Kansalaisaloite

keskiviikkona, maaliskuuta 26, 2008

Nykyiset ruokavaliosuositukset sairastuttavat?

*
Pyydän jo etukäteen anteeksi
tätä provosoivaa kirjoitustani. Väitän röyhkeästi, että Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) suositukset vahingoittavat useimpien ihmisten terveyttä. Voit toki pitää minua täydellisenä kaistapäänä, mutta nyt pyydän sinua arvioimaan, pitäisikö meidän tehdä tilanteelle jotakin? Pitäisikö esimerkiksi Suomen Akatemian käynnistää laaja, erittäin kallis ja aikaa vievä koeasetelma missä tutkitaan aiheuttavatko VRN:n suositukset lisääntynyttä sairautta? Vai voisimmeko esimerkiksi 20. vuodeksi siirtyä entisaikojen sapuskoihin takaisin ja tarkistaa pysymmekö paremmin terveenä? Vastakkaista on jo yritetty todistaa vaihtelevalla menestyksellä ja laajoilla selvityksillä, eli sitä on siis yritetty todistaa Suomen kansalle, että syömällä paljon leipää, perunaa, pastaa ja riisiä sekä vähentämällä rasvankulutusta erityisesti eläinrasvojen suhteen, silloin pysyy terveenä.

Mutta ajatelkaamme sellaista mahdollisuutta, että VRN:n suositukset todellakin nakertavat terveyttämme. Millaisia seurauksia asialla voi olla jos emme reagoi tähän väitteeseen? Yritän tuoda tämän asetelman esille hyvin yksinkertaisella tavalla. Katsokaa seuraavaa taulukkoa:

VÄITE: VRN:n ravitsemussuositukset sairastuttavat kansaa

Vaihtoehto A Vaihtoehto B

Väitteeseen reagoidaan heti Väitteeseen ei reagoida
KYLLÄ Ihmishenkiä säästyy, diabetes vähenee,
vanhukset ja lapset saavat ravitsevaa
ruokaa syödäkseen
Diabetesepidemia pahenee, lihominen
lisääntyy räjähdysmäisesti, inhimillinen
kärsimys on valtavaa
EI Ei mitään hätää, voidaan palata VRN:n
suosituksiin heti kun suunnanmuutos
todettiin turhaksi.
Hieno juttu! VRN oli sittenkin oikeassa!


Mitä tämä yllä oleva taulukko tarkoittaa? Meillä on kaksi vaihtoehtoista ratkaisua (vaihtoehdot A ja B). Me voimme siis reagoida väitteeseen (vaihtoehto A) ja esimerkiksi 20 vuodeksi suositella Suomen kansalle, että nyt ei enää syödä VRN:n ravitsemussuositusten mukaisesti. Paraneeko suomalaisten terveys? Me voimme myös päättää olla reagoimatta väitteeseen, että VRN:n suositukset sairastuttavat kansaa, ja jatkaa nykyisellä linjauksella. Mitä seurauksia sillä olisi?

Vaihtoehdossa A on mielestäni enemmän järkeä (reagoidaan heti siihen että VRN:n suositukset sairastuttavat kansaa), sillä jos on niin, että tuo ei pitänytkään paikkaansa (Vastaus on EI), silloin voidaan rauhallisin mielin palata takaisin VRN:n suosituksiin. Jos sen sijaan osoittautuu, että suunnanvaihdos ravitsemuspolitiikassa oli oikea (Vastaus on KYLLÄ) se näkyy pitkällä tähtäimellä ihmishenkien säästymisenä, diabetes vähenee, ihmiset saavat ravitsevasta ruuasta enemmän puhtia elämään, vanhukset ja lapset ovat virkeämpiä, kansakunta tervehtyy!

Vaihtoehto B on riskialttiimpi minun mielestäni. Jos emme reagoi näihin yleistyneisiin viesteihin, että nykymenolla yhä enemmän sairastumme ja lihomme, niin sillä on se ikävä vaikutus tulevaisuuteen (jos väite siis on totta, KYLLÄ), että diabetesepidemia entisestään pahenee, lihominen lisääntyy räjähdysmäisesti, inhimillinen kärsimys on valtavaa, terveydenhoitojärjestelmämme romahtaa. Jos taas osoittautuu, että VRN:n suositukset eivät ole sairastuttavia ja me emme reagoineet asiaan millään tavalla, silloinhan voimme vain iloita siitä, että VRN oli sittenkin oikeassa ja palata kiltisti ruotuun taas.

Aina elämä ei ole näin mustavalkoista, eli absoluuttista totuutta ei löydy asiassa. Mutta kuvittele hetkeksi jos viime vuosikymmeninä noudattamamme ravitsemuspolitiikka ja -suositukset olivatkin askel väärään suuntaan. Me todellakin lisäsimme sairautta tällä politiikalla enemmän kuin tapahtui tervehtymistä. Eikö silloin olisi parempi reagoida tilanteeseen heti? Eikö olisi parempi katsoa mihin suunnanmuutos johtaa (paluu takaisin tuttuun ja turvalliseen perusruokaan ja pois valmisruokien ja hiilihydraatti-ilakoinnin pauloista)?

Minkä vaihtoehdon sinä valitset?

Ei sinun ole pakko minua uskoa ja pyydän anteeksi jos yksinkertaistan asioita liikaa.

Käykäämme rakentavaa keskustelua tästäkin asiasta. Otan sen riskin, että minut leimataan lopullisesti kylähulluksi. Antoisia pohdintahetkiä!

8 kommenttia:

  1. Meitä, jotka olemme huomanneet hiilareiden rajoittamisen edut on onneksi jo jonkin verran. Esim. meikäläisen duunipaikassa useampi on jo kokeillut ja ei ole yhtäkään, joka olisi epäonnistunut. Tulokset ovat musertavia ja puhuvat omasta puolestaan.

