**
Diplomi-insinööri Sami Uusitaloa voi onnitella uudesta aluevaltauksesta! Hän on julkaissut kirjoituksen Huippu-Urheilu-Uutiset -nimisessä lehdessä 1/2011. Hän haluaa jatkaa jo aloittamaansa keskustelua tässä veteraaniurheilijan terveysblogissa, siitä miten huippu-urheilijan ruokavalio ainakin Lasse Virenin osalta poikkesi nykysuosituksista erittäin merkittävästi rasvan laadun ja kolesterolin suhteen. Samin mielestä on selvää, että myös rasvan määrä oli kokonaisuutena suurempi ja hiilihydraattien pienempi kuin mitä kansan keskiarvokin nykyisin on, saatikka viralliset suositukset.
Huippu-Urheilu-Uutisten seuraavaan numeroon Sami Uusitalo kirjoittaa aiheeseen liittyvän jatko-osan. Päätoimittaja Jarmo Mäkelä on Uusitalolle sanonut, että mukaan mahtuisi 1-2 asiantuntijakommenttia. Voitte olla yhteydessä Jarmo Mäkelään kirjoituksen johdosta.
Avataan suora keskustelu myös tässä veteraaniurheilija -blogissa. Uusitalon pääväitteenä on, että Lassen suurempi tyydyttyneen rasvan määrä verrattuna monityydyttymättömään antoi paremman testosteronivasteen. Tosin on mitä ilmeisimmin lukuisia muita seikkoja, jotka vaikuttivat siihen, että kokonaisuus on parempi kuin monella nykyjuoksijalla.
Mitä mieltä olet Sami Uusitalon kirjoituksesta? Kommentoi!
Voilla Voi Voittaa
Sami Uusitalo
(Päätoimittajan johdantokappale)
Urheilijan ravitsemukseen perehtynyt Sami Uusitalo ottaa kantaa kestävyysjuoksijan ravitsemukseen käyttäen esimerkkinään Lasse Virenin ravintokäyttäytymisestä vuodelta 1972 tehtyä dokumentointia.
HUU:n yhtenä tavoitteena on synnyttää keskustelua ajankohtaisista valmennusopillisista tai valmennuksen tukitoimiin liittyvistä kysymyksistä. Perehtykää artikkeliin sekä HUU:n lukijakunnan asiantuntijoiden Jussi Jouppilan, Timo Kuusiston ja Antti Meron sitä koskeviin kommentteihin.
Keskustelu tästä – tai jostakin muusta aiheesta – voi jatkua. HUU:n palstatila on aina käytössä
Rasvasota käy jälleen kiivaana. Syksyn MOT-ohjelma ”Rasvainen kupla” räjäytti keskustelun uusiin mittoihin. Ravitsemusvalistuksen suitsuttama Pohjois-Karjala projekti ja tyydyttyneen rasvan rooli sydäntautien aiheuttajana on vähintäänkin kyseenalaistettu. Laajat väestötutkimukset osoittavat, ettei tyydyttyneellä rasvalla ole sydäntautien kanssa mitään tekemistä. Soraäänet väittävät myös, että ravitsemusvalistuksen demonisoimat kolesteroli ja tyydyttynyt rasva ovat tärkeitä esim. hormoni- ja aivotoiminnan kannalta.
Nelinkertaisen kestävyysjuoksun olympiavoittajan Lasse Virenin ruokavalio poikkesi olennaisilta osin olympiakomitean, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja muun ns. ”virallisen linjan” suosituksista. Kirjassaan ”Lasse Virenin menestyksen portaat” Lassen valmentaja Rolf Haikkola ottaa kantaa myös ravitsemukseen. Tältä näyttivät Lassen eväät eräänä elokuun viikkona vuonna 1972:
Maanantai: Ennen aamulenkkiä kevyt aamupala: 1 lasi vettä ja 2 tl hunajaa, 1-2 siivua kokojyväleipää, valk. voita, juustoa, tuoremehua.
lenkin jälkeen: Italiansalaattia, persiljaa, tomaattia, 1-2 ananasrengasta, 1-2 siivua ruisleipää, voita, kinkkua, joku hedelmä
iltalenkin jälkeen: Perunamuhennosta, 1-2 pihviä (häränlihaa), lehtisalaattia kermakastikkeella, tomaattia, kurkkua ja munaa, 1-2 lasia maitoa, 1-2 palaa ruisleipää, voita, mustikkakeittoa
illalla ennen nukkumaan menoa kaakao ja kääretorttu.
Tiistai:
ennen aamulenkkiä: Mannapuuro ja mustikkakeitto, 1 kkp kahvia, 1 siivu paahdettua leipää + voi ja juusto.
lenkin jälkeen: 1 lasi tuoremehua, kivennäisvettä 1-2 palaa ruisleipää, voita, sinihomejuustoa, majoneesia, tomaattia, 1-2 lasia maitoa
iltalenkin jälkeen:
kuoritut perunat, maksapihvit kermakastikkeella, porkkanaraaste, puolukkaa, punajuurta, tuorekurkkua, 1-2 lasia maitoa, 1-2 siivua ruisleipää, voita
jäätelöä ja persikoita
illalla kahvi + viineri
Keskiviikko:
ennen aamulenkkiä:
1-2 siivua paahdettua leipää, appelsiinimarmeladia, juustoa, voita, 1 lasi vettä + 2 tl hunajaa
Lenkin jälkeen:
1 lasi puolukkamehua, 1 purkki mansikkajugurttia, 1-2 palaa ruisleipää, kinkkua, 2 keitettyä munaa, riisipuuroa, mustikkakeittoa, 1-2 lasia maitoa
iltalenkin jälkeen:
keitettyä makaronia, perunoita, 1-2 wieninleike, lehtisalaattia kermakastikkeessa, 1-2 ananasrengasta, tomaattia, kukkakaalia, porkkanaraastetta, 1-2 palaa ruisleipää, voita, 1-2 lasia maitoa
illalla kahvia ja leivos
Torstai:
ennen lenkkiä:
Kaurapuuroa, puolukkaa, maitoa, 1 kkp vettä ja 2 tl hunajaa
lenkin jälkeen:
pinaattikeitto, kananmunaa, juustoa, 1-2 siivua kokojyväleipää, voita, 1-2 lasia maitoa
iltalenkin jälkeen:
1-2 grillattua porsaankyljystä, herkkusienikastiketta, salaattia (kermaviilikastikkeessa), 1-2 perunaa, tomaattia, papuja, muna, 1-2 viipaletta ruisleipää, voita, 1-2 lasia maitoa, köyhät ritarit, mansikkahillo ja kermavaahto
iltakahvi ja lakkatorttu
Perjantai:
Ennen aamulenkkiä:
1 kuppi kahvia, 1-2 viipaletta paahtoleipää, appelsiinihillo
lenkin jälkeen:
1 lasi maitoa ja puolukkaa, munakasta kinkkutäytteellä, tomaattia, kurkkua, ananasta, persiljaa, 1-2 lasia maitoa ja hedelmiä
iltalenkin jälkeen:
Maksalaatikkoa, puolukkaa, punajuurta, maustekurkkua, 1-2 lasia maitoa, 1-2 siivua ruisleipää, ohukaiset ja mansikkahillo
illalla kahvi ja pulla
Lauantai:
Ennen aamulenkkiä:
1 kkp kahvia, 1 sämpylä, juustoa, voita
Lenkin jälkeen:
riisi-rusina-luumupuuroa, tuoremehua, sillisalaattia, 1-2 lasia maitoa, 1 siivu ruisleipää, hunajaa
iltalenkin jälkeen:
Kanaa, riisiä, currykastiketta, lehtisalaattia (kermakastike), kurkkua, tomaattia, munaa, kaljaa, kahvia ja mokkapalat
illalla kahvi ja piirakka (marja)
Sunnuntai:
Ennen aamulenkkiä:
1 kkp kahvia, 1-2 palaa paahtoleipää, italian salaattia, munaa, tomaattia
lenkin jälkeen:
1 lasi tuoremehua, paistia, perunaa, papuja, herneitä, kukkakaalia, salaattia, ananasta, luumua, porkkanaraastetta, mansikkakiisseli, kermavaahto
iltalenkin jälkeen:
makaronia, raavasta (liha), salaattia, tomaattia, kananmuna, puolukkaa, jogurttia, 2 siivua paahtoleipää, 1-2 lasia maitoa, 1 lasi tuoremehua, mustikkakeittoa
illalla kahvia ja pikkuleipiä ja hedelmiä.
Koska ruoka-aineiden tarkkoja massoja ei ole ilmoitettu, on mahdotonta laskea energiaravintoaineiden keskinäisiä suhteita, samoin kuin esim. rasvojen jakaumaa. Selvää kuitenkin on, että tyydyttyneen rasvan ja kolesterolin absoluuttiset määrät ja suhteellinen osuus ovat jokseenkin päinvastaiset kuin mitä ravitsemusvalistus on viime vuosikymmenet julistanut.
- Lasse joi joka päivä tilamaitoa, jossa on rasvaa 4,4g/100g, eli se on huomattavasti rasvaisempaa kuin nykyinen täysmaito (3,5g/100g).
- Lasse käytti säännöllisesti voita.
- Lasse ei myöskään väistellyt muita täysrasvaisia maitotuotteita kuten juustoja, kermavaahtoa tai -viiliä.
- Kananmunaa, sekä paistettuna että keitettynä.
- Viikon ruokavaliosta puuttuu: Kasviöljyt, kuten rypsi- tai oliiviöljy, margariini sekä hieman yllättäen myös kala.
Näistä seikoista johtuen:
- Tyydyttyneen rasvan osuus on suuri.
- Rasvaiset maitotuotteet sisältävät annoskokoonsa suhteutettuna merkittävästi myös yksittäistyydyttynyttä rasvaa erityisesti verrattuna monityydyttymättömään.
- Kolesterolia saadaan reilusti yli suositusten.
- Monityydyttymättömien rasvojen osuus on pieni.
Söikö Lasse rasvojen osalta väärin? Mikäli ravitsemussuosituksia on uskominen, niin kyllä. Mahdollista kuitenkin on, että Lasse söi ”oikein” ja esim. olympiakomitean suositukset ovat näiltä osin väärin.
Tyydyttynyt rasva, samoin kuin yksittäistyydyttynyt ja kolesteroli omaavat keskeisen roolin testosteronin muodostuksessa. Testosteroni vaikuttaa luonnollisesti harjoituksista palautumiseen ja näin ollen kehittymiseen ylipäätään.
Leipää Lasse söi 2-6 palaa päivässä. Tässä on merkittävä ero olympiakomitean suosituksiin, joka on 3-10 palaa. Muutoinkin tärkkelyspitoisten ruoka-aineiden osuus vaikuttaa kohtuulliselta. Hiilihydraattien tankkaukseen kiinnitettiin toki huomiota. Näin teki Haikkola itsekin jo 50-luvulla. Toinen kysymys on, kuinka paljon hiilihydraatteja harjoitusten välissä tarvitaan ja onko hiilihydraattien liiallinen tuputus pois jostain muusta.
Lähestulkoon mikä tahansa urheiluravitsemuksen ohjeistus lähtee nimenomaan hiilihydraattien tärkeyden korostamisesta. Hiilihydraatteja on korostettu koko kansalle suunnatussa ravitsemusvalistuksessa ja myös lihavuuden hoidossa. Yhä useamman mielestä tämä suuntaus on ollut monelle ylipainoiselle kohtalokas. Onko tilanne sama myös kestävyysjuoksijoiden kohdalla?
Lassen rasvojen käyttö peilaa hyvin niitä muutoksia joita yhteiskunnassamme on neljässä vuosikymmenessä tapahtunut laajemminkin. Mainitussa ajanjaksossa tyydyttyneen rasvan osuus on kansan keskuudessa romahtanut jokseenkin puoleen lähtötasosta. Ravitsemusvalistuksen ydinviesti on siis tavoittanut kansan syvimmät kerrokset.
Kasvava joukko asiantuntijoita ja valistuneita maallikoita on kyseenalaistanut ravitsemuksessa tapahtuneiden muutosten hyödyllisyyden. Tyydyttyneen rasvan ja kolesterolin väheneminen ruokavaliossa on liitetty esimerkiksi heikompaan hedelmällisyyteen ja heikentyneeseen aivotoimintaan. Tarkoin tutkimuksin on voitu osoittaa tyydyttyneen rasvan merkitys testosteronin tuotantoon (1-3). Pääjohtaja Pekka Puska on nuoruusvuosien tutkimuksissaan ollut osoittamassa vähän tyydyttynyttä rasvaa ja liian runsaasti kuitua sisältävän ruoan haitat testosteronin tuotannossa (4).
Viimeisimpänä, vaan ei vähäisimpänä, silmiinpistävänä seikkana Lassen ruokavaliossa on jokailtainen herkkuhetki. Lassen viilipyttymäisyys näkyi niin olympiafinaalissa kuin ravitsemusvalinnoissa. Mikä onkaan mukavampaa kuin kolme kertaa treenattuaan nauttia kaakao ja kääretorttu ennen nukkumaanmenoa! Ja onhan leivonnaisissa myös kananmunaa ja tyydyttynyttä rasvaa, jotka eivät olleetkaan ruokavalion paholaisia, niin kuin ravitsemusvalistus vuosikymmenet opetti.
Lähdeviitteet:
1. Habito RC, Ball MJ. Postprandial changes in sex hormones after meals of different composition. Metabolism 50:505-511, 2001
2. Dorgan JJF, Judd JJT, Longcope CC, Brown CC, Schatzkin AA, Clevidence BBA, Campbell WWS, Nair PPP, Franz CC, Kahle LL, Taylor PPR. Effects of dietary fat and fiber on plasma and urine androgens and estrogens in men: a controlled feeding study. The American journal of clinical nutrition 64:850-855, 1996
3. Sallinen JJ, Pakarinen AA, Ahtiainen JJ, Kraemer WWJ, Volek JJS, Häkkinen KK. Relationship between diet and serum anabolic hormone responses to heavy-resistance exercise in men. International journal of sports medicine 25:627-633, 2004
4. Hämäläinen EEK, Adlercreutz HH, Puska PP, Pietinen PP. Decrease of serum total and free testosterone during a low-fat high-fibre diet. The Journal of steroid biochemistry 18:369-370, 1983
Jussi Jouppila kommentoi
Suomessa on mielipiteen vapaus, kansanterveyden kannalta tutkittu tieto on kuitenkin parempi kuin yksittäisen poikkeuksellisen yksilön ruokavalion kommentointi. USA:n ja myös pohjoismaiden uusi ravintosuositus kiristää edelleen rasva-arvoja alaspäin ja korostaa kovan rasvan vaarallisuutta, josta näytöt on kiistattomat. Hiilihydraattien määrää on syytä vähentää (sokeri, raffinoidut hiilihydraatit ja ennen kaikkea juomat). Hiilihydraattien tilalle tullaan suosittelemaan tyydyttämättömiä rasvoja pitäen rasvan määrä kohtuullisena. Yhdysvaltojen viimeisimpään tietoon perustuvan suosituksen lyhyeen yhteenvetoon voi perehtyä osoitteessa http://ravitsemusneuvottelukunta.fi/ tiedotteet.fi
Timo Kuusisto kommentoi
Aluksi, tyydyttyneiden rasvojen vaikutus suurina määrinä on varmasti haitallinen verisuonistolle ja sydämelle, tästä faktasta ei pääse ympäri, se on osoitettu vuosikymmenten mittaan lukemattomissa monikansallisissa tutkimuksissa. Terveyshaitoiksi löytyy tietysti muitakin edesauttavia tekijöitä kuten tupakka, diabetes, liikkumattomuus, korkea kolesteroli, inflammatoriset tekijät verisuonten seinissä sekä hyvin tärkeänä perintötekijät.
Lasse Virenin ruokalista näyttää 60-70-luvun katsannossa olleen terveellinen ja monipuolinen. On muistettava että siihen aikaan Myrskylän Osuuskaupassa ei ollut myynnissä rasvatonta maitoa tai laajaa valikoimaa monityydyttämättömiä rasvoja sisältäviä tuotteita. Käsityksen mukaan proteiini-hiilihydraatti-rasva -suhde on aika hyvä, yllä mainituista syistä johtuen rasvan laatu ei ole tosin optimaalinen.
Hormonituotantoon tarvittava rasvamäärä on niin pieni, että kuka tahansa saa sen varmasti suomalaisesta ravinnosta ellei ole täydellinen rasvakammoinen ravintofriikki. Riittämätön kokonaisenergian saanti voi sen sijaan olla hormoniprofiiliin negatiivisesti vaikuttava, varsinkin kovalla harjoittelujaksolla.
Hiilihydraattien määrä ja laatu riippuu voimakkaasti lajista ja sen hetken harjoittelun intensiteetistä, niitä saadaan helposti liikaa varsinkin urheilujuomista, tässä asiassa monella on varmasti syytä tarkentaa ravintokäyttäytymistään.
Populismilla saadaan aikaan paitsi isoja otsikoita myös isoja harmeja, näin taitaa käydä myös rasvakeskustelussa – ainakin nykyisistä voinmyyntitilastoista päätellen. Seuraukset tosin näkyvät vasta 20-30 vuoden kuluttua – valinta on jokaisen henkilökohtainen asia.
Antti Mero kommentoi
Sami Uusitalo syventyy mielenkiintoiseen aiheeseen, mikä liittyy sekä kilpaurheiluun että kansanterveyteen. Seuraavassa esitän muutamia kommentteja hänen kirjoitukseensa.
• Käsitykseni mukaan Lasse Virenin käyttämä ravinto, josta kirjoituksessa on joitakin esimerkkejä, oli hyvin ajan tasalla olevaa 1970-luvun alussa. Lassen valmentaja Rolf Haikkola ja lääkäri Pekka Peltokallio seurasivat myös sen ajan tiedelehtiä ravintoon ja terveyteen liittyen. Itse aloin seurata ravintoasioita, kun aloitin opiskelut liikuntatieteellisessä tiedekunnassa 1971. Siihen aikaan Suomen Urheiluliitossa ravintokoulutusta oli melko vähän, mutta esim. ravintoon erikoistunut maisteri Helvi Marjanen piti joitakin luentoja ravinnosta. Löysin vielä hyllystäni yhden 15-sivuisen koulutusmonisteen vuodelta 1973, jossa Helvi Marjanen on esittänyt hyvin tarkkaa tietoa ravinnosta otsikolla ”Urheilijan ravinto”. Sen suositukset mukailevat Sami Uusitalon esittämää Lasse Virenin esimerkkiä. Esimerkiksi paljon kolesterolia sisältäviä kananmunia Helvi Marjanen suositteli 2 kpl vuorokaudessa. Kestävyysurheilija tarvitsee rasvaa selvästi enemmän kuin voima- ja nopeuslajien urheilijat ja siinä mielessä Lasse Virenin ravintokokonaisuus on Sami Uusitalon esittämien esimerkkien valossa ollut hyvin 1970-luvun alun olemassa olevan tutkimustiedon mukaista.
• Kolesterolia ja rasvaa tarvitaan elimistössä rakennusaineeksi ja fysiologisiin toimintoihin. Kolesteroli on tärkeää rakennusaine erityisesti testosteronin muodostuksessa. Kanamunat ovat erinomaisia sekä urheilijalle että normaali kansalaiselle päivittäiseen käyttöön. Kanamunan keltuainen sisältää kolesterolia erittäin runsaasti ja varoitus on noussut lähinnä siitä, kun raskaiden voimalajien urheilijat saattavat syödä 10-20 kanamunaa vuorokaudessa saadakseen paljon laadukasta proteiinia. Silloin kolesterolin määrä nousee hälyttävän suureksi. Sellaista määrää ei testosteronin tuotannon kiihdyttämiseen tarvita ja terveysriskit nousevat. Normaaliin fysiologiseen toimintaan voi urheilija terveellisesti syödä 2-4 kanamunaa keltuaisineen vuorokaudessa.
• Nykyinen ravintovalmennus kaikkialla maailmassa suosittelee kestävyyslajien urheilijoille runsaasti hiilihydraatteja unohtamatta kuitenkaan rasvan merkitystä. Esimerkiksi Urheiluvalmennus-kirjassa (toinen painos vuodelta 2007), jota valmentajakoulutuksessa käytetään ainakin Suomen Urheiluliitossa, rasvan käytön yleissuositus kestävyysurheilijalle on 1-1,5 g per painokilo vuorokaudessa eli 70 kg:n urheilijalla 70-105 g rasvaa vuorokaudessa (Lasse Virenin esimerkeistä ei tarkkaan voi laskea rasvan määrää, mutta oma arvioni on, että se on hieman suurempi kuin tuo yläraja 105 g). Suomen Olympiakomitean ravitsemussuositukset ovat sopivat nuorelle urheilijalle ja myös aikuisurheilijoille monissa lajeissa, joissa ravinnolla ei ole keskeistä roolia. Sen sijaan kovaa fyysistä ominaisuutta (voimaa, nopeutta ja kestävyyttä) vaativissa lajeissa maailman huipulla nuo suositukset eivät ole riittävät. Sami Uusitalon kirjoitus herättää varmasti urheilijoita tarkastamaan mm. rasvan saannin riittävyyden.
• Tavoitekeskeiset ja kovaa harjoittelevat urheilijat seuraavat yleensä ravintoasioita hyvin. Toinen asia, mihin Sami Uusitalon kirjoitus liittyy, on kansanterveys. Kansalaisten ylipaino ja lihavuus kaikkialla ns. läntisessä maailmassa ovat lisääntymään päin ja niiden ehkäisyssä aivan kiistaton ratkaisu on hiilihydraattien raju vähentäminen. Proteiinia ja rasvaa voi syödä reippaasti (harva ihminen tykkää niin paljon proteiinista ja rasvasta, että syö pelkästään niitä liian suuria määriä) - tärkeää on eliminoida turha ”hyvältä maistuva” hiilihydraattien käyttö. Tämä sen vuoksi, että ylimääräinen hiilihydraatti muuttuu elimistössä rasvaksi rasvavarastoihin.
Rasvoilla on todellakin merkityksensä kestävyysurheilussa. Vähän olen syönyt Virenin lailla, treenimäärät ovat paljon vähäisemmät. Tärkeintä kuitenkin että jouksu kulkee ilman suuria hiilarimääriä. Kyse on pitkälti mukautumisesta suurempaan rasvamäärään ruokavaliossa. Kaikki siihen pystyy jos haluaa kokeilla. Ilmaiset ojheet löytyy vaikka tästä blogista. Kiva kirjoitus. Pisti ajattelemaan.!!
VastaaPoistaRasvat -> Rasvahapot -> eikosanoidit -> paikallishormonit -> palautuminen ja kehitys riittävän levon ja ravinnon (prot+hh) kanssa.
VastaaPoistamm. Barry Sears on tutkinut tuota hormonien tuotantoa ravinnon avulla(ja on ravintovanlmentaja monille USA:n olympiavoittajille). Hänen ruokavalionsa sisältää 40%E HH, 30%E PROT ja 30%E RASV.
Jos Omega6/3 suhde on pielessä (HH voittonen ruokavalio), niin urheilija kärsii helposti myös tulehduksista. Tyydyttyneet rasvat vaimentaa myös noita tulehduksia. Tämä on tärkeätä terveenä harjoittelemisen takia ja että "paikat kestää" (monityyd. EPA/DHA muistaakseni hoitavat niveliä, sydäntä, verisuonia).
Suomen olympiakomitean suosittamat Hiilihydraatit eivät tuo näitä ravinteita riittävästi, pelkästään energiaa, jota myös osaksi tarvitaan jotta jaksetaan reenata riittävästi. Rasvan MCT-rasvahapot muuttuvat myös energiaksi helposti, eli siinä saadaan sekä energiaa & horminintuotannon vilkastuttajaa samassa paketissa, mikä on urheiulijalle edullista.
Mielestäni 180 cm/60 kg kaverille nuo ruokamäärät on ihan hauskaa luettavaa...joskus jopa tuntuu, että Viren söi liian vähän, mutta pitkänmatkanjuoksihan on kuin mäkihyppääjä tai yhdistetyn mies: liika paino haittaa.
Mutta vireenin ruokavalio noudattaa kyllä ajanhengen ruokaympyrää 70-luvulla http://suomenkuvalehti.fi/s/files/ruokaympyrat.jpg
Jussi Jouppila:
VastaaPoista"USA:n ja myös pohjoismaiden uusi ravintosuositus kiristää edelleen rasva-arvoja alaspäin ja korostaa kovan rasvan vaarallisuutta, josta näytöt on kiistattomat."
Timo Kuusisto:
"Aluksi, tyydyttyneiden rasvojen vaikutus suurina määrinä on varmasti haitallinen verisuonistolle ja sydämelle, tästä faktasta ei pääse ympäri, se on osoitettu vuosikymmenten mittaan lukemattomissa monikansallisissa tutkimuksissa."
Jos kova rasva on kiistattomasti vaarallista, niin miksi sitten alan parhaat tutkijat päätyivät kolmessa eri meta-analyysissä siihen tulokseen, että kovien rasvojen terveyshaitat ovat kiistanalaisia? USA:n uudessa ravintosuosituksessa ei ole huomioitu näitä uusia meta-tutkimuksia, vaikka ne ovat ilmestyneet riittävän ajoissa ehtiäkseen suositusten tiedelähteeksi. Minulle ei tule mieleen yhtään moraalisesti kestävää perustetta jättää huomioimatta alan merkittävimpiä ja laajimpia tutkimuksia.
Suomessa muutamat terveysalan näkyvimmät vaikuttajat vetoavat toistuvasti asiantuntijoiden tutkimaan tietoon. Mutta kun alan parhaat asiantuntijat (esim. Willet ja Krauss) eivät ole enää kovin vahvasti edes tyydyttynyttä rasvaa vastaan. Päinvastoin alan kuuluisimmat asiantuntijat, Willet ja Krauss mukaan luettuna, ovat sanoneet USA:n uusien suositusten olevan huonoja, ja että menneiden vuosikymmenten vähärasvaisuus-viesti oli kohtalokas virhe.
Minua hämmästyttää, että asiantuntijaksi itseään kutsuvat ihmiset kehtaavat käyttää sellaisia termejä kuin "kiistattomasti" ja "osoitettu lukemattomissa monikansallisissa tutkimuksissa". Tuollaisen kielen käyttö ei mielestäni sovi itseään kunnioittavalle asiantuntijalle. "Kiistattomasti" -väite vaatii mielestäni vähintään laadukkaan meta-analyysin. Ja laadukkaita meta-analyysejä tästä aiheesta on jo useita. Kaikki ne ovat yhtä mieltä siitä, että kovan rasvan terveyshaitat ovat kiistanalaisia. Väite: "osoitettu lukemattomissa monikansallisissa tutkimuksissa" vaatisi vähintään muutaman esimerkin. Päinvastaisia esimerkkejä tutkimuksista esimerkiksi maitorasvasta, löytyy hakemalla esim tästä Christerin blogista. Onko joku löytänyt edes yhden tutkimuksen maitorasvan terveyshaitoista? Mielestäni paljon totuudenmukaisempaa olisi väittää, että esimerkiksi maitorasvan terveysvaikutukset ovat kiistattomat ja osoitettu lukemattomissa monikansallisissa tutkimuksissa.
Tyhmä Kyselijä
"Ja laadukkaita meta-analyysejä tästä aiheesta on jo useita. Kaikki ne ovat yhtä mieltä siitä, että kovan rasvan terveyshaitat ovat kiistanalaisia." (boldaus minun)
VastaaPoistaKaikkiko?
Se, että asioista kiistellään, ei tarkoita sitä, että kovat rasvat olisivat terveellisiä.
On nähdäkseni esimerkiksi hyvin tyypillinen löydös laajoissa review-artikkeleissa, että tyydyttyneet rasvat lisäävät dementiariskiä:
"Analysis showed vegetable and fish consumption to be of benefit, whereas, persons consuming a diet high in saturated fat had an increased dementia risk."
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19883522
Anni NO.
Mitä tulee aloituskirjoituksen aiheeseen, niin anekdoottiset yksittäistapaukset ovat vain yksittäistapauksia, ja sellaisena perin kehnoja argumentteja oikeastan minkään tieteellisen teorian saatikka vinksahtaneen uskomuksen puolesta. Esimerkiksi jos hehkuttaa kasvissyönnin ylivoimaisuudesta juoksijalle, ja esittää todisteeksi yhden urheilijan dieetti, olkoon se sitten vaikka Carl Lewis tai Paavo Nurmi, ei ole kovinkaan uskottava.
VastaaPoistaTimo Kuusisto otti hyvin esille vankan todistemäärän SAFAn osalta mutta valitettavasti se todistaa aivan päinvastaista.
VastaaPoistaYli 40 vuotta on tyydyttynyttä rasvaa tutkittu ja ties millä kepulikonsteillakin syyllistetty. Kuitenkaan kaikista sadoista ellei tuhansista tutkimuksista huolimatta ei olla löydettyä todisteita tyydyttyneen rasvan osalta. Päinvastoin monissa tutkimuksissa on todettu runsaan maitorasvan nauttimisen pidentävän elinikää ja ehkäisevän sairauksia (diabetes,syöpä,sv-taudit.
Hiilihydraattien vaarallisuutta on tutkittu enemmän nyt muutama vuosi ja heti on löytynyt kytky sv-tauteihin ja muihin sairauksiin.
Tyydyttynyt rasva on siis tutkituinta, turvallisinta ja hyödyllisintä nykyisessä ruokavaliossamme.
Anni NO:n tutkimusviittaukseen
VastaaPoista"...Of 12,105 abstracts identified, 690 relevant full-texts were reviewed. The final yield amounted to 115 articles of which 37 studies were chosen that met the highest standards of quality."
Millähän perusteella kyseiset artikkelit valittiin? Kuulostaa perin tutulta tutkimustoiminnalta. Skriinataan joukko tutkimuksia jotka sopivat tutkijoiden etukäteen hahmottamaan hypoteesiin (tätähän tekevät Fogelholmit ja kumppanit parhaillaan uusia ravintosuosituksia rustatessaan).
Uskoisin, että tuosta alkuperäisestä tutkimusjoukosta saataisiin varmasti lähes kaikkia ilmansuuntia tukevat tutkimustulokset.
Tutkimuksia monia vuosia läpikäyneenä kannattaa olla todella spektinen ja tarkkana niiden kanssa. Yleensä tutkimuksissa on rahoittaja ja motiivi niitä tehdä.
Mikähän motiivi voisi olla taustalla, jos tutkimuksen löydöksenä on tarveellinen ruokavalio, joka ei altista dementialle?
VastaaPoista"Millähän perusteella kyseiset artikkelit valittiin? "
Siitä voinemme olla varmoja, että ainakaan yksittäisten urheilijoiden, olkoonkin kuinka kuuluisien, ruokavalio-kuvauksia tuskin kelpuutetaan minkään valtakunnan review-artikkeleihin.
"Uskoisin, että tuosta alkuperäisestä tutkimusjoukosta saataisiin varmasti lähes kaikkia ilmansuuntia tukevat tutkimustulokset."
Varmasti. Ainakin maidontuottajien masinoimat ja maksamat tutkimukset. :-)
Annin NO.
Voi Anni sinnuu. En tiedä minkä ikäinen olet mutta luuletko tosiaan, että tutkimuksten tekijät ovat pyhimyksiä jotka yrittävät pelastaa ihmiskunnan. Suurimman osan tutkimuksesta takana on valitettavasti raha ja ahneus.
VastaaPoistaKansantarut elää sitkeässä. Seura-lehden suuri sydän numerokin asiantuntevasti kertoo ja kuvaa kuinka rasvapaakku tukkii suonet.
VastaaPoistaNyt on jo pitkään tiedetty, että verisuonitukokset koostuu yli 90 prosenttisesti kalkista. On myös pitkään tiedetty, että sv-tukoksen syntyyn tarvitaan elimistön tai paikallinen tulehdustila, josta kalkkeutuminen lähtee liikkeelle (huom. kalkkeutuminen).
"Millähän perusteella kyseiset artikkelit valittiin? Kuulostaa perin tutulta tutkimustoiminnalta"
VastaaPoistaYleensä review-artikkeleihin kelpuutettaville tutkimuksille asetetaan etukäteen laatukriteerit. Mukaan otetaan vain ne, joitka täyttävät nämä laatukriteerit. Tämä on yleinen, ja hyväksi osoittautunut käytäntö, koska se takaa sen, että review-artikkelin tulokset ovat luotettavampia. Jos kaikki kahden rotan rottakokeet esimerkiksi otettaisiin mukaan, ei tuloksiin olisi luottaminen.
Sinänsä mielenkiintoista, että esitti täällä kuinka monta ja kuinka laadukasta dementiatutkimusta tai reviewtutkimusta, se ei tämän blogin lukijoiden omintakeisia uskomuksia mihinkään hetkauta.
En ole tähän asti törmännyt yhteenkään dementiatutkimukseen, jossa tyydyttyneet rasvat vähentäisivät dementiariskiä. Olen nähnyt vain sellaisia, joissa todetaan niiden lisäävän dementiariskiä. Ehkä tässä voisi olla selitys, miksi review-artikkelit päätyvät sellaisiin tuloksiin kuin päätyvät.
Anni NO.
Leivän määrästä.
VastaaPoistaTulee isot erot leivän painossa, jos otetaan 70-luvun tavallisesta ruisleivästä 4 ohutta siivua tai nykyajan suosikkileivästä 4 ruispalaa.
Yllättävän paljon makeaa Lassen eväissä. Makeita leivoksia ja hunajaa kursailematta. Ainakin puhtaan sokerin määrät ovat melko suuret.
VastaaPoistaEli tästä voimme päätellä, että Lassen olympiavoitot olivat sokerin ansiota, ja että sokeri on kaikille hyväksi, ja... eiku....
VastaaPoista(Nää tämmöiset yhden ihmisen käsittävät "koesarjat" antavat tulokseksi ihan mitä vaan. :-)
Olisi ollut jossain määrin mielenkiintoisempaa tarkastella toteutunutta ruokavaliota eikä suunnitelmaa/muistelua ruokailuista. Ruoka"päiväkirjassa" esiintyy usein sanat "1-2 kpl" tai "joku hedelmä" jne. En usko, että Lassella on vaikeuksia tunnistaa hedelmiä tai laskea kappalemääriä, ennemminkin uskon kyseinen lista on Lassen tai Rolfin mutu-tuntumaa Lassen syömisistä. Analysointiin sillä on valtava vaikutus syökö leipää 5 vai 10 siivua päivässä.
VastaaPoistaMoni lukijoista ei ehkä ymmärrä, että tässä on kyse olympiavoittaja (4x) Lasse Virenistä, joka itse ja neuvonantajineen haki sitä optimaalista suorituskykyä harjoituksen, levon ja ravinnon avulla. Nostan hattua veteraaniurheilijalla ja Sami Uusitalolle, jotka jaksavat uskollisesti tuoda esille valtavirrasta poikkeavia käsityksiään. Rauhalliseen ja analysoivaan tyyliin. Tällainen asia vie asiaa eteenpäin! Lisää tällaista! Ja kiitos jo tästäkin lukuelämyksestä!
VastaaPoista"Moni lukijoista ei ehkä ymmärrä, että tässä on kyse olympiavoittaja (4x) Lasse Virenistä"
VastaaPoistaCarl Lewis ja Paavo Nurmi taisivat voittaa tuplasti enemmän mitaleita kuin Lasse Viren. En silti ole taipuvainen esittämään pitkälle vietyjä johtopäätöksiä heidän ruokavalionsa tuplasti paremmasta vaikutuksesta, sellainen ei olisi rehellistä.
Anni No:lle. Alla vain esimerkki miksi tutkiminen ei ikinä ole niin yksinkertaista. On aina kyse siitä mitä ollaan hakemassa ja mikä on motiivi
VastaaPoistahttp://www.biblelife.org/alzheimers.htm
A high-fat, low-carbohydrate diet improves Alzheimer's disease in mice.
Richard Feinman, editor of the journal, explains the relation between nutrients: "You might say that fat is the bomb, and insulin (from carbohydrate) is the fuse. Most studies of the deleterious effects of fat have been done in the presence of high carbohydrate. If carbs are high, dietary fat is not oxidized and is instead stored as body fat." When carbohydrates are very low and fat is high, compounds called ketone bodies are generated (ketosis) and these compounds may play a role in the observed reduction in amyloid-beta. In association with a group from University of Washington led by Dr. Suzanne Craft, Henderson has previously shown cognitive improvement in patients with mild AD who were given a diet that raises ketone bodies.
...eli kyse tässäkin mitä todennäköisemmin on sama kuin sv-tautien kohdalla. Heti kun avataan hieman näkökulmaa ja silmiä pelkästä voin syyttelystä löydetäänkin ihan oikeita ratkaisuja ongelmiin. Hiilihydraatti eli insuliini on monen sairauden laukaisija ja takana.
VastaaPoistaEikö muuten olekin Anni kummallista, että et ole törmännyt yhteenkään tutkimukseen, jossa safasta olisi todettu jotain hyötyjä?
VastaaPoistaKuulostaa aika samalta ilmiöltä mitä oli viimeiset 40 vuotta sv-tautien osalta. Ja kuinkas kävikään? Tarkemmin tutkimalla ei löytynytkään mitään todisteita.
Kun tämä kupla puhkaistiin yritettiin tuoda esille, että safan korvaaminen pufalla olisi hyödyllistä. Taas tarkemmin katsomalla pohjalla olevat tutkimukset olivat samoja kuin safa-syyttelyssä (mm. loistava suomalainen mielisairaalatutkimus). Nyt on sitten Alzheimerin vuoro.
Onneksi suurin osa merkittävistä tutkijoista maailmalla tutkivat jo kovaa vauhtia tulehduksen vaikutuksia sairauksiin (tulehduksen vaimentamiseen vähäinen statiinienkin hyöty perustuu). Systemaattista tulehdusta elimistöön aiheuttavat mm. hiilihydraatit.
Aki
(Lähteesi oli peräisin Bible Life-sivulta http://www.biblelife.org/alzheimers.htm ... need I say more?)
VastaaPoista...a report published today in the peer-reviewed, open access journal Nutrition and Metabolism, showed that a brain protein, amyloid-beta, which is an indicator of Alzheimer's disease, is reduced in mice on the so-called ketogenic diet.
VastaaPoistaSiis lahjotut kolleegat oli myös mukana...
Sama tutkimuslinja on jatkunut ihmisien osalta ja osoittaunut vahvaksi. Alzheimer-potilaita hoidetaan mm. ketogeenisellä dieetillä juuri tutkimuksen osoittaman syyn takia
Ketogeeninen dieetti ei tarkoita paljon tyydyttyneitä rasvoja sisältävää dieettiä, eikä kirjoituksesi millään tavalla kumoa tutkimuksia, joissa todetaan tyydyttyneiden rasvojen ja dementiariskin yhteys.
