**
Minulla oli mahdollisuus haastatella diplomi-insinööri Sami Uusitaloa. Hän on Veteraaniurheilija -blogia seuranneille vanha tuttu. Onhan hän tuonut esille hyvin perusteltuja näkemyksiään ravitsemuksesta ja liikunnasta. Tällä kertaa juttelimme lasten lihavuudesta.
Muun muassa edesmenneen lastenlääkärin Arvo Ylpön ponnistusten ja kattavan neuvolatoiminnan johdosta Suomessa näkee päivänvalon mahdollisesti maailman terveimmät vauvat. Kouluikään tultaessa ja kiihtyvästi läpi koko nuoruuden jokin menee perusteellisesti pieleen, sillä minne katoaa se pikkulapsen elinvoima ja mistä astuu peliin mukaan se yhä lisääntyvä lasten lihavuus?
Mikä on se ruoka, jolla lapsi pysyy terveenä? Millaisia ruoka-aineita lapsen pitäisi välttää? Tällaisia kysymyksiä esitin Samille ja tuttuun tyylinsä hän tarjoaa omia näkökulmiaan meidän kaikkien pohdittavaksi. Ota kantaa tähän asiaan, jos haluat.
Lasten ja koululaisten terveysongelmat eivät todennäköisesti ratkea tälläkään kirjoituksella, mutta pyydän, että jäät miettimään nykytilannetta ja pohdit vakavasti niitä ideoita mitä tuodaan esille tässä rohkeassa haastattelussa.
Kouluruoka kiinnostaa meitä ensiksi. Nuorelle koululaiselle hankitaan muodikas koulureppu, ostetaan uudet vaatteet, katsotaan vieläkö jumppatossut mahtuvat jalkaan, lähteekö läksyjen lukeminen käyntiin ja oliko koulussa kivaa? Kuinka moni vanhemmista huolehtii siitä, että koululaisella on mahdollisuus ruokailla terveellisesti kotona ja koulussa?
Sami, mitä mieltä olet kouluruoasta? Pyydän Samia silmäilemään erään sattumanvaraisesti valitun koulun viikon ruokalistaa. Mikä tässä on pielessä ja mikä on hyvää?
Maanantai
Lounas: Kinkku-juustokastiketta, perunoita, salaattia
Kasvisvaihtoehto: Herkullista sienikasviskastiketta, perunoita, salaattia
Tiistai
Lounas: Lihakeittoa, leipää, tuorepala
Kasvisvaihtoehto: Kesäkeittoa, leipää, tuorepala
Keskiviikko
Lounas: Pinaattikeittoa, leipää, tuorepala
Torstai
Lounas: Jauhelihakastiketta, perunoita, spagettia, salaattia
Kasvisvaihtoehto: Soijabolognesekastiketta, perunoita, spagettia, salaattia
Perjantai
Lounas: Porkkananapit, perunasose, salaatti
Sami vastaa: Ihan hyvä yritys pienellä budjetilla, mukavasti perusruokaa ja vaihtelevuutta.
Sitten kysyn Samilta, minkälainen kouluruoka edistää parhaiten lasten terveyttä? Sami arvioi terveyden niin laaja-alaiseksi käsitteeksi, että tuohon ei varmasti kukaan pysty yksikäsitteisesti vastaamaan. Kouluruoassa pelätään rasvaa. Se tekee monesta ruoasta mautonta. Esimerkiksi ruskeassa kastikkeessa voi on korvattu jollain lisäaineilla. Tuolla tavalla saadaan aikaiseksi toivottoman vetistä litkua.
Toista se oli vielä silloin kun Sami itse oli koulussa. Silloin lapsilta ei riistetty täyteläisiä makukokemuksia. Muistettiin niinkin yksinkertainen asia kuin voi kalakeitossa. Vieläkö muistatte kuinka hyvältä se maistui?
Mitä kotona pitäisi muistaa tarjota lapsilleen? kysyin sitten Samilta ja sain kuulla, ettei ainakaan rasvan neuroottiselle välttelylle ole perusteita. Teoria sydän- ja verisuonitautien synnystä syödyn kolesterolin ja tyydyttyneen rasvan aiheuttamana on väärä.
Perinteisesti on ollut tapana pitää lasten lihavuutta jopa liikkumattomuusongelmana. Kun lapset eivät liiku riittävästi, he eivät kuluta ruoan energiaa vaan se näkyy lisääntyneenä rasvakudoksena. Puhutaan siitä miten lasten elinympäristö on muuttunut lihomista edistäväksi. Muutos on ilmennyt esimerkiksi koulu- ja arkiliikunnan vähenemisenä, elintarvikkeiden pakkauskoot ovat kasvaneet ja ruoka-annokset ovat suurentuneet. Lisäksi varoitetaan siitä, että Valtion ravitsemussuosituksista poikkeaminen on yleistynyt. Perimällä on vahva rooli siten, että lihavilla vanhemmilla on myös lihavia lapsia.
Sami, mitä mieltä olet tästä lasten lihavuudesta? Mistä lasten lihavuus sinun mielestäsi johtuu? Sami vastaa: Käsiin räjähtänyt lihavuusepidemia - eritoten lasten kohdalla - johtuu vuosikymmeniä harjoitetusta "vähennä rasvaa" -politiikasta. Vielä reilu kolme vuosikymmentä sitten koulussa sai voita leivän päälle, täysrasvaista maitoa, kastikkeissa ja lihoissa oli rasvaa. Nyt laiha ruoka tekee lihavia lapsia.
Ruoka sulaa nopeasti ja pistää painopisteen liiaksi tärkkelyspainotteisille ruoille aiheuttaen monelle lihavuuteen taipuvalle kohtalokkaan nälkäkierteen. Tähän lasten kiduttamiseen on ravitsemusvalistus yksin syyllinen. Koulujen tulee tietty noudattaa virallisia suosituksia - valitettavasti. Nykyajan lapset liikkuvat enemmän kuin Samin ikäluokka (s. -72). Liikkumattomuus ei taatusti ole lihavuuden kasvun syynä.
Sami suosittelee lihavalle lapselle riittävästi rasvaa. Kolesterolilla ja tyydytyneellä rasvalla on merkitys esimerkiksi testosteronin tuotannossa ja näiden ruoka-aineiden demonisointi näkyy ylipainoisten ulkomuodossa, eritoten poikien osalla rasva kertyy pakaroihin ja rintoihin. Ei muuta kuin vihanneksia, juureksia, palkokasveja, marjoja ja munia pöytään voissa paistetun kalan kanssa, niin teinipoikien tissit muuttuvat adoniksien rintalihaksiksi. Kalan voi tietty korvata millä tahansa kokolihalla.
Lihavan lapsen pitäisi välttää tyypillistä lihavan lapsen arkiruokaa: leipää, puuroa, muroja, mysliä, perunaa, makaronia, mehuja, riisiä ja hedelmiä. Kun tähän yhdistetään "vähän rasvaa" -ideologia ollaan auttamatta hirvittävässä nälkä- ja näännytyskierteessä.
Runsasta tärkkelystä voisi kokeilla korvata vihanneksilla, manteleilla, pähkinöillä, palkokasveilla, oliiviöljyllä, voilla, kalalla, munalla ja kokolihalla. Mehun ja rasvattoman maidon sijaan voisi kohtuudella nauttia täysrasvaista maitoa. Se antaa paremman vasteen lihavan hormonitoiminnalle ja aiheuttaa ruoan hitaammaan sulamisen (estää napostelua ja pidentää ateriavälejä). Maltillisemman verensokerin heilahtelun ja täyteläisyytensä vuoksi täysrasvainen maito pitää aterioiden koot maltillisempina. Niin sanottuja herkkuja on lihavalla oikeus nauttia siinä missä kaikilla muillakin.
Voit tästä lukea lisää Samin pohdintaa vuosien varrelta:
Minulla oli mahdollisuus haastatella diplomi-insinööri Sami Uusitaloa. Hän on Veteraaniurheilija -blogia seuranneille vanha tuttu. Onhan hän tuonut esille hyvin perusteltuja näkemyksiään ravitsemuksesta ja liikunnasta. Tällä kertaa juttelimme lasten lihavuudesta.
Muun muassa edesmenneen lastenlääkärin Arvo Ylpön ponnistusten ja kattavan neuvolatoiminnan johdosta Suomessa näkee päivänvalon mahdollisesti maailman terveimmät vauvat. Kouluikään tultaessa ja kiihtyvästi läpi koko nuoruuden jokin menee perusteellisesti pieleen, sillä minne katoaa se pikkulapsen elinvoima ja mistä astuu peliin mukaan se yhä lisääntyvä lasten lihavuus?
Mikä on se ruoka, jolla lapsi pysyy terveenä? Millaisia ruoka-aineita lapsen pitäisi välttää? Tällaisia kysymyksiä esitin Samille ja tuttuun tyylinsä hän tarjoaa omia näkökulmiaan meidän kaikkien pohdittavaksi. Ota kantaa tähän asiaan, jos haluat.
Lasten ja koululaisten terveysongelmat eivät todennäköisesti ratkea tälläkään kirjoituksella, mutta pyydän, että jäät miettimään nykytilannetta ja pohdit vakavasti niitä ideoita mitä tuodaan esille tässä rohkeassa haastattelussa.
Kouluruoka kiinnostaa meitä ensiksi. Nuorelle koululaiselle hankitaan muodikas koulureppu, ostetaan uudet vaatteet, katsotaan vieläkö jumppatossut mahtuvat jalkaan, lähteekö läksyjen lukeminen käyntiin ja oliko koulussa kivaa? Kuinka moni vanhemmista huolehtii siitä, että koululaisella on mahdollisuus ruokailla terveellisesti kotona ja koulussa?
Sami, mitä mieltä olet kouluruoasta? Pyydän Samia silmäilemään erään sattumanvaraisesti valitun koulun viikon ruokalistaa. Mikä tässä on pielessä ja mikä on hyvää?
Maanantai
Lounas: Kinkku-juustokastiketta, perunoita, salaattia
Kasvisvaihtoehto: Herkullista sienikasviskastiketta, perunoita, salaattia
Tiistai
Lounas: Lihakeittoa, leipää, tuorepala
Kasvisvaihtoehto: Kesäkeittoa, leipää, tuorepala
Keskiviikko
Lounas: Pinaattikeittoa, leipää, tuorepala
Torstai
Lounas: Jauhelihakastiketta, perunoita, spagettia, salaattia
Kasvisvaihtoehto: Soijabolognesekastiketta, perunoita, spagettia, salaattia
Perjantai
Lounas: Porkkananapit, perunasose, salaatti
Sami vastaa: Ihan hyvä yritys pienellä budjetilla, mukavasti perusruokaa ja vaihtelevuutta.
Sitten kysyn Samilta, minkälainen kouluruoka edistää parhaiten lasten terveyttä? Sami arvioi terveyden niin laaja-alaiseksi käsitteeksi, että tuohon ei varmasti kukaan pysty yksikäsitteisesti vastaamaan. Kouluruoassa pelätään rasvaa. Se tekee monesta ruoasta mautonta. Esimerkiksi ruskeassa kastikkeessa voi on korvattu jollain lisäaineilla. Tuolla tavalla saadaan aikaiseksi toivottoman vetistä litkua.
Toista se oli vielä silloin kun Sami itse oli koulussa. Silloin lapsilta ei riistetty täyteläisiä makukokemuksia. Muistettiin niinkin yksinkertainen asia kuin voi kalakeitossa. Vieläkö muistatte kuinka hyvältä se maistui?
Mitä kotona pitäisi muistaa tarjota lapsilleen? kysyin sitten Samilta ja sain kuulla, ettei ainakaan rasvan neuroottiselle välttelylle ole perusteita. Teoria sydän- ja verisuonitautien synnystä syödyn kolesterolin ja tyydyttyneen rasvan aiheuttamana on väärä.
Perinteisesti on ollut tapana pitää lasten lihavuutta jopa liikkumattomuusongelmana. Kun lapset eivät liiku riittävästi, he eivät kuluta ruoan energiaa vaan se näkyy lisääntyneenä rasvakudoksena. Puhutaan siitä miten lasten elinympäristö on muuttunut lihomista edistäväksi. Muutos on ilmennyt esimerkiksi koulu- ja arkiliikunnan vähenemisenä, elintarvikkeiden pakkauskoot ovat kasvaneet ja ruoka-annokset ovat suurentuneet. Lisäksi varoitetaan siitä, että Valtion ravitsemussuosituksista poikkeaminen on yleistynyt. Perimällä on vahva rooli siten, että lihavilla vanhemmilla on myös lihavia lapsia.
Sami, mitä mieltä olet tästä lasten lihavuudesta? Mistä lasten lihavuus sinun mielestäsi johtuu? Sami vastaa: Käsiin räjähtänyt lihavuusepidemia - eritoten lasten kohdalla - johtuu vuosikymmeniä harjoitetusta "vähennä rasvaa" -politiikasta. Vielä reilu kolme vuosikymmentä sitten koulussa sai voita leivän päälle, täysrasvaista maitoa, kastikkeissa ja lihoissa oli rasvaa. Nyt laiha ruoka tekee lihavia lapsia.
Ruoka sulaa nopeasti ja pistää painopisteen liiaksi tärkkelyspainotteisille ruoille aiheuttaen monelle lihavuuteen taipuvalle kohtalokkaan nälkäkierteen. Tähän lasten kiduttamiseen on ravitsemusvalistus yksin syyllinen. Koulujen tulee tietty noudattaa virallisia suosituksia - valitettavasti. Nykyajan lapset liikkuvat enemmän kuin Samin ikäluokka (s. -72). Liikkumattomuus ei taatusti ole lihavuuden kasvun syynä.
Sami suosittelee lihavalle lapselle riittävästi rasvaa. Kolesterolilla ja tyydytyneellä rasvalla on merkitys esimerkiksi testosteronin tuotannossa ja näiden ruoka-aineiden demonisointi näkyy ylipainoisten ulkomuodossa, eritoten poikien osalla rasva kertyy pakaroihin ja rintoihin. Ei muuta kuin vihanneksia, juureksia, palkokasveja, marjoja ja munia pöytään voissa paistetun kalan kanssa, niin teinipoikien tissit muuttuvat adoniksien rintalihaksiksi. Kalan voi tietty korvata millä tahansa kokolihalla.
Lihavan lapsen pitäisi välttää tyypillistä lihavan lapsen arkiruokaa: leipää, puuroa, muroja, mysliä, perunaa, makaronia, mehuja, riisiä ja hedelmiä. Kun tähän yhdistetään "vähän rasvaa" -ideologia ollaan auttamatta hirvittävässä nälkä- ja näännytyskierteessä.
Runsasta tärkkelystä voisi kokeilla korvata vihanneksilla, manteleilla, pähkinöillä, palkokasveilla, oliiviöljyllä, voilla, kalalla, munalla ja kokolihalla. Mehun ja rasvattoman maidon sijaan voisi kohtuudella nauttia täysrasvaista maitoa. Se antaa paremman vasteen lihavan hormonitoiminnalle ja aiheuttaa ruoan hitaammaan sulamisen (estää napostelua ja pidentää ateriavälejä). Maltillisemman verensokerin heilahtelun ja täyteläisyytensä vuoksi täysrasvainen maito pitää aterioiden koot maltillisempina. Niin sanottuja herkkuja on lihavalla oikeus nauttia siinä missä kaikilla muillakin.
Voit tästä lukea lisää Samin pohdintaa vuosien varrelta:
