Maitovallankumous on NYT!

**

Suuri haaveeni on toteutumassa: Yhä useampi terveystietoinen suomalainen on siirtynyt nauttimaan aitoa, väärentämätöntä raakamaitoa. Vahvistuksena sille, että tämä linjaus on järkevä ja johtaa pysyviin terveysarvoihin, saimme markkinoille eilen (3.5.2012) uuden maitoa käsittelevän kirjan. Kyseessä on Fredrik Coltingin taitavasti suomennettu kirja "Vallankumouksellinen maito" (Atar, 2012). Minä sain kirjoittaa kirjan esipuheen.

Suomalaiset ovat maidonjuontikansaa
Maidolla ja maitovalmisteilla on tärkeä merkitys ruokavaliossamme. Mutta nautimmeko kuollutta maitoa, josta puuttuu luonnon tarkoittama suojavaikutus ja terveyttämme ylläpitävä ominaisuus? Onko jo aika luopua maidon kuumakäsittelystä (pastöroinnista), jossa maidosta tuhotaan mahdolliset tautia aiheuttavat bakteerit? Onko sille asialle mitään perusteita, että Suomessa kaikki kaupassa myytävä maito on pastöroitava? Mitä maidolle oikein tapahtuu meijerissä? Miksi niin moni oireilee kaupan maitoa juodessaan, mutta tinkimaito ei aiheuta ongelmia?

Yllä tehtyihin kysymyksiin ja moniin muihin kysymyksiin saamme vastauksia Fredrik Coltingin kiinnostavassa kirjassa. Colting on koonnut runsaasti tietoa terveellisestä maidosta. Coltingin mukaan sellainen maito on terveellistä, joka ei ole pastöroitu, on mahdollisimman vähän käsiteltyä (ei homogenoitu) ja lehmä on saanut nauttia lajilleen ominaista ruokaa vuoden ympäri.

Pastöroimattomassa maidossa on jäljellä kaikki ne elintärkeät vitamiinit, entsyymit, rasvahapot ja hyvät bakteerit, jotka auttavat meitä ylläpitämään terveyttä. Colting avaa meille maidon maailman käytännönläheisestä näkökulmasta tutkimusnäyttöä unohtamatta.

Itseäni on suuresti innostanut kuuluisa Parsifal -tutkimus, jonka Colting lyhyesti mainitsee. Tutkimukseen osallistui lähes 15 000 maatiloilla asuvaa lasta, jotka olivat 5-13-vuoden ikäisiä. Tutkimus toteutettiin Hollannissa, Itävallassa, Ruotsissa, Saksassa ja Sveitsissä. Parsifal -tutkimuksessa todettiin, että aito tinkimaito saattaa ehkäistä allergioita ja astmaa lapsilla. Pastöroimatonta maitoa säännöllisesti nauttineilla lapsilla oli tutkimuksen mukaan 58 prosenttia vähemmän ruoka-allergioita kuin muilla. Lisäksi astmariski oli 26 prosenttia muita pienempi ja riski saada heinänuha oli 33 prosenttia pienempi.

Maidon pastörointi ja homogenointi kulkevat käsi kädessä. Täysmaidon pastöroinnissa maidon rasvaosuus ja kerma nousevat pintaan muodostaen vastenmielisen näköisiä kokkareita. Homogenoinnissa rasva sekoittuu täydellisemmin maitoon.

Colting nostaa rohkeasti keskusteluun sen seikan, että pastörointi tappaa maidosta myös terveelliset bakteerit. Nämä bakteerit lisätään joskus kuumakäsittelyn jälkeen ja kutsutaan tätä juomaa tai maitovalmistetta funktionaaliseksi terveystuotteeksi! Sanomattakin on selvää, että maidossa alunperin olleet bakteerit pitävät meidät parhaiten terveinä ja niiden tuhoaminen on järjetöntä.

Maidontuotannossa olevat epäkohdat nostetaan tässä kirjassa hyvin esille. Maidonkäsittelyn huono hygienia ja raaka-aineen huono laatu (huonosti hoidetut lehmät!) ovat syynä maidon haitallisiin bakteereihin, sanoo Colting. Tälle näkemykselle toivoisi enemmän julkisuutta Suomessa.

Maito on luonnollisimmillaan käsittelemättömänä. Suomessa maidon tuotantohygienia on niin hyvällä mallilla, että voisimme juoda luonnollista tinkimaitoa huomattavasti enemmän ja tätä luonnon eliksiiriä voisi olla tarjolla laajemminkin ruokakaupoissamme. Maidon arvonpalautus terveytemme edistämisessä on enemmän kuin paikallaan! Vaatikaamme terveystietoisina kuluttajina oikeutta juoda luonnollista, pastöroimatonta maitoa!

Suosittelen kirjan hankkimista lähimmästä kirjakaupasta.

Harvardin yliopisto toteaa: Maitotuotteet voivat ehkäistä diabetesta

**
Tuore Harvardin yliopiston tutkimus vahvistaa sen, minkä terveysblogini lukijat ovat oivaltaneet jo kauan sitten: Maitotuotteet ovat terveellisiä. Maitorasva saattaa ehkäistä diabetesta!

Tyypin 2 diabetes yleistyy Suomessa valtavaa vauhtia (5–7 prosenttia vuodessa), eikä mikään näytä pysäyttävän tätä kehitystä. Rasvakammoinen ravitsemusvalitus saattaa olla syynä ikävään kehitykseen. Ainakin jos on uskomista maailman arvostetuinta ravitsemustieteen tutkimuslaitosta, eli Harvardin yliopistoa.

Harvard School of Public Health (HSPH) ja muut amerikkalaiset tutkimuslaitokset ovat nyt yhdessä havainneet, että maitotaloustuotteet (mm. rasvaiset juustot) voivat ehkäistä diabetesta. Maito, juusto, jogurtti ja voi sisältää näet runsaasti transpalmitoleenihappoa, joka voi olla antidiabeettistä.

Elimistö ei kykene valmistamaan tätä mainittua rasvahappoa, joten sitä on saatava ravinnosta. Annals of Internal Medicinessä julkaistu raportti (21.12.2010) julkaisivat HSPH:n epidemiologian apulaisprofessori Dariush Mozaffarian ja geenitutkijat Gökhan S. Hotamisligil, J.S. Simmons (Professor of Genetics and Metabolism and chair of the Department of Genetics and Complex Diseases at HSPH).

He tutkivat 3736 henkilöä, jotka osallistuivat sydänterveystutkimukseen (National Heart, Lung, and Blood Institute-funded Cardiovascular Health Study), jossa on seurattu koehenkilöitä 20 vuotta ja arvioitu heidän sydäntautiriskiään. Myös metabolisia riskitekijöitä on mitattu vuodesta 1992, kuten veren sokeri- ja insuliinipitoisuutta, veren rasvahappoja (mukaan lukien kiinnostava transpalmitoleenihappo).

Kyllä nyt on Puskan, Fogelholmin ja Uusituvan porukoilla selittämistä!

Lähde: Harvardin yliopiston tiedote, 20.12.2010

Maitorasva tiedeterrorin kohteena

*

Tätä kirjoitusta kommentoidaan erittäin vilkkaasti! Jo yli 30 kommenttia 9.6.2010 mennessä.

Poimin nyt (7.6.2010) erilleen Kari Salmisen vieraskirjoituksesta nimimerkki Westien esille nostaman tärkeän keskustelualoitteen.

Maitorasva on todennäköisesti joutunut laajamittaisen tiedeterrorin uhriksi. Suomessa elää hyvin vahvasti harhaoppi maitorasvan epäterveellisyydestä, jota seikkaa minkäänlaiset tutkimusnäytöt eivät näytä horjuttavan.

Useissa tutkimuksissa hyvin selkeästi näytetään, ettei maitorasvalla eikä sen sisältämällä tyydyttyneellä rasvalla ole haitallista yhteyttä sydän- ja verisuonisairastuvuuteen eikä –kuolleisuuteen.

On ilmiselvää, että maitorasva ei ole niin suuressa roolissa kuin on luultu ja sitä voisi pitää ns. neutraalina rasvana terveyden kannalta. Se ei siis tuo suuria hyötyjä, mutta toisaalta sen käytöllä monipuolisen ravinnon osana ei nykytiedon valossa saa aikaan haittoja pidemmälläkään aikavälillä.

Meidän ravitsemusterveyspolitiikkamme on rakentunut ravinnon rasvojen osalta täysin sen ajatuksen varaan että ravinnon tyydyttyneet rasvat ovat sydänterveydelle haitallisia ja niiden käyttöä suositellaan vähennettäväksi kaikkialla.

Maidon rasva on pääosin tyydyttynyttä joten sitä on tullut välttää. Kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa jne. suositellaan käytettäväksi ja käytetäänkin rasvattomia maitotuotteita. Maitorasvaa on myös voi, jota on opittu pitämään todellisena verisuoni- ja sydänterveyden vihollisena.

Sydän- ja verisuonisairaudet kehittyvät vuosikymmenten kuluessa ja mitä pidemmälle ne saadaan siirrettyä sen parempi. Olemme Suomessa selvitelleet asiaa ihan pikkulapsista lähtien (STRIP yms.) ja usko omaan työhön on ollut ja on varmaan edelleenkin kovaa. Eräs kantava teema on ollut maitorasvan välttäminen sen haitallisuuteen vedoten ja koko rakennelma on tehty näiden päälle.

Sydänkuolleisuuden torjuminen on kehittynyt huimasti viime vuosikymmeninä ja siitä paukutellaan henkseleitä ahkerasti ja onhan siihen toki syytäkin. Samaan aikaan toisaalla sydänterveydestä huolestuneen valtavirran ulkopuolella maamme rajojen sisällä kehitys ei ole ollut yhtä hyvää.

Maailmalla on hyvin tunnettua tutkijoiden parissa että pieni pohjoinen korkean teknologian maa, Suomi, pitää kärkitilaa erityisesti lapsiin liittyvän tyypin 1 diabeteksen kohdalla. Tyypin 1 diabeteksen ohella meitä yhä enenevissä määrin kiusaavat myös erilaiset allergiat ja astma.

On mahdollista, että näitä sairauksia on ravitsemuksen puolella pidetty ravitsemusterveyspoliittisesti toisarvoisina, koska ainakin Westien käsityksen mukaan niiden tulokset esim. maitorasvan osalta ovat risteilleet valitsemamme polun kanssa. Maitorasva/voi on näyttänyt eräissä tutkimuksissa suojaavan em. sairauksilta. Tulokset on jätetty huomiotta ja kaikille on tarjottu ainoana oikeana pidettyä "vähämaitorasvaistalinjaa".

Voisiko näillä asioilla olla kausaalinen yhteys? Onko rasvapolitiikkamme ansiota tuo menestyminen T1DM MM-kisoissa?

Oli miten oli niin ainakin olisi kohtuullista vaatia kaikkien niiden perheiden puolesta jotka ovat kamppailleet T1DM:n, allergioiden ja astman kanssa että seuraavia suosituksia laadittaessa myös nämä asiat nostettaisiin prioriteettilistan kärkeen.

Asiassa pitäisi lähteä liikkeelle viipymättä ja hyvin hoksottimin varustettuna. Immunologia, ravinto ja elintavat ei ole mikään läpihuutojuttu hallittavaksi, mutta uskon että meillä jos kellään olisi valmiuksia onnistua siinä ja luoda vaikka se uusi Nokia työn pohjalta.

Olisi tosi kiva saada kommentteja Mikael Fogelholmilta, Ursula Schwabilta ja tämän terveysblogin lukijoilta siitä miten tärkeinä pidetään näitä viime vuosikymmeninä huonontuneita asioita?

Muutenkin voidaan toivoa, että maitorasva nostettaisiin sille kuuluvalle alustalle terveellisten peruselintarvikkeiden joukossa. Maitorasva on mahdollisesti joutunut tiedeterrorin kohteeksi. Pyydän maitorasvan käytön kieltämiseen tai sallimiseen liitetyissä perusteluissa tavallista suurempaa huolellisuutta ja avoimuutta.

Erityisesti ikääntyvät ja lapset ovat saattaneet kärsiä yksisilmäisestä ravitsemuspolitiikasta, joten olisi hyvä että heihin panostetaan paljon.

Lasten ja ikääntyvien terveydestä huolehtimisesta saadaan todennäköisesti hyvät säästötkin ja yhteisiä rahoja voitaisiin käyttää johonkin mukavampaan kuin lääkkeisiin tai vuodepaikkojen ylläpitämiseen. Ulkoliikuntapaikkoja ja yhteistä kivaa lisää!

Avaan keskustelun!

Muita juttuja maitorasvasta:

Kirjoittajavieras: Kari SalminenMaitorasvat suojaavat ensimmäiseltä sydäninfarktiltaMaitorasva pitää sydämen terveenäMaitorasva on terveellistä

Kirjoittajavieras: Kari Salminen

**

Tärkeä päivitys (6.6.2010)!

Professori Kari Salminen on pyytänyt julkaisemaan seuraavan tiedotteen 28.5.2010, johon sitten dosentti Mikael Fogelholm vastaa 6.6.2010:

Kiitän ja olen iloinen saamastani myönteisestä palautteesta kirjoitukseeni. Olen kuitenkin hämmentynyt ja pettynytkin, etteivät menneinä vuosikymmeninä maitoa ja maitorasvaa ankarastikin moittineet henkilöt ole kommentoineet tai kritisoineet sitä. Vastassa on vain hiljaisuuden muuri. Kuitenkin vain avoimen ja asiallisen keskustelun kautta voimme luoda kriittisen nykykäsityksen asiasta. Christerin erinomainen blogi tarjoaisi tähän erään forumin.

Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan valmisteilla on uusi pohjoismainen - ja siten suomalainen - ravitsemussuositus. Suomesta sitä valmistelemaan on ilmeisesti nimetty pari henkilöä. Nyt siis osaltamme näiden henklöiden näkemykset ja mieltymykset vaikuttavat tuleviin suosituksiin. Eihän tällainen salamyhkäisyys ja yksipuolisuus ole nykypäivää.

Kuka on heidät nimennyt tähän vastuulliseen ja erittäin laajakantoiseen tehtävään? Järjestetäänkö jonkinlainen kuuleminen tms., ennekuin he kantavat näkemyksensä pohjoismaiselle foorumille Suomen kantana?

Kari Salminen

Kari Salminen ihmetteli, miksi dosentti Ursula Schwab ja minä olemme Suomen edustajat pohjoismaisia ravitsemussuosituksia laadittaessa. Kari myös epäili, että suosituksista tulee sitten vain meidän kahden mielipide. Näinhän ei tietenkään ole. Kerron tässä lyhyesti, mistä oikeastaan on kyse.

Ursula Schwab ja minä olemme Suomen edustajat projektiryhmässä, joka ohjaa käytännön työtä. Tällä kertaa varsinaisen substanssityön kaikkien kriittiseksi katsottujen ravintoaineiden kohdalla (mm. rasvat, hiilihydraatit ja D-vitamiini) tekevät kuitenkin alatyöryhmät. Näissä on mukana useita suomalaisia alan tutkijoita. Alatyöryhmät noudattavat työssään ruotsalaisen SBU:n (Suomen FinOHTA:a vastaava organisaatio) laatimaa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatetta. Tämä tarkoittaa sitä, että etukäteen määriteltyjen tutkimuskysymysten perusteella tehdään systemoitu kirjallisuushaku, jonka tulokset raportoidaan kokonaan. Taustaraportissa esitellään kaikki ne raportit, joihin suositukset tullaan perustamaan, kuten myös ne kirjallisuushausta löydetyt tutkimukset, joita ei syystä tai toisesta hyväksytty mukaan.

Tämän kertaisen työn huolellisuusluokka ja läpinäkyvyys on mielestäni paras koko pohjoismaisen ravitsemussuositusten historian. Kirjallisuushaut tehdään tämän vuoden puolella ja analyysit ensi vuonna. Varsinaiset suositukset ilmestyvät laajan kommenttikierroksen jälkeen v. 2012.

yt,

Mikael Fogelholm

Tässä alkuperäinen kirjoitus:

Kirjoittajavieraana on tänään (17.5.2010) professori Kari Salminen. Kirjoituksessa on paljon uutta tietoa maitorasvojen terveellisyydestä. Pyydän kommentoimaan tekstiä asialliseen sävyyn.

*************************

MAITO, MAITORASVA JA SYDÄN- JA VERISUONITERVEYS

Kari Salminen
Professori


Maito ja erityisesti maidon sisältämä rasva on leimattu voimistuvasti 1990-luvun jälkipuoliskolta syypääksi suomalaisten suhteellisesti suureen sydän- ja verisuonisairastuvuuteen ja –kuolleisuuteen.

Tieteellistä näyttöä asiasta ei ole koskaan kuitenkaan ollut. Nyt 2000-luvulla on julkaistu joukko suoraan maidon ja sen sisältämän rasvan kulutukseen ja toisaalta sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen kohdistuvia tutkimuksia.

Maitoon ja maitorasvaan kohdistuneet tutkimukset

Professori Elwoodin johtama tutkijaryhmä (2004a) on seurannut 20 vuoden ajan englantilaisten miesten maidon käyttöä ja sydäntautien ja aivohalvausten ilmaantumista. Maidon runsas käyttö vähensi merkitsevästi sairastuvuutta. Maito oli nykysuomalaisittain katsottuna rasvaista.

Tuloksestaan innoittuneena tutkijaryhmä (Elwood ym. 2004b) kokosi yhteen kaikkien aikaisempien maidon käyttöön ja sydän- ja verisuonisairastuvuuteen liittyvien tutkimusten tulokset. Yhteensä kymmenestä tutkimuksesta vain yksi osoitti maidon lisäävän sairastuvuutta. Yhdeksässä tutkimuksessa yhteyttä ei löytynyt tai ne osoittivat maidon suojaavan sairastuvuudelta.

Hieman myöhemmin julkaistut CARDIO2000-tutkimus (Kontrogianni ym. 2006) ja Germanin ym. (2009) laatima yhteenveto myös osoittavat maidon suojaavan sydäntaudeilta.

Myöhemmin Elwood ym. (2008) ovat tehneet 15 väestötutkimusta koskevan meta-analyysin, missä on tarkasteltu maidon ja maitovalmisteiden kulutuksen ja sydänsairauksien ja aivohalvausten yhteyttä. Runsaasti maitoa ja maitovalmisteita nauttineilla riski sairastua oli pienempi kuin niitä vähän kuluttavilla.

Elwood ym. ovat edelleen laajentaneet tarkasteluaan (2010) koskemaan maidon ja maitovalmisteiden vaikutusta verisuonisairauksiin ja diabetekseen. Haitallista yhteyttä ei todettu, pikemminkin vaikutus oli sairauksilta suojaava.

Mente ym. (2009) ovat tarkastelleet erittäin laajassa meta-analyysissä ravinnon ja sen lukuisten komponenttien yhteyttä sepelvaltimotautiin. Maitoa koskeva osio kattoi 216 820 henkilöä ja 8 erillistä väestöryhmää. Maidon, joka pääosin oli runsasrasvaista, kulutuksen ja sepelvaltimotaudin välillä ei löytynyt yhteyttä.

Holmbergin ym. mielenkiintoinen 12 vuotta kestänyt seurantatutkimus (2009) kohdistui 1725 ruotsalaiseen mieheen. Tutkimus osoitti, että ravitsemusvalistuksessa suositeltu hedelmien ja vihannesten nauttiminen johti sepelvaltimotaudin vähentyneeseen riskiin vain, jos samanaikaisesti nautittiin keskirunsaasti tai runsaasti maitorasvaa. Näin ei tapahtunut, jos maitorasvan kulutus oli vähäistä.

Edellä kuvatut tutkimukset kohdistuvat pääasiallisesti maidon, vaikkakin rasvaa sisältävän, vaikutuksiin. Suoraa luotettavaa johtopäätöstä juuri maitorasvan suojavaikutuksesta ei siis niiden perusteella voi vetää. Ruotsissa ja Norjassa tehdyt tutkimukset sen sijaan valottavat tätä kysymystä oivallisesti.

Professori Vessbyn ryhmä Ruotsissa on kehittänyt täsmämenetelmän yksilön maitorasvan kulutuksen mittaamiseksi. Lehmän pötsikäymisessä syntyy nimenomaisesti maidolle ominaisia parittoman hiililuvun omaavia rasvahappoja, penta- ja heptadekaanihappoa. Näiden happojen kerääntyminen ihmisen rasvavarantoon, esimerkiksi rasvakudokseen tai veren rasvoihin, kertoo tarkasti hänen nauttimansa maitorasvan määrän.

Menetelmällä määritettiin penta- ja heptadekaanihapon pitoisuudet ensimmäisen infarktin saaneiden ja terveiden verrokkihenkilöiden veren rasvoista (Warensjö ym. 2004). Terveiltä henkilöiltä löytyi näitä happoja merkitsevästi enemmän kuin infarktin saaneilta. Terveet olivat siis syöneet maitorasvaa enemmän kuin sairastuneet.

Tulos on vahvistettu Norjassa. Professori Pedersenin ryhmä (Biong ym, 2006) on vastaavasti määrittänyt ko. rasvahapot ihmisen rasvakudoksesta, mikä antaa luotettavan kuvan maitorasvan pitkäaikaiskäytöstä. Terveet henkilöt olivat syöneet maitorasvaa merkitsevästi enemmän kuin infarktipotilaat.

Edellä esitettyjen tutkimustulosten perusteella voi todeta, että maitorasva tai jokin sen käyttöön erottamattomasti liittyvä tekijä suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta. Mahdollista maitorasvan vaikutusmekanismia olen pohtinut Lääketieteellisessä aikakausikirja Duodecimissa (Salminen 2007). Vaikka siihen kirjoitukseen ei ole tullut kielteisiä vastineita, vielä jossain jatkuvasti puhutaan maitorasvan sisältämistä tyydyttyneistä rasvahapoista tai "kovasta" rasvasta, joiden sanotaan olevan yhteydessä sydän- ja verisuonsairauksiin.

Mitä tälle 1950-luvulla hatarin perustein syntyneelle väitteelle, ns. rasvahypoteesille kuuluu nyt 2000-luvulla?

Tyydyttyneet rasvahapot ja sydän- ja verisuoniterveys

Hiljattain on arvovaltaisissa tiedelehdissä ilmestynyt kolme riippumatonta meta-analyysia, joissa on selvitetty rasvan käytön ja sydän- ja verisuonisairauksien välistä yhteyttä. Analyysit kattavat monta kymmentä tiukat tieteelliset kriteerit täyttävää erillistä väestötutkimusta tai satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta ja satojatuhansia henkilöitä.

Skeaff ja Miller (2009) ovat tarkastelleet 28 yksittäistä väestötutkimusta, joissa on tutkittu ravinnon rasvojen ja sepelvaltimotautitapahtumien välisiä yhteyksiä. Selvitys kattoi 280 000 henkilöä.

Tyydyttyneiden rasvahappojen saanti vaihteli laajasti välillä 9-20 energia-%:a. Tyydyttyneiden rasvahappojen saannin ja sepelvaltimotautisairastuvuuden tai -kuolleisuuden välillä ei ollut yhteyttä. Todettakoon, että Suomessa tyydyttyneen rasvan kulutus on nykyisin noin 14 energia-%:a (Nordic Dietary Recommendations 2004).

Erittäin laajassa meta-analyysissä (Mente ym. 2009) on selvitetty ravinnon ja sen lukuisten komponenttien yhteyttä sepelvaltimotautiin. Tyydyttyneitä rasvoja koskeva osuus kattoi 11 erillistä kohorttitutkimusta ja 160 673 henkilöä. Tyydyttyneen rasvan kulutuksen ja sepelvaltimotautitapahtumien välillä ei ollut yhteyttä.

Ja edelleen. Aivan juuri ilmestyi professori Kraussin ryhmän (Siri-Tarino ym. 2010) selvitys, missä 21 yksittäisen väestötutkimuksen pohjalta selvitettiin tyydyttyneen rasvan ja sepelvaltimotauti-, aivoverenkiertohäiriö- ja sydän- ja verisuonitautitapahtumien välistä yhteyttä. Tämä meta-analyysi kattoi 347 747 henkilöä. Tyydyttyneen rasvan kulutuksen ja mainittujen tautitapahtumien välillä ei ollut yhteyttä.

Kaikissa kolmessa meta-analyysissä on mukana suomalaisilla miehillä tehty, silloisen Kansanterveyslaitoksen ja Harvardin yliopiston yhteinen Setti-tutkimus (Pietinen ym. 1997). Tämä tutkimus, vaikkakin vastoin tutkijoitten odotusta, osoitti eräänä ensimmäisenä vakuuttavasti, ettei tyydyttyneillä rasvahapoilla ole yhteyttä sepelvaltimotautikuolleisuuteen. On valitettavaa, ettei tätä tutkimuslinjaa jatkettu maassamme, vaan ote on siirtynyt muualle uusine tuloksineen.

Yhteenveto

Edellä esitetyt 2000-luvun vakuuttavat tutkimustulokset osoittavat, ettei maitorasvalla eikä sen sisältämällä tyydyttyneellä rasvalla ole haitallista yhteyttä sydän- ja verisuonisairastuvuuteen eikä –kuolleisuuteen.

Tämä on täysin vastoin maassamme pitkään yksipuolisin perustein harjoitettua terveys- ja ravitsemuspolitiikkaa ja -valistusta.

Terveys- ja ravitsemussuositukset on pikimmiten muutettava vastaamaan nykyisiä kiistattomia tutkimustuloksia. Maitorasvan tieteellisesti perusteeton ahdistaminen on vihdoin lopetettava.

Viitteet

Biong AS, Veirod MB, Ringstad J ym. Intake of milkfat, reflected in adipose tissue fatty acids and risk of myocardial infarction: a case-control study. Eur J Clin Nutr 2006;60:236-44.

Elwood PC, Pickering JE, Fehily AM, ym. Milk drinking, ischemic heart disease and ischemic stroke I. Evidence from the Cearphilly cohort. Eur J Clin Nutr 2004(a);58:711-7.

