Älä anna periksi

*
Minulla on ollut tosi kova kiire. On ollut pitkiä luentoreissuja, runokirjani viimeistelyä (on vihdoinkin painossa!), haastavia ravitsemusprojekteja urheilijoille ja uusien projektien käynnistymisiä. Moni tehtävä on jäänyt kesken kuten esimerkiksi tämä terveysblogini ylläpito. Minä en ole niin kauhean tehokas.

Periksi ei kuitenkaan anneta. Terveysblogi on minulle erittäin tärkeä ja todella mukava kun lukijat löytävät siitä toisaalta omaa ajatusmaailmaa tukevaa terveystietoa, toisaalta pinttyneitä käsityksiä ravistelevaa ideointia.

Keräsin omista ja toisten kirjoista sekä tietokokoelmista joitakin mieleenpainuvia elämänkohtaloita ja lausahduksia, joista voimme kaikki ammentaa voimaa sitten kun tuntuu siltä, että emme enää jaksaa vaikeuksiemme keskellä - elää. Kun tuntuu siltä, että haluaa antaa periksi.

Älä anna periksi!

"Yritikö? Epäonnistuitko? Ei se mitään. Yritä uudestaan. Epäonnistu taas. Epäonnistu vähemmän surkeasti tällä kertaa" Samuel Beckettin lausahdus vapaasti käännettynä.

Pääministeri Winston Churchill (1874-1965) kävi kuudennen koululuokan uudestaan. Hän ei ollut mikään erityisen hyvä oppilas, mutta herätti huomiota kyvyllään oppia pitkiä runoja ja lausua niitä ulkomuistista. Elämään mahtui kaikenlaista vastoinkäymistä. Häntä pidetään kuitenkin yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä henkilöistä, ja vuonna 2002 Churchill äänestettiin Great Britons -kilpailussa kaikkien aikojen suurimmaksi brittiläiseksi [Lähde: Wikipedia].

"Älä milloinkaan anna periksi, älä anna periksi, ei koskaan, koskaan, koskaan, koskaan - älä anna periksi suurissa eikä pienissä asioissa - älä anna periksi muulloin kuin jos sinun kunniaasi loukataan ja järkeäsi epäillään" Winston Churchillin sanat vapaasti käännettynä.

Psykoanalyysin kehittäjä Sigmund Freudille (1856-1939) huudettiin hävyttömyyksiä kun hän ensimmäisen kerran esitteli ideansa tiedeyhteisölle. Hän päätti jatkaa valitsemallaan linjalla. Freudin vaikutus länsimaiseen ajatteluun on ollut valtavan suuri.

Monille vastavirtaan kulkeville tiedemiehille, joiden merkitystä ei aavisteta, annetaan tieteellisissä konferensseissa joskus kaikkein huonoimmat esiintymisajat. Joskus heille annetaan vihoviimeisimmät hetket kun lähes kaikki kuulijat ovat salista poistuneet.

Thomas Edisonin (1847-1931) opettajat sanoivat: "Tuo Edison on niin tyhmä, ettei hän opi mitään". Kuitenkin hän keksi sähkölampun ja oli aikansa tuotteliaimpia keksijöitä yleensäkin (1093 patenttia!) sekä General Electric -jättiläisyrityksen perustaja. Hänestä kerrotaan sellainen tarina, että hän olisi 1000 kertaa epäonnistunut sähkölampun kehittämisyrityksissään. Kun haastattelija kysyi, miltä tuntui epäonnistua 1000 kertaa, Edisonin kerrotaan vastanneen: "En epäonnistunut 1000 kertaa. Sähkölampun kehittelyyn sisältyi 1000 vaihetta."

Albert Einstein (1879-1955) oppi puhumaan vasta nelivuotiaana ja vanhemmat olivat huolissaan hänen älyllisestä kehityksestään. Opettajat pitivät häntä ikuisena haaveilijana, epäsosiaalisena ja hidasälyisenä oppilaana. On se ihme, että noinkin hidasälyistä kaveria pidetään mahdollisesti maailmankaikkeuden nerokkaimpana ihmisenä!

"Hankaluuden keskellä lojuu mahdollisuus." Albert Einstein

Louis Pasteur (1822-1895) oli varsin huono oppilas koulussa ja erityisen huono hän oli kemiassa. Kuitenkin hän on merkinnyt kemialle ja bakteriologialle ehkä enemmän kuin kukaan muu tiedemies.

Autoalan yrittäjä Henry Ford (1863-1947) meni konkurssiin viisi kertaa elämänsä aikana ennen kuin hän onnistui.

Amerikkalainen tennispelaaja Stan Smith (1946- ) ei päässyt aikoinaan pallopojaksi tennisotteluihin kioska hän oli niin mahdottoman kömpelö. Tämä "kömpelö" urheilijan alku meni voittamaan Wimbledonin tenniskilpailun ja monta muuta tenniskisaa siinä ohessa.

Näyttelijä ja tanssija Fred Astairesta (1899-1987) sanottiin ensimmäisten esiintymisten jälkeen: "Ei osaa näytellä, ei osaa laulaa, pikkuisen kalju, osaa ehkä pikkuisen tanssia." Hän myönsi itsekin arvion oikeaksi. Se, että häntä kuitenkin pidettiin hyvänä näyttelijänä ja aivan loistavana tanssijana, johtui hänen mukaansa siitä, että hän teki virheistä oman tyylilajinsa.

Näyttelijä Charlie Chaplinia (1889-1977) ei aluksi päästetty lavalle koska hänen pantomiiminsa oli niin tylsää katsottavaa. Joka on nähnyt yhdenkin Chaplinin esityksen voi olla eri mieltä asiasta.

Laulaja Enrico Caruson (1873-1921) laulunopettaja piti Carusoa laulutaidottomana mitättömyytenä. Kuitenkin hänestä kehittyi aikoinaan maailman ehkä suosituin laulaja.

Ludwig van Beethoven (1770-1827) soitti soitonopettajan mukaan viulua hirvittävän huonosti ja enimmäkseen soitteli omia outoja kappaleitaan. Opettajan mielestä hän oli aivan toivottoman huono säveltäjä. Lopun tiedätkin: Hän on kirjoittanut lukuisia musiikin mestariteoksia ja viimeiset sinfoniat hän sävelsi täysin kuurona.

Kun sellonsoittaja Pablo Casals (1876-1973) täytti 95 vuotta eräs nuori toimittaja kysyi miksi hän vielä harjoittelee sellonsoittoa kuusi tuntia päivässä.  Casalsin kerrotaan vastanneen: "Koska olen aistivani itsessäni vielä pientä kehitystä."

Älä anna periksi!