VastaaPoistaAki: "Onneksi suurin osa merkittävistä tutkijoista maailmalla tutkivat jo kovaa vauhtia tulehduksen vaikutuksia sairauksiin (tulehduksen vaimentamiseen vähäinen statiinienkin hyöty perustuu). Systemaattista tulehdusta elimistöön aiheuttavat mm. hiilihydraatit."
VastaaPoistaMielenkiintoista. Minkä nimisiä merkittäviä tutkijoita? Mistä päättelet, että he ovat merkittäviä tutkijoita?
Liitä tänne toki noita merkittäviä tutkimuksia. (Ei kannata tosin liittää tänne tritolonen-sivuilta kopioituja lisäravinneteollisuuden maksamia tutkimuksia, koska niihin en luota pätkän vertaa.)
Anni NO.
""Moni lukijoista ei ehkä ymmärrä, että tässä on kyse olympiavoittaja (4x) Lasse Virenistä"
VastaaPoistaCarl Lewis ja Paavo Nurmi taisivat voittaa tuplasti enemmän mitaleita kuin Lasse Viren. En silti ole taipuvainen esittämään pitkälle vietyjä johtopäätöksiä heidän ruokavalionsa tuplasti paremmasta vaikutuksesta, sellainen ei olisi rehellistä."
Niin...ja kuten tiedämme Carl ja Paavo olivat molemmat vegaaneita. Ilman grammaakaan eläinrasvaa ihan kohtuullista tulosta. Mutta kuten olemme saaneet lukea, vain Lassen eväissä piilee se totuus.
Jotkut kommentoijat eivät vaikuta tajuavan, että Sami Uusitalo ei pyri todistamaan tai osoittamaan kirjoituksellaan minkään teorian oikeellisuutta. Ymmärrän asian niin, että perinteisten kotieläintuotteiden syöminen ei välttämättä estä menestystä kilparadoilla.
VastaaPoistaSitä paitsi mitä järkeä on vääntää kättä joistakin väestötutkimuksista? Ei niistä ole mitään hyötyä siinä kysymyksessä, mikä on kullekin yksilölle sopiva ruokavalio. Niin ollen Akin ja Annin kiistely hyödytöntä.
Niin...ja kuten tiedämme Carl ja Paavo olivat molemmat vegaaneita.
VastaaPoistaMinkä ikäisestä lähtien olivat vegaaneita? Kyllähän kasvuiän ravinnollakin täytyy olla merkitystä.
Mutta kuten olemme saaneet lukea, vain Lassen eväissä piilee se totuus.
Sami Uusitalo ei väitä näin. Et ole ymmärtänyt kirjoituksen ideaa.
Kannattaa muista, että ihminenkin tuottaa rasvahappoja eli eläinrasvaa...ja että ihmisen rasvakudos tuottaa hormoneja, entsyymejä ja proteiinia jota ei muodostu muualla kehossa. Hormonituotannon virheet ovat samanlaisia yli- ja alipainoisilla.
VastaaPoistaKyllä "rasvattomalla" kasvisruokavaliollakin saadaan läskiä aikaan. Muuten monissa kasveissa ja viljoissa on myös rasvahappoja, esim. terveyspommi pinaatin energiasta 20% tulee rasvoista, 50% proteiinista ja loput hiilarista. Energiaahan pinaatissa on kuitenkin vähän. Kesäkurpitsassakin on 20% rasvaa energiastaan. Sama juttu sienissä ja esim kaurassa ja marjoissa.
Pähkinöissä yli 80% ! Ja kaikissa näissä on myös tyydyttyneitä rasvojakin, vaikka eniten tyydyttymättömiä. Kasvisruokavaliokin sisältää siis myös "eläinrasvaksi" parjattuja tyydyttyneitä rasvahappoja vaikka monet ei sitä tiedostakaan. Viimeistään eläinrasvaa muodostuu kun ihminen syö yli enerigiantarpeensa ja lihoaa.
Kannattaa huomioida että omega3/omega6 suhde on luonnonkasveilla ja marjoilla usein 1:1, pinaatilla jopa 5:1 !
"Niin...ja kuten tiedämme Carl ja Paavo olivat molemmat vegaaneita. Ilman grammaakaan eläinrasvaa ihan kohtuullista tulosta."
VastaaPoistaPaavo Nurmi oli kasvisyöjä (ei vegaani) 12-19 vuoden ikäisenä, ei enää sen jälkeen eli pärjätessään juoksussa Olympialaisissa. Lisäksi Nurmi myöhemmin katui teini-iän kasvissyöntiään nuoruuden hölmöilynä.
Carl Lewis: Olympic Medals through the Vegan Diet
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=bOTETXwfIaY
(Helsingin Sanomat ja wikipedia:
Nurmi oli kasvissyöjä 12-vuotiaasta lähtien. Oli miten oli.)
Seuraavaksi voisi sitten ottaa tarkasteluun älyn jättiläiset. Kukaan tuskin on niin ällirajoittunut, että väittää Einsteinin, Darwinin tai Edisonin älyn olleen kasvissyönnin ansioita, eihän? http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_tunnetuista_kasvissy%C3%B6jist%C3%A4
Tämä lähde väittää Paavo Nurmen kasvaneen mustan leivän ja kuivatun kalan voimalla:
VastaaPoistahttp://www.bookrags.com/biography/paavo-nurmi/
En usko alkuunkaan, että Paavo Nurmi olisi missään vaiheessa ollut täysvegaani. Margariini ja rypsiöljy -tuputus olivat tuiki tuntemattomia hänen aikanaan. Kaikki tuotteet olivat niin täysrasvaisia kuin vain mahdollista.
Carl Lewis aloitteli vegaanitouhuja heinäkuussa -90. Eli uransa loppupuolella.
http://www.earthsave.org/lifestyle/carllewis.htm
Jonkinverran epäilen hänenkin täysvegaanisuuttaan.
Toisekseen toivoisin kaikkien paneutuvan lähdeviitteisiini. Tyydyttynyt ja yksittäistyydyttymätön parantavat testovastetta verrattuna "vähän rasvaa" (n. 18-25 E%) koostuen "oikeaoppisesti" monityydyttymättömistä rasvoista. Löydättekö yhdenkin tutkimuksen, jossa em. seikkaa ei havaita?
Toisaalta liian suuri protsku verrattuna hiilareihin pienentää niin ikään testovastetta.
Eli kasvissyöjä oliiviöljyllä, manteleilla ja pähkinöillä saa kivasti yksittäistyydyttymätöntä ja sitä protskuakaan ei ole liikaa..
No mene ja tiedä. Kovin toisin se Lasse söi - nimenomaan rasvojen osalta - kuin mitä olympiakomitea nykyisin urheilijoille tuputtaa. Itselläni on sellainen kutina, että laihalla margariinileivällä ja rypsiöljyssä paistetulla laihalla lihalla ei Suomen lippu olisi kiertänyt rataa Baijerin himmenevässä illassa.
Avaan lähdeviitteitäni paremmin seuraavassa HUU-numerossa.
Sami Uusitalo
En ymmärrä mitä tuolla testosteronihöpötyksellä on oikein virkaa tässä keskustelussa? Tarkoitatko, että mitä enemmän testosteronia, sitä parempi? Parempi minkä suhteen? Ja kenelle? Sitä todennäköisemmin henkilö voittaa olympiamitalin?
VastaaPoistaLiialla testosteronilla on ikäviä sivuvaikutuksia, ennenaikaisia sydänkohtauksia, hormoniriippuvaisten syöpien lisääntyminen, ennenaikainen kaljuuntuminen, aggression lisääntyminen. Miksi testosteronitasoa pitäisi keinotekoisesti nostaa? Ja miksi muilla kuin olympiaurheilijoilla, jotka tyhmyyksissään jopa turvautuvat anabolisiin steroideihin?
Liika testosteroni myös lyhentänee elinikää?
VastaaPoistaNoo, eikös tämä keskustelu ollut nimenomaan urheilijan suorituskyvyn kasvun tukemisesta ravinnolla ?
VastaaPoistaKukaan ei maininnut kasvuhormonin tuotannosta ravinnolla mitään. Onko ravinnolla merkitystä ? Jostain luin, että glukagoni lisäisi kasvuhormonin tuottoa, eli siis VHH lisäisi kasvuhormonin tuotantoa, koska insuliinia tulee vähemmän VHH:lla. Käsittääkseni lyhyet toistot lisää testosteronia ja pitkät sarjat kasvuhormonia. Joten reenimielessä Teston vähentäminen siis vaatii pitkäkestoista reeniä (esim. pitkänmatkanjuoksijathan on aika kuikeloita, 100 m juoksijat patukoita).
Insuliini on anabolinen hormoni, joten kyllä hiilihydraateillekin on paikkansa esim. treenin jälkeen palautumisessa ja ehkä illalla ennen unia.
Anonyymi: Kyllä se merkitys lukee alkuperäisessä tekstissä. Lähden siitä olettamuksesta, että testosteronilla on vaikutus esimerkiksi proteiinisynteesiin ja esim. sitä kautta palautumiseen. Näin ollen suuremmalla testovasteella pystyy treenaamaan enemmän ja kehittyy paremmin.
VastaaPoistaEpäilemättä teston lisäämisellä voi olla negatiivisiakin vaikutuksia. Näin olisi esim. anabolisilla steroideilla, ihmeen hyvin ovat kuitenkin huippu-urheilijoille maistuneet. Omassa lajissa kehittyminen kun tuppaa olemaan tärkeämpää kuin esim. syöpäriskin lisääntyminen.
Sami Uusitalo
Lasse liikkui puhtaalla. Toivottavasti. Nykypäivän einesmössöillä ei tuohon pysty.
VastaaPoistaQulinaristi: Puuhtaalla kunnes toisin todistetaan. http://www.sports-reference.com/olympics/athletes/vi/lasse-viren-1.html
VastaaPoista"Omassa lajissa kehittyminen kun tuppaa olemaan tärkeämpää kuin esim. syöpäriskin lisääntyminen."
