**
Minulla oli mahdollisuus haastatella diplomi-insinööri Sami Uusitaloa. Hän on Veteraaniurheilija -blogia seuranneille vanha tuttu. Onhan hän tuonut esille hyvin perusteltuja näkemyksiään ravitsemuksesta ja liikunnasta. Tällä kertaa juttelimme lasten lihavuudesta.
Muun muassa edesmenneen lastenlääkärin Arvo Ylpön ponnistusten ja kattavan neuvolatoiminnan johdosta Suomessa näkee päivänvalon mahdollisesti maailman terveimmät vauvat. Kouluikään tultaessa ja kiihtyvästi läpi koko nuoruuden jokin menee perusteellisesti pieleen, sillä minne katoaa se pikkulapsen elinvoima ja mistä astuu peliin mukaan se yhä lisääntyvä lasten lihavuus?
Mikä on se ruoka, jolla lapsi pysyy terveenä? Millaisia ruoka-aineita lapsen pitäisi välttää? Tällaisia kysymyksiä esitin Samille ja tuttuun tyylinsä hän tarjoaa omia näkökulmiaan meidän kaikkien pohdittavaksi. Ota kantaa tähän asiaan, jos haluat.
Lasten ja koululaisten terveysongelmat eivät todennäköisesti ratkea tälläkään kirjoituksella, mutta pyydän, että jäät miettimään nykytilannetta ja pohdit vakavasti niitä ideoita mitä tuodaan esille tässä rohkeassa haastattelussa.
Kouluruoka kiinnostaa meitä ensiksi. Nuorelle koululaiselle hankitaan muodikas koulureppu, ostetaan uudet vaatteet, katsotaan vieläkö jumppatossut mahtuvat jalkaan, lähteekö läksyjen lukeminen käyntiin ja oliko koulussa kivaa? Kuinka moni vanhemmista huolehtii siitä, että koululaisella on mahdollisuus ruokailla terveellisesti kotona ja koulussa?
Sami, mitä mieltä olet kouluruoasta? Pyydän Samia silmäilemään erään sattumanvaraisesti valitun koulun viikon ruokalistaa. Mikä tässä on pielessä ja mikä on hyvää?
Maanantai
Lounas: Kinkku-juustokastiketta, perunoita, salaattia
Kasvisvaihtoehto: Herkullista sienikasviskastiketta, perunoita, salaattia
Tiistai
Lounas: Lihakeittoa, leipää, tuorepala
Kasvisvaihtoehto: Kesäkeittoa, leipää, tuorepala
Keskiviikko
Lounas: Pinaattikeittoa, leipää, tuorepala
Torstai
Lounas: Jauhelihakastiketta, perunoita, spagettia, salaattia
Kasvisvaihtoehto: Soijabolognesekastiketta, perunoita, spagettia, salaattia
Perjantai
Lounas: Porkkananapit, perunasose, salaatti
Sami vastaa: Ihan hyvä yritys pienellä budjetilla, mukavasti perusruokaa ja vaihtelevuutta.
Sitten kysyn Samilta, minkälainen kouluruoka edistää parhaiten lasten terveyttä? Sami arvioi terveyden niin laaja-alaiseksi käsitteeksi, että tuohon ei varmasti kukaan pysty yksikäsitteisesti vastaamaan. Kouluruoassa pelätään rasvaa. Se tekee monesta ruoasta mautonta. Esimerkiksi ruskeassa kastikkeessa voi on korvattu jollain lisäaineilla. Tuolla tavalla saadaan aikaiseksi toivottoman vetistä litkua.
Toista se oli vielä silloin kun Sami itse oli koulussa. Silloin lapsilta ei riistetty täyteläisiä makukokemuksia. Muistettiin niinkin yksinkertainen asia kuin voi kalakeitossa. Vieläkö muistatte kuinka hyvältä se maistui?
Mitä kotona pitäisi muistaa tarjota lapsilleen? kysyin sitten Samilta ja sain kuulla, ettei ainakaan rasvan neuroottiselle välttelylle ole perusteita. Teoria sydän- ja verisuonitautien synnystä syödyn kolesterolin ja tyydyttyneen rasvan aiheuttamana on väärä.
Perinteisesti on ollut tapana pitää lasten lihavuutta jopa liikkumattomuusongelmana. Kun lapset eivät liiku riittävästi, he eivät kuluta ruoan energiaa vaan se näkyy lisääntyneenä rasvakudoksena. Puhutaan siitä miten lasten elinympäristö on muuttunut lihomista edistäväksi. Muutos on ilmennyt esimerkiksi koulu- ja arkiliikunnan vähenemisenä, elintarvikkeiden pakkauskoot ovat kasvaneet ja ruoka-annokset ovat suurentuneet. Lisäksi varoitetaan siitä, että Valtion ravitsemussuosituksista poikkeaminen on yleistynyt. Perimällä on vahva rooli siten, että lihavilla vanhemmilla on myös lihavia lapsia.
