Keikkakalenteri

***
Tässä on Christer Sundqvistin keikkakalenteri. Kalenterissa saattaa olla myös yksityisluonteisia keikkoja. Kaikille keikoille ei välttämättä pääse mukaan. Tarkasta tilanne tilaisuuden järjestäjältä.

Tilaa minulta keikka. Olen edullinen ja luennoillani on jaossa erittäin paljon tietoa. Hinta räätälöiden tilaisuuden luonteen mukaisesti (alkaen 100 euroa + matkakulut). Keikkailen joko yksin tai orkesterini kanssa. Jos haluat tarjota kuulijakunnalle maan parasta terveysviihdettä, ottanet yhteyttä viipymättä! 27.10.2011 ilmestyi uusin kirjani "PaRas ruokavalio", jonka johdosta voin kiertää Suomea ahkerastikin. Seuraa keikkakalenteriani!

Voit tarkistaa esiintymistyylini näistä videotallenteista ja lehtiartikkeleista:

Markku Veijalaisen vieraana Studio55 -ohjelmassa
Cafe Heilassa, Heinolassa, puhumassa terveydestä
Kuntoklubi Oz:ssa, Kempeleessä, hassuttelemassa
Hymy-lehden haastateltavana
Aivot ja ravinto -terveysshow Kemijärvellä
Juu juureksille, ei eineksille


Christer keikkailee ja liikkuu ympäri Suomea:

23.1.2012 Turussa luento "Terveyttä ruokapöydästä" yhdessä liikuntaihme Markku Saarisen ja tervehtyneen Crohn-potilaan Tommi Sundqvistin kanssa. Paikkana Turun AMK, Aino-sali, Lemminkäisenkatu 30. Aloitamme kello 17. Pääsymaksu 25 euroa.

Koe kaikki nämä kolme ravintoluentoa samana iltana tammikuussa Turussa!
http://www.naturanetti.fi/sumuSHOP/sivu/etusivu
60 ensimmäistä mahtuu varmuudella mukaan!

Mukana seuraavat nimet:
- Christer Sundqvist, Filosofian tohtori, Suomen suosituimman terveysblogin (2010 ja 2011) pitäjä, Turpaduunari. Hän on kirjoittanut useita terveysaiheisia kirjoja, viimeisimpänä Paras Ruokavalio, luonnolliset rasvat kunniaan. Christer kiertää Suomea yli 100 keikan vuosivauhtia. Hän kertoo miten voi käyttää älliä ruokakaupassa.

- Markku Saarinen, Crazy Finn, joka treenaa 4-6 h/pvä maailman rankimpaan pyöräilykisaan RACE ACROSS AMERICA 2012 (5000 km). Markku kertoo näkemyksistään länsimaiseen ravitsemukseen.

- Tommi Sundqvist, jonka erittäin vaikea Crohnin tauti sai polvilleen kertoo tarinansa, miten langanlaihasta potilaasta (50 kg) on tullut terve ja elinvoimainen.

VOIT OSTAA LIPPUSI TÄSTÄ: http://www.naturanetti.fi/sumuSHOP/sivu/tuotetiedot/tuote_id/884

25.1.2012 kello 18-20 Turun Pääskyvuoren koululla (Talvitie 10) vanhempainillassa. Aiheena on muistaakseni "Kasvavan lapsen ravinto ja liikunta".

26.1.2012 Heinolassa "Elämäsi kuntoon" -terveysohjelman käynnistyksessä mukana.

Elämäsi Kuntoon Avoin valmennus Heinolassa 2012

Heinolan Vesitornilla 26.1.2012 alkaen

Valmennuksia 20 kertaa

3 tuntia kerrallaan 17:30 – 20:30

·         2 tuntia Elämäsi kuntoon valmennusta

·         1 tunti liikuntaa

Taustaa ohjelman toteutuksesta

Koko ohjelman läpikäyneitä ihmisiä on yli 2000. Elämäsi Kuntoon ohjelmassa on 8 teemaa ja jokaisessa teemassa on 5 jaksoa. Ohjelmaa on mahdollista opiskella jatkuvasti myös www ympäristössä ja kerrata tai syventää aihealueita lyhyiden valmennusvideoiden kautta.

Jokainen jakso kestää 45 - 55 minuuttia jolloin yhteensä valmennusta tulee noin 40 tuntia. Lisäksi yhteistä ohjattua liikuntaa tulee 20 tuntia. Valmentamisessa uskomme siihen, että ihmisen pitää ajatella oikein, jotta motivaatio synnyttää positiivisia tekoja ja näin saavutetaan edistystä eri osa-alueilla. Usein valmennukseen liitetään myös kuntotestausta ja muita fyysisiä mittauksia. Tässä ohjelmassa teemme arkeen ja ryhmälle sopivia testejä ja mittauksia täsmä tuotettuna.

Ilmoittaudu TÄSTÄ!

Valmennuspäivät

1.      Valmennus - INFO *)    26.1.2012                            klo 17:30-20:30

2.      Valmennus                     9.2.2012                              klo 17:30-20:30

3.      Valmennus                     23.2.2012                            klo 17:30-20:30

4.      Valmennus                     8.3.2012                              klo 17:30-20:30

5.      Valmennus                     22.3.2012                            klo 17:30-20:30

6.      Valmennus                     12.4.2012                            klo 17:30-20:30

7.      Valmennus                     26.4.2012                            klo 17:30-20:30

8.      Valmennus                     10.5.2012                            klo 17:30-20:30

9.      Valmennus                     24.5.2012                            klo 17:30-20:30

10.  Valmennus                     7.6.2012                              klo 17:30-21:30

11.  Valmennus                     9.8.2012                              klo 17:30-20:30

12.  Valmennus                     23.8.2012                            klo 17:30-20:30

13.  Valmennus                     6.9.2012                              klo 17:30-20:30

14.  Valmennus                     27.9.2012                            klo 17:30-20:30

15.  Valmennus                     11.10.2012                          klo 17:30-20:30

16.  Valmennus                     1.11.2012                            klo 17:30-20:30

17.  Valmennus                     15.11.2012                          klo 17:30-20:30

18.  Valmennus                     29.11.2012                          klo 17:30-20:30

19.  Valmennus                     13.12.2012                          klo 17:30-21:30

20.  Valmennus                     Päätösjakso sovitaan ryhmän kanssa erikseen!

*) INFO è pääset tutustumaan ensimmäiseen jaksoon ja voit näin päästä ”koeajolle” ja tehdä päätöksen jatkon suhteen. Oma motivaatio on tärkeä asia!

27.-28.1.2012 Pajulahden liikuntakeskuksessa nyrkkeilijöiden leirillä kouluttamassa. Luennon aiheena on "Nyrkkeilijän hallittu painonpudotus" (18-21).

28.-29.1.2012 VikingLine -laivalla luennoimassa ja viihdyttämässä Turun yrittäjänaisia.

1.2.2012 kello 18-19.30 Turun urheiluliiton juoksukoulussa tarjoamassa näkökulmaa juoksijan ravitsemukseen. Paikka: Linnankatu 37.

5.2.2012 kello 15-18 Suomen uusi diabetesyhdistys, hallituksen kokous.

6.2.2012 kello 17.30-19.00 Lahden Ahkeran juoksukoulussa ravitsemusluento. Paikka: Lahden urheilukeskus

7.2.2012 kello 18-20 Laitilassa kaupungintalolla. Luento painonhallinnasta.

9.2.2012 kello 13.30-14.30 Tampereen yliopiston 4. tiedepäivien paneelissa mukana.

TO 9.2.2012 9.00 - 17.00

Kaupin kampuksen 4. Tiedepäivä

Lääketieteen yksikön tutkijalinja järjestää tiedepäivän Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa. Ilmoittautuminen 31.1.2012 mennessä

Päivän aikana Kaupin kampuksen opiskelijat ja tutkimusryhmät esittelevät tutkimusprojektejaan, gradujaan ja opinnäytetöitään.
Lisäksi päivän ohjelmaan kuuluvat professori Onni Niemelän kutsuluento aiheesta "Alcohol and health", professori Matti Uusituvan kutsuluento aiheesta "Diet and inflammation" sekä suomenkielinen paneelikeskustelu aiheesta "Ateroskleroosin patogeneesi ja riskitekijät sekä kolesterolia alentava lääkitys". Panelisteina ovat professori Onni Niemelä, professori Matti Uusitupa, biologi, FT Christer Sundqvist sekä kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri, LT Erkki Ilveskoski.
Kaikki lääketieteen tutkimuksesta kiinnostuneet ovat tervetulleita seuraamaan tiedepäivän esityksiä, luentoja ja paneelia.
Ilmoittautuminen 31.1.2012 mennessä e-lomakkeella.
Ohjelma (pdf)

9.2.2012 kello 18.00-19.30 Keravan opiston järjestämässä yleisluennossa puhumassa. Aiheena: Painonhallinta on nälänhallintaa. Paikka: Pentinkulma-sali, Keravan kirjasto, Paasikivenkatu 12


PAINONHALLINTA ON NÄLÄNHALLINTAA (2t)
110557
to 18.00-19.30, 9.2.2012
terveysblogisti, veteraaniurheilija Christer Sundqvist
Keravan kirjasto, Pentinkulma-sali, 5 €
Menestyksellinen painonhallinta perustuu pitkälti siihen, miten hallitsemme näläntunnettamme. Luennolla
puhutaan niistä ruoka-aineista, joilla nälkä pysyy parhaiten hallinnassa. Tule ottamaan selvää onko Christerin ohjeistuksista apua sinullekin! Mitä mieltä Christer on vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta?


11.-12.2.2012 Minä olen -messuilla Dipolissa. Luento 11.2.2012 15.00–16.00 Yksinkertainen, vaivaton perusruokavalio, pitkäaikaisen tutkimuksen ja perehtymisen tulos, avuksi jokaiselle.


Tilaa minulta luento: Lähetä sähköpostia christer.sundqvist@ravintokirja.fi, soita 040-7529274 tai sähköinen tilauslomake

Mikko Tukosen luonnehdinta:

Juu juureksille, ei eineksille!

Tällaisella tervehdyksellä tapasin Christer Sundqvistin viime talvena. Samaan aikaan olin juuri lukenut lehdestä einesten myynnin kasvusta, joukossa kestosuosikkina toimiva tarjouspizza. Näissä kahdessa asiassa on aika iso ristiriita. Kuuntelin Christerin luentoa ja keskustelin myös pitkään jälkeenpäin ihmisten ravintotottumuksista.

Näissä Christerin ajatuksissa rupesi olemaan järkeä, ei varsinaisesti siitä syystä, että olisin perehtynyt ravinto-oppiin niin laajasti kuin Christer, vaan siitä syystä, että Christer haastaa ajattelemaan itse. Lisäksi teesit ymmärtää heti. Niissä on niin sanotusti maalaisjärkeä.

Lukaiseppas läpi, onko näissä sinun mielestäsi järkeä, aiheuttaako teesit ajatuksia.

• Käytä älliä - täytä jääkaappi luonnollisella ja laadukkaalla lähiruoalla.
• Jos ei voita, niin häviää - voi antaa ruoalle makua, voit syödä kohtuullisesti voita, älä luota aidon voin korvikkeisiin kuten esim margariiniin ja kevytlevitteisiin, terveysviranomaisillamme on ollut jo pitkään pallo hukassa ravintorasvojen suhteen.
• Juu juustoille - älä ihmeessä pilaa makunautintoasi kevytjuustoilla, juustoissa pitää olla rasvaa!
• Vältä hiilihydraatteja - leipä, makaroni ja muu hiilihydraattipitoinen ruoka lihottaa salakavalasti, koko tämä hiilihydraattisirkus on sekoittanut monen ihmisen nälänhallinnan.
• Munalla pärjää - ota tavaksi nauttia kananmunia, luonnon omaa nerokkaasti pakattua ruokaa.
• Riipaise riistaa - aina kun on mahdollista, syö riistalihaa.
• Kahmi luonnon kalaa - syö järvi- ja merikalaa vuorotellen, välillä pieniä sinttejä, välillä enemmän senttejä kehiin, mutta muista: arvokkain kala ui vapaasti luonnossa.
• Oivallista oliiviöljyä - Välimeren ruokavalio on terveellinen, joka osittain johtuu siitä, että käytetään runsaasti hyvälaatuista oliiviöljyä.
• Sano juu juureksille, ei eineksille - vihannekset, juurekset ja tuoreet hedelmät ovat terveytesi perusta, eniten terveyttäsi saattaa nakertaa vaivattomasti valmistuva einesruoka.
• Metsämarjoista terveyttä - ota kourallinen mustikkaa, toinen kourallinen puolukkaa, kaada vesilasiin, sekoita sauvasekoittimella, lisää vähän vettä, mutta ei yhtään Koskenkorvaa, juo aamuin illoin - terveydeksi!
• Juo riittävästi vettä - on etuoikeus asua maassa jossa vesihanasta tulee ökyrikkaalle öljysheikillekin kelvollista juomaa, aloita ruokahetkesi juomalla lasillinen raikasta vettä.
• Liiku henkesi edestä - ulos luontoon, käytä olohuonetta kuntosalina ja harrasta usein aivojumppaa.
• Laihduta jos olet ylipainoinen - ylipaino on terveysriski, kohennat elämänlaatuasi ja pysyt terveempänä normaalipainoisena.
• Nuku riittävästi - väsymys vie ilon elämästä, rauhallisen yöunen ja tarvittaessa iltapäivänokoset valitsee jokainen terveystietoinen ihminen.
• Nauti ystävien seurasta ja rakasta myös itseäsi - et pärjää elämässä yksin, hoida ystävyyssuhteitasi, itsetuntoasi nostakoon havaintosi ainutlaatuisuudestasi, maailmassa ei ole toista samanlaista kuin sinä, anna tilaa kaikille ainutlaatuisille.
• Ole ystävällinen - käytä hunajaisia sanoja, sillä milloinkaan et tiedä milloin joudut syömään sanasi, makeita sanoja on mukavampi syödä kuin katkeria tavuja väkisin niellä.

Christer Sundqvist on filosofian tohtori, biologi, terveystoimittaja, ravintovalmentaja, kirjailija sekä Suomen suosituin terveys-, ravinto-, liikuntaluennoitsija. Christer kertoo totuudet ja valheet liikunnasta sekä ravinnosta suositussa blogissaan osoitteessa http://sundqvist.blogspot.com/

Käykää luennoilla - aina oppii jotain uutta

**
Seuraavan kerran kun näet ilmoituksen terveysalan luennosta, niin mitä jos menisit paikan päälle ja kuuntelisit mitä asiaa siellä on tarjolla? Luennoitsija on saattanut vuosikausia kypsytellä luentoteemojaan ja haluaa asiansa esittää niin etevästi kuin mahdollista. Kiva olisi jos hänellä olisi kuulijoita.

Minä olen sillä tavalla onnekas, että järjestäjät onnistuvat lähes poikkeuksetta houkuttelemaan runsaasti kuulijoita paikalle ja täysille saleille on paljon mukavampi puhua kuin tyhjille seinille höpistä.

Minä kuuntelen mielelläni toisten luentoja. Aina oppii jotain uutta.

Nyt haluan innostaa teitä kokeiluun:

Jos olette turkulainen (otan osaa!), niin menkää maanantaina 23.1.2012 klo 17.00 Lemminkäisenkatu 30:een. Siellä on ovi, joka johtaa Turun AMK:n Aino-saliin. Kun avaatte sen salin oven, siellä on pian alkamassa terveysluento, joka on mahdottoman kiinnostava. Se on kiinnostava sen takia, että siellä esitetään kolme näkökulmaa terveydestä. Kolme kaveria pistää itsensä likoon, jotta sinulla olisi sen jälkeen kädessäsi terveyden avaimet. Aika huikea tarjous! Maksaa vain 25 euroa ja silloinkin saa 25 euron alennukseen oikeuttavan kupongin Naturamedian luontaistuoteostoksiin siellä paikan päällä.

Jos olette ulkopaikkakuntalainen, niin harkitkaa vakavasti, jos nyt olisi pienen retken aika sinne entiseen Euroopan kulttuurikaupunkiin. Katsokaas kun siellä esiintyy vaan yksi turkulainen ja hänkin taitaa asua vähän Turun ulkopuolella. Turun taudeista ei ole tietoakaan! Pelkkää terveyttä on jaossa.

Ohjelmasta voin sanoa seuraavaa:

- Christer Sundqvist, Filosofian tohtori, Suomen suosituimman terveysblogin (2010 ja 2011) pitäjä, Turpaduunari. Energiapankkilainen. Hän on kirjoittanut useita terveysaiheisia kirjoja, viimeisimpänä PaRas Ruokavalio, luonnolliset rasvat kunniaan. Christer kiertää Suomea yli 100 keikan vuosivauhtia. Hän kertoo miten voi käyttää älliä ruokakaupassa. 
- Markku Saarinen, Crazy Finn, Energiapankkilainen, joka treenaa 4-6 h/pvä maailman rankimpaan pyöräilykisaan RACE ACROSS AMERICA 2012 (5000 km). Markku kertoo näkemyksistään länsimaisesta ravitsemuksesta.
 - Tommi Sundqvist, jonka erittäin vaikea Crohnin tauti sai polvilleen kertoo tarinansa, miten langanlaihasta potilaasta (50 kg) on tullut terve ja elinvoimainen.

No niin, olethan tulossa?

Innostaakseni sinut mukaan, kuuntelemaan meitä, olen tähän loppuun vielä sijoittanut ajatuksiani omasta tavastani luennoida. Ehkä innostut senkin takia, että haluat testata toimivatko minun luentomenetelmäni?

Erään puhujan kootut selitykset
Christer Sundqvistin ideointia siitä miten minä puhun, miten kohtaan yleisöni. Mitkä asiat toimivat, mitkä eivät toimi? Mikä on hyvä puhe? Rohkenen antaa teille muutaman esimerkin siitä miten toteutan luentojani ja valmennustilaisuuksiani. Olisi hienoa jos voisin vähän viisastua tästä itse.

Christerin tapa valmentaa
Kerron nyt miten minulla on tapana valmentaa. Poimi omalle tehtävälistallesi vain ne mahdolliset helmet tavastani valmentaa, joita uskot voivasi itse toteuttaa omalla kohdallasi. Älä matki varsinkaan minua – koskaan! On parempiakin matkittavia. 

Miten se alkoi?
Olen pitänyt ensimmäisen julkisen puheeni 12-vuotiaana Virkkalan metodistiseurakunnassa. Pastorilla oli tapana pyytää maallikoilta puheenvuoroja kirkossa, erityisesti kirkon iltatilaisuuksissa. Uskalsin ehdottaa pastorille eräässä vaiheessa lupaa puheenvuoroon. Sain luvan. Puhuin siitä miten käsitys Jumalasta näkyy minun mielestäni maailmankirjallisuuden helmissä. Muistan käsittelleeni mm. Leo Tolstoita ja Mika Waltaria.

En muista herättikö puheeni kiinnostusta. Muistan sen, että en jännittänyt yhtään. Nautin puheen pitämisestä ja siitä, että sain kiivetä jalustalle ja sain siinä hetken huomion. Puhetilaisuuksia tuli lisää sekä kirkossa että muissa tilaisuuksissa, joten en ehkä ihan surkea ollut.

Miten minä olen kehittänyt puhetaitoani?

Ihmisen aivot alkavat toimia syntymähetkellä eivätkä pysähdy ennen kuin on noustava pitämään julkinen puhe. Sir George Jessel (1898-1981) 

Kerron nyt lyhyesti kaikista niistä asioista, jotka ovat olleet minun kohdallani hyödyllisiä kun olen kehittänyt omaa taitoani pitää yhä parempia puheita. Sitä loistavaa puhetta minä olen vielä joutunut odottamaan. Ehkä se tulee - joskus?

1) Kuuntele muiden puheita. Minulle heräsi hyvin nuorena (13-vuotiaana) voimakas kaipuu kuunnella muiden live-puheenvuoroja. Kiersin hengellisissä tilaisuuksissa, yleisöluentotilaisuuksissa mm. kansalaisopistoissa, kuuntelin poliittisten puheiden pitäjiä, kävin kirjastoissa ja messuilla kuuntelemassa mm. runonlausuntaa ja kuuntelemassa miten kirjailijat lukivat omia teoksiaan ääneen. Opiskellessani ja opettaessani yliopistossa (1976-1987) kävin säännöllisesti eri tiedekuntien tilaisuuksissa kuuntelemassa tiedemiesten puheita.