VastaaPoistaTestosteroni ei lisää syöpäriskiä vaan estrogeenit.
Testosteroni-lisä lisää eturauhassyövän riskiä:
VastaaPoistahttp://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16006887
""Omassa lajissa kehittyminen kun tuppaa olemaan tärkeämpää kuin esim. syöpäriskin lisääntyminen."
VastaaPoistaTestosteroni ei lisää syöpäriskiä vaan estrogeenit."
Vaikka niin, viittasin anabolisiin steroideihin.
Veriläträilyihin Lasse on sikäli syytön, että ne eivät olleet kiellettyjä hänen aikanaan. Toisaalta omalla verellä voi läträtä surutta nykyisinkin. Siitä ei jää testeissä kiinni.
Lasse voitti ja doping-testit olivat negatiiviset. Tämä on fakta jos mikään.
Sami Uusitalo
Vielä Alzheimerin taudista ja kolesterolista...Myös aivoterveyden takia ei kannata lähteä leikkimään kolesteroliarvojen alentamisella vaan pysytellä luontaisissa, ravinteikkaissa eläinrasvoissa.
VastaaPoistahttp://www.neurology.org/content/early/2010/11/10/WNL.0b013e3181feb2bf.abstract?sid=8b6c00de-66e5-4611-981b-a7e4afb2c6a7
Results: Higher cholesterol level in 1968 was not associated with an increased risk of AD (highest vs lowest quartile: hazard ratio [HR] 2.82, 95% confidence interval [CI] 0.94–8.43) among those who survived to and participated in the 2000–2001 examination. While there was no association between cholesterol level and dementia when considering all participants over 32 years, a time-dependent decrease in cholesterol over the follow-up was associated with an increased risk of dementia (HR 2.35, 95% CI 1.22–4.58).
Conclusion: These data suggest that midlife cholesterol level is not associated with an increased risk of AD. However, there may be a slight risk among those surviving to an age at risk for dementia. Declining cholesterol levels from midlife to late life may better predict AD risk than levels obtained at one timepoint prior to dementia onset. Analytic strategies examining this and other risk factors across the lifespan may affect interpretation of results.
Näin on. Toisin kuin kovasti yritetään väittää kolesteroli on monessa mukana ja välttämätön elimistön toiminnalle. Varsinkin vanhemmalla iällä se harvoin voi olla liian korkea (hypohäiriöt poisluettuna)
VastaaPoistaArto
"Vielä Alzheimerin taudista ja kolesterolista...Myös aivoterveyden takia ei kannata lähteä leikkimään kolesteroliarvojen alentamisella vaan pysytellä luontaisissa, ravinteikkaissa eläinrasvoissa."
VastaaPoistaTutkimuksesi millään tavalla kumoa tutkimuksia, joissa todetaan tyydyttyneiden rasvojen ja dementiariskin yhteys.
Millä tavalla teollisesti tuotettu porsaanliha on "luontaisempaa" kuin esimerkiksi avocado, pähkinät, oliviöljy?
Niin aivan samalla tavalla kuin viittamasi tutkimukset eivät kumoa riittävän kolesterolin ja terveyden yhteyttä.
VastaaPoistaIhanasti (mutta vähän tarkoituksenhakuisesti) linkkaat ravinteikkaat eläinrasvat teollisesti tuotettuun possuunlihaan. Avocado, pähkinät ja oliiviöljy ovat erinomaisia rasvan lähteitä (sisältävät myös tyydyttyneitä kuten kaikki kasvirasvat). Luontaisia, ravinteikkaita eläinrasvoja saa luomutuotteista (täysrasvaiset maitotuotteet, lihat ja kalat).
Mikäli anonyymi viittaa Anni NO:n linkkaamiin tutkimuksiin, ollaan melko hataralla pohjalla. Tutkijoiden valinnat ja ohjaus jo tutkimusotannan/joukon suhteen on sen verran vahva, että tieteellisestä tutkimuksesta ollaan kaukana.
VastaaPoistaTämä ei ole mitään uutta lähestymistapaa. Nykyiset ravintosuosituksemme perustuvat samanlaisille "tieteellisille" tutkimuksille ja tutkimustulosten tarkoituksenmukaisille painotuksille. Mitä ilmeisemmin ensi vuoden uudet suositukset jatkaa samaa rataa vaikka hiilihydraattien riskejä jo joudutaan ottamaan niissä huomioon.
Arto
Arto, älä viitsi valehdella. Jokainen voi itse todeta, että tyydyttyneet rasvat liitetään dementiariskissä melkein kaikissa tutkimuksissa:
VastaaPoistahttp://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=saturated%20fat%20dementia
Piti kirjoittamani: "Jokainen voi itse todeta, että tyydyttyneet rasvat liitetään dementiariskiin melkein kaikissa tutkimuksissa"
VastaaPoistaArto, älä viitsi valehdella. Jokainen voi itse todeta, että tyydyttyneet rasvat liitetään dementiariskissä melkein kaikissa tutkimuksissa:
VastaaPoistaMutta kyllähän Becelissä ja Mäkkärin paistorasvassakin on tyydyttynyttä rasvaa. Mitä enemmän näitä syö, sitä enemmän saa sekä tyydyttynyttä että tyydyttymätöntä rasvaa.
Edelleen mitä isomman kourallisen otan pähkinöitä, sitä enemmän saan tyydyttynyttä rasvaa. Mitä isompi kulaus rypsiöljyä, sitä enemmän tyydyttynyttä. Vrt. Temen kommentti yllä
Dementianriskin nollaamiseksi olisi parasta olla noudattamatta yhtään mitään ruokavaliota ts. olla nälkälakossa.
***
Virallisen ravintotiedon puolestapuhujat ovat todellisia ruokakulttuurin raiskaajia. Heidän mielestään lihasta pitää aina poistaa näkyvä rasva, eikä rasvaisia ruhon osia tule syödä missään tilanteissa. Tästä ei sallita poikkeusta edes jouluna ja pääsiäisenä. Koska riski.
Itse aion viettää kunnon kasvispainotteisen paastonajan ennen pääsiäistä, ja mässäillä lampaan lihalla juhlapäivän koittaessa.
tapio, yritätkö sinä väittää, että pähkinät lisäisivät dementiariskiä? Itse arvelisin, että asia on nimenomaan päinvastoin.
VastaaPoistaAloituskirjoitus: "Tyydyttyneen rasvan ja kolesterolin väheneminen ruokavaliossa on liitetty esimerkiksi heikompaan hedelmällisyyteen ja heikentyneeseen aivotoimintaan."
VastaaPoistaTuo pitää paikkansa vain sellaisissa, tapauksissa, joissa kolesteroli laskee liian alas. Käsittääkseni liian korkea kolesteroli ja liian alhainen kolesteroli ovat molemmat huono juttu. Tuosta aloituskirjoituksesta saa sen kuvan, että mitä enemmän mättää tyydyttynyttä rasvaa ja kolesterolia, sitä parempi terveys. Niinhän asia ei suinkaan ole, kuten täällä on jo osoitettu dementian osalta. Liikaa tyydyttynyttä rasvaa lisää dementiariskiä. Tästä syystä näen aloituskirjoituksen suorastaan vahingollisena disinformaationa.
tapio, yritätkö sinä väittää, että pähkinät lisäisivät dementiariskiä?
VastaaPoistaTotta kai se lisää. Jopa porkkanan syönti kasvattaa dementiariskiä, koska siinä on hiukan rasvaa (yhteensä 0,2 g sadassa grammassa). Toki sianliha on hyvin riskaabelia tavaraa porkkanaan ja lehtisalaattiin verrattuna - sehän on selvä juttu.
Minun väitteeni pitää paikkansa nimenomaan silloin, jos täällä esiintyvien Anonyymien väitteet pitävät paikkansa. Ei minun tarvitse mitään tutkimuksia selata, kun Anonyymit asiantuntijat tekevät sen puolestani. He julistavat:
"Tyydyttyneet rasvat liitetään dementiariskiin"
"liikaa tyydyttynyttä rasvaa lisää dementiariskiä"
"En ole tähän asti törmännyt yhteenkään dementiatutkimukseen, jossa tyydyttyneet rasvat vähentäisivät dementiariskiä." -Anni
Seuraavaksi väitän:
Cashew-pähkinät lisäävät dementiariskiä enemmän kuin sianliha
Perustelu. Otetaan Finelistä 100 grammaa ruokaa nimeltä Cashewpähkinä ja 100 grammaa ruokaa nimeltä Sianliha keskiarvo. Cashew-pähkinässä on tyydyttynyttä 7,8 grammaa, ja keskiarvo-sianlihassa sitä on 6,1 grammaa. Koska cashewissa annoksen painosta on suurempi osuus tyydyttynyttä rasvaa kuin yhtä suuressa annoksessa keskiarvosianlihaa, voidaan itse asiassa sanoa cashewin olevan jopa vaarallisempaa aivoille.
(Yksittäistyydyttymättömän rasvan suhde tyydyttyneeseen on cashewissa noin 3:1 ja keskiarvosiassa noin 1:1, mutta näistä eivät Anonyymit puhuneet mitään, vaan he puhuivat ainoastaan tyydyttyneestä)
"Yli 40 vuotta on tyydyttynyttä rasvaa tutkittu ja ties millä kepulikonsteillakin syyllistetty. Kuitenkaan kaikista sadoista ellei tuhansista tutkimuksista huolimatta ei olla löydettyä todisteita tyydyttyneen rasvan osalta. Päinvastoin monissa tutkimuksissa on todettu runsaan maitorasvan nauttimisen pidentävän elinikää ja ehkäisevän sairauksia (diabetes,syöpä,sv-taudit.)"
