Valtimotaudin ehkäisy - kolme eri näkemystä

**
Tätä kirjoitusta kommentoitiin aluksi asiantuntevasti. Nyt en voi enää olla kovinkaan mielissäni tilanteesta. Nimimerkillä Mie kirjoitteleva asiantuntija onnistui taitamattomuudellaan houkuttelemaan raatokärpäset paikalle. Tähän pystyy sinun lisäksesi eräs toinen tunnettu lääkäri. Voit ymmärtää miksi pyydän sinua suksimaan kuuseen! Pysy poissa terveysblogistani! Ei minulla ole aikaa siivota kommenttipalstaa sellaiseen kuntoon, että sitä kehtaa lukea. Suljen kommentit ainakin tämän kirjoituksen osalta.


Diabetes -lehden toimittaja Tuija Manneri haastatteli professoreita Pentti Tuohimaata ja Matti Uusitupaa sekä biologi Christer Sundqvistia valtimotaudin ehkäisystä. Haastattelu perustuu Tampereen 4. lääketieteen päivien paneelikeskusteluun aiheesta ja erillisestä sähköpostihaastattelusta tilaisuuden jälkeen.

Olimme kaikki samaa mieltä siitä, että statiinien (kolesterolilääkkeiden) rooli primaaripreventiossa (ennaltaehkäisyssä) on epäselvä ja siitä tulisi pidättäytyä useimmissa tapauksissa, poislukien suuren riskin potilaat. Samaa mieltä olimme myös siitä, että sekundaaripreventiossa (puhjenneen sairauden hoito) statiineja voidaan yksilökohtaisesti harkiten suositella. Kaikki kolme piti tärkeänä elämäntapamuutoksia (lisää liikuntaa, tulehdusta ehkäisevän ruoan nauttimista, sokerin ja suolan vähentämistä, verenpaineen hoitoa ja tupakoimattomuutta)

Mielipiteemme erosivat sen suhteen miten valtimotauti syntyy ja mikä rooli ravintorasvoilla on valtimotaudissa. Professori Matti Uusitupa jäi yksin korostamaan kovien rasvojen (pitää olla kiinteiden rasvojen) haitallisuutta valtimotaudissa.

Lue koko haastattelu tästä: http://dl.dropbox.com/u/22361825/Diabetes_valtimotauti_4_2012.pdf.

Lehteen ei mahtunut sähköpostihaastatteluni kokonaisuudessaan. Se löytyy tästä:

1. Mitkä ne suuret valtimonkovetustauti- ja kolesterolikysymykset lopulta oikein ovat? Eli mistä asioista tässä nyt erityisesti ollaan eri mieltä?

Kolesteroliteoriaan kriittisesti suhtautuvat eivät pidä kolesterolia valtimotaudin pääsyynä. Biologina pidän merkityksellisenä kolesterolin terveyttä edistäviä ominaisuuksia: mm. solukalvojen rakennusaineena, hormonien muodostamisessa, D-vitamiinin tuotannossa ja sappihappojen muodostuksessa. Kolesterolin roolia valtimotaudin synnyssä epäillään edelleen, vaikka jotkut tutkijat pitävät sitä lääketieteen varmimmin todistettuna asiana.

2. Minkä selityksen kannalla itse olet? Miksi se selittää mielestäsi asian parhaiten?

Edustan kolesterolikriitikkojen maltillisempaa ryhmittymää, eli uskon, että korkealla kolesterolilla toki on merkitystä valtimotaudissa. Vaikutus on kuitenkin sekundaarinen, eli ensin valtimo vaurioituu ja tulehtuu, minkä jälkeen kolesterolia kerääntyy valtimoon mahdollisesti korjaamaan syntynyttä vauriota. Tulehduksen edelleen jatkuessa kolesterolia kasaantuu valtimoon yhä enemmän. Nauttimalla tulehdusta laskevaa ruokaa (kala, marjat, pähkinät) valtimo toipuu ja ongelma väistyy.

