällä 2008 periaatepäätöksen terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista. Sen mukaan edistetään ravitsemussuositusten toteutumista ja vähennetään ravitsemusongelmiin liittyviä terveyshaittoja koko väestössä. Ikääntyneiden kohdalla tavoitteena on sisällyttää ravitsemustilan seuranta palvelujärjestelmän tavoitteisiin... BLA BLA BLA... toimeenpanosuunnitelman mukaisesti ollaan ikääntyneelle väestölle laatimassa erillisiä ravitsemussuosituksia. Niissä nykyisen D-vitamiinin saantisuosituksen riittävyyteen ja ravitsemustilan seurantaan tullaan ottamaan kantaa... BLA BLA BLA... Sekä ikääntyneiden ravitsemussuositukset että sairaalaruokasuositukset on molemmat tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Lisäksi valtion ravitsemusneuvottelukunta on 12.1.2009 asettanut erillisen D-vitamiinitilannetta käsittelevän asiantuntijatyöryhmän. Asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on tehdä ehdotuksia siitä, miten D-vitamiinisuositukset toteutuisivat paremmin, ja arvioida, vastaavatko nykyiset D-vitamiinisuositukset nykytietoa. Työryhmän toimiaika päättyy 31.12.2009."
Nimimerkki MLT jatkaa: "On vaikea sanoa, mikä on syy-seuraussuhde 25(OH)D:n ja kolekalsiferolin saannin välillä eri sairauksissa. Vahingoittunut ohutsuolen sisäpinta häiritsee kaiken ravinnon imeytymistä niin paljon, että riippuvuudet voivat mennä myös toisin päin. Tuohon ohutsuolen seinämän läpäisevyyteen ilmeisesti vaikuttaa eniten eräs proteiini (zonuliini), joka suoraan aiheuttaa soluvälien vuotamista. Tämä ei ole ilmeisesti mikään tulehdusreaktio vaan tulehdukset seuraavat vasta immuunivasteen välkeen. Virhe se on joka tapauksessa. D-vitamiini ilmeisesti rauhoittaa tilannetta immuunivastetta muuttamalla. Scientific American -lehdessä oli (elokuun numerossa, 2009) hyvä artikkeli tästä ja keliakiasta. Artikkeli oli, mikäli MLT muistaa oikein, hyvin hiljaa D-vitamiinin helpottavasta vaikutuksesta. Tosin kirjoittajilla oli ilmeisesti oma lääke asiaan tulossa..." Kummitus -nimimerkillä kirjoittava henkilö huomauttaa Westien pohtineen mikä kuluttaa D-vitamiinia elimistössä. Kummitusta kiinnostaa ravintoaineiden kohdalla tämä erityisesti. Neonomide on maininnut muun muassa elimistön happamuuden eräänä tekijänä. Sokeri, pullamössö, jne., eli samat möröt jotka lihottaa. Olet mitä syöt. Joskus on melko happamat fiilikset! Vaatisi melkoisen jättitutkimuksen, että saataisiin mukaan kaikki vaikuttavat tekijät, D-vitamiinin analogit, magnesium, kalsium, A- ja K-vitamiinit, B-vitamiinit, sinkki, boori, fosfori, jodi ym. ym. "Vuan suattaap sitä olla turhempiakin kohteita tutkimukselle!" Kummitus sanoo lopuksi.
Janne Huovila pitää yhtenä syynä mikä varmaankin suositusten antamista hidastaa sitä, että onhan teoriassa mahdollista, että on olemassa väestöryhmiä, jotka ovat herkempiä suuremmille D-vitamiiniannoksille. Siksi sitä aina hoetaan "täytyy tutkia lisää". Mutta ilmeisesti tällaista näyttöä ei taida olla... Nimimerkki "j.uhis" ei purematta niele selitystä ettei D-vitamiinilisää kannattaisi ottaa, koska ei ole tietoa pitkäaikaisvaikutuksista. On hyvinkin mahdollista, että jollei ota D-vitamiinilisää saattaa silläkin olla hyvin dramaattisia pitkäaikaisvaikutuksia.
D-vitamiinilla on kuitenkin osoitettu olevan hyödyllisiä ominaisuuksia, jotka on mahdollista jopa käytännössä kokea. Eli "j.uhis" toteaa elämän riskipeliksi. Vastakkain ovat siis tietyt hyödyt ja epävarmuus pitkäaikaisvaikutuksista.
Janne Huovila myös puolustaa ravitsemussuosituksia. Hänen mielestään ravitsemushoitoa ei voi rinnastaa lääkehoitoon, millä on seurauksensa ravitsemussuosituksissa. Janne tarjoaa meille ravitsemustieteilijän valistussanoman: "Lääkkeitä voidaan tutkia helposti kultaisen standardin mukaan jakaen ihmiset hoitoryhmään ja verrokkiryhmään. Ja voidaan olla varmoja, että toiset saavat kyseistä yhdistettä ja toiset eivät saa. Ruoan suhteen tämä ei ole mahdollista. Eettisistä syistä ei voida muodostaa verrokkiryhmää, joka ei saa ravintoainetta. Myös käytännössä tutkittavien syömisen kontrollointi on mahdotonta: ravintoaineita saadaan yleensä monista lähteistä ja ylipäätänsä ihmisten syömistä on mahdotonta kontrolloida esimerkiksi kahden vuoden ajan, ellei tutkimusta tehdä ihan mielettömillä resursseilla. Tämän takia ravitsemustutkimuksen evidenssin taso ei ole lääketutkimusten luokkaa. Lääkehoidossa on aina mukana lääkärin valvonta, jotta ei olisi väärinkäyttöä. Ruoan suhteen tällainen kontrolli on mahdontonta. Siksi väestötasolla ollaan todella varovaisia liian suuren saannin suhteen. Otan asiaa valaisemaan yhden esimerkin. Folaattia alettiin täydentämään elintarvikkeisiin foolihapon muodossa maissa, jossa sen saanti on vähäistä. Riitttävän folaatin saanti on äärimmäisen tärkeää raskauden alkuvaiheessa. Ja nyt näissä maissa samaan aikaan kuin foolihapolla täydennettyjen elintarvikkeiden käyttö on kasvanut, on myös tietyt syövät lisääntyneet - siis useammassa maassa. Tieteellisessä kirjallisuudessa näiden kahden asian välillä on esitetty olevan syy-yhteys."
Janne Huovila ei puolusta tällä kirjoituksella alhaisia D-vitamiinisuosituksia, vaan hän puolustaa jossain määrin sitä varovaisuutta, joka liittyy suosituksiin. Ravitsemustutkimuksen sekoittamiseen lääketutkimukseen törmää tieteen popularisoinnin yhteydessä niin usein. Se ei päde kovin hyvin ravintoainetasolla,eikä myöskään ruoka-ainetasolla ja ruokavaliotasolla. Ravitsemuksen yhteydessä kun ravintoaineita saadaan niin monista lähteistä ja yhä enemmän tajutaan sitä, että yksittäisillä ravintoaineilla on paljon ennen luultua moninaisempia tehtäviä elimistössä. Tästä syntyy niin monimutkainen vaikuttavien tekijöiden verkosto, jota on vähän vaikeata hallita teoriassa tai käytännössä.
On todennäköistä, että tulevaisuudessa, yksilöllisen ravitsemushoidon myötä, tulevat väestötason suositukset ja terveydenhuollon ammattilaisten suositukset erkanemaan toisistaan. Näin siis lääkärin valvonnassa voidaan antaa farmakologisia annoksia ravintoaineista ja muista bioaktiivisista yhdisteistä. Myöskin ruokavalion energiaravintoaineiden suhteita voidaan sovittaa yksilöllisesti, tuntemusten, mieltymysten ja verikokeiden mukaan. Näin Janne Huovila luulee...
Christer Sundqvist sai sähköpostilla ehdotuksen, että muutamat nimetyt henkilöt laatisivat yhdessä tavallisille ihmisille D-vitamiinin vaihtoehtoiset (edistykselliset) suositukset! Neonomide, jolla on laaja kokemus ja tieto tästä D-vitamiinin käytöstä sairauksien hoitoon, sanoo viisaasti: "Olen yrittänyt vältellä tätä aihetta, koska tuskin minkään muun ravintosuosituksen suhteen 'konsensuksen' puute on niin selvä. Jos haluaa olla varma D-vitamiinin saannin turvallisuudesta ja pitoisuuksiensa noususta, kannattaa mittauttaa sekä veren 25(OH)D ETTÄ seerumin kalsium aika ajoin. Edellinen kannattaa mittauttaa pari kolme kuukautta reippaamman D-vitamiinin ottamisen jälkeen, jotta tiedetään missä mennään. Jälkimmäinen (kalsium) voi olla tarpeen riskiryhmien suhteen ja muutoinkin mielenrauhan varalta." Myös Matti Narkia on sitä mieltä, että D-vitamiinin saannista ei voida antaa yleisiä suosituksia, koska tarve henkilötasolla vaihtelee niin paljon. Eräs suurimpia syitä tähän vaihteluun on geeniperimä. Lukekaa kardiologi Davisin blogiartikkeli "The Heart Scan Blog: Vitamin D for Peter, Paul, and Mary", jossa Davis erääseen tärkeään tutkimukseen viitaten kertoo syyksi D-vitamiinireseptorigenotyypin (VDR genotype) vaihtelun. Ehkä Davis on tässä hieman epätarkka, sillä kyseessä on pikemminkin D-vitamiiniin sitoutuvan ja sitä verenkierrossa kuljettavan proteiinin (vitamin D binding protein, DBP, VDBP) genotyypin vaihtelu. DBP:n genotyypistä riippuen sama D3-vitamiiniannos voi siis joillakin henkilöillä kohottaa 25(OH)D-tasoa jopa kolme kertaa enemmän kuin joillakin toisilla. Kun lisäksi myös ainakin henkilön paino, ruokavalio (mm. kuitu) ja ikä voivat vaikuttaa asiaan, tuntuu yleisen suosituksen antaminen mahdottomalta. Lähinnä voitaisiin kai yrittää määrittää jonkinlainen alaraja, joka toivottavasti useimmilla auttaisi ehkäisemään liian vähäisestä saannista ajan myötä aiheutuvia ongelmia, mutta ei vielä takaisi optimaalista 25(OH)D-tasoa. Lisäksi pitäisi tietysti määrittää turvallisen saannin yläraja. Tämän ylärajan pitäisi kuitenkin olla riittävän korkea, noin 10000 IU/d (250 µg/d), jotta suositusten uskottavuus säilyisi. Jos suositusten uskottavuus menee, jotkut saattavat ehkä omin päin ruveta käyttämään jopa toksisisia annoksia. Neonomiden mielestä jatkuvat yli 200 nmol/l seerumitasot eivät ole tarpeellisia, ellei toinen jalka ole jo haudassa ja vaikkapa halutaan kokeilla miten D-vitamiini reagoi syöpään (eturauhassyöpää ON tutkittu 50 mikrolla ja se alensi kasvaimen aktiivisuudesta kertovaa PSA-arvoa ILMAN mitään sivuvaikutuksia). Sen sijaan 125-200 nnmol/l seerumitasot tai jo 100-150 nmol/l omaavat paljon tunnettuja ja todennäköisiä terveysvaikutuksia, ilman ilmeisiä riskejä. Ne ovat myös täysin fysiologisia ja riittäviä annoksia pitämään D-hormonijärjestemän käynnissä. On olemassa useita mittareita, joilla on päätelty että vasta >100-125 nmol/l tasot riittävät siihen että keho MYÖS varastoi D-vitamiinia eli pysytään ongelmallisen kynnysalueen (thresholdin) yläpuolella. Alemmmilla tasoilla elimistön säätelyjärjestelmä ei toimi kunnolla ja kalsitriolia ei riitä "sisäisen poliisin" tehtäviin. Neonomide sanoo: "Olen siis Christel Lamberg-Allardtin Osteoporoosiliiton 10/2008 -suosituksen kanssa samoilla linjoilla siinä, että 25(OH)D-tasot ratkaisevat ja ne PITÄÄ saada osaksi normaaleja verikoemäärityksiä JA hoitaa riskiryhmiä sellaisilla annoksilla, JOTKA NOSTAVAT kalsidiolipitoisuuden haluttuun luokkaan. Tuo 'haluttu pitoisuus' vain on erilainen minulla ja em. suosittelijoilla. Omani on rohkeampi, mutta on virheellistä väittää etteikö sen vaikutuksia olisi tutkittu. Kyse on myös siitä, MILLAISIA tutkimuksia D-vitamiinista TULISI järjestää Suomessa ja muualla. Mielestäni sellaisia joissa "normaalit" kalsidiolitasot määritetään Homo sapiensin evoluutiohistorian ja laajan epidemiologisen näytön pohjalta, EIKÄ sen pohjalta -mitä ihmiset tässä kyseisessä kulttuurista sattuvat parhaimmillaan ravinnosta saamaan.' Niin ja se tärkein pitää muistaa, eli AURINKO on fysiologisesti tärkein (90-95-prosenttisesti) D-vitamiinin lähde, EI ravinto. Ihomme kyky muodostaa 250-500 µg D3-vitamiinia puolessa tunnissa tuosta vain EI VOI OLLA SATTUMAA. En halua keskustella uuskreationistien kanssa, siksi haluan että jos jokin fakta D-vitamiinista menee perille, niin tämä. Toiseksi, D-vitamiini on elimistön 'master hormone'. Avain, joka avaa DNA-kirjaston. Sen mekanismien monimuotoisuutta voidaan vain kuvitella - tai nähdä omin silmin mihin tuloksiin sen saannin turvaaminen johtaa." Neonomide nostaa kätensä pystyyn ja huudahtaa: "Ei j***ta, kuinka paljon näyttöä vaaditaan että uskotaan että monille 125 µg päivässä on FYSIOLOGINEN annos jolla on dramaattisia terveysvaikutuksia? Tätä ei haluta ymmärtää 'ruokaideologian' vuoksi ja siksi ihmiset elävät kroonisessa välttämättömän ravintoaineen vajauksessa? Kun kaikki ovat sairaita niin sitä pidetään normaalina?" Näin kirjoitti äskettäin emeritusprofessori Antti Aro: "Terveet aikuiset sen sijaan sietävät haitatta suurempiakin (100 μg/vrk) D-vitamiinin annoksia (Vieth ym. 2001)." Jo on aikoihin eletty. Professori Aro tosiaan näyttäisi kääntäneen kelkkansa, huomauttaa Matti Narkia. Neonomiden mielestä aivan olennainen ongelma on koko "saantisuosituksen" idea, koska sitä pidetään kuin jumalan sanana. Ihmiset eivät uskalla ottaa liikaa ja vahtivat saantiaan fanaattisesti, siinä missän lääkärit totttelevat käypähoitoa kuin robotit hoitovirhesyytteen pelossa. Ensin kuitenkin pitäisi perustaa hoitosuositukset riittävän korkeisiin KALSIDIOLITASOIHIN (25(OH)D) ja ottaa siitä malli myös kansallisiin suosituksiin. Neonomide on suoraan sanoen jo menettänyt toivonsa byrokratian suhteen, eli ehkä olisi parempi että laskettaisiin kauppoihin (ja apteekkeihin) 50-125 µg annokset ja seurataan tilannetta. Siitä olisi PALJON enemmän hyötyä kuin haittaa. Laadukkaisiin blogikirjoituksiin viittaaminen on siitä kätevää, että niistä saa nopeasti sulateltavaksi sen OLENNAISEN tiedon. Ravitsemustieteen vertaisarviointilehdet ovat vuosikausia tulvineet D-vitamiinimaniaa ja terveysbyrokratian auktoriteetit ovat onnistuneet sulkemaan tältä silmänsä ja korvansa hämmästyttävän tehokkaasti. Tarvitaan siis asiallista popularisointia - muutoin apatia ei hellitä ja kuolemia oikeutetaan byrokratian "laeilla". Neonomiden pointtina on se, että ONPA D-vitamiinilla miten lupaavia tulevaisuuden sovelluskohteita tahansa, niin jo TÄHÄNastinen varma tieteellinen näyttö interventiotutkimuksista on jo niin murskaavaa että suositusten panttaaminen on ihmisoikeusrikos.
Neonomiden mukaan D-vitamiini ei TÄYTÄ klassista vitamiinin määritelmää. Toisin kuin varsinaisilla vitamiineilla, sillä EI JUURI OLE sellaisenaan mitään vaikutuksia elimistössä. Sen sijaan kahden konversion (maksa + munuaiset jne.) käytyään KALSITRIOLI eli 1,25 (OH)D vastaa tällä tietoa lähes kaikista D-vitamiinin fysiologisista vaikutuksista. Myös veren varastomuoto kalsidioli 25(OH)D omaa hormonin ominaisuuksia, mutta tällä saralla on vielä paljon tutkittavaa. HORMONIN määritelmän D-vitamiini sen sijaan täyttää täysin. Eikä pelkästään minkä tahansa hormonin - se säätelee myös muiden hormonien eritystä, toimintaa ja vaikutuksia (mm. PTH:n, estrogeenin ja progesteronin). Hormonien puutteella/epätasapainolla on usein KATASTROFAALISIA vaikutuksia elimistössä (testosteroni, estrogeeni, kilpirauhashormonit, D-VITAMIINI jne.).
Nimimerkki Hemmo huomauttaa, että usein keskusteluissa nokittelevat yhteen lähtötasoiltaan aivan eri ihmistyypit: 1) Eräät keskustelijat vastaavat hyvin geeniperimältään pieneenkin määrään auringonvaloon ja D-vitamiinipitoiseen ravintoon. He ovat nuoria ja terveitä eikä D-vitamiinilisä vaikuta heidän terveyteensä millään lailla. 2) Sitten on geneettisesti heikosti D-vitamiiniin vastaavia ja jo ehkä keski-iässä he potevat monia vakavia sairauksia ja vaivoja. He ovat verisen katkeria törkeän alhaisten nykysuositusten aiheuttamaan D-vitamiinivajeeseen, josta he terveydellään kalliisti saavat maksaa. He saattavat kokea, että yksi ainoa pre-hormoni muuttaa elämän radikaalisti parempaan päin ja vielä lisäksi aivan mitättömällä hinnalla. 3) Lopuksi on vielä lappusilmäihmisiä, jotka vinkuvat foorumeilla D-vitamiinia vastaan, vaikka nykytutkimusten valossa paljon pahempaa jälkeä tehdään koko ajan ja jatkuvasti nykysuosituksilla, pitämällä ihmiset vakavassa puutostilassa. Nimimerkki Westie on osittain samaa mieltä. Hänen mielestään olisi kuitenkin hyödyllisempää pohtia ja selvitellä, että miksi NÄYTTÄÄ siltä, että D-vitamiinista on kovaa puutetta. Siksi hän haluaisi kovasti ymmärtää miksi tätä vitamiinia nyt tarvitaan niin suuria määriä. Tuskastuneena hän sanoo: "Mutta kai se(kin) työ täytyy tehdä itse kun ei näytä muualta apua olevan tulossa..." Nimimerkki "MLT" vaikuttaa yhtä kyyniseltä: "Olen lähes varma, että kukaan nykyisen D-vitamiinisuosituksen päättäneistä tahoista ei suostu antamaan minkäänlaista tieteellisesti edes puoleenväliin kestävää perustelua nykytasosta." Matti Narkia toi esille Hannu Aron ja Christel Lamberg-Allardtin haastattelun vuoden 2008 lokakuulta, missä tivattiin tiukkaan sävyyn muutoksia D-vitamiinin saantisuosituksiin. Kaikki lienevät huomanneet, ettei sen JÄLKEEN ole tapahtunut yhtään mitään. Kansanedustaja Päivi Räsänen teki kyllä aiheesta kysymyksen eduskunnassa kesäkuussa 2009 ja ministeri Paula Risikko kiemurteli asiasta kuten poliitikon kuuluukin: "...Valtioneuvosto antoi kesällä 2008 periaatepäätöksen terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista. Sen mukaan edistetään ravitsemussuositusten toteutumista ja vähennetään ravitsemusongelmiin liittyviä terveyshaittoja koko väestössä. Ikääntyneiden kohdalla tavoitteena on sisällyttää ravitsemustilan seuranta palvelujärjestelmän tavoitteisiin... BLA BLA BLA... toimeenpanosuunnitelman mukaisesti ollaan ikääntyneelle väestölle laatimassa erillisiä ravitsemussuosituksia. Niissä nykyisen D-vitamiinin saantisuosituksen riittävyyteen ja ravitsemustilan seurantaan tullaan ottamaan kantaa... BLA BLA BLA... Sekä ikääntyneiden ravitsemussuositukset että sairaalaruokasuositukset on molemmat tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Lisäksi valtion ravitsemusneuvottelukunta on 12.1.2009 asettanut erillisen D-vitamiinitilannetta käsittelevän asiantuntijatyöryhmän. Asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on tehdä ehdotuksia siitä, miten D-vitamiinisuositukset toteutuisivat paremmin, ja arvioida, vastaavatko nykyiset D-vitamiinisuositukset nykytietoa. Työryhmän toimiaika päättyy 31.12.2009."
Nimimerkki MLT jatkaa: "On vaikea sanoa, mikä on syy-seuraussuhde 25(OH)D:n ja kolekalsiferolin saannin välillä eri sairauksissa. Vahingoittunut ohutsuolen sisäpinta häiritsee kaiken ravinnon imeytymistä niin paljon, että riippuvuudet voivat mennä myös toisin päin. Tuohon ohutsuolen seinämän läpäisevyyteen ilmeisesti vaikuttaa eniten eräs proteiini (zonuliini), joka suoraan aiheuttaa soluvälien vuotamista. Tämä ei ole ilmeisesti mikään tulehdusreaktio vaan tulehdukset seuraavat vasta immuunivasteen välkeen. Virhe se on joka tapauksessa. D-vitamiini ilmeisesti rauhoittaa tilannetta immuunivastetta muuttamalla. Scientific American -lehdessä oli (elokuun numerossa, 2009) hyvä artikkeli tästä ja keliakiasta. Artikkeli oli, mikäli MLT muistaa oikein, hyvin hiljaa D-vitamiinin helpottavasta vaikutuksesta. Tosin kirjoittajilla oli ilmeisesti oma lääke asiaan tulossa..." Kummitus -nimimerkillä kirjoittava henkilö huomauttaa Westien pohtineen mikä kuluttaa D-vitamiinia elimistössä. Kummitusta kiinnostaa ravintoaineiden kohdalla tämä erityisesti. Neonomide on maininnut muun muassa elimistön happamuuden eräänä tekijänä. Sokeri, pullamössö, jne., eli samat möröt jotka lihottaa. Olet mitä syöt. Joskus on melko happamat fiilikset! Vaatisi melkoisen jättitutkimuksen, että saataisiin mukaan kaikki vaikuttavat tekijät, D-vitamiinin analogit, magnesium, kalsium, A- ja K-vitamiinit, B-vitamiinit, sinkki, boori, fosfori, jodi ym. ym. "Vuan suattaap sitä olla turhempiakin kohteita tutkimukselle!" Kummitus sanoo lopuksi.
Janne Huovila pitää yhtenä syynä mikä varmaankin suositusten antamista hidastaa sitä, että onhan teoriassa mahdollista, että on olemassa väestöryhmiä, jotka ovat herkempiä suuremmille D-vitamiiniannoksille. Siksi sitä aina hoetaan "täytyy tutkia lisää". Mutta ilmeisesti tällaista näyttöä ei taida olla... Nimimerkki "j.uhis" ei purematta niele selitystä ettei D-vitamiinilisää kannattaisi ottaa, koska ei ole tietoa pitkäaikaisvaikutuksista. On hyvinkin mahdollista, että jollei ota D-vitamiinilisää saattaa silläkin olla hyvin dramaattisia pitkäaikaisvaikutuksia.
D-vitamiinilla on kuitenkin osoitettu olevan hyödyllisiä ominaisuuksia, jotka on mahdollista jopa käytännössä kokea. Eli "j.uhis" toteaa elämän riskipeliksi. Vastakkain ovat siis tietyt hyödyt ja epävarmuus pitkäaikaisvaikutuksista.
Janne Huovila myös puolustaa ravitsemussuosituksia. Hänen mielestään ravitsemushoitoa ei voi rinnastaa lääkehoitoon, millä on seurauksensa ravitsemussuosituksissa. Janne tarjoaa meille ravitsemustieteilijän valistussanoman: "Lääkkeitä voidaan tutkia helposti kultaisen standardin mukaan jakaen ihmiset hoitoryhmään ja verrokkiryhmään. Ja voidaan olla varmoja, että toiset saavat kyseistä yhdistettä ja toiset eivät saa. Ruoan suhteen tämä ei ole mahdollista. Eettisistä syistä ei voida muodostaa verrokkiryhmää, joka ei saa ravintoainetta. Myös käytännössä tutkittavien syömisen kontrollointi on mahdotonta: ravintoaineita saadaan yleensä monista lähteistä ja ylipäätänsä ihmisten syömistä on mahdotonta kontrolloida esimerkiksi kahden vuoden ajan, ellei tutkimusta tehdä ihan mielettömillä resursseilla. Tämän takia ravitsemustutkimuksen evidenssin taso ei ole lääketutkimusten luokkaa. Lääkehoidossa on aina mukana lääkärin valvonta, jotta ei olisi väärinkäyttöä. Ruoan suhteen tällainen kontrolli on mahdontonta. Siksi väestötasolla ollaan todella varovaisia liian suuren saannin suhteen. Otan asiaa valaisemaan yhden esimerkin. Folaattia alettiin täydentämään elintarvikkeisiin foolihapon muodossa maissa, jossa sen saanti on vähäistä. Riitttävän folaatin saanti on äärimmäisen tärkeää raskauden alkuvaiheessa. Ja nyt näissä maissa samaan aikaan kuin foolihapolla täydennettyjen elintarvikkeiden käyttö on kasvanut, on myös tietyt syövät lisääntyneet - siis useammassa maassa. Tieteellisessä kirjallisuudessa näiden kahden asian välillä on esitetty olevan syy-yhteys."
Janne Huovila ei puolusta tällä kirjoituksella alhaisia D-vitamiinisuosituksia, vaan hän puolustaa jossain määrin sitä varovaisuutta, joka liittyy suosituksiin. Ravitsemustutkimuksen sekoittamiseen lääketutkimukseen törmää tieteen popularisoinnin yhteydessä niin usein. Se ei päde kovin hyvin ravintoainetasolla,eikä myöskään ruoka-ainetasolla ja ruokavaliotasolla. Ravitsemuksen yhteydessä kun ravintoaineita saadaan niin monista lähteistä ja yhä enemmän tajutaan sitä, että yksittäisillä ravintoaineilla on paljon ennen luultua moninaisempia tehtäviä elimistössä. Tästä syntyy niin monimutkainen vaikuttavien tekijöiden verkosto, jota on vähän vaikeata hallita teoriassa tai käytännössä.
On todennäköistä, että tulevaisuudessa, yksilöllisen ravitsemushoidon myötä, tulevat väestötason suositukset ja terveydenhuollon ammattilaisten suositukset erkanemaan toisistaan. Näin siis lääkärin valvonnassa voidaan antaa farmakologisia annoksia ravintoaineista ja muista bioaktiivisista yhdisteistä. Myöskin ruokavalion energiaravintoaineiden suhteita voidaan sovittaa yksilöllisesti, tuntemusten, mieltymysten ja verikokeiden mukaan. Näin Janne Huovila luulee...
Neonomide yksilöi kolme ongelmaa, jotka hankaloittavat D-vitamiinisuositusten laadintaa:
1) Ravintoaineen päivittäinen saanti. D-vitamiinin suhteen ongelma on tämä OLETUS: Koska se on ravintoaine, sitä pitäisi saada sen verran mitä ravinnosta saa. Suurin ongelma tässä ympyrälogiikassa on se vuosikymmeniä sitten osoitettu fakta, että D-vitamiinia saa kehoonsa 250-1 000 mikrogrammaa puolessa tunnissa keskikesällä kulkusen paljaana aurinkotuolissa. Toisin sanoen, vetoaminen ravintoon D-vitamiinin ainoana tarpeellisena lähteenä ei ole FYSIOLOGINEN tosiasiaväite, vaan uskomus, toive tai moraalinen lähtökohta. Siis täyttä roskaa. Saantisuosituksessa ei alunperin ollut ideana TAATA yhtään mitään. Suositus tehtiin ilman minkäänlaista vertailuryhmää, eli toisin sanoen se ei ole MILLÄÄN tasolla tieteellisesti validi. Ihan puppua. Luettavaa löytyy tästä: Vitamin D insufficiency: no recommended dietary allowance exists for this nutrient. Tohtori Heaneyn klassisen tutkimuksen mukaan ihmiselimistö KULUTTAA D-vitamiinia päivässä noin 75-125 mikrogrammaa.
2) D-vitamiinisuositukset eivät elä tätä päivää! Nykysuositus eli 7,5 µg aikuisille on riisitaudin estolle 1900-luvun alkupuolelta periytynyttä huuhaata, joka ei estä mitään. Herättääkseen meidät nykypäivään Neonomide pyytää lukemaan mitä terveysvaikutuksia D-vitamiinilla on tunnettujen luustovaikutusten ja riisitaudin eston ohella. Hän pyytää meitä lukemaan Vitamin D-Councilin sivuilta tutkimusnäyttöjä D-vitamiinin terveysvaikutuksista. Hän pyytää pistämään sekuntikellon käyntiin ja ilmoittamaan sitten kun on lukenut KAIKKI (minun sekuntikelloni käy vielä ja saattaa käydä muutaman vuorokauden vielä!). Jari Ristiranta muistuttaa sarkastiseen tyyliinsä, että jos saantisuositusta muutettaisiin kovin paljon yhdellä kertaa, niin siitähän voisi joku saada sellaisen mielikuvan, että edellinen suositus oli pahasti puutteellinen. :) Puhumme joko äärimmäisestä tutkijoiden epäpätevyydestä tai äärimmäisen tunnepitoisesta suhtautumisesta tieteeseen. Neonomide luulee, että kyse on molemmista. Terveyskeskuslääkäri sanoo omistavansa muutaman mapillisen D-vitamiinitietoa. Hän kysyy: "Tässä nyt vaan tulee sellainen ajatus mieleen kun lukee keskusteluanne: että onko meitä lääkäreitä pidetty pimennossa tarkoituksella?" Sitten terveyskeskuslääkäri jatkaa yksinpuheluaan: "Lääkärikollegoiden kanssa tulee joskus puhuttua ja meillä on yliannostusvaaroista käsityksenä jo sellaiset yli 100 nmol/l ylittävät seerumitasot varsinkin jos D-vitamiini lääkitys on jatkuvaa. Neonomidi pitää tavoiteltavina hoitotasoina 150-200 nmol/l !!!!! Tämä vaatii hirmuisia D-vitamiinimääriä pillereinä. Ei tuollaiseen ole lääkärillä uskallusta ryhtyä. Ei ainakaan minulla eikä tuntemillani kollegoilla! Jokin tässä nyt mättää? Terveysviranomaistemme liiallinen varovaisuus tai D-vitamiini aktivistien ylilyönnit. Olisin taipuvainen uskomaan tällä hetkellä enemmän viralliseen terveysvalistukseen (Käypähoito) kuin asialle vihkiytyneiden D-vitamiinifanaatikkojen mielipiteisiin. Älkää antako minun häiritä keskusteluanne. Oli pakko vain pikkuisen rauhoitella innokkaimpia D-vitamiinin popsijoita. Kehotan noudattamaan annosteluohjeita!!!" Valtsu ei oikein osaa pelätä noita 150-200 nmol/l tasoja, kun jopa Willett (Harvardin yliopisto) pitää 160 nmol/l tasoja keskikorkeina. Vitamin D Councilin mukaan auringosta tulee D-vitamiinia helposti noin 10 000 - 50 000 IU. ;) Ja tuo edellyttänee noin puolen tunnin kokovartaloaltistusta. Tuosta laskettuna 50 µg saa muutamassa minuutissa kesäpäivän auringosta, joten ei sitä ehkä sovi sanoa kovin valtavaksi. Nykyiset suositukset ovat vain valtavan pieniä. D-vitamiinia ei muodostu iholla ainakaan enää silloin, kun oman varjon pituus ylittää oman pituuden. "Remember, when you are outside, if your shadow is longer than you are, you are not making any vitamin D", sanoo John Jacob Cannell MD. Eli käytännössä D-vitamiinia muodostuu Suomessa vain keskikesällä klo 13-14 aikoihin, huomauttaa Valtsu! Janne Huovila huomauttaa, että Bergenissä - Helsingin korkeudella - on tutkittu D-vitamiinin muodostumista aunringosta. Sitä muodostuu huhtikuusta lokakuuhun. Heinäkuussa sitä muodostuu noin klo 11-18, keskipäivällä tehokkaimmin. Keväällä ja syksyllä aika jolloin D-vitamiinia muodostuu on lyhyempi. Etelämmässä, Bostonissa, D-vitamiinia muodostuu auringosta samoina ajankohtina noin kolminkertaisesti. (Lähde: Holick M. Vitamin D: A D-Lightful health perspective. Nutr Rev 2008). Lue tästä Holickin selvitys kokonaisuudessaan (PDF).
Anonyymin mukaan meidän on turha syyttää lääkäreitä tässä D-vitamiinijutussa. Jos nyt jotakuta pitää syyttää niin kyllä se on suomalainen lääkäriseura Duodecim. Sieltä on lähtöisin se pahin eksytys D-vitamiinista. Lääketehtaiden palkkalistoilla olevat tutkijat ja lääkärit työntävät tuon lääkäriseuran kautta sellaista tekstiä ettei siinä pysy kohta kukaan terveenä. Ja se lienee tarkoituskin? Omakohtaista kokemusta Anonyymilla on D3-vitamiinin ottamisesta jo 7 vuoden ajan. Niitä vahvoja D-vitamiineja ei vaan ole Suomen apteekeissa myytävänä. Se on pulma. Pitää tehdä ulkomaan reissu aina välillä. Apteekeista pitäisi saada 50 ug tabletteja. Terveyskeskuslääkäri sanoo "Aika vanhentuneet taitaa olla vajaat 3 vuotta vanhat osteoporoosin käypähoito suositukset? Janne mainitsee viime vuodelta ruots. D-vitamiinikonferenssin suositukset 1000-2000 IU D3-vitamiinia. Se on ymmärtääkseni valtava annos D3-vitamiinia!! Olen oppinut konvertoimaan nuo kansainväliset yksiköt mikrogrammoiksi näin: 40 IU on 1 ug D3-vitamiinia. Pikaisesti laskien siitä tulee 25-50 ug D3:sta. Eli tuossa valossa tuo 7 vuotta itseään hoitanut on toiminut ihan hyvin! Valitettavasti Suomesta ei taida saada vahvempia D3-vitamiinipillereitä kuin 20 ug. Mutta tajuatkaa nyt tämä, meillä lääkäreillä on hoitosuositukset ja niissä seurataan sitä mitä valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee!"
Anonyymin mukaan meidän on turha syyttää lääkäreitä tässä D-vitamiinijutussa. Jos nyt jotakuta pitää syyttää niin kyllä se on suomalainen lääkäriseura Duodecim. Sieltä on lähtöisin se pahin eksytys D-vitamiinista. Lääketehtaiden palkkalistoilla olevat tutkijat ja lääkärit työntävät tuon lääkäriseuran kautta sellaista tekstiä ettei siinä pysy kohta kukaan terveenä. Ja se lienee tarkoituskin? Omakohtaista kokemusta Anonyymilla on D3-vitamiinin ottamisesta jo 7 vuoden ajan. Niitä vahvoja D-vitamiineja ei vaan ole Suomen apteekeissa myytävänä. Se on pulma. Pitää tehdä ulkomaan reissu aina välillä. Apteekeista pitäisi saada 50 ug tabletteja. Terveyskeskuslääkäri sanoo "Aika vanhentuneet taitaa olla vajaat 3 vuotta vanhat osteoporoosin käypähoito suositukset? Janne mainitsee viime vuodelta ruots. D-vitamiinikonferenssin suositukset 1000-2000 IU D3-vitamiinia. Se on ymmärtääkseni valtava annos D3-vitamiinia!! Olen oppinut konvertoimaan nuo kansainväliset yksiköt mikrogrammoiksi näin: 40 IU on 1 ug D3-vitamiinia. Pikaisesti laskien siitä tulee 25-50 ug D3:sta. Eli tuossa valossa tuo 7 vuotta itseään hoitanut on toiminut ihan hyvin! Valitettavasti Suomesta ei taida saada vahvempia D3-vitamiinipillereitä kuin 20 ug. Mutta tajuatkaa nyt tämä, meillä lääkäreillä on hoitosuositukset ja niissä seurataan sitä mitä valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee!"
3) D-vitamiinisuositukset ovat erityisesti täällä pohjoisessa asuville riittämättömät. Halutut veripitoisuudet mitataan 25-hydroksikolekalsiferolin mikromolaarisina seerumipitoisuuksina (25(OH)D). Viitearvon alaraja riittävälle saannille on nykyisin yleenä 70-80 nmol/l, mikä riittää aikuisilla luustoa purkavan parathormonin vaimentamiseen. Iäkkäillä >100 nmol/l tarvitaan tähän tehoon (Lähde: Lääkelaitoksen D-vitamiiniartikkeli). Neonomiden mukaan vasta 25 µg päivässä riittää VÄLIMEREN korkeuksilla pääosin asuville kanadalaisille nostamaan kalsidiolipitoisuudet (25(OH)D) EDES luokkaan >40 nmol/l!!! Suomalaisten KESKIARVO viime vuodelta oli 43 nmol/l, miehillä hieman enemmän, naisilla vähemmän. Tätä tilannetta kutsutaan "kellumiseksi keltaisessa nesteessä". Esimerkinä siitä kuinka korruptoitunutta ja todellisuudesta vieraantunutta julkinen D-vitamiinikeskustelu on, mainittakoon tuoreen Terveydeksi-lehden D-vitamiinijutun ensimmäinen kappale: "Riittävään D-vitamiinin saamiseen riittää 15 minuuttia muutamia kertoja viikossa kämmenen suuruiselle alueelle. Aurinkoa ei kannata ahnehtia, korostaa iholiiton Helsingin Ihopisteen johtava hoitava Sirpa Pajunen." Yritän toistaiseksi suhtautua asiaan mahdollisimman neutraalisti, mutta se alkaa olla kovin vaikeaa. Tuollaista roskaa ei pitäisi voida enää kirjoittaa 2000-luvulla. Käytännössä säärien ja käsivarsien paljastaminen ei useimmilla riitä kesälläkään terveyden kannalta merkityksellisiin MINIMIpitoisuuksiin eli luokkaan 70-80 nmol/l. Tropiikissa ihmisten kalsidiolitasot ovat jatkuvasti luokkaa 125-200 nmol/l. Tämä tyypillisesti vaatii kokovartaloaltistuksen 20-30 minuutin ajaksi puolen päivän tienoilla. Käsivarsien ja kasvojen suojaaminen on suotavaa, koska ne saavat muutoinkin eniten UVB-altistusta.
Neonomide jatkaa yksityiskohtaista selvittelyään D-vitamiiniin liittyvistä ongelmista. Meitä pyydetään mm. katsomaan englanninkielinen video D-vitamiininpuutteen roolista syöpien yleistymisessä. Video on hyvä, mutta varsin radikaali - suosittelen sitä kuitenkin (kestää 15 min ; professori Cedric Garland puhuu selkeää englantia ja luento on todella hyvä). Neonomide pyytää meitä aktivoitumaan tässä syöpäaiheessa. VITAL -tutkimus on juuri käynnistynyt ja siinä tutkitaan 50 ug päivittäisten D-vitamiiniannosten ja kalaöljyjen vaikutusta syöpiin, sydänsairauksiin ja aivohalvauksiin. D-vitamiinin edut syöpää vastaan on jo vahvistettu. Kysymys onkin enää siitä, että mitä vielä tutkimattomia hyötyjä siitä on. D-vitamiinin hyöty on niin kiistaton, että sitä tullaan käyttämään tulevaisuudessa syöpähoidon osana.
Westie kirjoitti: "Aika vaikeaksi tämä(kin) aluksi niin selkeältä tuntunut juttu menee kun lukee aiheeseen liittyviä mikrobiologien tekemiä havaintoja kroonisista sairauksista ja D-vitamiinin roolista niissä." Neonomide huomauttaa, että voimakkaimmin D-vitamiinin vaaroista paasannut Trevor Marshall on elektroniikkainsinööri, ei mikrobiologi. Häntä pidetään tutkijapiireissä toistaiseksi ihan trollina D-vitamiinin suhteen. Kiinassa käynnissä olevat trialit antanevat valaistusta asiaan lähivuosina, Neonomide päättää tämän keskustelun. Westie kirjoitti myös: "Inflammaatio sanana vilisee hyvin monen sairauden yhteydessä esim. "masennusta pidetään tulehdukseen liittyvänä"(muistaakseni Toloselta tämä lainaus). Sydänsairauksiin ainakin inflammatio on liitetty." Näin on Neonomiden mielestä todellakin laita inflammaation (tulehdusstressi!) suhteen. Inflammaatio on mukana KAIKISSA yleisissä kroonisissa sairauksissa, mukaan lukien syövät, sydänsairaudet, masennus, autoimmuunisairaudet yms. Tutkimusta tästä aiheesta on usean halkopinon verran. Tolosen sivuilta saa paljon perustietoa, kannattaa aloittaa sieltä ja jatkaa tutkimuksista eteenpäin.
