# = PARAS -hankkeen laadun arviointi
** = ministeri Risikon kirjoituksen arviointi
En kuulu Mediuutisten vankimpiin kannattajiin. Syynä on se, että Mediuutisten toimittajat eivät useinkaan ole tehtäviensä tasalla. Ovat riettaat houkutellet nyt myös peruspalveluministeri Paula Risikon kirjoittamaan sekavia. Niinhän sitä äkkiseltään ajattelisi. Onneksi ajattelin - kerrankin. Luin Risikon sadun monta kertaa ja vihdoin tajusin: Risikko on rohkea nainen! Hän kritisoi ihan uudella ja raikkaalla tavalla mammuttimaista erehdystä nimeltään PARAS -hanke. Kiitos ministeri Risikko! Lue tästä hankkeen loppuraportti (jos jaksat!): tiivistelmä + koko raportti.
Olipa kerran Suomi-neito, jolla oli vahvasta yleiskunnosta huolimatta monenlaista kremppaa, muun muassa sosiaali- ja terveyspuolella. Valtakunnallinen hoitotiimi oli jo muutaman vuoden yrittänyt löytää ongelmiin sopivaa hoitoa. Oli valittu PARAS hoito.
Uuden työvuoron alussa, huhtikuussa 2007, uudistunut hoitotiimi päätti jatkaa PARASta hoitoa. Melko pian kuitenkin voitiin todeta, ettei valittu hoitolinja ole käypä. Kaiken kukkuraksi Suomi-neidon tila huononi äkillisesti ulkomailta levinneen ”finanssiviruksen” takia. Tämä nopeutti hoitolinjan muutostarvetta. Hoitotiimi totesi neidon myös vanhenevan, mikä aikaansaa lisää hoidettavia oireita.
Mikä Suomi-neidon hoidoksi jatkossa? Mitään yhtä täsmähoitoa tai rokotetta ei koko maailmassa ollut olemassa. Hoitotiimi arvioi tilannetta ja löysi uusia ratkaisuja.
Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että yksi neljästä hoitotiimin jäsenestä vastusti uusia hoitokeinoja. Hänen mukaansa pitää toteuttaa sitä hoitosuunnitelmaa, joka sovittiin työvuoron alussa.
Hoidosta vastaavat puistelivat hämmästyneinä päätään: mitä ihmeen koulukuntaa yksi kollega oikein edustaa? Heidän omien oppimiensa mukaan nimittäin seurataan aktiivisesti potilaan vointia ja mikäli tarve vaatii, tehdään uusi hoitosuunnitelma. Erityisesti heitä kummastutti uutta hoitolinjaa vastustavan kollegan tramppaaminen eri puolilla sairaalaa hokemassa, ettei muka mitään uutta hoitoa tarvita, vaan potilaan pitää vain antaa olla rauhassa.
Tämänkin potilaan tarinalla on onnellinen loppu. Uutta hoitosuunnitelmaa kannattaneet eivät antaneet periksi ja auttoivat myös potilasta hoitamaan itseään uusin menetelmin. Lisäksi he luottivat siihen, että seuraavan työvuoron alkaessa uusi tiimi jatkaa nimenomaan hyväksi havaittua hoitoa.
Periksiantamatonta Uutta Vuotta 2010.
Lukekaa ministeri Risikon satu:
Suomi-neidon käypähoito
Olipa kerran Suomi-neito, jolla oli vahvasta yleiskunnosta huolimatta monenlaista kremppaa, muun muassa sosiaali- ja terveyspuolella. Valtakunnallinen hoitotiimi oli jo muutaman vuoden yrittänyt löytää ongelmiin sopivaa hoitoa. Oli valittu PARAS hoito.
Uuden työvuoron alussa, huhtikuussa 2007, uudistunut hoitotiimi päätti jatkaa PARASta hoitoa. Melko pian kuitenkin voitiin todeta, ettei valittu hoitolinja ole käypä. Kaiken kukkuraksi Suomi-neidon tila huononi äkillisesti ulkomailta levinneen ”finanssiviruksen” takia. Tämä nopeutti hoitolinjan muutostarvetta. Hoitotiimi totesi neidon myös vanhenevan, mikä aikaansaa lisää hoidettavia oireita.
Mikä Suomi-neidon hoidoksi jatkossa? Mitään yhtä täsmähoitoa tai rokotetta ei koko maailmassa ollut olemassa. Hoitotiimi arvioi tilannetta ja löysi uusia ratkaisuja.
Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että yksi neljästä hoitotiimin jäsenestä vastusti uusia hoitokeinoja. Hänen mukaansa pitää toteuttaa sitä hoitosuunnitelmaa, joka sovittiin työvuoron alussa.
Hoidosta vastaavat puistelivat hämmästyneinä päätään: mitä ihmeen koulukuntaa yksi kollega oikein edustaa? Heidän omien oppimiensa mukaan nimittäin seurataan aktiivisesti potilaan vointia ja mikäli tarve vaatii, tehdään uusi hoitosuunnitelma. Erityisesti heitä kummastutti uutta hoitolinjaa vastustavan kollegan tramppaaminen eri puolilla sairaalaa hokemassa, ettei muka mitään uutta hoitoa tarvita, vaan potilaan pitää vain antaa olla rauhassa.
Tämänkin potilaan tarinalla on onnellinen loppu. Uutta hoitosuunnitelmaa kannattaneet eivät antaneet periksi ja auttoivat myös potilasta hoitamaan itseään uusin menetelmin. Lisäksi he luottivat siihen, että seuraavan työvuoron alkaessa uusi tiimi jatkaa nimenomaan hyväksi havaittua hoitoa.
Periksiantamatonta Uutta Vuotta 2010.
Myös lääkäri Armi Paini on tänään (5.1.2010) reagoinut tähän PARAS-satuun ja kirjoittaa näin:
Hellanlettas, kiljoitetaas Palas-satu
Olen sitä mieltä, ettei poliitikoille pidä antaa mitään vahaliituja vahvempaa kirjoitusvälinettä. Heitä ei saa päästää valvomatta kännyköiden ja näppäimistöjen ääreen, tai ainakin näppäimistöstä on poistettava kirjaimia ja numeroita yleisen poliittisen uskottavuuden säilyttämiseksi. Peruspalveluministeri Risikon blogi on taas esimerkki siitä, kuinka vierihoito petti joulutauolla ja poliitikko onnistui lähettämään päästönsä MediSeiskaan. Lukijan valtaa vahva tunne siitä, ettei kansanvalta taidakaan olla paras poliittinen järjestelmä.
Poliitikko on keksinyt sadun. Sadun! Mutta arvatkaapa mitä, (saatte arvata kerran). Ei se ole aikuisten oikeesti mikään satu, vaan se blogikirjoitus on totta. Ajatelkaa, ministeri kirjoitti sadun! Mikä vastakohtaisuus, vakavasti otettava ministeri ja satu! Mutta se satu on vain keino saada viesti perille! Vähänkö tehokasta ja nasevaa? Siis ensin annetaan alussa kepeä vaikutelma siitä, että tässä nyt ministerin harmitonta satua luetaan vakavasti kuppaisesta Suomi-neidosta. Kun lukija etenee ja toteaa, että tässähän on jotain tuttua ja viimeisessä kappaleeseessa viaton ihminen vähitellen tajuaa, että eihän tämä mikään satu olekaan, vaan tämä on tapahtunut aikuisten oikeesti, reisille kustu PARAS-hankehan se siinä on, niin vähänkö ylihauska tunne.
Olen sitä mieltä, ettei poliitikoille pidä antaa mitään vahaliituja vahvempaa kirjoitusvälinettä. Heitä ei saa päästää valvomatta kännyköiden ja näppäimistöjen ääreen, tai ainakin näppäimistöstä on poistettava kirjaimia ja numeroita yleisen poliittisen uskottavuuden säilyttämiseksi. Peruspalveluministeri Risikon blogi on taas esimerkki siitä, kuinka vierihoito petti joulutauolla ja poliitikko onnistui lähettämään päästönsä MediSeiskaan. Lukijan valtaa vahva tunne siitä, ettei kansanvalta taidakaan olla paras poliittinen järjestelmä.
Poliitikko on keksinyt sadun. Sadun! Mutta arvatkaapa mitä, (saatte arvata kerran). Ei se ole aikuisten oikeesti mikään satu, vaan se blogikirjoitus on totta. Ajatelkaa, ministeri kirjoitti sadun! Mikä vastakohtaisuus, vakavasti otettava ministeri ja satu! Mutta se satu on vain keino saada viesti perille! Vähänkö tehokasta ja nasevaa? Siis ensin annetaan alussa kepeä vaikutelma siitä, että tässä nyt ministerin harmitonta satua luetaan vakavasti kuppaisesta Suomi-neidosta. Kun lukija etenee ja toteaa, että tässähän on jotain tuttua ja viimeisessä kappaleeseessa viaton ihminen vähitellen tajuaa, että eihän tämä mikään satu olekaan, vaan tämä on tapahtunut aikuisten oikeesti, reisille kustu PARAS-hankehan se siinä on, niin vähänkö ylihauska tunne.
Kirjoittaja on peruspalveluministeri. Herää yksinkertainen kysymys: Onko ministerille eduksi satuilla vakavilla asioilla? Ymmärsittekö mitä ministeri tarkoittaa sadullaan? Onko tämä jokin, uusi ja moderneista modernein tapa välittää terveystietoa Suomen kansalle ja päättäjille? PARAS-hanketta on toki seurattu kauhulla, mutta menikö ministeri Risikko nyt jo liian pitkälle? Onko joku lukijoistani sitä mieltä, että PARAS -hankkeesta on hyötyä? Tiedättekö millaisen kaaoksen tämä PARAS -hanke on kuntatasolla aiheuttanut?
Kommentteja kaivataan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti