Väestön kolesterolitason "nousu"

**

Pyydän lukijoitani lukemaan huolellisesti professori Kari Salmisen kirjoituksen, joka liittyy surullisenkuuluisaan Finriski-tutkimukseen, jonka yhteydessä väitetään suomalaisten kolesterolitason kääntyneen nousuun vaarallisella tavalla. 

Huomaatte, että edelleen on runsaasti kysymyksiä, joihin ei ole saatu vastauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viranhaltijat ja tutkijat eivät ole olleet halukkaita käymään tästä asiasta avointa keskustelua puhumattakaan, että vastattaisiin heille esitettyihin kysymyksiin! 

Jotenkin surulliselta tuntuu, että Vartiainen, Strandberg, Puska, Syvänne yms. ylimielisesti sivuuttavat heille esitetyt kysymykset. Onko tämä teidän mielestänne reilua?

Luovutan palstatilan ja kommenttikentät tässä terveysblogissani terveysviranomaisten, tutkijoiden ja kaikkien terveystietoisten suomalaisten käyttöön. Käydään täällä keskustelua suomalaisten kolesterolitasosta.

*******************

Vartiainen ym. (1) on julkaissut Suomen Lääkärilehdessä vertaisarvioidun kirjoituksen "Finriski-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun". Tutkimuksessa on vuonna 2012 määritetty ikäryhmän 25-74 v. veren kolesterolipitoisuudet. Sama määritys on tehty vertailuvuonna 2007 (2). Vertailun perusteella on tehty otsikon mukainen väite, jota Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on propagoinut laajasti. Media tarttui laajasti syöttiin.

Olen lähettänyt alla olevan tekstin myös kaikille artikkelin kirjoittajille ja Suomen Lääkärilehden päätoimittajille pyytäen kommentteja. En ole niitä saanut. Aikoinaan lupasin palata tähän aiheeseen uudelleen Christerin blogissa, kunhan olen pohtinut asiaa arvostamieni asiantuntijoiden kanssa. Teen sen nyt.

Otos

Veren kokonaiskolesterolipitoisuus on vuonna 2012 mitattu ikäryhmästä 25-74 vuotta yhteensä 2768:lta mieheltä (0,16 % ikäryhmästä) ja vastaavasti 3046:lta naiselta (0,18 % ikäryhmästä). Artikkelissa ei ole pohdittu, millä tarkkuudella mittaustulos vastaa koko suomalaisen ko. mies- ja naisikäryhmän kolesterolipitoisuutta? Mikä on virhemarginaali?

On myös huomattava, että mittaukseen osallistui vain alle 60 % tutkimukseen kutsutuista. Näin suuri kato ei enää vastaa satunnaista otantaa. Voidaan korkeintaan spekuloida, mihin suuntaan henkilöiden satunnaisuudesta poikkeava valikoituminen vaikuttaa mittaustuloksissa.

Veren kolesterolipitoisuus

Vuonna 2007 ikäryhmän 25-74 v. kolesterolipitoisuuden keskiarvo (mmol/l) miehillä oli 5,23 (keskihajonta 1,01) ja vuonna 2012 5,25 (1,08). Erotus on 0,02. Naisten vastaavat luvut olivat 5,27 (0,99), 5,38 (1,05) ja erotus 0,11. Olen tiedustellut sekä professori Erkki Vartiaiselta että artikkelin (1) kaikilta kirjoittajilta, ovatko nämä erot merkitseviä. En ole saanut keneltäkään vastausta, mikä kertonee paljon. Erotus tuskin on merkitsevä ainakaan miehillä. Siis onko vuosien 2007 ja 2012 välillä todellista eroa?

Määritykset on tehty kymmenvuotisikäryhmissä 25-34, 35-44, 45-54, 55-64 ja 65-74. Artikkelissa todetaan, että "vuoden ja ikäryhmän välillä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä" (p=0,26 miehillä ja p=0,39 naisilla).

Miten edellä esitetyn valossa voidaan väittää, että "väestön kolesterolitaso on kääntynyt nousuun"? Kaiken kaikkiaan millimoolin tuhannesosan mittaukseen perustuvat, sadasosaan pyöristetyt lukemat ja niihin perustuvat olettamukset ovat enemmän leikittelyä numeroilla kuin suomalaista terveystodellisuutta.

