Ahkera sivujeni lukija Jari S vihjaa (KIITOS!), että kovan painostuksen takia Kentucky Fried Chicken luopuu lähes kaikkien tuotteidensa osalta transrasvojen käytöstä huhtikuussa 2007. He ovat kuulemma löytäneet vaihtoehtoisen öljyn, joka ei sisällä transrasvoja, ja jota krantut amerikkalaiset suostuvat napostelemaan. McDonaldsin elintarvikevalvonta ei vielä ole edennyt asiassa. Noita transseja lisätään yhä hampurilaisiin, ranskalaisiin perunoihin ym. ja korvaavia öljyjä ei ole löytynyt. Wendy's vetää kaiken markkinahuomion puoleensa, ilmoittamalla jo kesällä 2006, että luopuivat transrasvoista. Tämä on oikeaa kilpailua! Mikä on Hesburgerin tilanne? Kysyin tätä heiltä, mutta ymmärrettävästi heillä menee aikaa vastauksen kehittelyyn. Kerron sitten kun vastaus saapuu, mitä transrasvoista ajatellaan tuolla Hesessä.
Hurraa! Tässä on juhlan paikka!
Jos pikaruoka on huonoa, niin transrasva se vasta pirullista onkin ja laukaisee minussa tällaisen kontrolloimattoman populismin puuskan (SORRY!). Verisuonet menevät tukkoon ja sydänkohtausten vaara nousee merkittävästi. Eikö olisi jo korkea aika viranomaisten täällä Suomessakin painostaa näitä transrasvoja ruokaamme päästäviä yrityksiä parannukseen?
Lähteet: Nimimerkki Jari S. ja BBC Health News, 30.10.2006
KTL:ssä työskennellyt Antti Aro kirjoittaa vuonna 2002 julkaistussa kirjassaan "100 kysymystä ravinnosta" transrasvoista seuraavasti:"Transrasvahappojen vaikutukset kolesteroliin ovat samantapaiset kuin tyydyttyneiden rasvahappojen. Kun tämä tuli tietoon 1990-luvulla, transrasvahapot poistettiin Suomessa margariineista. Niitä on kuitenkin vielä teollisuuden käyttämissä rasvaseoksissa ja niistä valmistetuissa eineksissä, leivonnaisissa ja uppopaistetuissa elintarvikkeissa."
VastaaPoistaMistä margariiniteollisuus osasi ne transsit vähentää, ellei niitä siihen kehotettu?
Antti Aro muuten kirjassaan varoittelee transrasvahapoista useassa luvussa. KTL:n sivuilta ei aiheesta kuitenkaan samoihin aikoihin löytynyt juuri mitään. Miten pitäisi suhtautua, kun toisaalla varoitellaan ja toisaalla vaietaan?
Antti Aro oli kuin eri mies päästyään eläkkeelle. Tässä kun nyt intoudutaan siteeraamaan oppineita ihmisiä niin täytyy kertoa mitä lehtori Eeva Voutilainen opettaa tänäkin vuonna (opetusmateriaali, 2006-2007) Helsingin yliopistossa rasvoista:
VastaaPoista2.1 Ravinnon rasvat
Rasvan määrä vaikuttaa niin verisuonen ahtautumiseen kuin verisuonitukosten muodostukseen. Rasvan vähentäminen pienentää ateroskleroosin vaaraa, kun kokonaiskolesteroli-, LDL- ja triglyseridipitoisuudet pienevät. Suositusten mukainen ruokavalio, jossa rasvan osuus on noin 30 % kokonaisenergian saannista, pienentää myös veren hyytymistekijöiden aktivoitumista ja näin verisuonitukosten vaaraa. Vähärasvainen ruoka, jossa on enimmäkseen tyydyttynyttä rasvaa saattaa erityisesti tyypin 2 diabeetikoilla lisätä verisuonen ahtautumisen vaaraa (vähentää HDL- ja lisää triglyseridipitoisuutta). Sen sijaan vähärasvainen, enimmäkseen tyydyttymätöntä rasvaa sisältävä ruokavalio on edullinen sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden, painonhallinnan ja muiden elintapasairauksien kannalta.
Kun tyydyttyneen rasvan korvaa tyydyttymättömällä rasvalla, pienenee ateroskleroosin riski. Rasvan laadun muutos pienentää veren LDL- ja triglyseridipitoisuutta, kun taas HDL säilyy ennallaan, vaikka rasvan määrä ei vähenisi. Tyydyttyneet ja transrasvahapot lisäävät verisuonten ahtautumisen riskiä eli veren LDL:n määrää. Transrasvat vähentävät myös veren HDL-pitoisuutta. Sen sijaan tyydyttymättömät rasvahapot vähentävät ateroskleroosin vaaraa (pienentävät LDL-kolesterolia), kun niillä korvataan tyydyttyneitä ja transrasvahappoja.
Transrasvaa muodostuu kasviöljyjen kovetuksessa ja lehmän pötsissä. Transrasvaa sisältävät erityisen paljon ranskanperunat, kasvirasvajäätelö, vaahdotettavat kasvirasvakermat, teolliset kastikevalmisteet ja mikropopkornit. Tällä hetkellä suomalaisten transrasvojen saanti on vähäistä (alle 1 E%) ja sillä on tuskin terveydellistä vaikutusta. Kansanterveydellisesti tärkeätä on vähentää tyydyttyneen rasvan saantia.
Opetuksessa on nähdäkseni useita ristiriitaisia kohtia. En oikein ymmärrä miten Eeva ensin sanoo, että erityisen paljon transrasvaa sisältävät ranskanperunat, kasvirasvajäätelö, vaahdotettavat kasvirasvakermat, teolliset kastikevalmisteet ja mikropopkornit. Nämä ovat erittäin suosittuja tuotteita suomalaisten keskuudessa. Kuitenkin Eeva loihtii ilmoille paradoksaalisen lauseen: Tällä hetkellä suomalaisten transrasvojen saanti on vähäistä (alle 1 E%).
Jokin tässä ei nyt oikein täsmää.
Eihän se täsmääkään - ja se on silkkaa matematiikkaa. Ei tarvitse olla ravitsemustieteilijä, että osaa laskea lukuja yhteen. Tai ehkä onkin toisin päin. Ravitsemustieteilijöidenkin tulisi joskus laskea lukuja yhteen ja miettiä niiden järkevyyttä.
VastaaPoistaRasvavalistus on yhtä kiemurtelua, kun pitää sovittaa yhteen vanha paradigma ja uudet toista osoittavat tulokset sekä virheelliset arviot ihmisten ravintoaineiden saannista. Viittaan tässä Finravinto 2002 naisten keskimääräiseen energiakulutuseen. Christer, paljonko naiset kuluttavat päivittäin energiaa? Finravinto 2002 mukaan 1580 kcal/vrk. Tuo määrä alittaa mm. Eeva Voutilaisen antaman arvion naisten energiantarpeelle vaikka ei olisi lainkaan vapaa-ajan aktiviteettia. Mistä koostuu se loppu syöty energia?