Tuntemattomaksi jäävä Tohtori ei nyt oikein ymmärrä miksi tästä D-vitamiiniasiasta vouhotetaan. Jos D-vitamiinista (auringosta) olisi merkittävää hyötyä ihmiselle, noudattelisi eliniän odote jollakin tavoin myös maantieteellisesti auringolle altistumista. Kuitenkin asia on juuri päinvastoin. Korkein eliniän odote on maissa joissa on ns. puutetta D-vitamiinista (Pohjoismaat, Kanada ym.). Valtsu tuohtuu tästä ja sanoo: "Ei välttämättä noudattaisi. Ota myös muut erot pohjoismaiden ja muiden maiden välillä huomioon. Vai pitäisikö D-vitamiinin yksinään selittää kaikki elinikäkäyrät, Tohtori?" Tähän vastaa Tohtori: "Ei pidä yksinään mutta kaipa sillä luulisi joku vaikutus olevan kun se kerran täällä 'todistetusti' auttaa lähes joka vaivaan (syöpä, flunssa, selkäkipu, masennus). Miten D-vitamiinilla voi olla parantavia vaikutuksia joukkoon vakavia sairauksia, mutta kuitenkaan isossa kuvassa eliniässä sen vaikutukset ei näy. Tai näkyvät käänteisinä eli ns. puute tuo pidempää ikää?" Nimimerkki MLT huomauttaa viisaasti: "Eliniän odote ei välttämättä toimi noin kuin tuntematon Tohtori esittää. Varsinkin jos pääasiallinen vaikutus on vaivoissa, joihin ei ihan heti kuole. Ns. 'squaring' ei vaikuta keskiarvoon kuin suhteellisen vähän, mutta elämänlaatuun aika tavalla. Tilastotieteessä jakautumat ovat hyvin mielenkiintoisia, enkä ole tähän mennessä tavannut montaa lääkäriä, jotka niitä ymmärtäisivät." Matti Narkia sanoo tuntemattomalle Tohtorille: "Pieni maantieteellinen leveysaste antaa ainoastaan mahdollisuuden auringon UVB-säteiden suurempaan hyödyntämiseen kuin korkea leveysaste. Näyttää siltä, että nykymaailmassa tätä mahdollisuutta ei useinkaan pystytä (tai ei haluta) hyödyntämään. Aika harvassa maassa kai nykyään kuljetaan ulkona puolialasti keskipäivällä, ja niissä, missä näin ehkä tehdään, terveydenhoidon matalahko taso selittänee sen, etteivät ne yllä kärkipäähän elinajan odotteessa." Matti Narkia huomauttaa, että D-vitamiinipuutos on yllättävän yleistä monissa aurinkoisissakin maissa. Elinajanodote -tilastojen kaksi kärkimaata ovat monina vuosina olleet Japani ja Islanti. Sattumaa tai ei, mutta nämä maat ovat kaksi kärkimaata myös kalan kulutuksessa. Voi näillä tiedoilla jotakin yhteyttä olla, saahan kalasta runsaasti mm. D-vitamiinia ja omega-3-rasvahappoja. Ainakin japanilaisten D-vitamiinitaso näyttää lupaavalta. Tohtori -nimimerkillä varustautunut keskustelija ei luovuta: "Aika mielenkiintoista olisi selvittää miksi tummaihoisilla ja aurinkoisilla vyöhykkeillä asustavilla on matalat D-vitamiinitasot. Elimistöllä taitaa olla ihan omat suojamekanismit liiallista aurinkoa ja D-vitamiinia vastaan. Se suojamekanismi meiltä puuttuu." Tiina H innostuu sanomaan: "Alkaa mietityttämään miksi niinkin aurinkoisessa maassa kuin Brasilia voi olla D-vitamiinitasot niin alhaalla? Ei se välttämättä mielestäni kerro, että heidän pitäisi sitä saada heti lisää ravinnosta. Enemmänkin herättää tutkimaan miksi elimistö ei ota vastaan d-vitamiinia vaikka sitä on yllin kyllin saatavilla. Brasiliassa kuitenkin ollaan ulkona auringossa koko ajan. Onko se elimistön suojamekanismi yms. On tässä jokin nyt mikä ei oikein täsmää. Ettei vaan etsittäisi taas väärästä paikasta tai laput silmillä. Paikallaan varmaan ottaa pari askelta taaksepäin ja katsoa aihetta toisin silmin. Niin ne työelämässäkin ongelmat monesti ratkeavat." MLT -nimimerkki myöntää saman paradoksin (D-vitamiinitasot alhaisia vaikka aurinkoa on yllin kyllin tarjolla) esiintyvän Saudi Arabiassa. Yksinkertaisin selitys on, että siellä sekä pukeutuminen että elintapa ei todellisuudessa tarjoa edes mahdollisuutta. Arabian niemimaallahan kansalainen ei edes käy päivällä ulkona, kaiken työn tekevät intialaiset ja pakistanilaiset vierastyöläisorjat. MLT:n mukaan varsinaista luonnollista 25(OH)D -pitoisuutta pitää hakea "luonnollisemman" elintavan kansoista. Tuomas puhuu viisaita: "Vaikka itse uskon D-vitamiiniin ja toivonkin D-vitamiinin hyödyttävän, on todettava, että järjestään nämä yhteen ainesosaan keskittyvät tutkimukset ja toiveet on pitkässä matkassa ammuttu alas. Sama on käynyt C- ja E-vitamiinin kanssa ym. Elimistömme on niin monimutkainen järjestelmä, että harvoin jos koskaan yhden aineen runsas käyttö tekee ihmeitä. Päinvastoin monesti se ajaa elimistön pahempaan tilaan aiheuttaen vajauksia muualla ja muita ongelmia. Elimistöllä on keinonsa saada tarvittava määrä aineksia ruuasta ja elinympäristöstään. Suosittelenkin, että keskitytte syömään runsaasti ravinteikasta vähähiilihydraattista ruokaa, pitämään huolta rasvahappojen saannista, luottamaan itseenne ja liikkumaan omalla kohtuuden tasolla paljon." Nimimerkki JT on samaa mieltä Tuomaksen kanssa ja jatkaa: "Tämä keskustelu on hyvin informoivaa mutta myöskin yhtä luotettavaa kuin ne tutkimukset ja löydökset joihin nämä keskustelun johtopäätökset perustuvat. Täällä on kyllä niin monta alan tietäjää että oikein ihmetyttää." Arkipäivän lääkärintyötä tekevä sanoo näin: "Lääkärin näkökulmaa täällä jo sivuttiinkin mutta miten tosiaan voi kuvitella, että alkaisimme suosittelemaan korkeaa D-vitamiinin käyttöä tämän hetken tutkimusnäytöllä. Kuten tästäkin jutusta ja keskustelusta käy ilmi on liian paljon mitä emme tiedä vielä d-vitamiinista. Yritän tehdä potilastyötä mahdollisimman hyvin ja vaikka olen itse asiaan mielestäni hyvin vihkiytynyt en voi mennä suosittelemaan sellaista, josta ei vain ole pitkäaikaista kokemusta. Kokeilijat ja intoilijat on erikseen, he kantavat myös vastuun itse (loppujen lopuksi tietysti yhteiskunta huonossa tapauksessa). Kun on kyseessä isot väestöryhmät ja henkilömäärät kaikki vähäisimmätkin epäilyt on tutkittava. Siksi odotan ainakin itse kiinnostuneen mitä D-vitamiinitutkimuksen eri alueet (mm. molekyylitutkimus ja pitkäaikaistutkimus) tuovat tullessaan."
Eläkeläinen innostuu osallistumaan keskusteluun: "Voi kun suomalaiset uskoisivat itseensä yhtä paljon kun tähän D-vitamiiniin tai muihin hörhöilyihin. Oltais yhteiskuntanakin ihan eri tilanteessa saatikka sitten yksilöinä. Helpompihan se on tietysti luottaa, että pilleri se onnen tuo." Eiköhän kuitenkin jätetä mieleen viimeiseksi tämä Henrin tasokas ja pitkä kommentti: "D-vitamiinin vanha saantisuositus, joka näyttää sitkeästi pitävän pintansa Suomessa (mutta esim. Kanadassa taitaa olla jo 50 µg), on tehty summamutikassa ja arviossa on ajateltu, että D-vitamiini tulisi SUUN KAUTTA otetun ravinnon mukana elimistöön. Tuo 5-7,5 µg toteutuu vaivoin ruoan mukana otettuna, mutta D-vitamiinin lähde on perinteisesti ollut AURINKO. AURINGOSTA saa D-vitamiinia 15 minuutissa noin 125 µg (5000 IU) ja tämä lienee ihmiselle luonnollinen taso. Muiden elimistön steroidihormonien tuotantoa säädellään hyvin tarkasti, mutta D3-vitamiinin muuttuminen kalsidioliksi alkaa saturoitumaan (hidastumaan) vasta edellä mainitulla (125 µg) päiväsaannilla. Tämä lienee ollut pitkällä aikavälillä ihmiselle ns. minimipäiväsaanti, koska tuntuisi oudolta että ihmiskeho tuottaisi suoraan lähtöaineesta muita steroidihormoneja (testosteroni, estradioli) 'kontrolloimattomasti' suoraan lähtöaineen pitoisuudesta riippuen. Hollisin (2007) mukaan kalsidiolitasojen täytyy nousta tasolle 100 nmol/l (=40 ng/ml) ennen kuin kalsidiolin tuotanto rajoittuu. Ehkä tämä todellakin on ihmiselle luonnollinen pitoisuus, kun se saavutetaan olemalla auringossa vain noin 15 minuuttia keskipäivällä vähillä vaatteilla. Lisäksi Heaney yritti löytää tutkimuksia, joissa 10000IU:n (250 µg) päiväsaannilla olisi todettu jotain haittavaikutuksia, mutta tällaisiä tutkimuksia hän ei omien sanojensa mukaan löytänyt. Itsekin luotan siihen, että 15 minuuttia aurinkoa päivässä ei ole pitkällä aikavälilläkään haitallinen ihmiselle ja otan siksi D-vitamiinilisää purkista välillä syyskuu-toukokuu poikkeuksena mahdolliset etelän lomat. Yksilöllinen vaihtelu on ihossa tapahtuvan D3-vitamiinin muodostuksessa huomattavaa ja yleisesti ottaen vanhat, tummaihoiset tai ylipainoiset tarvitsevat enemmän altistusta auringonvalolle. Sama pätee myös ravintolisiä käytettäessä kuten Matti Narkia totesi ja laittoi hyvät lähteet viitteeksi. Mielenkiintoista kyllä, pohjoisen alkuperäisasukkaat saamelaiset, näyttivät olleen menneinä vuosituhansia varsin fiksuja valitessaan poron pääasialliseksi ravinnokseen talvisin. Porot syövät jäkälää ja villiporon liha (ja maksa!) sisältävät runsaasti D-vitamiinia ilmeisesti tämän vuoksi."
Diurnal Critter -nimimerkki kirjoitti: "Aktiivinen sisälläolo, tiivis pukeutuminen, huono ruokavalio, ilmansaasteet ja etenkin runsas aurinkorasvojen käyttö voivat vähentää D-vitamiinin saantia kohtalaisesti jo yksinään, saati sitten yhdessä." Neonomide huomauttaa, että heikkotehoinen SPF-8-aurinkovoide vähentää D-vitamiinin muodostumista iholla 95 prosenttia. Toisin sanoen, aurinkovoiteet huolellisesti käytettynä suojakertoimesta riippumatta tekevät D-vitamiinin muodostumisen käytännössä mahdottomaksi. Kummitus nimimerkki ilmoittaa lukeneensa Ilari Paakkarin kirjoituksesta ristiriitaista tietoa:
"Suomalaisessa tutkimuksessa (Mini-Finland Health Survey) 7 000 henkilön satunnaisotoksessa osalla ryhmästä (naiset ja nuoret), joilla oli korkea kalsidiolin pitoisuus (> 52 nmol/l) oli pienempi keuhkosyövän vaara kuin niillä, joilla arvo oli matala (<> 65,5 nmol/l) liittyi kolminkertaiseksi lisääntyneeseen haimasyövän vaaraan verrattuna matalaan tasoon (<> Neonomide huudahtaa: "Haimasyöpä, WTF? Ainoa tutkimus laatuaan! Kaikkialla muualla haimasyöpä on VÄHENTYNYT korkeammilla D-tasoilla. Professori Pentti Tuohimaa on jopa ITSE hyväksynyt kriittiset selitykset näille huomioille kyseisissä lehdissä, mutta jatkaa haastatteluissa yhä yksipuolista 40 nmol/l tasojen suosittelemista - olipa näyttöä D-vitamiinin puolesta ihan miten paljon tahansa. Vitamin D Councilissa ehdotettiin mahdolliseksi haimasyövän yleistymisen selittäjäksi kalanmaksaöljyn tunnettuja karsinogeeneja 1980-luvulla.Westie kirjoitti: "Aika vaikeaksi tämä(kin) aluksi niin selkeältä tuntunut juttu menee kun lukee aiheeseen liittyviä mikrobiologien tekemiä havaintoja kroonisista sairauksista ja D-vitamiinin roolista niissä." Neonomide huomauttaa, että voimakkaimmin D-vitamiinin vaaroista paasannut Trevor Marshall on elektroniikkainsinööri, ei mikrobiologi. Häntä pidetään tutkijapiireissä toistaiseksi ihan trollina D-vitamiinin suhteen. Kiinassa käynnissä olevat trialit antanevat valaistusta asiaan lähivuosina, Neonomide päättää tämän keskustelun. Westie kirjoitti myös: "Inflammaatio sanana vilisee hyvin monen sairauden yhteydessä esim. "masennusta pidetään tulehdukseen liittyvänä"(muistaakseni Toloselta tämä lainaus). Sydänsairauksiin ainakin inflammatio on liitetty." Näin on Neonomiden mielestä todellakin laita inflammaation (tulehdusstressi!) suhteen. Inflammaatio on mukana KAIKISSA yleisissä kroonisissa sairauksissa, mukaan lukien syövät, sydänsairaudet, masennus, autoimmuunisairaudet yms. Tutkimusta tästä aiheesta on usean halkopinon verran. Tolosen sivuilta saa paljon perustietoa, kannattaa aloittaa sieltä ja jatkaa tutkimuksista eteenpäin.
Tuntemattomaksi jäävä Tohtori ei nyt oikein ymmärrä miksi tästä D-vitamiiniasiasta vouhotetaan. Jos D-vitamiinista (auringosta) olisi merkittävää hyötyä ihmiselle, noudattelisi eliniän odote jollakin tavoin myös maantieteellisesti auringolle altistumista. Kuitenkin asia on juuri päinvastoin. Korkein eliniän odote on maissa joissa on ns. puutetta D-vitamiinista (Pohjoismaat, Kanada ym.). Valtsu tuohtuu tästä ja sanoo: "Ei välttämättä noudattaisi. Ota myös muut erot pohjoismaiden ja muiden maiden välillä huomioon. Vai pitäisikö D-vitamiinin yksinään selittää kaikki elinikäkäyrät, Tohtori?" Tähän vastaa Tohtori: "Ei pidä yksinään mutta kaipa sillä luulisi joku vaikutus olevan kun se kerran täällä 'todistetusti' auttaa lähes joka vaivaan (syöpä, flunssa, selkäkipu, masennus). Miten D-vitamiinilla voi olla parantavia vaikutuksia joukkoon vakavia sairauksia, mutta kuitenkaan isossa kuvassa eliniässä sen vaikutukset ei näy. Tai näkyvät käänteisinä eli ns. puute tuo pidempää ikää?" Nimimerkki MLT huomauttaa viisaasti: "Eliniän odote ei välttämättä toimi noin kuin tuntematon Tohtori esittää. Varsinkin jos pääasiallinen vaikutus on vaivoissa, joihin ei ihan heti kuole. Ns. 'squaring' ei vaikuta keskiarvoon kuin suhteellisen vähän, mutta elämänlaatuun aika tavalla. Tilastotieteessä jakautumat ovat hyvin mielenkiintoisia, enkä ole tähän mennessä tavannut montaa lääkäriä, jotka niitä ymmärtäisivät." Matti Narkia sanoo tuntemattomalle Tohtorille: "Pieni maantieteellinen leveysaste antaa ainoastaan mahdollisuuden auringon UVB-säteiden suurempaan hyödyntämiseen kuin korkea leveysaste. Näyttää siltä, että nykymaailmassa tätä mahdollisuutta ei useinkaan pystytä (tai ei haluta) hyödyntämään. Aika harvassa maassa kai nykyään kuljetaan ulkona puolialasti keskipäivällä, ja niissä, missä näin ehkä tehdään, terveydenhoidon matalahko taso selittänee sen, etteivät ne yllä kärkipäähän elinajan odotteessa." Matti Narkia huomauttaa, että D-vitamiinipuutos on yllättävän yleistä monissa aurinkoisissakin maissa. Elinajanodote -tilastojen kaksi kärkimaata ovat monina vuosina olleet Japani ja Islanti. Sattumaa tai ei, mutta nämä maat ovat kaksi kärkimaata myös kalan kulutuksessa. Voi näillä tiedoilla jotakin yhteyttä olla, saahan kalasta runsaasti mm. D-vitamiinia ja omega-3-rasvahappoja. Ainakin japanilaisten D-vitamiinitaso näyttää lupaavalta. Tohtori -nimimerkillä varustautunut keskustelija ei luovuta: "Aika mielenkiintoista olisi selvittää miksi tummaihoisilla ja aurinkoisilla vyöhykkeillä asustavilla on matalat D-vitamiinitasot. Elimistöllä taitaa olla ihan omat suojamekanismit liiallista aurinkoa ja D-vitamiinia vastaan. Se suojamekanismi meiltä puuttuu." Tiina H innostuu sanomaan: "Alkaa mietityttämään miksi niinkin aurinkoisessa maassa kuin Brasilia voi olla D-vitamiinitasot niin alhaalla? Ei se välttämättä mielestäni kerro, että heidän pitäisi sitä saada heti lisää ravinnosta. Enemmänkin herättää tutkimaan miksi elimistö ei ota vastaan d-vitamiinia vaikka sitä on yllin kyllin saatavilla. Brasiliassa kuitenkin ollaan ulkona auringossa koko ajan. Onko se elimistön suojamekanismi yms. On tässä jokin nyt mikä ei oikein täsmää. Ettei vaan etsittäisi taas väärästä paikasta tai laput silmillä. Paikallaan varmaan ottaa pari askelta taaksepäin ja katsoa aihetta toisin silmin. Niin ne työelämässäkin ongelmat monesti ratkeavat." MLT -nimimerkki myöntää saman paradoksin (D-vitamiinitasot alhaisia vaikka aurinkoa on yllin kyllin tarjolla) esiintyvän Saudi Arabiassa. Yksinkertaisin selitys on, että siellä sekä pukeutuminen että elintapa ei todellisuudessa tarjoa edes mahdollisuutta. Arabian niemimaallahan kansalainen ei edes käy päivällä ulkona, kaiken työn tekevät intialaiset ja pakistanilaiset vierastyöläisorjat. MLT:n mukaan varsinaista luonnollista 25(OH)D -pitoisuutta pitää hakea "luonnollisemman" elintavan kansoista. Tuomas puhuu viisaita: "Vaikka itse uskon D-vitamiiniin ja toivonkin D-vitamiinin hyödyttävän, on todettava, että järjestään nämä yhteen ainesosaan keskittyvät tutkimukset ja toiveet on pitkässä matkassa ammuttu alas. Sama on käynyt C- ja E-vitamiinin kanssa ym. Elimistömme on niin monimutkainen järjestelmä, että harvoin jos koskaan yhden aineen runsas käyttö tekee ihmeitä. Päinvastoin monesti se ajaa elimistön pahempaan tilaan aiheuttaen vajauksia muualla ja muita ongelmia. Elimistöllä on keinonsa saada tarvittava määrä aineksia ruuasta ja elinympäristöstään. Suosittelenkin, että keskitytte syömään runsaasti ravinteikasta vähähiilihydraattista ruokaa, pitämään huolta rasvahappojen saannista, luottamaan itseenne ja liikkumaan omalla kohtuuden tasolla paljon." Nimimerkki JT on samaa mieltä Tuomaksen kanssa ja jatkaa: "Tämä keskustelu on hyvin informoivaa mutta myöskin yhtä luotettavaa kuin ne tutkimukset ja löydökset joihin nämä keskustelun johtopäätökset perustuvat. Täällä on kyllä niin monta alan tietäjää että oikein ihmetyttää." Arkipäivän lääkärintyötä tekevä sanoo näin: "Lääkärin näkökulmaa täällä jo sivuttiinkin mutta miten tosiaan voi kuvitella, että alkaisimme suosittelemaan korkeaa D-vitamiinin käyttöä tämän hetken tutkimusnäytöllä. Kuten tästäkin jutusta ja keskustelusta käy ilmi on liian paljon mitä emme tiedä vielä d-vitamiinista. Yritän tehdä potilastyötä mahdollisimman hyvin ja vaikka olen itse asiaan mielestäni hyvin vihkiytynyt en voi mennä suosittelemaan sellaista, josta ei vain ole pitkäaikaista kokemusta. Kokeilijat ja intoilijat on erikseen, he kantavat myös vastuun itse (loppujen lopuksi tietysti yhteiskunta huonossa tapauksessa). Kun on kyseessä isot väestöryhmät ja henkilömäärät kaikki vähäisimmätkin epäilyt on tutkittava. Siksi odotan ainakin itse kiinnostuneen mitä D-vitamiinitutkimuksen eri alueet (mm. molekyylitutkimus ja pitkäaikaistutkimus) tuovat tullessaan."
Eläkeläinen innostuu osallistumaan keskusteluun: "Voi kun suomalaiset uskoisivat itseensä yhtä paljon kun tähän D-vitamiiniin tai muihin hörhöilyihin. Oltais yhteiskuntanakin ihan eri tilanteessa saatikka sitten yksilöinä. Helpompihan se on tietysti luottaa, että pilleri se onnen tuo." Eiköhän kuitenkin jätetä mieleen viimeiseksi tämä Henrin tasokas ja pitkä kommentti: "D-vitamiinin vanha saantisuositus, joka näyttää sitkeästi pitävän pintansa Suomessa (mutta esim. Kanadassa taitaa olla jo 50 µg), on tehty summamutikassa ja arviossa on ajateltu, että D-vitamiini tulisi SUUN KAUTTA otetun ravinnon mukana elimistöön. Tuo 5-7,5 µg toteutuu vaivoin ruoan mukana otettuna, mutta D-vitamiinin lähde on perinteisesti ollut AURINKO. AURINGOSTA saa D-vitamiinia 15 minuutissa noin 125 µg (5000 IU) ja tämä lienee ihmiselle luonnollinen taso. Muiden elimistön steroidihormonien tuotantoa säädellään hyvin tarkasti, mutta D3-vitamiinin muuttuminen kalsidioliksi alkaa saturoitumaan (hidastumaan) vasta edellä mainitulla (125 µg) päiväsaannilla. Tämä lienee ollut pitkällä aikavälillä ihmiselle ns. minimipäiväsaanti, koska tuntuisi oudolta että ihmiskeho tuottaisi suoraan lähtöaineesta muita steroidihormoneja (testosteroni, estradioli) 'kontrolloimattomasti' suoraan lähtöaineen pitoisuudesta riippuen. Hollisin (2007) mukaan kalsidiolitasojen täytyy nousta tasolle 100 nmol/l (=40 ng/ml) ennen kuin kalsidiolin tuotanto rajoittuu. Ehkä tämä todellakin on ihmiselle luonnollinen pitoisuus, kun se saavutetaan olemalla auringossa vain noin 15 minuuttia keskipäivällä vähillä vaatteilla. Lisäksi Heaney yritti löytää tutkimuksia, joissa 10000IU:n (250 µg) päiväsaannilla olisi todettu jotain haittavaikutuksia, mutta tällaisiä tutkimuksia hän ei omien sanojensa mukaan löytänyt. Itsekin luotan siihen, että 15 minuuttia aurinkoa päivässä ei ole pitkällä aikavälilläkään haitallinen ihmiselle ja otan siksi D-vitamiinilisää purkista välillä syyskuu-toukokuu poikkeuksena mahdolliset etelän lomat. Yksilöllinen vaihtelu on ihossa tapahtuvan D3-vitamiinin muodostuksessa huomattavaa ja yleisesti ottaen vanhat, tummaihoiset tai ylipainoiset tarvitsevat enemmän altistusta auringonvalolle. Sama pätee myös ravintolisiä käytettäessä kuten Matti Narkia totesi ja laittoi hyvät lähteet viitteeksi. Mielenkiintoista kyllä, pohjoisen alkuperäisasukkaat saamelaiset, näyttivät olleen menneinä vuosituhansia varsin fiksuja valitessaan poron pääasialliseksi ravinnokseen talvisin. Porot syövät jäkälää ja villiporon liha (ja maksa!) sisältävät runsaasti D-vitamiinia ilmeisesti tämän vuoksi."
Diurnal Critter -nimimerkki kirjoitti: "Aktiivinen sisälläolo, tiivis pukeutuminen, huono ruokavalio, ilmansaasteet ja etenkin runsas aurinkorasvojen käyttö voivat vähentää D-vitamiinin saantia kohtalaisesti jo yksinään, saati sitten yhdessä." Neonomide huomauttaa, että heikkotehoinen SPF-8-aurinkovoide vähentää D-vitamiinin muodostumista iholla 95 prosenttia. Toisin sanoen, aurinkovoiteet huolellisesti käytettynä suojakertoimesta riippumatta tekevät D-vitamiinin muodostumisen käytännössä mahdottomaksi. Kummitus nimimerkki ilmoittaa lukeneensa Ilari Paakkarin kirjoituksesta ristiriitaista tietoa:
Sami Uusitalo iloitsee siitä, että asiantuntijat ja maallikot ovat samaa mieltä kalansyönnin tärkeydestä D-vitamiinin riittävässä saannissa. Kuha, siika ja silakka ovat kärjessä D-vitamiinin määrän suhteen. Kalat saavat D-vitamiininsa nauttimastaan ravinnosta, eli planktonista, joten vuodenaikavaihtelut eivät liene niin ilkeitä kuin muilla eläimillä. Matti Narkia kertoo, että vastoin yleistä käsitystä, kalan D-vitamiiniipitoisuus ei riipu sen rasvaisuudesta. Esimerkiksi kuha on D-vitamiinipitoisuudeltaan aivan kärkipäässä, vakka se ei rasvainen kala olekaan. Viljeltyjen kalojen D-vitamiinipitoisuus on vain noin neljäsosa vastaavan villin kalan D-vitamiinipitoisuudesta. Mummeli kertoo saaneensa pariin vuoteen ostettua tori- ja kalakauppialta enää vain kasvatettua kuhaa. Hän väittää kuulleensa (radiosta?) tai lukeneensa jostakin noin pari vuotta sitten, että saadaksemme ympäri vuoden kuhaa, kalankasvatus on välttämätöntä ja samoin siten voidaan tarjota haluttua kokoa kuluttajille.
Valtsu huomauttaa, että ruokavalion suhteen D-vitamiinin kannalta parasta optimointia on kalojen syönnin lisäksi myös viljakuitujen vähentäminen (Reduced plasma half-life of radio-labelled 25-hydroxyvitamin D3 in subjects receiving a high-fibre diet.
Eräästä kuitututkimuksesta Matti Narkia sanoo, että ongelma näyttää liittyvän Englannissa lähinnä aasialaisiin maahanmuuttajiin, joiden ihon D-vitamiinituotanto on ilmeisesti paljon marginaalisempi kuin vaaleaihoisilla englantilaisilla aasialaisten tummemman ihonvärin takia, joka on evoluutiossa sopeutunut suurempaan UVB-altistukseen kuin Englannissa on mahdollista. Näin kuitupitoinen ravinto ehkä heissä saa aikaan D-vitamiinipuutoksen helpommin kuin vaaleaihoisissa englantilaisissa. Näillä aasialaisilla ei yleensä kotimaassaan ole ollut D-vitamiinipuutosta, vaan se ilmaantuu vasta heidän muutettuaan Englantiin, vaikka heidän ruokavalionsa ei muutu. Toisessa tutkimuksessa todetaan, että osa maksassa muodostuneesta 25(OH)D:stä joutuu sappinesteen mukana suolistoon, josta se imeytyy uudelleen verenkiertoon. Jos suolistossa kuitenkin on paljon kuitua, se saattaa muodostaa 25(OH)D:n kanssa yhdisteitä, jotka eivät imeydy verenkiertoon. Tämän tapahtuman vaikutus 25(OH)D:n määrään on ilmeisesti kuitenkin sen verran pieni, että sillä on ehkä käytännön merkitystä lähinnä silloin, kun D-vitamiinin saanti on esimerkiksi ilmastoon ja maantieteelliseen leveysasteeseen nähden liian tumman ihonvärin takia marginaalista. Kuidun mahdollinen vaikutus D-vitamiinitasoon pystytään varmasti eliminoimaan ottamalla riittävästi D-vitamiinia ravintolisänä. Riittävän määrän arvioimisessa auttavat seerumin 25(OH)D-konsentraation mittaukset. "Kuitua ei siis pidä välttää, se on pääsääntöisesti terveydelle hyödyksi", sanoo Matti Narkia lopuksi.Valtsu huomauttaa, että ruokavalion suhteen D-vitamiinin kannalta parasta optimointia on kalojen syönnin lisäksi myös viljakuitujen vähentäminen (Reduced plasma half-life of radio-labelled 25-hydroxyvitamin D3 in subjects receiving a high-fibre diet.
Elintarviketieteiden kandidaatti Janne Huovila sanoo viisaasti: "Tosiasiahan on, että nyt on kyseessä todella suuri ravitsemuspoliittinen ongelma. Miten teoriassa ja käytännössä saadaan D-vitamiinin saantia korotettua tutkimusten viitoittamalle tasolle? Kun perinteiset poliittiset toimijat ovat, ehkä resurssien puutteessa, niin hitaita reagoimaan, pitäisi varmaan perustaa kansanliike pro-D-vitamiini - tai jotain sellaista." Janne pyytää kurkkaamaan Nutrition Reviews -julkaisusarjan supplementtia. Neonomiden mielestä D-vitamiinista on vähän liikaa tutkimusta jotta "poliittinen korrektius" jaksaisi enää kiinnostaa ainakaan häntä. Tuulan mielestä tämä keskustelu on antanut ajattelemisen aihetta. Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää ja mitä meille kerrotaan. "Vaikkei uskaltaisi uskoakaan kaikkea, mitä sanotte, niin keskustelunne laittaa miettimään, avaa silmät", toteaa Tuula. Marja innostuu myös kehumaan keskustelua ja paljastaa ottavansa nykyään 2x25 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Eikä hän mielestään sairastele flunssia niin usein enää ja suolisto on ihanassa kunnossa. Juha V. ymmärtää, että tämä on kiintoisa aihe ja hienoa, että on näin paljon fanaattisia asian puolesta ja vastaan olevia henkilöitä. Hänen mielestään on hyvä muistaa, että monilla lääkkeillä ja ainesosilla on hyviä vaikutuksia pitkään ennen kuin haittavaikutukset alkaa tulla, eikä kaikille välttämättä niitä tulekaan (esim. steroidien käyttö). Vasta kun pidemmän ajan tuloksia tulee ja/tai ihmisen ymmärrys asioista kehittyy, tulee näitä ahaa-elämyksiä eri asioiden ja lääkkeiden suhteen. Westie ymmärtää kiireen saada D-vitamiinisuosituksia ylös ja pitää suositusten nostamista mahdollisesti aiheellisenakin, mutta näyttö on kuitenkin vielä aika heikkoa.
Reijo L. tuo keskusteluun mustien henkilöiden D-vitamiinitasot. Hän ihmettelee: "Mahtaako ihon värillä olla merkitystä D-vitamiinin hyväksikäyttöön? Ovatko esim. punatukkaiset ja kaikkein vaaleaihoisimmat altiimpia D-vitamiinin puutteelle?" Neonomiden mukaan punapäät, jotka palavat herkästi auringossa, kehittävät D-vitamiinia sikanopeasti ja tehokkaasti, kuten Irlannissa ja Skotlannissa. Punapäät sopivat sinne, mutta eivät päiväntasaajalle. MUISTETAAN että naiset ovat miehiä vaaleampia koska D-vitamiinin puute TAPPAA siihen paikkaan sekä äiti-wannabeet ETTÄ pikkulapset. Riisitautisilla lapsilla on jopa 10 kertaa enemmän alahengitystieinfektioita (lue -> ristejä otsaan) ja aikuisiän riisitauti naisilla kaventaa lantion aukon sellaiseksi että synnytyksestä tulee... (kuvitelkaa loput!). Mustilla pohjoisessa on mitattu jopa nollaa, eli mittaamattoman alhaisia D-vitamiinitasoja, ja voinemme arvata millainen riski mustilla on sairastua ihan kaikkiin tässä ketjussa lueteltuihin sairauksiin?
Reijo L. tuo keskusteluun mustien henkilöiden D-vitamiinitasot. Hän ihmettelee: "Mahtaako ihon värillä olla merkitystä D-vitamiinin hyväksikäyttöön? Ovatko esim. punatukkaiset ja kaikkein vaaleaihoisimmat altiimpia D-vitamiinin puutteelle?" Neonomiden mukaan punapäät, jotka palavat herkästi auringossa, kehittävät D-vitamiinia sikanopeasti ja tehokkaasti, kuten Irlannissa ja Skotlannissa. Punapäät sopivat sinne, mutta eivät päiväntasaajalle. MUISTETAAN että naiset ovat miehiä vaaleampia koska D-vitamiinin puute TAPPAA siihen paikkaan sekä äiti-wannabeet ETTÄ pikkulapset. Riisitautisilla lapsilla on jopa 10 kertaa enemmän alahengitystieinfektioita (lue -> ristejä otsaan) ja aikuisiän riisitauti naisilla kaventaa lantion aukon sellaiseksi että synnytyksestä tulee... (kuvitelkaa loput!). Mustilla pohjoisessa on mitattu jopa nollaa, eli mittaamattoman alhaisia D-vitamiinitasoja, ja voinemme arvata millainen riski mustilla on sairastua ihan kaikkiin tässä ketjussa lueteltuihin sairauksiin?
Neonomide ilmoittaa saaneensa itse käytännössä keskivaikean Crohnin taudin oireettomaksi 125+ µg:n annoksilla. Yli 200 mikron saannilla oireita oli vähemmän kuin terveillä. Hän saattoi syödä ihan mitä huvitti. Eikä maksanut juuri mitään. Neonomide tietää mihin D-vitamiinin vaikutus Crohniin perustuu - nimittäin tiettyjen tulehdussytokiinien aiheuttaman tulehduksen vaimentamiseen. Tässä ei ole juurikaan epäselvää - hän on löytänyt jokseenkin täydellisen lääkkeen sairauteensa. Westie -nimimerkki innostuu asiasta ja huomauttaa, että D-vitamiinilla on myös vaikutusta suolen pintarakenteen tiiviyteen ja kestävyyteen: Novel role of the vitamin D receptor in maintaining the integrity of the intestinal mucosal barrier (Am J Physiol Gastrointest Liver Physiol 294: G208-G216, 2008). Asia on erityisen keskeinen esim. tyypin 1 diabeteksen varhaisvaiheessa, jossa suolen rakenne ei pysy tiiviinä ja seurauksena voi olla autoimmuunisairauden kehittyminen. D-vitamiini suojaa tehokkaasti myös T1DM:lta ja esim. multippeliskleroosi ja keliakia taitavat kuulua samaan kastiin: Leaking gut in type 1 diabetes (Curr Opin Gastroenterol. 2008 Nov; 24 (6): 701-6). Jos D-vitamiini auttaa pitämään suolen tiiviinä niin eikö se voisi olla se mekanismi millä suuren D-vitamiini annoksen hyödyt saadaan esille? Neonomiden mukaan Crohnin tauti on yhdistetty D-vitamiinin suhteelliseen puutteeseen paitsi sen sisäistä immuniteettia parantavien vaikutusten kautta, myös tulehdusreaktioiden säätelijänä. Crohnin taudissa käytettävät biologiset vasta-ainelääkkeet kuten adalimumabi ja infliksimabi vaikuttavat samaan tulehdustekijään kuin D-vitamiini (TNF-alfa). Lisäksi Cronhnin tautia sairastavilla on havaittu D-vitamiinireseptorin toimintavirheitä.
Erityisen kiinnostavaa on Neonomiden mukaan lukea Aloia JF, Li-Ng:n (2007) tutkimus, jossa kolmen vuoden tutkimuksen post-hoc-analyysissa havaittiin , että D-vitamiini käytännössä laski muina vuodenaikoina flunssien todennäköisyyden kesän tasolle. "Tämä voi kuulostaa oudolta, mutta itselläni ei lapsena juuri ollut korvatulehduksia, mutta aloin samaan korvaoireita toissatalvena, kun vaihdoin kalaöljymerkkiä sellaiseen missä ei ollut Deetä. Arvatkaa huviksenne, mitä Deen lisäämisen myötä oireille tapahtui", Ano sanoo.
Korkeat D-vitamiiniannokset, keskimäärin 350 µg päivässä vuoden ajan, vähentävät dramaattisesti MS-taudin pahenemista. Ideaalitaso näyttää olevan 100 nanomoolia litrassa.
D-vitamiini auttaa masennukseen. Tästä löytyy vakuuttavaa näyttöä Neonomiden mielestä. Viethin tutkimuksissa todetaan että 125 µg/päivä VUODEN ajan vähensi munuaispotilaiden masennuspisteitä, ELI on todiste siitä että fysiologiset D-vitamiiniannokset parantavat mielialaa ainakin ei-masentuneilla - eikä teho perustu vain luonnolliseen valoon, jonka spektriä D3:sta muodostava UVB-säteily on. Kymmenen mikrogramman vertailuryhmällä pisteet eivät nousseet. Efektin uskotaan perustuvan D-vitamiinin tunnettuun meikanismiin nostaa aivojen SEROTONIINITASOJA. Toisessa tutkimuksessa D-vitamiinilisä osoittautui tehokkaammaksi mielialahoidoksi kuin kirkasvalolamppu. Lisäksi on tutkimus, jossa vanhainkodin potilailla alimman ja ylimmän 25(OH)D-tasojen omanneiden potilaiden ero masennusriskissä oli11,7-KERTAINEN.
Ihmisten paino lisääntyy talvisin ja mitä kauemmas päiväntasaajasta mennään. Kun Australian aboriginaalit muuttavat etelästä pohjoiseen lähemmäs päiväntasaajaa, heidän rasvaprosenttinsa kasvaa. Esimerkiksi Saudi-Arabiassa ihon peittäminen paitsi johtaa alhaisiin D-vitamiinitasoihin, myös korreloi voimakkasti ylipainon kanssa. D-vitamiinin saannin lisäys lisää myös jopa 60% kalsiumin imeytymistä, mikä edelleen usein alentaa painoa. D-vitamiinireseptorin virheellinen toiminta voi altistaa painonnousulle: 1, 2, 3. Parathormonin eli lisäkilpirauhashormonin pitoisuudet korreloivat positiivisesti elopainon ja negatiivisesti D-vitamiinitasojen kanssa.
Ylipainoon ja siihen tyypillisesti assosioituvaan metaboliseen oireyhtymään liittyvät sairaustilat kuten sydän- ja verisuonisairaudet, korkea verenpaine, tyypin II diabetes, nivelrikko, masennus ja ientulehdus, on kaikki liitetty alhaisiin D-vitamiinitasoihin ja useimpia on hoidettu menestyksellä myös D-vitamiinin saantia parantamalla. Tässä muutamia tutkimusviitteitä: 1, 2, 3. Lihavuus ja talviaika molemmat tunnetusti lisäävät riskiä kuolla. Ihmisen "talviseen" aineenvaihduntaan vaikuttaa olennaisesti mm. leptiiniresistenssin syntyminen ja D-vitamiinin rooli tässä prosessissa on todennäköinen: 1, 2, 3, 4. D-vitamiinin ja kalsiumin nauttiminen assosioituu alhaisempaan keskipainoon. Ylipainoisilla on mitattu varsin säännönmukaisesti matalia D-vitamiinitasoja: 1, 2, 3, 4. Ylipainoisten D-vitamiinitasot reagoivat muita huonommin sekä aurinkoaltistukseen että D-vitamiinilisiin.
D-vitamiinin puute todistettiin jo viime vuonna ITSENÄISEKSI sydänsairauksien riskitekijäksi, Neonomide huomauttaa. Tässä sydänlääkäri William R. Daviesin innostunut kannanotto D-vitamiinin merkitykseen sydänsairauksissa: Silkka D-vitamiini on muuttanut hänen klinikallaan koko pelin hengen sydänsairauksien hoidossa ja ehkäisyssä! William Faloon on kirjoittanut loistavan koosteartikkelin siitä, miksi D-vitamiini näyttää jyräävän sydänsairauksien ehkäisyssä ja HOIDOSSA. D-vitamiinin puute on ITSENÄINEN sydänsairauksien riskitekijä ja VOIMAKAS sellainen - suunnilleen yhtä hyvä ja itsenäinen ennustaja kuin veren rasva-arvot. Lue esimerkiksi nämä tutkimukset: 1, 2, 3, 4, 5, 6. Vakiolukijani kirjoitti: "D-vitamiinin puutos saattaa lisätä sepelvaltimotaudista johtuvia kuolemia, kertoo suomalaistutkimus. Annamari Kilkkisen johtamassa tutkimuksessa hyödynnettiin Mini-Suomi-tutkimuksen aineistoja. Niillä suomalaisilla, joiden veren D-vitamiinipitoisuus oli suuri, oli neljänneksen vähemmän sepelvaltimotautikuolemia. Etenkin aivoverenkiertohäiriöistä johtuvia kuolemia oli vähemmän. Vertailukohtana olivat osallistujat, joiden D-vitamiinipitoisuudet olivat pienimmät. Tutkimukseen osallistui 6 200 yli 30-vuotiasta miestä ja naista, jotka eivät sairastaneet sydän- ja verisuonitauteja Mini-Suomi-tutkimuksen alkaessa vuosina 1978 - 1980. Vuoteen 2006 jatkuneen seurannan aikana 640 osallistujaa kuoli sepelvaltimotautiin ja 293 aivoverenkierron häiriöön. D-vitamiinin puutos on liitetty sydämen ja verisuoniston sairauksiin myös aikaisemmin. Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä.
D-vitamiinista on hyötyä eturauhassyövän hoidossa. Eturauhassyöpä on yksi klassinen mustien miesten sairaus. Neonomiden mukaan tätä sairautta on HOIDETTU naurettavilla 50 µg:n annoksilla MENESTYKSELLÄ jo vuosia sitten (Vieth et al.). Mitään ei tietenkään tapahtunut siitä eteenpäin, koska raha ei ravinteissa liiku.
D-vitamiini toimii myös "kipulääkkeenä" kun kalsidiolitasot palautetaan niille tasoille joille meidät on luotu (AINA yli 100 nmol/l). Tiedefoorumin ketjussa useita vuosikausia kroonisista alaselkäkivuista kärsineet tulivat ylistämään, kuinka D-vitamiini oli tehokkaampaa kuin opiaatit ja ihon alle asennetut kivunlievittäjät!
Lonkkamurtumien järkyttävä yleisyys Pohjoismaissa on tunnettu seikka. D-vitamiinilisänä käytetään Pohjoismaissa usein kalanmaksaöljyä, jonka A-vitamiini tunnetusti heikentää D-vitamiinin toimintaa elimistössä. Eli tärkeä A/D-hyötysuhde on ollut ilmeisen surkea jo pitkän aikaa, koska A-vitamiinia on kalanmaksaöljyissä massiivisesti enemmän kuin D-vitamiinia niiden fysiologiseen tarpeiseen suhteutettuna. Tämä aiheuttaa todennäköisesti paljon ongelmia.
D2-vitamiinin ottamista Valtsu ja Neonomide pitävät hyödyttömänä, vain D3-vitamiini sopii ihmiselle. Kannattaa lukea eräs tuore blogikirjoitus (englanniksi). Mistä herääkin kysymys, miksi Suomen neuvoloissa vauvoille suositellaan juuri D2-vitamiinia, ei D3:sta? Neonomide tiivistää ongelman varsin räväkkään tyyliinsä: "Nykyisinhän D2-vitamiinia annetaan/suositellaan Suomen neuvoloissa lapsille lähes YKSINOMAAN, vaikka käytännössä KAIKKI D-vitamiinia koskevat ongelmat on liitetty tähän sienistä eristettyyn, epävakaaseen ja epäfysiologiseen ihmiselimistölle vieraaseen substanssiin." D3-vitamiini on yhdistetty parantuneeseen glykeemiseen kontrolliin, mutta D2 heikentyneeseen! Pikkuvauvoille tarjotaan neuvoloissa yleensä kahdesta D-vitamiinista sitä tehottomampaa (D2). Pikkulasten ykköstyypin diabetes on 1950-lukuun verrattuna moninkertaista ja heille syötetään käytännössä aina insuliiniherkkyyttä mahdollisesti heikentävää, ihmiselle epäluonnollista D2-vitamiinia. Aikuisten kakkostyypin diabeteksesta puhumattakaan. Haistaako joku muukin palaneen käryä? Neonomide kysyy. Osteoporoositutkija Reinhold Vieth yritti saada D-vitamiinin suosituksia tänä vuonna tarkastavaan asiantuntijapaneeliin kuusi tutkijaa, joista kaikki hylättiin. Asiaa kommentoidaan näin 'iloisesti': "If you were publicly in favour of vitamin D, you were not included, and I find that outrageous. Dr. Vieth says he has 'total respect' for those selected to serve on the panel, but adds that as a group they do not represent the full scope of scientific expertise available." Lisäksi syntynyttä kohua on kommentoitu näin: "People will simply not pay attention to what they say, says Bruce Hollis, a professor at the Medical University of South Carolina who has found that lactating women need up to 6,000 IU (150 µg/p !!! - Neonomide) a day to ensure their babies receive enough of the vitamin in mother's milk." Haistatteko jotain? Neonomide toistaa.
Itse rohkenen ihmetellä: "Koska suositusrajat ovat niin alhaalla, lääkärit eivät uskalla hoitaa potilaitaan riittävän suurilla annoksilla D-vitamiinia??? Mikäli homma menee pieleen, heitä voidaan ehkä syyttää hoitovirheestä. Siksi lääkäri mieluummin noudattaa käypä hoito -suosituksissa olevia ohjeistuksia ja niin mahdollisesti D-vitamiinilisästä hyötyvä potilas ei saa hänelle kuuluvaa hyötyä." Neonomide vastaa: "Totta puhut! Käypä hoito -suositukset ovat D-vitamiinin tapauksessa vaarallisia, samoin useimpien lääkäreiden olematon ravintotieteellinen koulutus ja asiantuntemus. Tämä on todellisuutta, jonka mm. Pekka Puska ja Mikael Fogelholm ovat todenneet, eli lääkäreiltä kysytään koko ajan ravitsemuksesta vaikkeivat he tiedä siitä tarpeeksi. Lääkärit myös määräävät potilaalle mielellään asioita, joihin heillä on valtaa, eli lääkkeitä.
Uskalsin myös itse ajatella näin: "Moni lääkäri ja tutkija tietää D-vitamiinistatuksessamme olevat ongelmat, mutta tämä tieto ei kulkeudu suosituksiimme?" Siihen Neonomide halusi antaa minulle vahvistusta: "Aivan, ollaan pahassa pattitilanteessa. Olen 'pultannut' pahemman kerran, kun koin ensi kerran oireiden häviämisen kuin tuhka tuuleen. Olo oli kuin kusetetulla ja tunne vain voimistui mitä enemmän aloin tutustua aiheen tieteelliseen kirjallisuuteen. Näyttää siltä että D-vitamiinista saa/pitää olla kymmeniä kertoja enemmän terveysnäyttöä kuin useimmista lääkkeistä, kunnes että interventiotutkimuksia aletaan toteuttaa tai hoitosuosituksia uudistaa. Tilanne on hyvin kiusallinen.
Neonomide sanoo lopuksi: "Eiköhän traagisinta tässä keskustelussa ole se, ettei sitä olla aiemmin käyty!"
Neonomide sanoo lopuksi: "Eiköhän traagisinta tässä keskustelussa ole se, ettei sitä olla aiemmin käyty!"
Tässä tulee tämä alkuperäinen uutinen:
Lamberg-Allardt toteaa, että uusi D-vitamiinin saantisuositus olisi aikuisväestölle todennäköisesti ainakin 10 mikrogrammaa vuorokaudessa. Pikkulapsilla suositus voisi jatkossakin säilyä nykyisessä 10 mikrogrammassa. Samaa tai hiukan korkeampaa saantia voitaisiin suositella teini-ikäisille ja sitä vanhemmille. Vanhuksille sopiva taso olisi 20 mikrogrammaa vuorokaudessa, Lamberg-Allardt linjaa.
Tutkimustieto puoltaa suosituksen korottamista. D-vitamiinin nykyinen saantisuositus on aikuisille sekä yli 3-vuotiaille lapsille ja nuorille vain 7,5 mikrogrammaa vuorokaudessa. Saantisuosituksen nostamista nykyistä korkeammalla tasolle puoltavat tiedot lukuisista tutkimuksista, joissa on selvitetty luun mineraalitiheyttä ja alttiutta luunmurtumille. Nykyisen suosituksen korottamista on esittänyt muun muassa Osteoporoosiliitto.
Lähde: Ruokatiedon uutiskirje terveystoimittajille, 6.8.2009
Lisää kirjoituksiani D-vitamiinista:
Ihmettelen tuota kommenttia Christel Lamberg-Allardtilta suuresti, enkä ole ainoa. Syynä seuraava tekstinpätkä:
VastaaPoista"The doses of sunshine or oral vitamin D3 used in healthy children should be designed to maintain 25(OH)D levels above 50 ng/mL. As a rule, in the absence of significant sun exposure, we believe that most healthy children need about 1,000 IU of vitamin D3 daily per 11 kg (25 lb) of body weight to obtain levels greater than 50 ng/mL. Some will need more, and others less. In our opinion, children with chronic illnesses such as autism, diabetes, and/or frequent infections should be supplemented with higher doses of sunshine or vitamin D3, doses adequate to maintain their 25(OH)D levels in the mid-normal of the reference range (65 ng/mL) — and should be so supplemented year-round (p. 868)."
- Cannell JJ, Vieth R, Willett W, Zasloff M, Hathcock JN, White JH, Tanumihardjo SA, Larson-Meyer DE, Bischoff-Ferrari HA, Lamberg-Allardt CJ, Lappe JM, Norman AW, Zittermann A, Whiting SJ, Grant WB, Hollis BW, Giovannucci E. Cod liver oil, vitamin A toxicity, frequent respiratory infections, and the vitamin D deficiency epidemic. Ann Otol Rhinol Laryngol. 2008 Nov;117(11):864–70.
ELI SIIS
Lamberg-Allardt on siis allekirjoittanut artikkelin, jossa suositellaan lapselle 1100IU (27,5µg) D3-vitamiinia jokaista 11 painokiloa kohden. Tuo suuruusluokka on aivan eri, kuin mistä hän nyt tuolla VRN:ssä puhuu... "Pikkulapselle 10 mikroa"
Vaikea ymmärtää...
t. Valtsu
Koko ajatus D-vitamiinin "päivittäissuosituksesta" joka kävisi kaikille on yksi iso vitsi.
VastaaPoistaAjatus, että pikkuvauva tarvitsee 125% siitä mitä aikuinen, perustuu tietenkin siihen, että sen oletetaan perustuvan johonkin. Tosiasiassa tiedettä se pohjalla ei ole nimeksikään. Farmakologian peruskurssin käynytkin ymmärtää, että nykysuositus on täysin tuulesta temmattu. Uskontoa on todistettavasti vakeaa kitkeä, etenkin kun ylipapit (lääkärit) vakuuttelevat mielellään tietämystään asiasta. Tosiasiassa aiharva on perehtynyt D-vitamiiniin edes auttavasti.
Vielä 20 mikroakin on käytännössä homeopatiaa, jolla ei ole käytännön merkitystä luunmurtumia lukuunottamatta juurikaan kansansairauksiin.
RDA eli "päivittäinen saantisuositus" D-vitamiinin kohdalla on ajatuksenakin järjetön:
http://heartscanblog.blogspot.com/2009/01/why-rda-for-vitamin-d.html
Kirjoitin pitkän viestin aiheesta mutta kone kaatui juuri ennen lähetysnapin painamista, pahoittelen. Kirjoittelen lisää, pian ja nopeasti. Aihe vaatii toimenpiteitä.
Suoraan sanoen D-vitamiinin suhteen eletään omituisessa limbossa. Puhutaan "saantisuosituksista" joita uskotaan kuin Jumalan Sanaa, vaikka oikeasti kyse on uskomattomasta väärinkäsityksestä joka on saanut elää vailla kritiikin häivääkään vuosikymmeniä.
VastaaPoistaEsitän KOLME (3) ongelmaa, jotka mielestäni ovat D-vitamiinia koskevan aidon tieteellsen ymmärryksen ja sen SOVELTAMISEN tiellä tällä hetkellä.
I:
Maailman kiistatta johtava D-vitamiinin toksisuuden asiantuntija Reinhold Vieth kommentoi asiaa näin:
"In fact, current recommendations for vitamin D are not designed to ensure anything. They are simply based on the old, default strategy for setting a nutritional guideline, which is to recommend an amount of nutrient similar to what healthy people are eating. This approach underlies the circular logic behind a familiar refrain about nutrition: "If you eat a good diet, you won't need supplements." By this logic, the answer to the question, "How much nutrient do you need?" is, "Whatever healthy people happen to be eating." The essential point, lost in the confusing terminology of modern nutrient recommendations, is that a recommended daily allowance (RDA) does not yet exist for vitamin D. Instead, the recommendations for it are referred to as "adequate intake" (AI)."
http://www.cmaj.ca/cgi/content/full/166/12/1541
Eli D-vitamiinin suhteen ensimmäinen ongelma on se, että OLETETAAN että koska se on ravintoaine, sitä pitäisi saada sen verran mitä ravinnosta saa. Suurin ongelma tässä ympyrälogiikassa on se vuosikymmeniä sitten osoitettu fakta, että D-vitamiinia saa kehoonsa 250 - 1 000 mikrogrammaa puolessa tunnissa keskikesällä kulkusen paljaana aurinkotuolissa. Toisin sanoen, vetoaminen ravintoon D-vitamiinin ainoana tarpeellisena lähteenä ei ole FYSIOLOGINEN tosiasiaväite, vaan uskomus, toive tai moraalinen lähtökohta. Siis täyttä roskaa.
Saantisuosituksessa ei alunperin ollut ideana TAATA yhtään mitään. Suositus tehtiin ilman minkäänlaista vertailuryhmää, eli toisin sanoen se ei ole MILLÄÄN tasolla tieteellisesti validi. Ihan puppua.
II:
VastaaPoistaSamasta Viethin artikkelista pääsemme mukavasti eteenpäin siitä mitä PÄIVÄSUOSITUS (RDA vastaan AI) tosiasiassa onkaan:
"The AI for young adults (5 µg or 200 IU) was chosen to approximate twice the average vitamin D intake reported by 52 young women in a questionnaire-based study reported from Omaha, Neb., in 1997. Because the available evidence was acknowledged as weak, the Food and Nutrition Board of the US Institute of Medicine called its recommendation an AI.
The distinction between an RDA and an AI is important. To qualify as an RDA, a dietary recommendation must meet the known needs for the nutrient of practically all healthy people. This is an objective criterion which requires evidence that almost all adults taking the RDA achieve a tangible health benefit or, alternatively, a target blood level that would imply a health benefit. Thus, in contrast to the situation for an RDA, we are not safe in assuming that taking the AI for vitamin D will do anything at all." (ibid.)
- -
For vitamin D in particular, the traditional approach to nutrient recommendations is prone to gross error because most of us acquire far more of this "nutrient" through exposure to sunshine than we do from the diet.16 Before we can make any definitive statement about an RDA, we need more precise knowledge of the total vitamin D supply in the body, its effects on serum concentrations of 25(OH)D and the associated effects on health."
- -
"Historically, 10 µg (400 IU) of vitamin D was chosen for prophylaxis because it approximated the amount of vitamin D in a teaspoonful of cod-liver oil.3 All relevant studies in recent years have shown that the latest adult AIs for vitamin D have been set much too low. For example, an intervention study of Finnish adolescents19 and 2 cross-sectional studies8,10 showed that 10 µg (400 IU)/day did not prevent wintertime insufficiency. Why should we still expect this dose, originally used to prevent rickets in infants, to be appropriate for adults?"
Nykysuositus eli 7,5 µg aikuisille on riisitaudin estolle 1900-luvun alkupuolelta viruksen lailla periytynyttä huuhaata, joka ei estä mitään.
Ai mitä terveysvaikutuksia D-vitamiinilla sitten voi olla tunnettujen luustovaikutusten ja riisitaudin eston ohella?
Haluatteko pitkän vai tosi pitkän version?
Sanokaa kun olette lukeneet kaikki, pistän sekuntikellon käyntiin:
http://www.vitamindcouncil.org/research.shtml
III:
VastaaPoistaHalutut veripitoisuudet mitataan 25-hydroksikolekalsiferolin mikromolaarisina seerumipitoisuuksina (25(OH)D). Viitearvon alaraja riittävälle saannille on nykyisin yleenä 70-80 nmol/l, mikä riittää aikuisilla luustoa purkavan parathormonin suppressioon. Iäkkäillä > 100 nmol/l tarvitaan tähän efektiin. (lähde: Lääkelaitoksen D-vitamiiniartikkeli)
"Eventually, an RDA based on objective evidence will replace the current guesstimated AI for vitamin D. One of us recently showed that to ensure a serum 25(OH)D concentration of at least 40 nmol/L, Canadian adults require 25 µg (1000 IU) of vitamin D3 per day.20 When the RDA for vitamin D is eventually established, it should be at that level — or greater.
Eli VASTA 25 µg päivässä riittää VÄLIMEREN korkeuksilla pääosin asuville kanadalaisille nostamaan kalsidiolipitoisuudet (25(OH)D) EDES luokkaan > 40 nmol/l !!!
Suomalaisten KESKIARVO viime vuodelta oli 43 nmol/l, miehillä hieman enemmän, naisilla vähemmän.
Tätä tilannetta kutsutaan "kellumiseksi keltaisessa nesteessä".
Seuraavassa viestissä keskityn Lamberg-Allardtiin ja numeroiden hieromisen kiehtovaan maailmaan. Selitän, miksi tutkijoilla on suosituksia ja "suosituksia", eikä näillä näytä välttämättä olevan mitään loogista tekemistä toistensa kanssa. Näennäisen epälooginen ilmiö on nimittäin lopulta varsin looginen. :-)
Kerron myös muutamia esimerkkejä siitä, mitä D-vitamiinin _SUHTEELLINEN_ puute näyttää elimistössä tekevän. Se ei ole mukavaa kerrottavaa. Pikemminkin kyse on passiivisesta eutanasiasta, tai vuosikymmeniä kestäneestä sairaasta ihmiskokeesta.
Teaseri: Syöpätutkimuksen professori Cedric Garlandin ja ystävien tietokonemallin mukaan SYÖVÄT vähenevät D-vitamiinitasojen lisäämisellä ainakin 130 nmol/l -pitoisuuteen asti, mikä merkitsisi noin 75% vähenemistä pelkästään rintojen & paksusuolen SYÖPÄKUOLEMISSA:
http://www.youtube.com/watch?v=3GM0CnO6-ds
Vertailun vuoksi, ja näin kaikkien aikojen pahimman maailmanlaajuisen talouslaman vellomisen kunniaksi, pistetään tämä:
We develop an economic framework for valuing improvements to health and life expectancy, based on individuals' willingness to pay. Over the 20th century, cumulative gains in life expectancy were worth over $1.2 million per person for both men and women. Reduced mortality from heart disease alone has increased the value of life by about $1.5 trillion per year since 1970. _____Even a modest 1 percent reduction in cancer mortality would be worth nearly $500 billion._____
Murphy KM, TopelRH. National Bureau of Economic Research Working Paper No. 11405. June 2005.
Jep. Pelkästään YHDEN PROSENTIN syöpäkuolleisuuden väheneminen yksin jenkeissä säästäisi hilloa 500 miljardia dollaria. Lue edellinen lause uudelleen. Sitten katso yllä linkkaamani video uudelleen.
Sitten... kysy itseltäsi miltä tuntuu? Kantsisko aktivoitua jotenkin?
Lääketieteen kultastandardina pidetään lumekontrolloituja interventiotutkimuksia. Niiden tekeminen on kuitenkin vaivalloista, kallista ja kestää kauan. Niitä ei aleta yleensä tekemään, ennen kuin positiiviste tuloste todennäköisyys todetaan erittäin korkeaksi.
VastaaPoistaD-vitamiinin suhteen on täällä hetkellä käynnissä 25 tällaista tutkimusta syöpien ehkäisyn/hoidon suhteen, yhdeksän sydänsairauksiin, 13 diabetekseen, neljä nivelrikkoon, viisi Crohnin tautiin (josta btw itse paranin D3:lla), yhdeksän muihin autoimmuunisairauksiin, neljä kystiseen fibroosiin ja lihasheikkouteen ja seitsemän infektioihin.
Pelkästään VITAL-tutkimuksessa tutkitaan 50 MIKROGRAMMAN päiväannoksen vaikutusta omega 3 -rasvahappojen ohella sydänsairauksien, aivohalvauksen ja syöpien riskiin terveillä iäkkäillä miehillä ja naisilla. Tutkimus maksaa 20 miljoonaa dollaria ja siihen osallistuu 20 000 ihmistä:
http://www.vitalstudy.org/
Niin se annosvastejuttu johon Valtsu otti kantaa. Onhan minulla siihen mielipide! :-)
Armin Zittermanin (mukana tuossa 17 tutkijan listassa) mukaan lasten painokerrointa voi huoletta käyttää myös aikuisille tehtävään annosarvioon. Tällöin TERVE 66-kiloinen tarvitsisi päivässä 150 mikrogrammaa ja 111-kiloinen rouheat 252 mikrogrammaa päivässä.
Eli 66-kiloisen tulisi saada kitusiinsa rouheat 20 kertaa enemmän suhteessa nykyiseen saantisuositukseen ja 111-kiloisen 34 kertaa nykyiset 7,5 mikrogrammaa.
Kiinnostavaa. ;-P
En tiedä kumpi kyseisen suomalaisen tutkijan sivupersoonallisuuksista lopulta äänestää uusista suosituksista, mutta pidän tuosta painokertoimen kannattajapersoonasta selvästi enemmän. :-)
Muistutan vielä että tuo 25 µg x jokainen 11 kiloa oli arvio TERVEILLE lapsille ja minimiluokkaan 125 nmol/l. Sairaille lapsille Christel suosittelee minimitasoja 162,5 nmol/l, mikä tarkoittaa useimmille vielä selvästi enemmän aurinkovitamiinia. Hyvä Christel !!!
Voisiko joku etsiä vastaavan lähdeviitteen myös Viljakaisesta ja Tuohimaasta, kiitos. :-D
Jos saantisuositusta muutettaisiin kovin paljon yhdellä kertaa, niin siitähän voisi joku saada sellaisen mielikuvan, että edellinen suositus oli pahasti puutteellinen. :)
VastaaPoistaKiitos Neonomide arvokkaista kommenteistasi koskien D-vitamiinin saantisuosituksia. Olen täsmälleen samaa mieltä Jarin kanssa. Jokin tässä nyt mättää. Juttelen Christelin kanssa tilanteesta.
VastaaPoista"Samin laskelmat" tukevat hyvin kalaruokia. Niistä saa varsin kohtuullisen määrän energiaa verrattuna ravintoainetiheyteen.
VastaaPoistaRasvaistakin kalaa voi syödä yli puoli kiloa tuhanteen kilokaloriin. Samalla saa kivasti d-vitamiinia ja muutoinkin tukevat terveellistä ruokavaliota.
Kaikessa ravitsemukseen liittyvän tiedon ristiriidassa on hauska havaita, että kaikki maallikot ja asiantuntijat pitävät kalaruokia arvossa. Ei muuta kuin lohta, muikkua, ahventa, siikaa, kuhaa tai vaikka pangasiusta pöytään.
Ruokavalion suhteen D-vitamiinin kannalta parasta optimointia on kalojen syönnin lisäksi myös viljakuitujen vähentäminen.
VastaaPoistaLainaanpa pätkän Stephan Guyenetin tekstiä:
"One last study to add a nail to the coffin. Up to this point, all the studies I've mentioned have been purely observational, not able to establish a causal relationship. I came across a small study recently which examined the effect of a high-fiber diet on vitamin D metabolism in healthy (presumably non-celiac) adults. They broke the cohort up into two groups, and fed one group 20g of bran in addition to their normal diet. The other group got nothing extra. The bran-fed group had a vitamin D elimination half-life of 19.5 days, compared to 27.5 for the control group. In other words, for whatever reason, the group eating extra bran was burning through their vitamin D reserves 30% faster than the control group."
Lähteenä hän käytti seuraavaa tutkimusta:
Reduced plasma half-life of radio-labelled 25-hydroxyvitamin D3 in subjects receiving a high-fibre diet. (Batchelor AJ, Compston JE.)
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/6299329?ordinalpos=2&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVDocSum
Tosin nyt kun suuret annokset näyttäisivät jo olevan osoitettuja välttämättömiksi, niin pelkästään ravinnosta optimaalisia tasoja ei oikein saada, vaan tarvitaan joko rantalomia tai sitten D-vitamiinikapseleita.
Jos haluaa tietää miten maailmalla ja pohjoismaissa asiasta laajemmin ajatellaan, kannattaa kurkata Nutrition Reviews -julkaisusarjan supplementti.
VastaaPoistahttp://www3.interscience.wiley.com/journal/121421682/issue
Ennen kuin Christer antoi poliittisesti korrektin lausuntonsa kirjoitin kaikista kuudestatoista artikkelista kokoavan uutisen: http://ravitsemusuutiset.wordpress.com/2009/08/05/d-vitamiini-ja-suomalaisten-aliravitsemus/
Tosiasiahan on, että nyt on kyseessä todella suuri ravitsemuspoliittinen ongelma. Miten teoriassa ja käytännössä saadaan D-vitamiin saantia korotettua tutkimusten viitoittamalle tasolle? Kun perinteiset poliittiset toimijat ovat, ehkä resurssien puutteessa, niin hitaita reagoimaan, pitäisi varmaan perustaa kansanliike pro-D-vitamiini - tai jotain sellaista.
Piti sanomani, että ennen kuin Christel - eikä siis Christer - "antoi poliittisesti korrektin lausuntonsa...."
VastaaPoistaVeit jalat suustani Janne. En tietenkään halua pilailla vakavalla asialla, mutta D-vitamiinista on vähän liikaa tutkimusta jotta "poliittinen korrektius" jaksaisi enää kiinnostaa ainakaan minua.
VastaaPoistaItse käytännössä sain 5 kertaa, aina halutessani, keskivaikean Crohnin taudin remissioon eli oireettomaksi 125+ µg:n annoksilla. Yli 200 mikron saannilla oireita oli vähemmän kuin terveillä - voin syödä ihan mitä huvittaa. Eikä maksa juuri mitään.
Kyynisen uteliaana ja masokistisena yliopistoihmisenä jätin Dee käytännössä kokonaan nyt kesäksi tauolle ja yritän saada auringosta tarpeeksi. Se on osoittautunut vaikeaksi - ainakin jos en ehdi ainakin 3-4 kertaa ottamaan koko kropalle aurinkoa vähintään ½ tunniksi, oireet palaavat yllättävän nopeasti. Tuntuu kuin D3 olisi sairauteeni vähintään kortisonin tehoista, ilman sivuvaikutuksia.
Bonuksena ruokayliherkkyydet ovat lähes kokonaan kadonneet - paitsi jos alan ottamaan suositusten mukaisia homeopaattisia D-vitamiiniannoksia. Minulle edes 50 µg päivässä ei vielä erityisemin vaikuttanut oireisiin, vaikka otin kyseistä annosta kuukausien ajan viime vuoden puolella.
Immuniteetti flunssille tuntuu tuon ohessa pikkujutulta, samoin korkean verenpaineen tippuminen tasolle 115/74 lyhyehkössä ajassa tasolta 145/95. Mikäli otan samaan aikaan resepti-melatoniinia unta syventämään, niin verenpaine tippuu niin paljon että päivähuimaus alkaa haitata.
Viisivuotiaasta lähtien korkeasta verenpaineesta kärsineenä voin sanoa, että tällainen pistää miettimään. Mutta Crohnin tapauksen suhteen tällainen saa höyryn nousemaan päästä - kuten ensimmäisistä viesteistäni toivottavasti selvisi. Pahinta tässä on se, että TIEDÄN mihin Deen vaikutus Crohniin perustuu - nimittäin tiettyjen tulehdussytokiinien aiheuttaman tulehduksen vaimentamiseen. Minulle asiassa ei ole juurikaan epäselvää - olen löytänyt jokseenkin täydellisen lääkkeen sairauteeni.
Missä Matti Narkia? :-)
Voitaisiin pistää tässä samalla suomenkielellä ainutlaatuisen laadukas D-vitamiinikeskustelu pystyyn, etenkin kun meillä on Christer ja ehkä jopa hänen tutkijaystävänsä kommentoimassa?
"Pahinta tässä on se, että TIEDÄN mihin Deen vaikutus Crohniin perustuu - nimittäin tiettyjen tulehdussytokiinien aiheuttaman tulehduksen vaimentamiseen."
VastaaPoistaMistä runsas tulehdussytokiinien erittyminen johtuu? Sopimattomasta ruuasta? Suolen huonosta kunnosta?
D-vitamiinilla on myös vaikutusta suolen pintarakenteen tiiviyteen ja kestävyyteen:
Novel role of the vitamin D receptor in maintaining the integrity of the intestinal mucosal barrier (Am J Physiol Gastrointest Liver Physiol 294: G208-G216, 2008)
Asia on erityisen keskeinen esim. tyypin 1 diabeteksen varhaisvaiheessa, jossa suolen rakenne ei pysy tiiviinä ja seurauksena voi olla autoimmuunisairauden kehittyminen. D-vitamiini suojaa tehokkaasti myös T1DM:lta ja esim. multippeliskleroosi ja keliakia taitavat kuulua samaan kastiin.
Leaking gut in type 1 diabetes (Curr Opin Gastroenterol. 2008
Nov;24(6):701-6)
Minä en asiasta paljon tiedä mutta jos D-vitamiini auttaa pitämään suolen tiiviinä niin eikö se voisi olla se mekanismi millä suuren D-vitamiini annoksen hyödyt saadaan esille?
"... Tuntuu kuin D3 olisi sairauteeni vähintään kortisonin tehoista, ilman sivuvaikutuksia.
VastaaPoistaBonuksena ruokayliherkkyydet ovat lähes kokonaan kadonneet - paitsi jos alan ottamaan suositusten mukaisia homeopaattisia D-vitamiiniannoksia. Minulle edes 50 µg päivässä ei vielä erityisemin vaikuttanut oireisiin, vaikka otin kyseistä annosta kuukausien ajan viime vuoden puolella.
"
Voisiko joku vihjata, mitä d-vitamiinilisää käyttämällä tuolle tasolle helpoiten pääsee. Nopean selailun perusteella kiinteässä muodossa olevat D3-lisät sisältävät max 25µg/tabletti D-vitamiinia. Noita saisi popsia ihan urakalla.
Nestemäiset Devitol ja Jekovit taas tekisivät annoksen saamisesta kohtuullisen helppoa, mutta taitavat molemmat olla d2 tuotteita. Onko sillä väliä syökö D3/D2-vitamiinia?
Se annosmäärä vaihtelee aika paljon henkilöstä riippuen, mutta suunnilleen tuon 1000IU/11kg kertoimen mukaan sopii ehkä mennä. Ja voi siitä vähän mennä ylikin, sillä myrkytysannosta et käytännössä kuitenkaan saa. Eli useimmilla jossain 5000-10000IU tasolla saattaisi olla se optimaalisin taso.
VastaaPoistaD2 on useimpien mielestä täyttä roskaa ja huijausta.
Westie kirjoitti:
VastaaPoista"Mistä runsas tulehdussytokiinien erittyminen johtuu? Sopimattomasta ruuasta? Suolen huonosta kunnosta?"
Riippuen Crohnin yksilöllisistä tekijöistä, varmaa jossain määrin sekä ravinnosta että stressitekijöistä. Itselläni huonosti nukuttu yö, stressi ja monet ruoat vaikuttavat oireisiin, mutteivat kovin lineaarisesti. Omat 13 todettua ruoka-aineallergiaa kertonevat jotain siitä miten Dee voi vaikuttaa ravinnolle herkistymiseen - pienenä minulla oli vain kananmuna-allergia.
Valtavirtateoriat IBD-sairauksien taustalla ovat yliaktiivisuus immuunisolujen Th1-ja erityisesti Th17 lymfosyyttien sytokiiniresponssissa ja immuunivasteen heikkenemisen aiheuttamassa tulehdussytokiinien häiriössä erityisesti paksusuolessa - jonka laukaisijana voivat toimia tietyt bakteerit (joita paksusuolessa riittää). Crohnia onkin hoidettu kohtalaisella menestyksellä metronidatsoli-antibiootilla vuosikymmeniä. Myös ulostehoidolla on saatu aikanaan lupaavia tuloksia, koska se muuttaa radikaalisti sairaan suolen bakteerikantaa. Sairaus ei kuitenkaan tiettävästi koskaan parane, vaan oireiden vähentyessä menee remissioon, lepotilaan.
Lymfosyyttien (valkosolujen) aktivoituminen ja lisääntyminen tulehtuneessa suolessa johtaa tulehdusta aiheuttavien sytokiinien vapautumiseen, mikä voimistaa edelleen tulehdusta. Maitohappobakteereista on tähhän liittyen syystä ollut joillekin apua, samoin vahvoista kalaöljyvalmisteista. Kuten arvella saattaa, kalaöljyvalmisteissa on myös usein - muttei aina - ystäväämme Deetä.
Sitten on epäilty mm. Mycobacterium paratuberculosis -mikrobia ja siihenhän Dee tehoaa muutoinkin antibiootin kaltaisesti:
http://www.jimmunol.org/cgi/content/abstract/179/4/2060?maxtoshow=&HITS=10&hits=10&RESULTFORMAT=&searchid=1&FIRSTINDEX=0&minscore=5000&resourcetype=HWCIT
On myös esitetty erilaisia riskitekijöitä kuten jääkaapit ja niiden vaikutus ravinnon bakteerikantoihin, keisarinleikkauksella syntyminen, imetysajan lyhyys, tulehdusta aiheuttavat ruoka-aineet (dieettikokis!) sekä tietenkin D-vitamiiniin olennaisesti liittyvä leveyspiiri - kauempana päiväntasaajalta asuminen lisää Crohnin taudin esiintyvyyttä. Tästä voi lukea lisää Medical Hypotheses -vertaisarvointilehdestä viime huhtikuulta.
Crohnin tauti on yhdistetty D-vitamiinin suhteelliseen puutteeseen paitsi sen sisäistä (innate) immuniteettia parantavien vaikutusten kautta, että tulehdusreaktioiden säätelijänä. Crohnin taudissa käytettävät biologiset vasta-ainelääkkeet kuten adalimumabi ja infliksimabi vaikuttavat samaan tulehdustekijään kuin D-vitamiini (tnf-alfa):
http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&cpsidt=17799595
Lisäksi Cronhnin tautia sairastavilla on havaittu D-vitamiinireseptorin toimintavirheitä:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10896912
Kuten kirjoitin, Deen vaikutusta Crohniin tutkitaan tällä hetkellä viidessä interventiotutkimuksessa. Toivottavasti opimme lisää aivan pian - itse en sillä välin aikonut annostani vähentää. Pelkästään riittävän D-vitamiinin saannin tuoma paksusuolensyövän riskin raju väheneminen on helposti 5-ASA-valmisteiden luokkaa. Crohn-potilailla on myös usein imeytymishäiriöitä, mikä voi alentaa veren D-vitamiinitasoja. Toisin sanoen Crohn-potilailla ei ole oikein varaa olla ottamatta reippaammin Deetä.
Veikkaukseni on, että minimmitasot 165 nmol/l (66 ng/ml) ovat tarpeen Crohnia sairastavalle ja vähintään 9 kuukauden ajan, jotta saadaa selville Dee laajemmista vaikutuksista sairauteen. Joihinkin asioihin Dee vaikuttaa elmistössä jo ½ tunnissa, toisiin vasta noin vuoden päästä.
Valtsu sanoi:
VastaaPoista"D2 on useimpien mielestä täyttä roskaa ja huijausta."
D2-vitamiiniin eli kasviperäiseen ergokalsiferoliin liittyen tuli hyvä blogikirjoitus D-vitamiinilla sydänpotilaita jo vuosia hoitaneelta lääkäriltä tänään:
http://heartscanblog.blogspot.com/2009/08/case-against-vitamin-d2.html
Eli D3 on ihmiselle luonnollinen muoto, D2 selvästi hyödyttömämpi, arvaamattomampi ja jopa vaarallisempi.
Mistä herääkin kysymys, miksi Suomen neuvoloissa vauvoille suositellaan juuri D2-vitamiinia, ei D3:sta?
No sanokaa nyt jo, millä kauppamerkillä apteekista kannattaa katsella D-vitamiini valmistetta, jossa D3 tehot suotuisat (imeytyy hyvin ja vahvuus riittävä)!;)
VastaaPoistaTuula
Esimerkinä siitä kuinka korruptoitunutta ja todellisuudesta vieraantunutta julkinen D-vitamiinikeskustelu on, mainittakoon tuoreen, jokaiseen Suomen talouteen(?) jaettavan Terveydeksi-lehden D-vitamiinijutun ensimmäinen kappale:
VastaaPoista"Riittävään D-vitamiinin saamiseen riittää 15 minuuttia muutamia kertoja viikossa kämmenen suuruiselle alueelle. Aurinkoa ei kannata ahnehtia, korostaa iholiiton Helsingin Ihopisteen johtava hoitava Sirpa Pajunen."
Yritän toistaiseksi suhtautua asiaan mahdollisimman neutraalisti, mutta se alkaa olla kovin vaikeaa. Tuollaista roskaa ei pitäisi voida enää kirjoittaa 2000-luvulla.
Käytännössä säärien ja käsivarsien paljastaminen ei useimmilla riitä kesälläkään terveyden kannalta merkityksellisiin MINIMIpitoisuuksiin eli luokkaan 70-80 nmol/l. Tropiikissa ihmisten kalsidiolitasot ovat jatkuvasti luokkaa 125-200 nmol/l. Tämä tyypillisesti vaatii kokovartaloaltistuksen 20-30 minuutin ajaksi puolen päivän tienoilla. Käsivarsien ja kasvojen suojaaminen on suotavaa, koska ne saavat muutoinkin eniten UVB-altistusta.
- -
Käytännössä aikuise tarve voi vaihdella 25 mikrogrammasta jopa 250 mikrogrammaan. Annosvaste vaihtelee ihmisillä jopa kominkertaisesti - vaikka kaikki muut tekijät olisivat identtisiä (ihonväri, paino, sukupuoli, ruokavalio). Seerumipitoisuudet ratkaisevat ja niiden kannattaa nykytiedon mukaan olla linjassa 125-200 nmol/l. Esimerkiksi syöpien ehkäisyn suhteen mielellään lähempänä 150 - 175 nmol/l.
Tilaan omat Deeni ulkomailta - lisätietoja kokemuksista voi lukea tiedefoorumin ketjusta. Pitäisin blogit erillään kaikenlaisesta, jota voisiin tulkita mainostuksesta - ihan kohteliaisuudesta.
VastaaPoistaTämä on tavattoman mielenkiintoinen keskusteluaihe. Toivon Christelin vastaavan pian kirjeeseeni. Hän tietää tosi paljon D-vitamiinista.
VastaaPoistaChristelin vastausta odotellessa sallittakoon teidän erinomaisten kommenttienne perusteella tehty analyysi tilanteesta:
Varteenotettavat D-vitamiinitutkijat puhuvat D-vitamiinin tavoiteveriarvoista, jotka ovat tasolla 30-50 ng/ml. Löysin yhden Harvardin yliopistossa tehdyn tutkimuksen, jossa lähes kaikki amerikkalaiset tummaihoiset jäivät alle tuon 50 ng/ml -raja-arvon (97%). Ja valkoihoisilla tavoitetaso karkaa koko ajan. Vaatii tosi sinnikästä auringonottoa (ilman aurinkovoiteita!). Syynä oli nimenomaan riittämätön oleskelu ulkona auringossa. (Arch Intern Med. 2009;169(6):626-632). Johtopäätökset olivat:
National data demonstrate a marked decrease in serum 25(OH)D levels from the 1988-1994 to the 2001-2004 NHANES data collections. Racial/ethnic differences have persisted and may have important implications for known health disparities. Current recommendations for vitamin D supplementation are inadequate to address the growing epidemic of vitamin D insufficiency.
Ja nyt puhutaan siis maasta (USA), jossa aurinko paistaa suuren osan vuotta ihan riittävällä teholla. Eiköhän tämä osoita, että tutkijat ihan tosissaan ovat huolissaan ihmisten D-vitamiini saannista? Ruoasta on ilmeisen vaikea saada riittävästi D-vitamiinia kompensoimaan sisätiloissa vietettyä aikaa.
Aivan kuten Neonomide on huomauttanut, tämä D-vitamiinisuosituksen alhaisuus on suurena murheena, kutsuisin sitä jopa tragediaksi. Tässä meillä on laaja tutkijoiden joukko, joka ymmärtää tragedian laajuuden, mutta vaikeuksia näyttää olevan kääntää nämä ravitsemussuositusten pohjaksi USA:ssa, Pohjoismaista puhumattakaan.
Eikö tragedia (anteeksi jos on liian voimakas ilmaisu, en keksi parempaa sanaa) ole tässä: Koska suositusrajat ovat niin alhaalla, lääkärit eivät uskalla hoitaa potilaitaan riittävän suurilla annoksilla D-vitamiinia??? Mikäli homma menee pieleen, heitä voidaan ehkä syyttää hoitovirheestä. Siksi lääkäri mieluummin noudattaa käypä hoito -suosituksissa olevia ohjeistuksia ja niin mahdollisesti D-vitamiinilisästä hyötyvä potilas ei saa hänelle kuuluvaa hyötyä. Jos tämä ajatuskuvioni on vähänkään looginen ja tällä hetkellä vallitseva tilanne, silloinhan minun pitää olla todella surullinen. Ainoaksi mahdollisuudeksi tällaisessa tilanteessa nousee potilaan omitoimisuus, jossa hän hankkii kotimaasta tai ulkomailta laadukkaat D-vitamiinit ja hoitaa itseään D-vitamiinilla saavuttaen D-vitamiinille luvatut lukuisat terveysvaikutukset. Moni lääkäri ja tutkija tietää D-vitamiinistatuksessamme olevat ongelmat, mutta tämä tieto ei kulkeudu suosituksiimme??? Voiko Neonomide vahvistaa, olenko ymmärtänyt edes osan traagisesta tilanteesta oikein?
Keskustelu jatkukoon. Jos olen ymmärtänyt traagisen tilanteen väärin, oikaiskaa minua silloin!
Kiitän taas kerran sydämestäni nettiä, Christerin hyödyllistä, ihanaa blogia ja sen viisaita keskustelijoita!
VastaaPoistaTämä foorumi on tässäkin kohdassa antanut ajattelemisen aihetta; kaikki ei ole sitä, miltä näyttää ja mitä meille kerrotaan. Se on näköjään hyvä, tarpeellinen asenne kansalaiselle; oivallisesti todistettu taas kertaalleen.
Vaikkei uskaltaisi uskoakaan kaikkea, mitä sanottte, niin keskustelunne laittaa miettimään, avaa silmät.
Toteaa aamutuimaan blogin "vapaamatkustaja",
Tuula
"Kuten kirjoitin, Deen vaikutusta Crohniin tutkitaan tällä hetkellä viidessä interventiotutkimuksessa."
VastaaPoistaToivotaan noista saadaan pikaisia positiivisia tuloksia, jotta sairastuneet saavat tarvitsemaansa apua ja helpotusta tilanteeseensa.
Minua kyllä kiinnostaisi kovasti ymmärtää miten nämä suoliston kuntoa rampauttavat sairaudet syntyvät. Altistaako esim. syömämme ravinnon jotkin tekijät niiden synnylle tai löytyisikö ravinnosta muitakin suojaavia tekijöitä kuin D-vitamiini. Onko tilanne huonontunut esim. viimeisen 30-40 vuoden aikana ja jos on niin miksi.
Sairaus itsessään tuskin johtuu D-vitamiinin puutteesta, vaikka sen avulla se voidaankin hoitaa oireettomaksi. Toivottavasti uusin tutkimustieto tavoittaa ne, jotka siitä eniten hyötyvät. Siinä aktiiveille töitä...
"Kiitän taas kerran sydämestäni nettiä, Christerin hyödyllistä, ihanaa blogia ja sen viisaita keskustelijoita!"
VastaaPoistaSamaa mieltä olen kuin Tuula tästä veteraaniurheilija-blogista, jota olen lukenut kolmisen vuotta. Olin pitkään lukenut ihan vääriä blogeja. Semmoisia blogeja joissa tieto on sekavaa ja täynnä kirjoittajaa itseään korostavaa kirjainsekamelskaa. Niistä saa äkkiä blogeja kohtaan inhoreaktioita. Tämä veteraaniurheilija-blogi on kuitenkin erilainen. Täällä käsitellään tosi vaikeita asioita ymmärrettävästi ja sanotaan asiat tarpeeksi suoraan, ettei tarvitse miettiä mitä mieltä blogin pitäjä on ravintoasioista. Harvoin kommentoijat ovat ihan samaa mieltä veteraaniurheilijan kanssa, mutta siitä huomaakin blogin aitouden. Ei kaikista asioista tarvitse olla samaa mieltä! Semmoinen joka kestää kritiikkiä ja lähtee tarkistamaan omaa ajatteluaan saapuneen kommentin perusteella, semmoinen blogikirjoittaja on arvokas. Kun tavallinen suomalainen voi seurata viisaita keskustelijoita, siitä oppii tosi paljon. Harvalla blogikirjoittajalla on kuitenkaan taitoa ja uskallusta nostaa esille kommentoijat yhtä hyvin kuin veteraaniurheilija. Minulle täysin tuntemattomat Neonomidi, Jari, Janne Huovila, Valtsu, Mökkihöperö, biponainen, Heikki Rassi, Ville, Reijo, Heidi, aukottaja ja ennenkaikkea Sami Uusitalo ovat antaneet minulle tosi paljon ajateltavaa. Tästä veteraaniurheilija-blogista minä jatkossa tarkistan tietoni ravinnosta ja vitamiineista. Joskus parhaimmat asiat ovat ilmaisia. Kiitos!!
Lopuksi vielä niitä muutoksia mitä minä olen menestyksellisesti toteuttanut elämässäni:
- otan nykyään 2x25 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä (mielestäni en sairastele flunssia niin usein enää ja suolisto on ihanassa kunnossa)
- vähensin perunan ja makaronin syöntiä, en syö enää laisinkaan leipää muuta kuin aamulla vähän ruisleipää, käytän reilusti rasvaa ja syön jopa neljä kertaa viikossa kalaa ja valtavasti vihanneksia (olen laihtunut 10 kiloa ja olo on tosi hyvä, mitään laihdutuskuuria en ole tavoitellut, paino tippui huomaamatta)
- juon riittävästi vettä (ajoittainen päänsärky on lieventynyt, vessassa pitää juosta useammin, mutta parantunut olo korvaa nuo riesat)
- lisäsin liikuntaa asteittain, aluksi en jaksanut juosta 5 minuuttia kauemmin sitten piti jo kävellä, nyt juoksen aika lujaa yhden tunnin lenkin enkä kävele yhtään, ihmettelen miksi ihmiset eivät liiku (kunto on parantunut parissa vuodessa tosi paljon, uskomattoman hyväksi voi kunto tulla!!!)
- tilasin tässä blogissa mainittuja terveyslehtiä kotiin (lehdistä on ollut tosi paljon hyötyä, ne tulee luettua moneen kertaan, tilasin Kunto&terveys, Juoksija ja Hymylehden)
Tällaista kirjoitti Marja.
Innostuin Tuulan ja Marjan kommenteista minäkin miettimään mikä tässä D-vitamiinijutussa ja veteraaniurheilijan blogissa lopulta on niin kiehtovaa. Niin kiehtovaa, että minäkin löydän itseni lukemasta näitä kirjoituksia niin kovalla innolla.
VastaaPoista1) Yksinkertaisuus. Yksi asia on minulle tullut selväksi. Krisu käyttää kykyjään ja aikaansa yksinkertaiseen viestintään. Viisaita voi sanoa yksinkertaisemmin ja siinä Krisu on yksi valtakunnan parhaimpia. Sekä esiintymislavalla että näppäimistön äärellä.
2) Nöyryys. Hemmetin vaikeasti hallittava laji kirjoittamisessa ja varsinkin puheessa on aito nöyryys. Kyllä Krisu tietää miten hemmetin kova jätkä hän on terveystiedon välittämisessä, mutta hänellä on nöyryyttä nostaa mieluummin esille jokin tuntematon kommentoija kuin itsensä. En nyt väitä Sami Uusitaloa tuntemattomaksi, mutta ainakaan minulla ei ollut miehestä minkäänlaista tietoa ennen Krisun bongattua hänet kommentoijien joukosta. Samin saatua ihan oikeasti tunnustusta oivallisesta ajattelustaan ja hienoista kilpailuistaan, hän on puhjennut kukkaan ja tarjoaa meille hienoa luettavaa liukuhihnalta. Jos Sami itse pitäisi blogia (en tiedä onko hänellä sellainen?), en olisi niin varma menestyksestä. Tekstin tuottaminen on taitolaji ja riittääkö Samilla intoa? Minusta tuntuu että Krisu antaa välillä liiankin paljon tilaa kommentoijien ajatuksille.
3) Hyöty. Tässä Krisun blogissa (ja joissakin muissakin blogeissa) hyödynnetään kirjoitukset ja varsinkin kommentit jatkokirjoituksissa. Krisu kirjoittaa monissa terveyslehdissä samoja asioita kuin blogissaan, mutta nyt ne ovat vieläkin kypsempiä ja jalostetumpia kirjoituksia. Ne ovat saaneet kansalaisilta ensimmäiset arviot tässä blogissa ja siitä Krisu tietää kannattaako blogitekstistä tehdä juttu lehteen. Toivon että löydätte Krisun lehtijutut. Niissä on erittäin hyvä sanoma.
4) Rohkeus. Ilmeisesti Krisun työtilanne on sellaisen että hän voi rohkeasti tuoda esille niitä epäkohtia mitä on lääketieteessä ja ravitsemustiedossa havaittavissa. Ilman sponsoria on taatusti vaikeampaa kuin sponsorin varassa. Esimerkiksi D-vitamiinisuositusten kova kritiikki on suurta rohkeutta vaativa temppu. Kuten myös Krisun legendaarinen myöntäminen, että hän on nykyään eri mieltä ravitsemuksesta kuin ennen. Terveydeksi -lehdestä luen hänen keskustelunsa pääjohtaja Pekka Puskan kanssa. Kuinka monella tohtorilla on kanttia sanoa Pekan edessä näin: "...Minulle oli joitakin vuosia sitten suuri yllätys, kun tapasin ihmisiä, jotka olivat korvanneet hiilihydraatit vihanneksilla, rasvaisilla pihveillä ja täysmaidolla. He käyttivät surutta voita ja silti laihtuivat... tällaiset havainnot sotivat kaikkea sitä vastaan, mitä hän oli ravitsemustieteestä oppinut..." Rohkeus näkyy myös tässä D-vitamiinijutun esilletuonnissa nimenomaan keskustelualustaksi. Pidetään tämä blogikeskustelu vapaana kaupallisesta propagandasta. Ei mitään tohtori tolosia tänne, kiitos. Toivon kovasti, että tohtori Christel Lamberg-Allardt rohkeasti vastaa Christerille. Silloin tässä blogissa taas tehdään historiaa. Suomen merkittävin D-vitamiinitutkija osallistuu tähän herkkään keskusteluun. Ja sitten saamme lukea hienon D-vitamiinijutun jossakin terveyslehdessä.
Ei muuta tällä erää. Hyvää jatkoa Krisulle toivoo Kari.
Tuula, Marja ja Kari innostuvat kehumaan kommentteja, joita on tässä blogissani luettavissa. Olette aivan oikeassa. Tällaisen vaatimattoman blogin tärkeimpänä asiana näen vilkkaan kommentoinnin. Minulla on ollut harvinaisen hyvä tuuri kun blogini lukijoiksi on vuosien saatossa valikoitunut monenlaisia ihmisiä huippututkijoista kansanparantajiin, insinööreistä emäntiin, huippu-urheilijoista sohvaperunoihin. Moni lukee juttujani kommentoimatta niitä laisinkaan. Näen laskuristani, että vähän yli tuhat eri lukijaa päivittäin käy blogisisältöäni kurkkimassa. Se on aika paljon. Se luo minulle myös paineita siten, että uutta luettavaa pitää olla tarjolla.
VastaaPoistaKommentoijat ovat oikeassa, että minä olen aika rohkea. En vierasta vaikeidenkaan asioiden esilletuontia ja vilpittömästi toivon, että tarjoamastani luku-urakasta on jotain pientä hyötyä. Soveltakaa tarjottua tietoa omaan elämäntilanteeseenne sopivin annoksin. Erityisen iloinen olen lukiessani Marjan onnistuneista kokeiluista muuttaa elämää terveempään suuntaan. Kirjoituksessasi on juuri sellaista intoa jota toivon kaikille muillekin suomalaisille. Osoittakoon kuntokäyräsi ylöspäin ja siivittäköön terveelliset ruokailuhetkesi Sinua eteenpäin elämässä terveyden kaidalla polulla!
Westielle eritysen suuri kiitos haastavista kommenteista nyt ja aikaisemminkin! Kommenttisi ja privaatit keskusteluhetkemme ovat tärkeällä sijalla elämässäni. Jatketaan samalla tavalla!
Kiitos kannustuksesta. Tämä D-vitamiiniasia on todella suuren kiinnostuksen kohteena tällä hetkellä. Lähes kaikissa terveyslehdissä kotimaassa ja ulkomailla on juttua D-vitamiinista. Pidä meidät ajan tasalla, Christer!
VastaaPoistaMarja
En mielestäni kirjoita aiheesta mitään erityisen uutta tai omituista. Matti Narkia on tässä Christerin blogissa kirjoittanut aiheesta hyvin yksityiskohtaisesti jo viime vuonna ja suosittelen ihmisiä lukemaan koko keskustelun:
VastaaPoistahttp://sundqvist.blogspot.com/2008/09/suomessa-oli-huono-kes-pitisik-olla.html
D-vitamiinista hienon suomalaisen yhteenvedon on kirjoittanut jo toissavuonna vuonna JimmyWho, otsikolla "D-vitamiinin merkityksen aliarviointi on länsimaisen lääketieteen suurin virhearvio. Eikä se ole vielä ohi...":
http://terveesti.blogs.fi/2007/10/31/d_vitamiini_merkityksen_aliarviointi_on_~3225287/
Samalta kirjoittajalta ilmestyi vain muutama päivä sitten loistava kirjoitus H1N1-virksesta ja D-vitamiinista:
http://terveesti.blogs.fi/2009/08/07/a-h1n1-influenssa-ja-d-vitamiini-6674231/
Yhdysvaltalaisen non profit -organisaatio Life Extension Foundationin perustajan William Faloonin kirjoitus D-vitamiinista varmasti herättää ajatuksia:
http://www.lef.org/magazine/mag2009/jan2009_Millions-of-Needless-Deaths_01.htm
Heaneyn klassisen tutkimuksen mukaan ihmiselimistö KULUTTAA D-vitamiinia päivässä noin 75 - 125 mikrogrammaa. On myös syytä huomata, että Heaneyn mukaan tuo annos
Robert P Heaney, Michael F Holick, et al.
Human serum 25-hydroxycholecalciferol response to extended oral dosing with cholecalciferol:
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/77/1/204
"Heaney and colleagues discover that healthy humans use between 3000 – 5000 IU of vitamin D a day (if they can get it). This is approximately 10 times more than what the Food and Nutrition Board says is adequate intake."
Tuon tutkimuksen tuloksia täydentää erinomaisesti tämä:
http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/87/6/1738
Alla Matti Narkian referointia:
"Tämän tutkimuksen tulokset viittavat siihen, että silloin kun päivittäinen D3-vitamiinin eli kolekalsiferorin saanti joko lisäravinteista tai UVB-säteistä on tyypillisellä fysiologisella tasolla (ja ehkä suunnilleen vastaa kulutusta, joksi terveellä aikuisella miehellä on arvioitu noin 75-125 µg eli 3000-5000 IU vuorokaudessa), alkuperäistä D3-vitamiinia eli kolekalsiferolia EI JUURI OLE ELIMISTÖSSÄ, sillä se konvertoituu nopeasti 25(OH)D:ksi. Suunnilleen koko elimistön D-vitamiinivarasto on siis tällöin kiertävänä 25(OH)D:nä, jonka pitoisuus seerumissa tässä tapauksessa siis melko täydellisesti kuvastaa elimistön D-vitamiinivarastoa."
"Kun taas D3-vitamiinia (kolekalsiferolia) otettiin suprafysiologinen kerta-annos, tässä tutkimuksessa 2500 µg eli 100000 IU, seerumin D3-vitamiinipitoisuus (kolekalsiferolipitoisuus) nousi 1. päivänä hyvin korkealle ja laski sitten 1-2 viikossa LÄHES ALUPERÄISELLE TASOLLE. Seerumin 25(OH)D nousi myös paljon ja saavutti keskimääräisen maksiminsa 103 nmol/L 7. päiväna ja laski sitten hitaasti ja tasaisesti saavuttaen lähtoarvoon 112. päivänä eli 3.73 kuukaudessa. Tutkijoiden mukaan nämä tulokset osoittavat, että suuresta kolekalsiferolikerta-annoksesta aluksi vain osa konvertoituu 25(OH)D:ksi ja suurin osa varastoituu alkuperäisenä kolekalsiferolina todennäköisesti rasvakudokseen, josta se hitaasti ja tasaisesti vapautuu ja konvertoituu 25(OH)D:ksi. Tässäkin tapauksessa siis seerumin 25(OH)D kuvastaa erinomaisesti elimistön D-vitamiinivarastoa, koska se aluksi nousee huomattavasti hyvin kuvaten lisääntynyttä varastoa, ja laskee sitten hitaasti ja tasaisesti varaston vähitellen huvetessa."
Lihavoin pari mielestäni tärkeää kohtaa.
Eiköhän tuossa ole jo aika monille sulateltavaa.
Kerrotaan muutama trivia vielä:
VastaaPoistaD-vitamiinitasot korreloivat jenkkien NHANES-datan mukaan PAREMMIN keuhkojen supistumiskyvyn kanssa kuin tupakan polttaminen/polttamattomuus.
D-vitamiini säätelee adinopektiinin ja leptiinin eritystä, jotka edelleen säätelevät ruokahalua ja osallistuvat rasva-aineenvaihduntaan. Epidemiologisten tutkimusten perusteella Dee voikin auttaa painonhallinnassa.
D-vitamiiniTASOJEN alhaisuus on vanhuksilla korreloineet lähes 12-kertaisen masennusriskin kanssa.
Tuberkuloosissa ja kroonisissa idiopaattisissa alaselkäkivuissa paranemisprosentti on riittävän suuren annoksen interventiotutkimuksissa tähän mennessä ollut 95-100%.
Aivan liiallinen (meillä päin hyvin usein yli 800 mg/p) kalsiumin saanti voi häiritä D-vitamiinin aktiivisen hormonimuodon kalsitriolin toimintaa:
http://www.tiede.fi/keskustelut/post1118699.html#p1118699
Vanhukset käytännössä tarvitsevat yli 100 µg, mielellään 125 µg päivässä VUODEN ajan, jotta käytännössä kaikki yksilöt saadaan D-vitamiinitasojen TAVOITELUKEMIIN luuston kannalta (PTH:n erityksen suppressio) eli seerumin 25(OH)D > 100 nmol/l:
http://www.tiede.fi/keskustelut/post1110210.html#p1110210
Tavoitelukema 100 nmol/l on Lääkelaitoksen D-vitamiiniartikkelista viime vuoden joulukuulta.
Toisin sanoen puhumme joko äärimmäisestä epäpätevyydestä tai äärimmäisen tunnepitoisesta suhtautumisesta tieteeseen - luulen että kyse on molemmista.
Anteeksi, tarkoitin yllä että 125 µg päivässä vuoden ajan riitti vain TÄHÄN:
VastaaPoista"After 12 mo, the 25(OH)D concentration was 125.6 ± 38.8 nmol/L, and it exceeded 74 nmol/L in 92% of the patients."
Jep, tuo 125 mikkiä riittti nostamaan 92%:n tasot yli 74 nmol/l. Aikuisille ihan riittävä annos parathormonin suppressioon, MUTTA EI RIITÄ vanhemmille ihmisille. Liiallinen PTH-eritys altistaa selvästi luunmurtumille.
Toisin sanoen nykyisen osteoporoosihoidon 20 mikrogramman KUUSINKERTAISTAMINEN ei riittänyt nostamaan edes suurinta osaa tavoitetasoille > 100 nmol/l !!!
Eikö tämä ärsytä tai kauhistuta vielä ketään? Jatketaan siis.
Christer kirjoitti:
VastaaPoista"Ruoasta on ilmeisen vaikea saada riittävästi D-vitamiinia kompensoimaan sisätiloissa vietettyä aikaa."
Siteeraan skotlantilaista D-vitamiinitutkijaa Oliver Gillietä:
"It is impossible for us to get more than about five percent of the vitamin D we need from our diet – unless, like Eskimos, we eat OILY FISH THREE TIMES A DAY."
http://scienceblog.cancerresearchuk.org/2008/12/10/does-vitamin-d-protect-against-cancer/
"Eikö tragedia (anteeksi jos on liian voimakas ilmaisu, en keksi parempaa sanaa) ole tässä: Koska suositusrajat ovat niin alhaalla, lääkärit eivät uskalla hoitaa potilaitaan riittävän suurilla annoksilla D-vitamiinia??? Mikäli homma menee pieleen, heitä voidaan ehkä syyttää hoitovirheestä. Siksi lääkäri mieluummin noudattaa käypä hoito -suosituksissa olevia ohjeistuksia ja niin mahdollisesti D-vitamiinilisästä hyötyvä potilas ei saa hänelle kuuluvaa hyötyä."
Totta puhut - käypä hoito -suositukset ovat D-vitamiinin tapauksessa vaarallisia, samoin useimpien lääkäreide olematon ravintotieteellinen koulutus ja asiantuntemus. Eikä tämä ole ad hominemia vaan todellisuutta, jonka mm. Peka Puska ja Fogelholm ovat todenneet - lääkäreiltä kysytään koko ajan ravitsemuksesta vaikkeivat he tiedä siitä tarpeeksi.
Lääkärit myös määräävät potilaalle mielellään asioita, joihin heillä on valtaa, eli lääkkeitä.
"Jos tämä ajatuskuvioni on vähänkään looginen ja tällä hetkellä vallitseva tilanne, silloinhan minun pitää olla todella surullinen. Ainoaksi mahdollisuudeksi tällaisessa tilanteessa nousee potilaan omitoimisuus, jossa hän hankkii kotimaasta tai ulkomailta laadukkaat D-vitamiinit ja hoitaa itseään D-vitamiinilla saavuttaen D-vitamiinille luvatut lukuisat terveysvaikutukset."
Ei siinä välttämättä mitään valitettavaa ole - todellinen ongelma on mielestäni D-vitamiinin saantisuosituksen IDEA itsessään, kuten toivottavasti tuli jo selväksi ensimmäisestä viestistäni.
D-vitamiinista ei ole olemassakaan RDA:ta eli "suositeltua saantiannosta", eivätkä vanhat myrkyllisyysrajat pidä ollenkaan paikkaansa. Myrkytystapaukset alle 1 000 mikron jatkuvilla päiväannoksilla ovat äärimmäisen harvinaisia. Kuolemantapauksia rekisteröidään alle 1/ 300 miljoonaa.
Lääkäreitä, joita on kysytt mukaan Deen annostelututkimuksiin, ei ole yleensä riittänyt yuhtäkään, mutta hoitajia on löytnyt aina. Mitä matalampi lääketieteellinen koulutus, sitä avoimempia alan ihmiset ovat D-vitamiinille?
Journal of Internal Medicine -vertaisarviointilehdessä (jos muistan lehden nimmen oikein) oli helmikuussa 2009 päääkirjoitus (ja viisi aiheen artikkelia), jossa todettiin että D-vitamiinin käyttö syöpäHOITONA on jo varmaa, ja että kysymys koskee enää sitä miten moneen muuhun sairauteen Dee vaikuttaa positiivisesti.
"Moni lääkäri ja tutkija tietää D-vitamiinistatuksessamme olevat ongelmat, mutta tämä tieto ei kulkeudu suosituksiimme??? Voiko Neonomide vahvistaa, olenko ymmärtänyt edes osan traagisesta tilanteesta oikein?"
Aivan, ollaan pahassa pattitilanteessa. Itse pulttasin pahemman kerran, kun koin ensi kerran oireiden häviämisen kuin tuhka tuuleen. Olo oli kuin kusetetulla ja tunne vain voimistui mitä enemmän aloin tutustua aiheen tieteelliseen kirjallisuuteen.
Näyttää siltä että D-vitamiinista saa/pitää olla kymmeniä kertoja enemmän terveysnäyttöä kuin useimmista lääkkeistä, kunnes että interventiotutkimuksia aletaan toteuttaa tai hoitosuosituksia uudistaa. Tilanne on hyvin kiusallinen.
Samalla - kaiken rehellisyyden nimissä - nopeampi reagoiminen avaisi D-vitamiinin kanssavakuttajien roolia kuten A-vitamiinien perheen, K2-vitamiinien ja magnesiumin hienovaraista yhteispeliä ruokavaliossa. Kaikilla noilla on dramaattisia terveysvaikutuksia, mutteivat toimi kunnolla ilman toisiaan, sopivissa suhteissa.
"Keskustelu jatkukoon. Jos olen ymmärtänyt traagisen tilanteen väärin, oikaiskaa minua silloin!"
Eiköhän traagisinta tässä keskustelussa ole se, ettei sitä olla aiemmin käyty!
"No sanokaa nyt jo, millä kauppamerkillä apteekista kannattaa katsella D-vitamiini valmistetta, jossa D3 tehot suotuisat (imeytyy hyvin ja vahvuus riittävä)!;)"
VastaaPoistaApteekista en ostaisi ollenkaan D-vitamiinivalmisteita. Sieltä ei saa parasta öljymuotoa ollenkaan ja lapsille on vain yksi tippamerkki jossa on D3-vitamiinia.
Westielle Crohnin taudin ja D-vitamiinin yhteydestä lisää infoa:
VastaaPoistaVitamin D had been related to the class of Inflammatory Bowel Diseases (IBD) such as Crohn's Disease and Ulcerative Colitis. Symptoms of IBD can be diarrhea, GI bleeding, kidney stones, arthritis, weight loss, and others. A study in the American Journal of Gastroenterology, Oct, 2008 showed:
" in both Crohn's disease (CD) and ulcerative colitis (UC) patients, vitamin D deficiency was independently associated with having increased disease activity scores compared to those with normal levels of Vitamin D. Vitamin D deficient CD patients, but not UC patients, had worse quality of life when compared to patients who were not Vitamin D deficient."
http://nephropal.blogspot.com/2009/07/leaky-gut.html
Voin luetella MONIA tapoja, joiden kautta Dee voi vaikuttaa positiivisesti Crohnin ja sen kaltaisten sairaustilojen oireisiin - lista eri mekanismeista näyttää vain kasvavan.
D3 yhdistetty parantuneeseen glykeemiseen kontrolliin, mutta D2 heikentyneeseen:
VastaaPoista[list]My concern regarding vitamin D2 is that it is a synthetic
analogue and might interact with the vitamin D receptor differently in various cell systems. It has been reported that vitamin D3 might improve glycemic control.
7 Vitamin D2 has been reported to cause worsening of glycemic control in people of East Indian descent.8
7. Borissova AM, Tankova T, Kirilov G, Dakovska L, Kovacheva R. The effect of vitamin D3 on insulin secretion and peripheral insulin sensitivity in type 2 diabetic patients. Int J Clin Pract 2003;57(4):258-61.
8. Taylor AV, Wise PH. Vitamin D replacement in Asians with diabetes may increase insulin resistance. Postgrad Med J 1998;74(872):365-6.
http://www.cfp.ca/cgi/reprint/53/9/1435
Vertaa tähän:
Pikkuvauvoille tarjotaan neuvoloissa yleensä kahdesta D-vitamiinista sitä tehottomampaa (D2):
http://kaksplus.fi/keskustelu/t1302987
Pikkulasten ykköstyypin diabetes on 50-lukuun verrattuna moninkertaista ja heille syötetään käytännössä aina insuliiniherkkyyttä mahdollisesti heikentävää, ihmiselle epäluonnollista D2-vitamiinia. Aikuisten kakkostyypin diabeteksesta puhumattakaan.
Haistaako joku muukin palaneen käryä?
Kuten tiedefoorumin blogia lukeneet tietävät, D-vitamiinin puute todistettiin jo viime vuonna ITSENÄISEKSI sydänsairauksien riskitekijäksi. Lienee aika kertoa, mitä tämä käytännössä tarkoittaa.
VastaaPoistaOhessa raportti sydänsairauksien hoitoon ja ehkäisyyn erikoistuneen Track Your Plaque -ohjelman raporttia tärkeimmästä 10 vuoden taipaleella käytetystä ravinteesta:
"An extraordinary thing happened about 2 1/2 years ago.
While the Track Your Plaque program for coronary plaque regression has been underway for nearly 10 years, about 2 1/2 years ago we witnessed an extraordinary surge in success - bigger, faster, and more frequent drops in heart scan scores.
Up until then, we did witness successful reversal of coronary plaque by heart scan scores by our approach of 60-60-60 lipid targets, identifying and correcting hidden lipoprotein abnormalities, adding omega-3 fatty acids, etc. We were planning to publish the data to validate this approach, but then . . .
[b]Heart scan scores starting dropping not just 2%, or 8% . . . but 24%, 30%, 50% and more. We also began to see a larger proportion of people achieving these larger successes.
Why? I attribute the surge in success to the addition of vitamin D. With vitamin D added to the mix of strategies in Track Your Plaque, HDL cholesterols went up much higher, LDL dropped further, blood sugars dropped, blood pressures dropped. People felt better, had more energy, gained more clarity in thought. And heart scan scores dropped more readily."
http://www.trackyourplaque.com/library/fl_06-027faseb.asp
Christelin ja 16 D-vitamiinitutkijan (ks. ensimmäinen Valtsun vastaus) loistavaa painokerrointa kierosti siteeratakseni, oikeastaan mielestäni ihmisten kannattaisi hankkia jokin "krooninen sairaus", jotta heillä olisi tekosyy nostaa kalsidiolitasonsa hänen suosittelemaansa luokkaan 160 - 180 nmol/l (64-72 ng/ml):
VastaaPoistahttp://freetheanimal.com/images/old/6a00d8341d0fcc53ef010536a6749f970c-pi.png
http://freetheanimal.com/images/old/6a00d8341d0fcc53ef010536a67303970c-pi.png
Oho, syöpien todennäköisyys näyttää tippuvan 75%!
Lappe et al. (2007) toteuttivat jo interventiotutkimuksen keski-ikäisillä naisilla, jossa D3-vitamiini (27,5 µg/p) kalsiumin (800 mg/p) ohella vähensi sisäelinten syöpiä 60% tutkimuksen ensimmäisenä vuonna ja jos sitä ei lasketa lukuun, seuraavana kolmena vuonna 77%.
Siis vain alle 30 mikroa päivässä lanasi syövät neljäsosaan !!!
Flunssa lienee kesästä huolimatta kestoaihe sikainfluenssakohun vuoksi.
VastaaPoistaErityisen kiinnostavaa aiheen suhteen on Aloia JF, Li-Ng:n (2007) tutkimus:
http://www.virologyj.com/content/5/1/29/figure/F2
... jossa kolmen vuoden tutkimuksen post-hoc-analyysissa havaittiin , että D-vitamiini käytännössä laski muina vuodenaikoina flunssien todennäköisyyden kesän tasolle.
Tutkimuksessa olleesta 208:sta afro-amerikkalaisesta vaihdevuosi-iän ylittäneestä naisesta puolet oli lumeryhmässä ja puolet 20 µg:n D-vitamiiniryhmässä. Viimeisenä vuonna D-vitamiiniryhmälle annettiin 50 µg.
Plaseboryhmässä flunssia oli 24, sen sijaan 20 µg:n ryhmässä enää 8 (vähennys kolmasosaan) ja kolmantena vuonna 50 mikroa saaneista 104 henkilöstä VAIN YHDELLÄ oli flunssanoireita.
Itse tulkitsen tuota siten, että lisäravinteena otettu D3-vitamiini ei todennäköisesti pelkästään "vähennä flunssaan sairastumisen riskiä", vaan mahdollisesti ehkäisee sen käytännössä kokonaan.
Tuota maagista 50 mikroa annettiin 60-luvuilla yleisesti PIKKULAPSILLE Suomessa. Sitä ennen annos oli 100 -125 mikroa päivässä !!!
There is a model of "controlled" high-dose vitamin D supplementation (ie, a supplement given from a single source) during infancy that did not show the problems encountered in Britain. In Finland, from the mid-1950s until 1964, the recommended intake of vitamin D for infants was 4000–5000 IU/d (100–125 µg/d) (44). In 1964 it was reduced to 2000 IU/d (50 µg/d), and in 1975 it was further reduced to 1000 IU/d (25 µg/d) (44). In 1992, on the basis of the US RDA (5), the dose was reduced again to 400 IU/d (10 µg/d). Under this controlled supplementation regimen, even at the highest intakes, neither idiopathic infantile hypercalcemia nor any other health problem was ever described.
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/79/5/717
Ei mitään raportoituja ongelmia. Olisiko aika tarkastaa käsityksiä Deestä "myrkkyvitamiinina"?
Taidan lähteä koisimaan ja valmistautumaan Turkin aurinkoon - siksikin kirjoitan tänne provosoimimmista D-vitamiinitutkimuksista jotta keskustelu jatkuisi ilman eri kehoitusta.
VastaaPoistaPistetään vielä tämä, koskien D-vitamiinin toksisuuden johtavaa asiantuntijaa Reinhold Viethiä:
Ystävämme osteoporoositutkija Reinhold Vieth yritti saada D-vitamiinin suosituksia tänä vuonna tarkastavaan asiantuntijapaneeliin kuusi tutkijaa, joista kaikki hylättiin:
http://www.theglobeandmail.com/servlet/story/RTGAM.20090403.wlvitamind03/BNStory/specialScienceandHealth/home
Vieth kommentoi asiaa näin iloisesti:
"If you were publicly in favour of vitamin D, you were not included, and I find that outrageous,"
- -
Dr. Vieth says he has "total respect" for those selected to serve on the panel, but adds that as a group they do not represent the full scope of scientific expertise available.
Lisäksi kohua on kommentoinut edellisen viestin lastenlääkäri Bruce Hollis:
"People will simply not pay attention to what they say," says Bruce Hollis, a professor at the Medical University of South Carolina who has found that lactating women need up to 6,000 IU (150 µg/p !!! - Neo) a day to ensure their babies receive enough of the vitamin in mother's milk.
Haistatteko jotain?
Vielä se syöpälehtijuttu uudestaan, suoran lainauksen ja lehden oikean nimen kanssa:
VastaaPoistaOte vertaisarvioidusta Annals of Epidemiology -tiedejulkaisusta:
"CONCLUSION: These findings provide strong evidence that vitamin D status plays an important role in controlling the outcome of cancer. Support for the UVB-vitamin D-cancer theory is now scientifically strong enough to warrant use of vitamin D in cancer prevention, and as a component of treatment. More research studies would help to explore whether there are benefits beyond the substantial effects that have been observed.
http://www.tiede.fi/keskustelut/post1029485.html#p1029485"
Suomeksi sanoen: D-vitamiinin edut syöpää vastaan on jo vahvistettu. Kysymys onkin enää siitä, että mitä vielä tutkimattomia hyötyjä siitä on. D-vitamiinin hyöty on niin kiistaton, että sitä tullaan käyttämään tulevaisuudessa syöpähoidon osana.
Vielä yksi juttu, koska kirjoittelin aiheesta äskettäin muualle. Hyvää yötä, olkaa auringossa järkevästi ja hauskaa viikonloppua - palaan aiheeseen viimeistään syyskuun alussa!
VastaaPoistaMasennuksen käypä hoito -suosituksesta:
"Suomessa depressiosta aiheutuneiden suorien hoitokustannusten on arvioitu olleen vuonna 2001 noin 280 miljoonaa euroa. Sairauspäivärahoista ja eläkkeistä vuosittain aiheutuneet kustannukset ovat lähes kolme kertaa näin suuria"
D-vitamiinitasojen suhteesta masennukseen:
In another investigation, researchers studied the association between vitamin D levels and the risk of mood disorders in the elderly. The results were impressive. Those whose vitamin D levels were deficient—defined as less than 20 ng/ml—had 11.7 times the incidence of depression when compared to those whose vitamin D levels were highest. Usually an association is considered meaningful when a measured factor correlates to a 50% increase or decrease. In this case, the correlation between vitamin D deficiency and risk of mood disorders was a staggering 1,169 percent!
- Wilkins C. et al. Vitamin D Deficiency Is Associated With Low Mood and Worse Cognitive Performance in Older Adults. Am J Geriatr Psychiatry;2006;14:1032–1040).
- http://drsorenson.blogspot.com/2009/01/vitamin-d-and-depression-how-sad.html
Jep, alle 50 nmol/l tasot assosioituivat LÄHES 12-KERTAISEEN RISKIIN MASENTUA !!!
Suomalaisten vuoden keskiarvo on noin 43 nmol/l, loppukesän huippu noin 65 nmol/l.
Do the math. :-)
Itse olen syönyt D-vitamiinia nyt 9 viikkoa 125 mikrogrammaa päivässä ja olen havainnut kaksi selvää muutosta: rankkojenkin treenien jälkeen lihakset eivät enää kipeydy kuin murto-osan siitä, mitä aiemmin (tuskin lainkaan) ja toisekseen paha aurinkoihottumani on kadonnut täysin - en enää tarvitse käyttää aurinkoallergikolle tarkoitettua aurinkovoidetta eikä ihottumaa tule, vaikka käytössä ei olisi mitään suojakertoimella varustettua voidetta.
VastaaPoistaMielenkiintoinen keskustelu! Myönnän että olen aika hämmentynyt tilanteesta. neonomide lienee oikeassa sen suhteen että meillä lääkäreillä on puutteelliset tiedot ravitsemuksesta. Mutta D-vitamiinitietoa meille on syötetty viime vuosina oikein urakalla kaksin käsin. D-vitamiini informaatiota löytyy! minullakin on muutama mapillinen D-vitamiinitietoa vastaanotollani. Tässä nyt vaan tulee sellainen ajatus mieleen kun lukee keskusteluanne: että onko meitä lääkäreitä pidetty pimennossa tarkoituksella? sillä tällaista keskustelussa esilletullutta epäkohtaa en ole aistinut lääkäreiden keskuudessa. Joko meitä on tpsiaankin huijattu aikojen saatossa tai sitten meillä on niin monta muuta sairautta ja hoitotapahtumaa samanaikaisesti mielessä että näille D-vitamiiniuutisille ei jää aikaa. siinä tilanteessa luottaa vaistomaisesti käypähoitoon mieluummin kuin jonkun yksittäisen tiedemiehen D-vitamiinia kohtaan tunnettuun intohimoon (esim. Vitamin D council + Dr. John Canell), Osteoporoosissa tämä D-vitamiini tulee tärkeäksi. Minun papereissani lukee että D-vitamiinin suhteen pitää olla tarkkana osteoporoosin hoidossa ettei tule yliannostusta. D-vitamiini-25-OH seerumista mitattuna pitää olla yli 40 nmol/l (Osteoporoosi. Päivitetty Käypä hoito-suositus 11.10.2006). Muissa lähteissä (Dawson-Huges B et al. Estimates of optimal vitamin D status. Osteoporosis Int 2005:16:713-6.) on ehdotettu myös tätä rajaa korkeampia tavoitearvoja (50-80 nmol/l). Toksisena pitoisuutena pidetään yli 375 nmol/l. Lääkärikollegoiden kanssa tulee joskus puhuttua ja meillä on yliannostusvaaroista käsityksenä jo sellaiset yli 100 nmol/l ylittävät seerumitasot varsinkin jos D-vitamiini lääkitys on jatkuvaa. Neonomidi pitää tavoiteltavina hoitotasoina 150-200 nmol/l !!!!! Tämä vaatii hirmuisia D-vitamiinimääriä pillereinä. Ei tuollaiseen ole lääkärillä uskallusta ryhtyä. Ei ainakaan minulla eikä tuntemillani kollegoilla! Jokin tässä nyt mättää? Terveysviranomaistemme liiallinen varovaisuus tai D-vitamiini aktivistien ylilyönnit. Olisin taipuvainen uskomaan tällä hetkellä enemmän viralliseen terveysvalistukseen (Käypähoito) kuin asialle vihkiytyneiden D-vitamiinifanaatikkojen mielipiteisiin. Älkää antako minun häiritä keskusteluanne. Oli pakko vain pikkuisen rauhoitella innokkaimpia D-vitamiinin popsijoita. Kehotan noudattamaan annosteluohjeita!!!
VastaaPoistaTerveisin terveyskeskuslääkäri
terveyskeskuslääkäri: Koeta etsiä tähän keskusteluun joku tutkimus, joka näyttäisi alle 200 nmol/l kalsidiolitasojen tai alle D3-vitamiinin 15 000 IU päiväannoksesta olevan haittaa aikuiselle. Muutkin saavat yrittää. Käsittääkseni sellaisia tutkimuksia ei ole. D2-vitamiinista saattaa kyllä ollakin.
VastaaPoistaMä en oikein osaa pelätä noita 150-200 nmol/l tasoja, kun jopa Willett pitää 160 nmol/l tasoja keskikorkeina. Ja samoin Christel Lamberg-Allardt ainakin vielä viime vuonna piti! (viittaan nyt tämän keskustelun aloitusviestiin, joka on minun kirjoittamani)
Oho! Onpa täällä paljon kommentteja. Tota noin, tuo terveyskeskuslääkärin kommentti on kyllä aika paljastava juttu. Kiitos hänelle, kuka lie meitä sairaita hoitavista työn sankareista. Syvä kunnioitus lääkäreille.
VastaaPoistaIhan turha meidän on syyttää lääkäreitä tässä D-vitamiinijutussa. Jos nyt jotakuta pitää syyttää niin kyllä se on suomalainen lääkäriseura Duodecim. Sieltä on lähtöisin se pahin eksytys D-vitamiinista. Lääketehtaiden palkkalistoilla olevat tutkijat ja lääkärit työntävät tuon lääkäriseuran kautta sellaista tekstiä ettei siinä pysy kohta kukaan terveenä. Ja se lienee tarkoituskin? Omakohtaista kokemusta on D3-vitamiinin ottamisesta jo 7 vuoden ajan. Niitä vahvoja D-vitamiineja ei vaan ole Suomen apteekeissa myytävänä. Se on pulma. Pitää tehdä ulkomaan reissu aina välillä. Apteekeista pitäisi saada 50 ug tabletteja. Ainoa minkä minä suomalaisista olen todennut hyväksi ja toimivaksi on /piip/ VAHVA D-VITAMIINI TABL 180 KPL. No joo, "vahva" lienee joku vitsi (= 10 ug/tabl). Noita /piip/ otan 5 kpl päivässä. Purkki tyhjenee vähän yli kuukaudessa. Paljon edullisemmin saan D-vitamiinit ulkomailla tietenkin ja vahvempina pillereinä. Miksi Suomesta ei saa oikeasti vahvoja D3-vitamiineja?
Tässä on taas viite Ruotsin D-vitamiini-konferenssiin parin vuoden takaa.
VastaaPoistahttp://www.ncbi.nlm.nih.gov/
pubmed/18844846
Heaney R. Nutrition Reviews 2008;66:s178-81
The functional status indicator for vitamin D, for both safety and efficacy, is serum 25-hydroxyvitamin D concentration. Efficacy for several health endpoints requires levels of 80 nmol/L or higher. Toxicity occurs at levels of 500 nmol/L or higher. The input needed for efficacy, in addition to typical food and cutaneous inputs, will usually be 1000-2000 IU/day of supplemental cholecalciferol. Toxicity is associated only with excessive supplemental intake (usually well above 20,000 IU/day).
Yksi syy mikä varmaankin suositusten antamista hidastaa on se, että onhan teoriassa mahdollista että on olemassa väestöryhmiä, jotka ovat herkempiä suuremmille D-vitamiiniannoksille. Siksi sitä aina hoetaan "täytyy tutkia lisää" ja "täytyy tutkia lisää". Mutta ilmeisesti tällaista näyttöä ei taida olla...
"Ainoa minkä minä suomalaisista olen todennut hyväksi ja toimivaksi on /piip/ VAHVA D-VITAMIINI TABL 180 KPL. No joo, "vahva" lienee joku vitsi (= 10 ug/tabl)." - Anonyymi
VastaaPoistaSuomessakin kyllä saa luontaistuotekaupoissa 20 ja 25µg suuruisia D-vitamiiniannoksia kapselimuodossa. Nekin ovat käsittääkseni hyviä. Ne jauhetabletit eivät ole kai läheskään yhtä hyviä imeytymisen kannalta varsinkin siinä tapauksessa, ettei syö samalla rasvaa.
Vähän lisää juttua tuosta D-vitamiinilisän muodon merkityksestä: http://heartscanblog.blogspot.com/2009/02/what-vitamin-d-form.html
"Taking, say, 6000 units vitamin D as tablets over 3 months yielded blood levels of 24-30 ng/ml. Taking 6000 units in an oil-based form, and blood levels would commonly be 60-70 ng/ml."
Aika vanhentuneet taitaa olla vajaat 3 vuotta vanhat osteoporoosin käypähoito suositukset?
VastaaPoistaJanne mainitsee viime vuodelta ruots. D-vitamiinikonferenssin suositukset 1000-2000 IU D3-vitamiinia. Se on ymmärtääkseni valtava annos D3-vitamiinia!! Olen oppinut konvertoimaan nuo kansainväliset yksiköt mikrogrammoiksi näin: 40 IU on 1 ug D3-vitamiinia.
Pikaisesti laskien siitä tulee 25-50 ug D3:sta. Eli tuossa valossa tuo 7 vuotta itseään hoitanut on toiminut ihan hyvin! Valitettavasti Suomesta ei taida saada vahvempia D3-vitamiinipillereitä kuin 20 ug.
Mutta tajuatkaa nyt tämä, meillä lääkäreillä on hoitosuositukset ja niissä seurataan sitä mitä valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee!
Taas se sama terveyskeskuslääkäri
Täytyy vaihteeksi vähän puolustaa ravitsemussuosituksia. Ravitsemushoitoa ei voi rinnastaa lääkehoitoon, millä on seurauksensa ravitsemussuosituksissa.
VastaaPoista1) Tutkimus. Lääkkeitä voidaan tutkia helposti kultaisen standardin mukaan jakaen ihmiset hoitoryhmään ja verrokkiryhmään. Ja voidaan olla varmoja, että toiset saavat kyseistä yhdistettä ja toiset eivät saa. Ruoan suhteen tämä ei ole mahdollista. Eettisistä syistä ei voida muodostaa verrokkiryhmää, joka ei saa ravintoainetta. Myös käytännössä tutkittavien syömisen kontrollointi on mahdotonta: ravintoaineita saadaan yleensä monista lähteistä ja ylipäätänsä ihmisten syömistä on mahdotonta kontrolloida esimerkiksi kahden vuoden ajan, ellei tutkimusta tehdä ihan mielettömillä resursseilla. Tämän takia ravitsemustutkimuksen evidenssin taso ei ole lääketutkimusten luokkaa.
2) Lääkehoidossa on aina mukana lääkärin valvonta, jotta ei olisi väärinkäyttöä. Ruoan suhteen tällainen kontrolli on mahdontonta. Siksi väestötasolla ollaan todella varovaisia liian suuren saannin suhteen. Otan asiaa valaisemaan yhden esimerkin. Folaattia alettiin täydentämään elintarvikkeisiin foolihapon muodossa maissa, jossa sen saanti on vähäistä. Riitttävän folaatin saanti on äärimmäisen tärkeää raskauden alkuvaiheessa. Ja nyt näissä maissa samaan aikaan kuin foolihapolla täydennettyjen elintarvikkeiden käyttö on kasvanut, on myös tietyt syövät lisääntyneet - siis useammassa maassa. Tieteellisessä kirjallisuudessa näiden kahden asian välillä on esitetty olevan syy-yhteys.
En puolusta tällä kirjoituksella alhaisia D-vitamiinisuosituksia, vaan puolustan jossain määrin sitä varovaisuutta, joka liittyy suosituksiin. Ravitsemustutkimuksen sekoittamiseen lääketutkimukseen törmää tieteen popularisoinnin yhteydessä niin usein. Se ei päde kovin hyvin ravintoainetasolla,eikä myöskään ruoka-ainetasolla ja ruokavaliotasolla. Ravitsemuksen yhteydessä kun ravintoaineita saadaan niin monista lähteistä ja yhä enemmän tajutaan sitä että yksittäisillä ravintoaineilla on paljon ennen luultua moninaisempia tehtäviä elimistössä. Tästä syntyy niin monimutkainen vaikuttavien tekijöiden verkosto, jota on vähän vaikeata hallita teoriassa tai käytännössä.
On todennäköistä, että tulevaisuudessa, yksilöllisen ravitsemushoidon myötä, tulevat väestötason suositukset ja terveydenhuollon ammattilaisten suositukset erkanemaan toisistaan. Näin siis lääkärin valvonnassa voidaan antaa farmagologisia annoksia ravintoaineista ja muista bioaktiivisista yhdisteistä. Myöskin ruokavalion energiaravintoaineiden suhteita voidaan sovittaa yksilöllisesti, tuntemusten, mieltymysten ja verikokeiden mukaan. Näin luulisin...
terveyskeskuslääkäri: Vitamin D Councilin mukaan (jos ei kelpaa lähteeksi, voin varmaan kaivaa muualtakin) auringosta tulee D-vitamiinia helposti noin...
VastaaPoista10 000 - 50 000 IU. ;) Ja tuo edellyttänee noin puolen tunnin kokovartaloaltistusta.
Tuosta laskettuna 50µg saat muutamassa minuutissa kesäpäivän auringosta, joten ei sitä ehkä sovi sanoa kovin valtavaksi. Nykyiset suositukset ovat vain valtavan pieniä.
Pakko vielä täydentää tuota aurinkojuttua... D-vitamiinia ei muodostu iholla ainakaan enää silloin, kun oman varjon pituus ylittää oman pituuden.
VastaaPoista"Remember, when you are outside, if your shadow is longer than you are, you are not making any vitamin D." - John Jacob Cannell MD
Eli käytännössä D-vitskua muodostuu Suomessa vain keskikesällä klo 13-14 aikoihin.
Bergenissä - Helsingin korkeudella - on tutkittu D-vitamiinin muodostumista aunringosta. Sitä muodostuu huhtikuusta lokakuuhun. Heinäkuussa sitä muodostuu noin klo 11-18, keskipäivällä tehokkaimmin. Keväällä ja syksyllä aika jolloin D-vitamiinia muodostuu on lyhyempi.
VastaaPoistaEtelämmässä, Bostonissa, D-vitamiinia muodostuu auringosta samoina ajankohtana noin kolminkertaisesti.
Holick M. Vitamin D:a D-Lightful health perspective. Nutr Rev 2008
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/
pubmed/18844847
Yllä viitatun Holickin artikkelin kokotekstiversio PDF-muodossa tässä:
VastaaPoistahttp://www.dnva.no/geomed/solarpdf/Nr_12_Holick.pdf
Blogiin kirjoittaneen lääkärin kriittisten mietiskelyjen ongelma on siinä, miten selittää luontaisesta auringonvalon UVB-säteilystä keskipäivällä saatavat jopa 60 - 80-kertaiset D-vitamiinimäärät JA selittää, miten niihin suhteutettuna 1000 - 2000 IU:n eli 25 - 50 mikrogramman annoksilla on kummempaa fysiologista merkitystä muille kuin pikkulapsille. Minua kiinnostaisi tietää.
Aiemmin selitin seikkaperäisesti, että ihmisten FYSIOLOGINEN tarve vaihtelee välillä 25 - 250 mikrogrammaa jo sen suhteen riittääkö annos saavuttamaan TAVOITETASON kuten tuon Christelin ja 16 muun tutkijan LASTEN painokertoimen 125 nmol/l. Kyse on keskiarvoista - pelkästään annosvaste vaihtelee ainakin kolminkertaisesti.
D-vitamiinin myrkyllisyydestä olen käynyt kymmeniä sivuja keskustelua tuolla tiedefoorumin D-vitamiiniketjussa ja mielestäni kiinnostavinta aiheessa on ollut se että avainasemassa uusien [turvallisuus]suositusten muotoilijoina ovat olleet OSTEOPOROOSITUTKIJAT ja LASTENLÄÄKÄRIT. Raskaana olevien naisten MINIMITARVE on jo kahden tutkijaparin (Hollis & Wagner 2004a & b sekä Scholl ja Chen 2009) mukaan 150 - 160 µg päivässä.
Elimistö ei Hollisin mukaan ala merkityksellisesti säilöä D-vitamiinia, ennenkuin tasot ovat vähintään 125 nmol/l:
"Hollis and Binkley's crucial discovery was that the body doesn't start storing the parent compound, cholecalciferol, until 25(OH)D levels reach about 50 ng/mL"
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17218096
Koska aktivoitunut D-vitamiini (kalsitrioli) on elimistön voimakkain ja monipuolisin hormoni, voidaan alle 125 nmol/l-tasoista puhua elimistön kroonisesta "substrate deficiency" -tilana, joka voitaisiin suomentaa "polttoainevajeeksi".
Jos polttoainetta välttämättömälle hormonille ei ole tarpeeksi, alkaa koko järjestelmä fuskata. Suurin osa tietää mitä tapahtuu kun kilpirauhashormonien tuotanto alkaa temppuilla - periaatteessa sama asia tapahtuu kun elimistö elää kroonisessa D-vitamiinivajeessa.
D-vitamiinivajeen TODELLISTEN raja-arvojen määrittämiseksi täytyy käyttää FYSIOLOGISESTI RELEVANTTEJA VERTAILURYHMIÄ !!!
Kuten päiväntasaajalla asuvia ulkotyöläisiä. Heidän tasonsa ovat noin 125-200 nmol/l, ympäri vuoden - ilman merkittäviä vaihteluita vuodenaikojen mukaan. Samat tasot näyttävät vähentävän kroonisia sairauksia dramaattisesti - esimerkiksi MS-taudin ja ykköstyypin diabeteksen suhteen lähes olemattomiin.
Väännetäänpä hieman lisää rautalankaa.
VastaaPoista1: Auringosta saa tropiikissa monikymmenkertaisia määriä D3-vitamiinia verenkiertoon kuin 60 leveyspiirin pohjoispuolella kituuttavassa Suomessa. Näin pohjoisessa asuu vain alle 20 miljoonaa ihmistä - meidän lisäksemme lähinnä inuiitteja intiaaneja. Tällä on seurauksia.
2: Olemme yhä kaikesta päätellen _tropiikkiapinoita_, joten tarpeemme on tuskin kovin erilainen kuin vaikkapa ugandalaisilla lapsilla - joilla on muuten autismia Ruotsiin muutettuaan SATOJA kertoja enemmän kuin valkohoisilla lapsilla. Siis vasta muuttamisen jälkeen. Tervetuloa autismi:
http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=vitamin-d-and-autism
http://www.vitamindcouncil.org/health/autism/
3: Kanadan pediatriyhdistys ja syöpäyhdistys OVAT jo tarkistaneet D-vitamiinisuosituksiaan - äideille suositellaan 50 mikrogrammaa eli 2000 IU:ta päivässä. Kanadan syöpäyhdistys suosittaa 25 mikroa syövänestoon YMPÄRI vuoden:
http://www.vitamindcouncil.org/newsletter/2007-nov.shtml
Pyörä on siis jo lähtenyt liikkeelle.
