Ravintovalistus on aika hankalaa hommaa

**
Henkilökohtaista ravintovalistusta saaneet ja ravitsemustyössä aktiivisesti mukana olevat huomaavat miten hankalaa on siirtää kirjojen, luentojen ja muiden tietokanavien kautta omaksuttu ravitsemustieto käytäntöön. Tässä pieni yritys antaa asiasta kiinnostuneille jonkinlainen käsitys siitä miten ravintovalistus voidaan toteuttaa käytännössä.

Tänä päivänä ravintovalmentaja saa asiakkaan lailla lukea ristiriitaisia terveysselostuksia mediassa ja toinen toistaan näyttävämpiä otsikoita tyrkytetään meille. Välillä tuntuu, että otsikoiden luomat haasteet ovat tarkoitushakuisia. Yrityksenä on mahdollisesti provosoida käyntiin keskustelu asian puolesta ja vastaan, ehkä jopa suoranaisen riidan haastaminen. Näissä keskusteluissa unohdetaan monesti ravitsemuksen kokonaisuus.

Ravitsemus on aiheena niin äärettömän laaja, että yksittäisellä ravintovalmentajalla ei voi olla ravitsemuskentästä kuin enemmän tai vähemmän pirstaleinen käsitys. Ravintovalmentajan pitää sovittaa yhteen miljoonien ihmisten omat olettamukset, kuvitelmat ja mielipiteet oikeanlaiseen tutkitun tiedon kokonaisuuteen.

Ravintovalmentaja saa kokemuksensa myötä yhä enemmän varmuutta työskentelyssään ja osaa erottaa jyvät akanoista. Ravintovalmentaja osaa parhaimmillaan erottaa sen mikä on olennaista virallisissa ravitsemussuosituksissa, mitä uusia tutkimusnäyttöjä kannattaa painottaa ja näkee milloin maksettujen asiantuntijoiden on annettu tehdä hämäräpeliään. Tämä kaikki hämmentää ja sekoittaa kuluttajia entisestään, mutta ravintovalmentajan on tähän tehtävä selvyys.

Ravintovalmentajien tärkeimpänä roolina on pidettävä tiedon yksinkertaistamista. Tehtävänä on asioiden kiteyttäminen, eli hänen on poimittava uutisvirrasta se oleellisin tieto ja tarjota se sitten sopivina paloina asiakkaalle. Puhutaanpa sitten mistä tahansa asiakasryhmästä sama sääntö toimii kaikille. On otettava yksi pieni askel kerrallaan. Yksinkertaista eikö vain?

Terveellisen elämäntavan aloittaminen ei oikeastaan ole ylettömän vaikeaa. Se on yksinkertaisten asioiden oivaltamista, uudenlaisten valintojen tekemistä. Kun muutos lähtee omasta aloitteesta liikkeelle, onnistumisen mahdollisuus paranee. Ravintotietouden antaminen on mitä suuremmassa määrin asiakkaan valmentamista. Toiseen ihmiseen vaikuttaminen on taitolaji.

Lapin urheiluopiston ravintovalmentajakoulutus on koko tämän vuoden pohtimassa mm. tätä käytännön tasolla tapahtuvaa ravintovalistusta. Kurkataanpa vähän mitä ajatuksia kurssilaisilla ja opettajalla (FT Christer Sundqvist) on käytännön ravintovalistuksesta. Useita vuosia ravintovalistusta annettuamme löytyy joitakin yhteisiä piirteitä toiminnastamme.

Aluksi saatamme keskustella vapaamuotoisesti asiakkaan kanssa. Kysymme yksinkertaisesti mitä hän syö, onko väsymystä, masentaako, toimivatko hormonit (naisilta kysytään kuukautisista, miehiltä udellaan varovasti tietoja seksihaluista), turvottaako, vaihteleeko ilta- ja aamupaino, onko usein nälkä, montako kertaa päivässä syö? Tarpeen vaatiessa vastaukset antavat aihetta syiden ja seurausten pohdintaan. Asiakasta ei syyllistetä, ei pelotella vaan oivallusten kautta häntä houkutellaan ajattelemaan ravitsemusta monelta eri kantilta. Mieluusti asiakkaan omien oivallusten kautta tervellinen ravinto herättää lopulta niin paljon mielenkiintoa, että asiakas päättää käynnistää terveysremontin. Syntyy myönteinen mielikuva uudenlaisesta, terveellisemmästä elämästä, joka odottaa nurkan takana.

Kaikki lähtee motivaatiosta. Yleensä ihminen, joka hakeutuu ravintovalmentajan pakeille, on jo jonkin verran kiinnostunut terveydestään ja ymmärtää, että asioille täytyy tehdä jotain. Kenties sokeriarvot ovat koholla tai ylipaino vaikeuttaa liikkumista. Ihmisen pitää todellakin haluta tehdä tälle asialle jotain.