Elwood PC, Pickering Hughes J, ym. Milk drinking, ischemic heart disease and ischemic stroke II. Evidence from cohort studies. Eur J Clin Nutr 2004(b);58:718-24.

Elwood PC, Givens DI, Beswick AD, ym. The survival advantage of milk and dairy consumption: am overview of evidence from cohort studies of vascular diseases, diabetes and cancer. J Am Coll Nutr 2008;27:723S-34S.

Elwood PC, Pickering JE, Givens DI, ym. The Consumption of Milk and Dairy Foods and the Incidence of Vascular Disease and Diabetes: An Overview of the Evidence. Lipids 2010; doi 10.1007/s11745-010-3412-5.

German JB, Gibson RA, Krauss RM, ym. A reappraisal of the impact of dairy foods and milk fat on cardiovascular disease risk. Eur. J Nutr. 2009; doi 10.1007/s00394-009-0002-5.

Holmberg, S, Thelin A ja Stiernsröm E-L. Food Choices and Coronary heart Disease: A Population Based Cohort Study of Rural Swedish Men with 12 years Follow-up. Int J Environ Res Publ Health 2009;6:2626-38.

Kontrogianni MD, Panagiotakos DB, Chrohoou C, ym. Modelling dairy intake on the development of acute coronary symptomes: the CARDIO2000 study. Eur J Cardiovasc Prev Rehab 2006;13:791-7.

Mente A, de Koning L, Shannon HS ym. A Systematic Review of the Evidence Supporting a Causal Link Between Dietary Factors and Coronary Heart Disease. Arch Intern Med 2009;169:659-69.

Nordic Dietary Recommendations. Nordic Council of Ministers. Copenhagen, 2004.

Pietinen P, Ascherio A, Korhonen P, ym. Intake of Fatty Acids and Risk of Coronary Heart Disease in a Cohort of Finnish Men. Am J Epid 1997;145:876-87.

Salminen K. Maito suojaa sydäntä. Duodecim 2007;123:358-9.

Siri-Tarino PW, Qi Sun, Hu FB ym. Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease. Am J Clin Nutr doi:10.3945/ajcn.2009.27725.

Skeaff CM, Miller J. Dietary Fat and Coronary Heart Disease: Summary of Evidence from Prospective Cohort and Randomised Controlled Trials. Ann Nutr Metab 2009;55:173-201.

Warensjö E, Jansson J-H, Berglund L, ym. Estimated intake of milk is negatively associated with cardiovascular risk factors and does not increase the risk of a first acute myocardial infarction. A prospective case-control study. Br J Nutr 2004;91:635-42.

Tässä terveysblogissa on aiemmin ilmestynyt muitakin erinomaisia vieraskirjoituksia:

Kirjoittajavieras: Matti Tolonen
Kirjoittajavieras: Olli Posti
Kirjoittajavieras: Pekka Puska
Kirjoittajavieras: Mikael Fogelholm
Kirjoittajavieras: Reijo Laatikainen

Kirjoittavieras: Antti Mero

Maitorasvat suojaavat ensimmäiseltä sydäninfarktilta

*

Arvoisat lukijani, te tiedätte, että rakastan voita, juon mieluusti täysrasvaista maitoa ja nautin muitakin täysrasvaisia maitotuotteita. On edelleen hyvin kiistanalaista, onko tämä linjaus terveellistä ihmiselle. Itse uskon maitorasvojen terveellisyyteen ja niiden myötä saavutettuun hyvään oloon.

Ihan äskettäin on ilmestynyt hyvin mielenkiintoinen tutkimus maitorasvojen mahdollisista terveyshyödyistä.

Uppsalan yliopiston tutkijat (Ewa Warensjö etunenässä) raportoivat American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehden tuoreessa artikkelissaan, että maitorasvojen runsas nauttiminen saattaa suojata ensimmäiseltä sydäninfarktilta (koskee erityisesti naisia).

Ruotsalaiset tutkijat ovat näköjään kehittäneet varsin näppärän menetelmän, jolla henkilön maitorasvan kulutusta voidaan mitata varsin tarkasti. Ruokapäiväkirjojen avulla kerätty tieto on kovin altis virheille. Tässä ruotsalaismenetelmässä vältetään tämä virhelähde.

Lehmän pötsikäymisessä syntyy nimittäin maidolle ominaisia parittoman hiililuvun rasvahappoja, penta- ja heptadekaanihappoa. Kun seurattiin näiden rasvahappojen esiintymistä ihmiselimistössä, voitiin todeta, että maitorasvan kulutus oli yhteydessä pienempään infarktiriskiin.

Ne ihmiset, jotka käyttivät enemmän maitorasvoja, heidän elimistöönsä kerääntyi suuremmassa määrin parittoman hiililuvun rasvahappoja.

Minun subjektiivinen käsitykseni maitorasvojen terveellisyydestä sai vahvistusta.

Kommentteja?

Tutkimuksen nimi: Biomarkers of milk fat and the risk of myocardial infarction in men and women: a prospective, matched case-control study. Raportti löytyy täältä.

Juttuvinkin löysin Anssi Mannisen blogista.

Muita juttuja maitorasvoista:

Kirjoittajavieras: Kari SalminenMaitorasva pitää sydämen terveenäMaitoa suoraan maatiloilta - vähemmän allergiaa ja astmaa!Antakaa lapselle hänen jokapäiväinen rasvansaRuotsin maajussit pysyvät terveinä maitorasvoillaMaito on hyödyllistä urheilijan lihaksilleMaitorasvan haitallisuus - kummallinen uskomusMaito on terveysjuomaTäysrasvainen maito suojeli eturauhassyövältäOrgasmirasvan ylistystäVoi maistuu leivän päälläViisi minuuttia voista

Ruotsalaisten ostoskäyttäytyminen on muuttunut

**

Kostdoktorn, suosittu ruotsalainen terveysbloggaaja, on kirjoittanut ruotsalaisten muuttuneista valinnoista ruokakaupassa.

Kaupan terveysraportti 2010 ja sen tilastot kertovat, että ostoskärryihin poimittiin entistä enemmän luontaisia ruoka-aineita. Ruotsalaiset ostivat 20% enemmän voita ja Bregottia ("Oivariinia"), 12% enemmän kermaa ja kevytmargariinien markkinaosuudet romahtivat 7 prosenttia.

Syynä tähän muutokseen pidetään kiihkeää ravitsemuskeskustelua, jossa virallinen ravintovalistus on ollut hätää kärsimässä ja enemmän eläinperäisiä rasvoja suosiva suuntaus nimeltään LCHF (low-carb high-fat) on ollut voitolla. Tämä LCHF on sama kuin Suomessa tutuksi tullut VHH (vähähiilihydraattinen ruokavalio).

Tämän seurauksena kaupan terveysraportissa huomautetaan, että Ruotsin kansa ei kovinkaan hyvin seuraa virallisia oppirakennelmia (vähemmän eläinrasvaa). Rasvakammo on siis hellittämässä Ruotsissa.

Ei olisi ollenkaan pahitteeksi, jos samanlaisia uutisia saisimme kuulla Suomesta. Ymmärrän toki, että kaikille ei maistu voi ja kerma, mutta niille joille nämä terveystuotteet sopivat, tehkää hyvin ja nostakaa oikein näkyvällä tavalla nämä ostoksenne kassan hihnalle! Niin minulla on tapana. En tiedä miten fiksua se on, mutta ehkä joku empivä siitä saa innostuksen palata siihen voilla valmistettuun ruokaan, jota mummo teki aikoinaan.

Muuta luettavaa maitorasvoista:

Kirjoittajavieras: Kari SalminenMaitorasva pitää sydämen terveenäMaitorasva on terveellistäKevytmyrkyt eivät enää mene kaupaksiMaitoa suoraan maatiloilta - vähemmän allergiaa ja astmaa!Viisi minuuttia voistaVOI ON AINA VOITA - mielipidekirjoitus voin puolesta

Maitorasva pitää sydämen terveenä

**

Mikäli rakastat rasvaisimpia juustoja, syöt säännöllisesti voita ja juot mieluusti täysmaitoa "valkoiseksi värjätyn liituveden" (rasvaton maito) sijaan, olet valinnut todella terveellisen rakkauden kohteen. Ystäväni Pekka Puska on toiminnallaan vaikuttanut siihen, että voin käyttö on romahtanut, kukaan ei enää uskalla suosia joukkoruokailussa terveellisempää täysmaitoa ja kaikki on niin tavattoman kevyttä. Tuntuu pahalta tämä terveellisten ruokailutapojen alasajo varsinkin täällä Suomessa.