Viime vuoden San Diegossa pidetyn D-vitamiinisymposiumin PDF-esitykset ovat myös mukavaa luettavaa:
http://www.vitamindcouncil.org/newsletter/2008-may.shtml
http://www.grassrootshealth.org/seminar_presentations.htm
Suosittelen kiinnostuneille myös brittitutkija Oliver Gillien erinomaisen perehtyneitä tekstejä Skotlannin D-vitamiinivajeen terveysvaikutuksista:
http://www.healthresearchforum.org.uk/reports.html
Gillien mukaan lisääntyneen auringon ottamisen nostama ihosyöpäriski on kustannuskertoimen mukaan vain 1:2000 (yksi KAHDESTUHANNESOSA) pelkästään suhteessa auringonvalon muodostaman D-vitamiinin tuomien LUUSTON terveysvaikutuksiin nähden !!!
Samaan aikaan kun aurinkorasvojen kulutus on 18-kertaistunut, on melanoomariski kolminkertaistunut. Melanooman lisääntyminen on tietenkin yhdistetty D-vitamiinin puutteeseen (UVB:n blokkaus):
http://www.grassrootshealth.org/_download/Gorham_Skin_Cancer_Sunscreen_Dilemma120208.pdf
http://www.cancer-resources-directory.com/skin-cancer/skin-cancersunscreen-the-dilemma
...JA aurinkorasvojen lisäämään yksipuoliseen UVA-altistukseen. Puhumattakaan eläinmallien perusteella jo 50 vuotta tiedetyn omega 6 -rasvahappojen linkistä ihosyöpiin:
http://wholehealthsource.blogspot.com/2009/03/skin-texture-cancer-and-dietary-fat.html
Ennen kuin kysytte - olen vasta pääsemässä vauhtiin. :-)
Terveyskeskuslääkäri kirjoitti:
VastaaPoista"Aika vanhentuneet taitaa olla vajaat 3 vuotta vanhat osteoporoosin käypähoito suositukset?"
Totta, niillä ei tee enää mitään D-vitamiinin suhteen. Luitko aiemman viestini? ->
"After 12 mo, the 25(OH)D concentration was 125.6 ± 38.8 nmol/L, and it exceeded 74 nmol/L in 92% of the patients."
Lue edellisen viestistini linkistä, mitä tämä merkitsi luuntiheydelle. Sitten ymmärrät.
Lähes yhtä masentavaa settiä Aloia et al. ja ystävät totesivat väestötasolla USA:ssa, jos halutaan nostaa väestön D-vitamiinitasto EDES NYKYISIN KAIKKIALLA TUNNUSTETTUIHIN MINIMITAVOITETASOIHIN > 75 nmol/l:
"CONCLUSIONS: Determination of the intake required to attain serum 25(OH)D concentrations >75 nmol/L must consider the wide variability in the dose-response curve and basal 25(OH)D concentrations. Projection of the dose-response curves observed in this convenience sample onto the population of the third National Health and Nutrition Examination Survey suggests a dose of 95 microg/d (3800 IU) for those above a 25(OH)D threshold of 55 nmol/L and a dose of 125 microg/d (5000 IU) for those below that threshold."
s. Aloia JF, Patel M, Dimaano R, Li-Ng M, Talwar SA, Mikhail M, Pollack S, Yeh JK. Vitamin D intake to attain a desired serum 25-hydroxyvitamin D concentration. Am J Clin Nutr. 2008 Jun;87(6):1952–8.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18541590
Eli alle 55 nmol/ lähtötasot omaavat (noin 60% suomalaisista) tarvitsevat 125 mikrogrammaa päivässä jatkuvasti ja yli 55 nmol/l omaavat tarvitsevat 95 mikrogrammaa päivässä päästäkseen 75 nmol/l-rajan ruusuisemmalle puolelle ELI KANSALLISIIN TAVOITEARVOIHIN !!!
Terveyskeskuslääkäri kirjoitti:
"Janne mainitsee viime vuodelta ruots. D-vitamiinikonferenssin suositukset 1000-2000 IU D3-vitamiinia. Se on ymmärtääkseni valtava annos D3-vitamiinia!!"
Tuo on - toisin kuin esität luulevasi- useimmille pikkulapsille sopiva fysiologinen annos. Suomessa annettiin 50-luvun puolesta välistä vuoteen 1964 YLI SATA MIKROGRAMMAA PÄIVÄSSÄ VASTASYNTYNEILLE, ilman mitään raportoituja terveysongelmia.
Terveyskeskuslääkäri kirjoitti:
"Mutta tajuatkaa nyt tämä, meillä lääkäreillä on hoitosuositukset ja niissä seurataan sitä mitä valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee!"
Pitäisikö tämä ilmoitus ymmärtää niin, että lääkäreiltä on käypähoitojen myötä omien aivojen käyttö nykyisin täysin kiellettyä? Minne Hippokrateen viisaudet nyt jäivät?
Valtsu sanoi:
VastaaPoista"terveyskeskuslääkäri: Koeta etsiä tähän keskusteluun joku tutkimus, joka näyttäisi alle 200 nmol/l kalsidiolitasojen tai alle D3-vitamiinin 15 000 IU päiväannoksesta olevan haittaa aikuiselle. Muutkin saavat yrittää. Käsittääkseni sellaisia tutkimuksia ei ole. D2-vitamiinista saattaa kyllä ollakin."
Siihen ei ole pystynyt tiettävästi kukaan - terveyskeskuslääkäri-nimimerkin viittaamat 375 nmol/l arvot perustuvat VAIN koe-eläimillä tehtyihin tutkimuksiin. Ihmisillä näyttöä on vasta HYVIN harvoista myrkytystapauksista tasoilla 500-600 nmol/l ja siitä ylöspäin.
Ihmisillä ei ole turkkia, jota nuolla. Eläimet saavat D-vitamiininsa nuolemalla turkkiaan.
D-vitamiini on siitä jännä aine, että sitä varastoituu INAKTIIVIKSI rasvakudokseen suhteessa sitä enemmän mitä enemmän sitä päätyy verenkiertoon. Toisin sanoen, sen ohella että ihon D-vitamiinituotanto on itseään rajoittavaa, rasvakudos käytännössä puskuroi D-vitamiinia ehkäisten kalsidiolitasojen nousun liian korkeaksi. TÄmä on tärkeää siksikin, että kalsidioli 25(OH)D ei näytä olevankaan vain inaktiivi varastomuoto VAAN toimii elimistössä hormonin kaltaisesti siinä missä kalsitriolikin.
Toki D-vitamiinin muodostumiseen ja toimintaan elimistössä vaikuttaa myös geenit, ikä, ihotyyppi, monet muut ravinteet (omega 3, A-vitamiini(t)), K-vitamiini ja erityisesti K2-muodot, magnesium, kalsium, happoemästasapaino ja lukuisat muut asiat. Terveys on paljon muutakin kuin D-vitamiinia, mutta Dee näyttää olevan äärimmäisen keskeinen ravinne niin monessa asiassa.
Jos joku haluaa välttää esimerkiksi luunmurtumia, niin 45 mg K2-MK4 menatetrenonia päivässä, 125 µg D3-vitamiinia mieluiten öljymuodossa, noin 800 mg kalsiumia (ei yleensä tarvita juuri enempää), 400-500 mg magnesiumia, monta kuppia vihreää teetä limellä/sitruunalla ja tomaattia muutoin monipuolisen (ja vähävehnäisen) ruokavalion lisäksi tekee kirjaimellisesti ihmeitä. Pelkkä kalsium ei ole siis SUHTEESSA kovinkaan hyödyllistä luustolle, jos D-vitamiinia nautitaan/saadaan (aivan) liian vähän.
D-vitamiini säätelee - kuten tunnettua - elimistön kalsiumaineenvaihduntaa. Aterosklerootttisesta valtimoplakista 50% on kalsiumia ja D-vitamiini on tärkeä tekijä siinä että osteoporoosi esiintyy usein YHTÄ AIKAA ateroskleroosin kanssa. K2-vitamiini edelleen tehostaa D-vitamiinin suotuisia vaikutuksia verisuonten (endoteeliselle) toiminnalle, osallistuen siinä ohessa mm. CRP:tä laskemalla olennaisesti mm. immuunijärjestelmän toimintaan.
Eli paljon pelätyt ja parjatut rasvaliukoiset vitamiinit ovat ilmeisesti äärimmäisen tärkeitä terveydelle ja niiden unohtaminen on hyvin vaarallista. Tässä jo yksin erinomainen syy syödä kunnollista lihaa säännöllisesti.
Siinä missä vesiliukoisten vitamiinien hyödyllisyyttä eri sairauksissa on ollut vaikea säännönmukaisesti todistaa, rasvaliukoiset vitamiinit näyttävät tekevän selvää jälkeä useimpien "länsimaisten elintasosairauksien" suhteen.
Terveyskeskuslääkäri sanoi:
VastaaPoista"Lääkärikollegoiden kanssa tulee joskus puhuttua ja meillä on yliannostusvaaroista käsityksenä jo sellaiset yli 100 nmol/l ylittävät seerumitasot varsinkin jos D-vitamiini lääkitys on jatkuvaa."
Ihan uskontoa. Tutustu D-vitamiinin riskimäärityksiin:
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/69/5/842
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/85/1/6
Luitko edes Lääkelaitoksen yleisartikkelia (12/2008) D-vitamiinista?
Siinä Helsingin yliopiston farmakologian professori Ilari Paakkari suositteli ikääntyneille veren 25(OH)D:n eli kalsidiolin MINIMIPITOISUUDEKSI 100 nmol/l !!!
Aika pelottavaa, jos tänne kirjoittelee lääkäreitä jotka kuvittelevat että KLIINISESTI TOIVOTTAVIA hoitotuloksia antavat tasot ovat vaarallisia! Mitä tästä pitäisi ajatella?
Odotan edelleen muiden tapaan tutkimuksia D-vitamiinin myrkyllisyydestä tasoilla < 500 nmol/l. Yli puoli vuotta niitä tietokannoista kaivaneena uskallan väittää että pelkäät kollegojesi kanssa "hukkumista aavikolla".
Sen ohella että olet väärässä - virheelliset uskomuksesi ovat potilaille haitallisia, jopa tappavia. Lonkkamurtumapotilaiden elinikäennuste on huonompi kuin sydänkohtauksen saaneiden potilaiden! Kuinka monta lonkkamurtumaa olisit jo ehkäissyt jos olisit tietänyt että 100 nmol/l on iäkkäillä TAVOITELTAVA minimipitoisuus ???
Mitä D-vitamiinin muotoa muuten määräät potilaillesi? Ergokalsiferoli eli D2-vitamiini on jälleen kerran todettu kalpeaksi varjoksi D3-kolekalsiferolista:
"Cholecalciferol supplementation resulted in a 31% greater increase in total HPLC-measured 25OHD (p=0.010) and 52% greater rise in RIA-measured 25OHD (p<0.001) than supplementation with an equivalent dose of ergocalciferol. Changes in iPTH and wPTH were not significantly different between calciferol treatments (p>0.05). In vitamin D-insufficient hip fracture patients, supplementation with cholecalciferol 1000 IU/day for three months was more effective in increasing serum 25OHD than an equivalent dose of ergocalciferol."
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19587609
Et osaa selittää miksi pelkäät, mutta pelkäät kumminkin. Sitä kutsutaan psykologiassa "kognitiiviseksi dissonanssiksi" ja yrität parhaasi mukaan kieltää valmista mielipidettäsi epämiellyttäviltä tutkimustuloksilta ja faktoilta.
Itse sain myös gastroenterologiltani (suolistoon erikoistunut sisätautilääkäri) vastaukseksi, ettei yli 100 nmol/l tasoja ei voi suositella. Miksi ei?
Kun kerroin että oireeni lensivät kuin pulut taivaalle, lääkäri alkoi vain mumista solunsalpaajalääkkeen annoksen nostamisesta, jos oireita on ollut.
Onko nykylääkäreiden kuulossa tai ajattelussa vikaa - vaiko molemmissa? Taidamme tietää jo vastauksen.
"Neonomidi pitää tavoiteltavina hoitotasoina 150-200 nmol/l !!!!!"
Minä ja 17 johtavaa D-vitamiinitutkijaa - lue uudestaan tämän blogin ensimmäinen vastaus Valtsulta.
Tuo on jenkkiyksiköin mitattuna linjaa 60-80 ng/ml, eli turvaa elimistön D-vitamiinin tarpeen nykytiedon mukaan, ilman hyperkalsemian (D-vitamiinimyrkytyksen) mahdollisuutta.
Toivon, että Neonomide ei toruisi Terveyskeskuslääkäriä niin voimallisesti. Ymmärrän Neonomiden kiihkon tässä asiassa, mutta terveyskesksuslääkärin ymmärrystä on turha asettaa kyseenalaiseksi. Lääkäri noudattaa hänen käyttöönsä laadittuja käyvän hoidon suosituksia. Suositusten laatijat pitää kaivaa esiin ja pistää piinapenkkiin.
VastaaPoistaKiitos asiantuntija-avustasi Neonomide! Ottaisitko yhteyttä (christer.sundqvist@ravintokirja.fi)? Olen terveystoimittajana eräässä laajalevikkeisessä terveyslehdessä. Minun mielestäni D-vitamiinista kannattaisi kirjoittaa kriittinen katsaus. Voisit olla avuksi jutun teossa.
Anteeksi jo kuulostan yllä tylyltä, mutta lonkkamurtumapotilaat YKSIN aiheuttavat merkittävän osan sellaisista terveydenhuollon kustannuksista, jolle voidaan tehdä PALJON. Siis vaikka olisi sitä mieltä että eläkeläiset joutavatkin sängyn pohjalle, niin kannattaa muistaa kuinka paljon petipotilaat maksavat yhteiskunnalle. D-vitamiini ehkäisee dramaattisesti kaatumisia - minkä myötä myös lonkkamurtumia:
VastaaPoistahttp://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15113819
Vielä graafi D-vitamiinin vaikutuksiin luustossa: tätä 125 µg tekee lonkkaluun tiheydelle VUODEN käytön jälkeen:
http://wildhorse.insinc.com/directms13oct2005/Slides.htm_40slide.jpg
Lonkkaluun tiheys parani yli 20% - eikä sivuvaikutuksia kuten osteoporoosilääkkeillä. Hinnasta puhumattakaan.
Toisaalta asiaa voi ajatella toisinkin...
Vaikka en muutoin tätä tekisi, on pakko linkittää ortopedi Antti Heikkilän ajatuksia (tai pikemminkin AJATTELUN) herättävään juttuun osteoporoosista:
"- - onkin nostettava hattua Tampereen kollegoille, jotka ovat selvittäneet asiaa. Heidän mielestä noin 600 potilasta tarvitsisi pysyväislääkityksen jotta ehkäistäisiin yksi murtuma."
- -
"Tuon kuudensadan lääkitys maksaa yhteiskunnalle 160 000 €! Mitä tuo summa sitten tarkoittaa käytännössä. Yhden lonkkamurtuman hoito maksaa korkeintaan 10 000 €, usein huomattavasti alle tuon summan. Eli lääketehtaan logiikka perustuu ajatukseen: maksakaa meille 160 000 niin säästätte 10 000 €."
- -
"Luu ei ole kova kuin kivi kuten voisi luulla vaan luu on elävä elin joka muovautuu jatkuvasti rasitustilojen mukaan. Luu on jatkuvassa muutoksen prosessissa. Tässä muovautumisessa kaksi eri soluryhmää näyttelevät pääroolia. Toinen soluryhmä (osteoklastit) syövät luuta ja toinen (osteoblastit) muodostavat uutta luuta. Eli luussa vanhaa osaa poistetaan ja uutta rakennetaan tilalle. Prosessi on jatkuva. Toimintojen tulee olla keskenään tasapainossa."
"Fosamax, joka kemialtaan kuuluu fosfonaattien ryhmään, mitä yhdisteitä käytetään myös tavallisissa puhdistusaineissa, ehkäisee osteoklastien toimintaa. On todettu että aine ei vain ehkäise osteoklastisolujen toimintaa vaan jopa tuhoaa niitä. Nerokas lääkeinsinööri on ajatellut tässä kohtaa, että jos luutasyövät solut tapetaan niin luuta muodostavat solut jatkavat toimintaa ja luu vahvistuu. Valitettavasti todellisuus ei ole näin yksinkertainen. Luu on amorfista ainetta, mikä tarkoittaa ettei se ole kivikovaa vaan joustavaa ainetta, jota voisi verrata vaikkapa kivikovaan kumiin kuten jääkiekkoon. Kun luutasyövät solut tuhotaan muuttuu luu kivikovaksi kuten lasi. Jokainen ymmärtää että LASI MURTUU HERKÄSTI VERRATTUNA KUMIIN (lih. by Nn-). Tämä ilmiö onkin todettavissa Fosamaxilla hoidetuilla potilailla. Osteoporoosilääkkeet aiheuttavat murtumia, jopa sellaisia mitä ei tapaa potilailla joita ei ole lainkaan hoidettu millään lääkkeillä. Tutkimus kertoo karua kieltään":
http://content.nejm.org/cgi/content/full/358/12/1304
- -
On myös huomioitava että luun tiheys on aivan eri asia kuin sen lujuus ja kestävyys. FOSAMAX EI LISÄÄ LUUN LUJUUTTA VAAN HEIKENTÄÄ LUUTA VAIKKA TIHEYS KASVAISI. Luun tiheys on keinotekoisesti aikaansaatu tuhoamalla luun aito dynaamisuus.
- -
No mitä sitten vaihtoehdoksi? ITSE SUOSITTELEN D3-VITAMIINIA, mutta HUOMATTAVASTI korkeampia määriä kuin mitä ovat viralliset suositukset. KALKKILISÄÄ EI TARVITA. Vihreät kasvikset ja maitotuotteet ovat parhaita kalsiumin lähteitä. Osteoporoosi ei johdu ravinnon kalkin puutteesta vaan siitä että luusto menettää kalkkia. Kyseessä on luun aineenvaihdunnan häiriö, ei mineraalin puute. Suosittelen D-vitamiinia 2000 jopa 5000 IU vrk:ssa (50 - 125 µg/p). Vitamiinin pitoisuuden voi mitata verestä ja se tulisi olla mielellään VÄHINTÄÄN 70 ng/l (175 nmol/l). (lih. ja yksikkökäännökset minun)
Heikkilä kirjoittaa tuossa niin selväjärkistä tekstiä, että oli ihan pakko ryöstölainata. :-)
D-vitamiinista on julkaistu myös tänä vuonna tutkimusartikkeli liittyen sen merkittävistä vaikutuksista fyysiseen suorituskykyyn:
VastaaPoistahttp://www.postchronicle.com/news/original/article_212229302.shtml
Artikkelin pääkirjoittajan John Cannellin kooste:
http://www.vitamindcouncil.org/newsletter/2007-mar.shtml
Suomenkielinen kooste artikkelista:
"MSSE-artikkelin mukaan urheilusuorituskyky korreloi veren D-vitamiinipitoisuuden kanssa; korkea pitoisuus on yhteydessä parempaan suorituskykyyn ja vice versa. Mielenkiintoista on se, että D-vitamiini lisää nopeiden tyypin II lihassolujen määrää ja kokoa. Suomessa talvisaikaan veren D-vitamiinipitoisuus on keskimäärin SELVÄSTI pienempi kuin urheilusuorituskyvyn kannalta optimaalinen taso. D-vitamiinivalmisteiden käyttö on siis suositeltavaa."
http://manninen-nutraceuticals.blogspot.com/2009/05/runsas-d-vitamiinin-saanti-maksimoi.html
Miten fyysisen suorituskyvyn lisääntymisellä (ja erityisesti D-vitamiinin saannn lisäämisellä) on laajempaa merkitystä (kansan)terveydelle? Tässä hyvä yleiskatsaus aiheeseen:
http://www.vitamindcouncil.org/newsletter/2007-mar-supp.shtml
Harvardin yliopiston ravitsemustieteen ja epidemiologian profssori sekä lääketieteen apulaisprofessori Edward Giovannuccin haastattelu D-vitamiinista syövänehkäisyssä kannattaa lukea:
VastaaPoista”you’ll see that 30 people die of these cancers for every one who dies of skin cancer.”
http://harvardmagazine.com/2005/09/too-much-sunscreen.html
D-vitamiinista löytyy paljon hyviä luentovideoita mm. Youtubesta. Tässä mielestäni kolme, joista on hyvä aloittaa:
VastaaPoista- Michael Holick, Bostonin D-vitamiinitutkimuslaitoksen johtaja ja monen mielestä maailman johtava D-vitamiinitutkija:
http://www.bumc.bu.edu/Dept/Content.aspx?DepartmentID=428&PageID=12279
Video:
http://www.uvadvantage.org/portals/0/pres/
Reinhold Vieth, D-vitamiinin toksisuudesta siteeratuimmat tieteelliset artikkelit (1999; 2007) kirjoittanut osteoporoositutkija käytännössä käynnisti D-vitamiinitutkimuksen perusteellisella artikkelillaan D-vitamiinista vuonna 1999:
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/69/5/842
Video:
http://wildhorse.insinc.com/directms13oct2005/
Ihmiselimistön D-vitamiinin kulutuksesta (75 - 125 µg/p), optimaalisista tasoista kalsiumin aineenvaihdunnan kannalta (> 80 nmol/l) ja toistaiseksi ainoan syöväneston suhteen tehdyn interventiotutkimuksen (60 - 77% vähennys syövissä) tekijä, tutkija Robert Heaney selittää tässä videossa miksi D-vitamiinin PUUTTEELLE on erittäin vaikeaa asettaa raja-arvoja:
http://www.youtube.com/watch?v=emjCzaHtSrg
Pistän tähän Neonomiden juttujen lisäksi pari omasta mielestäni hullua tutkimustulosta (jotka on nekin kyllä tulleet mulle ekana vastaan Neon linkittäminä):
VastaaPoistaEturauhassyöpäpotilailla, joilla kalsidioli (D-vitamiini) yli 80 nmol/l, oli alle 50 nmol/l omaaviin verrattuna kuusi kertaa paremmat mahkut selvitä elossa. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19156140?ordinalpos=&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.SmartSearch&log$=citationsensor
Sydäntautipotilaista D-vitamiinin suhteen alimmalla neljäksellä oli 7,7 vuoden seuranta-aikana yli kaksinkertainen kuolleisuus suhteessa ylimpään neljännekseen. http://archinte.ama-assn.org/cgi/content/abstract/168/12/1340
NHANES III-tutkimuksessa alin D-vitamiinineljännes kuoli 26% enemmän kuin ylin. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entrez?db=pubmed&cmd=DetailsSearch&term=18695076
Saatan kyllä mokata tutkimusten tulkinnassa, sillä olen vasta viime aikoina näihin tutkimusjuttuihin alkanut perehtymään ja vielä vuosi sitten en tiennyt mitään karppauksesta, D-vitamiinista enkä mistään muustakaan ravitsemukseen/terveyteen liittyvästä :P Joten tarkistakaa. Mutta hulluilta näyttävat.
Nuo ovat tosiaan sieltä uskomattomammasta päästä. Keuhkosyövän suhteen muistelen että henkiinjäännin erot ylimmän ja alimman D-vitamiinin saantikvintiilin kanssa olivat kahdeksankertaiset. Varsin kova efekti sairauteen, joka tappaa kivuliaasti lähes kaikki sairastuneet muutamassa vuodessa?
VastaaPoistaTämä on kuitenkin edelleen ehkä suosikkini:
"What you may be referring to is the most amazing study on vitamin D recently released. Using NHANES III data, Dr's. Black and Scragg discovered that vitamin D levels were strongly associated with pulmonary function (how well your lungs work). Who would have thought? They found that people with the highest vitamin D levels WHO HAD SMOKED HAD BETTER PULMONARY FUNCTION than those with the lowest levels WHO HAD NEVER SMOKED! That is, of two things that hurt your lungs (vitamin D deficiency and smoking) vitamin D deficiency may cause more damage than smoking!" (lih. minun)
http://www.chestjournal.org/content/128/6/3792.full
Ote tuosta kokotekstistä:
"One could argue that individuals with poor lung function may be exposed to less sunlight because they are less likely to go outside and exercise because of shortness of breath, but this DOES NOT appear to explain our findings. One would expect that the individuals who were the least likely to exercise because they were short of breath would be those with a diagnosis of asthma, chronic bronchitis, or emphysema. When they were excluded from the analysis, there was no effect on the relationship between vitamin D level and FEV1, with the difference in FEV1 between the lowest and highest quintile of vitamin D still being 127 mL. Furthermore, when we adjusted for the degree of leisure time physical activity, the serum concentration of vitamin D was still strongly associated with FEV1 and FVC." (lih. minun)
On siis todennäköistä, että D-vitamiinitasot ITSENÄISESTI vaikuttavat keuhkojen kuntoon - oheisen NHANES-datan mukaan enemmän kuin vuosikausien TUPAKOINTI !!!
Ovatko matalat D-vitamiinitasot SUUREMPI riski keuhkojen huonolle kunnolle kuin rööki? Siinäpä kysymys! Terveysviranomaiset eivät välttämättä pitäisi tällaisen tuloksen levittelystä erityisesti kun korkeat D-vitamiinitasot myös näyttävät suojelevan keuhkosyövältä ja parantavan prognoosia... jopa 800% ? (jos oikein muistan)
Muistelen kun teininä sain keuhkojen kuntoa mittaavassa puhallustestissä niin huonoja tuloksia, että mittaaja pyöräytti silmät ympäri ja sanoi etteivät noin matalat luvut ole mahdollisia. Sairastamani Crohnin tauti lanaa useilla sairastavilla D-tasot todella alas - joskus mittaamattoman alas.
Astmassa D-vitamiini ilmeisesti jyrää ja jopa helpottaa oireita olennaisesti:
http://www.tiede.fi/keskustelut/post1114603.html#p1114603
Tämä tutkimustulos oli taas minulle ehdottomasti Top 5 ärsyyntymiskohtauksen tuottaja elämässäni:
VastaaPoistaChristelin ja professori Hannu Aron (osteoporoosin, -malasian ja murtumien diagnostiikka ja hoito) tekstiä viime lokakuulta:
"Tiedemaailman käsityksen mukaan optimaalisten myönteisten terveysvaikutusten saavuttamiseksi seerumin D-vitamiinipitoisuuden tulisi olla tasolla 70-80 nmol/L, mutta vähintään selvästi yli 50 nmol/L."
"http://www.osteoporoosiliitto.fi/sivu.php?artikkeli_id=699
Ongelmana tuolle "optimaalisuudelle" on tämä pikku syöpätrial USA:sta (John Cannell referoi):
"- -increasing baseline levels from 31 to 38 ng/ml (77,5 -> 95 nmol/l) reduced incident cancers by more than 60% over a four year period."
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17556697
Jep, pitämällä ihmisten "optimaaliset" D-vitamiinitasot VAIN linjassa 70-80 nmol/l todennäköisesti missataan D-vitamiinin saannin lisäämisen tuoma vähenemisefekti SYÖPIIN lähes kokonaan.
Tällaistako ravitsemustiedettä Suomessa harjoitetaan?
Esimerkiksi keuhkosyövän ja tupakoinnin välistä yhteyttä ei tietääkseni ole koskaan TODISTETTU kunnollisellla interventiotutkimuksella (randomized trial), mutta D-vitamiinin syöpiä vähentävä vaikutus ON !!!
Annos D3-tutkimuksessa oli "vain" 27,5 µg ja lisänä annettiin myös kalsiumia (800 mg/p).
...
Kysynkin, onko "optimaalisten myönteisten terveysvaikutusten" mukaista jättää ehkäisemättä (neljän tutkimusvuoden aikana tapahtumatta jääneet) KUUSIKYMMENTÄ PROSENTTIÄ SYÖVISTÄ ??? (60 - 77% cancer reduction)
Kanadan syöpäyhdistys nosti välittömästi tutkimuksen julkistuksen myötä suosituksensa 25 mikroon syövänehkäisyyn KAIKILLE aikuisille.
Yhdysvaltojen syöpäyhdistyksessä (ACS) ei tapahtunut yhtään mitään. Zilch.
"The ACS is the wealthiest non-profit in America and has very close ties to pharmaceutical companies, mammography equipment companies and other corporations that profit from cancer. Notice the name, too: It isn't the American Anti-Cancer Society, it's the American Cancer Society! What they really stand for is right in the name!"
http://www.naturalnews.com/021892.html
http://www.preventcancer.com/losing/acs.htm
Ilkeilyn ohessa muistutan, että Kanadassa on tehokas JULKINEN terveydenhoitojärjestelmä, mutta Yhdysvalloissa järjestelmä pyörii vakuutusrahoilla. Toisin sanoen, USA:ssa sairailla tehdään rahaa ja taataan kymmeniä tuhansia työpaikkoja.
No, kyllä jotain ACS:sta asiaan kommentoitiin:
"An ACS spokesperson, Marji McCullough, strategic director of nutritional epidemiology for the American Cancer Society, flatly stated that nobody should take supplements to prevent cancer."
Kuten joku saattaa tietääkin, tällainen kuolemalla rahan veistäminen lisää erityisesti TUMMAIHOISTEN syöpiä (ja autismia, aivohalvauksia, sydänkohtauksia, diabetesta...).
D-vitamiini-hoaxia voikin verrata Tuskegeen 40 vuotta kestäneeseen ihmiskokeeseen, jossa mustien miesten syfilistä ei hoidettu kymmeniin vuosiin jotta saataisiin "tietoa" miten sairaus vaikuttaa elimistöön ja aivoihin.
http://www.vitamindcouncil.org/PDFs/2005-07-vit-d-and-developing-brain.pdf
Niin ja ugandalaisilla, ensimmäisen sukupolven maahanmuutajalapsilla on lähes 200 kertaa enemmän autismia kuin väestöllä keskimäärin:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7787384
Sama ilmiö Ruotsin ja USA:n Minnesotan somalilapsilla:
http://www.medpie.com/politics/in-the-news/autism-somali-MN.html
Somaliassa ja Ugandassa autismi on lähes tuntematon sairaus.
Finelin muuten niin hienot sivut joutuvat häpeään D-vitamiinin kuvauksessa. Tämän virheellisen tiedon takia on helppo ymmärtää miksi niin moni on polttanut päreensä tässä D-vitamiinisuositus asiassa. Huomiota herättävät kohdat on lihavoidulla tekstillä.
VastaaPoistahttp://www.fineli.fi/component.php?compid=2271&lang=fi
Kuvaus
D-vitamiinia saadaan ruoasta, mutta lisäksi D-vitamiinia syntyy auringonvalon vaikutuksesta iholla. Se on rasvaliukoinen vitamiini, jota tarvitaan luun ja hampaiden muodostumissa ja kalsium- ja fosforiaineenvaihdunnassa. Hyviä lähteitä ovat kalat, vitaminoidut maitotuotteet ja margariinit. D-vitamiinin puute voi aiheuttaa lapsilla riisitautia ja aikuisilla osteomalasiaa eli luun pehmenemistä.
Suositeltava saanti
Lapset
Ikä
µg/vrk
6-11 kk 10
12-23 kk 10
2-5 v 7,5
6-9 v 7,5
Miehet
Ikä
µg/vrk
10-13 v 7,5
14-17 v 7,5
18-30 v 7,5
31-60 v 7,5
61-74 v 10
75 ja vanhemmat 10
Naiset
Ikä
µg/vrk
10-13 v 7,5
14-17 v 7,5
18-30 v 7,5
31-60 v 7,5
61-74 v 10
75 ja vanhemmat 10
Raskaana olevat 10
Imettävät 10
Suositeltava saanti on valmiista ruoasta saatava ravintoainemäärä päivää ja henkilöä kohti. Ruoanvalmistuksen ja käsittelyn aiheuttamat ravintoainetappiot on otettava huomioon ruokavalion suunnittelussa
Suomessa lapsille suositellaan D-vitamiinivalmisteiden ympärivuotista käyttöä kahden viikon ikäisestä kolmevuotiaaksi siten, että kokonaissaanti on 10 µg/vrk.
Yli 60-vuotiaiden tulee saada D-vitamiinia valmisteesta 10 µg/vrk pimeänä vuodenaikana (loka-maaliskuu). Niukasti ulkoilevien vanhusten tulee saada D-vitamiinia 10 µg valmisteena ympäri vuoden.
Äidinmaito tai äidinmaidonkorvike tyydyttää alle 6 kuukauden ikäisten lasten energian ja ravintoaineiden tarpeen.
Luvut on tarkoitettu käytettäväksi väestön ja ryhmien joukkoruokailusuunnittelussa. Yksilöiden tarve on lähes aina pienempi.
Suositeltava ravintoainetiheys
1 µg/MJ, 4,2 µg/1000 kcal
Ravintoaineiden määrää tiettyä energiayksikköä kohden kutsutaan ravintoainetiheydeksi
Energiavakioitua suositusta käytetään silloin, kun suunnitellaan ruokavalioita iän ja sukupuolen suhteen heterogeenisille väestöryhmille
Tämä suositus ei sovellu ryhmille, joiden energian saanti on hyvin pieni (alle 8 MJ/vrk) tai hyvin suuri (yli 12,5 MJ/vrk)
Suurin hyväksyttävä päiväsaanti aikuiselle
50 µg/vrk
Lukua voi käyttää suuntaa antavana arvioitaessa mahdollista liikasaantia aikuisväestöryhmissä.
Ei suositella yksilön liikasaannin arviointiin.
Lähde: Suomalaiset ravitsemussuositukset. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005
Tuota syöpätutkimusta (Lappe et al. 2007) haluaisin vähän "kyseenalaistaa".
VastaaPoistaPelkkää kalsiumia 1400-1500mg (ei 800mg) saaneen ryhmän riski oli 0.532.
Kalsiumia 1400-1500mg + D3-vitamiinia 1100IU (27,5mg) saaneen ryhmän riski oli 0.402.
Ja jos ekan vuoden sairastumiset leikattiin pois, niin Ca + D3-ryhmässä syöpäriski oli 0.232.
Kun kalsium vaikuttaa yksinkin noin hyvin (eli riski putosi 0.532), kannattaako kalsium+D3-ryhmän tuloksesta kiittää ainoastaan D3-vitamiinia?
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/85/6/1586/
Mutta silti monet muutkin tulokset puhuvat hyvin D3-vitamiinin hyötyjen puolesta, joten en ole yhtään Neonomiden suosittelemia annoksia vastaan.
"Niin ja ugandalaisilla, ensimmäisen sukupolven maahanmuutajalapsilla on lähes 200 kertaa enemmän autismia kuin väestöllä keskimäärin."
VastaaPoistaJos kyse olisi pienenä vauvana
Afrikasta Pohjoiseen maahanmuuttaneista, niin voisi paremmin upota suora D-vitamiiniyhteys. Moni muukin asia ehtii muuttua siinä kun äiti muuttaa esim. Ugandasta Ruotsiin ja alkaa lisääntymään.
Terveyskeskuslääkärin varovainen linja kovin suuriin määriin tuntuu sopivan hyvin tähän kohtaan, joskin jos flunssa lähtee ensioireidenkin ilmaannuttua reippaalla D-vitamiinilisällä pois niin kyllähän se kortti kannattaa käyttää, mutta jatkuva suuri määrä...hmmm... toivottavasti tähän ei ole koiraa haudattuna. Vaikuttaa meinaan liiankin hyvältä ollakseen totta; eikö suomalaiset olisi jo ajat sitten kadonneet maailman kartalta jos tosiaan tarvitsemme noin huimia määriä D:tä? Ravinnossa D:tä taisi ennen muinoin saada kalan lisäksi myös ulkona kesät viettävien eläinten rasvasta; nykyään ainakin se on vähentynyt. Vai voisiko sukupuutto olla nyt edessä lisääntyneen tarpeen vuoksi?
Neonomide, osaisitko valaista mitkä asiat vaikuttavat D-vitamiin kulutukseen?
Onneksi on Krisu olemassa! Kuka muu jaksaisi tehdä tällaisia hienoja yhteenvetoja? Neonomide on vihdoinkin pääsemässä arvoiseensa seuraan. Neo on koonnut mahtavan tietopaketin D-vitamiinin terveysvaikutuksista. Kirjoittakaa Neo + Krisu (+Christel Lamberg-Allart) yhdessä meille tavallisille ihmisille D-vitamiinin vaihtoehtoiset (edistykselliset) suositukset! Nykyiset VRN suositukset auttavat torjumaan riisitautia, mutta 10x suuremmilla D3-annoksilla (75-100 µg/pv) hoidetaan sairauksia ja pidetään influenssat loitolla.
VastaaPoista"D3-pelastettu"
PS. Ulkomailta löytyy tabletteja joissa on 125 µg/tabl D3-vitamiinia.
Lue Dagens Medicin Stig Bengmarkin artikkeli.
VastaaPoista"D3-pelastettu"
Minulle tuli sähköpostilla äsken aika mielenkiintoista postia "D3-pelastettu" -nimimerkillä. Ajattelin jakaa sen teillekin tietoon.
VastaaPoistaNöyrä kiitos tästä sähköpostista ja kaikista muista kommenteista!
terveisin, christer
Myös tämän sähköpostin voisin teille lähettää tiedoksi:
VastaaPoistaHei,
Kiitos pyynnöstä. Yritän vastata lähipäivinä.
Terveisin,
Christel
"Lähde: Suomalaiset ravitsemussuositukset. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005"
VastaaPoistaMiksi tieteeseen perustumattomia annossuosituksia tulisi pitää minkäänlaisessa arvossa?
Tuo 50 mikron kattoarvo on revitty kappaleiksi lukuisia kertoja. Tässä perusasiat:
http://www.vitamindcouncil.org/worst_science.shtml
Westie kirjoitti:
VastaaPoista< "Niin ja ugandalaisilla, ensimmäisen sukupolven maahanmuutajalapsilla on lähes 200 kertaa enemmän autismia kuin väestöllä keskimäärin." >
"Jos kyse olisi pienenä vauvana
Afrikasta Pohjoiseen maahanmuuttaneista, niin voisi paremmin upota suora D-vitamiiniyhteys. Moni muukin asia ehtii muuttua siinä kun äiti muuttaa esim. Ugandasta Ruotsiin ja alkaa lisääntymään."
Viittasin aiemmissa viesteissäni monipuoliseen D-vitamiinia koskevaan autismihypoteesiin:
http://www.vitamindcouncil.org/health/autism/
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17920208
http://www.gofrolic.org/gofrolic/food_blog/Entries/2009/8/4_Vitamin_D,_Vitamin_K2_MK-4_and_Autism____Part_I:_Does_nutrition_play_a_role_in_environmental_health.html
Lyhyesti:
D-vitamiini on tärkeä neurosteroidi, jonka puutos säännönmukaisesti aiheuttaa keskushermoston kehitysvaurioita eläinten sikiöllä. Naissukuhormonit, joiden toiminnan alhaiset tasot on liitetty osaksi autismin etiologiaa, vaikuttavat kalsitriolin toimintaan (eli mihin geeneihin Dee vaikuttaa ja miten).
Suosittelen lukemaan sukupuoliaiheesta myös johtavan autismitutkijan Simon (Sachan serkku) Baron-Cohenin teoksen "Olennainen ero".
Cannell jatkaa:
"Estrogen and testosterone have very different effects on calcitriol's metabolism, differences that may explain the striking male/female sex ratios in autism. Calcitriol down-regulates production of inflammatory cytokines in the brain, cytokines that have been associated with autism. Consumption of vitamin D containing fish during pregnancy reduces autistic symptoms in offspring. Autism is more common in areas of impaired UVB penetration such as poleward latitudes, urban areas, areas with high air pollution, and areas of high precipitation. Autism is more common in dark-skinned persons and severe maternal vitamin D deficiency is exceptionally common the dark-skinned.
- -
Conclusion: simple Gaussian distributions of the enzyme that activates neural calcitriol combined with widespread gestational and/or early childhood vitamin D deficiency may explain both the genetics and epidemiology of autism. If so, much of the disease is iatrogenic, brought on by medical advice to avoid the sun. Several types of studies could easily test the theory."
Westie kirjoitti:
VastaaPoista"Vaikuttaa meinaan liiankin hyvältä ollakseen totta; eikö suomalaiset olisi jo ajat sitten kadonneet maailman kartalta jos tosiaan tarvitsemme noin huimia määriä D:tä?"
Ei, ja tähän on mielestäni useita syitä:
1: Suomalaiset ovat saaneet D-vitamiinia järvikaloista ja riistaeläimistä - tosin niistäkin osaltaa vuodenaikojen mukaan.
2: Suomalaiset ovat vaaleaihoisina tietenkin ehtineet tottua (adaptoitua) matalampiin D-vitamiinitasoihin jonkin verran. Samalla kun tummaihoisten D-vitamiinitasot tuppaavat tippua herkemmin, heidän terveytensä myös kärsii enemmän matalista tasoista.
3: Evolutiiviset valintapaineet voivat vaikuttaa vain toteutua vain vaikuttamalla yksilöiden ominaisuuksiin jotka vaikuttavat lisääntymiskykyyn.
Tästä voidaan helposti johtaa, että vaalea ihonvärimme on todennäköisesti D-vitamiinin tarpeen tuottama evolutiivinen adaptaatio - olemme mutantteja. Naisilla kasvuiän riisitauti saa lantion näyttämään tältä:
http://wildhorse.insinc.com/directms13oct2005/Slides.htm_25slide.jpg
Lapsilla verrattain nykyisinkin yleiset alle 25 nmol/l tasot taas lisäävät alahengitystie-infektioiden (lue: tappava keuhkokuume) riskiä 11-kertaiseksi:
http://www.cfp.ca/cgi/external_ref?access_num=15042122&link_type=MED
Oletteko kokaan miettineet, miksi naiset ovat vaaleampi-ihoisia kuin miehet? Nyt tiedätte.
4: Koska vertailuryhminä ovat yleensä muut länsimaiset kulttuurit yllättävän samankaltaisine elintapoineen SEKÄ lukuisat ympäristö- ja ravintotekijät ovat lisänneet tulehdusstressiä (joka on käytännössä kaikkien kroonisten sairauksien taustalla), emme voi sanoa että olisimme "terveitä" kansanryhmänä oikein missään sanan todellisessa merkityksessä. Esimerkiksi antioksidanteista puhuminen on pitkälti turhaa, ellei ihmisen steroidijärjestelmä oli puolustuskunnossa eli ekspressoi IMMUUNIJÄRJESTELMÄÄ optimaalisesti. Erityisesti K2-vitamiini näyttää olevan immuunijärjestelmälle D-vitamiinin tasoinen ylisäätelijä, kapellimestari.
4: Ravinteiden oikeat kombot ratkaisevat pitkälti kuinka terveitä ihmiset ovat. Weston Price tutki jo 1900-luvun alkupuolella alkuperäiskansoja, joiden hampaat olivat täydelliset, ihmiset olivat henkisesti vireitä eikä syöpiä tai kroonisia tulehdussairauksia juuri esiintynyt. Tällaisia populaatioita oli myös Euroopassa. Yhteistä näille kansoille oli RUNSAS rasvaliukoisten ADK-vitamiinien saanti ja gluteenin sekä vehnän pieni rooli ruokavaliossa. Kun kansoille tuotiin länsimaista valkoista viljaa ja sokeria, hampaat tuhoutuivat ja infektiot kuten tuberkuloosi alkoivat tehdä tuhojaan. Silloin harvoin kun nämä populaatiot palasivat alkuperäiseen ruokavalioonsa, hampaiden kunto parani dramaattisesti ja sairaudet väistyivät jälleen.
Pistetään tämä ettei unohdu. D-vitamiini toimii myös "kipulääkkeenä" kun kalsidiolitasot palautetaan niille tasoille joille meidät on luotu (AINA yli 100 nmol/l:
VastaaPoistahttp://pain-topics.org/clinical_concepts/vitamind.php
Esimerkki:
"- Idiopathic back pain
- Restoring levels from <25–>80 nmol/L
- 100% of deficient patients had pain resolve using 5000 IU/d of VTD
- 340 patients (85%) had deficient levels of 25(OH)D"
Varsin raflaavaa vai mitä? Tiedefoorumin ketjussa useita vuosikausia kroonisista alaselkäkivuista kärsineitä tuli ylistämään, kuinka Dee oli tehokkaampaa kuin opiaatit ja ihon alle asennetut kivunlievittäjät.