3. Miten ravintorasvat liittyvät asiaan - ja millaista rasvaa suosittelisit diabeetikolle?

Liian yksinkertaisena ja ilmeisen virheellisenä on pidettävä väitettä, että "kova" (po. kiinteä) rasva nakertaa terveyttämme (näin väittää mm. professori Matti Uusitupa). Minä en ole tukemassa tällaista ajatusta. Kiinteät eläinrasvat eivät ole sydän- ja verisuonitautien itsenäinen riskitekijä. Runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ruoka ei nosta veren kolesterolia. Tutkimuksissa on todettu, että tyydyttyneen rasvan suuri saanti saattaa nostaa LDL-kolesterolia, mutta samaan aikaan hyvä ja suojaava HDL-kolesteroli nousee. Ravinnon rasvojen vaikutusta kolesterolitasoihin on mielestäni perusteettomasti suurenneltu ja professoritason ihmiset pelottelevat ihmisiä ihan turhaan. Suomessa esitetään julkisessa keskustelussa ja myös Tampereen paneelikeskustelussa totuuden vastaisesti, että johtavat asiantuntijat olisivat yhtä mieltä heidän kanssaan eläinrasvojen vaarallisuudesta. Epäilevia Tuomaita löytyy erityisesti maailman johtavassa ravitsemustutkimuksen laitoksessa Harvardin yliopistossa. Tällä hetkellä näyttää ennemminkin siltä, että nopeasti verensokeria nostattavat hiilihydraatit olisivat vakavampi uhka sydänterveydelle ja aiheuttaisi ikäviä muutoksia verisuonissa ja valtimoissa.

Diabeetikolle suosittelen hiilihydraattien rajoittamista ja maltillista luonnollisten ravintorasvojen lisäämistä ruokavalioon. Diabeetikko sanokoon ei teollisille transrasvoille (valmisruoat, täytekakut, pikaruoka) ja kyllä luonnollisille eläin- ja kasvirasvoille. Erityisen hoitavaa rasvaa löytyy kasvikunnasta: kylmäpuristetut kookos-, oliivi- ja rypsiöljyt. Hoitavista eläinrasvoista on mainittava erityisesti kalaöljy, kananmunan keltuainen, luomuporsaan rasva ja maitorasvat eri muodoissaan.

4. Ymmärsinkö oikein, että kaikkien keskustelijoiden mielestä kolesterolilääkitys voi olla joskus tarpeen - mutta ketkä niitä omasta mielestäsi lähinnä tarvitsevat ja millaisissa tilanteissa? (Panelissa puhuttiin paljon primääri- ja sekundääripreventiosta - selittäisitkö mistä siinä on kysymys?)

Paneelikeskustelijat ilmaisivat kantanaan, että statiinien rooli ennaltaehkäisyssä (primaaripreventio) lepää epävarmalla pohjalla. Mikäli potilaalla on useita riskitekijöitä (kohonnut verenpaine, diabetes, vyötärölihavuus, perinnöllisistä syistä korkea kolesteroli jne.) voidaan harkita statiinilääkityksen aloittamista potilaalla. Sekundaaripreventiosta vallitsi yksimielisyys, eli sellaisessa tilanteessa, jossa sydän- ja verisuonitauti on jo puhjennut, lienee perusteltua harkita elämäntapaneuvonnan lisäksi statiinien käyttöönottoa.

5. Kenelle mielestäsi kolesterolilääkkeitä määrätään turhaan? Miksi he eivät lääkkeitä tarvitse?

Kolesterolilääkkeistä hyötyvät pääosin nuoret miehet, joilla on korkea kolesteroli. Naiset hyötynevät kolesterolilääkkeistä niin vähän, että lääkityksestä lienee hyvä pidättäytyä. Varsinkin iäkkäiden naisten kohdalla on tutkimusnäyttöä, joka puoltaa statiinien jättämistä pois lääkevalikoimasta.

6. Mikä olisi lääkkeitä tärkeämpää ehkäisyä/hoitoa? Miksi se tehoaisi paremmin?

Lääkehoitoa tärkeämpänä pidän elämäntapaohjausta, jossa korostuu liikunnan ja anti-inflammatorisen ruokavalion (kala, marjat, pähkinät, vihannekset, hedelmät) merkitys.

7. Unohdinko kysyä edellä jotain, mikä voisi olla diabeetikkolukijalle tästä asiasta tärkeää tietoa?

Lisää luettavaa löydät Suomen tutkitusti suositummasta terveysblogista. Olen käsitellyt Tampereen tiedepäiviä näissä kirjoituksissa:

http://sundqvist.blogspot.com/2012/02/valtimotaudista-kaydaan-erittain.html

http://sundqvist.blogspot.com/2012/02/valtimotaudin-synty-riskit-ja-laakitys.html

Annan tarvittaessa lisätietoja.

terveisin, christer