**
Jälleen on käsillä se aika vuodesta, joulu, jolloin kännyköiden myyntirauha on turvattava. Mikä sen parempi menetelmä, kuin kuluttajaa rauhoittavat, viranomaisten uutisoimat tutkimustulokset?
Säteilyturvakeskus (STUK) julkaisi äskettäin yhteispohjoismaisen syöpärekisteritutkimuksen aivokasvaintyyppi gliooman ilmaantuvuudesta vuosilta 1979-2008 Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kuluttajille viestitettiin: ”Aivokasvainten ilmaantuvuus ei ole suurentunut matkapuhelinten yleistymisen myötä”.
Tuloksia lähemmin tarkasteltaessa STUK:n arvio miesten gliooma-tapausten vähenemisestä 1980-alkaen on hämmentävä. Yhteispohjoismainen rekisteritietohan itse asiassa osoittaa, että 1980-luvulla tapahtuu vain pieni tasaannus, mutta miesten aivoperäisiä syöpiä osoittava käyrä lähtee kuitenkin 2000-luvulta kasvuun. Eikö kännykän käyttökin yleistynyt kyseisenä periodina?
Yhteispohjoismaisen rekisteritutkimuksen aineisto päättyy siis vuoteen 2008, eli edustaa tuoreimmillaankin neljän vuoden takaista informaatiota. Lisäksi raportissa on hyödynnetty epäluotettavan Interphone-tutkimuksen aineistoa.
Tanskan viranomaiset sen sijaan paljastivat marraskuussa 2012, että glioblastoma, aivosyövän pahanlaatuisin muoto, on lähes kaksinkertaistunut runsaan kymmenen vuoden aikana. Johtava tutkija Christoffer Johansen: "”Tieto on luotettava ja pitää paikkansa."”
Myös Ruotsin Sosiaalihallituksen tuoreet luvut uhkaavat yhteispohjoismaisen rekisteritutkimuksen uskottavuutta. Sosiaalihallituksen syöpärekisteri vuodelle 2011 osoittaa syöpien yleistymisessä 4% vuotuista kasvua, mikä on 2% edellisvuotta 2010 enemmän.
Luvut gliooman osalta voivat olla epätarkkoja. Ruotsin syöpärekisteriin on kohdistunut kritiikkiä, koska glioomatapauksia puuttuu viranomaistenkin mukaan rekisteristä. Sentään jotakin huolestuttavaa myös STUK:n julkaisema yhteispohjoismainen rekisteritutkimuskin osoittaa. Nuorimmassa ikäryhmässä (20-39 vuotta) glioomien ilmaantuvuus suureni naisilla lievästi koko tarkastelujakson ajan.
Israelilainen tutkijapari Wolf & Wolf esittivät jo 2005, että naiset saattavat olla miehiä herkempiä sähkömagneettisille kentille. Syöpäjärjestöjen ylilääkäri Liisa Pylkkästä haastateltiin Helsingin Sanomissa 26.11 nuorten (20-34 vuotiaiden) yleisimmistä syövistä. Pylkkäsen mukaan rintasyöpä, aivo- ja keskushermostokasvaimet sekä kilpirauhassyöpä ovat kärjessä nuorilla naisilla.
Nuorilla miehillä eniten esiintyviä syöpiä ovat kivessyöpä, lymfooma sekä aivo- ja keskushermostoperäiset syövät. Kivessyövän kasvukäyrä ansaitsee huomiota. Se on suorastaan jyrkkä ja herättää huolta rinnastettuna ajankohtaan kännyköiden yleistymisestä. Missähän ne nuoret miehet sitä puhelintaan säilyttävät?
Myös nuorten aivolymfooman kasvu oli esillä, kun lääkäri Pekka Niemelä kirjoitti Mediuutisten kolumnissa 2010: ”
"Sanomalehti Kalevassa kerrottiin keväällä 2010 tehokkaasta hoitomuodosta aivolymfooman hoidossa. Syöpälääkäri ja neurokirurgi toteuttavat yhteistyössä täsmähoidon aivoihin. Syöpälääkäri kertoi, että aivolymfoomien määrä nuoremmassa väestössä on dramaattisesti noussut. Kaikkein kiivainta kasvu on ollut Oulun ympäristössä, mutta raju nousu näkyy kaikkien yliopistosairaaloiden tilastoissa. Aivolymfoomien ilmenemismäärissä näkyy 5–10 -kertaisia kasvulukuja."”
Ruotsalaisepidemiologi Lennart Hardell on toistuvasti raportoinut nuorten kännykän käytön riskeistä. Heinäkuussa 2011 International Journal of Oncology -tiedelehdessä julkaistiin tutkimus, että nuorilla, jotka aloittavat kännykän käytön teini-iässä ja jatkavat sitä yli vuosikymmenen, kohoaa aivokasvainriski. Aivokasvaintyyppi astrosytooma lisääntyi 4,9-kertaisesti sillä puolella päätä, jolla kännykkää käytettiin.