Sami, mitä mieltä olet tästä lasten lihavuudesta? Mistä lasten lihavuus sinun mielestäsi johtuu? Sami vastaa: Käsiin räjähtänyt lihavuusepidemia - eritoten lasten kohdalla - johtuu vuosikymmeniä harjoitetusta "vähennä rasvaa" -politiikasta. Vielä reilu kolme vuosikymmentä sitten koulussa sai voita leivän päälle, täysrasvaista maitoa, kastikkeissa ja lihoissa oli rasvaa. Nyt laiha ruoka tekee lihavia lapsia.
Ruoka sulaa nopeasti ja pistää painopisteen liiaksi tärkkelyspainotteisille ruoille aiheuttaen monelle lihavuuteen taipuvalle kohtalokkaan nälkäkierteen. Tähän lasten kiduttamiseen on ravitsemusvalistus yksin syyllinen. Koulujen tulee tietty noudattaa virallisia suosituksia - valitettavasti. Nykyajan lapset liikkuvat enemmän kuin Samin ikäluokka (s. -72). Liikkumattomuus ei taatusti ole lihavuuden kasvun syynä.
Sami suosittelee lihavalle lapselle riittävästi rasvaa. Kolesterolilla ja tyydytyneellä rasvalla on merkitys esimerkiksi testosteronin tuotannossa ja näiden ruoka-aineiden demonisointi näkyy ylipainoisten ulkomuodossa, eritoten poikien osalla rasva kertyy pakaroihin ja rintoihin. Ei muuta kuin vihanneksia, juureksia, palkokasveja, marjoja ja munia pöytään voissa paistetun kalan kanssa, niin teinipoikien tissit muuttuvat adoniksien rintalihaksiksi. Kalan voi tietty korvata millä tahansa kokolihalla.
Lihavan lapsen pitäisi välttää tyypillistä lihavan lapsen arkiruokaa: leipää, puuroa, muroja, mysliä, perunaa, makaronia, mehuja, riisiä ja hedelmiä. Kun tähän yhdistetään "vähän rasvaa" -ideologia ollaan auttamatta hirvittävässä nälkä- ja näännytyskierteessä.
Runsasta tärkkelystä voisi kokeilla korvata vihanneksilla, manteleilla, pähkinöillä, palkokasveilla, oliiviöljyllä, voilla, kalalla, munalla ja kokolihalla. Mehun ja rasvattoman maidon sijaan voisi kohtuudella nauttia täysrasvaista maitoa. Se antaa paremman vasteen lihavan hormonitoiminnalle ja aiheuttaa ruoan hitaammaan sulamisen (estää napostelua ja pidentää ateriavälejä). Maltillisemman verensokerin heilahtelun ja täyteläisyytensä vuoksi täysrasvainen maito pitää aterioiden koot maltillisempina. Niin sanottuja herkkuja on lihavalla oikeus nauttia siinä missä kaikilla muillakin.
Voit tästä lukea lisää Samin pohdintaa vuosien varrelta:
Minulla oli mahdollisuus haastatella diplomi-insinööri Sami Uusitaloa. Hän on Veteraaniurheilija -blogia seuranneille vanha tuttu. Onhan hän tuonut esille hyvin perusteltuja näkemyksiään ravitsemuksesta ja liikunnasta. Tällä kertaa juttelimme lasten lihavuudesta.
Muun muassa edesmenneen lastenlääkärin Arvo Ylpön ponnistusten ja kattavan neuvolatoiminnan johdosta Suomessa näkee päivänvalon mahdollisesti maailman terveimmät vauvat. Kouluikään tultaessa ja kiihtyvästi läpi koko nuoruuden jokin menee perusteellisesti pieleen, sillä minne katoaa se pikkulapsen elinvoima ja mistä astuu peliin mukaan se yhä lisääntyvä lasten lihavuus?
Mikä on se ruoka, jolla lapsi pysyy terveenä? Millaisia ruoka-aineita lapsen pitäisi välttää? Tällaisia kysymyksiä esitin Samille ja tuttuun tyylinsä hän tarjoaa omia näkökulmiaan meidän kaikkien pohdittavaksi. Ota kantaa tähän asiaan, jos haluat.