VastaaPoistaKysehän on tyydyttyneen rasvan liikasaannista (suhteellinen), ei tyydyttyneen rasvan saannista per se osana tasapainoista rasvansaantia/ruokavaliota. Lisäksi näkisin mielelläni näitä tutkimuksia jossa runsas tyydyttyneen rasvan saanti on yhdistetty riippumattomana tekijänä vaikkapa pienentyneeseen syöpäriskiin. Joissain epidemiologisissa tutkimuksissa on toki havaittu että ruokavalio jossa on enemmän tyydyttynytä rasvaa on joissain em. seikoissa terveellisempi kuin muut, mutta tällaisessa ruokavaliossa on ollut mukana myös mm. enemmän kasviksia, laadukasta proteiinia jne. sekä sitä nauttinut osajoukko on usein ollut sosioekonomiselta asemaltaan korkeammalla kuin verrokit.
"Hiilihydraattien vaarallisuutta on tutkittu enemmän nyt muutama vuosi ja heti on löytynyt kytky sv-tauteihin ja muihin sairauksiin."
Siis nopeista hiilareista liikaa nautittuna. Kasvisten, vihannesten ja kuitupitoisten hiilarilähteiden ylipäätään on todettu suojaavaan mm. sv-taudeilta, katso vaikkapa suht tuore Mente et al.
"Tyydyttynyt rasva on siis tutkituinta, turvallisinta ja hyödyllisintä nykyisessä ruokavaliossamme."
Uskontunnustuksena menettelee, muunlaisena aivan merkityksetön tokaisu. Tyydyttyneellä rasvalla on paikkansa normaalista, terveellisessä ruokavaliossa siinä missä muillakin rasvatyypeillä. Sen suhteellinen liikasaanti on potentiaalisesti ongelmallista, mikä ei ole ravintoaineiden maailmassa varsinaisesti erikoista.
"Cashew-pähkinät lisäävät dementiariskiä enemmän kuin sianliha."
VastaaPoistaNiinpä vaan ei kuitenkaan taida löytyä tutkimuksia, joissa todetaan pähkinöiden lisäävän dementiariskiä, päinvastoin kuin esimerkiksi maitorasvan. Sitä vastoin löytyy tutkimuksia (mainittu aiemmin tässä keskustelussa), joissa todetaan niiden vähentävän dementiariskiä....
"Cashew-pähkinät lisäävät dementiariskiä enemmän kuin sianliha."
VastaaPoistaNiinpä vaan ei kuitenkaan taida löytyä tutkimuksia, joissa todetaan pähkinöiden lisäävän dementiariskiä, päinvastoin kuin esimerkiksi maitorasvan. Sitä vastoin löytyy tutkimuksia (mainittu aiemmin tässä keskustelussa), joissa todetaan niiden vähentävän dementiariskiä....
Ensinnäkin onko kyse lehmänmaidosta vai vuohenmaidosta? Niissähän on eri proteiinit.
Pitäisikö mielestäsi Itä-Afrikan paimentolaisille ja heidän jälkeläisilleen mennä kertomaan eläinravinnon vaaroista?
Ovatko eurooppalaiset mielestäsi tehneet väärin, kun ovat siirtyneet maanviljelykseen ja karjanhoitoon? Peltoviljely ja karjanhoito tuli 1500-luvulla Varsinais-Suomeen, mistä se alkoi levitä. Pitäisikö ihmisiltä kieltää jokapäiväinen leipä sekä maitotuotteet?
Kun kerran luet alan kirjallisuutta ja vietät päiväsi tutkimuksia kaivellen, vastaapa tähän kysymykseen: keiden yksilöiden dementiariskiä maitotuotteet lisäävät? Siis millaisia ne yksilöt ovat, jotka lähes pomminvarmasti dementoituvat? Kuinka asiantilan voi testata omalla kohdallaan?
"Ensinnäkin onko kyse lehmänmaidosta vai vuohenmaidosta? Niissähän on eri proteiinit."
VastaaPoistaKaseiinia on molemmissa, tosin alatyypit ovat erilaisia (lehmän maidossa alfa S-1:tä runsaasti, vuohen maidossa ei välttämättä juurikaan).
"Pitäisikö mielestäsi Itä-Afrikan paimentolaisille ja heidän jälkeläisilleen mennä kertomaan eläinravinnon vaaroista?"
Sikäli kun masailta on löydetty jo nuorena ateroskleroosia niin kyllä heille kannattaisi vihjata vaikkapa vihannesten ja juuresten eduista.
Masait kuolevat keskimäärin 43 vuotiaina, joten heidän elintapansa ehkeivät ole matkimisen arvoisia?
VastaaPoistaTapiolle. Et siis löytänyt yhtä ainutta tutkimusta, joka tukisi väitettäsi pähkinäiden vaarallisuudesta?
Sikäli kun masailta on löydetty jo nuorena ateroskleroosia niin kyllä heille kannattaisi vihjata vaikkapa vihannesten ja juuresten eduista.
VastaaPoistaNo voi herran tähden. On maailmanhistoriassa ollut muitakin paimentolaisia kuin nuo Antti Heikkilän hehkuttamat reippailijat. Mitä vihjaamiseen tulee, en menisi raiskaamaan "tieteen" nimissä kansojen perinteitä.
Toki voit lähteä Keski-Eurooppaankin saarnaamaan karjanhoitoa vastaan, niin ei tarvitse Afrikkaan asti mennä. Mutta muista samalla kieltää viljatuotteetkin.
Tapiolle. Et siis löytänyt yhtä ainutta tutkimusta, joka tukisi väitettäsi pähkinäiden vaarallisuudesta?
Etkö osaa lukea? Sanoinhan jo ettei ole meikäläisen hommaa lukea mitään tutkimuksia.
Väitteeni oli osittain huumoria, jolla pyrin jäljittelemään teidän Anonyymien etunimettömien hölmöläisten ajattelua tyydyttyneen rasvan ehdottomasta haitallisuudesta. Lue uudelleen viestini
maanantai, huhtikuu 04, 2011 12:20:00 ip.
Maitotuotteilla pelottelu on typerää niin kauan kuin kukaan asiantuntija ei vaivaudu kertomaan, KEILLE YKSILÖILLE MAITO (tuore tai hapatettu tuote) ON VAARALLISTA JA KEILLE EI, ja että millaisella testillä tämä selvitetään!
Jos pelottelee maidon haitoilla, se on kyettävä tekemään täsmällisesti ja täysin tyhjentävästi - yksilöiden erot huomioon ottaen.
Masait kuolevat keskimäärin 43 vuotiaina, joten heidän elintapansa ehkeivät ole matkimisen arvoisia?
Mutta Lasse Virenin elintapa ehkä on.
"No voi herran tähden. On maailmanhistoriassa ollut muitakin paimentolaisia kuin nuo Antti Heikkilän hehkuttamat reippailijat."
VastaaPoistaItsehän sinä nostit Itä-Afrikan paimentolaiset esille. Kuinkas paljon heitä Itä-Afrikasta löytyykään? Samburut? Turkanat? Kys. kansojen dieetti ei toki ole optimaalinen (rasvasuhde, kuidun olematon saanti), mutta muut tekijät (ruoan käsittelemättömyys, runsas liikunta, maltillinen energiansaanti, ei moderneja stressoreita jne. jne.) sitten auttavat asiaa.
"Mitä vihjaamiseen tulee, en menisi raiskaamaan "tieteen" nimissä kansojen perinteitä."
Niinkö? Alkuperäiskansoille ei siis kannattaisi kertoa vaikkapa työöjen ympärileikkausten terveyshaitoista? Ihmissyönnin yhteydestä prionisairauksiin?
Tai millä tavalla vaikkapa masaiden kulttuuri "tuhoutuisi" jos heitä kehotettaisiin syömään myös ravinnepitoisia vihanneksia?
"Mutta Lasse Virenin elintapa ehkä on."
Jos pystyt harjoittelemaan samalla intensiteetillä kuin Lasse, niin siitä vaan. Liikuntahan tunnetusti on erinomainen suojatekijä. Toisekseen, meillä ei ole tietoa siitä miten hyvin hän olisi pärjännyt ruokavaliolla jossa olisi ollut esim. enemmän proteiinia ja vähemmän niinkin laadukasta syötävää kuin ohukaisia ja mokkapaloja.
Mutta, tuttua kyllä, "voiuskovaisten" kohdalla kaikki nämä huonot hiilarit nollautuvat kunhan vain Pyhä Voi on mukana aterioilla. Heh!
"Maitotuotteilla pelottelu on typerää niin kauan kuin kukaan asiantuntija ei vaivaudu kertomaan, KEILLE YKSILÖILLE MAITO (tuore tai hapatettu tuote) ON VAARALLISTA JA KEILLE EI, ja että millaisella testillä tämä selvitetään!"
VastaaPoistaRavitsemustieteellinen tutkimus ei ota kantaa yksilöihin, vaan joukkoihin. Tilastolliset todennäköisyydet ovat tilastollisia, ei kehenkään yksilöön littetyjä.
""Tapiolle. Et siis löytänyt yhtä ainutta tutkimusta, joka tukisi väitettäsi pähkinöiden vaarallisuudesta?"
VastaaPoistaEtkö osaa lukea?"
En tietenkään. Olen pipetti eiku anal... analfabeetti.
Itsehän sinä nostit Itä-Afrikan paimentolaiset esille. Kuinkas paljon heitä Itä-Afrikasta löytyykään? Samburut? Turkanat? Kys. kansojen dieetti ei toki ole optimaalinen (rasvasuhde, kuidun olematon saanti), mutta muut tekijät (ruoan käsittelemättömyys, runsas liikunta, maltillinen energiansaanti, ei moderneja stressoreita jne. jne.) sitten auttavat asiaa.
VastaaPoistaPaimentamisella yritin viitata siihen, että jotkut ovat käyttäneet hyväksi paimentamiensa elukoiden maitoa. Että sellaisiakin ihmeitä on nähty. Ja on europppalaistenkin esi-isistä jotkut saattaneet paimentaa. Maapallolta saatta löytyä jopa valkoinenkin ihminen, joka on kenties sopeutunut maitoon. Ei se silti tarkoita, että kaikkien pitäisi maitotuotteita nauttia.