Kun kuuntelin toisten puheita minä kysyin itseltäni: Mitä tuo puhuja yrittää sanoa, miten hän sen sanoo ja voinko minä oppia mitään tuosta puheesta? Huomasin, että noiden kysymysten pohtiminen oli hyödyllistä. Erityisen hyödyllisiä nuo kysymykset olivat silloin kun kuuntelin poikkeuksellisen tylsää puhetta. Tylsästäkin esityksestä saa silloin jotain irti.

Yksi puhe on vaikuttanut minuun syvästi sen takia koska siinä puheessa oivalsin ehkä ensimmäisen kerran, miten tärkeässä roolissa on hyvä, yllätyksellinen aloitus. Rovasti Lauri Huovinen (Piispa Eero Huovisen isä) piti kerran legendaarisen saarnan Turun Tuomiokirkossa 1970-luvun lopulla. Kirkkoon oli kokoontunut suuri määrä kokoomuksen edustajia. Oli menossa kansallisen kokoomuksen kesäkokous ja heitä oli tullut runsaasti kirkkoon. Rovasti Huovinen aloitti saarnansa piinallisen pitkällä tauolla, hiljaa hän katseli seurakuntaa, nuuhkaisi ilmaa, antoi katseen kiertää koko seurakunnassa, ehkä hieman pitempään ruiskaunokilla koristelluissa kokoomuslaisissa. Sitten hän rykäisi kurkkunsa selväksi ja päästi ilmoille kysymyksen: Tiedättekö mikä on Jumalan lempiväri? … Olisi voinut kuulla nuppineulan putoamisen lattialle. Kirkossa taidettiin pidättää hengitystäkin. Hetken kuluttua tuli Huovisen vastaus: Jumalan lempiväri on verenpunainen! Ja sitten olisi kuvitellut, että nyt tulee sitten tulikivenkatkuista parannussaarnaa, mutta kattia kanssa, tuli maailman ehkä kaunein puhe Jumalan rakkaudesta.

2) Treenaa puhettasi. Vaikka minä olen pitänyt satoja puheita elämäni aikana, olen nöyrästi treenannut puheeni osioita ja kerännyt eräänlaista puhevarastoa, jonka ex-tempore sitten heitän yleisölle ja parhaimmillaan yleisö kuvittelee, että keksin sen juuri sillä hetkellä. En tarkoita, että opettelisit puheesi kokonaan ulkoa, vaan ne tärkeimmät asiat, jotka haluat jättää kuuntelijoille perinnöksi tilaisuuden jälkeen, ne sinun pitää saada kerrottua tosi hyvin ja mieleenpainuvalla tavalla. Treenaa erityisesti sellaisia osioita, joita voit käyttää muissa puheenvuoroissasi myöhemmin hyväksi.

3) Mitä lyhyempi puhe, sitä enemmän valmisteluja. Jos sinulla on vain 10-15 min aikaa pitää puhe, sinun pitää tiivistää normaali 1-2 tunnin puheenvuorosi hyvin, hyvin lyhyeen. Älä silloin sorru yleiseen virheeseen: puhu nopeammalla temmolla!

Tee näin: valitse vain muutama pääpointti, jonka käsittelet rauhalliseen tapaan, jopa taktisia taukoja pitäen! Ihmiset osaavat arvostaa rauhallista 10 min puhetta, koska useimmat pikakelauksella heitetyt muut puheenvuorot ovat niin kauhistuttavia. Ole pirteä poikkeus.

Olen kerran pitänyt puheen, joka meni tarpeettomankin lyhyeksi edellisten puhujien ylitettyä aikansa hyvinkin reippaasti. Lisäksi oli teknisiä ongelmia ennen puhettani. 20 min puheenvuoro supistui 5 minuuttiin koska oli tarkoitus lähteä ruokailemaan heti puheeni jälkeen. Miten selvitin tilanteen? Joo, komensin tomerasti teknikot pois videotykin ja kaapeleiden kimpusta. Moittimatta edellisiä puhujia (jotka ylittivät heille varatun ajan) pyysin kuuntelijoita valmistautumaan ruokailuun. Istahdin alas, kilistelin kynällä juomalasia, sitten nousin ylös ja pyysin lupaa ruokapuheen pitämiseen! Aloitin: ”Arvoisat ruokavieraat...” Yleisön vapautuneen naurukohtauksen jälkeen otin käsittelyyn luennon kolme pääkohtaa hyvin rauhalliseen sävyyn. Lopetin puheeni: ”ja nyt kaikki syömään!” Käsittääkseni sain sanomani perille ja ihmisille jäi hyvä mieli.

4) Yllätä! Läpi koko luentourani on löydettävissä yksi toimiva elementti: hallittu yllätyksellisyys. Milloin en itse ole pelleillyt yleisön edessä tarjoten yllätyksellisiä käänteitä, olen päästänyt "yllättäen" jonkun muun lavalle. On luennoillani sitten laulanut tai soittanut jokin maailmanluokan tähti, käyttänyt puheenvuoron joku tunnettu tai yleisölle täysin tuntematon henkilö tai tapahtunut jotain muuta yllätyksellistä, niin yllätyksen pitää olla sinun hallinnassasi. Sinun pitää määritellä milloin yllätyksen pitää astua voimaan ja sinun pitää sopia yllättäjän kanssa, että hän jää sivurooliin ja hänen pitää se asia hyväksyä. Yllätyksen pitää olla laadukas!

Käydään toistemme keikoilla, pyydetään keikoillemme esiintyviä taiteilijoita tai tehdä jotain muuta yllätyksellistä. Tuollainen nostaa luennon viihdearvoa huomattavan paljon, erittäin pienellä vaivalla.

Miten kohdata yleisö?

Puhe on kuin rakkausjuttu. Hölmö kuin hölmö pystyy sen aloittamaan, mutta lopettamisessa tarvitaan huomattavaa taitoa. Lordi Mancroft (1914-1987) 

5) Säilytä katsekontakti. Jutellessasi isolle porukalle pyri säilyttämään katsekontakti. Se ei tarkoita sitä, että katse tutkan lailla kiertää jatkuvasti yleisössä, vaan puhut vaikkapa kokonaisen lauseen jollekin yksittäiselle ihmiselle. Silloin saatat kokea molemminpuolisen kommunikoinnin suuren ihmeen toteutuvan myös yleisötilaisuudessa. Luennolla istuva kokee sen ihmeen, että luennoitsija puhuu juuri hänelle (hän ymmärtää alitajuisesti, että yhdelle henkilölle puhuttu lause voisi kohdistua myös häneen ja odottaa ehkä milloin luennoitsija puhuu suoraan hänelle).

Sinun pitää vapautua papereistasi, fläppitaulustasi tai Powerpointeistasi niin paljon, että voit muutamia kokonaisia lauseita heittää suoraan yleisölle.

6) Säilytä innostunut ote koko luennon ajan. Luennointi on kestävyyslaji! Luennoitsijan on helppo opetella ne tietyt rituaalit esityksen ensimmäisen viiden minuutin ajaksi. Mutta miten säilyttää into koko esityksen ajan? Se ei mielestäni tapahdu sillä tavalla, että luennoitsija jatkuvasti riehuu lavalla. Sekin voi pitemmän päälle muodostua kovin, kovin rasittavaksi.

Itse saan intoa siitä jos kuvittelen itseni kuuntelijan rooliin koko esityksen ajan. Mitä minä seuraavaksi haluaisin kuulla? Miten kauan jaksan tuotakin luennoitsijaa tosissaan kuunnella (2-5 min?)? Mitä voin oppia luennosta? Joskus otan yleisön joukosta jonkun kohteen (anteeksi jos joudut kärsimään kohteenani olosta!), ihmisen, ryhmän, jengin (varsinkin jos puhun nuorille) tms. Yhteistä näille on, että ne ovat olevinaan hieman välinpitämättömiä tai ehkä väsyneitä.

Tiedän onnistuvani pitämään muun yleisön hereillä jos nämä "ongelmakohteet" eivät nukahda! Te tiedätte tuon satoja luentoja kuunnelleen ihmisen, joka tietää jaksavansa kuunnella viisi minuuttia illan esitystä, sitten ajatukset karkaavat talvirenkaisiin, veroilmoitukseen, henkilökohtaisiin asioihin jne. Miten pidän tuon kuuntelijan tarkkaavaisena? Jep, säilyttämällä tuon innostuneen otteen. Ja millä tavalla? Siitä seuraavaksi.

7) Vaihtelu virkistää! Tällainen luento on minulle kauhistus: seistään puhujan pöntössä koko ajan tai ladotaan niitä kalvoja heijastettavaksi valkokankaalle tai mahdottoman hienoin tehokeinoin varustetut PowerPointit säntillisesti klikataan esille videotykin kautta. Totta kai tiedon voi näinkin välittää, mutta ilman virkistävää vaihtelua ei pysy porukka hereillä. Pääosan varastaa hieno tekniikka, ei niinkään se sanomasi.

Minä kävelen paljon yleisön joukossa, akustiikan sallimissa puitteissa juttelen välillä salin takaosasta, välillä sinne sivuikkunaan päin tekee mieli mennä, vaihtelen äänensävyäni, juttelen hiljaisella äänellä tai sanon jotain oikein kovaa ja tomerasti. Huomioin käytettävissäni olevan ajan sekä kuulijakunnan koko ajan. Jos aikaa on 15 minuuttia, ei voi mennä kovin syvälle detaljeihin. Tunnin esitelmässä taas pitää olla paljon asiaa. On kiusallista, jos joutuu väkisin venyttämään esitelmäänsä. Noin 10-15 min välein "kalvosulkeiset" katkaistaan esim. kertomalla jokin aiheeseen sopiva lyhyt vitsi, näytetään jokin piirros tai kuva, soitetaan aiheeseen sopiva musiikkipätkä. Pääasia on, että silloin tulee jotain muuta kuin pelkkää monotonista puhetta. Puhujanpöntöstä on siirryttävä välillä pois, mikäli se vain akustisesti on mahdollista toteuttaa.