Professori Kari Salminen ihmetteli jokin aika sitten kanssani maitorasvojen saamaa tylyä kohtaloa erityisesti Suomessa. Maitorasvasta kerrottiin Pohjois-Karjala projektin innoittamana, että se on haitallista ja sen käyttöä tulee rivakasti vähentää. Kyllästyneenä tähän Valio julkaisi kesällä 1988 johtavissa päivälehdissä ilmoituksen "Viisi asiaa, jotka aina olet halunnut tietää, mutta kukaan ei ole kertonut". Ilmoituksessa tuotiin esiin se puoli tutkimustiedosta, jota yleisessä propagandassa ei koskaan tuotu esille.

Valion ilmoitus aiheutti vuoden 1988 kesän ja alkusyksyn kestäneen melkoisen mediamylläkän. Sen seurauksena Valio mm. irtisanoi Tieteellisen neuvottelukuntansa. Kari Salminen kirjoitti tuona aikana runsaat 50 ilmoitusta puoltanutta vastinetta lehtiin. Aika jäi suomalaiseen ravitsemushistoriaan "Rasvasotana". Salminen katsoo aikakauden taisteluksi, jonka Valio silloin julkisuudessa kirkkaasti hävisi.

Valio hävisi taistelun vuonna 1988, mutta taistelua on uljaasti jatkettu tiederintamalla. Propagandasodan maitorasva ehkä hävisi, mutta kuinka ollakaan tiedesota jatkuu yhä ja maitorasvojen uutta tulemista povaavat ryhmittyvät ovat saaneet runsaasti taistelumieltä maitorasvojen terveellisyyttä osoittavista tutkimuksista. Tässä maitorasvojen vihaajille taas uutta mietittävää. Tällä kertaa maitorasvojen terveellisyys on osoitettu australialaistutkimuksessa.

Uunituoreessa pitkäaikaisessa seurantatutkimuksessa selvitettiin onko maitotuotteilla mitään yhteyttä sydänkuolemiin. Kaikkein kovin näyttö jonkin ruoka-aineen terveellisyydestä tai epäterveellisyydestä saadaan, jos osoittautuu, että ruoka-aineen käyttö johtaa kuolemantapauksiin sydämen pysähtyessä.

Tiedemiehiä on kautta aikojen kiinnostanut maitovalmisteiden terveellisyys. Koskaan ei ole tieteellisesti suoraan osoitettu, että maitorasva olisi haitallista sydämelle. Useassa riippumattomassa tutkimuksessa on tullut esille maitorasvan joko neutraali tai hyvää tekevä vaikutus sydänterveydelle. Taas tätä maitorasvan yhteyttä sydänterveyteen tutkittiin ja mitään muutosta ei edellä esitettyyn havaintoon saatu nytkään. Maitorasva on, Pekka Puskan poikkeuksellisen tylystä tuomiosta huolimatta, edelleen joko neutraalia tai hyvää sydänterveydelle. Katsotaan tutkimusta hieman tarkemmin!

Australiassa tutkittiin vaikuttaako maitorasvojen käyttö kuolemantapauksiin, jossa sydän pysähtyy, syöpätaudit vievät autuaammille metsätysmaille tai ihan vain muilla tavoin potkaistaan tyhjää.

Tutkimusta tehtiin 16 vuotta. Koeryhmänä oli 1529 aikuista miestä ja naista, jotka tutkimuksen alkaessa olivat 25–78 -vuotiaita. Heiltä otettiin talteen tiedot maitovalmisteiden käytöstä. Heiltä tiedusteltiin käyttivätkö he täysrasvaisia maitovalmisteita vai oliko heillä tapana elää kevyemmin, miten paljon ja miten rasvaisia juustoja heidän teki mieli syödä sekä maistuiko jogurtti. Lisäksi selvitettiin kalsiumin ja D-vitamiinin saanti. Tutkijat luottivat siihen, että itsetäytetyt ruokapäiväkirjat heijastelivat todellisuutta.

Kansallisesta kuolemansyyrekisteristä tarkistettiin oliko henkilö heittänyt veivinsä tutkimuksen aikana ja mikä oli kuolemansyy. Tavanomaiset tilastotieteelliset tutkimukset suoritettiin (Coxin regressioanalyysi).

Tulosten selvitessä kävi ilmi, että keskimäärin 14,4 vuoden seurantajan jälkeen 177 koehenkilöä kasvoi koiranputkea. Näistä 61 oli kuollut sydäntapahtumaan ja 58 henkilön kohtalona oli syöpä.

Mitään merkittävää yhteyttä ei löytynyt kuolemantapausten ja maitovalmisteiden käytön välille. Kun tutkittiin tarkemmin rasvaisimpia maitovalmisteita nauttineiden ryhmää havaittiin, että heillä oli verrattaessa vähärasvaisimpaan ryhmään huomattavasti vähemmän kuolemantapauksia. Sekoittavat tekijät karsittiin pois.

Tutkijat ovat valtavan kohteliaita esimerkiksi Pekka Puskan edustamalle vähärasvaiselle linjaukselle, sillä he ilmoittivat, että täysrasvaisten maitovalmisteiden terveellisyyttä ei vielä kannata kuuluttaa kirkossa. Tarvitaan lisätutkimuksia maitorasvojen terveellisyydestä.

Kirkossa kuulutettavaa ilmoitusta maitorasvojen lopullisesta terveellisyydestä odottaessani, ainakin minä aion lisätä jo ennestään runsasta maitorasvojen käyttöäni. Tee sinäkin niin! Jossakin vaiheessa kupsahdamme, mutta ei se ainakaan johdu maitorasvoista.

Lähde: M Bonthuis, M C B Hughes, T I Ibiebele, A C Green ja J C van der Pols. Dairy consumption and patterns of mortality of Australian adults. European Journal of Clinical Nutrition advance online publication 7 April 2010; doi: 10.1038/ejcn.2010.45

Lisää luettavaa maitorasvoista:

Maitorasva on terveellistäTyydyttyneet rasvat eivät ole yhteydessä sydänsairauksiinKevytmyrkyt eivät enää mene kaupaksiMaitoa suoraan maatiloilta - vähemmän allergiaa ja astmaa!Antakaa lapselle hänen jokapäiväinen rasvansa

Maitorasva on terveellistä

*

Uusin Kunto & terveys -lehti 2/2010 on ilmestynyt. Lehteen haluttiin tietoa rasvoista. Kirjoitin sellaisen rasvamyönteisen jutun. Kannattaa hankkia lehti lähimmästä lehtipisteestä.

Haastattelin juttuani varten professori Kari Salmista. Tällaista hän osasi kertoa maitorasvojen terveellisyydestä:

"Kari, Suomessa oli rasvasota 1980 -luvulla. Moni meistä on unohtanut mitä silloin oikeastaan tapahtui. Miksi maitorasvoista sodittiin Suomessa?" minä uskallan kysyä.

Kari Salminen vastasi: "Olimme Valiossa pitkään seuranneet ravitsemusasiantuntijoiden maitorasvan vastaista propagandaa. Se ei mielestämme vastannut tieteellisiä tosiasioita. Emme löytäneet tutkimuksia, jotka olisivat suoraan osoittaneet maitorasvan sydänterveydelle haitalliseksi. Tätä kysyessämme viitattiin aina maitorasvan sisältämiin tyydyttyneisiin rasvahappoihin ja niiden väitettyihin sydänterveydellisiin haittoihin. Nuokin väitteet perustuivat hyvin ristiriitaisiin tutkimuksiin. Osa tutkimuksista osoitti väitteen todeksi, mutta yhtä hyvä osa tutkimuksista ei yhteyttä löytänyt."

"Koetimme keskustella näistä näkemyksistä asiantuntijoiden, mm. Valion Tieteellisen neuvottelukunnan jäsenten kanssa. Vastaus oli aina tyly: maitorasva on haitallista ja sen käyttöä tulee rivakasti vähentää. Kyllästyneenä tähän Valio julkaisi kesällä 1988 johtavissa päivälehdissä ilmoituksen Viisi asiaa, jotka aina olet halunnut tietää, mutta kukaan ei ole kertonut. Ilmoituksessa tuotiin esiin se puoli tutkimustiedosta, jota yleisessä propagandassa ei koskaan tuotu esille."

"Ilmoitus aiheutti kesän ja alkusyksyn kestäneen melkoisen mediamylläkän. Sen seurauksena Valio mm. irtisanoi Tieteellisen neuvottelukuntansa. Itse kirjoitin tuona aikana runsaat 50 ilmoitusta puoltanutta vastinetta lehtiin. Aika näyttää jääneen suomalaiseen ravitsemushistoriaan ’Rasvasotana’. Itse katson sen taisteluksi, jonka Valio silloin julkisuudessa kirkkaasti hävisi."