Valikoivaa

Artikkelin (1) yhteenveto- ja tekstiosassa käytetyt kolesteroliarvot poikkeavat vuosien 2007 ja 2012 tulostaulukoissa (1,2) esitetyistä arvoista. Syytä tähän ei mainita artikkelissa. Vasta myöhemmin (3) Vartiainen on ilmoittanut arvojen koskevankin vain osajoukkoa 25-64 v. eikä siis tulostaulukkoarvoja koko ikäluokasta 25-74 v. (1,2). Ulkopuolinen ei näitä THL:n sisäisiä osajoukon arvoja ja niiden hajontaa pysty mistään tarkistamaan.

Vartiainen perustelee osajoukon 25-64 v. valintaa "koska nämä tiedot ovat käytettävissä vuodesta 1982 lähtien". Miksi sitten vuoden 2007 raportissa (2) taas tästäkin poiketen todetaan: "Vuosien 2002 ja 2007 välillä kolesterolitaso kuitenkin kääntyi uudelleen laskuun sekä miehillä että naisilla. Suomalaisten 30-59-vuotiaiden miesten seerumin kolesterolipitoisuuden keskiarvo oli 5,69 mmol/l vuonna 2002 ja 5,39 mmol/l vuonna 2007. Samanikäisten naisten keskiarvot olivat 5,42 mmol/l vuonna 2002 ja 5,38 mmol/l vuonna 2007". Siis vertailussa on jälleen uusi osajoukko.

Mitä tarkoitusperiä varten erilaiset osajoukot on kulloinkin valittu?

Kolesterolipitoisuuden mittausprosessi

Artikkelissa (1) ilmoitetaan, että laboratorion systemaattinen virhe vuonna 2012 oli 0,0 %. Laboratoriossa tapahtuva mittaus on kuitenkin vain osa kokonaisesta mittausprosessista, joka alkaa näytteenotosta, näytteen preparoinnista, pakkaamisesta, kuljettamisesta ja varastoinnista ja joka vasta päättyy laboratoriomääritykseen. Olen pyytänyt sekä Vartiaiselta että kaikilta artikkelin kirjoittajilta tiedon koko määritysprosessin virheestä. Vastausta en ole saanut. Mikä siis on koko mittausprosessin virhe?

Kokonaiskolesterolin "nousun" vaikutus terveyteen

Kahteen 1990-luvun alkupuolella tehtyyn yhteenvetotutkimukseen (4,5) viitaten Vartiaisen ym. artikkelissa todetaan, että 1 %:n muutos kolesterolitasossa johtaa 2-3 %:n muutokseen sepelvaltimotautikuolleisuudessa. Todettakoon, että tutkimukset (4,5) eivät ensinnäkään puhu suppeasti vain sepelvaltimotautikuolleisuudesta, vaan kaikista sepelvaltimotautitapahtumista.

Toisekseen nämä yhteenvetoartikkelit tarkastelevat pääsääntöisesti alkuperäistutkimuksia, joissa kohteena on ollut sekundääripreventio tai henkilöt, joilla "korkean" kolesterolin lisäksi on ollut muita riskitekijöitä kuten diabetes, korkea verenpaine, tupakointi jne. Siten tulokset eivät ole suoraan sovellettavissa suomalaiseen keskiarvoväestöön.

Ennustaessaan lisääntyviä sepelvaltimotautitapahtumia Vartiainen ym. toteavat: "Vuonna 2010 alle 75-vuotiailla miehillä oli 5394 ja naisilla vastaavasti 1805". Miksi yhteenvetotutkimuksiin (4,5) perustuvassa Vartiaisen ym. ennustuksessa käytetään alle 75-vuotiaiden tapahtuma-alttiutta, mutta kolesteroliarvoina artikkelissa käytetään (siis tulostaulukkoarvoista poikkeavasti) osajoukkoa 25-64 v.? Mikä on kirjoittajien logiikka? Miksi vain sepelvaltimotauti?

Tärkeä on Holmen yhteenvetotutkimuksen (4) havainto: "What was gained by cholesterol lowering with respect to CHD risk reduction was mostly lost on other fatal end points so that at least 8-9 % cholesterol reduction had to take place before an associated reduction of total mortality was indicated". Siis mikä sepelvaltimotautitapauksissa voitetaan, se hävitään kokonaiskuolleisuudessa. Tämän toteamuksen rinnalla Finriski-tutkimuksessa havaittu "erotus", miehillä 0,38 % ja naisilla 2,08 %, on kansanterveyden kannalta todella vähäinen (ja jos siis jotain, jopa kokonaiskuolleisuutta pienentävä). Miksi tätä seikkaa ei ole kerrottu?

Suomalainen Autoklinikkatutkimus (6) on osoittanut, että kuolleisuus kaikkiin sydän- verenkiertoelinten sairauksiin on miehillä vähäisintä kokonaiskolesterolialueella 5-7 mmol/l ja naisilla alueella 6-9 mmol/l. Tässä valossa kolesterolipitoisuuden Finriski-määritystarkkuuteen hukkuvat sadasosien "muutokset" tasolla 5,2-5,3 mmol/l ovat sydän- ja verisuoniterveyden kannalta olemattomia. Todettakoon, että myös kokonaiskuolleisuus noudattaa samanlaista, hyvin tunnettua U-käyrää.

Eikö juuri Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulisi tarkastella kansanterveyttä kokonaisuutena ja paljon laajemmasta näkökulmasta kuin vain yksittäisen, vaikkakin tärkeän taudin, sepelvaltimotaudin kannalta?

Kokonaiskolesteroli, LDL, HDL, triglyseridit

Kummastusta on herättänyt se seikka, ettei Finriski-tutkimuksessa ole ilmoitettu LDL-, HDL- ja triglyseridipitoisuuksia, jotka olisivat tuoneet tutkimuksen edes hieman lähemmäksi nykyaikaa. Ainakaan niitä ei ole artikkelissa kerrottu. Voisiko se johtua siitä, että vuosina 2007 ja 2012 verinäytteet on otettu "vähintään" neljän tunnin paaston jälkeen? Mikä on yleisestä käytännöstä lyhennetyn ja epämääräisen "vähintään" neljän tunnin paaston vaikutus määritystuloksiin, erityisesti triglyseriditasoon?

Yhteenveto

Vartiaisen ym. artikkeli (1) jättää monia keskeisiä kysymyksiä avoimiksi eivätkä sen laatijat ole halukkaita niistä keskustelemaan ja vastaamaan niihin avoimesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on Finriski 2012-tutkimusta käsitelleeseen artikkeliin perustuen esittänyt julkisuudessa vastuuttomia väitteitä, mitkä voidaan hyvin perustein kyseenalaistaa.

Arvostettu Suomen Lääkärilehti on julkaissut kyseisen artikkelin vertaisarvioituna alkuperäistutkimuksena. Olisi voinut olettaa, että edes karkeimmat edellä kuvatut epäloogisuudet olisi huomattu jo lehden toimituksessa. Vielä erikoisempaa on, että vertaisarvioijat eivät ole niihin puuttuneet.

THL on vastuuttomasti herättänyt yhteiskunnassa perusteetonta huolta sydänterveydestä aikana, jolloin muutoinkin väestössä kannetaan suurta huolta työttömyydestä ja perheiden toimeentulosta. Se ei voi olla johtavan, kansakunnan terveydestä ja hyvinvoinnista vastaavan laitoksen tarkoitus.

Kari Salminen

Viitteet

1. Peltonen M ym. Kansallinen Finriski-tutkimus 2007. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 34/2008.
2. Vartiainen E ym. FINRISKI-TUTKIMUS: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien jälkeen kääntynyt nousuun. Suomen Lääkärilehti 2012;67: 2364-8.
3. Vartiainen E. Kolesterolitaso on todella nousussa. Suomen Lääkärilehti 2012;67:2710-1.
4. Holme I. An analysis of randomized trials evaluating the effect of cholesterol reduction on total mortality and coronary heart disease incidence. Circulation 1990;82:1916-24.
5. Law MR ym. By how much and how quickly does reduction in serum cholesterol concentration lower risk of ischaemic heart disease? BMJ1994:308:367-74.
6. Aromaa A, Maatela J. A search for optimum values: Prognostic evaluation of reference values. Reference values in laboratory medicine. John Wiley & Sons Ltd. 1981.