8) Kerro joku tarina. Ihmiset rakastavat tarinoita. Opettele muutama tarina ulkoa tai lue se sujuvasti paperista. Jos mahdollista, anna tarinan olla yhteydessä luennon sisältöön jollakin tavalla (ei ole pakko!) tai kerro tarinasi vain merkataksesi, että kohta tulee luennossa jokin oikein tärkeä kohta. Luennon aluksi voi olla hyvä ottaa rohkeasti askeleen tai kaksi eteenpäin ja jutella vapautuneesti yleisölle. Opettele (ulkoa jos ei muuten onnistu) pieni tarina, joka keskeisesti liittyy illan aiheeseen tai sinuun. Asia on sinulle niin tuttu, että osaat asian kertoa rennosti ja vapautuneesti, etkä tarvitse siihen mitään muistiinpanoja. Tämän viiden minuutin jutteluhetken aikana kuuntelijasi muodostavat sinusta puhujana oman käsityksensä, miten olet pukeutunut, mikä on äänensävysi, oletko rento vai jännittynyt, kannattaako jatkossa kuunnella. Ilman tätä lyhyttä tarinaa, esitys alkaa tavallaan liian raa'asti ja on hallittavissa vain todella kokeneen esiintyjän toimesta.

9) Kerro kuka olet. Luennon alkaessa näytät powerpointin missä on esityksen otsikko ja nimesi sekä mahdollisesti tittelisi. Minulla on tapana pitää esittelysivu esillä heti siitä hetkestä lähtien kun tekniikka on saatu pelaamaan ja yleisö saapuu paikalle. Yleisö voi silloin nähdä, että ovat löytäneet perille, luennoitsijan nimi painuu mieliin ja poikkeuksellisesti videotykki toimii (toistaiseksi!).

10) Näytä luentosi runko. Muutamalla sanalla tai ranskalaisella viivalla, kaaviolla, kuvalla tms. voi olla hyvä ilmaista mitä luennolla käsitellään. Jos mahdollista, vilauta luentorunkoa esityksesi edistyessä. Olen miettinyt sellaista ideaa, että yläreunassa kulkisi pieni palkki, jossa näkee luennon edistymisen, mutta en ole vielä saanut sellaista toteutettua. Toteuta sinä sellainen!

11) Tee selväksi milloin luennon tieto-osuus alkaa. Kun aloitat varsinaisen luentosi kertomalla jonkun tarinan, koen tärkeäksi, että kerrot esim.: "Nyt aloitetaan!" Silloin yleisö tajuaa, että nyt alkaa luennon tietopuolta tippumaan. Kun selkeästi ensin raivaat tien kuulijoiden sydämiin hienolla tarinallasi ja mahdollisesti kehotuksella tehdä muistiinpanoja, sinun pitää myös toteutta luennon tietopuolinen osuus mahdollisimman selkeästi! Kun sanot, että kuuntelijat voivat tehdä itselleen merkityksellisiä muistiinpanoja luennon aikana, pidät yleisön tosi hyvin otteessasi. Ei tarvitse kuin muutaman kerran sanoa: "Tämä menee sitten varmaan sinne tehtävälistallenne..." Luontevasti pidät näin yleisön hallinnassasi. Välttelen yksittäisten ihmisten nostamista esille, mutta nyt on pakko paljastaa yksi nimi. Pankaa mieleenne nimi: Jaakko Halmetoja. Siinä on terveysluennoitsija, joka osaa yleisön kohtaamisen salat tosi hyvin. Olen oppinut paljon Jaakolta yhteisillä luentokiertueillamme.

12) Katsekontakti mahdollisimman paljon yleisössä. Kolmannella rivillä istuvat ovat kiitollisimmat tuijoteltavat.

13) Sinulla pitää olla asiaa. Mikään ei ole niin raivostuttavaa kuin kuunnella puhujaa, joka ei oikeastaan sano mitään. Sinun pitää olla tämän asian suhteen erityisen tarkkana, ettet lankea samaan ansaan. Valmistele luentomateriaalisi huolellisesti, opiskele koko ajan lisää ja lisää näin tietomäärääsi, tiivistä ja viljele tietoa välittäviä iskulauseita. Kehitä itseäsi koko ajan! Seuraa ajan ilmiöitä – lakkaamatta.

14) Sinulla pitää olla persoonallinen ote. Kun puhe, persoona, ilmeet ja kehon kieli ovat sopusoinnussa, olet jo pitkällä. Se mikä erottaa hyvän puhujan loistavasta puhujasta on se, että loistava puhuja pistää persoonansa peliin. Täysillä! Luento on parhaimmillaan kertaluontoinen tapahtuma, jossa luennoitsija laittaa peliin paitsi tietonsa asiasta ja taitonsa esiintyjänä myös kokemuksensa koko aihepiiristä. Luento on performanssi. Luennoitsijalla on omaa sanottavaa ja hänellä on paljon sellaista hiljaista tietoa, jonka hän haluaa ilmaista kuulijoilleen ja jota ei oppikirjoista ja luentomonisteista löydy.

15) Anna yleisön kysyä (hallitusti). Luennon kestettyä puolisen tuntia on aiheellista ensi kerran kysyä onko tässä vaiheessa jotain kysyttävää. Jos sinulle esitetyt kysymykset ovat vaikeita, voit sanoa kysymyksen olleen mielenkiintoisen, mutta siihen palataan luennon loppuvaiheessa kun vähän muita asioita on ensin käyty läpi (usein "unohdat" kuitenkin taktisesti oivallisella tavalla hankalat kysymykset tai saat riittävästi aikaa miettiä mitä hankalaan kysymykseen kannattaa sitten aikanaan vastata). Jos on jokin kysymys johon olet varmuudella kypsä vastaamaan, otat asian tietenkin käsittelyyn. Pitkähkön kyselysession jälkeen voi olla kiva pläjäyttää taas tuo dia/kalvo esille missä oli luennon runko ja näyttää miten pitkälle ollaan nyt edetty luennossa ja muistutat tietenkin taas siitä miten tärkeää on tehdä muistiinpanoja. Otat sujuvasti ohjat taas haltuusi ja jatkat luentoasi siitä kohdasta mihin jämähdettiin keskustelemaan. Loistavan luennon käsikirjoitukseen kuuluu sellainen seikka, että yleisölle tarttuu jotain kotiin vietäväksi. Tieto, joka hyvästä luentoesityksessä tarkkaavaiselle kuulijalle tarttuu, ei löydy paperilta ennen esitystä eikä sen jälkeen. Se on siinä esityksessä. Luentolyhennelmä tai monistepino joutaa tuolloin nurkkaan pölyttymään ja kuuntelijan arvokkain ominaisuus on hänen luennosta tekemistä muistiinpanoista, niistä omista tehtävälistoista. Esityksestä muistiin piirtynyt mielikuva säilyy, vahvistuu ja yhdistyy ennemmin tai myöhemmin kuulijan vanhoihin ja uusiin tietoihin. Siitä tulee huomaamatta osa kuulijan omaa osaamista. Kritisoimme usein luennoitsijaa, mutta osaammeko enää monistepinojen ja powerpointesitysten keskellä olla hyviä kuuntelijoita?

16) Ei liian paljon asioita samaan luentoon. Hyvän luennon voi pilata liian runsaalla tietomäärällä. Jos tarjoat paljon tietoa, muista silloin tarjota usein viihdettä. Luennon loppupuolelle on hyvä kehittää jokin mieleenpainuva ja puhujalle luontainen "hulluttelu" tai humoristinen juttu. Humoristiset tempaukset jäävät kuuntelijoiden mieliin. Ja erityisesti loppuun sijoitettu kuuntelijoita ilahduttava lopetusjuttu on mitä parhainta suhteiden hoitoa. Siinä voi olla jokin johtopäätös johon olet päätynyt käsitellessäsi tuota aihettasi, jotain persoonallista ja mieliinpainuvaa, mielellään konkreettista ja arkista. Luentosi voi olla tylsä keskikohdiltaan, mutta alku ja loppu pitää olla superia!

17) Ole avoin. Älä pistä mitään esineitä (pöytiä, tuolia tms.) itsesi ja yleisön väliin. Pidän jopa käsien asentoa hyvänä tapana viestittää avoimuudesta. Nosta kädet navan yläpuolelle ja tehosta sanomaasi käsiä liikuttamalla, älä pane käsiä taskuun tarpeettomasti, edessä puuskassa olevat kädet antavat väärän viestin. Fiksusti puhutaan kehonkielestä. Älä milloinkaan päästä ristiriitaa syntymään kehonkielesi ja sanomasi väliin.

18) Ota riskejä! Yleisö rakastaa sellaista luennoitsijaa, joka ottaa hallittuja riskejä, aivan kuten normaalissa keskustelutilanteessa ystävien kesken. Kauheatahan se olisi jos jatkuvasti varoisimme sanojamme. Jos menee pieleen, korjaa virhe välittömästi. Jos joku on ymmärtänyt sanomasi väärin, vika on todennäköisesti sinussa, ei kuuntelijassa. Avoimesti ota huomioon väärinymmärryksen mahdollisuus ja tarkista ajoittain menikö sanoma oikealla tavalla perille.

19) Paljasta "kaikki" mitä tiedät. Jep, anna tiedon tulla. Ei kaikkea samaan tilaisuuteen vaan tilaisuus tilaisuudelta, luento luennolta, kirja kirjalta, avaat yleisöllesi sisäistä aarrettasi. Pala palalta. Minulta kysytään usein voiko luentojeni tietoja vapaasti jakaa eteenpäin vai onko siinä luennossa jotain salaisuuksia, joita et halua luovuttaa. Olen lähes poikkeuksetta sanonut, että saatte kaikki mahdolliset tiedot mitkä minulla on asiasta ja saatte vapaasti niitä välittää eteenpäin. Mitään en halua piilottaa. Luennolla esillä olleet asiat ja persoonallinen tapani esittää asia kuuluvat niin olennaisesti yhteen, että ei ole mitään syytä varoa ideoittesi suurimittaista varastamista. Älä jätä epäselväksi kuka kannattaa kutsua taas seuraavan kerran luentoa pitämään!

20) Pää pystyyn! Kun 7-9 kg painoinen päänuppisi on aivan oikealla kohdalla, lähetät viestin yleisölle, että hallitset tilanteen. Jos pää painuu alas, olet luovuttanut, olet surkimus. Mitä kovempaa kritiikkiä saat yleisön joukosta kohdata, sitä korkeammalle nouskoon pääsi ja nokka osoittakoon ehkä poikkeavan paljon yläviistoon! Ole ylpeä sanomastasi, mutta älä kuitenkaan ylpisty. Onhan sanomasi nyt kritiikin muodossa koskettanut syviä kansantuntoja ja koetaan yleisön joukosta halua hieman tuuletella ajatuksia suuntaan ja toiseen. Ole siitä tyytyväinen. Kohtuuton ja väärinymmärryksestä johtuva kritiikki on tietenkin asia erikseen. Siitä selvitään ehkä murjaisemalla joku hauska vitsi.