"Maailmalla julkaistaan välillä yllättäviäkin tutkimustuloksia: otsikko 'Voi saattaa olla terveellisempää kuin oliiviöljy' tuli vastaan lehtien palstoilla. Perinteisen käsityksen mukaan ravinnon sisältämä kova rasva kohottaa veren kolesterolitasoja. Tämä puolestaan kovettaa valtimoita ja lisää muun muassa sydäntautien riskiä. Vastakkaisiakin näkemyksiä esitetään, mutta näillä näkemyksille ei anneta kovinkaan paljon painoarvoa. Voitteko professori Salminen valaista lehtemme lukijoita miksi ’sodan’ hävinnyt osapuoli saa julkisuudessa jatkuvasti tyytyä häviäjän rooliin?" ihmetteli Sundqvist.

Kari Salminen vastaa: "Niin, kukahan lopulta voittaa ’sodan’? Tänään, runsaan 20 vuoden jälkeen Valion näkemys on osoittautunut oikeaksi. Hiljattain on ilmestynyt kolme ansiokasta toisistaan riippumatonta, satojatuhansia henkilöitä koskevaa meta-analyysiä. Ne osoittavat varsin vakuuttavasti, että tyydyttyneet rasvahapot eivät ole yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin. Olen kirjoittanut näistä laajahkon katsauksen juuri ilmestyneeseen Kehittyvä Elintarvike –lehteen (1/2010). Yhteenvetona Suomen olosuhteisiin haluan huomauttaa, että karkeaan rasvahappoluokitteluun perustuvalla rasvahypoteesilla ei ole tieteellisiä perusteita. Tyydyttyneillä tai monityydyttymättömillä rasvahapoilla ei ryhminä ole yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin. Siten tyydyttyneiden rasvahappojen jatkuva korvaaminen monityydyttymättömillä eli ns. P/S- suhteen suurentaminen saattaa johtaa, ellei ole jo johtanutkin ennalta-arvaamattomiin seuraamuksiin. Miksi sydänkuolleisuuden suotuisa kehitys hidastuu ja takkuilee? Miksi diabetes ja lihavuus lisääntyvät, vaikka rasvan käyttö on kehittynyt rasvahypoteesin mukaisesti? Huomautettakoon, että Suomessa sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on eurooppalaisiin vertailumaihin verrattuna suurin, mutta rasvahappojen kulutus ja veren rasva-arvot ovat rasvahypoteesin mukaan kuitenkin lähes parhaat!"

"Kuten edellä totesin, koskaan ei ole tieteellisesti suoraan osoitettukaan, että maitorasva olisi haitallista sydämelle. Itse asiassa 2000-luvulla on ilmestynyt useakin riippumaton tutkimus, jotka kaikki osoittavat vain yhteen suuntaan. Maitorasva on joko neutraali tai suorastaan hyväksi sydänterveydelle. Kiinnostuneita kehotan lukemaan tätä koskevan kirjoitukseni 'Maito suojaa sydäntä' Lääketieteellisestä Aikakausikirja Duodecimista (3/2007)."

"Tieteessä on se hyvä puoli, että se väistämättömästi uudistaa itse itseään. Se ei junnaa paikoillaan, kuten saattaa käydä omiin tutkimustuloksiinsa ja -käsityksiinsä liiaksi kiintyneille tutkijoille", Salminen oivallisesti ja mieleenpainuvasti sanoo minulle.

"Kari, oman näkemyksesi mukaan, mitkä seikat tekevät maitorasvoista terveysvaikutteisia?” innostun kysymään professori Salmiselta.

"On pitkälti avoin kysymys miksi maitorasva saattaa olla jopa hyväksi sydänterveydelle. Eräs selitys saattaisi olla seuraava. Ruotsalaistutkijat ovat todenneet, että maitorasvan nauttiminen johtaa suotuisaan LDL-kolesterolin profiiliin. ’Pahaksi’ mainittu LDL-kolesteroli ei ole yhtenäinen partikkeli, vaan jakautuu tiheisiin, pieniin ja haitallisiin sdLDL –osasiin ja hötöisempiin, haitattomampiin (neutraaleihin?) osasiin. Maitorasva suosii viimeksi mainittuja (kts. tarkemmin kirjotukseni Duodecimissa)."

"On myös muistettava, että maito sisältää nykyajattelun mukaan muitakin kiinnostavia yhdisteitä, joilla ilmeisesti on myönteinen suora tai välillinen yhteys sydänterveyteen, esimerkkeinä maitoproteiini ja -peptidit, kalsium jne. Maidon sydänterveyttä suojaava mekanismi on alue, joka kaipaa paljon lisätutkimusta."

"Kaiken kaikkiaan henkilökohtaisesti nautin maitoa ja maitovalmisteita maittavina, helppokäyttöisinä ja terveellisinä elintarvikkeina. Olen aina tehnyt niin, jo sodan jälkeisinä niukkoina vuosina, jolloin maito elintarviketuotannon selkärankana piti suomalaista terveyttä ja ravitsemustilaa pystyssä", professori Kari Salminen sanoo lopuksi.

Muita kirjoituksiani rasvoista:

Suuri ihmisten lihotuskoe on puolivälissäTyydyttyneet rasvat eivät ole yhteydessä sydänsairauksiinAntakaa lapselle hänen jokapäiväinen rasvansaEläinrasvat - miten vaarallisia?Orgasmirasvan ylistystä

Mikä ihmeen melamiini?

*
Kirjoitettu alun perin 18.9.2008, lisää tietoa 23.9.2008, 4.10.2008, 30.10.2008, 12.2.2009 ja 8.2.2010.

Mikä ihmeen melamiini tappaa pikkulapsia Kiinassa?

Istutteko tukevasti? Melamiinia on taas vuonna 2010 löydetty Kiinasta!

Maitojauheessa havaittiin elokuussa 2008 melamiinia. Arla pelästyi kovasti, sillä myös heidän maitojauheista löytyi tätä ainetta. Kiinan maidonkulutus on nelinkertaistunut vuodesta 2000. Markkinoinnissa kerrotaan maidon tekevän lapsista viisaita ja pitkäikäisiä. Kaupungeissa rintaruokinnan vaihto maitojauheeseen on yhä yleisempää. Kiinassa käytetään maitojauhetta maidon sijaan koska jääkaapit eivät ole yleisiä. Myrkytystiedon tultua ilmi yhtiö lopetti äidinmaitovastikkeiden valmistamisen Kiinassa. Iltalehti kirjoittaa, että melamiinia on myös löydetty mm. jäätelöstä ja jogurtista. Melamiinin kerrotaan aiheuttaneen munuaiskivien muodostumisen äidinmaidonvastiketta saaneille lapsille. Kuusi lasta on kuoli vuonna 2008 myrkytyksen seurauksena. Kiinan terveysministeriön mukaan vastikkeeseen joutunut melamiini aiheutti yli 300 000 sairastumista. Heistä lähes 13 000 on joutunut sairaalaan. Kiinan elintarvikkeiden turvallisuudesta vastaava laadunvalvontaviraston johtaja Li Changjiang erosi 22.9.2008 myrkytystapausten vuoksi (Tiedot napattu Wikipediasta). Koillis-Kiinassa sijaitsevassa Liaoningin maakunnassa on selvinnyt laaja ongelma, joka liittyy melamiinilla myrkyttyneisiin kananmuniin. Melamiinia on päässyt kananmuniin eläinrehusta. Näitä melamiinilla vahvistettuja (lue: pilattuja) kananmunia on myyty mm. Hongkongissa.

Aamulehti kirjoitti 12.2.2009, että melamiinikohun keskipisteessä ollut kiinalaisyritys Sanlu Group on julistettu konkurssiin. Sanlu oli aikoinaan Kiinan suurimpia maitovalmisteiden tuottajia. Myrkkymaitoskandaalin jälkeen melamiinia sisältänyt maitojauhe määrättiin tuhottavaksi. Uusin tieto on, että 8.2.2010 Kiinan viranomaiset ovat löytäneet edelleen melamiinia maastaan. Kymmeniä tonneja myrkyllistä melamiinia sisältävää maitojauhetta on otettu talteen ja ainakin 30 tonnia jauhetta on yhä kateissa. Viikonloppuna (6.-7.2.2010) viranomaiset sulkivat kaksi meijeriyritystä, jotka olivat myyneet jauhetta. Lisäksi koillisesta Jilinin maakunnasta löydettiin makeisia, jotka sisälsivät melamiinia.

Melamiinia on lisätty elintarvikkeisiin ilmeisen itsekkään voitontavoittelun takia. Se on lisännyt nestemäisen maidon tilavuutta. Näin on pystytty kiertämään viranomaisten suorittamat tarkistukset vedellä ohennetussa kevytmaidossa. Melamiini lisäsi maidon proteiinimäärää.

Melamiini on muoviteollisuuden raaka-aine. Siitä valmistetaan mm. valkotauluja (tauluja joihin piirretään väritusseilla), keittiövälineitä, liimaa. Aineen myrkyllisyydestä on erittäin vähän tietoa. Elimistöön joutuessaan se kuitenkin muuntuu kyromatsiiniksi, joka on kasvien tuhoamiseen käytetty myrkky. Kiina on maailman suurin melamiinin tuottaja.

Aamulehti tiesi kertoa 23.9.2008, että Kiinassa saastuneita maitotuotteita myynyt yhtiö (Sanlu-Group) tiesi asiasta kuukausia ennen kuin ilmoitti siitä viranomaisille. Sanlu-Group alkoi saada valituksia sairastuneista vauvoista joulukuussa 2007, mutta yhtiö alkoi testata maitoaan vasta heinäkuussa 2008. Paikallisviranomaisille asiasta kerrottiin elokuussa 2008. Hebein kaupungissa on suuri Sanlu-Groupin tehdas. Kaupungin varakuvernööri Yang Chongyong myönsi 17.9.2008 paikallisviranomaisten salailleen asiaa lähinnä Pekingin kesäolympialaisten takia. Tällaista kohu-uutista ei tahdottu päästää julkisuuteen olympialaisten ajaksi.

Aika kauheaa tietoa! Nyt olisi kyllä elintarviketeollisuuden korkea aika ottaa hattu kouraansa ja pyytää anteeksi ruoalla pelleilyään. Myös täällä Suomessa voitaisiin siirtyä tuottamaan oikeaa ruokaa ilman mitään vippaskonsteja ja lisäaineita. Onko liikaa vaadittu?

Finfood tiedotti 18.9.2008, että kiinalaista maitojauhetta ei tuoda Suomeen. Mutta 3.10.2008 mm. Aamulehti kirjoitti, että kiinalaisesta maitojauheesta valmistettuja elintarvikkeita löytyi Suomesta. Kiinalaiset Koala-keksit sekä White Rabbit -karkit on vedetty markkinoilta Suomessa, kertoo Evira. Tuotteista on Hollannissa löydetty liikaa melamiinia. Eviran mukaan tuotteita on ollut myynnissä muutamissa niin sanotuissa etnisissä kaupoissa ja karkkitukuissa eteläisessä Suomessa. Karkkeja ja keksejä oli tuotu Suomeen yhteensä alle sata kiloa. Evira kertoo, että tuotteet eivät aiheuta kuluttajille terveysvaaraa.

Lähteet: STT ja muut uutistoimistot, Aamulehti, Finfood, Wikipedia

Muitakin skandaaleja on ollut tarjolla terveysblogissani:

Kiinan maitoskandaali laajenee

Kauheaa tietoa ravitsemussuosituksistamme!

Laiton lääkekauppa huolen aiheena Ruotsissa

Laihdutuspillerin markkinoinnissa mukana tanskalaisprofessori

Väärennetyt lääkkeet riesana

Kevytmyrkyt eivät enää mene kaupaksi

**

Eilen Eläkeliiton Turun osaston luennolla sain kuuntelijat hymyilemään hyvin yksinkertaisella tavalla. Kerroin siitä miten kevyttuotteet ovat menettämässä suosiotaan. Rasvainen maito ja voi kelpaa yhä paremmin suomalaisille, kertoo mm. Kauppalehti. Iäkkäät kuulijani innostuivat ajatuksesta, että vanhat kunnon ruoan valmistusmenetelmät ja suomalainen perinneruoka tulevat taas kunniaan:

• paistetaan ruoka voissa
• voi maistuu leivän päällä
• juodaan aitoa täysrasvaista maitoa
• nälkä ja kilot lähtevät jos syödään vähemmän perunaa, pastaa ja riisiä
• lihasta ei tarvitse leikata ylimääräistä läskiä pois
• annetaan arvo ruoan oikealle maulle
• sanotaan "juu juureksille - ei eineksille"
• aivot toimivat paremmin kun saa syödä laaturuokaa
• välipalat veks' - kroppa terveeks'
• ei enää balsamoida äiti kakuilla ja leivoksilla
• syö niin, että nälkä lähtee
• sokeria ja hiilihydraatteja kannattaa pikkuisen varoa
• verisuonet eivät mene tukkoon rasvaista ruokaa syömällä
• lopetetaan margariinin syönti
• kananmunat eivät ole myrkkyä

Jos haluat kuulla Suomen räväkintä, kerettiläisintä ja rasakkaimpaa ravitsemusvalistusta, silloin tiedät osoitteen:

Christer Sundqvist

Parainen

christer.sundqvist@ravintokirja.fi

040-7529274

Tässä vielä otteita Kauppalehden jutusta:

Maitomarkkinoilta kuuluu kummia. Pitkään suosiossa olleiden vähärasvaisten maitotuotteiden menekki on kääntymässä laskuun. Tulosaluejohtaja Ari Siljander Valiolta kertoo, että suomalaiset kuluttajat haluavat aitoja maitomakuja rasvattomien tuotteiden sijasta. Hänen mukaansa normaalirasvaisten tuoteryhmien kasvanut suosio näkyy jo selvästi Ruotsissa.

– Siellä kevyttuotteiden määrä kauppojen hyllyillä vähenee jatkuvasti. Suomi näyttää seuraavan samaa suuntaa, hän uumoilee.

Esimerkiksi voita ja kermaa käytetään nyt enemmän kuin muutama vuosi sitten. Niitä käytetään ruokaan vähemmän kuin vastaavia kevyttuotteita. Normaalirasvaisen kerman ja voin käyttöä perustellaan kunnon vanhanajan maun tunteella.

Siljanderin mukaan kuluttajat hakevat ruoan valmistukseen yksinkertaisuutta ja luonnonläheisyyttä. Myös luomumaitotuotteiden suosio on pitänyt pintansa taloustilanteesta huolimatta.

Vähärasvaisia maitotuotteita on useasti arvosteltu niiden mauttomuudesta. Kevyttuotteet ovat olleet hyllyillä parhailla paikoilla ikään kuin tyrkyllä. Kaupan vastaus laajaan tuotevalikoimaan on ollut, että ne pitävät esillä niitä tuotteita, joita kuluttajat haluavat.

Ja otteita Kauppalehden keskustelusta:

Missä Puska. Äkkiä nyt varoittemaan rasvojen vaaroista : - ) Perunaa ja hiilaria vaan napaan, että ihmiset saavat insuliinit taivaisiin...
Maito maitona ja voi voina. Nyt alkavat ihmiset vihdoin ymmärtämään miksi isoäidin kolestroli ei piikannut ja aikuisiän diabetesta oli niin vähän vielä 30 vuotta sitten. Kevytmyrkyt joutavat romukoppaan..
Just vastikään joku väläytteli voin kieltämistä... huuhaa hommaa sanon mä. Kyllä luonnolliset maut kuten voi ja kerma ovat varmasti terveellisempiä kuin teolliset p****t. Semmoiset vie varmasti hautaan aikaisin!
Ihmetyttää vaan kun ei mistään saa kunnollista tutkimus tietoa rasvoista, hiilareista, lisäaineista jne. Aina joku epäilyttävä taho on rahoittanut tutkimuksen ja lopputuloksen luotettavuutta voi vain arvuutella. Omalla järjellä tässä holhous yhteiskunnassa pitää tulla toimeen...

Muuta luettavaa aiheesta:

Viisi minuuttia terveysvalistuksesta

Maitoa suoraan maatiloilta - vähemmän allergiaa ja astmaa!

Antakaa lapselle hänen jokapäiväinen rasvansa

Maitoa suoraan maatiloilta - vähemmän allergiaa ja astmaa!

*
Tätä kirjoitusta luetaan ja kommentoidaan vilkkaasti! Sano sinäkin mielipiteesi tilamaidosta, maidon pastöroinnista ja homogenoinnista!

Kirjoitettu alunperin 14.5.2007, merkittäviä muutoksia tekstiin tehty 27.6.2007, 29.7.2009 ja 7.1.2010

Suosittelen lämpimästi tilamaitoa!

Anonyymi haluaa 7.1.2010 lämpimästi suositella tilamaitoa muille. Hän ei ole vuosiin voinut käyttää maitoa mahaoireiden takia. Sama on koskenut hänen isäänsä ja veljeään, joilla on vielä paljon pahempi laktoosi-intoleranssi. Nyt jouluna saivat kuitenkin kokeilla tuoretta tilamaitoa, jota ottivat samalla mukaan useamman litran. Sitä sitten usean päivän aikana testattiin. Anonyymillä ei ilmennyt mitään oireita, isällä ja veljellä ainoastaan lieviä ilmavaivoja, mutta ei mitään muuta. Normaalisti tulivat siis maidosta todella kipeiksi, samoin Anonyymi sai vessassa rampata. Molemmat pitivät oiretta niin lievänä, että arvelivat siedättämisen olevan mahdollista. Tilamaidosta innostuneena etsitään nyt kovasti lähiseudun maitotilallisia, joilla on maidon suoramyyntiä. Vastoin monia harhaluuloja raakamaidon ostaminen suoraan tilalta omaan astiaan on sallittua, tosin kaikki tilalliset eivät maitoa suoramyy johtuen ylimääräisestä vaivasta. Tässä Suositellaan kuitenkin lämpimästi myös laktoosiongelmaisia kokeilemaan tilamaitoa. Kaiken lisäksi se maistuu taivaallisen hyvältä ja on kaupan maitoa edullisempaa! Oli se sitten pastörointi, homogenointi, rasvan poisto tai kaikki yhdessä, niin jotain selkeästi menee maidosta hukkaan käsittelyprosessissa. Vaikka laktoosia on saman verran kuin kaupan maidossa, niin jokin tilamaidosta tekee kuitenkin siedettävämpää.

