Maitovallankumous on NYT!

**

Suuri haaveeni on toteutumassa: Yhä useampi terveystietoinen suomalainen on siirtynyt nauttimaan aitoa, väärentämätöntä raakamaitoa. Vahvistuksena sille, että tämä linjaus on järkevä ja johtaa pysyviin terveysarvoihin, saimme markkinoille eilen (3.5.2012) uuden maitoa käsittelevän kirjan. Kyseessä on Fredrik Coltingin taitavasti suomennettu kirja "Vallankumouksellinen maito" (Atar, 2012). Minä sain kirjoittaa kirjan esipuheen.

Suomalaiset ovat maidonjuontikansaa
Maidolla ja maitovalmisteilla on tärkeä merkitys ruokavaliossamme. Mutta nautimmeko kuollutta maitoa, josta puuttuu luonnon tarkoittama suojavaikutus ja terveyttämme ylläpitävä ominaisuus? Onko jo aika luopua maidon kuumakäsittelystä (pastöroinnista), jossa maidosta tuhotaan mahdolliset tautia aiheuttavat bakteerit? Onko sille asialle mitään perusteita, että Suomessa kaikki kaupassa myytävä maito on pastöroitava? Mitä maidolle oikein tapahtuu meijerissä? Miksi niin moni oireilee kaupan maitoa juodessaan, mutta tinkimaito ei aiheuta ongelmia?

Yllä tehtyihin kysymyksiin ja moniin muihin kysymyksiin saamme vastauksia Fredrik Coltingin kiinnostavassa kirjassa. Colting on koonnut runsaasti tietoa terveellisestä maidosta. Coltingin mukaan sellainen maito on terveellistä, joka ei ole pastöroitu, on mahdollisimman vähän käsiteltyä (ei homogenoitu) ja lehmä on saanut nauttia lajilleen ominaista ruokaa vuoden ympäri.

Pastöroimattomassa maidossa on jäljellä kaikki ne elintärkeät vitamiinit, entsyymit, rasvahapot ja hyvät bakteerit, jotka auttavat meitä ylläpitämään terveyttä. Colting avaa meille maidon maailman käytännönläheisestä näkökulmasta tutkimusnäyttöä unohtamatta.

Itseäni on suuresti innostanut kuuluisa Parsifal -tutkimus, jonka Colting lyhyesti mainitsee. Tutkimukseen osallistui lähes 15 000 maatiloilla asuvaa lasta, jotka olivat 5-13-vuoden ikäisiä. Tutkimus toteutettiin Hollannissa, Itävallassa, Ruotsissa, Saksassa ja Sveitsissä. Parsifal -tutkimuksessa todettiin, että aito tinkimaito saattaa ehkäistä allergioita ja astmaa lapsilla. Pastöroimatonta maitoa säännöllisesti nauttineilla lapsilla oli tutkimuksen mukaan 58 prosenttia vähemmän ruoka-allergioita kuin muilla. Lisäksi astmariski oli 26 prosenttia muita pienempi ja riski saada heinänuha oli 33 prosenttia pienempi.

Maidon pastörointi ja homogenointi kulkevat käsi kädessä. Täysmaidon pastöroinnissa maidon rasvaosuus ja kerma nousevat pintaan muodostaen vastenmielisen näköisiä kokkareita. Homogenoinnissa rasva sekoittuu täydellisemmin maitoon.

Colting nostaa rohkeasti keskusteluun sen seikan, että pastörointi tappaa maidosta myös terveelliset bakteerit. Nämä bakteerit lisätään joskus kuumakäsittelyn jälkeen ja kutsutaan tätä juomaa tai maitovalmistetta funktionaaliseksi terveystuotteeksi! Sanomattakin on selvää, että maidossa alunperin olleet bakteerit pitävät meidät parhaiten terveinä ja niiden tuhoaminen on järjetöntä.

Maidontuotannossa olevat epäkohdat nostetaan tässä kirjassa hyvin esille. Maidonkäsittelyn huono hygienia ja raaka-aineen huono laatu (huonosti hoidetut lehmät!) ovat syynä maidon haitallisiin bakteereihin, sanoo Colting. Tälle näkemykselle toivoisi enemmän julkisuutta Suomessa.

Maito on luonnollisimmillaan käsittelemättömänä. Suomessa maidon tuotantohygienia on niin hyvällä mallilla, että voisimme juoda luonnollista tinkimaitoa huomattavasti enemmän ja tätä luonnon eliksiiriä voisi olla tarjolla laajemminkin ruokakaupoissamme. Maidon arvonpalautus terveytemme edistämisessä on enemmän kuin paikallaan! Vaatikaamme terveystietoisina kuluttajina oikeutta juoda luonnollista, pastöroimatonta maitoa!

Suosittelen kirjan hankkimista lähimmästä kirjakaupasta.