Lasten ja koululaisten terveysongelmat eivät todennäköisesti ratkea tälläkään kirjoituksella, mutta pyydän, että jäät miettimään nykytilannetta ja pohdit vakavasti niitä ideoita mitä tuodaan esille tässä rohkeassa haastattelussa.
Kouluruoka kiinnostaa meitä ensiksi. Nuorelle koululaiselle hankitaan muodikas koulureppu, ostetaan uudet vaatteet, katsotaan vieläkö jumppatossut mahtuvat jalkaan, lähteekö läksyjen lukeminen käyntiin ja oliko koulussa kivaa? Kuinka moni vanhemmista huolehtii siitä, että koululaisella on mahdollisuus ruokailla terveellisesti kotona ja koulussa?
Sami, mitä mieltä olet kouluruoasta? Pyydän Samia silmäilemään erään sattumanvaraisesti valitun koulun viikon ruokalistaa. Mikä tässä on pielessä ja mikä on hyvää?
Maanantai
Lounas: Kinkku-juustokastiketta, perunoita, salaattia
Kasvisvaihtoehto: Herkullista sienikasviskastiketta, perunoita, salaattia
Tiistai
Lounas: Lihakeittoa, leipää, tuorepala
Kasvisvaihtoehto: Kesäkeittoa, leipää, tuorepala
Keskiviikko
Lounas: Pinaattikeittoa, leipää, tuorepala
Torstai
Lounas: Jauhelihakastiketta, perunoita, spagettia, salaattia
Kasvisvaihtoehto: Soijabolognesekastiketta, perunoita, spagettia, salaattia
Perjantai
Lounas: Porkkananapit, perunasose, salaatti
Sami vastaa: Ihan hyvä yritys pienellä budjetilla, mukavasti perusruokaa ja vaihtelevuutta.
Sitten kysyn Samilta, minkälainen kouluruoka edistää parhaiten lasten terveyttä? Sami arvioi terveyden niin laaja-alaiseksi käsitteeksi, että tuohon ei varmasti kukaan pysty yksikäsitteisesti vastaamaan. Kouluruoassa pelätään rasvaa. Se tekee monesta ruoasta mautonta. Esimerkiksi ruskeassa kastikkeessa voi on korvattu jollain lisäaineilla. Tuolla tavalla saadaan aikaiseksi toivottoman vetistä litkua.
Toista se oli vielä silloin kun Sami itse oli koulussa. Silloin lapsilta ei riistetty täyteläisiä makukokemuksia. Muistettiin niinkin yksinkertainen asia kuin voi kalakeitossa. Vieläkö muistatte kuinka hyvältä se maistui?
Mitä kotona pitäisi muistaa tarjota lapsilleen? kysyin sitten Samilta ja sain kuulla, ettei ainakaan rasvan neuroottiselle välttelylle ole perusteita. Teoria sydän- ja verisuonitautien synnystä syödyn kolesterolin ja tyydyttyneen rasvan aiheuttamana on väärä.
Perinteisesti on ollut tapana pitää lasten lihavuutta jopa liikkumattomuusongelmana. Kun lapset eivät liiku riittävästi, he eivät kuluta ruoan energiaa vaan se näkyy lisääntyneenä rasvakudoksena. Puhutaan siitä miten lasten elinympäristö on muuttunut lihomista edistäväksi. Muutos on ilmennyt esimerkiksi koulu- ja arkiliikunnan vähenemisenä, elintarvikkeiden pakkauskoot ovat kasvaneet ja ruoka-annokset ovat suurentuneet. Lisäksi varoitetaan siitä, että Valtion ravitsemussuosituksista poikkeaminen on yleistynyt. Perimällä on vahva rooli siten, että lihavilla vanhemmilla on myös lihavia lapsia.
Sami, mitä mieltä olet tästä lasten lihavuudesta? Mistä lasten lihavuus sinun mielestäsi johtuu? Sami vastaa: Käsiin räjähtänyt lihavuusepidemia - eritoten lasten kohdalla - johtuu vuosikymmeniä harjoitetusta "vähennä rasvaa" -politiikasta. Vielä reilu kolme vuosikymmentä sitten koulussa sai voita leivän päälle, täysrasvaista maitoa, kastikkeissa ja lihoissa oli rasvaa. Nyt laiha ruoka tekee lihavia lapsia.
Ruoka sulaa nopeasti ja pistää painopisteen liiaksi tärkkelyspainotteisille ruoille aiheuttaen monelle lihavuuteen taipuvalle kohtalokkaan nälkäkierteen. Tähän lasten kiduttamiseen on ravitsemusvalistus yksin syyllinen. Koulujen tulee tietty noudattaa virallisia suosituksia - valitettavasti. Nykyajan lapset liikkuvat enemmän kuin Samin ikäluokka (s. -72). Liikkumattomuus ei taatusti ole lihavuuden kasvun syynä.