Lisää hyviä uutisia. Lasten kasvainriskiä selviteltiin myös kansainvälisessä, osin teollisuuden rahoittamassa CEFALO-tutkimuksessa. Hanketta koordinoineen professori Martin Rööslin mukaan matkapuhelimen käyttö ei aiheuttanut lapsille aivokasvaimia. Lasten vanhempia rauhoittava uutinen sai ikävän käänteen, kun kanadalainen, Trentin yliopiston tutkija Magda Havas laati raportista uuden analyysin. Havas osoitti, että 2,8 vuotta kännykkää käyttäneillä lapsilla aivokasvainriski kasvoi 115 prosentilla ja riski kohosi edelleen lisääntyneen käytön myötä. Lateraalisen aivokasvaimen osalta riski kasvoi jopa 519 prosenttia.
Amerikkalaisprofessori Devra Davis luennoi marraskuussa Suomessa Työterveyslaitoksella. Hän kertoi, että myös USA:ssa alta 40-vuotiaiden syövät ovat lisääntyneet merkittävästi 1990-luvulta alkaen. Davisin mukaan täysin varman tiedon puuttuminen riskeistä ei todellakaan poista niitä (kuten eräät viranomaistahot uskovat).
Davis: "”Myöskään keuhkosyövän osalta ei väestötasolla nähty kovin merkittävää kasvua ennen kuin 40 vuotta oli kulunut tupakoinnin yleistymisestä. Atomipommin uhrien keskuudessa havaittiin aivosyöpää vasta 50 vuoden kuluttua. Näiden tosiasioiden valossa laajamittaisen gliooma-epidemian puuttuminen ei suinkaan ole osoitus matkapuhelinten turvallisuudesta. Gliooman ilmaantuvuus suhteessa tämänhetkisen todistusaineiston puuttumiseen on odotettavissa oleva tosiasia. Toisaalta, Tanskan syöpäyhdistys raportoi äskettäin gliooma-tapausten kaksinkertaistuneen Tanskassa. USA:ssa olemme havainneet gliooma-potilaiden merkittävää kasvua -90-luvulta alkaen. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että matkapuhelinsäteilyllä on monia biologisia vaikutuksia esimerkiksi sperman laatuun...
Vaikka teollisuudelle liikevoitto onkin etualalla, Belgian matkapuhelinoperaattori, Belcom, varautuu jo tulevaisuuteen. Belcomia johtava Didier Bellens valistaa lapsia, markkinoinnin tärkeintä kohderyhmää, mutta samalla potentiaalisia tulevia gliooma-potilaita: ”"On parempi käyttää handsfree-laitetta, koska kännykkä kuumottaa korvaa. Säteily on vaarallista. Sulkekaa yöksi puhelin. Jos kännykkää käytetään herätyskellona, se pitäisi silloinkin kytkeä pois päältä.”
Voisivatko suomalaiset oppia Bellensiltä jotakin? Viranomaisten julkaisut ohjaavat pitkälle kulutuskäyttäytymistä ja -tottumuksia. Kumpi on vastuullisempi, härkää sarvista tarttuva Belgian operaattori, vai pään pensaaseen pistävät Suomen viranomaiset?
Ystävällisin terveisin, Erja Tamminen
www.sahkoailmassa.fi
Jälleen on käsillä se aika vuodesta, joulu, jolloin kännyköiden myyntirauha on turvattava. Mikä sen parempi menetelmä, kuin kuluttajaa rauhoittavat, viranomaisten uutisoimat tutkimustulokset?
Säteilyturvakeskus (STUK) julkaisi äskettäin yhteispohjoismaisen syöpärekisteritutkimuksen aivokasvaintyyppi gliooman ilmaantuvuudesta vuosilta 1979-2008 Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kuluttajille viestitettiin: ”Aivokasvainten ilmaantuvuus ei ole suurentunut matkapuhelinten yleistymisen myötä”.
Tuloksia lähemmin tarkasteltaessa STUK:n arvio miesten gliooma-tapausten vähenemisestä 1980-alkaen on hämmentävä. Yhteispohjoismainen rekisteritietohan itse asiassa osoittaa, että 1980-luvulla tapahtuu vain pieni tasaannus, mutta miesten aivoperäisiä syöpiä osoittava käyrä lähtee kuitenkin 2000-luvulta kasvuun. Eikö kännykän käyttökin yleistynyt kyseisenä periodina?
Yhteispohjoismaisen rekisteritutkimuksen aineisto päättyy siis vuoteen 2008, eli edustaa tuoreimmillaankin neljän vuoden takaista informaatiota. Lisäksi raportissa on hyödynnetty epäluotettavan Interphone-tutkimuksen aineistoa.