Aika tyypillinen ongelmatapaus voi olla tällainen: Asiakas valittaa ajoittaista väsymystä, liikunta on lähes olematonta, vyötärölihavuutta esiintyy ja ruoka maistuu liian hyvältä. Kun ruokailutottumuksia käydään läpi huomataan ylipainon syntyneen todennäköisesti pitkään jatkuneen einesruokien ja paljon lisäaineita sisältävien ruokien tarpeettoman suuresta kulutuksesta ja valitettavan usein ruokarytmi saattaa olla ihan pielessä. Jos asiakkaan ruokavalio koostuu pääasiassa eineksistä, valmisruuista ja lähipizzerian tarjonnasta, ravintovalinnoissa on hyvin paljon korjattavaa terveellisempään suuntaan.

Ravintovalmentaja tuo rehellisesti esille asiakkaan ruokavalion jonkun yksittäisen hyvän ja huonon puolen. Yksi huono puoli voi olla esimerkiksi sokerin runsas kulutus, joka jatkuessaan vanhaan tapaan, altistaa asiakkaan erilaisille aineenvaihdunnallisille häiriöille kuten insuliiniresistenssille (johtaen mahdollisesti tyypin 2 diabetekseen). Lisäksi runsas hiilihydraattien ja huonojen rasvojen nauttiminen voi altistaa erilaisille sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksille. Sokeripitoisten virvoitusjuomien, mehujen ja alkoholin kulutus on monesti huomattava energianlähde, jota ei asiakas ehkä tule ajatelleeksi. Kuitenkin juomat sisältävät runsaasti energiaa, sokeria ja lisäaineita, eivätkä juurikaan mitään tärkeitä ravinteita. Puolen litran limsapullon sisältämän sokerimäärän voi havainnollistaa asiakkaalle latomalla virvoitusjuomapullon viereen 18 sokerinpalaa. Hyvänä puolena asiakkaan ruokavaliossaa saattaa olla maitotuotteiden runsas käyttö ja tätä pyritään kaikin puolin tukemaan mahdollisesti laatuun panostamalla.

Mieluusti useiden valistushetkien aikana on nähty hyväksi vähän kerrallaan informoida asiakasta eineksien varaan jätetyn ruokailun turmiollisuudesta ja informoida ruoan lisäaineiden terveysvaikutuksista. Kaikkea ei kannata yrittää muuttaa kerralla, vaan pyrittäessä pysyviin muutoksiin ravitsemuksessa aletaan rakentaa terveellistä kokonaisuutta vähitellen pala kerrallaan. Ravitsemuksen suuret linjat pyritään ensin saamaan kohdalleen ja sen jälkeen siirrytään vähitellen myös yksityiskohtaisempaan valistukseen.

Kaikilla asiakkailla ei mielenkiinto kohdistu ollenkaan omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Yritä siinä sitten puhua ruoan laadun merkityksestä! Jos jonkinlainen kiinnostus ravinto- ja hyvinvointiasioita kohtaan on herännyt, ohjaaminen kohti parempia valintoja on huomattavasti helpompaa.

Varovaisesti lähestytään asiakasta kiihkottomalla ja asiallisella rasva-, proteiini- ja hiilihydraattivalistuksella. Kun ruokailusta jutustellaan asiakkaan kanssa syvällisemmin, huomataan mahdollisesti, että mainonta on tehnyt tehtävänsä! Asiakas toistaa kuin mantraa tiettyjä fraaseja. Sanat kevyt, rasvaton ja sokeriton toistuvat jatkuvasti. Einesruokia asiakas puolustelee ehkä niiden helppouden ja nopeuden vuoksi ja asiakas ilmaisee ehkä, että ne ovat sitä paitsi edullisia! Kun tulee väsyneenä töistä, ei jaksa tehdä ruokaa, joka vaatii aikaa ja vaivaa. Mikro on kuulemma paras keksintö ikinä! Tällainen asiakas tarvitsee luotettavaa tietoa ravintovalmentajalta.

Kun esimerkiksi einesten kyseenalaisuus on tunnistettu, pohditaan yhdessä asiakkaan kanssa syitä siihen, miksi näitä eineksiä käytetään (tietämättömyys, aika, raha tms.). Vain tiedostamalla asia näin konkreettisesti voidaan asiakkaan totuttuihin tapoihin ja käytökseen puuttua ja tätä kautta myös muuttaa käyttäytymistä. Vain ymmärtämällä einesten käytön syyt, voidaan niiden käyttämiseen puuttua ja ohjata kohti terveellisempiä valintoja (hankitaan puhtaat ruoan raaka-aineet ja valmistetaan ruokaa omassa keittiössä mahdollisuuksien mukaan). Olisi hyvä jos asiakas valmiiden vastausten sijaan saisi itse työstää terveellisen ruoan oppimisprosessia ja tätä kautta oivaltaa mikä on asiakkaan oma tapa tehdä muutoksesta todellisuutta.