Sami suosittelee lihavalle lapselle riittävästi rasvaa. Kolesterolilla ja tyydytyneellä rasvalla on merkitys esimerkiksi testosteronin tuotannossa ja näiden ruoka-aineiden demonisointi näkyy ylipainoisten ulkomuodossa, eritoten poikien osalla rasva kertyy pakaroihin ja rintoihin. Ei muuta kuin vihanneksia, juureksia, palkokasveja, marjoja ja munia pöytään voissa paistetun kalan kanssa, niin teinipoikien tissit muuttuvat adoniksien rintalihaksiksi. Kalan voi tietty korvata millä tahansa kokolihalla.
Lihavan lapsen pitäisi välttää tyypillistä lihavan lapsen arkiruokaa: leipää, puuroa, muroja, mysliä, perunaa, makaronia, mehuja, riisiä ja hedelmiä. Kun tähän yhdistetään "vähän rasvaa" -ideologia ollaan auttamatta hirvittävässä nälkä- ja näännytyskierteessä.
Runsasta tärkkelystä voisi kokeilla korvata vihanneksilla, manteleilla, pähkinöillä, palkokasveilla, oliiviöljyllä, voilla, kalalla, munalla ja kokolihalla. Mehun ja rasvattoman maidon sijaan voisi kohtuudella nauttia täysrasvaista maitoa. Se antaa paremman vasteen lihavan hormonitoiminnalle ja aiheuttaa ruoan hitaammaan sulamisen (estää napostelua ja pidentää ateriavälejä). Maltillisemman verensokerin heilahtelun ja täyteläisyytensä vuoksi täysrasvainen maito pitää aterioiden koot maltillisempina. Niin sanottuja herkkuja on lihavalla oikeus nauttia siinä missä kaikilla muillakin.
Voit tästä lukea lisää Samin pohdintaa vuosien varrelta:
1800-luvun lopulla ihmisen ruokavalio koostui (esim. Helsingin Sanomat 4.9.2012) 60 prosenttisesti viljoista ja perunoita (viljojen osuus peräti 50%!). Lihaa ja kalaakaan ei joka päivä syöty. Lihavuus ei tainnut olla ongelma silti tässä laajuudessa silloin. Siis tärkkelystä ei käy syyttäminen vaikka se helppoa olisikin.
VastaaPoistaKyllä kannatttaa vain siihen arkiliikunnan puutteen suuntaan tähyillä eniten. Toki sokeria kulutetaan tänä päivänä enemmän; limsat ja karkit ym.
Mutta miksi oliiviöljyä tarjoat? Ei kuullosta kovin suomalaiseen ruokailuhistoriaan kuuluneelta ainekselta.
Tämä lasten ja nuorten yleisterveys pitäisi ottaa erityistarkkailuun. Oliko mahdollista keskittää johonkin "on linenä" eri ikäluokkien keskimääräiset vuosittaiset terveysparamaterit? Optimi olisi jos se olisi THL ylläpitämä. Sieltä näkisi yhdellä vilkaisulla eri ikäluokkien terveysparamaterit graafeina ja mihin suuntaan mikäkin on menossa. Esim nuorten BMI , kolesterolit, verensokerit ,diabatestapaukset, sydäntaudit, masennukset, itsemurhat jne?
VastaaPoistaOnhan Suomessa virkamiesmassaa asian toteuttamiseen.
Velkalaskureita kyllä on mutta olisiko keskitetyt ikäluokittain jaotellut terveyslaskurit paremminkin tarpellisia?
"Mens Mentis"
Richardiko se siellä taas tärkkelyksiä puolustelee ja solvaa oliiviöljyä :D
VastaaPoistaKävin viron maaseudulla kiertelemässä ja siellä lapset ja aikuiset ovat SOLAKOITA kaikissa ikäryhmissä. Kaupoista on vaikea löytää kevyttuotteita eikä niitä ole tarjolla hotellien aamupaloilla. Lapsuudessani syötiin paljon lihaa, voita ja raakaaitoa (todella epäterveellistä nykykriteereillä) mutta vireys säilyi eikä liikakilot haitanneet. Liikuttiin ja urheiltiin paljon kaikkien kylän lasten kanssa. Olen sitä mieltä että nykyinen häiriökäyttäytyinen ja liikalihavuus juontaa paljolti syömistottumuksista.