Westie kirjoitti:
VastaaPoista"Neonomide, osaisitko valaista mitkä asiat vaikuttavat D-vitamiin kulutukseen?"
Kulutukseen vaikuttaa yksilöllinen tarve, saatu D-vitamiinin määrä (jos muistat aiemmat selostukseni rasvakudokser roolista puskurina), sairaustilat, ikä ja niin edelleen. Jos annosvaste on vaihtelee jopa kolminkertaisesti (toki myös muodosta riippuen) ja auringosta saa surrealistisia määriä D-vitamiinia, niin järkikin sanoo että elimistömme kestää koviakin D-annoksia.
Kuten se kestääkin - matalin hyperkalsemiaa terveillä koehenkilöillä aiheutunut viikkoja jatkuneesta 1 900 mikrogramman päiväannoksesta.
Kontraindikaatioita D3-vitamiinin ottamiselle ovat mm. sarkoidoosi-niminen yleistulehdus ja jotkin muut harvinaiset kronniset tulehdussairaudet ja mahdollisesti jotkin diureetit (nesteenpoistajat). Pääasiassa kuitenkin elimistön D-vitamiinin kulutukseen vaikuttavat asiat liittyvät lääkeaineiden kykyyn kuluttaa D-vitamiinivarastoja. Tunnetuin näistä on kortisoni, jota käytetään myös (äärimmäisen harvinaisissa) D-vitamiinimyrkytyksissä.
Huomautan vielä, ettei D3-vitamiiniin ole todistettavasti kuollut kukaan aikuinen, koskaan. Kyseessä on äärimmäisen turvallinen aine ihmiselle. Kuusi ihmistä sen sijaan on kuollut D-vitamiinista aiheutuneen hyperkalsemian HOITOIHIN. Pelkästään aspiriinin sivuvaikutuksiin kuolee satoja ihmisiä joka vuosi.
Mieleeni palaa edelleen aiempi terveyskeskuslääkäri-nimimerkin väite, ettei tasoja 100 nmol/l kannata ylittää myrkytysriskin vuoksi.
Vertaisin täysin väitettä terveyskehotukseen kuun valolta suojautumiseen aurinkolaseilla.
Ennen kuin joku kysyy, niin todetaan että 125 µg/p VUODEN ajan munuaispolin potilailla Viethin tutkimuksessa vähensi masennuspisteitä ELI on todiste siitä että fysiologiset D-vitamiiniannokset parantavat mielialaa ainakin ei-masentuneilla - eikä efekti perustu vain luonnolliseen valoon, jonka spektriä D3:sta muodostava UVB-säteily on. Kymmenen mikrogramman vertailuryhmällä pisteet eivät nousseet. Efektin uskotaan perustuvan D-vitamiinin tunnettuun meikanismiin nostaa aivojen SEROTONIINITASOJA.
VastaaPoistaToisessa tutkimuksessa D-vitamiinilisä osoittautui tehokkaammaksi mielialahoidoksi kuin kirkasvalolamppu. Eikä unohdeta aiemmin linkkaamaani tutkimusta vanhainkodin potilailla, jossa alimman ja ylimmän 25ohD-tasojen omanneiden potilaiden ero riskissä masentua oli 11,7-KERTAINEN.
Veteraaniurheilija kirjoitti:
"Kirjoittakaa Neo + Krisu (+Christel Lamberg-Allart) yhdessä meille tavallisille ihmisille D-vitamiinin vaihtoehtoiset (edistykselliset) suositukset!"
Olen yrittänyt vältellä tätä aihetta, koska tuskin minkään muun ravintosuosituksen suhteen "konsensus" tuntuu olevan se, ettei sitä ole. Jos haluaa olla varma turvallisuudesta ja pitoisuuksiensa noususta, kannattaa mittauttaa sekä veren 25 ohD ETTÄ seerumin kalsium aika ajoin. Edellinen kannattaa mittauttaa pari kolme kk reippaamman D-vitamiinin ottamisen jälkeen, jotta tiedetään missä mennään. Jälkimmäinen voi olla tarpeen riskiryhmien suhteen ja muutoinkin mielenrauhan varalta.
Mielestäni jatkuvat yli 200 nmol/l eivät ole tarpeellisia, ellei toinen jalka ole jo haudassa ja vaikkapa haluta kokeilla miten Dee reagoi syöpään - eturauhassyöpää ON tutkittu 50 mikrolla ja se alensi kasvaimen aktiivisuudesta kertovaa PSA-arvoa ILMAN mitään sivuvaikutuksia.
Sen sijaan 125-200 nnmol/l tasot tai jo 100-150 nmol/l omaavat paljon tunnettuja ja todennäköisiä terveysvaikutuksia, ilman ilmeisiä riskejä. Ne ovat myös täysin fysiologisia ja riittäviä annoksia pitämään D-hormonijärjestemän käynnissä. On olemassa useita mittareita, joilla on päätelty että vasta > 100-125 nmol/l tasot riittävät siihen että keho MYÖS varastoi D-vitamiinia eli pysytään ongelmallisen thresholdin yläpuolella. Alemmmilla tasoilla elimistön säätelyjärjestelmä ei toimi kunnolla ja kalsitriolia ei riitä "sisäisen poliisin" tehtäviin.
Olen siis Christelin Osteoporoosiliiton 10/2008 -suosituksen kanssa samoilla linjoilla siinä, että 25ohD-tasot ratkaisevat ja ne PITÄ saada osaksi normaaleja verikoemäärityksiä JA hoitaa riskiryhmiä sellaisilla annoksilla, JOTKA NOSTAVAT kalsidiolipitoisuuden haluttuun luokkaan. Tuo "haluttu pitoisuus" vain on erilainen minulla ja em. suosittelijoilla. Omani on rohekampi, mutta on virheellistä väittää etteikö se vaikutuksia olisi tutkittu. Kyse on myös siitä, MILLAISIA tutkimuksia D-vitamiinista TULISI järjestää Suomessa ja muualla.
Mielestäni sellaisia joissa "normaalit" kalsidiolitasot määritetään Homo sapiensin evoluutiohistorian ja laajan epidemiologisen näytön pohjalta, EIKÄ sen pohjalta "mitä ihmiset tässä kyseisessä kulttuurista sattuvat parhaimmillaan ravinnosta saamaan."
Niin ja se tärkein pitää muistaa, eli AURINKO on fysiologisesti tärkein (90-95-prosenttisesti) D-vitamiinin lähde, EI ravinto. Ihomme kyky muodostaa 250-500 µg D3-vitamiinia puolessa tunnissa tuosta vain EI VOI OLLA SATTUMAA. En halua keskustella uuskreationistien kanssa, siksi haluan että jos jokin fakta D-vitamiinista menee perille, niin tämä.
Toiseksi, D-vitamiini on elimistön "master hormone". Avain, joka avaa DNA-kirjaston. Sen mekanismien monimuotoisuutta voidaan vain kuvitella - tai nähdä omin silmin mihin tuloksiin sen saannin turvaaminen johtaa.
Lähden nyt aamulla Turkkiin pariksi viikkoa työmatkalle. Kiitoksia hyvistä kommenteista ja vilkkaasta keskustelusta, puhumattakaan avuliaasta bloginpitäjästä! Palaamme asiaan! :-)erli
D-vitamiini ei näin kesällä ole ongelma. Aurinko on paistanut riittävän pisteliäästi. Olen tutustunut Puskan ja Sinun sormikoukun vetoon tänä lauantaina.
VastaaPoistaJäi kesken kommenttien lukeminen, tuli tarve osallistua:).
VastaaPoistaLääkärin homma on varmasti osaltaan turhauttava, kaikenmaailman luulosairaita yms. ,ja painetta tulee joka puolelta. Kun luu murtuu tai perna repeää on tohtori hyvä ja kiva,ambulanssista henkilökuntineen puhumattakaan,sanon minä maallikkona.
Neonomidea on jossain haukuttu noitatohtoriksi. Puhe auttaa. Loistavaa settiä bloggaajalta sekä kommentoijilta.
Hippokrateen vala ja ammattitaidon ylläpito tulee mieleen lääkäriä ajatellessa.
Viitaten edelliseen, kiire painaa ja oma elämäkin pitää elää, who's perfect?
Wissen sie, herr Doktor? :)
Pikkupäissäni kirjoittelen, toivottavasti pieni ajatus välittyy!
Il dottore, la dottora! Nurse, something for this pain, please!
Fight on!
kummitus
Niin jäi sanomatta,tämän ja muun 'vouhotuksen' sisäistettyäni pitäisi mielestäni ottaa erityisen huomion kohteeksi käyttämämme ravinnon nutritioniikka.
VastaaPoistaJoskus oli linkki kanojen D-vitskulisien vaikutuksesta munien pitoisuuteen, nyt en löydä sitä.
Maatalouden tutkimus......jotain.
:)
D-vitamiinista on myös tehty ja tehdään jatkossa hyvin kriittistäkin tutkimusta. Esim.
VastaaPoistahttp://bacteriality.com/2007/09/15/vitamind/
Jos nuo teoriat ja tutkimukset pitävät ollenkaan paikkansa d-vitamiinia pitäisi vältellä ihan tosissaan sillä se liikaa nautittuna se heikentää ihmisen immuniteettia pitkällä juoksulla vaikka hetkellisesti siitä voi saada apua. Ovat siis tutkineet d-vitamiinin mekanismia. Heidän mukaansa tällä hetkellä mitattava d-vitamiini verestä ei merkkaa mitään vaan pitäisi mitata myös sen aktiivimuoto. Nämä kaksi menevät käsi kädessä eli jos D3 veressä lisätään vähenee aktiivimuoto ja altistaa pitkässä juoksussa (10 vuotta) erilaisille immuunisairauksille.
Täällä on jonkin verran keskustelua tuosta Anonyymin mainitsemasta immuniteettijutusta:
VastaaPoistahttp://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=14&t=32567
ja
http://www.tiede.fi/keskustelut/laaketiede-ja-terveys-f11/keuhkoklamydia-ja-ms-tauti-t39756.html
...jos jotakuta kiinnostaa. Myös Neonomiden käsityksiä löytyy erityisesti tuolta tiede.fi-keskustelusta.
Neonomide kirjoitti:
VastaaPoista"Kontraindikaatioita D3-vitamiinin ottamiselle ovat mm. sarkoidoosi-niminen yleistulehdus ja jotkin muut harvinaiset krooniset tulehdussairaudet"
Eikö myös mainitsemasi Crohnin tauti kuulu samaan porukkaan sarkoidoosin kanssa?
Neonomide kirjoitti:
"Pahinta tässä on se, että TIEDÄN mihin Deen vaikutus Crohniin perustuu - nimittäin tiettyjen tulehdussytokiinien aiheuttaman tulehduksen vaimentamiseen."
Mitä sairaudelle sitten tapahtuu kun elimistön oma puolustusjärjestelmä on vaimennettu Deellä eikä enää toimi aktiivisesti?
D-vitamiinista tiedetään edelleen liian vähän ja tarvitaan selkeästi tutkimusta esim. siitä onko se mitä nyt havaitaan todellakin D-vitamiinin PUUTETTA vai voisiko kyse olla siitä että D:n taso laskee alas infektion seurauksena eli matala D olisi SEURAUSTA sairaudesta eikä toisinpäin.
Inflammaatio sanana vilisee hyvin monen sairauden yhteydessä esim. "masennusta pidetään tulehdukseen liittyvänä"(muistaakseni Toloselta tämä lainaus). Sydänsairauksiin ainakin inflammatio on liitetty.
Jos matalan D:n syynä on mikrobien aikaansaama tulehdusreaktio ja mikrobeja tappava puolustusjärjestelmä otetaan pois päältä kohottamalla D-pitoisuutta niin mitä tapahtuu itse sairaudelle?? Onko tällöin parempi vointi sairauden kannalta hyvä vai onko kyseessä syöpäpotilaan kipulääkitykseen verrattava tilanne, jossa syöpä etenee mutta olo on vähän aikaa parempi?
Aika vaikeaksi tämä(kin) aluksi niin selkeältä tuntunut juttu menee kun lukee aiheeseen liittyviä mikrobiologien tekemiä havaintoja kroonisista sairausista ja D-vitamiinin roolista niissä.
Christelin kirjettä odotellessa...
Itse olen kiinnittänyt D-vitamiiniin runsaasti huomiota erityisesti alkaen vuosien 2004 ja 2005 paikkeilta.
VastaaPoistaPieni osa populaatiosta käyttää nykyisin melko valtavia D3-vitamiinimääriä, mutta onneksi reilukaan lisä-D3 ei todellakaan helposti aiheuta haittoja terveille ihmisille ja niitä ilmenee aika harvojen sairauksien yhteydessä.
Systeemit ovat jo pitkään olleet sellaiset, että ns. virallisia ravinto- ja vaikkapa D3 -saantisuosituksia on ollut ja tulee varmaan olemaan jatkossakin. Jotta suosituksilla olisi merkitystä niin niiden pitäisi olla kohtuullisesti päivitetty saatavilla olevan tiedon perusteella. Se on selvä, että kukaan vastuuntuntoinen ihminen (professori, rappari, siivooja tai veturinkuljettaja) ei lähde muuttamaan jotain suositusta muutaman pienen tutkimuksen perusteella, jos varsinkin niiden teosta on kulunut vain vähän aikaa.
D3 -vitamiinista on kuitenkin jo pitkään ollut melkoisen hyvää tutkimustulosta ja ei tarvitse tyytyä viime hetkien tutkimustuloksiin. Ja nimenomaan, D3 ei ole helpolla haittaa aiheuttava vitamiini.
Viralliset D3 -saantisuositukset ruoasta lienevät edelleen aikuisille 7,5 ja 10 mikrogrammaa iäkkäille aikuisille. Eihän noita jaksa tarkistaa joka kuukausi tai vuosi, koska pojjaat ja tytöt kaiketi myös palaveeraavat tunnetusti vuosikausia muutosten kanssa:) Ehkä mielenkiintoinen harrastus tuokin!
Mielestäni D3 -saantisuositusta ei tarvitsisi välttämättä nostaa rajusti, esimerkiksi nykysuositusten tuplaus lukuihin 15 ja 20 olisi jo hyvä asia ja mielestäni riskitön nosto. Tuo olisi kyllä pitänyt jo tehdä 2007 tai ainakin 2008 syksyllä. Jos tuon noston tekisi, niin voisi taas vähän rauhallisemmin mielin istua mietintäpalavereissa.
Tukeakseni suomalaisten labrojen hyvinvointia ja heidän poskettoman kovia labrahintojaan, teetän aina joskus pieniä määriä labrakokeita ja niinpä olen mittauttanut myös D-vitamiinitasoni, jotta tiedän missä menen tietyllä "annostuksella".
Alla tulokset, jos jotain kiinnostaa:
Mies, ikä 63 v ja tiettävästi terve (maksa, munuaiset, iho ym. riittävän OK).
Fyysinen kunto (erittäin) hyvä, mutta enpä ole kroppaani lähimainkaan herkästi sairastumaan trimmannut :)
D-vitamiinia saatu ruoasta vuoden aikana seuraavasti (oleskeltu eteläisessä Suomessa koko ajan):
15.10.XX ... 30.4.XX ruoasta ja purkista (D3) yht. 26 µg/vrk.
Muina kuukausina n. 15 ... 16 µg/vrk.
Kesällä 1.5 ... 30.8. otettu aurinkoa lähes koko vartalolle 6 kertaa (30 min. kerta likimain keskipäivän aikaan ja ei suojavoidetta silloin). Muutoin olen aika hyvin suojautunut säteilyltä ja välttänyt runsasta rusketusta.
S-D-25 -kokeen tulos 81 nmol/l (= 32,4 mg/ml). Ja tämä on mitattu 30.3.XX (S-D-25 = D-vitamiini-25-OH, seerumista).
Muutamia vuosi ja etenkin vuosikymmeniä sitten sain HUOMATTAVASTI vähemmän D-vitamiinia kuin viime vuosina. "Purkista" en yleensä ottanut lainkaan lisä-D-vitamiinia.
Vaikka pidän D-vitamiinin saantia tärkeänä ja uskon sillä olevan runsaasti myönteisiä vaikutuksia moniin (luottavan tuntuisiinkin) tutkimuksiin pohjautuen, en kylläkään itse ole mitään erityistä terveysvaikutusta huomannut. Arvo 81 nmol/l on aika hyvä suomalaisittain talven loppupuolella mitattuna!
Esimerkiksi vastustuskykyä hyvä D-pitoisuus varmaan nostaa, mutta esim. todellinen flunssa tai influenssa on jossain määrin vaivannut meikäläistä joskus 1979. Nuorehkona miehenä oli kyllä pari angiinaa ja yksi influenssakin vaan sitten ei juuri mitään "köhää" (ehkä "sika" nyt iskee ... saapi nähdä!). Näin siis aivan jostain muusta syystä kuin, että olisin käyttänyt todella suuria D-vitamiinimääriä kymmeniä vuosia.
RjP
Kiitos RjP kun päädyit jakamaan D-vitamiinikokemuksiasi kanssamme tässä vaatimattomassa blogissani. Olen saanut valtavasti kommentteja, sähköpostia ja muutaman puhelunkin. Yhtä tiettyä puhelua ja/tai sähköpostia odotan erityisellä innolla...
VastaaPoistaSe olisi tosiaan hienoa säilyttää omakin usko d-vitamiiniin mutta valitettavasti uskolla ei (aina) pärjää eikä hyviä vaikutuksia d-vitamiiniin saa pelkällä niiden toistelulla.
VastaaPoistaTämän kohdalla alkaa olemaan vähän sama tilanne kuin virallisten ravintosuositusten. D-vitamiinin legendat alkavat elämään ja sekoitetaan mikä olikaan muna ja mikä kana. Pelottavinta on, että vaikka ihmiset ajattelevat tekevänsä hyvää voimme kerätä huonoa satoa 10-20 vuoden päästä. On se kumma, että ei näin vakavaa asiaa lähdetä tutkimaan heti ja kunnolla. No samahan se on laita virallisten ravintosuositusten...
Näin on. Ajatelkaapa jos d-vitamiin tosiaan toimii kuten kortisoli. Syökö kukaan kortisolia noin ihan vaan huvikseen ja kansanterveyden vuoksi?
VastaaPoistaAnonyymi: Tarkoitatko kortisolia vai kortisonia? Etkö ole huomannut, että myös juuri D-vitamiinilisällä ollaan saatu sairastumisriskejä alemmaksi? Myös mm. selkäkipuja ja mielialaa ollaan _hoidettu_ D3-annoksilla. Onko epäterveellistä omata "luonnollinen" (eli päiväntasaajalla asuvan vaatimattomasti pukeutuvan ihmisen) kalsidiolitaso, joka on noin neljä kertaa korkeampi kuin suomalaisen?
VastaaPoistaHmm... :S Christer, voisitkohan kysyä Christel Lamberg-Allardtilta jonkinlaista mielipidettä tuosta Trevor Marshallin ristiriitaisesta teoriasta?
Kiitos Christerille huikeasta palstasta! Innostuin itse D-vitamiinista lääketieteen opiskelijana toden teolla reilut puoli vuotta sitten, kun aloin vakuuttua, että ystäväni Olli Posti (nutrix.fi) on pystynyt hoitamaan MS-tautiansa huomattavasti paremmin omilla keinoillaan (jalostamaton ravinto, d-vitamiini jne.) kuin mihin nykyaikainen lääketiede pystyy. Ja MS-taudin hoitokustannuksista beetainterferonilla on esitetty saksalaisessa tutkimuksessa arvio 40000 €/vuosi, joten missäköhän mättää? Eikä kyse ole tietystikään euroista, vaan terveydestä, jota ei voi rahalla mitata. Olli on elämänsä kunnossa. Erityiskiitos Neonomidelle, jonka tietämys asiasta on yksinkertaisesti huikaiseva ja hänen ansiostaan pystyn luultavasti tulevaisuuden ammatissani parantamaan ihmisten elämänlaatua huomattavasti ja ehkäisemään sairauksia muistamalla ison D:n. Oma tuntumani asian suhteen on se, että parin vuoden kuluessa ei kiistellä enää D-vitamiinin hyödyllisyydestä ja välttämättömyydestä, vaan tutkijat ja terveyden asiantuntijat (=lääkärit esim.) kiistelevät lähinnä siitä, että kuka "löysi" ensimmäisenä D-vitamiinin. Samat asiantuntijat ovat toki vuosikymmeniä yrittäneet sabotoida D-vitamiinin ilosanomaa, mutta netin ansiosta tätä tietoa ei voi kahlita ja pian mattimyöhäisetkin heräävät suosittamaan D-vitamiinia.
VastaaPoistaNäiden tekstien perusteella kävin ostamssa kaappiini Deetä. Vaikka syön kaksi kertaa viikossa kalaa (vaihdellen lajeja) tuli tunne, että minä saan ihan liian vähän deetä. Nyt jaktuu kalan popsiminen ja muutama lisäpilleri viikossa. Katsotaan tuleeko muutosta ja jääkö nöfnöf-tauti tarttumatta ;)
VastaaPoistat. Opiskelija
Itse pidän Marshallin ja kumppaneiden selvityksiä ja teoriaa sen verran pätevänä ja pelottavana, että jätän d-vitamiinit täysin siihen asti kunnes asiaan saadaan lisää valoa.
VastaaPoistaTässähän on kyse siitä, että d-vitamiini toimii lyhyellä tähtäimellä oloa edistävästi mutta pitkällä tähtäimellä (10-15 v) heikentää ihmisen immuniteettia. Lyhyellä tähtäimellä d-vitamiini siis poistaa elimistöstä harmin aiheuttajia (tiettyjä tulehduksen tuottamia aineksia) sammuttamalla elimistön omaa puolustusreaktiota. Jos tämä pitää paikkansa voi vain kuvitella mikä pommi tässä voi räjähtää silmille.
Tarvitaan siis kunnon tutkimusta ja nopeasti. Ongelma on se, että nykyiset 1-2 vuoden tutkimukset ei kerro muuta kuin tuosta "puolustusmekanismin" sammummisen aiheuttamista "hyödyistä" olotilaan.
Paree odotella ja laittaa purkit jäihin.Mielestäni heidän teoriansa siitä, että esim. MS-tautiin sairastuneiden matalat d-vitskutasot eivät ole syy vaan seuraus on kysymyksiä herättävä. Eli olisiko kuitenkin niin, että MS-tauti on lisännyt 1,25D aktiivitasoja laskemalla tätä epäaktiivista, tällä hetkellä pelkästään mitattavaa d3-tasoa. Ja kun sitten tuohon tilaan lähtee vetämään d-vitamiinia lisää aiheuttaa vaan pitkällä juoksulla enemmän harmia. Siinä sitä olis tutkimista
VastaaPoistaNetin paras kooste D-vitamiinista. Onneksi olkoon. Sait uuden vakiolukijan, Tommista.
VastaaPoistaTietääkö kukaan, kuka on rahoittanut ne tutkimukset, joissa D-vitaamin nauttimisella peloitellaan olevan terveyttä heikentäviä vaikutuksia.
VastaaPoistaEntäs näiden samaisten tahojen kytkennät esim. elintarvike-ja lääketeollisuuteen?
Sen verran olen asioita seurannut, että epäilyttää aika paljon.
Olet oikeilla jäljillä (mutta täysin metsässä). Tämän asian tutkiminen on ollut todella hidasta ja tuskaista koska rahaa ei tälle heru. Lääketehtaat ja lisäravinnefirmat haluaa tietysti mieluummin tehdä rahaa. Sama ongelma kuin VHH:n tutkimisessa. Ketään ei kiinnosta parantaa ihmisiä pelkällä ruualla. Tai sillä että ei ottaisi jotain pilleriä johonkin vaivaan.
VastaaPoistaKatoppa vähän ympärillesi mitä d-vitamiinin ympärillä tapahtuu. Ne nääs maksaa ne pillerit aina jotain ja joku saa ne rahat.
Hivenen maalaisjärkeä ja kriittisyyttä touhuun. Se on tietysti hienoa kun voi uskoa johonkin ja on hienoa jos se usko auttaa mutta jos sen varjolla tulee ongelmia terveyteen ei enää olla järkevällä pohjalla
Niinpä. Samahan tapahtui aikoinaan kortisolin kanssa. Kortisolia pidettiin ensin hitonmoisena ihmelääkkeenä. Vasta myöhemmin paljastui pitkäaikaisvaikutukset. Sama on tapahtunut monella lääkkeellä ja tulee tapahtumaan.
VastaaPoistaHauskinta tässä on se, että lääke- ja lisäravinnefirmat ei edes välitä vaikka syöttäisivät vaarallisia aineita. Tuleehan heille vaan lisää markkinoita uusille lääkkeille ja purnukoille
Ottakaa nyt huomioon, että kysymyksessä ei ole lääke, vaan aine, jota elimistö on kykeneväinen tuottamaan auringonvalon vaikutuksesta runsaita määriä.
VastaaPoistaSille on varmasti syynsä.
Alan asiantuntijat voivat minua paremmin kommentoida Marshallin protokollaa, mutta jos hoitona on auringon välttäminen ja kroonisen D-vitamiinin puutoksen aiheuttaminen sekä antibioottikuurien syöttäminen, sillä odotuksella, että muutaman vuoden päästä saattaa alkaa olo parantumaan, kun ollaan ensi voitu huonosti tarpeeksi kauan... noh, kukin valitsee myrkkynsä, mutta tuo kuulostaa lähinnä kiirastulelta.
Jonkinlaista todistetta kaivattaisiin tuosta immuniteetin romahtamisesta sitten joskus, koska etelässä on varmasti ollut aina paljon ihmisiä, joilla D-tasot ovat korkealla koko elämän.
Ainakaan Marshallin protokolla ei nauti tiedepiirien laajaa suosiota, kun taas D-vitamiinin positiivisista vaikutuksista on aika laaja konsensus ja tutkimusnäyttöä tulee jatkuvasti lisää.
Olisi erittäin mielenkiintoista saada vielä Pentti Tuohimaa ja Heli Viljakainenkin kommentoimaan tuota Marshallin protokollaa.
Juppejänis
Niin, paljon olisi tutkittavaa. Ongelmahan tässä on se, että emme yksinkertaisesti tiedä vielä mitä elimistössämme tapahtuu.
VastaaPoistaMarshall on huono esimerkki siinä mielessä että toimii lähinnä hyvin ongelmallisten sairauksien (Crohnin tauti,MS...) ja niiden parantamisen/helpottamisen parissa.
En usko, että meidät olisi niinkin huonosti suunniteltu, että tarvitsisimme hirveät määrät d-vitamiinipillereitä elääksemme täällä. Esimerkiksi Afrikan tummaihoisilla iho tuottaa aurinkosta hyvin heikosti d-vitamiinia. Olisiko joku elimistön suojamekanismi?
Keinot ja tiede kehittyy koko ajan. Mielestäni ei missään asiassa saisi jäädä inttämään yhtä totuutta vaan tutkia asiat puolueettomasti. Luulisi olevan yksinkertaista mutta voi taivas miten vaikeaa todellisuudessa. Hivenen kun tutustuu tutkimusten tekoon ja siihen maailmaan huomaa miten usein tutkimukset tehdään perustelemaan jotain tiettyä kantaa tai olettamusta. Tässä on sitten aina se kiusaus (ei pelkästään rahoittajan painostamana) vetää "vinoja" johtopäätöksiä ja tutkimusasetelmia.
Ja sitten jokainen Apu ja Yhteishyvä nostaa omat otsikot ja hyödyt eri tutkimuksista. Sen olen oppinut, että julkisuuteen tiedotettuihin tutkimustuloksiin on syytä suhtautua hyvin varauksella ja tsekata aina itse tutkimus
Kuten jo sanottu d-vitamiini vaikuttaa niin moniin satoihin tekijöihin elimistössä (joiden vaikutusmekanismeja emme vielä tiedä), että on aika ihmeellistä lähteä suosittelemaan runsaita d-vitamiiniannoksia.
VastaaPoistaEn ole kovinkaan monessa d-vitamiinitutkimuksessa nähnyt pohdintaa tai selvitystä siitä mitkä ovat d-vitamiini vaikutusmekanismit elimistössä. On vain tutkittu jotain joukkoa ja vedetty johtopäätös. Kuten on usein tutkimuksissa havaittu (mm. PK-projekti) hyötyjä voidaan selittää monilla tekijöillä. Mikä on sitten todellinen syy ja mikä seuraus jää aika usein hämärän peittoon.
Anonyymi sanoi:
VastaaPoista"En usko, että meidät olisi niinkin huonosti suunniteltu, että tarvitsisimme hirveät määrät d-vitamiinipillereitä elääksemme täällä. Esimerkiksi Afrikan tummaihoisilla iho tuottaa aurinkosta hyvin heikosti d-vitamiinia. Olisiko joku elimistön suojamekanismi?"
Kysymys ei tietenkään ole siitä, ettemmekö me elä täällä ilman vitamiinipillereitä. Evolutiivinen paine kohdistuu tietysti vain lisääntymiskelpoisten jälkeläisten maailmalle saattamiseen - ei evoluutio välttämättä välitä tuon taivaallista siitä kuinka terveenä tai sairaana tämän tehtävän hoitanut ihminen elää.
Ihmeellistä kyllä, näin yksilötasolla se kuitenkin kiinnostaa ;-)
Tummaihoisten iho tuottaa käsittääkseni ihan saman määrän D-vitamiinia kuin vaaleidenkin - ainoastaan siihen vaaditun aurinkoaltistuksen pituus on eri. Pikemminkin on niin, että vaalea iho on mutaatio D-vitamiinin saannin takaamiseksi.
Olisi mielenkiintoista tutkia sellaisia väestöryhmiä, jotka ovat eläneet elämänsä "väärällä" leveysasteella syntyperäänsä liittyen. Tiedämme jo, että liian pohjoisessa eläminen aiheuttaa tummaihoisille terveysongelmia, mutta aiheuttaako liian etelässä eläminen vaaleaihoisille pitkällä aikavälillä terveysongelmia?
Juppejänis
Me tiedämme kaikenlaista. Tiedämme, että tyydyttyneet rasvat on vaarallisia, C-vitamiini pelastaa maapallon (ainakin vähän aikaa), valkosipuli ehkäisee flunssaa...Terveyskeskuksen lääkäri tietää, että ihminen ei tarvitse kolesterolia lainkaan.
VastaaPoistaEikö ole muuten kumma, että lääkäri tietää ihmisen elimistöstä kaiken mutta ihminen ei osaa tehdä sellaista mikroaaltouunia joka lämmittäisi tasaisesti :)
Vähän aikaa sitten ihmettelin kun päivisin on huono olo ja huimaa ym. Aattelin kokeilla, että jätän 15 vuotta päivittäin syömäni Multivita- ja d-vitskupillerit pois kokeeksi.
VastaaPoistaEn tiedä mistä johtuu mutta olo on parantunut kummasti. Ei se aina ole parhaaksi ottaa varmuuden vuoksi jotain enemmän
Kyllä tässä niin perkuleen skeptiseksi tulee kun tarpeeksi kauan seuraa tutkimustoimintaa, tiedotusta ja keskustelua eri asioista.
VastaaPoistaMihinkään ei oikeastaan voi uskoa, ellei itse näe ja totea. Toiset taas valitsee puolensa ja uskoo kritiikittömästi kaiken mitä väitetään.
Se on niin sääli, että ihminen on perusluonteeltaan avuton rahan ja maineen perässä juoksija.
Minulle on ystävällisesti lähetetty huomautus, että nimimerkki Valtsun aiemmin tässä keskustelussa mainitsema tohtori Marshall onkin eräs toinen Marshall kuin mikä on kirjoittanut monia kirjoja D-vitamiinista ja kalsiumista.
VastaaPoistaValtsu tarkoittanee tohtori Trevor Marshallia, joka pitää D-vitamiinin liikasaantia auringosta mahdollisena syynä hänen sarkoidoosiinsa (vakava sydänsairaus). En tiedä tarkempia yksityiskohtia tästä. Christel Lamberg-Allardt on ilmoittanut (tänä aamuna), että hänen vastauksensa on valmistumassa.
Trevor Marshallista voi lukea täällä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Trevor_Marshall
Olisi tosiaan mielenkiintoista kuulla tiedämmekö mikä on se mekanismi miten d-vitamiini vaikuttaa elimistössä. Mikä on o25D ja 1,25d roolit ym.
VastaaPoistaVai mennäänkö tässä vain näiden 1-24 kk:n kestäneiden tutkimusten tulosten perusteella eteenpäin kuin perunat pakkasessa
Tässä kannattaa myös pitää mielessä puhummeko erityisryhmistä (Crohnin tauti, MS) vai tavallisesta kansasta. Eri sairauksia omaavilla voi d-vitamiinin käsittely elimistössä olla erilainen.
VastaaPoistaSe, että joku saa apua d-vitamiinista Crohnin oireisiin (sammuttamalla kehon omaa immuunipuolustusta) ei tarkoita, että runsas d-vitamiini olisi keskimääräiselle maajussille hyväksi.
Tämä myös veteraaniurheilijalle huomautukseksi tehdessäsi painotuksia ja tiivistelmiä aiheesta. Hienoa, että kuitenkin edes yhdellä lauseella mainitset myös aiheesta tulleen kritiikin.
Jos kerran d-vitamiinin saanti on tehokasta auringosta ja se on kauhian hyödyllistä niin eikös luulisi, että keskimääräinen elinikä aurinkoisissa paikoissa (Kalifoornia,Epsanjat ym.) pitäisi olla korkea.
VastaaPoistaNäyttää vaan siltä, että Pohjoismaat,Kanada ja Japani ovat tässä vertailussa kärkipäässä. Toki tähän vaikuttaa sadat muut tekijät mutta luulisi d-vitamiinillakin oleva jotain roolia kun sitä ihmeaineena pidetään. Ainakin Kalifornian ja Suomen vertailuun aurinkolla olisi relevantti vaikutus jos d-vitamiini olisi ratkaiseva
"Many people infected with L-form. biofilm, and other chronic bacterial forms unknowingly eat foods with substances that deactivate the VDR, which temporarily slows the release of cytokines and toxins. Unaware that this reaction is taking place, people often attribute a small boost in “wellness” to the idea that the foods with VDR-blocking substances are somehow beneficial. Often they try to maintain the feeling of “wellness” by eating increased quantities of these foods. But over the long term, eating high amounts of foods with substances that block the VDR only allow the chronic pathogens they harbor to spread and proliferate as the person’s immune system becomes increasingly deactivated.
VastaaPoistaSome people even find they are addicted to foods with substances that block the VDR. If they stop eating these foods, their immune systems begin to kill more L-form/biofilm bacteria and they feel worse. Unable to tolerate the rise in symptoms, they continue to crave and consume the foods high in VDR-blocking substances.
According to recent molecular models, the steroid 25-D is a VDR antagonist – it binds the Vitamin D Receptor and decreases the activity of the receptor, causing the innate immune system to slow down and shut off. This effect gradually increases with higher concentrations of 25-D, and reaches full blockage of the VDR at around 40 ng/ml.
It is critical that people consume only moderate amounts of vitamin D, so that the level of the steroid does not rise to the point at which it becomes immunosuppressive. People who are infected with chronic disease-causing bacteria should completely remove vitamin D from their diets. This is because certain forms of biofilm bacteria create proteins that bind and deactivate the VDR in a manner similar to 25-D. Extra 25-D only exacerbates the problem by further shutting off the receptor.
Furthermore, the low level of 25-D observed in many people with chronic diseases is not a sign of “deficiency” but a result of hormonal adjustments that occur naturally as part of the disease process.
Oli sitten d-vitamiinin puolesta tai vastaan kannattaa käyttää hetki aikaa alla olevan paperin lukemiseen. Antaa ainakin ajattelemisen aihetta. Luulisi antavan aihetta myös välittömiin tarkempiin tutkimuksiin joka taholla. Ihan vaan varmuuden vuoksi...ettei historia aina toista itseänsä.
VastaaPoistahttp://autoimmunityresearch.org/transcripts/AR-Albert-VitD.pdf
Koskapa kaikki kritiikki, mikä täällä on esitetty D-vitamiinia kohtaan perustuu pitkälti Marhallin protokollaan, lienee paikallaan kriittinen puheenvuoro siihen liittyvistä ongelmista:
VastaaPoistahttp://stuff.mit.edu/people/london/universe.htm
Lisää aiheesta löytää kyllä hakemalla, jos aihe sattuu kiinnostamaan.
Juppejänis
Ihmeellinen Marshallin kantaa puoltavien anonyymikommenttien tulva tänne tullut. Miksi?
VastaaPoistaEnnen kuin alentuu tuota Marshallin teoriaa uskomaan, kannattaa vähän tsekkailla vaikka tuon "Vitamin D: the alternative hypothesis" -artikkelin tekstejä ja tarkistella lähdeviitteitä. Aloittelen tässä itsekin ja pakko sanoa, että aika pahalta näyttää näin alkuun ;) Tuskinpa tarvitsee vielä pienentää omaa D3-annostusta.
Ja näköjään valmistakin kritiikkiä löytyy. Kiitos Juppejänis tuosta linkistä!
veteraaniurheilija sanoi... "Keskustelu jatkukoon. Jos olen ymmärtänyt traagisen tilanteen väärin, oikaiskaa minua silloin!"
VastaaPoistaOlen ymmärtänyt vallitsevan tilanteen samoin, ja ollut tässä käsityksessä jo jonkin aikaa. En pitäisi tragediaa liioittelevana ilmaisuna. Kuitenkin laskelmissa, joissa arvioidaan alhaisen d-vitamiinin saannin vaikutusta kokonaiskuolleisuuteen, esitetään toistuvasti kovia lukemia. Vaikka ne olisivat jopa 90-prosenttisesti metsään meneviä, niin silti puhuttaisiin suurista väkijoukoista jotka olisivat mahdollisesti hengissä ellei saantisuosituksia olisi tiputettu jonnekin riisitaudin ehkäisyyn riittäville tasoille. Ei kai savua voi nyt näin paljon olla ilman tulta? Ja kovimmat roihut tuntuvat tulevan juuri asiaan erikoistuneiden suunnalta.
Uutisessa muuten mainittiin, että on odotettava *pohjoismaisia* ravitsemussuosituksia. Eli onko tilanne kenties niin, että suosituksia ollaan synkronoimassa muiden pohjoismaiden kanssa samalle linjalle? Onko Suomella tällöin edes valtaa päättää itsenäisesti omista suostuksistaan? Pekka Puska puhui että suositukset nousisivat tänä syksynä, mutta se ei kai sitten toteudukaan.
Lääkäri Päivi Räsänen teki joku aika sitten kyselyn Paula Risikolle d-vitamiinisuostuksista. Vastauksen mukaan "Periaatepäätökseen liittyvän toimeenpanosuunnitelman mukaisesti ollaan ikääntyneelle väestölle laatimassa erillisiä ravitsemussuosituksia. Niissä nykyisen D-vitamiinin saantisuosituksen riittävyyteen ja ravitsemustilan seurantaan tullaan ottamaan kantaa. Myös sairaaloille ja muille laitoksille tarkoitettuja ravitsemushoitosuosituksia ollaan parhaillaan uudistamassa. Sekä ikääntyneiden ravitsemussuositukset että sairaalaruokasuositukset on molemmat tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2009 loppuun mennessä."
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_486_2009_p.shtml
Kiinnostaisi kovasti kuulla, onko tuo hanke edelleen aikataulussa. Tällä hetkellähän laitoshoidossa oleville vanhuksille annetaan 10 µg d-vitamiinia jos sitäkään, vaikka yksilöllinen tarve olisi ties miten paljon suurempi. Vanhukset näyttäisivät olevan kummallisessa byrokraattisessa limbossa, olisi helppoa apua tarjolla mutta sitä ei saa kuin niukasti ja muutoksien teko näyttää kestävän vuosia.
Osa lääkäreistä toki tiedostaa tämän, mutta osa taas ei. Ammatti-ihmistenkin keskuudessa on yhä vallalla käsitys, jonka mukaan 10µg olisi jotenkin vahva annos. En nyt varsinaisesti viittaa nimim. Terveyskeskuslääkäriin, minusta on aidosti hyvä juttu että lääkäritkin osallistuvat tähän keskusteluun, mutta sen perusteella mitä ole nähnyt ja kuullut, pelottavan harva lääketieteen harjoittaja on edes kuullut mitään joskus hoidoissa käytetyistä milligrammojen kerta-annoksista. Jos kymmenen on korkea lukema, mitä ovat Neonomidenkin mainitsemat, Arvo Ylpön aikaiset suositukset tyyliin 100 µg päivässä lapsille? Ymmärtääkseni tuolloin käytettiin vieläpä D3:a toksisempaa D2:sta.
Informaationkulussa taitaa olla tosiaan pahasti vikaa. En myöskään jaksa uskoa, että Suomessa pitkään harjoitettu (joskus ehkä aiheellisesti, toisinaan ei) lisäravinnekriittinen politiikka olisi paljon auttanut asiaa. Myös käsitys, että ruoasta saa kaiken tarvittavan d-vitamiininkin on omien havaintojeni perusteella yhä sitkeästi hengissä. Toisaalta omien havintojeni perusteella myös lääkärin iällä tuntuisi olevan väliä. Tai ainakin lähes vastavalmistuneet tuntuvat välillä omaavan d-vitamiinista huomattavasti modernimman käsityksen kuin kovasti rasvaliukoisuuden vaaroista puhuvat keski-ikäiset. Vain sen perusteella, mitä olen nähnyt siis.=)
Luulen että asiaa auttaisi jos lääketieteen harjoittajat saisivat avoimemmin ja laajemmin tietoa nykyisten suositusten epäkohdista ja oikeasti suurten annosten havaituista hyödyistä ja haitoista. Jostain syystä tämä tieto vaikuttaa kaikesta päätellen kulkeutuvan omituisen valikoivasti. Vaikkei suosituksia saakaan rikkoa, ainakin lääkärit ja sairaanhoitajat osaisivat vaatia oikeita asioita ja byrokratian rattaat saattaisivat liukua nopeammin. Vai kuinka?
- Diurnal Critter
Ja joo, Trevor Marshall on tosiaan latonut tiskiin kovia väitteitä, mutta hänellä on toistaiseksi aika vähän todisteita ja paljon todistettavaa. Cannellin vastine ei vaikuta minusta näin pääpiirteittäin hassummalta, vaikka tylyä dumaamista loppupuolella onkin:
VastaaPoistahttp://www.vitamindcouncil.org/newsletter/2008-april.shtml
”Näyttää vaan siltä, että Pohjoismaat, Kanada ja Japani ovat tässä vertailussa kärkipäässä. Toki tähän vaikuttaa sadat muut tekijät mutta luulisi d-vitamiinillakin oleva jotain roolia kun sitä ihmeaineena pidetään. Ainakin Kalifornian ja Suomen vertailuun aurinkolla olisi relevantti vaikutus jos d-vitamiini olisi ratkaiseva.”
Kyllähän tähän moni tekijä vaikuttanee. Eteläisillä leveysasteilla asuvilla ei ole tänä päivänä automaattisesti kovia kalsidiolitasoja. Aktiivinen sisälläolo, tiivis pukeutuminen, huono ruokavalio, ilmansaasteet ja etenkin runsas aurinkorasvojen käyttö voivat vähentää d-vitamiinin saantia kohtalaisesti jo yksinään, saati sitten yhdessä. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) näemmä kritisoi juuri tutkimuksia, joissa d-vitamiinin saantia lähestyttiin juuri olettamuksesta, että etelän asukkailla olisi automaattisesti korkeat kalsidiolitasot. Linkki alkuperäiseen raporttiin ei näytä toimivan, mutta tuossa sitaattina yhteenvetoa Cancer Research UK:n tiedeblogista:
These studies are based on a faulty assumption – that people have less vitamin D the further north they live. In fact, studies in Europe show the opposite trend; people living further north often have higher levels of vitamin D. And in North America, the link between latitude and vitamin D is a weak one.
http://scienceblog.cancerresearchuk.org/2008/12/10/does-vitamin-d-protect-against-cancer/
Toisaalta päiväntasaajan kieppeillä oleva voi tosiaan omata yli 200 nanomoolin pitoisuuden ilman mitään pillereitä, kuten Paakkarin yhteenvedossa kerrotaan ja esim. valtamerten juuressa sijaitsevissa maissa, kuten Japanissa ja Norjassa, jo laadukkaiden kalaruokien helppo saatavuus kompensoinee jonkin verran auringon mahdollista puutetta. Norjassa myös kalanmaksaöljyn käyttö on hyvin yleistä:
”Surprisingly, lowest mean 25(OD)D concentrations were
found in southern European countries; more than 80% of Italian and Greek women had values
below 30 nmol compared with 18% in Norway. One factor associated with better vitamin D
status was increased fish consumption, but the main reasons for the relatively good vitamin D
status in the Scandinavian countries are probably fortification of food and a higher percentage
of people taking vitamin D supplements. Cod liver oil was taken regularly by 35% of all men
and 34% of all women in Norway in 1997, and the percentage was higher among the elderly
(Norkost, 1997).”
http://ec.europa.eu/food/fs/sc/scf/out157_en.pdf (tässä on aika kiinnostava raportti, btw)
Tuohimaa muuten perusteli nykysuosituksia kertomalla, että Norjassa on ilmennyt suosituksen korottamisen jälkeen hyperkalsemiaa. Minulle jäi epäselväksi, milloin tuo tapahtui. En ole ainakaan googlaamalla löytänyt mitään tietoa tuosta, vaikka muutaman norjalaisen riskiarvioinnin löysinkin, ja niissä ei mainittu sanallakaan noista tapauksista. Ainakin muutamissa vanhoissa Victor Lindénin artikkeleissa on kyllä puhuttu hyperkalsemiasta ja sydänvaivoista, mutta ne siteeratuimmat tekstit ovat 70-luvulta. Tietääkö joku tuoreempia lähteitä? Ihan mielenkiinnosta kyselen.=)
http://www.digipaper.fi/terveydeksi/18826/index.php?pgnumb=36 (Tuohimaa vs. Viljakainen)
- Diurnal Critter
Diurnal Critter kirjoittaa hyvin!
VastaaPoistaRavitsemuksesta, ravinnon tuotannosta pitäisi mielestäni perustaa ihmiskeskeinen tieteenala, en paremmin sano. En laita linkkejä nyt, olen kännissä. Olikose naturalnews.comissa, ettätuota viljellyistä kaloista SAATTAA siirtyä Creutzberg....hullun lehmän tauti ihmiseen. Norjalaiset lohenkasvattajat mielivät syöttää kalapossuilleen vehnää ja maissia! Jollen aivan väärässä ole (en googlaa,perkele!), lohet syö rasvaa ja proteiinia. Jo nyt kassilohen vitamiini- ja hyvärasvapitoisuudet on laskenut viidesosaan villikalaan verrattuna (NO LINK).
VastaaPoistaPenskana ja nuorena miehenä pitsalätyt (Saa...oisen, ei muiden), rälläkänkiekot maistui jopa hyvälle. Nykyään neljänkympin kieppeillä pelkkä nuuhkaisu saa oksentamaan.
Naapurin kuusikymppinen ukko parantaa eineksen makua aromisuolalla, ikäänkuin se alkuperäinen natriumglutamaatti olisi vettynyt tai muuten kadottanut potenssinsa.
Keksit, karkit, leivät ja limsat vie kolmasosan kaupan pinta-alasta, wtf?
En avaudu enempää, menee hyvinkirjoittamiseksi:)
Rock'n roll!
Luin edellisen kommentin lähetettyäni ylhäältä asti, hienoa että isäntä jaksaa päivittää ja linkittää. Synteesiä tarvitaan ja äläsyötätä vaan just korvaa se tällä, se on paremman makuistakin! Vaikkei kallista olekaan(5000 IU 6 euroa netistä), tahtoisin selvyyden.
VastaaPoistaMikä on D, mikä syö sitä (sic!), miksi en saa sitä riittävästi.
Miksi mulle myydään paskaa? Yrittääkö NE tappaa minut? Raha?
Ignoramus? Who wants to live forever? Kiire? Pointti.
Muistutan vielä tästä, http://www.tiede.fi/keskustelut/laaketiede-ja-terveys-f11/tapaus-d-vitamiini-t30602-2220.html, sinne on siunaantunut jälleen hyvää knoppia.
Jos ette jaksa lukea koko ketjua, aloittakaa sivulta sata tai satakymmenen. Saa kuvan.
Kuin moni meistä ei ole kakara?
Krisu on synnyttänyt upean D-vitamiini keskustelun. KIIIITOOOOS!!!
VastaaPoistahttp://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.Naytaartikkeli?p_artikkeli=tab00240
VastaaPoistaTuolta pari poimintaa, "Suomalaisessa tutkimuksessa (Mini-Finland Health Survey) 7 000 henkilön satunnaisotoksessa osalla ryhmästä (naiset ja nuoret), joilla oli korkea kalsidiolin pitoisuus (> 52 nmol/l) oli pienempi keuhkosyövän vaara kuin niillä, joilla arvo oli matala (< 34 nmol/l) (27). Kyseisen keuhkosyöpätutkimuksen sivulöydöksenä todettiin, että korkea kalsidiolitaso (> 65,5 nmol/l) liittyi kolminkertaiseksi lisääntyneeseen haimasyövän vaaraan verrattuna matalaan tasoon (< 32 nmol/l) (28)."
Haimasyöpä, wtf?
"D-vitamiinin suurilla kerta-annoksilla (50 000–300 000 KY) on pyritty parantamaan hoidon onnistumista. Annoksen suuruus on laskettu korvaamaan pimeiden talvikuukausien puuttuvaa D-vitamiinin synteesiä. Hoito kohottaa seerumin kalsidiolin pitoisuuden maksimaalisesti tasolle 100 nmol/l."
Maksimaalisesti?
"Kalsidiolin tasoa noin 80–100 nmol/l voisi esittää tavoitteeksi, koska tällä pitoisuudella:
ei ylitetä luonnollisen auringolle altistuksen ihossa tuottamaa pitoisuutta,
kalsiumin imeytyminen on optimaalista, mutta hyperkalsemiaa ei esiinny,
parathormonin suppressio on maksimaalinen,
kolekalsiferolin hydroksylaatio kalsidioliksi maksassa ei ole saturoitunut eli ei synny D3:n kumulaatiota rasva- ja lihaskudokseen,
kliinisissä tutkimuksissa on saatu edullisia vaikutuksia luutiheyteen ja luunmurtumien estoon."
Kumulaatio?
Ilari Paakkari
LKT professori
Biolääketieteen laitos, farmakologia
Helsingin yliopisto
Hyvää settiä, mutta ymmärsinkö oikein, proffa on myös kännissä.
Sallittakoon se hänelle.
D-vitamiinista saavat proffat ja tutkijat olla mitä tahansa mieltä, mutta minulle on jo pitkään ollyt selviö että D-vitamiini pitää masennukseni poissa!!!
VastaaPoistaJos en talvella syö D3-vitamiinia vähintään 25 µg / päivä, masennun. Minulla ei KOSKAAN ole masennus iskenyt aurinkoisena kesänä!!! Huomasin sen ihan äsken tämän yhteyden kun kävin läpi päiväkirjatekstejäni. Kesä 2004 oli poikkeuksellisen sateinen ja niin kuin nakutettu elokuussa iski masennus. Pilleritokkurassa en muistanut D-vitskuja ottaa kuin vasta marraskuun alussa. Sen jälkeen depression hellitti ja pysyin oireettomana koko talven. Kesä 2005 oli poutainen ja lämmin - ei mitään masennusta. Kesä 2006 oli vaihteleva säiltään, mutta 2007 oli taas lohduttoman sateinen. Niin kuin olettaa voi iski masennus elokuussa. Nyt muistin ottaa D-vitamiinia ja masennus hellitti syyskuun lopussa.
Anteeksi pitkä selitys, mutta kysymykseni on: Voiko D3-vitamiinia ottaa 25-50 mg / päivä vuoden ympäri? Onko vaara että saan yliannoksen D-vitamiinia jos onkin aurinkoinen kesä? Onko muilla näin selvästi yhteys D-vitskujen ja masennuksen välillä? Onko tästä tutkimustietoa? Mikä on se mekanismi joka saa D-viatmiinin auttamaan masennuksessa? Olisin kiitollinen vastauksesta.
biponainen:
VastaaPoistaTässä pari mielenkiintoista linkkiä:
http://www.tiede.fi/keskustelut/laaketiede-ja-terveys-f11/tapaus-d-vitamiini-t30602-496.html Täällä noita mielialajuttuja provided by Neonomide ;)
ja
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/77/1/204
"Heaney and colleagues discover that healthy humans use between 3000 – 5000 IU of vitamin D a day (if they can get it). This is approximately 10 times more than what the Food and Nutrition Board says is adequate intake."
Mulla on toistaiseksi sellainen käsitys, että jopa 250µg aikuiselle vuoden ympäri on aikalailla ongelmaton, ja jotkut tarvitsevatkin sen verran, jotta ne tasot pysyisivät mukavan ylhäällä, lähes 200nmol/l tasolla.
Kiitos Valtsu!! Luin tiede keskustelun. Oikein hyvää tietoa oli siellä. Jatkan D-vitamiinien ottamista.
VastaaPoistaTuli kehotus etsiä ..." tähän keskusteluun joku tutkimus, joka näyttäisi alle 200 nmol/l kalsidiolitasojen tai alle D3-vitamiinin 15 000 IU päiväannoksesta olevan haittaa aikuiselle..."
VastaaPoistaEn löytänyt.
Tämä on ollut tärkeä keskustelu.
Terveyskeskuslääkäri
Noin 15 prosenttia suomalaisista sikainfluenssan riskiryhmissä
VastaaPoistajulkaistu tänään klo 11:26, päivitetty tänään klo 16:14
Reilut 800 000 suomalaista, eli yli 15 prosenttia väestöstä kuuluu johonkin sikainfluenssan riskiryhmään, kirjoittaa Turun Sanomat. Arvio perustuu Tilastokeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laskelmiin.
THL:n mukaan riskiryhmiin kuuluvat alle kolmivuotiaat lapset, raskaana olevat ja osa pitkäaikaissairaista. Ihminen kuuluu riskiryhmään, jos hän on jostain syystä alttiimpi sairastumaan sikainfluenssaan kuin keskivertosuomalainen.
Raskaana olevat sairastuvat sikainfluenssaan muita helpommin, koska raskaus heikentää vastustuskykyä. Alle kolmivuotiaat taas eivät ole ehtineet kehittää vastustuskykyä taudille.
Lisäksi sydän- ja keuhkosairaat ja vanhukset ovat riskiryhmissä. Sairaalloisesti ylipainoiset lisättiin riskiryhmäksi, koska Amerikassa todettiin, että suuri osa sikainfluenssaan kuolleista oli ylipainoisia.
YLE Uutiset
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/08/noin_15_prosenttia_suomalaisista_sikainfluenssan_riskiryhmissa_947518.html
Olenko kyklooppi, vai löytyykö korrelaatio?
Neonomidella on Crohn, minulla lievä alkoholismi, toisella tulosparannus. Mistä motivaatio? Tuottavuus? (lyhennän l. moderoin)
Parin ohjuspatterin verran rahaa tutkimukseen, D sekä yleinen nutritioniikka? Me olemme palkanneet nämä ihmiset tekemään työtä yhteiseksi hyväksi?
Pahoittelen pateettisuutta, :)
Laventakaa, mikä syö meidän Deet, tuskin lapamato. Kuinka tästä eespäin?
OK!
Eikö herätä vähän kysymyksiä kun ei törmää yhteenkään selvitykseen miten se d-vitamiini toimii positiviisesti? Vaikkakin Marshallin teoria on kiistelty niin hänen ryhmänsä selvitystä 025D ja 125D toiminnasta elimistössä molekyylitasolla ei kukaan ole vielä voinut kiistää tai esittää omaansa tilalle.
VastaaPoistaAlhaisen 025D:n arvon ja syövän yhteys on aivan esitetyn teorian mukainen. Alhainen 025D:n arvo kertoo, että elimistössä on taistelu menossa (vastaavasti 1,25D:n arvot korkealla). On aika todennäköistä, että näille henkilöille voi syöpä "syttyä" helpommin tai voi olla jo vaikka syttynyt
Suurella osalla väestöstä elimistö huolehtii itse riittävän d-vitamiinin saannista ja sen pitämisestä optimaalitasolla.
VastaaPoistaVoi tietysti olla, että on yksilöitä joiden immuunipuolustus on vioittunut ja liian ärhäkkä ja he hyötyvät lisätystä d-vitamiinista. D-vitamiinin näin ollen toimii kortisolin tavoin tukahduttaen immuunipuolustusta ja bakteerijätösten aiheuttamia oireita (masennus ym.).
D-vitamiinannostuksia ei kuitenkaan pidä mennä tekemään näiden poikkeusryhmien perusteella.
"Vaikkakin Marshallin teoria on kiistelty niin hänen ryhmänsä selvitystä 025D ja 125D toiminnasta elimistössä molekyylitasolla ei kukaan ole vielä voinut kiistää tai esittää omaansa tilalle."
VastaaPoistaHieman ylempänä oli tällainen linkki: http://stuff.mit.edu/people/london/universe.htm
Osaat varmaan kertoa, mikä tuossa kritiikissä mättää. Se, ettei se puhu Marshallin teorian puolesta? Ei puhukaan! ;)
Melko hyvä tekstiä kyllä. Ja paljon hyviä pointteja. Siitä voi kuitenkin vain vetää sen johtopäätöksen, että emme oikeasti tiedä miten homma menee. Siitä kertoo tekstin runsaat viittaukset eri tyyppisiin ja tasoisiin artikkeleihin ja tutkimusten yhteenvetoihin.
VastaaPoistaTutkittavaa kyllä vielä riittää.
Hieno nähdä, että Marshallin teoria saa noin tiedemaailmaa liikkeelle. Tässä on sittenkin jotakin. Eihän sitä yleensä olla ihan turhia teorioita maahan lyöty ja haukuttu. Joku jumalan poikakin joutui joskus pelokkaiden ahdisteltavaksi :).
VastaaPoistaJos ei muuten niin saa ainakin ajatusta liikkeelle ja kenties joku tutkijakin saa ahaa-elämyksiä
Enpä ole nähnyt montaakaan aihetta, josta ei saisi kaivettua sitä tukevia tutkimuksia...
VastaaPoista"Hieno nähdä, että Marshallin teoria saa noin tiedemaailmaa liikkeelle."
VastaaPoistaAivan totta. Kovasti saa liikkeelle:
"I will not write again about Dr. Marshall's theories. No one in the vitamin D field takes him seriously." - John Jacob Cannell MD
;)
Katsotaan miten edetään. Mielenkiinnolla odotan tietoa Marshallin ja porukoiden keväällä aloittamasta tutkimuksesta Kiinassa.
VastaaPoistaKiinalaistenhan on haettava kustannustehokkaita keinoja pitääkseen valtavan väestönsä terveydenhuollon kustannukset hallinnassa.
"I will not write again about Dr. Marshall's theories. No one in the vitamin D field takes him seriously." - John Jacob Cannell MD
VastaaPoista...eikös se joku osuvasti sanonut jotakin Jeesuksen kohtelusta
Joo on se kyllä armoton tuo lääkäreitten ja tieteen maailma. Antti Heikkilääkin pistetään kun sikaa markkinoilla koko ajan. Olisikohan se niin, että mitä enemmän kavereita mollataan sitä vakavemmin ne pitäis ottaa
VastaaPoistaMaailma ei kehity jos kaikki vaan nyökyttelee ja seuraa luokan isointa. Jonkun pitää huolehtia myös siitä, että ihmiskunta kehittyy ja löytää uusia suuntia.
VastaaPoistaMaailman Heikkilöillä ja Marsalleilla on iso rooli. Roolien merkitykset nähdään kun aikaa kuluu.
Hieman vaikea ymmärtää miten viimeisimmät kommentit edistäisivät keskustelua D-vitamiinin saantisuosituksista. Pidetään keskustelu asiallisena. Kiitos.
VastaaPoistaPesen käteni.... Google, 'fda vitamin d'
VastaaPoista"Vitamin D discovery outpaces FDA decision making.
Marshall TG.
School of Biological Sciences and Biotechnology, Murdoch University, Western Australia. trevor.m@autoimmunityresearch.org
The US FDA currently encourages the addition of vitamin D to milk and cereals, with the aim of reducing rickets in children and osteoporosis in adults. However, vitamin D not only regulates the expression of genes associated with calcium homeostasis, but also genes associated with cancers, autoimmune disease, and infection. It does this by controlling the activation of the vitamin D receptor (VDR), a type 1 nuclear receptor and DNA transcription factor. Molecular biology is rapidly coming to an understanding of the multiplicity of roles played by the VDR, but clinical medicine is having difficulty keeping up with the pace of change. For example, the FDA recently proposed a rule change that will encourage high levels of vitamin D to be added to even more foods, so that the manufacturers can claim those foods "reduce the risk of osteoporosis". The FDA docket does not review one single paper detailing the transcriptional activity of vitamin D, even though, on average, one new paper a day is being published on that topic. Nor do they review whether widespread supplementation with vitamin D, an immunomodulatory secosteroid, might predispose the population to immune dysfunction. This BioEssay explores how lifelong supplementation of the food chain with vitamin D might well be contributing to the current epidemics of obesity and chronic disease. (c) 2008 Wiley Periodicals, Inc."
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18200565
Semmosta, KVN, GS (katovittunetistä, googlaa se)
Pysytään asiassa.
Tulen näköjään hieman jälkijunassa tähän keskusteluun. En ole ehtinyt läheskään kaikkia kommentteja lukea, mutta ole aika lailla samoilla linjoilla Neonomiden kanssa, tosin en kaikkea hänen kirjoittamaansakaan ole vielä lukenut. Neonomiden tutkimus- ja muut linkit ovat erinomaisia, kannattaa tutustua. Ja kuten Neonomide mainitsi lisää linkkejä ja kommentteja aiheesta löytyy veteraaniurheilijan viime vuotisen blogiartikkelin Suomessa oli huono kesä - pitäisikö olla huolestunut D-vitamiinin riittävyydestä? yhteydessä käydystä keskustelusta.
VastaaPoistaMielestäni kannattaa lukea myös amerikkalaisen kardiologi William Davisin D-vitamiiniaiheisia artikkeleita hänen blogissaan The Heart Scan Blog, ne löytyvät esim. tällä linkillä. Davis seuraa tarkasti ravitsemustutkimuksia ja käyttää praktiikassaankin myös D-vitamiinia, joten omakohtaistakin empiiristä tuntumaa löytyy.
USAssa ollaan muuten päivittämässä D-vitamiinisuosituksia, muodostettu komitea on jo pitänyt ainakin pari kokousta ja tuloksia odotetaan jo ensi keväänä.
Kuten Neonomide, Daviskin on kuitenkin sitä mieltä, että D-vitamiinin saannista ei voida antaa yleisiä suosituksia, koska tarve henkilötasolla vaihtelee niin paljon. Tarve onkin määritettävä yksilöllisesti mittaamalla seerumin kalsidioli (25(OH)D) muutamia kertoja supplementaation alkuvaiheissa, kunnes se asettuu halutulle tasolle. Davis kuitenkin arvioi, että noin 60-70 ng/ml (150-175 nmol/l) kalsidiolitason saavuttamiseen naiset tarvitsevat keskimäärin noin 4000-5000 IU (100-125 µg) ja miehet noin 6000 IU (150 µg) D3-vitamiinia päivässä.
D-vitamiinin vaikutuksesta immuunipuolustukseen voisi sanoa, ettei se säätelee sitä, ei heikennä. Luontaista immuniteettia (innate immunty) se vahvistaa, mikä lisää suojaa uusia mikrobeja vastaan. Yliaktiivista immuunijärjestelmää se taas hillitsee ja hankittu immuniteetti voi hieman heikentyä.
Tuoreessa katsausartikkelissa How to optimize vitamin D supplementation to prevent cancer, based on cellular adaptation and hydroxylase enzymology. Anticancer Res. 2009 Sep;29(9):3675-84 Reinhold Vieth, eräs D-vitamiinitukimuksen kuumimpia nimiä, toteaa, että kalsidiolitason (25(OHD-tason) suuret kausivaihtelut voivat olla haitallisia ja että kalsidiolitason tulisi olla vakaa sen lisäksi, että se on riittävän korkea. Näillä leveysasteilla tähän päästään vain käyttämällä D-vitamiiniravimtolisiä pimeänä vuodenaikana.
Edellisestä viestistäni jäi nähtävästi pois linkki tuohon Viethin uuteen artikkeliin. Se on
VastaaPoistaHow to optimize vitamin D supplementation to prevent cancer, based on cellular adaptation and hydroxylase enzymology. Anticancer Res. 2009 Sep;29(9):3675-84 eli http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19667164
No niin...sieltä se tuli. Hienoa, että ainakin Matti Narkia tietää mitä d-vitamiini tekee. Kaikki vaan popsimaan pillereitä...
VastaaPoistaKatsoppa vielä vaikka Kummituksen viesti kertaalleen läpi.
Kiitos Matille mielenkiintoisista tutkimuksista. Tarkkaan kun lukee niin Reinhold Vieth kylläkin viestittää, että koko d-vitamiinin toimintamekanismia ei tunneta vielä tarkkaan ja tutkimuksia on syytä jatkaa. Kuten lähes kaikki tämän alueen tutkimukset tekevät.
VastaaPoistaYhdysvalloissa ovat tosiaan miettimässä d-vitamiiniannostusta. Siellä se on isoa liiketoimintaa ja rahaa/lobbareita liikkuu joten uskon, että suositusta tullaan nostamaan. Pelkäänpä vaan, mitä tästä pitkällä tähtäimellä kehkeytyy.
Anonyymi antaa ymmärtää, että D-vitamiinin toiminta ihmiskehossa pitäisi täydellisesti ymmärtää ennen kuin saantisuosituksia voitaisiin nostaa.
VastaaPoistaAjatus on varmaankin ylevä, mutta totuus on, että siinä tapauksessa minun elinikänäni ei D-vitamiinin annostusta voitaisi nostaa. D-vitamiinin vaikutukset kehoon ovat niin moninaiset, että sen aineenvaihdunnan täydellinen ymmärtäminen kestää varmaan vielä muutaman vuosikymmenen. Samaa pätee muuten lähes kaikkiin ravintoaineisiin ja lääkkeisiin. Vai ymmärretäänkö esimerkiksi kalsiumin toiminta ihmiskehossa täydellisesti?
En meinannut odottaa niin kauaa.
Siitä syystä minusta kokonavaltaisimman käsityksen vaikutuksista saa, kun pitkillä seurantatutkimuksilla kartoitetaan D-vitamiinin vaikutusta kaikkeen sairastuvuuteen ja elinajanodotukseen.
Mitä sillä on väliä ymmärtääkö kaiken (ainakaan näin maallikon näkökulmasta), jos tulokset ovat hyviä?
Ei se silti sitä tarkoita, etteikö lisää tutkimusta tarvittaisi, mutta joskus pitää päättää, että missä vaiheessa näyttö on riittävä.
Harvoin törmää näin selvään näyttöön kuin nyt D:n kohdalla on. Lääkkeetkin pääsevät köykäisemmällä tarkastelulla myyntiin.
Kyllä mielestäni asiat on hyvä tutkia ennen kuin hutkitaan. Mielestäni silloin kun puhutaan yhden yksittäisen vitamiinin annostuksen lisäämisestä ollaan aina vaarallisilla vesillä. Elimistö on kuitenkin sen verran monimutkainen systeemi. Luulisi olevan riittävästi esimerkkejä historiasta, joissa on menty täysin metsään katsomalla lyhyen aikavälin hyötyjä.
VastaaPoistaNyt kun d-vitamiinista alkaa tulemaan pitkien tutkimusten tuloksia (seuranta 20-30 vuotta) tulee esiin myös negatiivisia ominaisuuksia (mm. astman ym. allergioiden lisääntyminen).
Kiitos Matti Narkia asiantuntevasta kommentistasi. Sinua ehdittiin jo kaivata täällä vaatimattomassa terveysblogissani. Huomaan, että olet saanut Magnolia -katastrofin selvitettyä. Aiotko "nightsurfer" siirtää kaiken Magnolia sisällön Diigoon?
VastaaPoistahttp://www.diigo.com/profile/nightsurfer
Anonyymi:
VastaaPoista"Nyt kun d-vitamiinista alkaa tulemaan pitkien tutkimusten tuloksia (seuranta 20-30 vuotta) tulee esiin myös negatiivisia ominaisuuksia (mm. astman ym. allergioiden lisääntyminen)."
Kuulostaa mielenkiintoiselta, pistätkö linkinkin tutkimukseen?
D-vitamiinilisien tarkoituksena on korvata se, että emme saa saa tuotettua tarpeeksi auringon UV-säteilyn avulla syntyvää D3-vitamiinia ihossamme näin pohjoisilla leveysasteilla muuta kuin parina kesäkuukautena olemalla ulkona keskipäivän aikaan.
VastaaPoistaSuurelta tuntuvat annostukset (125 mcg/d) vastaavat silti ainoastaan noin 15 minuutin auringossa oloa vähillä vaatteilla, joten annostuksilla ei pyritä mihinkää epäluonnollisiin tai ihmiselle vieraisiin D-vitamiinipitoiusuuksiin.
D-vitamiini on hormoni (leviää veren välityksellä kehossa ja vaikuttaa lukuisiin kohde-elimiin ja soluihin), joten jos joku aikoo odottaa, että lääketiede saa selville "D-vitamiinin lopulliset ja tarkat toimintamekanismit kehossa", niin loppuelämänsä saa odottaa. Hyvä tietysti, että aihetta tutkitaan, mutta sillä välin voi mielestäni turvallisin mielin jäljitellä auringon tuomaa D-vitamiinimäärää ja ottaa sen D-vitamiinilisän (125 mcg). Tällä annostuksella D-vitamiini ei kerry (kumuloidu) kudoksiin ja hyperkalsemian vaara esiintyy vasta reilusti suuremmilla pitoisuuksilla.
Paakkarin artikkeli on mainio ja suomeksi, siitä voi aloittaa jokainen tutustumisensa D-vitamiinin ja jatkaa vaikkapa Cannellin (http://www.whale.to/a/cannell.html) avulla perehtymistä aiheeseen. Viimeistään siinä vaiheessa tulee tilattua sitä D:tä itselleenkin.
"Anonyymi:
VastaaPoista"Nyt kun d-vitamiinista alkaa tulemaan pitkien tutkimusten tuloksia (seuranta 20-30 vuotta) tulee esiin myös negatiivisia ominaisuuksia (mm. astman ym. allergioiden lisääntyminen)."
Kuulostaa mielenkiintoiselta, pistätkö linkinkin tutkimukseen?"
Voisko olla tää:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15699498
?
Jos D3 lisäannostus olisi todella vahingollista niin kääntöpiirien välissä ei asuisi kukaan kuin täys Burkaan pukeutuneena (kärsivät D3 vajauksesta nytkin).
VastaaPoistaTuohon lasten astmatutkimukseen: tuolloin usein käytettiin D2:ta, joka on todettu monella tapaa erilaiseksi. Näkyy löytyvän jonkinmoinen määrä tutkimuksia, joissa D3 lievittää astmaa tai jopa poista lääkityksen tarpeen (itse olen voinut pudottaa jo puoleen, katsotaan kun annosta lisätään mihin päästään).
Jos on kovin peloissaan D3:sen haitallisuudesta niin on ehkä syytä tutustua A ja K2 lisäysten vaikutuksiin. K2 on ilmeisesti muutenkin varsin hyödyllinen lisä jos Ca:ta lisätään.
MLT
Lisätään tuohon hyödyllisten lisäravinteiden listaan vielä magnesium, jonka puutos saattaa tulla ilmeiseksi sen jälkeen, kun D:tä lisätään.
VastaaPoistaSe on totta, että kääntopiirien välissäkin on D3-vajausta. Herää kysymys, että miksi...Elimistö luo omat suojamekanismit jotka tummaihoisilla normaalisti toimii.
VastaaPoistaMonet täällä tuntuu olevan sellaisessa d-vitamiini uskossa ja hurmiossa, että on ihan sama mitä tuloksia pöytään jatkossa heitetään. Puoltavat tutkimukset menee läpi ilman kritiikkiä.
Toivon tosiaan, että d-vitamiini olisi se ihme mitä toitotetaan. Ihan omaa lastani ajatellen haluaisin kuitenkin varmistua asiasta.
Aika kummallisia väitteitä, että on niin monimutkainen aihe, ettei sitä voi odottaa ikinä todistettavaksi. Pelkällä uskollako tässä mennään? Varmasti saadaan mekanismit selville jos näin halutaan
Henri olettaa tietävänsä mikä on ihmisen normaali d-vitamiinitaso. Kukaan muu sitä ei tunnu tässä maailmassa tietävän.
VastaaPoistaMikä on esimerkiksi se normi ympäristö tai tila josta se mitataan? Ihmisen elimistö "tehtiin" aivan eri olosuhteisiin missä se on nyt. Esi-isillämme oli paksu karvoitus ihoa suojaamassa ja oleskeltiin suureksi osaksi luolissa. Välteltiin siis aurinkoa.
Aivan sama kuin on nyky ruokavalion kanssa. Viljat ja hiilarit tuli mukaan vasta hyvin myöhäisessä vaiheessa.
MLT:lle: Kyllä D2 on erilaista. Sitä elimistö hyödyntää paljon huonommin kuin D3:sta. Nähtäväksi jää kuinka paljon vakavampia vaikutuksia D3:n osalta tulee pitkissä tutkimuksissa
VastaaPoistaMLT:lle: Monet lääkkeet (kortisoli ym.) auttavat eri sairauden oireisiin (astma,Crohn,ALS). Näin hyvin todistettavasti tekee myös d-vitamiini. Mielestäni tästä ei voi vetää johtopäätöstä, että d-vitamiini parantaisi sairauden. Se voi jopa pitkällä tähtäimellä pahentaa sairautta.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä. Muun muassa statiinitutkimuksissa on havaittu, että statiinit kyllä vähentävät kuolemia muutaman vuoden periodilla mutta pidemmällä juoksulla kuolleisuus nousee korkeammaksi kuin placebo-ryhmillä. Erityisesti muut kuin sv-tautien aiheuttamat kuolemat.
VastaaPoistaTämän on epäilty johtuvan siitä, että elimistölle elintärkeän kolesterolin tuoton muuntelu (=vähentäminen tai suhteiden huonontaminen) häiritsee solujen aineenvaihduntaa. Kolesterolihan on jokaisessa solussamme tärkeä palikka.
Tämä voi olla d-vitamiinin osalta myös relevanttia. En usko, että yhtä ainesosaa vähentämällä tai lisäämällä voitaisiin saada isoja etuja elimistössä jossa vaikuttavat miljoonat eri tekijät.
In his slot, Dr. Reinhold Vieth was asked to speak on whether there was a safe upper limit/level of vitamin D. As he has stated in at least one paper, his answer was no. In his words, “A prolonged intake of 250 mug (10,000 IU)/d of vitamin D(3) is likely to pose no risk of adverse effects in almost all individuals in the general population.”[18]
VastaaPoistaDr. Vieth’s comments echoed those of Dr. Garland, who had earlier concluded, “The benefit/risk ratio for 2,000 IU/day of vitamin D is infinite.”
Obviously, we disagree. We take no comfort in the fact that a person, as demonstrated in case reports, can accidentally take several thousand times the recommended dose of vitamin D and still seem healthy after only several months – which is the only data Dr. Vieth provided. Our attention is directed towards long-term outcomes, time windows which correspond to the slow growth of chronic bacteria and other pathogens that may play a role in causing chronic disease. Also, the full negative effect of immunosuppressants (recall that we have found that 25-D acts as an immunosuppressant) can often only be noted after decades.
http://bacteriality.com/2009/08/10/iom/
Anonyymi:
VastaaPoista"Aika kummallisia väitteitä, että on niin monimutkainen aihe, ettei sitä voi odottaa ikinä todistettavaksi. Pelkällä uskollako tässä mennään? Varmasti saadaan mekanismit selville jos näin halutaan."
Saattaapi tulla yllätyksenä miten vähän todellisuudessa minkään asian mekanismeja oikeastaan tunnetaankaan.
Oma paras asiantuntemukseni on enempi luonnontieteellistä, mutta onko sielläkään mikään selvinnyt vaikka kuinka tutkitaan? Ja asiat ovat sentään kertaluokkaa helpompia, kun elollinen luonto ei ole mukana sotkemassa.
Esimerkiksi gravitaatio? Ei siitäkään oikeastaan ymmärretä paljon mitään, vaikka se on ollut jo satoja vuosia tutkimuksen kohteena.
Voisitko kertoa esimerkin jonkun aineen aineenvaihdunnasta ja mekanismeistä, joka jo tunnetaan täydellisesti?
Aikaisemmin sepustelin tällaista_
VastaaPoista"Kuten Neonomide, Daviskin on kuitenkin sitä mieltä, että D-vitamiinin saannista ei voida antaa yleisiä suosituksia, koska tarve henkilötasolla vaihtelee niin paljon. Tarve onkin määritettävä yksilöllisesti mittaamalla seerumin kalsidioli (25(OH)D) muutamia kertoja supplementaation alkuvaiheissa, kunnes se asettuu halutulle tasolle."
Tri Davis selittää miksi näin on blogiartikkelissaan The Heart Scan Blog: Vitamin D for Peter, Paul, and Mary
mm. seuraavasti:
"Why is it that vitamin D deficiency can manifest in so many different ways in different people? One big reason is something called vitamin D receptor (VDR) genotypes, the variation in the receptor for vitamin D.
It means that vitamin D deficiency sustained over many years in:
Peter yields prostate cancer
Paul yields coronary heart disease and diabetes
Mary yields osteoporosis and knee arthritis.
Same deficiency, different diseases.
VDR genotype-determined susceptibility to numerous conditions have been identified, including Graves' thyroiditis, osteoporosis and related bone demineralization diseases, prostate cancer (Fok1 ffI genotype), ovarian cancer, rheumatoid arthritis, breast cancer (Fok1 ff), birth weight of newborns, melanoma and non-melanoma skin cancers, insulin resistance and metabolic syndrome, susceptibility to type I diabetes, Crohn's disease, and neurological or musculoskeletal deterioration with aging that leads to falls, respiratory infections, kidney cancer, even periodontal disease.
Why is it that the dose of vitamin D necessary to reach a specific level differs so widely from one person to the next? VDR genotype, again. Variation in blood levels of 25-hydroxy vitamin D from a specific dose of vitamin D can vary three-fold, as shown by a University of Toronto study. In other words, a dose of 4000 units per day may yield a 25-hydroxy vitamin D blood level of 30 ng/ml in Mary, 60 ng/ml in Paul, and 90 ng/ml in Pete--same dose, different blood levels."
"Ihmisen elimistö "tehtiin" aivan eri olosuhteisiin missä se on nyt. Esi-isillämme oli paksu karvoitus ihoa suojaamassa ja oleskeltiin suureksi osaksi luolissa. Välteltiin siis aurinkoa."
VastaaPoistaÖh... siis että mitä? Me olemme olleet vähäkarvaisia, afrikkalaisia ihmisapinoita jo hyvän aikaa. Varhainen ihminen ei voinut kehittymisprosessinsa aikana mitenkään täysin välttyä savannille paistavalta auringolta, vaikka olisi sitä jonkin verran vältellytkin.
Nyt kun evoluutio tuli puheeksi, voisi linkittää aiheeseen liittyvän, uunituoreen tiedeuutisen ja lainata siitä muutaman kohdan:
"A new study has concluded that one key part of the immune system, the ability of vitamin D to regulate anti-bactericidal proteins, is so important that is has been conserved through almost 60 million years of evolution and is shared only by primates, including humans - but no other known animal species."
Adaptiivisesta immuniteetista:
"In primates, this action of "turning on" an optimal response to microbial attack only works properly in the presence of adequate vitamin D, which is actually a type of hormone that circulates in the blood and signals to cells through a receptor."
"Vitamin D prevents the "adaptive" immune response from over-reacting and reduces inflammation, and appears to suppress the immune response. However, the function of the new genetic element this research explored allows vitamin D to boost the innate immune response by turning on an antimicrobial protein. The overall effect may help to prevent the immune system from overreacting."
"It's essential that we have both an innate immune response that provides an immediate and front line of defense, but we also have protection against an overreaction by the immune system, which is what you see in sepsis and some autoimmune or degenerative diseases," Gombart said. "This is a very delicate balancing act, and without sufficient levels of vitamin D you may not have an optimal response with either aspect of the immune system."
"Any one, or some combination of those biological roles may be why vitamin D-mediated regulation of the antimicrobial peptide has been conserved in every primate species ever examined for its presence, researchers said, and did not disappear long ago through evolutionary variation and mutation. The evolution of primates into many different families and hundreds of species has been carefully tracked through genetic, molecular sequence and fossil studies, but the presence of this regulatory element in primates is still largely the same as it's been for more than 50 million years."
http://www.physorg.com/news169831861.html
Tutkija siis painottaa, että ihminen ja muut kädelliset tarvitsevat tarpeeksi d-vitamiinia tämän prosessin ylläpitämiseksi.
Muistan Michael Holickin puhuneen jollain videolla mm. gorillojen ja liskojen d-vitamiinipuutteen hoidosta, ikävät seuraamukset niillekin on vajeesta. En löytänyt linkkiä.
Mielenkiintoinen keskustelu tästä tuli. :)
VastaaPoistaKuten jo siinä edellisessä pitkässä D-vitamiiniketjussa minua mietitytti asiat jotka lisäävät Deen kulutusta. Nyt olen oppinut että eräät sairaudet näyttäisi vaikuttavan sen kulutukseen. Lisäksi kun 25D muutetaan aktiiviseen muotoon 1,25D niin "temput" tehtyään se hajotetaan ja puretaan "roskiin" eli sitä ei kierrätetä tai aktivoida uudelleen kuten esim. joitain solunsisäisiä antioksidantteja mm. C-vitamiinin kautta.
Eikö ole niin että VDR:llä ja 1,25Deellä on tärkeä rooli makrofagien aktivoinnissa mm. silloin kun eteen tulee tuhottavia viruksia tai bakteereja? Virusten ja bakteerien lisäksi makrofagit näyttäisivät näyttelevän jotain roolia myös verisuonten kolesteroliaineenvaihdunnassa; plakkien vaahtosolut koostuvat täynnä ylisyöneitä hajonneita makrofageja. Makrofageista muodostuvien plakkien syntyyn vaikuttaa mm. koholla oleva verensokeri sekä pieni hapettunut ox-LDL. Mitä enemmän immuunijärjestelmää aktivoivaa hapettunutta LDL:ää syntyy sitä enemmän D-vitamiinia kuluu; olenko yhtään kärryillä?
Jos asia on noin niin silloinhan D-vitamiinin puute kansantasolla voisi olla ainakin osin merkkinä siitä että elintavat eivät ole sydän- ja muun terveyden kannalta ollenkaan optimaaliset. Dee pitää hommaa kasassa niin pitkään kunnes kulutus ylittää saannin ja sairautta ajavat tekijät saavat voiton ja syntyy "puutos" eli matala 25-D pitoisuus.
Kardiologi Davies on kirjoittanut todella paljon ravintotekijöistä joilla on epäsuotuiset vaikutukset kolesteroliarvoihin ja tätä taustaa vasten samat asiat voisivat vaikuttaa (immuunijärjestelmän "turhan" kuormittamisen kautta) myös kaikkien muiden nykyajan vitsausten yleistymiseen (suolistosairaudet, autoimmunisairaudet, MBO, T2DM, ylipaino, sepelvaltimotauti jne.).
Josko joku Deen kiemuroihin perehtynyt voisi oikaista ja kommentoida?
"Eikö ole niin että VDR:llä ja 1,25Deellä on tärkeä rooli makrofagien aktivoinnissa mm. silloin kun eteen tulee tuhottavia viruksia tai bakteereja? Virusten ja bakteerien lisäksi makrofagit näyttäisivät näyttelevän jotain roolia myös verisuonten kolesteroliaineenvaihdunnassa;"
VastaaPoistaNimenomaan. Mutta ajatteleppa kuinka häränpyllyä tämä nykyinen malli heittää jos ja kun todetaan, että 025D (taso jota nyt seurataan veressä) itse asiassa laskee 1,25D:n tasoja ja siten VDR:n toimintaa. Eli matala 025D:n taso on merkki meneillään olevasta immuunitaistelusta elimistössä (jolloin 1,25D määrä on koholla).
Mielenkiintoinen ketju. Tässä pitäisi näköjään ottaa kantaa joko isoa liiketoimintaa pyörittävän lääke- ja elintarviketeollisuuden puolesta tai olla pienen mahdottomia sairauksia vastaan taistelevan ryhmän puolella joka suosittaa pillerirallin ja ruuan manipuloinnin lopettamista.
VastaaPoistaKunnon porvarina kanta on selvä. Eikun pillerikauppaan ja rahaa kiertämään. Päästään tästä lamastakin...:)
Juha V
Anonyymillä on hieman normaalista poikkevat käsitykset hominidien kehityksestä. Ihminen on ollut karvaton jo todella kauan ja luola-asuminen on varsin uusi ilmiö ja sattuneesta syystä rajoittunut vain sinne missä luolia on!
VastaaPoistaKuten joku tuossa totesi niin ihminen on todellakin "suunniteltu" (= evolutiivisesti sopeutunut) runsaaseen auringonvaloon ja siitä seuraavaan D vitamiinipitoisuuteen. Se, että täällä kaukana pohjoisessa jotenkin pärjäämme on vain osoitus sopeutumisesta, josta kyllä ilmeisesti maksamme korkean hinnan rajusti kohonneina sairastumisina useisiin sairausryhmiin. Viimeaikaiset tutkimukset viittaisivat siihen, että useimmissa niissä on autoimmuunikomponentti, joka hyvin sopisi yhteen D vitamiinin vajauksen kansssa.
Marshallin väite D vitamiinin vahingollisuudesta on erittäin omituinen jos sitä tarkastelee korkean (= luonnollisen) vitamiinipitoisuuden omaavien ihmisten sairauksia vasten. Tähän tilastoon verraten hän on täysin ulkona koko asiasta. Toisaalta voi hyvinkin olla, että transientti liian alhaisesta pitoisuudesta normaaliin voi aiheuttaa häiriöitä jos se tehdään liian nopeasti, mutta se on ihan eri asia.
Tuo luonnollinen d vitamiinin hankintatapa olla auringossa on meille ylen vaaleaihoisille helposti epäterveellisempi kuin kuin saman tarvittavan määrän syöminen pillereinä tai ravintolisinä. Johtuu ilmeisesti UV A komponentista, jota luonnollinen melaniini absorboi aika tehokkaasti.
Jotkut tutkimukset antavat viitettä siihen miksi vaste D vitamiiniin on joissain suhteissa epälooginen. Ilmeisesti sieltä löytyy pitoisuus, jossa osa vitammiiniin liittyvistä mekanismeista alkaa toimia ja osa ei. Tällä olisi selitettävissä "vajaiden" pitoisuuksien aiheuttamat ongelmat.
Eli vaste olisi seuraava: aivan liian alhaisilla pitoisuuksilla kaikki muut paitsi aivan välttämättömät vitamiiniin liittyvät toimiinnot eivät toimi. Autoimmuunisairaudet jylläävät.
Nostettaessa pitoisuutta osa normaaleista toiminnoista käynnistyy, mutta osa tarpeellisista ja tasapainottavista ei. Edelleen virhetiloja.
Päästäessä normaaleihin pitoisuuksiin em. virhetilat korjaantuvat ja ollaan siinä missä pitäisi.
Jotta tuo siirtyisi yleiseen lääketieteelliseen käsitykseen tarvittaisiin aika iso ajatustapamuutos. Tämä lääkepohjainen ajattelu ei oikein tuossa toimi. Pitäisi lääkäreidenkin tunnustaa, että ravinto- ja ympäristöpohjainen terveysajattelukin on joskus paikallaan.
MLT
Tuolla tiede.fi keskustelussa on muutamia uusia pointteja, vilkaiskaa.
VastaaPoistahttp://www.tiede.fi/keskustelut/laaketiede-ja-terveys-f11/tapaus-d-vitamiini-t30602-2235.html
Itse nappailen 125 mcg päivässä ainakin ensi kevääseen, mikäli hengissä kestän. Omalla vastuulla.
Westie pohti tuossa aiemmin mikä kuluttaa Deetä elimistössä. Minua kiinnostaa ravintoaineiden kohdalla tämä erityisesti. Neo on maininnut muun muassa elimistön happamuuden eräänä tekijänä. Sokeri, pullamössö, jne., eli samat möröt jotka lihottaa. Olet mitä syöt. Joskus on melko happamat fiilikset!
VastaaPoistaVaatisi melkoisen jättitutkimuksen, että saataisiin mukaan kaikki vaikuttavat tekijät, Deen analogit magnesium, kalsium, AK-vitskut, B-vitskut, sinkki, boori, fosfori, jodi ymym..
Vuan suattaap sitä olla turhempiakin kohteita tutkimukselle!
Laitetaan tämä vielä:
VastaaPoista"Background: Hypovitaminosis D is prevalent in youth worldwide, but the safety of vitamin D at doses exceeding 200 IU/d is unknown in this age group. We assessed the safety of high doses of vitamin D3 administered to apparently healthy schoolchildren.
Methods: To assess short-term safety, 25 subjects randomly received placebo or vitamin D3 at doses of 14,000 IU/wk for 8 wk. To assess long-term safety, 340 subjects randomly received placebo, vitamin D3 as 1,400 IU/wk or 14,000 IU/wk for 1 yr. Biochemical variables were monitored at 0, 2, 4, 6, and 8 wk and 8 wk off therapy in the short-term study and at 0, 6, and 12 months in the long-term study.
Results: In both the short- and long-term studies, mean serum calcium and 1,25-hydroxyvitamin levels did not change in any group. In the short-term study, mean 25-hydroxyvitamin concentrations increased from 44 (± 11) to 54 (± 19) ng/ml in the treated groups (P = 0.033). In the long-term study, mean 25-hydroxyvitamin D levels increased from 15 ± 8 to 19 ± 7 ng/ml (P < 0.0001) in subjects receiving 1,400 IU/wk and from 15 ± 7 to 36 ± 22 ng/ml (P < 0.0001) in the group receiving 14,000 IU/wk. No subject developed vitamin D intoxication.
Conclusion: Vitamin D3 at doses equivalent to 2000 IU/d for 1 yr is safe in adolescents and results in desirable vitamin D levels."
Joyce Maalouf, Mona Nabulsi, Reinhold Vieth, Samantha Kimball, Rola El-Rassi, Ziyad Mahfoud and Ghada El-Hajj Fuleihan
Calcium Metabolism and Osteoporosis Program (J.M., R.E.-R., G.E.-H.F.), Department of Internal Medicine and Department of Pediatrics (M.N.), School of Medicine, and Department of Epidemiology and Population Health (Z.M.), School of Health Sciences, American University of Beirut, Beirut, Lebanon 113-6044; and Departments of Nutritional Sciences (R.V., S.K.) and Laboratory Medicine (R.V.), University of Toronto, Toronto, Canada M5S 3E2
http://jcem.endojournals.org/cgi/content/abstract/93/7/2693
Tämä vielä, netin syövereistä pursuaa. En jaksa lukea koko juttua nyt. Lainaan pätkän tähän.
VastaaPoistaVitamin D Signaling, Infectious Diseases, and Regulation of Innate Immunity
"One small but intriguing study worthy of follow up found that elderly women undergoing long-term treatment with vitamin D as an antiosteoporosis agent had a significantly lower rate of Helicobacter pylori infections than women in an untreated control group (44). There have also been a number of studies examining the potential role of vitamin D in protection against upper and lower respiratory tract infections, which can be caused by a variety of etiological agents, many of which are viral (14, 57, 102). Subclinical vitamin D deficiency was associated with severe lower respiratory tract infection in an Indian study (97), and clinical vitamin D deficiency was associated with a 13-fold-increased risk of pneumonia in Ethiopian children (58). A Finnish study found that there was an association between serum 25D concentrations of less than 40 nM (16 ng/ml) and a range of acute respiratory infections (sinusitis, tonsillitis, otitis, bronchitis, pneumonia, pharyngitis, and laryngitis) in young army recruits (46)."
http://iai.asm.org/cgi/content/full/76/9/3837
Kummituksen tutkimus on mielenkiintoinen mutta en sanoisi 1 vuoden tutkmusta vielä pitkän ajan tutkimukseksi. Alkoholikin on ensimmäiset 10 vuotta pelkästään terveydeksi :)
VastaaPoistaHyvä on pitää myös mielessä, että tutkimustuloksia tulee sekä d-vitamiinia puoltavia että niitä jotka ei totea d-vitamiinilla olevan vaikutusta. Usein kuitenkin vain ne tutkimukset nostetaan esiin jotka eivät positiivista yhteyttä todenneet.
Useat tutkimukset myös perustuvat toisiin tutkimuksiin ja niihin viitataan. Eli syntyy melkoinen pyramidi, jossa harva enää pysyy kärryillä.
Ymmärrän, että tämä on kiintoisa aihe ja hienoa, että on näin paljon fanaattisia asian puolesta ja vastaan olevia henkilöitä.
VastaaPoistaMinun mielestä on hyvä muistaa (kuten täällä jossain välissä muistutettiin), että monilla lääkkeillä ja ainesosilla on hyviä vaikutuksia pitkään ennen kuin haittavaikutukset alkaa tulla eikä kaikille välttämättä niitä tulekaan (esim. steroidien käyttö). Vasta kun pidemmän ajan tuloksia tulee ja/tai ihmisen ymmärrys asioista kehittyy, tulee näitä ahaa-elämyksiä eri asioiden ja lääkkeiden suhteen.
Juha V
Kärryillä tässä koetetaan pysyä, jos pudotaan niin kavutaan takaisin!
VastaaPoista(vrt. 'on the wagon':))
P.S On niitä pitkäaikaistutkimuksia, mm. suomessa tehty diabetestutkimus kolmenkymmenen (?) vuoden ajalta.
D rulas.
Täältä tähän, näihin sanoihin.
"Minun mielestä on hyvä muistaa (kuten täällä jossain välissä muistutettiin), että monilla lääkkeillä ja ainesosilla on hyviä vaikutuksia pitkään ennen kuin haittavaikutukset alkaa tulla eikä kaikille välttämättä niitä tulekaan (esim. steroidien käyttö). Vasta kun pidemmän ajan tuloksia tulee ja/tai ihmisen ymmärrys asioista kehittyy, tulee näitä ahaa-elämyksiä eri asioiden ja lääkkeiden suhteen."
VastaaPoistaNyt on hyvä muistaa, että kyse ei ole mistään uudesta lääkkeestä, vaan pyrkimyksestä palauttaa d vitamiinitaso normaaliksi.
Tuota D vitamiinitutkimusta on tehty joitakin miljoonia vuosia ja tuloskin on tiedossa: "Tarvitaan".
"Hyvä on pitää myös mielessä, että tutkimustuloksia tulee sekä d-vitamiinia puoltavia että niitä jotka ei totea d-vitamiinilla olevan vaikutusta. Usein kuitenkin vain ne tutkimukset nostetaan esiin jotka eivät positiivista yhteyttä todenneet."
Jos hyväksytään, että joillakin D vitamiinin vaikutuksilla on raja-arvo, niin on ymmärrettävää, että tuon raja-arvon alapuolella ei tapahdu paljon mitään. Toisaalta on aivan poikkeavaa jos tutkimustulokset ovat joka puoltavia tai "ei vaikutusta", tuo on todella harvinaista. Voisi jopa sanoa, että savuava ase löytyi.
MLT
Kevennyksenä tähän väliin, on tiedettä tehty ennenkin,
VastaaPoistahttp://jn.nutrition.org/cgi/reprint/6/5/443.pdf
Jäkälien vitamiinipitoisuuksista vuodelta 1932.
Ja tästä eteenpäin,
"Fish make vitamin D from the precursor of vitamin D found in algae. In the higher mammals, vitamin D is made from precursors in lichen and green grass. Reindeer fat, for example, is a good source of vitamin D because reindeer feed on lichen. Vitamin D will be found in the butterfat of ruminant animals that feed on green grass, and in pigs that spend time in the sunlight. (Pigs resemble humans in that they convert sunlight to vitamin D.) Eggs will contain vitamin D if the chickens have obtained it from insects or fishmeal. Salmon must feed on algae in order to store vitamin D in their fat. Thus, modern farm-raised salmon are poor sources of this essential nutrient."
Edelliseen en laita linkkiä, on hörhöhkön oloinen Ph.D, lainaus kuitenkin mielestäni OK. Tsekatkaa
westonaprice.org, fat soluble vitamins.
veteraaniurheilija kirjoitti...
VastaaPoista"Huomaan, että olet saanut Magnolia -katastrofin selvitettyä. Aiotko "nightsurfer" siirtää kaiken Magnolia sisällön Diigoon?"
Maagnolia oli valitettavasti niin täydellinen katastrofi, ettei sieltä mitään saanut pelastettua. Jotakin vähemmän tuoretta dataa olen saanut siirrettyä Deliciousista, johon ennen lähetin samat kirjanmerkit kuin Magnoliaan, kunnes Magnoliassa tehdyt muutokset estivät tämän. Diigon kanssa varmuuskopiointi Deliciousiin toimii taas.
Kiitos muuten tästä keskustelusta tekemästäsi erinomaisesta yhteenvedosta, josta myös löytyvät tärkeimmät linkit!
Valtsu kirjoitti...
VastaaPoista"Ruokavalion suhteen D-vitamiinin kannalta parasta optimointia on kalojen syönnin lisäksi myös viljakuitujen vähentäminen."
ja viittasi tutkimukseen
Reduced plasma half-life of radio-labelled 25-hydroxyvitamin D3 in subjects receiving a high-fibre diet. (Batchelor AJ, Compston JE.)
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/6299329?ordinalpos=2&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVDocSum
Sattumaa tai ei, viime vuonna täällä D-vitamiinista keskusteltaessa Westie postasi miltei samansisältöisen kommentin viitaten samaan tutkimukseen. Tällöin kommentoin asiaa suunnilleen seuraavasti:
Tästä kuitututkimuksesta (http://tinyurl.com/3wspuj) sanoisin, että tämä ongelma näyttää liittyvän Englannissa lähinnä aasialaisiin maahanmuuttajiin, joiden ihon D-vitamiinituotanto on ilmeisesti paljon marginaalisempi kuin vaaleaihoisilla englantilaisilla aasialaisten tummemman ihonvärin takia, joka on evoluutiossa sopeutunut suurempaan UVB-altistukseen kuin Englannissa on mahdollista. Näin kuitupitoinen ravinto ehkä heissä saa aikaan D-vitamiinipuutoksen helpommin kuin vaaleaihoisissa englantilaisissa. Näillä aasialaisilla ei yleensä kotimaassaan ole ollut D-vitamiinipuutosta, vaan se ilmaantuu vasta heidän muutettuaan Englantiin, vaikka heidän ruokavalionsa ei muutu.
Tutkimuksessa
Heath DA
Thoughts on the aetiology of vitamin D deficiency in Asians.
Postgraduate Medical Journal (October 1983) 59, 649-651
http://www.pubmedcentral.nih.gov/picrender.fcgi?artid=2417651&blobtype=pdf
todetaan, että osa maksassa muodostuneesta 25(OH)D:stä joutuu sappinesteen mukana suolistoon, josta se imeytyy uudelleen verenkiertoon. Jos suolistossa kuitenkin on paljon kuitua, se saattaa muodostaa 25(OH)D:n kanssa yhdisteitä, jotka eivät imeydy verenkiertoon. Tämän tapahtuman vaikutus 25(OH)D:n määrään on ilmeisesti kuitenkin sen verran pieni, että sillä on ehkä käytännön merkitystä lähinnä silloin, kun D-vitamiinin saanti on esimerkiksi ilmastoon ja maantieteelliseen leveysasteeseen nähden liian tumman ihonvärin takia marginaalista. Kuidun mahdollinen vaikutus D-vitamiinitasoon pystytään varmasti eliminoimaan ottamalla riittävästi D-vitamiinia ravintolisänä. Riittävän määrän arvioimisessa auttavat seerumin 25(OH)D-konsentraation mittaukset.
Kuitua ei siis pidä välttää, se on pääsääntöisesti terveydelle hyödyksi.
Matti Narkia,
VastaaPoistalöytäisitkö mitään kommentoitavaa eilen tiistaina klo 10:56 jättämääni tekstinpätkään.
Ja mitä tulee tuohon viljakuitu asiaan, niin entä jos sapen kanssa suolistoon päätynyt 25(OH)Dee ei olekaan se mikä nähdään seerumin 25(OH)Deen nopeampana alenemisena. Entä jos kuitulisä saa aikaan 1,25(OH)Deen tarpeen kasvun suolistossa?
Pelkkää pohdintaa tuo edellinen eli ei linkkejä tarjolla mutta jos tuohon löytyy jotain taakse niin silloin kyllä pitäisi pohtia että onko viljakuitu "pääsääntöisesti terveydelle hyödyksi." Käytäntö ei ole meinaan kovinkaan yksiselitteisesti tuon kaikkien "tietämän" asian takana.
Jatkoa edelliseen...
VastaaPoistaTuo kuitututkimus sekä nämä:
Changes in plasma half-life and clearance of 3H-25-hydroxyvitamin D3 in patients with intestinal malabsorption.(Gut. 1982 December; 23(12): 1068–1071)
Faecal tritium excretion after intravenous administration of 3H-25-hydroxyvitamin D3 in control subjects and in patients with malabsorption.(Gut. 1982 April; 23(4): 310–315)
On tehty ennen kuin on tiedostettu 1,25(OH)Deen rooli inflammaation hillitsijänä. Tällaisia havaintoja oli kuitenkin tehty:
"Low plasma 25-hydroxyvitamin D (250HD) concentrations, indicating vitamin D deficiency, are common in patients with small intestinal disease, resection or bypass' and histological evidence fosteomalacia may also occur. The pathogenesis of vitamin D deficiency and osteomalacia in these patients is not fully understood."
Näiden suolisto-ongelmista kärsivien määrä on koko ajan ollut kasvussa vrt. esim. keliakia tai vaikka tyypin 2 diabetes. Samalla yleistyy myös D-vitamiini puutos.
"In diseases affecting the intestinal mucosa, such as Crohn's disease or coeliac disease, loss of 250HD by this route might be
increased; if 250HD passes through the intestinal wall unchanged, as has been reported for 1,25-dihydroxyvitamin D. (1,25(0H)2D3) in rats the contribution made by 'H-250HD, to the total faecal radioactivity
might be greater than if excretion occurred only by the biliary route."
Eikö tuossa voisi ainakin osin näkyä myös lisääntynyt VDR-välitteinen tulehdusreaktion hillintä suolistossa?
Tuohon ohutsuolen seinämän läpäisevyyteen ilmeisesti vaikuttaa eniten eräs proteiini (zonuliini), joka suoraan aiheuttaa soluvälien vuotamista. Tämä ei ole ilmeisesti mikään tulehdusreaktio vaan tulehdukset seuraavat vasta immuunivasteen välkeen, virhe se on joka tapauksessa. D vitsku ilmeisesti rauhoittaa tilannetta immuunivastetta muuttamalla.
VastaaPoistaScientific Americanissa oli elokuun numerossa hyvä artikkeli tästä ja keliakiasta. Artikkeli oli muistaakseni hyvin hiljaa D vitamiinin helpottavasta vaikutuksesta, tosin kirjoittajilla oli ilmeisesti oma lääke asiaan tulossa...
MLT
Mitkä asiat vaikuttaa siihen miten paljon zonuliinia erittyy?
VastaaPoistaTämän mukaan suoliston (patogeenisilla) mikrobeilla saattaisi olla vaikutusta asiaan:
Host-dependent zonulin secretion causes the impairment of the small intestine barrier function after bacterial exposure (Gastroenterology Volume 123, Issue 5, November 2002, Pages 1607-1615)
Tuossa ei todettu zonuliinin määrästä mitään. Enterosyytit sitä erittävät, jonkin hyvin ilmeisesti geeneihin sidotun virhetoiminnan seurauksena. Gluteeni ei ilmeisestikään ole ainoa tekijä, joka tuon laukaisee, mutta yksi yleisimmistä.
VastaaPoistaMLT
On vaikea sanoa, mikä on syy-seuraussuhde 25OHD:n ja kolekalsiferolin saannin välillä eri sairauksissa. Vahingoittunut ohutsuolen sisäpinta häiritsee kaiken ravinnon imeytymistä niin paljon, että riippuvuudet voivat mennä myös toisin päin.
VastaaPoista"Correlation does not mean causation" ei oikein nätisti käänny suomeksi.
MLT
Nyt ollaan asian ytimessä
VastaaPoista"Correlation does not mean causation"
Kannattaa ottaa huomioon d-vitamiinitutkimuksista puhuttaessa (ja kaikissa muissa tietysti myös).
...there is a strong apparent association between states (USA) that get more sun and teenage pregnancy. But does sun exposure actually cause teen pregnancy?
Juha V
Westien esille ottamat seikat, jotka lisäävät elimistömme D-vitamiinin kulutusta, ovat herättäneet ansaittua kiinnostusta.
VastaaPoistaMatti Narkia on todella hienoine kommentteineen tuonut uusia ulottuvuuksia tähän keskusteluun.
Keskustelu jatkukoon. Minä käsittelen D-vitamiiniasiaa eräässä laajalevikkeisessä terveyslehdessä sitten kaamosaikaan. Tästä keskustelusta on ollut paljon hyötyä minulle ja voin näin paremmin välittää terveyslehden lukijoille tietoa D-vitamiinista.
"Kannattaa ottaa huomioon d-vitamiinitutkimuksista puhuttaessa (ja kaikissa muissa tietysti myös)."
VastaaPoistaEdelleenkin on mielestäni kyse kahdesta hieman eri asiasta, jotka kyllä limittyvät aika tehokkaasti.
AA
Jos ihminen on todellakin suunniteltu korkeille D vit pitoisuuksille niin hyvin ilmeisesti olisi syytä ylläpitää ne.
BB
Mitä kaikkia ongelmia D vit puute aiheutta ja niihin liittyvät tutkimukset.
Ensimmäiseen ongelmaan yksityiskohtiin pureutuvat tutkimukset eivät ikinä anna vastausta kun kysymyksen asettelu on jo alunperin toinen. Ne vain kertovat mistä voidaan päästä eroon ja miksi.
Vastaus saataisiin luultavasti esiin vertaamalla eri "sairauksien" esiintymistä eri D vit tasoilla olevilla populaatioilla. Tämäkään ei anna suoraa vastausta mutta riittävän indikaation suunnasta kuitenkin. Toisaalta tuo jo tällä hetkellä aika pitkälle tiedetään, mutta lääkärikunta ei ole ennenkään suostunut myöntämään möhläyksiään.
Olen lähes varma, että kukaan nykyisen D vit suosituksen päättäneistä tahoista ei suostu antamaan minkäänlaista tieteellisesti edes puoleenväliin kestävää perustelua nykytasosta.
MLT
Aikaisemmin mainitsin. että D-vitamiinin saannista ei voida antaa yleisiä suosituksia, koska tarve henkilötasolla vaihtelee niin paljon ja että eräs suurimpia syitä tähän on geeniperimä. Tähän liittyen mainitsin myös kardiologi Davisin blogiartikkelin The Heart Scan Blog: Vitamin D for Peter, Paul, and Mary, jossa Davis tutkimukseen Common genetic variants of the vitamin D binding protein (DBP) predict differences in response of serum 25-hydroxyvitamin D [25(OH)D] to vitamin D supplementation. Clin Biochem. 2009 Jul;42(10-11):1174-7 viitaten kertoo syyksi D-vitamiinireseptorigenotyypin (VDR genotype) vaihtelun. Ehkä Davis on tässä hieman epätarkka, sillä tutkimuksen otsikostakin näkyy, että kyseessä on pikemminkin D-vitamiiniin sitoutuvan ja sitä verenkierrossa kuljettavan proteiinin (vitamin D binding protein, DBP, VDBP) genotyypin vaihtelu. Tämä tutkimus on mielestäni tärkeä ja Reinhold Viethkin näyttää taas olevan yhtenä tekijänä, joten kopioin sen lyhyen abstraktin tähän:
VastaaPoistaBACKGROUND: To determine the effect of vitamin D binding protein (DBP) genotypes on 25-hydroxyvitamin D [25(OH)D] changes with vitamin D supplements, we studied 98 adults receiving 600 or 4000 IU/d vitamin D(3) for one year. METHODS: The DBP functional variant, T436K, was genotyped by polymerase chain reaction-restriction fragment length polymorphism (PCR-RFLP). RESULTS: Mean 25(OH)D increases were 97% for TT (n=48), 151% for TK (n=31) and 307% (n=6) for KK genotypes (p=.004). CONCLUSIONS: As with baseline 25(OH)D, T436K genotype predicts 25(OH)D changes after long-term vitamin D supplementation.
DBP:n genotyypistä riippuen sama D3-vitamiiniannos voi siis joilakin henkilöillä kohottaa 25(OH)D-tasoa jopa kolme kertaa enemmän kuin joillakin toisilla.
Kun lisäksi myös ainakin henkilön paino, ruokavalio (mm. kuitu) ja ikä voivat vaikuttaa asiaan, tuntuu yleisen suosituksen antaminen mahdottomalta. Lähinnä voitaisiin kai yrittää määrittää jonkinlainen alaraja, joka toivottavasti useimmilla auttaisi ehkäisemään liian vähäisestä saannista ajan myötä aiheutuvia ongelmia, mutta ei vielä takaisi optimaalista 25(OH)D-tasoa. Lisäksi pitäisi tietysti määrittää turvallisen saannin yläraja. Tämän ylärajan pitäisi kuitenkin olla riittävän korkea, noin 10000 IU/d (250 µg/d), jotta suositusten uskottavuus säilyisi. Jos suositusten uskottavuus menee, jotkut saattavat ehkä omin päin ruveta käyttämään jopa toksisisia annoksia.
Itse en kyllä purematta niele selitystä ettei d-vitamiinilisää kannattaisi ottaa, koska ei ole tietoa pitkäaikaisvaikutuksista, vaikkei tähän asti olekaan todettu minkäänlaista haittaa.
VastaaPoistaToisaalta on hyvinkin mahdollista, että jollei ota d-vitamiinilisää saattaa silläkin olla hyvin dramaattisia pitkäaikaisvaikutuksia.
D-vitamiinilla on kuitenkin osoitettu olevan hyödyllisiä ominaisuuksia, jotka on mahdollista jopa käytännössä kokea.
Eli summa summarum, riskipeliä yhtä kaikki, niinkuin elämän monet valinnat muutenkin.
Vastakkain siis tietyt hyödyt ja epävarmuus pitkäaikaisvaikutuksista
... tai pelkästään vähintään yhtä suuri epävarmuus pitkäaikaisvaikutuksista.
Miksi siis en minä itse valitsisi sitä vaihtoehtoa josta todennäköisimmin hyödyn enemmän?
Mutta valinta ja peli on tietysti jokaisen oma, minähän en olekaan koskaan tyytynyt selitykseen että näin vain on aina ennen ollut ;)
j.uhis
"Matti Narkia kirjoitti...
VastaaPoistaAikaisemmin mainitsin. että D-vitamiinin saannista ei voida antaa yleisiä suosituksia, koska tarve henkilötasolla vaihtelee niin paljon ja että eräs suurimpia syitä tähän on geeniperimä..."
Tässä myös yksi syy, miksi D-vitamiinikeskustelut ovat joissain tapauksissa hyvinkin henkilökohtaisia. Usein keskusteluissa nokittelevat yhteen lähtötasoiltaan aivan eri ihmistyypit:
Ykköstyyppiset vastaavat hyvin geeniperimältään pieneenkin määrään auringonvaloon ja D-pitoiseen ravintoon. He ovat nuoria ja terveitä eikä D-vitamiini edesauta terveyttä sen enempää kuin ennaltaehkäisevästi.
Kakkostyyppiset taas ovat geneettisesti heikosti D-vitamiiniin vastaavia ja jo ehkä keski-iässä monen monta vakavaa vaivaa poteneita ihmisraaskoja. Itse kakkostyyppiläisenä olen verisen katkera törkeän alhaisten nykysuositusten aiheuttamaan D-vitamiinivajeeseen, josta olen terveydelläni kalliisti saanut maksaa. Nyt viisi kuukautta kovilla D-tasoilla posottaneena (~250 nmol/l) voin sanoa, että yksi ainoa pre-hormoni muutti elämäni radikaalisti. Ja aivan mitättömällä hinnalla, kun tavaran vielä tilaa ulkomailta.
Erityisesti ketuttaa lappusilmäkolmosihmistyyppi, joka vinkuu foorumeilla D:tä vastaan, vaikka nykytutkimusten valossa paljon pahempaa jälkeä tehdään koko ajan ja jatkuvasti nykysuosituksilla pitämällä ihmiset vakavassa puutostilassa. Vuosikymmeniä jatkuneissa D-vitamiinivajeen pitkäaikaistutkimuksissahan on väkeä pistetty lopullisesti matalaksi yhtä paljon kuin Etelä-Suomen metsiä.
T: -Hemmo-
Ihan hyvä kommentti Hemmo, mutta jos puhutaan tyypin 2 diabeteksesta niin mikään ei viittaa siihen että sen syynä olisi liian matalat D-vitamiini suositukset. Nyt tosin alkaa tutkimus pikku hiljaa valottaa mahdollisia mekanismeja metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen takana ja niihin D-vitamiinin ehkäisevä vaikutus näyttäisi ehkäpä sopivankin. T2DM:ssa aletaan nähdä immunologisia piirteitä. Silti kyse ei syntyjään ole D-vitamiinin puutteesta vaikka miten asiaa koittaisi väännellä ja käännellä.
VastaaPoistaJos runsas D-vitamiini helpottaa henkilön vointia ja parantaa labra-arvoja niin se onkin toinen juttu se (toisaalta niin tekee myös moni muu asia eikä niitä kaikkia myydä pillereinä), mutta edelleen sairauden syynä ei ole mitkään puutteelliset D-vitamiinisuositukset joten sillä perusteella tästä asiasta vääntäminen on aika turhaa.
Minusta olisi hyödyllisempää pohtia ja selvitellä että miksi NÄYTTÄÄ siltä että D-vitamiinista on kovaa puutetta. Siksi haluaisn kovasti ymmärtää miksi sitä nyt tarvitaan niin suuria määriä, mutta kai se(kin) työ täytyy tehdä itse kun ei näytä muualta apua olevan tulossa....
Eikö NÄYTÄ että nykyinen vähäinen altistuminen keskipäivän auringolle, pullamössö, sokeri, transrasvat, alkoholi, kahvi ym. ym. on mahdollisesti merkittävä tekijä Deen lisääntyneeseen tarpeeseen.
VastaaPoistaJos ja kun ravintoaineiden laatu on heikentynyt kassilohen tapaan yleisemminkin, siinä selkeä syy.
Tahtoisin uskoa näin ostettuani lähikaupasta appelsiinin, jonka nahkeissa lohkoissa maistui appelsiinimehutipalla terästetty hanavesi. Syömättä jäi. Oma kokemukseni koskee myös esim. lihajalosteita. Subjektiivista, minulle tosi.
Jos tosiaan henk.koht. tarve eri tekijöistä johtuen vaihtelee nollasta jopa viiteensataan mikrogrammaan pillerinä, suosituksiin vaaditaan melkoiset ehtolausekkeet!
Parempaa safkaa ja talvisin fillarilla etelään!
"Minusta olisi hyödyllisempää pohtia ja selvitellä että miksi NÄYTTÄÄ siltä että D-vitamiinista on kovaa puutetta."
VastaaPoistaTuohon on hyvin helppo vastata, se näyttää siltä koska niin on. Syykin on selvä, aurinko + merenelävät eivät meillä anna riittävästi D:tä.
Joissain noista artikkeleista mainittiin mielenkiintoinen huomio, näyttäisi, että ihmisellä on useita mekanismeja liian D:n poistamiseen (ainakin ihon kautta tulleen).
Pitäisi tutkia nuo mekanismit ja käyttä sellaista annostelua, että normaali säätely toimii. Lopputulos voisi olla vaikka iholle levitettävä voide D vit lisällä.
MLT
Matti Narkia kirjoitti:
VastaaPoista"Tästä kuitututkimuksesta sanoisin, että tämä ongelma näyttää liittyvän Englannissa lähinnä aasialaisiin maahanmuuttajiin"
Tuossa tutkimuksessa oli koehenkilöinä 13 tervettä vaaleaihoista (Caucasian) koehenkilöä. Ihan oikein että tavoitteena oli tutkia aasialaisten maahanmuuttajien ongelmia mutta mitatut arvot eli 25(OH)Deen nopeampi aleneminen kuitulisällä ei mitenkään enää liittynytkään maahanmuuttajiin. Sitä miten, miksi ja missä muodossa Deetä kului ei selvitetty; tehtiin vain kokeellinen havainto.
Lisäksi linkkaamassasi toisessa artikkelissa mainittiin:
"The most important dietary risk factors for the development of vitamin D deficiency is a high fibre, low meat diet (Dunnigan et al., 1982)"
Ravinnon vähäinen liha ja suuri (vilja)kuitupitoisuus oli Aasialaisille merkittävin D-vitamiinin puutokseen liittyvä (johtava?) ravinnon riskitekijä.
Noissa parissa linkkaamassani tutkimuksessa suolistovaivat (mm. Crohn, keliakia) olivat yhteydessä D-vitamini puutokseen sekä 25-(OH)Deen seerumipitoisuuden nopeampaan alenemiseen. Miksi?
Syödäänkö me (tai suositellaanko meille) nykyisin ruokaa jolla Dee lisä on loppupeleissä välttämätön terveenä pysymiseen?
Miksi tilanne on mennyt niin nopeasti tähän pisteeseen? Geenit tai niiden virheet tuskin selittävät kasvavia sairauslukuja...
"Tuohon on hyvin helppo vastata, se näyttää siltä koska niin on. Syykin on selvä, aurinko + merenelävät eivät meillä anna riittävästi D:tä...Lopputulos voisi olla vaikka iholle levitettävä voide D vit lisällä."
Laskuhumalaan varmaan tarjoat uutta ryyppyä ja krapulaakin voi kätevästi siirtää seuraavaan päivään muutamalla keskioluella...
Jotain pientä ravinnosta,
VastaaPoistaHeat Forms Potentially Harmful Substance In High-fructose Corn Syrup, Bee Study Finds
"The data are important for commercial beekeepers, for manufacturers of HFCS, and for purposes of food storage. Because HFCS is incorporated as a sweetener in many processed foods, the data from this study are important for human health as well," the report states. It adds that studies have linked HMF to DNA damage in humans. In addition, HMF breaks down in the body to other substances potentially more harmful than HMF.
http://www.sciencedaily.com/releases/2009/08/090826110118.htm
Voi olla toistoa, mutta
VastaaPoista"Key feature of immune system survived in humans, other primates for 60 million years
August 18th, 2009
A new study has concluded that one key part of the immune system, the ability of vitamin D to regulate anti-bactericidal proteins, is so important that is has been conserved through almost 60 million years of evolution and is shared only by primates, including humans - but no other known animal species."
http://www.physorg.com/news169831861.html
Jääkauden loppu - tänään = hetkinen adaptaatiolle plus viljat plus teollinen ruoka.
Onko se noin simple case?
Aikaisemmin kirjoitin:
VastaaPoista"DBP:n genotyypistä riippuen sama D3-vitamiiniannos voi siis joilakin henkilöillä kohottaa 25(OH)D-tasoa jopa kolme kertaa enemmän kuin joillakin toisilla.
Kun lisäksi myös ainakin henkilön paino, ruokavalio (mm. kuitu) ja ikä voivat vaikuttaa asiaan, tuntuu yleisen suosituksen antaminen mahdottomalta. Lähinnä voitaisiin kai yrittää määrittää jonkinlainen alaraja, joka toivottavasti useimmilla auttaisi ehkäisemään liian vähäisestä saannista ajan myötä aiheutuvia ongelmia, mutta ei vielä takaisi optimaalista 25(OH)D-tasoa. Lisäksi pitäisi tietysti määrittää turvallisen saannin yläraja. Tämän ylärajan pitäisi kuitenkin olla riittävän korkea, noin 10000 IU/d (250 µg/d), jotta suositusten uskottavuus säilyisi. Jos suositusten uskottavuus menee, jotkut saattavat ehkä omin päin ruveta käyttämään jopa toksisisia annoksia."
Katsoin Neonomiden mainitseman videon
What is vitamin D deficiency and what actions should be taken? by professor Robert P. Heaney:
Tämä on loistava esitys erityisesti D-vitamiinipuutoksem määrittelystä ja yleisyydestä sekä eri suurien D3-ravintolisien vaikutuksesta 25(OH)D-tasoon. Tuossa viimeksi mainitussa asiassa Heaney on todennäköisesti maailman johtava asiantuntija.
Heaney kertoo, että saman D3-annoksen vaikutuksessa eri henkilöiden 25(OH)D tasoon voi olla kuusinkertaisia eroja. Hänen mukaansa noin puolet tästä johtuu henklöiden painoeroista, mutta syytä toiseen puoleen ei (silloin) tiedetty. Nyt tiedetään, kiitos tuon aikaisemmin mainitsemani heinäkuussa julkaistun tutkimuksen
Clin Biochem. 2009 Jul;42(10-11):1174-7.
Heaney mainitsee myös, että alle 30000 IU (750 µg) päiväannoksilla ei ole havaittu haittavaikutuksia eikä myöskään alle 500 nmol/l 25(OH)D-tasoilla. Heaneykin ehdottaa turvallisen saannin ylärajaksi 10000 IU päivässä. Tähän siis sisältyy jo turvallisuuskerroin (tai oikeastaakn jakaja) 3, koska nykytiedon mukaan turvallinen alue (NOAEL) siis ulottuu 30000 (750 µg) asti.
Kuten muutkin johtavat D-vitamiinitutkijat Heaney määrittelee D-vitamiinipuutoksen rajaksi 80 nmol/l, joka riittänee ehkäisemään liian vähäisestä vähäisestä D-vitamiinin saannista aiheutuvat luusto-ongelmat, mutta ei välttämättä vielä riittävästi ehkäise muita liian vähäisen saannin mahdollisesti aiheuttamia, pitkällä aikavälillä kehittyviä ongelmia. Hän mainitsee, että optimia ei vielä tarkasti tiedetä, mutta se lienee lähellä 120 nmol/l. Optimia (mikä se sitten onkin) korkeammat tasotkaan eivät liene haitallisia, kunhan ne ovat pienempiä kuin 500 nmol/l, mutta ei optimia korkeammista tasoista mitään hyötyäkään ole.
Heaney tarjoaa myös hyödyllistä materiaalia päivittäisen D3-saannin alarajan määrittämiselle. Tätä voisi ehkä kutsua välttäväksi saanniksi (adequate intake). Tutkimuksiin nojautuen hän esittää, että USAn väestössä 2000 IU (50 µg) D3-ravintolisää päivässä nostaisi 25(OH)D-tasoa keskimäärin noin 35 nmol/l (yksilötasolla tässä voi tosin olla tuo kuusinkertainen vaihtelu), jolloin enemmistöllä 25(OH)D ylittäisi 80 nmol/l, mutta kukaan ei ylittäisi 180 nmol/l. Silti esim. 15% iäkkäämmista (yli 60 v) naisista jäisi vielä alle 80 nmol/l. Jos käytettäisiin annosta 2600 IU/d (65 µg/d), enää 2.5% näistä iäkkäista naisista jäisi alle 80 nmol/l. Silti kukaan ei vielä olisi lähelläkään toksista tasoa. Niinpä Heaney näyttää pitävän 2600 IU/d (65 µg) D3:a hyvänä kandidaattina päivittäiseksi RDAksi jatkuvaan käyttöön. Huomattakoon, että tässä on kyse 2600 IU:n ravintolisästä, joka tulee ravinnosta ja ympäristöstä (UVB-säteily) luonnollisesti saatavan D-vitamiinin lisäksi. Tämäkään määrä siis ei missään nimessä takaa optimitasoa, vaan ainosataan sen, että suurella enemmistöllä 25(OH)D-taso ylittää 80 nmol/l.
Muutamassa lukemassani suomalaisessa tutkimuksessa ei kenenkään 25(OH)D-taso kevättalvella ollut edes 80 nmol/l. Epäilemättä 2600 IU D3-ravintolisää päivässä kaikille parantaisi tilannetta aika lailla täälläkin.
Kirjoittelin:
VastaaPoista"Kuten muutkin johtavat D-vitamiinitutkijat Heaney määrittelee D-vitamiinipuutoksen rajaksi 80 nmol/l, joka riittänee ehkäisemään liian vähäisestä vähäisestä D-vitamiinin saannista aiheutuvat luusto-ongelmat, mutta ei välttämättä vielä riittävästi ehkäise muita liian vähäisen saannin mahdollisesti aiheuttamia, pitkällä aikavälillä kehittyviä ongelmia. Hän mainitsee, että optimia ei vielä tarkasti tiedetä, mutta se lienee lähellä 120 nmol/l. Optimia (mikä se sitten onkin) korkeammat tasotkaan eivät liene haitallisia, kunhan ne ovat pienempiä kuin 500 nmol/l, mutta ei optimia korkeammista tasoista mitään hyötyäkään ole."
Tarkoitus oli sanoa: "ei optimia korkeammista tasoista mitään lisähyötyäkään ole".
Ei siis hyöty mihinkään kstos, vaikka (toistaiseksi tuntemattoman) optimin yli mentäisiinkin, mutta lisähyötyä ei tule, tämähän seuraa jo optimin määritelmästä.
Valtsu kirjoitti...
VastaaPoista"Ihmettelen tuota kommenttia Christel Lamberg-Allardtilta suuresti, enkä ole ainoa. Syynä seuraava tekstinpätkä:
"The doses of sunshine or oral vitamin D3 used in healthy children should be designed to maintain 25(OH)D levels above 50 ng/mL. As a rule, in the absence of significant sun exposure, we believe that most healthy children need about 1,000 IU of vitamin D3 daily per 11 kg (25 lb) of body weight to obtain levels greater than 50 ng/mL. Some will need more, and others less. In our opinion, children with chronic illnesses such as autism, diabetes, and/or frequent infections should be supplemented with higher doses of sunshine or vitamin D3, doses adequate to maintain their 25(OH)D levels in the mid-normal of the reference range (65 ng/mL) — and should be so supplemented year-round (p. 868)."
- Cannell JJ, Vieth R, Willett W, Zasloff M, Hathcock JN, White JH, Tanumihardjo SA, Larson-Meyer DE, Bischoff-Ferrari HA, Lamberg-Allardt CJ, Lappe JM, Norman AW, Zittermann A, Whiting SJ, Grant WB, Hollis BW, Giovannucci E. Cod liver oil, vitamin A toxicity, frequent respiratory infections, and the vitamin D deficiency epidemic. Ann Otol Rhinol Laryngol. 2008 Nov;117(11):864–70.
ELI SIIS
Lamberg-Allardt on siis allekirjoittanut artikkelin, jossa suositellaan lapselle 1100IU (27,5µg) D3-vitamiinia jokaista 11 painokiloa kohden. Tuo suuruusluokka on aivan eri, kuin mistä hän nyt tuolla VRN:ssä puhuu... "Pikkulapselle 10 mikroa""
[lainaus loppui]
Lamberg-Allardt on allekirjoittanut myös artikkelin
The urgent need to recommend an intake of vitamin D that is effective.
Vieth R, Bischoff-Ferrari H, Boucher BJ, Dawson-Hughes B, Garland CF, Heaney RP, Holick MF, Hollis BW, Lamberg-Allardt C, McGrath JJ, Norman AW, Scragg R, Whiting SJ, Willett WC, Zittermann A.
Am J Clin Nutr. 2007 Mar;85(3):649-50.
joka varsin voimaperäisesti vaatii D-vitamiinisuositusten kohottamista ja vetoaa mm. näitä suosituksia laativiin kansainvälisiin ja organisaatioihin. Oheisena sitaatti artikkelin päätesanoista:
"Because of the convincing evidence for benefit and the strong evidence of safety, we urge those who have the ability to support public health—the media, vitamin manufacturers, and policy makers—to undertake new initiatives that will have a realistic chance of making a difference in terms of vitamin D nutrition. We call for international agencies such as the Food and Nutrition Board and the European Commission's Health and Consumer Protection Directorate-General to reassess as a matter of high priority their dietary recommendations for vitamin D, because the formal nationwide advice from health agencies needs to be changed."
Palaisiin vielä hetkeksi Heaneyn videolla tekemään ehdotukseen 2600 IU (65 µg) D3-vitamiinia päivässä ravintolisänä kaikille. Tämä on mielestäni hyva pohja välttävän saannin suositukselle, mutta toki sitä voidaan tarkentaa määrittelemällä omat annokset työikäisille ja iäkkäille sekä tietysti lapsille kuten nykyisinkin. Lisäksi paino voitaisiin ottaa huomioon annoksen määrittelyssä, tämä ehkä pitkälti määräisi lastenkin annoksen suuruuden.
VastaaPoistaParasta tietysti olisi, että annos määritettäisiin henkilökohtaisesti seuraamalla riittävällä määrällä verikokeita 25(OH)D-tason kehittymistä ja muuttamalla tarvittaessa annosta, kunnes päästään haluttuun tasapainotasoon. Taitaisi vain tulla liian kalliiksi valtiolle/kunnille. Silti 25(OH)D-taso olsi ehkä syytä tarkistaa ainakin silloin, kun käydään lääkärissä muutenkin, esim. määräaikaisten rutiiniterveystarkastusten yhteydessä.
Vielä eräs kiintoisa detalji Heaneyn videolta. Heaney mainitsee, että USAn voimassaolevat D-vitamiinissuositukset (, joihin monien muidenkin maiden suositukset näyttäisivät pohjautuvan) ovat vuodelta -97, ja mainitsee sitten hieman leikillisesti, että ainakin 97% siitä, mitä D-vitamiinista nyt tiedetään, on opittu viimeisten 10 vuoden aikana.
VastaaPoistaKiitos M.N.! - Vakilukija
VastaaPoistaViestiketju on pitkä, en huomannut että keskustelussa olisi puhuttu seuraavista asioista.
VastaaPoista1) Miten mustien henkilöiden D-vitamiinitasot? Mahtaako ihon värillä olla merkitystä D-vitaminin hyväksikäytöön? Onko esim. punatukkaiset ja kaikkein vaaleaihoisimmat altiimpia puutteelle?
2)Statiinilääkkeet näyttävät säästävän D-vitamiinia. Viimeisimmässä tutkimuksessa eräs statiini lisäsi veren D-vitamiinipitoisuutta kaksinkertaiseksi. Muilla statiineilla havaittu aiemmin sama. Millä tämä mahtaa selittyä?
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19543962?ordinalpos=2&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_DefaultReportPanel.Pubmed_RVDocSum
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19618258?ordinalpos=1&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_DefaultReportPanel.Pubmed_RVDocSum
"...mainitsee sitten hieman leikillisesti, että ainakin 97% siitä, mitä D-vitamiinista nyt tiedetään, on opittu viimeisten 10 vuoden aikana."
VastaaPoistaTämä pitää tosiaan paikkansa. Pitkäaikaista kokemusta runsaasta d-vitamiinin nauttimisesta ei ole. Teorioita ja olettamuksia sitäkin enemmän. Mitä selviääkään seuraavan 5 tai 10 vuoden päästä. Sitä odotan mielenkiinnolla. Mietin vain kuka kantaa vastuun kun ja jos d-vitamiinista paljastuukin jotain karumpaa ja ihmiset ovat sitä lappaneet kilpaa elimistöönsä.
Tämän keskusteluketjun kommenteista päätellen uskon huuma on kuitenkin sitä luokkaa, että mitkään kommentit,varoitukset tai tutkimustulokset eivät päitä käännä. D-vitamiinia syödään vaikka henki menisi :)...älä vaan koske mun d-vitamiinipurkkiini..
KK
Vastaus vielä Valtsun aiempaan kommenttiin:
VastaaPoista"Hieman ylempänä oli tällainen linkki: http://stuff.mit.edu/people/london/universe.htm
Osaat varmaan kertoa, mikä tuossa kritiikissä mättää. Se, ettei se puhu Marshallin teorian puolesta? Ei puhukaan! ;)"
Hyvä tietää tästä esim. seuraava:
...for everyone who may not know better Mark London is not a professor at MIT. This is a personal page and a long rambling one at that. Mr. London was kicked off the MP site for not complying with the MP guidelines. Clearly he has a grudge against the treatment. Having personally spoken with him for half an hour, let me assure you that he doesn’t have even a basic understanding of the MP– certainly not enough to offer even elementary counterarguments...
Hyvä katsoa aina asioiden todellisten motiivien taakse. Hyvä pitää mielessä myös d-vitamiinitutkimuksessa yleisesti.
Asiat eivät aina ole siltä miltä ne ensisilmäykseltä näyttää...Kriittisyys ja hypoteesien testaaminen on tieteen a ja o. Tiedettä ei ole se, että ajetaan aihetta yhteen piippuun. Se on lähinnä markkinointia ja liiketoimintaa