Mikäli asiakas on vastaanottavainen ja valmis kokeilemaan terveysremonttia ravitsemuksen ja liikunnan laatua parantamalla, kerrotaan esimerkiksi marjojen, kasvisten, vihannesten, kananmunien, lihan ja maitotuotteiden merkityksestä. Todennäköisesti parantunut olo houkuttelee asiakasta jossakin vaiheessa kaivamaan esille lenkkitossunsa tai muulla tavoin hoitamaan kuntoaan jatkossa. Terveysmuutosten pitää olla sen verran tuntuvia, että asiakas itse huomaa muutoksia esimerkiksi vireystilassaan, painossaan tai erilaisissa terveysarvoissa (esim. verenpaine, vyötärönympärys, paino).

Asiakkaan pitää ravintovalmentajan suosiollisella avustuksella löytää se riittävä motivaatio millä ruokavalio muuttuu pysyvästi terveellisempään suuntaan. Tavoite kannattaa konkretisoida ja jakaa pienempiin konkreettisiin välitavoitteisiin, jolloin valintojen toimivuutta tulee testattua vähän väliä. Asiakkaan palkitseminen jollakin keinolla motivoi jatkamaan, vaikka jo tavoitteiden saavuttaminen antaa usein uutta puhtia ja pitää yllä motivaatiota. Tavoitteiden realistisuus on kuitenkin tärkeää, sillä jos niitä ei saavuteta, motivaatio alkaa helposti heiketä.

Asiakasta kannattaa innostaa ja ennen kaikkea motivoida toteuttamaan terveysremontti täysimääräisesti. Kerrotaan miten terveellisempi ruokavalio ruokkii jatkossa hyvää oloa koko ajan.

Kerrotaan miten hinnalla ei voi perustella valmisruokien laajaa käyttöä: Annoshinta on itse tehdyssä perusruoassa usein edullisempi kuin valmiissa tuotteissa. Valitettavasti asiakkaan tieto ei aina riitä hyvien valintojen tekemiseen, sillä syömiseen vaikuttavat hyvin paljon tunteet ja mielikuvat.

Asiakkaan pitämiseksi ”kaidalla tiellä” voi olla hyvä pyytää häntä täyttämään ravintopäiväkirjan muutamana päivänä viikossa. Kouliintunut ravintovalmentaja osaa päiväkirjoja silmämääräisesti vilkaisten usein todeta onko annettua ohjeistusta noudatettu ja erityisellä analysointiohjelmalla antaa tilanteesta tarkemman selvityksen. Energiaravintoaineiden mahdollisista poikkeamista suunnitellusta ja vitamiinien sekä kivennäisaineiden mahdollisista puutteista käydään asiakkaan kanssa rakentavaa keskustelua.

Ruoan aitoutta, luonnonmukaisuutta ja laatua korostava keskustelu on erityisen tärkeässä roolissa. Jatkoa ajatellen on ravintovalmentajan hyvä nauttia jokaisesta sellaisesta hetkestä, jolloin asiakas kertoo käynnistetyn terveysremontin avulla saavutetuista hyödyistä. Ravintovalmentajan työhön liittyy nimittäin niin usein myös pettymyksiä.

Hyvänä yhteenvetona toimii ehkä tämä muistilista:

1. Ravintovalistus etenee askel kerrallaan, eli opitaan ja juurrutetaan yksi asia kerrallaan. Meillä on aikaa koko loppuelämä muuttaa asioita, se täytyy yrittää muistaa.
2. Annetaan erilaisia vaihtoehtoja asiakkaalle tehdä ruoka-aine valintojaan. Otetaan valinnat puheeksi ja perustellaan miksi juuri jonkun valinnan suhteen kannattaa tehdä juuri niin.
3. Annetaan asiakkaalle aikaa harjoitella uutta asiaa.
4. Annetaan konkreettisia neuvoja asiakkaalle. Kerrotaan esimerkiksi millainen voisi olla hyvä aamupala tai päivällinen. Ja perustellaan juuri miksi.
5. Opetetaan asiakasta omatoimisesti suunnittelemaan etukäteen ravintovalintansa. Tämä on iso kokonaisuus, johon liittyy oman elämän hallintaa ja arvomaailman tarkastelua. Arvot ohjaavat valintojamme, jotka johtavat terveystekoihin.
6. Puhutaan asiakkaan kanssa ennen kaikkea ravitsemuksen kokonaisuudesta.
7. Ohjataan asiakasta tekemään ruokakaupassa oikeansuuntaisia ruoka-aine valintoja. Opetetaan asiakasta tutkimaan ja lukemaan tuoteselosteita ja kerrotaan miksi sellaista kannattaa harrastaa.