VastaaPoistaPuska syyllistää ihmisiä ja perustaa kaiken huomionsa kolestrolin määrään, kun pitäisi pohtia minkälainen ruoka edesauttaa painonhallinnassa ja lisää omaa hyvänolon tunnetta.
Itselleni Puskan lautasmalli ei sovi, mutta Heikkilän kirjojen mukainen VHH-ruokavalio tuo todella hyvän ja tasapainoisen olon. VHH- ruokavalio aiheuttaa myös sen että viina ei maistu juuri ollenkaan, mutta en ole kokenut tätäkään haitalliseksi.
Virossa en huoannut juoppoja katukuvassa (en ollut Tallinnassa) nuoriso käyttäytyi tosi fiksusti ja aamulla kaupungilla ei ollut roskia eikä rikottuja pulloja. Kannattaisiko verrata jo viimeinkin vaikka Viron, Unkarin, Tsekin ja Suomen ruokavaliota keskenään em. maissa ei vielä ole kevyttuotteet pilanneet ihisiä.
Suomeen tulee eläkepommi, mutta se tulee masentuneen nuorison myötä joka eikykene ottamaan paikkaansa yhteiskunnassa. Mitä tehdään nuorison hyväksi, no tuetaan keskustelealla ja kirjoitetaan mielialalääkkeet, kun pitäisi kysyä mitä ruokavalioosi kuuluu?
Tässä ajatelmia matkan varrelta ilman minkäänlaista alan koulutusta pelkästään hyvän ja ravinteikkaan VHH-rokavalion antamien ajatusten perusteella.
Kukaan ei menetä mitään jos kokeilee kuukauden!!!
Niinpä, mutta kun ei saa kokeilla, kun voi vaikka laihtua väärin. 5v.VHH:ta ja just niinkuin kirjoitit.
VastaaPoistaOnkohan sitä tutkittu, että paljonko lapsilla on nykyään enemmän stressiä koulun käynnistä tai muistakin asioista, kuin ennen? On paljon enemmän läksyjä, tavoitteita, koulukiusaamista, epävarmuutta tulevaisuudesta ym.ym...Stressinhän tiedetään aiheuttavan monen muun harmin lisäksi lihomistakin. Ruoka mitä lapset nykyään syövät on kyllä myös muuttunut, kuten tuossa Sami mainitsikin, hyvin vähäraisvaista ja kovasti on tärkkelystä. Varsinaiset suojaravintoaineet ovat vähissä ja lihaa ja proteiineja tuntuu olevan kovin vähän kouluruuassa. Mielestäni kasvavan lapsen / nuoren pitäisi syödä reilua liharuokaa, sekä rasvaa, kasvisten ja juuresten lisäksi. Karkkeja ja muita makeita saa syödä, mutta vain joskus, ei joka päivä. Muinoin oli tapana karkkipäivä kerran viikossa tai kahdessa. Mihin on mahtanut moinen tapa hävitä?
VastaaPoistaMitä vähärasvaista se muka on, kun nuoriso mättää hampurilaisia, lihapiirakoita, ranskalaisia?
VastaaPoistaStressi ja liikkumattomuus ovat saletisti isoimmat syyt lihavuuteen. Myös vähät yöunet lihottavat. Jos lapsilla ei olisi tietokoneita, pleikkareita, telkkareita yms. viihde-elektroniikkaa, he leikkisivät, pelaisivat ja urheilisivat enemmän. Paljon liikkuva lapsi ei liho.
"Nykyajan lapset liikkuvat enemmän kuin Samin ikäluokka (s. -72). Liikkumattomuus ei taatusti ole lihavuuden kasvun syynä."
VastaaPoistaNykyajan lapset ehkä harrastavat enemmän ohjattua liikuntaa kuin Samin ikäluokka, mutta arkiliikunta on todennäköisesti vähäisempää. Useat lapset voivat istua tuntikausia päivittäin erilaisten ruutujen äärellä, kun ennen lapset pelasivat ja touhusivat pihalla. Myös koulumatkat kuljetaan nykyään usein vanhempien auton kyydissä istuen, kun ennen käveltiin, pyöräiltiin, hiihdettiin jne. Myös harrastuksiin lapset kuljetetaan usein autolla sen sijaan, että lapset pyöräilisivät tai muuten omin lihasvoimin kulkisivat harrastuspaikoille. Ja tunnin, puolentoista liikuntaharjoituksissa voi olla myös paljon paikoillaan oloa ja istumista.
Eli en uskaltaisi sanoa, että "liikkumattomuus ei taatusti ole lihavuuden kasvun syynä." Sekä liikunta- että ravitsemustottumuksissa on tapahtunut paljon muutoksia.