21) Iloitse palautteesta. Saan varsin paljon palautetta sähköpostin muodossa luentokeikkojeni jälkeen. Joukossa on myös kriittisiä kannanottoja. Kritiikistä olen mielissäni, sillä sen varassa voin tarkistaa ja terävöittää sanomaani jatkossa. Pää pystyyn siis jos sinua kritisoidaan! Ja jatkakaa ihmeessä kritisoimistani!

Silloin on mies onnistunut elämässä kun hän ei enää pidä ainuttakaan itse kirjoittamaansa puhetta. Henrik Tikkanen (1924-1984)

Karppaus - edullista ja ravitsevaa!

**
Nyt taas karpataan veteraaniurheilijan terveysblogissa!

Kirjoitettu 9.1.2012 ja päivitetty uusilla tiedoilla 15.1.2012.

UUTTA! Tätä blogikirjoitusta kommentoidaan ahkerasti ja asiantuntevasti. Yhtenä syynä on Sami Uusitalon selkeä esitystapa. Erityisen hyviltä vaikuttavat nämä Sami Uusitalon lisäkysymykset:
  
1) Antavatko kirjoituksessani mainitut asiantuntijat väärää tietoa?
2) Jos antavat, kuinka suhtaudutte siihen. Onko epäeettistä, peräti rikollista. 
3) Miten mainittujen asiantuntijoiden tulisi reagoida havaintoihini vhh:n suojaravinnetiheydestä verrattuna VRN:n linjaan


Suosittelen teitä lämpimästi tutustumaan tähän blogikirjoitukseen, sen kommentteihin ja erityisesti teidän olisi hyvä pohtia näitä Sami Uusitalon uusia kysymyksiä.


Tässä alkaa alkuperäinen kirjoitus (9.1.2012):

Vähähiilihydraattisen ruokavalion (VHH:n, "karppaamisen") ympärillä käy melkoinen kuhina. On uutta TV-ohjelmaa ja uusia asiaa käsitteleviä lehtiä tarjolla. Yksi näkökulma, joka on jäänyt vähemmälle huomiolle tuodaan esille nyt:

Karppaaja syö edullisesti!

Diplomi-insinööri Sami Uusitalo kävi vuoden 2012 alussa ostoksilla ja valmisti ruokaa alle 5 euron hintaan, joka tutkimusten ja käytännön mukaan on kaikin puolin terveellistä, ravitsevaa ja sisältää kaikkia suojaravintoaineita (vitamiinit ja mineraalit).

Sami on useita kertoja kirjoittanut tässä Suomen suosituimmassa terveysblogissa. Usein hän tai blogi-isäntä ovat tarttuneet aiheeseen VHH ja suojaravintoaineiden määrä.

Monet ravitsemusasiantuntijamme väittävät sinnikkäästi, että VHH:lla jää, tai on vaarassa jäädä suojaravinnevajeeseen. He ovat auttamatta väärässä. Samin mielestä on äärimmäisen epäeettistä, että maan johtavat asiantuntijat antavat kansalle harhaanjohtavaa tietoa.

Leipätiedotus suostui muuttamaan nettisivujensa virheellistä tietoa vasta kun esiin tuotiin mahdollisuus joutumisesta rikosoikeudelliseen vastuuseen valheellisen ja harhaanjohtavan mainonnan vuoksi. Käyköhän näin myös ao. asiantuntijoiden kohdalla?

Kelan tutkija Paula Hakala antaa ymmärtää, että VHH:lla ei saa riittävästi suojaravinteita ja täytyy siksi ottaa pillereitä. Tervesuomi -sivuilla Diabetes- ja sydänliiton asiantuntijat näyttävät, että ovat täysin pihalla. Väitetään, että kuidun lisäksi myös magnesiumin saanti jää liian niukaksi. Myös joidenkin B-ryhmän vitamiinien saanti jää suositeltua matalammaksi. Eikä jää!

Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla saa enemmän suojaravinteita kuin saman energiamäärän sisältävällä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) suosittelemalla runsastärkkelyksisellä linjalla. Tämän voi todeta vaikka "Samin siwallus" -artikkelista tai "Sami iski numerot pöytään". Hävisitte ja tulette jatkossakin häviämään.

Viime aikoina erityisen paljon julkisuudessa esiintynyt Kuopion yliopiston dosentti Ursula Schwab antaa kansalle väärää tietoa. Onpa Schwab uhkaillut, että mikäli et muista lapioida riittävästi makaronia, leipää ja perunaa lapsesi lautaselle, otetaan pienokaisesi huostaan. Pieni muistutus Frau Schwabille: huostaanotoista päättävät sosiaali- ja oikeusviranomaiset, eivät pyöreäposkiset margariinia ja tärkkelystä tuputtavat tädit, sanoo Sami Uusitalo.

Suojaravinnekysymyksessä Ursula on aivan yhtä väärässä kuin diabetes- ja sydänliiton kollegansa: "Kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttömäärien pitäisi kuitenkin olla hyvin suuret päivittäin, jos haluisimme luopua täysjyväviljasta ja silti turvata monipuolisen ravintoaineiden saannin. Se on käytännössä melkein mahdotonta." No, kun ei tarvitse!

Mikä ihme on mahdotonta tässä esimerkissäni?

Hedelmiä ja viljaa siinä ei ole lainkaan. Kasviksia on erittäin realistiset 520 g ja ne kaikki ovat saatavissa käytännössä jokaisesta vaatimattomimmastakin kaupasta. Minkä ihmeen vuoksi esimerkiksi ylipainoiselle lapselle täytyisi tuputtaa makaronia, riisiä, perunaa ja leipää kun edullisia ja ravinteikkaampia ruoka-aineita on yllin kyllin tarjolla?

Usein myös kuulee väitettävän, että VHH:ta on vaikea noudattaa, koska ruoka-aineita ei ole helposti saatavilla tai ne ovat kalliita. Katso esimerkkini ruoka-aineita ja mieti itse oletko samaa mieltä? Ruoka-aineita hankkiessaan Sami ei ole juossut tarjousten perässä ja kuitenkin hän onnistuu saamaan kokoon ateriakokonaisuuden koko päiväksi alle 5 euron hintaan.

Pekka Puska, Matti Uusitupa, Mikael Fogelholm, Ursula Schwab ja kumppanit. "Iskekääpä saman energiamäärän sisältämä VRN:n suojaravinne- ja muut ehdot (kolesteroli, tyydyttynyt rasva jne.) täyttävä tärkkelyspitoinen ateriakokonaisuutenne pöytään ja katsokaa kuinka hyvin se pärjää edulliselle ja niukkaenergiselle VHH-esimerkilleni", uhoaa Sami Uusitalo.

Sami kiinnitti esimerkissään huomiota myös makuun ja hän ei ollut ruokavalintojen suhteen turhan ehdoton. VHH-aterioihin voi myös lisätä varsin hyvin maltillisia määriä makeuttavia aineita kuten sokeria ja rusinoita. Tästä huolimatta hiilihydraatteja on kokonaisuudessa vain 70 g, joka tarkoittaa 17 % kokonaisenergiasta.

Hintaa kokonaisuudelle kertyi 4,21 €.

Esimerkki on tarkoitettu yhdelle päivälle ja osoittamaan ravitsemusvalistajien väitteitä vääriksi. Ateriakokonaisuutta ei ole tarkoitettu sellaisenaan jatkuvaan käyttöön vaan fiksumpaa on syödä vaihdellen erilaisia vihanneksia, juureksia, lihaa ja kalaa.

Pyynnöstä voin lähettää lukijoille lisää materiaalia ja Sami on luvannut kommentoida asiaa.

Kommentoikaa!

VHH-ravintoneuvojaksi Vaasassa?

**
Suomeen on tulossa huhti- ja toukokuussa 2012 ruotsalainen mf Hälsoutbildningar -koulutusyrityksen VHH-myönteinen ravintoneuvojakoulutus (VHH = vähähiilihydraattinen ruokavalio).

Tässä hieman tietoa koulutuksesta:

• Tarkasteletko viranomaisten ravitsemussuosituksia kriittisellä silmällä?
• Haluatko antaa ihmisille rehellisiä ruokavalioohjeita, jotka perustuvat tieteeseen, evoluutioon ja holistiseen terveyteen?
• Haluatko saada käyttöösi Pohjoismaiden edistyneimmän kurssikonseptin liittyen luonnolliseen liikuntaan, terveyteen ja elämäntapaan?

mf Hälsoutbildningar pitää lisensoidun ravintoneuvojan peruskurssin keväällä ensimmäistä kertaa Suomessa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on koulutettu yhteensä jo yli 250 ravintoneuvojaa, jotka nyt tekevät työtä modernin, päivitetyn terveyskatsomuksen myötä kurssi- ja ravintoneuvontatyössään.

Koulutus sisältää 80 opettajavetoista oppituntia ruotsiksi, paikkakunta on Vaasa, ja ajankohta 23-27.4 + 28.5-1.6.2012. Jatkossa koulutus tullaan järjestämään 1-2 kertaa vuodessa.

Jos päätät nopeasti ja ilmoittaudut viimeistään 23.1.2012 saat kurssin alennettuun hintaan. Varsinainen ilmoittautumisaika päättyy 16.3.2012.

On syytä tiedostaa, ettei pelkkä koulutus riitä kompetenssiksi toimia ravintoneuvojana, vaan sinun täytyy myös lukea paljon muita kirjoja muun muassa ihmisen fysiologiasta, aineenvaihdunnasta, ja psykologiasta, osallistua muihin koulutuksiin sekä pikkuhiljaa kartuttaa kokemustasi. Tärkeää on myös olla jatkuvasti tietoinen alan uusista tutkimuksista ja löydöksistä.

Tässä voit lukea lisää koulutuksen sisällöstä ja tässä on kurssikalenteri, jossa hintatiedot. Ilmoittautuminen tapahtuu tässä.

Veteraaniurheilija suosittelee!

Helsinki Paleo - ihan kivikautista touhua!

**
Paljon kiinnostusta herättänyt paleo ruokavalio ja sen ympärille sijoittuva kokonaisvaltainen elämäntapa on tulossa ryminällä Suomeen.

Näkyvänä osoituksena kasvavasta kiinnostuksesta on nähtävä se, että Helsingissä järjestetään 21.1.2012 erittäin kiinnostava aihetta käsittelevä seminaari:

HELSINKI PALEON HYVINVOINTISEMINAARI - UUSKIVIKAUTINEN RUOKAVALIO JA ELÄMÄNTAPA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ

Paleo eli uuskivikautinen ruokavalio sekä kokonaisvaltainen elämäntapa leviää maailmalta Suomeen kovaa vauhtia!

HelsinkiPaleo järjestää hyvinvointiseminaarin tammikuun 21. päivä Helsingin Rastilan Henkilöhuoltamossa.

Äänessä on Jaakko Savolahti, personal trainer ja Helsinki Paleon perustaja, joka kertoo, kuinka ruoka- ja elämäntapavalintojen avulla on mahdollista optimoida kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Seminaari on osa Helsinki Paleon tammikuussa käynnistynyttä hyvinvointihaastetta, jonka tarkoituksena on innostaa ihmiset ikään ja elämäntilanteeseen katsomatta kiinnostumaan omasta terveydestään sekä jakaa paleoelämääntapaan liittyviä vinkkejä.

Haasteeseen osallistuminen on maksutonta ja osallistujat ovat mukana monien aiheeseen liittyvien palkintojen arvonnassa.

Paleo on kokonaisvaltainen elämäntapa. Sen nimi viittaa paleoliittiseen eli kivikauteen, jonka kulttuuri perustui metsästämiseen ja keräilyyn. Paleo-elämäntavassa ei kuitenkaan eletä kuten kivikautiset, vaan sovelletaan esi-­isien oppeja nykyaikaisesti ja painotetaan luonnonmukaista ruokavaliota, stressinhallintaa, luonnollista liikkumista ja muita elämänlaatua tukevia tekijöitä.

Paleo on niittänyt mainetta maailmalla, eikä sen suosiolle näy loppua - nyt ilmiö on rantautunut myös Suomeen.

Pitäisikö sinunkin tulla?

AIKA JA PAIKKA:
21. tammikuuta 2012, klo 10-17. Rastilan henkilöhuoltamo, os. Karavaanikatu 4, 00980 Helsinki

OHJELMA: 
KLO 10-13 TERVEYDEN PERUSTEET: PALEO RUOKAVALIONA JA KOKONAISVALTAISENA ELÄMÄNTAPANA. Luento antaa avaimet navigointiin erilaisten ravitsemussuositusten sekavassa sokkelossa: mikä oikeasti on terveyttä edistävää ja miksi. Opit myös yleisimpien länsimaalaisten sairausten syistä ja synnystä sekä siitä, kuinka niihin voidaan vaikuttaa tai niiden kehittyminen täysin estää ruokavalio- ja elämäntapavalinnoilla. Luennolla käydään läpi paleoravitsemuksen, liikunnan ja muiden elämänlaatua edistävien tekijöiden perusperiaatteet.

KLO 13-14 HERKULLINEN PALEOLOUNAS. Lounaan aikana on mahdollista keskustella Jaakon kanssa paleoruokavaliosta ja -­elämäntyylistä.

14-17 URHEILIJAN PALEO: OPTIMOI SUORITUSKYKYSI TAVOITTEITA TUKEVAN RUOKAVALION JA ELÄMÄNTAPOJEN AVULLA. Luennolla opit, kuinka optimoit suorituskykysi, parannat palautumistasi ja vähennät loukkaantumis-­ ja sairastumisriskiäsi ruokavalio- sekä elämäntapavalinnoilla. Luento on suunnattu tavoitteellisesti urheileville. Luennolla käydään läpi urheilijan paleoravitsemuksen perusteet sekä tarkastellaan kokonaisuuden hallintaa, eli muun muassa levon ja palautumisen tärkeyttä sekä harjoittelun jaksottamista.

Voit ilmoittautua vain yhdelle luennolle tai sekä aamu- että iltapäivän tilaisuuksiin. Seminaariin on varattu reilusti aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

HINTA: 29,00€ / luento (sis. ALV) + lounas 14,00€. Koko päivä eli kaksi luentoa ja lounas 65,00€ (sis. ALV)

ILMOITTAUTUMISET: laura@glory.fi TAI helsinkipaleo@gmail.com

Paikkoja on rajoitetusti ja kurssi täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen ei ole voimassa ennen varausmaksun maksamista ja lasku toimitetaan varauksen yhteydessä.

LEHDISTÖ: Lisätiedot, painokelpoiset kuvat ja haastattelupyynnöt: Laura Iisalo, laura@glory.fi / 044 572 2562

Sokerilimsan kittaaminen lopetettava!

**

Luin ja kirjoitin tästä uutisesta 3.1.2012. Suomalaislehdissä se "uskallettiin" mainita vasta 10.1.2012.


Tanskalainen kliininen koesarja osoittaa sen, että sokeroiduissa virvoitusjuomissa piilee vaaroja. Nyt ei varoiteta hampaiden reikiintymisestä, vaan varoitus osuu rankempaan osa-alueeseen terveydessämme:

Säännöllinen sokerilimsan nauttiminen lisää merkittävällä tavalla maksan rasvoittumista, vyötäröön ja lihaksiin kertyy ylimääräisiä rasvakerroksia ja veren triglyseridit ja kolesterolit nousevat huomattavasti!

Yllämainitut terveyttä nakertavat seikat on syytä ottaa vakavasti. Vielä en ole nähnyt, että terveysviranomaisemme olisivat kommentoineet tätä uutta tanskalaistutkimusta. Olen lähes varma, että sokerilimsat tuomitaan myös terveysviranomaistemme toimesta. Onhan mm. pääjohtaja Pekka Puska ansiokkaasti valistanut sokeroitujen virvoitusjuomien vaaroista mm. edistämällä virvoitusjuoma-automaattien kieltämistä oppilaitoksissamme.

Toivottavasti terveysviranomaisemme hanakasti tarttuvat nimenomaan siihen seikkaan, että sokeria sisältävät juomat ja ruoat lisäävät rasvan varastointia elimistössämme ja sekoittavat veren rasva-arvot.

Tanskalaiskoe toteutettiin sillä tavalla, että koeryhmiä kehotettiin nauttimaan puolen vuoden ajan yhden litran verran (aika paljon!) joko sokeroitua kolajuomaa, keinotekoisesti makeutettua kolajuomaa (aspartaamia käytettiin makeuttajana), maitoa tai vettä.

Maito, vesi ja keinomakeutetut kolajuomat eivät aiheuttaneet epätoivottuja vaikutuksia rasva-aineenvaihduntaan, sen sijaan sokeroitu limsa osoittautui vaaralliseksi tämän asian suhteen.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa tiedelehdessä The American Journal of Clinical Nutrition ihan vuoden 2011 lopussa:

Maersk M, Belza A, Stødkilde-Jørgensen H, Ringgaard S, Chabanova E, Thomsen H, Pedersen SB, Astrup A, Richelsen B. Sucrose-sweetened beverages increase fat storage in the liver, muscle, and visceral fat depot: a 6-mo randomized intervention study. Am J Clin Nutr. 2011 Dec 28. [Epub ahead of print]

Odotellessamme perinteisen suomalaismedian uutisointia (uusi sosiaalinen media on jo uutisoinut tästä!), tässä anonyymin avustajani linkkivihjeet:

• Sydsvenskan (sanomalehti): Läsk gör levern sjukligt fet
• Toxiska epistlar (blogi): Socker ger fettlever
• Pohjoismaisia mielipiteitä (foorumi): Sokeri aiheuttaa rasvamaksaa
• Kostdoktorn (blogi): Läsk gör levern sjukligt fet
• Svenska Dagbladet (sanomalehti): Mycket läsk gör levern sjukligt fet
• Aftonbladet (sanomalehti): Mycket läsk gör levern sjukligt fet
• 
  

Päivitys 10.1.2012
Saimme odottaa viikon verran, ennen kuin perinteinen suomalainen terveysmedia (Duodecim/Helsingin Sanomat) uskalsi raportoida tästä tutkimuksesta. Ja pakollinen vähättely tuli kuin apteekin hyllyltä: "Muun muassa aineiston pienuuden takia tulokset on syytä varmistaa uusissa tutkimuksissa ennen kuin nyt havaittujen muutosten voi varmuudella sanoa johtuvat juuri sokeroiduista virvoitusjuomista."

• Helsingin Sanomat: Tutkimus: Sokerilimut saattavat lisätä maksan rasvoittumista
• Iltalehti: Sokerilimut vaaraksi maksalle ja sydämelle?
•  

A-vitamiini

***
Aloitan kahdeksannen vuoteni tämän terveysblogini parissa A-vitamiinikatsauksella. Tulen perehdyttämään lukijani vitamiinien ja hivenaineiden ihmeelliseen maailmaan. Lue koko sarja! Terveysblogini sisältö pysyy maksuttomana. Voit tukea työtäni tilaamalla minulta laajempia maksullisia katsauksia eri terveysaiheista, pyytämällä minua vierailemaan terveysillassasi luennoitsijana tai hankkimalla kirjoittamiani kirjoja.

A-vitamiinia voit kiittää terveydestäsi

Terveitä silmiä, hyväkuntoista luustoa, hyvää ihoa ja vaikkapa parantunutta vastustuskykyä sairauksia vastaan voimme kiittää silloin kun A-vitamiinin saanti sen eri muodoissa on ollut riittävää. A-vitamiini on saanut nimensä sillä perusteella, että siitä aloitettiin vitamiinien nimeäminen 1910-luvulla.

Eläin- ja kasvikunnasta 

Eläinperäinen ravinto sisältää vaihtelevan runsaasti A-vitamiinia retinolin muodossa. Retinoli on suoraan hyödynnettävissä elimistössämme A-vitamiinina. Sen sijaan kasvisruoasta saamme A-vitamiinia sen esiasteena, eli karotenoideina. Karotenoideista muodostuu ohutsuolen soluissa A-vitamiinia elimistön tarpeen mukaan. Tämä tarpeenmukainen muunto aktiiviseksi A-vitamiiniksi on nerokas tapa ylläpitää sopivaa A-vitamiinitasoa elimistössämme. Kasviperäisten A-vitamiinilähteiden imeytymisen suhteen on sellaisiakin eroja, että joistakin kasviksista esiasteet imeytyvät tehokkaammin keitettyinä kuin raakoina. Tutkimuksissa on todettu esimerkiksi, että beetakaroteeni imeytyy paremmin keitetystä ja muhennetusta porkkanasta kuin raa’asta.

Karotenoidit kulkeutuvat maksaan välivarastoon, josta ne sitten siirtyvät verenkierron mukana elimistön eri kudoksiin, pääosin rasvakudokseen. Paljon porkkanoita syönyt saattaa havaita ihonvärinsä muuttuneen kellertävän ruskeaksi juuri ihonalaiseen rasvakudokseen varastoituneen beetakaroteenin takia.

Me saamme A-vitamiinia reilusti maksasta, maitotuotteista, kananmunista, kalanmaksaöljystä, vihanneksista, hedelmistä ja marjoista. Mitä värikkäämpi kasvi, sitä enemmän A-vitamiinin esiastetta. Maksalaatikossa on A-vitamiinia niin paljon, että vuorokauden saantisuositus saavutetaan jo nauttimalla noin 20 g annos. Maksaa ei siis kannata nauttia joka päivä. A-vitamiini varastoituu maksaan ja kerääntyy yliannostuksessa myös rasvakudokseen. Esimerkiksi ihmisen A-vitamiinivarastosta peräti 90 prosenttia on varastoituneena maksaan ja vain pieni osa rasvakerrokseen, munuaisiin ja lisämunuaisiin.

Tärkeimmät A-vitamiinin lähteet (Lähde: www.fineli.fi) 

Ruoka _______________________ µg RE / 100 g
Maksa kaikissa muodoissa 2 000-20 000
Ruusunmarja 950
Margariini (vitaminoitu) 900
Kananmunan keltuainen, paistettu 830
Porkkana, raaste 770
Lehtikaali 765
Voi 700
Kala, savustettu 650
Persilja 470
Tomaattiketsuppi 425
Kurpitsa 370
Mäti 280
Pinaatti 275
Rasvainen juusto 275
Kananmuna, kokonainen, paistettu 270
Paprika, punainen 240
Fetajuusto 230
Mätitahna 140
Kantarelli 110

Elintarvikkeiden sisältämien retinolien ja karotenoidien yhteenlaskettu A-vitamiinivaikutus elimistössä ilmoitetaan retinoliekvivalentteina, joista sitten saadaan laskettua saantisuositukset. Yksi retinoliekvivalentti (RE) vastaa 1 µg retinolia tai 12 µg beetakaroteenia tai 24 µg muita karotenoideja. Saantisuositus on vuorokautta kohti 800 µg RE yli 14-vuotisille naisille, 900 µg RE vastaavan ikäisille miehille. Lapsille (10-13 vuotta) suositellaan sukupuolesta riippumatta 600 µg RE. Imetysajalle on annettu erilliset suositukset: 1000 µg RE / vrk.

Terveysnäyttöjä

Rasvaliukoinen A-vitamiini on yhteinen nimike luonnossa esiintyville retinoideille (retinoli, retinaali ja retiinihappo) ja niille karotenoideille, joilla on retinolin biologinen aktiivisuus. A-vitamiinia on aiemmin kutsuttu myös nimellä Antikseroftalminen vitamiini, mikä viittaa sen näkökykyä ylläpitävään ominaisuuteen.

Näkeminen kuluttaa jatkuvasti A-vitamiinia. Ruoan A-vitamiini ja sen esiasteet ovat ainoa retinaalin lähde silmän näköpigmentteihin. Jos A-vitamiinia ei saada riittävästi, heikentää se hämäränäköä kuin myös muuta näköä. Kehitysmaissa A-vitamiinin puute on yleisin sokeuden aiheuttaja. Hämäräsokeus paranee A-vitamiinin saannin kohentuessa, mutta valitettavasti ns. kseroftalmia (sarveiskalvon pehmeneminen) jättää pysyviä muutoksia silmään.

Maailman terveysjärjestö (WHO) on käynnistänyt useita hankkeita A-vitamiinin saannin turvaamiseksi kehitysmaiden naisille ja lapsille. On alueita erityisesti Afrikassa ja Intiassa, jossa esiintyy väestötasolla suurta A-vitamiinin puutetta.

A-vitamiini toimii elimistössä yleisenä solujen kasvutekijänä. Retinoli ja retinaali säätelevät solujen kasvua vaikuttamalla suoraan proteiinisynteesiin ihan samalla mekanismilla kuin steroidihormonit. Tätä kautta välittyy tämän vitamiinin tärkeät vaikutukset immuunivasteeseen ja aistitoimintojemme kehittymiseen ja ylläpitoon.

Tunnettua on A-vitamiinin vastustuskykyä lisäävä ominaisuus, erityisesti tulehdussairauksia vastaan. A-vitamiini mahdollistaa esimerkiksi limaa erittävien solujen erilaistumisen. A-vitamiinin puutteessa limaa erittävät solut korvautuvat sarveisainetta tuottavilla soluilla. Erityisen herkkiä A-vitamiinin puutteelle ovat henkitorvi, iho, sylkirauhaset, kivekset ja verkkokalvo. Lima suojaa elimistöä sairauksia aiheuttavilta pieneliöiltä ja muilta haitallisilta yhdisteiltä esim. ruoansulatuskanavassa ja keuhkoissa.

A- vitamiini kuuluu ”kauneusvitamiineihin” ja pitää ihon paremmassa kunnossa. Beetakaroteeni mahdollisesti suojaa ihoa auringolta. Luonnon karotenoideista beetakaroteeni ja lykopeeni, jota on erityisesti tomaatissa, toimivat elimistön antioksidanttipuolustuksessa.

Pitkään on ollut tiedossa A-vitamiinin osallistuminen punasolujen muodostukseen. A-vitamiinin puutoksessa esiintyy anemiaa hyvästä elimistön rautatilasta huolimatta. A-vitamiini säätelee luuston ja hampaiden muodostusta osallistuen niin luun syöjä- kuin muodostajasolujen toimintaan. A-vitamiinin puutoksessa luusto ikään kuin tiivistyy, koska luunsyöjäsolujen toimeliaisuus vähenee.

Lisääntymiskyvyn ylläpidossa A-vitamiini on tärkeä. Retinolin puutteen on todettu koe-eläimillä heikentävän siittiöiden muodostusta ja aiheuttavan keskenmenoja.

Elimistön koko A-vitamiinivaraston puoliintumisaika on 6–10 kuukautta. Tämä tarkoittaa siis sitä, että vähäinen tai täysin uupumaan päässyt A-vitamiinin saanti näkyy vasta kuukausien kuluttua. Normaalioloissa maksassa riittää aina A-vitamiinia luovutettavaksi verenkiertoon siellä missä sitä tarvitaan. Puutosoireita kehittyykin vasta hyvin pitkäaikaisten ravitsemushäiriöiden seurauksena. Puutosoireet ovat harvinaisia meidän maassamme. Rasvojen imeytymishäiriöt, haima- ja maksasairaudet voivat kuitenkin jouduttaa puutosoireiden ilmaantumista.

Kilpirauhasen vajaatoiminnassa kasviperäisten karotenoidien muuttuminen A-vitamiiniksi on häiriintynyt. A-vitamiinin imeytymistä haittaa runsas vitamiinin saanti ruoasta, vesiliukoisen ravintokuidun liiallinen määrä, tupakointi, alkoholi, kahvi, monet lääkkeet ja sulamaton rasva. Seleeni, sinkki, C-, D- ja E-vitamiini ovat tarpeen vapauttamaan A-vitamiinia maksasta.

Verenkierrossa A-vitamiini sitoutuu proteiineihin, joissa se kuljetetaan kohdekudoksiin kuten silmän verkkokalvolle, ihoon tai kiveksiin. Sinkin puutteessa A-vitamiinivarastoja ei kyetä käyttämään. Vastaavasti proteiinien puutteessa A-vitamiini ei pääse kohdekudokseensa.

Tutkimuksissa on todettu, että yli 15 000 µg RE/vrk pitkään nautittuna, johtaa myrkytysoireisiin: päänsärky, pahoinvointi, huimaus, ripuli, oksentelu, näkökyvyn heikentyminen, lihasten toimintahäiriö ja pahimmillaan voi maksa vaurioitua. Beetakaroteenin runsaskaan nauttiminen ei johda myrkytysoireisiin vaan rasvakudokseen kertyessään se aiheuttaa ainoastaan ihon kellertymistä.

Elimistömme osaa suojautua tilapäisiä, jättimäisiä A-vitamiiniannoksia vastaan tehokkaan maksaan varastoimisen avulla ja esiasteiden heikentyneellä muunnolla biologisesti aktiiviseen muotoon. Vasta jatkuva kulutuksen ylittävä A-vitamiinin saanti (yliannokset) ylittävät maksan varastointikyvyn ja aiheuttaa myrkytyksen. Runsas A-vitamiinilisä saattaa aiheuttaa myrkytysvaaran vanhuksille, joiden munuaisten toiminta on pahasti heikentynyt.

Uusia tutkimuksia

A-vitamiinista julkaistaan jatkuvasti uutta tietoa. Alfa- ja beetakaroteeni sekä lykopeeni ja luteiini ovat erityisen mielenkiinnon kohteina toimiessaan antioksidantteina. Juuri nämä A-vitamiinin esiasteet ovat kiinnostuksen kohteena, sillä tutkimusnäyttöä on jo pitkältä ajalta, että ne ovat meille hyvinkin terveellisiä. Nyt tiedemiehiä kiinnostaa mm. karotenoidien tarkempi vaikutusmekanismi.

Italialaistutkimuksessa löytyi näyttöä siitä, että A-vitamiini vaimentaa joidenkin tärkeiden sytokiinien muodostumista (haitallisia sytokiineja muodostuu tulehdustiloissa) ja tulehdusten parantumisessa tällä vitamiinilla on oikein tärkeä rooli. Tuore tieto osoittaa, että veren korkea alfakaroteenin pitoisuus vähensi riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja astmaan. Nämä tulokset saatiin 14 vuoden seurantatutkimuksessa, joka tehtiin aikuisväestöllä osana USA:n kansallista terveys- ja ravitsemustutkimusta.