Tanskan viranomaiset sen sijaan paljastivat marraskuussa 2012, että glioblastoma, aivosyövän pahanlaatuisin muoto, on lähes kaksinkertaistunut runsaan kymmenen vuoden aikana. Johtava tutkija Christoffer Johansen: "”Tieto on luotettava ja pitää paikkansa."”
Myös Ruotsin Sosiaalihallituksen tuoreet luvut uhkaavat yhteispohjoismaisen rekisteritutkimuksen uskottavuutta. Sosiaalihallituksen syöpärekisteri vuodelle 2011 osoittaa syöpien yleistymisessä 4% vuotuista kasvua, mikä on 2% edellisvuotta 2010 enemmän.
Luvut gliooman osalta voivat olla epätarkkoja. Ruotsin syöpärekisteriin on kohdistunut kritiikkiä, koska glioomatapauksia puuttuu viranomaistenkin mukaan rekisteristä. Sentään jotakin huolestuttavaa myös STUK:n julkaisema yhteispohjoismainen rekisteritutkimuskin osoittaa. Nuorimmassa ikäryhmässä (20-39 vuotta) glioomien ilmaantuvuus suureni naisilla lievästi koko tarkastelujakson ajan.
Israelilainen tutkijapari Wolf & Wolf esittivät jo 2005, että naiset saattavat olla miehiä herkempiä sähkömagneettisille kentille. Syöpäjärjestöjen ylilääkäri Liisa Pylkkästä haastateltiin Helsingin Sanomissa 26.11 nuorten (20-34 vuotiaiden) yleisimmistä syövistä. Pylkkäsen mukaan rintasyöpä, aivo- ja keskushermostokasvaimet sekä kilpirauhassyöpä ovat kärjessä nuorilla naisilla.
Nuorilla miehillä eniten esiintyviä syöpiä ovat kivessyöpä, lymfooma sekä aivo- ja keskushermostoperäiset syövät. Kivessyövän kasvukäyrä ansaitsee huomiota. Se on suorastaan jyrkkä ja herättää huolta rinnastettuna ajankohtaan kännyköiden yleistymisestä. Missähän ne nuoret miehet sitä puhelintaan säilyttävät?
Myös nuorten aivolymfooman kasvu oli esillä, kun lääkäri Pekka Niemelä kirjoitti Mediuutisten kolumnissa 2010: ”
"Sanomalehti Kalevassa kerrottiin keväällä 2010 tehokkaasta hoitomuodosta aivolymfooman hoidossa. Syöpälääkäri ja neurokirurgi toteuttavat yhteistyössä täsmähoidon aivoihin. Syöpälääkäri kertoi, että aivolymfoomien määrä nuoremmassa väestössä on dramaattisesti noussut. Kaikkein kiivainta kasvu on ollut Oulun ympäristössä, mutta raju nousu näkyy kaikkien yliopistosairaaloiden tilastoissa. Aivolymfoomien ilmenemismäärissä näkyy 5–10 -kertaisia kasvulukuja."”
Ruotsalaisepidemiologi Lennart Hardell on toistuvasti raportoinut nuorten kännykän käytön riskeistä. Heinäkuussa 2011 International Journal of Oncology -tiedelehdessä julkaistiin tutkimus, että nuorilla, jotka aloittavat kännykän käytön teini-iässä ja jatkavat sitä yli vuosikymmenen, kohoaa aivokasvainriski. Aivokasvaintyyppi astrosytooma lisääntyi 4,9-kertaisesti sillä puolella päätä, jolla kännykkää käytettiin.
Lisää hyviä uutisia. Lasten kasvainriskiä selviteltiin myös kansainvälisessä, osin teollisuuden rahoittamassa CEFALO-tutkimuksessa. Hanketta koordinoineen professori Martin Rööslin mukaan matkapuhelimen käyttö ei aiheuttanut lapsille aivokasvaimia. Lasten vanhempia rauhoittava uutinen sai ikävän käänteen, kun kanadalainen, Trentin yliopiston tutkija Magda Havas laati raportista uuden analyysin. Havas osoitti, että 2,8 vuotta kännykkää käyttäneillä lapsilla aivokasvainriski kasvoi 115 prosentilla ja riski kohosi edelleen lisääntyneen käytön myötä. Lateraalisen aivokasvaimen osalta riski kasvoi jopa 519 prosenttia.
Amerikkalaisprofessori Devra Davis luennoi marraskuussa Suomessa Työterveyslaitoksella. Hän kertoi, että myös USA:ssa alta 40-vuotiaiden syövät ovat lisääntyneet merkittävästi 1990-luvulta alkaen. Davisin mukaan täysin varman tiedon puuttuminen riskeistä ei todellakaan poista niitä (kuten eräät viranomaistahot uskovat).