    Valitettavasti kaikki julkinen ruokailu: päiväkodit, koulut, sairaalat jne. ammentavat ravinto-oppinsa VRN:n yksipuolisesta "vähän rasvaa" uskonkappaleesta.

    Toisaalta viimeisten vuosikymmenien aikana on tapahtunut myös positiivisia asioita, kuten kauppojen hedelmätiskien monipuolistuminen.

    "Vähän rasvaa"-linja meni Suomen kansalta överiksi. Tämä johti kohtuuttomaan hiilihydraattien määrään, näläntunteen noidankehään ja hirvittävään lihavuusepidemiaan. Kertokaa hyvät ihmiset hiilareiden rajoittamisen tuottamista mahdollisuuksista. Näin säästätte omia veromarkkojanne.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Sami Uusitalo omaa yksinkertaista ajatuksenkulkuani tukevasta kommentistasi.

    Seuraava kommentti voi jo olla ihan toisenlainen. Toivon parasta, pelkään pahimman sorttista röykytystä.

    Sami on oivaltanut tärkeän asian:

    "Vähän rasvaa"-linja meni Suomen kansalta överiksi. Tämä johti kohtuuttomaan hiilihydraattien määrään, näläntunteen noidankehään ja hirvittävään lihavuusepidemiaan. Kertokaa hyvät ihmiset hiilareiden rajoittamisen tuottamista mahdollisuuksista. Näin säästätte omia veromarkkojanne.

    VastaaPoista
  3. Minua ilahdutti tuo neljän ruudukon sanoma. Tosi hyvin perusteltu miksi vaihtoehto A on parempi kuin se B-vaihtoehto. Minusta olet oikeilla jäljillä, sillä nykymeno todellakin tekee ihmisistä sairaita. Hiilihydraattien rajoitus on ainakin minua auttanut. Pidä yksinkertainen linjasi. Kun yksinkertaistat asioita joudut varmaan tekemään kaksinverroin töitä sen eteen. Mutta se kannattaa.

    Mökkihöperö

    VastaaPoista
  4. Kokelilemisen arvoinen juttu, mutta ikävä kyllä systeemi on nykyään sellainen, että ruokakaupasta on vaikea koota vaihtoehtoa virallisille suosituksille.

    Meidät on ajettu niin hyvin systeemiin sisään, että suunnanmuutos voisi olla tuskaisen hidas. Lisäksi taitaa olla niin, että ihmiset ovat jo tulleet tavallaan riippuvaiseksi kaikesta hiilaripitoisesta, kuten karkit ja sipsit ja sellaiset.

    Itse liikunnanohjaajana kehotan ihmisiä miettimään mitä suuhunsa pistää ja ottamaan selvää ravinnostaan. Muutos lähtee yleensä siitä, että saa oikeaa tietoa ja uskaltaa kyseenalaistaa omia näkemyksiään.

    T: Tommi Lappi

    VastaaPoista
  5. Hei taas Mökkihöperö, vakiokommentoijani. Mukava kun sait selvää taulukostani. Pidän taatusti sanomani yksinkertaisena jatkossakin.

    Suomessa tarvitaan ravitsemuksen saralla melko iso remontti. Kiva kun remontti on jo omalla kohdallasi alkanut.

    Tsemppiä

    VastaaPoista
  6. Oli hienoa lukea selkeä kannanottosi tähän asiaan, Tommi Lappi! Ammattilaisena ymmärrät tilanteen karmeuden. Olen välillä koululaisryhmille ja urheiluryhmille välittänyt seuraavaa yksinkertaista (vähän julmaakin) strategiaa:

    a) Älä osta ruokakaupasta mitään sellaista ruokaa, joka on 10 m säteellä kaupan ulosmenokassasta
    b) konttaa lattialla ja etsi niitä kaikkein terveellisimpiä vaihtoehtoja alahyllyiltä esimerkiksi 11-15 m päässä kassasta
    c) käytä polvisuojuksia mikäli polvet kipeytyvät
    d) sulje korvasi ja silmäsi kaupan tarjouksilta, osta vain sitä mitä olit suunnitellut

    Vanhemmat
    e) älkää koskaan jättäkö ainoaksi vaihtoehdoksi kotiin koulusta tuleville lapsillenne mikrossa lämmitettäviä valmisruokapakkauksia
    f) ei koskaan enää karkkia lapsillenne
    g) viisas äiti ja isä kuorii porkkanoita terveellisiksi välipaloiksi
    h) hedelmiä kodin kaikkiin kulhoihin
    i) kokoa perhe riittävän usein ravitsevan kotiruoan ääreen
    j) lapsenne ei koulussa saa täysrasvaista maitoa, voita tai laadukasta täyslihaa. Suo hänelle kotona se nautinto!

    VastaaPoista
  7. Karkit ja sipsit jäävät lapsilta luonnostaan pois mikäli antaa välillä kokolihaa, kananmunaa, voita tai muuta vastaavaa. Kun näläntunteen noidankehä on katkaistu, ei naposteluun tule enää intohimoja.

    VastaaPoista
  8. Sami Uusitalon kommenttiin on helppo yhtyä. Kasvavalla lapsella on usein nälkä. Kasvu vaatii positiivista energiatasetta. Kun paikkaamme tätä energiavajetta laadukkaalla ruualla lapsi ei tunne tarvetta paikata vajettaan heikompilaatuisilla välipaloilla, jotka herkästi johtavat ylensyöntiin. Erittäin hyvä ilmaisu on tämä käyttämäsi "näläntunteen noidankehän" katkaisu.

    VastaaPoista