Aikaisemmin päähuomio on kiinnitetty beetakaroteenin hyödyllisyyteen, mutta tämä uusi yllä mainittu amerikkalaistutkimus viittaa siihen, että alfakaroteeni olisi sairauksien ehkäisijänä tehokkaampaa kuin beetakaroteeni. Alfakaroteenia on etenkin porkkanassa sekä muissa vihanneksissa ja hedelmissä joiden värimaailmaan kuuluu oranssin ja keltaisen eri värisävyt. Toki vihreissäkin kasviksissa on A-vitamiinin esiasteita. Tulosten mukaan vihannesten, marjojen ja hedelmien syöminen on hyvä keino pitää yllä terveyttä.

Suuressa beetakaroteenia käsittelevässä konferenssissa Saksassa alleviivattiin A-vitamiinin esiasteen merkitys ihmisen terveydelle niin kehitysmaissa kuin teollisuusmaissakin. Alfakaroteenin ja tupakoitsijoiden keuhkosyövän välillä on äskettäin havaittu tilastollisesti merkitsevä yhteys. Mitä pienempi alfakaroteenin saanti, sitä suurempi oli sairastumisen vaara. Selvitysten mukaan porkkana ja kurpitsa sisältävät runsaasti alfakaroteenia.

Tuoreessa suomalaisessa Folkhälsan –järjestön diabeetikoiden ravitsemusolojen kartoituksessa huomioitiin suosituksia alempi A-vitamiinin saanti tyypin 1 diabeetikoilla. Myös D-vitamiinin, foolihapon ja raudan suhteen oli huomautettavaa.

Välimeren ruokavaliosta kantautuu hyviä uutisia. Tämä ruokavalio sisältää runsaasti karotenoideja. Peräti 25 vuotta kestäneen seurantatutkimuksen mukaan Välimeren maiden ja Japanin väestöt näyttävät sietävän paremmin korkeaa verenpainetta kuin Pohjois-Euroopan ja Yhdysvaltain väestöt. Tutkijoiden mukaan osaselitys löytyy runsaammista A-vitamiinimääristä.

Astman ja A-vitamiinin välillä on yhteys siten, että alhainen A-vitamiinin saanti näkyy astman lisääntymisenä. Tämä osoitettiin tuoreessa brittitutkimuksessa ja koski erityisesti lapsia.

Singaporesta kantautuu tärkeää tietoa mm. A-vitamiinin roolista ikääntymisen oireiden yleisenä ehkäisijänä. Yhdessä muiden vitamiinien ja antioksidanttien kanssa erityisesti kasviperäinen A-vitamiini näyttäisi hyvältä ratkaisulta ikääntyville, sanovat tutkijat.

Harvardin yliopiston tutkimuksessa yhdistettiin ihonalaisten karotenoidien vähäisempi määrä sellaiseen ihosairauteen kuin psoriasis. Toisessa amerikkalaistutkimuksessa havaittiin A-vitamiinia sisältävän voiteen lieventävän psoriasiksen oireita. Myös D-vitamiini ja kalaöljyt osoittautuivat hyödyllisiksi.

Ruotsalaistutkijat onnistuivat aikaansaamaan vakavia häiriöitä laboratoriorottien luustossa antamalla niille yliannoksia retinolia. Tutkijat pitävät mahdollisena, että ihmisillä kova terveysintoilu voi ryöstäytyä hallinnasta ja liian innokas A-vitamiinivalmisteiden nauttiminen saattaa olla haitallista luunmuodostukselle jo ennen vakavia myrkytysoireita.

Vaikka A-vitamiinia saa myös kasviksista, viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että eläinperäisesti hankittu retinoli hoitaa parhaiten terveyttämme ja ylläpitää riittävän A-vitamiinistatuksen.

Ravitsemuksen perusteet varusmiehillä

**
Veteraaniurheilija jatkaa Lapin urheiluopiston Ravintovalmentajakoulutuksessa vuonna 2011 olleiden opiskelijoiden työn hedelmien esittelyä.

Tässä jo esiteltyjä opinnäytteitä:

Aivohalvaus ja ravitsemus

Oman ruokavalion seuraaminen

Mieliruokaa

Antioksidantit

Kohonneen verenpaineen hoito tietyin elintapa- ja ravintomuutoksin

Ajatuksia elämäntapamuutoksesta

Tyssääkö meno menopaussissa?

Seuraavaksi on vuorossa Ravintovalmentaja Ville Isolan opinnäyte. Ravintovalmentaja Isolan PowerPoint -esitys kaikesta siitä mitä Puolustusvoimien tulisi ottaa huomioon varusmiehen ravitsemuksen suhteen, palkittiin tänä vuonna Ravintovalmentajakoulutuksen parhaana opinnäytteenä.


Suosittelen teitä tilaamaan Isolalta luennon tästä aiheesta.

Työssään Isola osoittaa, että varusmiehen ravintohuolto nojatessaan Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuosituksiin, lepää kestämättömällä pohjalla. Proteiinin ja rasvan saanti jää vajavaiseksi. Hiilihydraattien laadussa on myös paranneltavaa. Varusmiehen ruokailussa olisi noudatettava urheilijan ravitsemussuosituksia.

Isola luettelee optimaalisen ravitsemuksen perusperiaatteina:

• Syö 2,5 – 4 tunnin välein
• 5-7 ateriaa päivässä (aamupala, välipala, lounas, välipala 2, palautusjuoma, päivällinen, iltapala)
• Ota käyttöösi ajattelumalli, jonka lähtökohtana on riittävä proteiinin saanti:
• Mistä saisin proteiinia 25-50 g / ateria ?
• Mistä saisin rasvaa 10-20 g / ateria ?
• Ja loput tuleekin sitten hiilihydraateista... 20-40 g / ateria
• Syö hiilihydraatteja ainoastaan silloin kuin tarvitset niitä, eli aamulla, ennen ja jälkeen fyysisen rasituksen
• Illalla proteiini- ja rasvapitoista ruokaa
• Juo vettä 2-3 litraa päivässä
• Mieti syötkö vihanneksia 500 g päivässä? Jos et, niin syö monivitamiini- ja kivennäisainelisäravinnetta päivittäin
• Juonko maitoa, syönkö kalaa väh. 2 krt viikossa? Jos et, niin käytä D-vitamiinivalmistetta päivittäin!

Varusmiesten ateriavalintoja ja ruokailuun liittyviä mielipiteitä ei voi selittää yksittäisellä tekijällä.
Palvelus ohjaa varusmiehet syömään lähes aina aamupalan, lounaan ja päivällisen (kuuluu palvelukseen). Iltapala kuuluu vapaa-aikaan ja se syödäänkin selvästi harvemmin muonituskeskuksessa (lähes puolet sotilaskodeissa, myös varuskunnan ulkopuoliset iltapalat lisääntyvät palveluksen edetessä)

Enemmistö varusmiehistä syö maastoharjoituksissa omia eväitä tai sotilaskodista ostettuja. Nämä lisääntyvät palveluksen edetessä. Syy: maastoruoka ei tee kylläiseksi tai mielialan parannus "lohtusyöminen tai mielihalusyöminen" lisääntyy palveluksen edetessä

Tyypillisiä välipalan ostopaikkoja ovat sotilaskodit ja "välipala-automaatit". Ulkopuolelta tilatut ruoat lisääntyvät palveluksen edetessä, mutta käyttö on kohtuullisen vähäistä.

Vapaa-ajan syöminen siis hajaantuu eri paikkoihin. Iltapalan syöminen on palveluksessa paljon harvinaisempaa kuin siviilissä (55 % vs. 25 %). Palveluksen edetessä muonituskeskusruokailujen pääruoan, salaattien, leivän ja jälkiruoan syöminen vähenee. Kysymys: Korvataanko aterioita esim. sotilaskodista ostetuilla ruoka-aineilla?

Sotilaskoti koetaan viihtyisämmäksi, ja lohdullisemmaksi paikaksi ruokailla kuin muonituskeskus. Muonituskeskus ruokailu koetaan usein kiireiseksi "funktionaaliseksi tankkaamiseksi". Ongelmaksi nähdään kaksinapaisuus muonituskeskus vs. sotilaskoti.

Ydinkysymys on: Olisiko niin, että suositusten mukainen ravinto ei vain riitä?

Asiaan voidaan vaikuttaa, jos halutaan! Opettamalla varusmiehiä ajattelemaan mitä syövät. Opettamalla panostamaan ruoan laatuun, ja tekemään oikeita ruoka-ainevalintoja. Panostamalla ruoan laatuun.

Vaikka energiankulutus olisi erittäin suurta (8000-10 000 kcal) mm. proteiinien laatuun ja määrään vaikuttamalla kyetään ylläpitämään, ja jopa edistämään suorituskykyä. Rasvojen saantiin panostamalla hormonitoiminta pysyy normalina ja stressihormonien määrä vähenee.

Toimenpiteet:

• Ruokailujen proteiinin suhdetta tulee kasvattaa, eli käytännössä:
• Juo rasvatonta maitoa/piimää joka aterialla väh. 3 lasillista (3 lasillista = 18 g proteiinia)
• Aina vähintään puolet lautasesta lihaa / lihakastiketta / muuta lisuketta
• Iltapalalla syö juustoja ja kinkkuja leivän päällä niin paljon kuin pystyt
• Ruokailujen hiilihydraattimäärät ovat liian suuret, eli käytännössä:
• Vaihda pehmeä leipä näkkileipään (1 näkkileipä 7 g hh vs. 1 viipale sekaleipää 14 g hh)
• Älä syö riisiä, perunaa, pastaa (ainakaan ¼ lautasesta enempää)
• Syö salaattia!
• Aamulla syö puuroa tai vaihtoehtoisesti normaalia leipää! (varsinkin jos olet treenannut edellisenä päivänä)
• Rasvaa saat tarpeeksi, ja se on kohtuullisen hyvälaatuista. Kunhan syöt jokaisen näkkärin päällä tarjolla olevaa levitettä.
• Syö omia eväitä välipaloina:
• Tonnikala vedessä
• Pähkinöitä
• Proteiinijuomia (whey, kaseiini)
• Maitorahkaa
• Raejuustoa
• Syö vitamiini-kivennäisainelisää päivittäin, syö omega-3 ravintolisää myös!
• Vältä sotilaskodin tarjoamia leivoksia, sokeroituja limonadeja, karkkia, suklaata