Onneksi Suomeen maahantuodut somalit oppivat tavoille, kun meilläpäin on oikea rasvasuhde lastentarhasta lähtien ja reilusti kuitua.
Niinkö? Alkuperäiskansoille ei siis kannattaisi kertoa vaikkapa tyttöjen ympärileikkausten terveyshaitoista? Ihmissyönnin yhteydestä prionisairauksiin?
Mielestäni ei. Ympärileikatkoon tyttönsä jos siltä tuntuu. Lähetyssaarnaajat voivat korjata asian.
Tai millä tavalla vaikkapa masaiden kulttuuri "tuhoutuisi" jos heitä kehotettaisiin syömään myös ravinnepitoisia vihanneksia?
No vaikka sillä tavalla että vihannesvalistajien matkassa sinne menisivät mellastamaan kotimaiset hyvinvointifirmat margariineineen ja terveysjuomineen. Tulisi turhaa muovijätettäkin.
Toisekseen, meillä ei ole tietoa siitä miten hyvin hän olisi pärjännyt ruokavaliolla jossa olisi ollut esim. enemmän proteiinia ja vähemmän niinkin laadukasta syötävää kuin ohukaisia ja mokkapaloja.
Kai niitä leivoksia saatana voi syödäkin, kun niin paljon treenaa! Sitä paitsi leivokset olivat laatutavaraa, Lassen muijan valmistamia (*). Mutta terveysmafian mielestä ruuasta ei saisi nauttia, eikä jälkiruokiakaan saisi olla.
(*) Tiedän toki että ne eivät ole ravinteikasta ruokaa, mutta ravinteet Lasse sai muusta ruuasta.
Mutta, tuttua kyllä, "voiuskovaisten" kohdalla kaikki nämä huonot hiilarit nollautuvat kunhan vain Pyhä Voi on mukana aterioilla. Heh!
Huonot hiilarit kuten sokeri kuuluvat jälkiruokaan ja sillä sipuli. Tietysti jos taivaspaikan haluaa varmistaa, on parasta jättää leivokset pois. Tällaiset ihmiset tyytyvät johonkin kuivahtaneeseen pieneen hedelmään.
Eihän voi sellaisenaan tee mitään ruokaa terveelliseksi tai epäterveelliseksi. Itse en mässäile voilla. Ihan hyvin voisin elää ilmankin sitä.
"Paimentamisella yritin viitata siihen, että jotkut ovat käyttäneet hyväksi paimentamiensa elukoiden maitoa. Että sellaisiakin ihmeitä on nähty. Ja on europppalaistenkin esi-isistä jotkut saattaneet paimentaa. Maapallolta saatta löytyä jopa valkoinenkin ihminen, joka on kenties sopeutunut maitoon. Ei se silti tarkoita, että kaikkien pitäisi maitotuotteita nauttia."
VastaaPoistaMiten tämä nyt liittyy itse asiaan? Maitotuotteisiin sopeutuneita toki löytyy, mm. suomalaiset. Tämä adaptaatio näyttää nykytiedon valossa liittyvän lähinnä kykyyn sietää laktoosia.
"Mielestäni ei. Ympärileikatkoon tyttönsä jos siltä tuntuu. Lähetyssaarnaajat voivat korjata asian."
Vhh-humanismia? Heh!
"No vaikka sillä tavalla että vihannesvalistajien matkassa sinne menisivät mellastamaan kotimaiset hyvinvointifirmat margariineineen ja terveysjuomineen. Tulisi turhaa muovijätettäkin."
Kalteva pinta -argumentaatiovirhe.
"Kai niitä leivoksia saatana voi syödäkin, kun niin paljon treenaa! Sitä paitsi leivokset olivat laatutavaraa, Lassen muijan valmistamia (*). Mutta terveysmafian mielestä ruuasta ei saisi nauttia, eikä jälkiruokiakaan saisi olla."
Siis ... Vhh-kansan mielestä ruoasta saa nauttia VAIN silloin kun mukana on voita? Eikö valkoinen jauho & sokeri -kombo olekaan enää paha asia?
Mutta joo. Toki Virenin tavoin treenaava urheilija voi syödä jälkiruokansa rauhassa. Optimaalista tai edes suositeltavaa moinen ei kuitenkaan ole.
"Eihän voi sellaisenaan tee mitään ruokaa terveelliseksi tai epäterveelliseksi. Itse en mässäile voilla. Ihan hyvin voisin elää ilmankin sitä."
Sinällään totta.
"Paimentamisella yritin viitata siihen, että jotkut ovat käyttäneet hyväksi paimentamiensa elukoiden maitoa. Että sellaisiakin ihmeitä on nähty. Ja on europppalaistenkin esi-isistä jotkut saattaneet paimentaa. Maapallolta saatta löytyä jopa valkoinenkin ihminen, joka on kenties sopeutunut maitoon. Ei se silti tarkoita, että kaikkien pitäisi maitotuotteita nauttia."
VastaaPoistaMiten tämä nyt liittyy itse asiaan? Maitotuotteisiin sopeutuneita toki löytyy, mm. suomalaiset. Tämä adaptaatio näyttää nykytiedon valossa liittyvän lähinnä kykyyn sietää laktoosia.
Liittyy seuraavasti. Olisi syytä pohtia mahdollisuutta, että Virenin Lasse olisi sietänyt maitoa niinkin hyvin, että hänelle olisi siitä ainoastaan hyötyjä: vahvat jalat, pitkä ikä, kirkas muisti ynnä muuta.
Ja sitä paitsi jos osa suomalaisista sietää maitoa (tuoretuote tai hapantuote) ja osa saa siitä kärsimyksiä, mitä järkeä on keskustella jostakin yleisestä dementiariskistä? Ei tällaisessa jyrkästi kaksijakoisessa asiassa ole järkevää tavoitella mitään mystistä väestötason voinninkohotusta ts. suositella kaikille samaa.
"No vaikka sillä tavalla että vihannesvalistajien matkassa sinne menisivät mellastamaan kotimaiset hyvinvointifirmat margariineineen ja terveysjuomineen. Tulisi turhaa muovijätettäkin."
VastaaPoistaKalteva pinta -argumentaatiovirhe.
Myönnän tehneeni väittelyvirheen, kun oletin, että vihannesvalistajien retkikuntaan kuuluisi automaattisesti muunkinlaisia mafian jäseniä.
Mielipiteeni kuitenkin pysyy. Pitäkäämme näppimme erossa kaukomaiden asioista. Kuten eräs afrikkalainen sanoi kotimaastaan: 'everything was fine until the white man came and fucked up everything'.
"Kai niitä leivoksia saatana voi syödäkin, kun niin paljon treenaa! Sitä paitsi leivokset olivat laatutavaraa, Lassen muijan valmistamia (*). Mutta terveysmafian mielestä ruuasta ei saisi nauttia, eikä jälkiruokiakaan saisi olla."
VastaaPoistaSiis ... Vhh-kansan mielestä ruoasta saa nauttia VAIN silloin kun mukana on voita? Eikö valkoinen jauho & sokeri -kombo olekaan enää paha asia?
Enpä kuule tiedä. Kysy vähähiilihydraattikansalta. Minä en siihen kansaan kuulu.
Mutta joo. Toki Virenin tavoin treenaava urheilija voi syödä jälkiruokansa rauhassa. Optimaalista tai edes suositeltavaa moinen ei kuitenkaan ole.
Mielestäni kaikki voivat syödä jälkiruokansa rauhassa.
"Mielestäni kaikki voivat syödä jälkiruokansa rauhassa."
VastaaPoistaTämähän on de facto lähes sama kuin "kaikki voivat lihoa rauhassa".
"Mielestäni kaikki voivat syödä jälkiruokansa rauhassa."
VastaaPoistaTämähän on de facto lähes sama kuin "kaikki voivat lihoa rauhassa".
Sinä sanoit aluksi: "Toki Virenin tavoin treenaava urheilija voi syödä jälkiruokansa rauhassa." Tuon lauseen sanan "rauhassa" ymmärsin: ilman ahdistusta, pelkoa, huonoa omaatuntoa tai jopa suoranaista lähiomaisten harjoittamaa häirintää. Niinpä ajattelin, että kuka tahansa voi syödä jälkiruokansa ilman suunnatonta pelkoa, pikemminkin iloisella mielellä. Näin on ilmeisesti Lassekin tehnyt. Jos Lasse ei olisi voinut syödä jälkkäriään rauhassa, luultavasti hän ei olisi syönyt sitä lainkaan. Tällöin hänen ainoa herkutteluhetkensä olisi ollut pakollinen kakkupala mitalikahveilla.
Itse asiassa kuka tahansa voi syödä jälkiruokia lihomatta. Pitää vain tietää, mitä tekee. Toisille se voi olla joka päivä, toisille kerran viikossa, toisille juhlapäivinä. Annoskoolla on merkitystä, kuten hyvin tiedämme. Esim. yhteensä 100 g tummaa suklaata tai 100 g lakkahilloa viikossa ei välttämättä lihota.
Karppaajilla on hassu lausahdus "joskus voin ottaa palan kakkua". Tätä en ymmärrä, sillä jos noudattaa esim. Pellinkiä, siihen ei kakkupalat kuulu. Ei voi yhtä aikaa noudattaa Pellinkiä ja olla noudattamatta Pellinkiä. Mutta tänne eivät taida karpit kirjoitella.
"Itse asiassa kuka tahansa voi syödä jälkiruokia lihomatta. Pitää vain tietää, mitä tekee."
VastaaPoistaAivan. Ongelma tässä asiassa on se, että huolimatta tiedon saatavuudesta ja ravitsemusohjeiden helppudesta, ei ihmisillä ole populaatiotasolla mitään tietoa siitä mitä he tekevät. Ehkäpä sen jälkiruoan syömisen tulisikin siis ahdistaa. Tosin kielletty hedelmä sekin houkuttaa ...