Davis: "”Myöskään keuhkosyövän osalta ei väestötasolla nähty kovin merkittävää kasvua ennen kuin 40 vuotta oli kulunut tupakoinnin yleistymisestä. Atomipommin uhrien keskuudessa havaittiin aivosyöpää vasta 50 vuoden kuluttua. Näiden tosiasioiden valossa laajamittaisen gliooma-epidemian puuttuminen ei suinkaan ole osoitus matkapuhelinten turvallisuudesta. Gliooman ilmaantuvuus suhteessa tämänhetkisen todistusaineiston puuttumiseen on odotettavissa oleva tosiasia. Toisaalta, Tanskan syöpäyhdistys raportoi äskettäin gliooma-tapausten kaksinkertaistuneen Tanskassa. USA:ssa olemme havainneet gliooma-potilaiden merkittävää kasvua -90-luvulta alkaen. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että matkapuhelinsäteilyllä on monia biologisia vaikutuksia esimerkiksi sperman laatuun...
Vaikka teollisuudelle liikevoitto onkin etualalla, Belgian matkapuhelinoperaattori, Belcom, varautuu jo tulevaisuuteen. Belcomia johtava Didier Bellens valistaa lapsia, markkinoinnin tärkeintä kohderyhmää, mutta samalla potentiaalisia tulevia gliooma-potilaita: ”"On parempi käyttää handsfree-laitetta, koska kännykkä kuumottaa korvaa. Säteily on vaarallista. Sulkekaa yöksi puhelin. Jos kännykkää käytetään herätyskellona, se pitäisi silloinkin kytkeä pois päältä.”
Voisivatko suomalaiset oppia Bellensiltä jotakin? Viranomaisten julkaisut ohjaavat pitkälle kulutuskäyttäytymistä ja -tottumuksia. Kumpi on vastuullisempi, härkää sarvista tarttuva Belgian operaattori, vai pään pensaaseen pistävät Suomen viranomaiset?
Ystävällisin terveisin, Erja Tamminen
www.sahkoailmassa.fi
On perin vaikea sanoa kännykän säteilyn haitoista mitään, sillä, kuten yleensäkin, ovat tutkimustulokset ristiriitaisia. Mielessä on kuitenkin hyvä pitää se, että matkapuhelimien säteilymäärät ovat vähentyneet jatkuvasti ja valmistajat pyrkivät tähän jatkossakin. Lisäksi huomion arvoista on myös se, että puhelimilla soitetaan yhä vähemmän, jolloin laite on vähemmän aikaa lähellä aivoja.
VastaaPoistaTuo, että pitäisi sulkea yöksi on kyllä jo liki hihhulointia, vaikka ei toki haittaa tee.
Tutkimustulokset eivät ole ristiriitasia, eikä se ole hihhulointia kun aiheeseen paneutuu puolta tuntia enempää niin luotettavia tutkimustuloksia elektromagneettisten kenttien haitoista löytyy pelottava määrä.
VastaaPoistaEnkä käytä sanaa pelottava tässä turhan takia.
Siinä vaiheessa mieli muuttuu nopeasti, ja huomaa että se hihhulointi olikin se kapeanänäköisyys mikä äsken uuden tiedon valossa avartui.
Mitä tulee elekromagneettisiin kenttiin on aina katsottava kentän voimakkuutta. Aivan varauksetonta tilaa on melko vaikea edes löytää, ellei aio alkaa viettää aikaansa faradayn häkissä. Juurikin siksi pidän yöpöydällä lepotilassa olevan puhelimen sammuttamista nimenomaan hihhulointina, ellei sillä pyritä muuhun kuin virran säästöön.
PoistaPiti vielä sanomani, etten tarkoita vähätellä itse asiaa. Varsinkin vanhemmissa puhelimissa oikein tunsi miten korva lämpeni kun puhelimeen puhui ja johan valmistajatkin neuvovat välttämään koskemista puhelinta tiettyyn kohtaan puhelun aikana, ettei laite joudu käyttämään yhtään suurempaa lähetystehoa kuin tarvista on. Lisäksi ei hands free laitteiden käyttö ainakaan pahaksi ole, on niissä parempi äänen laatukin. Ajan takaa sitä, että säteilystä puhuttaessa karkaa keskustelu helposti alueelle, joka ei liity mihinkään mitenkään. Jos aletaan välttelemään elektromagneettista säteilyä absoluuttisesti, pitänee ajattelun määräkin painaa minimiin, sillä sähkövirta aiheuttaa väistämättä magneettikentän ja aivot "toimivat" sähköllä. Ehkäpä siis foliohatut on kuitenkin vielä syytä jättää kaappiin.
VastaaPoista