Hyvä vanheneminen

**
Mies kun tulee tiettyyn ikään
niin ei sillä pelaa mikään
Sen näkee peilistä, on kaikki eilistä
jo vaan me kimpassa tuumattiin

(Sanat Juha Vainion, muistinvaraisesti näppäilty, voi olla virheitä)

Mies (ja nainen) halua taatusti vanhentua mahdollisimman onnistuneesti. Tämän vuoden Gerontologiapäivillä kuultiin monta esitelmää, joista haluan nostaa esille erityisesti professori Reijo Tilviksen esitelmän onnistuvasta vanhenemisesta (successful aging).

Professori Tilvis on löytänyt kirjallisuudesta hyvän vanhenemisen tunnuspiirteitä joita olen tähän yhteen koonnut ja suomentanut.

Tunnuspiirteitä:

• Saa elää pitkän elämän
• On tyytyväinen elämään
• Voi psyykkisesti hyvin
• Saa kasvaa yksilöllisesti
• Säilyttää kyvyn oppia uutta
• On fyysisesti terve ja vireä
  
• Kykenee säilyttämään itsenäisyyden mahdollistavan toimintakykynsä
• Yhteiskuntasuhteet ovat kunnossa
• Osallistuu ja viettää aktiivista vapaa-aikaa
• Nauttii laajasta sosiaalisesta tukiverkostosta; hyvät suhteet naapuriin ja ystäviin
  
• Saa jotakin aikaan, on tuottava
  
• Omaa kyvyn nauttia ruoasta; syö terveellisesti
  
• Talous on turvallisella tolalla; riittävä ja kohtuullinen toimeentulo
  
• Huumorintaju on tallella; myönteinen ja oikea elämänasenne
  
• Elämällä on jokin tarkoitus
• Hengellisyydestä ja uskonelämästä löytää voimavaroja
• Ei tupakoi
• Välttää lihavuutta
• Alkoholin käyttö on hyvin kohtuullista
• Käyttää terveyspalveluja hyväkseen
• Säilyttää terveyden ja hyvän kunnon; liikuntavietti tallella
  
• Omistautuu perheelle, lapsille ja lastenlapsille
• Omistaa kunnollisen asunnon

Huomionarvoista on miten tärkeässä roolissa on liikuntakyvyn säilyttäminen. Kun kyky liikkua itsenäisesti menetetään, jää moni listassa mainittu asia toteutumatta. Tärkeimpiä liikuntakyvyn menettämistä ennakoivia vaivoja tai sairauksia ovat (tärkeimmät ensin): näön menetys tai sen huomattava huononeminen, suorituskyvyn lasku, krooninen bronkiitti (vakava krooninen keuhkosairaus), sydämen vajaatoiminta, ääreisverenkierron sairaudet, diabetes, dementia, masennus, sydänkohtaus. Elämänaikaisilla tapahtumilla on kertaantuva (kumulatiivinen) vaikutus vanhuudessa. Jokainen eletty hetki vaikuttaa siihen miten hyväksi vanhuusikä voi muodostua.

Professori Tilviksen mukaan joka kolmas vanhenee hyvin Suomessa. Suomalaisen todennäköisyys elää 100-vuotiaaksi on 1:15000. Näin pitkään ikään asti onnistunut vanheneminen on tosi harvojen herkkua. Näin tarkastellen onnistuminen on "lottoluokkaa" eli noin 1:50 000. Pidä huolta itsestäsi jo ennen vanhuuden saapumista, älä luota lottovoittoon.

Tietoa on aika paljon saatu siitä, mitkä perinnölliset tekijät ja elämänaikaiset tapahtumat, elintavat, sairaudet ja suhtautumistapamme ympäristöön vähentävät keskimääräistä todennäköisyyttä kokea hyvä vanhuus. Samalla saamme muistutuksen siitä, että edellä esitetty lista ei ole mikään onnistuneen vanhenemisen mittari. Ihminen kokee vanhana ja raihnaisenakin yleensä elämänsä mielekkäämmäksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi verrattuna toisten ihmisten arvioon. Hyvä vanheneminen lieneekin loppujen lopuksi enemmän kokemus ja mielentila kuin toimintakyky.

Hyvän vanhenemisen ennakointiin voi kyynikko vastata: "Kaikki poikkeavuudet, joiden esiintyvyys missä tahansa ikäryhmässä ylittää tietyn rajan, voidaan osoittaa huonon vanhenemisen ennustetekijäksi." Kehitysoptimisti sen sijaan loihtii ilmoille tämän: "Tieteellinen tutkimus on avannut monia uusia teitä ja mahdollisuuksia hyvään vanhenemiseen."

Lähde: Reijo Tilvis. Onnistuva vanheneminen - mitä tutkimus kertoo? Helsingin yliopisto
HUS/HYKS/ylilääkäri, Gerontologiapäivien esitelmä, 2007