Heinänuhattomia terveisiä!

Ex -nuhanenä kirjoittaa näin 29.7.2009: Muun muassa tämän blogin innoittamana innostuin kokeilemaan tilamaitoa (luomutilalta). Itselläni on heinänuha ja toivoisin lapsieni välttävän allergiat. Nyt on tilamaitoa juotu noin puoli vuotta. Olen melkoisen hämmästynyt, sillä 30 vuotta sairastamani heinänuha on tänä kesänä loistanut poissa olollaan! Ensimmäistä kertaa lähes 30 vuoteen en ole tarvinnut minkäänlaista lääkitystä heinänuhaan. Silmät eivät ole kutisseet, eikä nenä ole vuotanut edes heinäpeltojen läheisyydessä. Viime vuosina on Zyrteciä mennyt kymmeniä pillereitä kesässä, vaikka olen pyrkinyt minimoimaan niiden käytön ja ottanut vasta silloin kun oireita alkaa jo ilmaantua.

Kuvittelin tuon Christerin kirjoituksessa viitatun tutkimusten perusteella tilamaidon ehkäisevän heinänuhaa. En ajatellut, että tilamaito voisi myös parantaa heinänuhaa. 100% varma en voi olla, että juuri tuo maito minut paransi, mutta mitään muuta selittävää tekijää en ole ruokavaliostani tai elinympäristöstäni keksinyt. Toivottavasti tämä muutos on pysyvä.

Emeritusprofessori Kalle Maijalalta terveisiä!
Sain 27.6.2007 kirjeen professori Kaija Maijalalta. Hän puolustaa voimakkaasti maitorasvojen terveellisyyttä ja erityisesti maidon homogenointi on häntä kiinnostanut. Turhaan hän on yrittänyt kannustaa tekemään tieteellisiä kokeita homogenoinnin mahdollisten terveyshaittojen selvittämiseksi. Professori Maijala juo itse luomumaitoa (homogenoimatonta) ja päättää kirjeensä näin: "Maidon rasvan heittäminen tunkiolle merkitsisi koko maidontuotannon loppumista ja sen mukana märehtijöiden käytön vähenemistä. Maidossa on 400-500 erilaista rasvahappoa, joista vain muutama on todettu kolesterolia lisääväksi. Tyydytetyistä rasvahapoista mm. steariinihapon vaikutus on päinvastainen.

Valiolta terveisiä!
Sain tänään (6.6.2007) postia Valiolta. KIITOS! Olen perehtynyt tilamaitoa koskeviin tutkimusraportteihin ja viesti on aika selvä. Tilamaito (homogenoimaton ja pastöroimaton) on ylivertainen tuote verrattuna meijerin tuotantoprosessit läpikäyneeseen (homogenointi ja pastörisointi) maitotuotteeseen. Tilamaitoa voi mitä lämpimämmin suositella, mutta siihen liittyy terveysriskejä mm. sairauksia aiheuttavien bakteerien muodossa. Muidenkin epävarmuustekijöiden takia tilamaito ei tule ruokamarkettien valikoimiin. Ennakkoluulottomimmat terveysintoilijat voivat solmia ystävyyssuhteita maatiloille ja hakea sieltä sitä terveysjuomaansa.

Itse ydinkysymystä, eli maidon homogenoinnin mahdollisia terveysvaikutuksia, on yllättävän vähän tutkittu. Vuodelta 2003 löytyy Valion omia tutkimuksia maidon teollisen käsittelyn ravitsemuksellisista ja terveydellisistä vaikutuksista. Maidon homogenointia jatketaan (1960-luvulta lähtien) kuluttajien toivomuksesta. Homogenointi parantaa maidon aistittavaa laatua ja estää rasvan nousemista pintaan. Homogenointia käytetään maailmanlaajuisesti ja prosessi lienee sama kaikissa maissa (Näin tippuu pois erään keskustelijan arvio, että Ruotsissa homogenoidaan maito mahdollisesti eri tavalla). Valion raportin mukaan Ruotsissa homogenoidaan myös luomumaito. Sen sijaan Suomessa myytävä luomumaito on homogenoimatonta. Rasvaiset maitovalmisteet (tilamaito, 4,5%) saattavat sopia herkkävatsaisille ja laktoosi-intoleranteille rasvattomia maitoja paremmin siksi, että maidon sisältämä rasva hidastaa mahalaukun tyhjenemistä ja näin laktaasientsyymillä on enemmän aikaa vaikuttaa suoleen hitaammin saapuvaan maidon laktoosiin. Valio ei tutkimuksissaan löytänyt mitään eroja homogenoimattoman ja homogenoidun maidon siedossa, eikä missään muuallakaan ole tällaista tutkimusta julkaistu. Eläinkokeissa on löytynyt viitteitä immunologisista eroista maitolaatujen välillä (Poulsen et al, 1987), mutta ihmiskokeissa ei ole siis nähty mitään eroja. Sittemmin asian tutkiminen on päätetty lopettaa ja keskittyä todennäköisimpään eroon näiden maidonkäsittelyjen välillä: maidon bakteerikanta. Näin sanoo siis Valio! Keskustelu jatkukoon!

Maitotautia!

Päivääni on tänään (31.5.2007) ilahduttanut ja itseäni vihastuttanut tietokirjailija Tauno Tukkiselta ja hänen Raija -vaimoltaan saamani kriittinen puhelu. Iloiseksi tulin kun tämä veteraaniurheilua harrastava herrasmies Karjalohjalta ensin pyysi lupaa olla kriittinen. Tottakai tämän luvan hänelle myönsin. Siksi minä näitä kirjoituksiani internetissä julkaisen, että niitä kommentoidaan ja tarvittaessa ollaan rohkeasti eri mieltä. Niin tieteellisellä urallani olen oppinut toimimaan. Erityisesti minua kiinnostaa asiat, joita elintarvikepoliittisin syin pyritään julkisuudessa vaientamaan. Tämä asia kuuluu juuri tähän kategoriaan.

Minua ilahdutti maisteri Tukkisen ja hänen vaimonsa selkeä viesti suomalaisen maidon perimmäisestä ongelmasta, joka vaikuttaa siihen, että me Suomessa emme koskaan voi saada maidosta täyttä hyötyä. Vakuuttavalla tavalla minulle perin juurin selostettiin miten ongelmana juuri Suomessa on maidon homogenointi. Laajassa ja merkittävässä PARSIFALin tutkimuksessa (katso alla!) ei ole ollenkaan tutkittavia lapsia Suomesta. Tämä on aika yllättävää! Onhan maamme tunnettu maitoa hanakasti kuluttavasta väestöstään (ja allergioista ja astmasta kärsivistä lapsistaan!).

Maisteri Tauno Tukkinen kertoo puhelinkeskustelussa edelleen miten hän on turhaan yrittänyt oikaista sitä virheellistä käsitystä, että tilamaidon ongelmana Suomessa ei missään nimessä ole heikko hygienia vaan ongelmana on maidon homogenointi. Olen muuta kautta saanut tätä ajatusta tukevia viestejä, joita nyt pystyn yhdistämään tähän sanomaani. Minulle kertoo tätä maisteri Tukkisen asiaa tukien eräs oppinut nainen (joka ei halua nimeään julkisuuteen) hyvin merkittävän tiedon (jonka todenperäisyyttä en ollenkaan epäile): Suomalainen maito homogenoidaan mahdollisesti eri tavalla kuin esimerkiksi ruotsalainen maito. Rajan pinnassa asuvat pohjoisen ihmiset ovat panneet merkille, että joillekin ei suomalainen maito sovi laisinkaan, mutta heille saattaa kuitenkin ruotsalainen maito sopia! Syynä tähän olisi mahdollisesti maidon homogenointimenetelmän erilaisuus täällä Suomessa. Oli asia niin taikka näin, perimmäisenä ongelmana minäkin pidän tuota maidon homogenointia. Pitäisi antaa kerman nousta maidon pintaan luonnollisesti eikä missään nimessä rikkoa maidon proteiineja homogenoinnilla. Kokemusperäistä näyttöä homogenoidun maidon haitoista on runsaasti, mutta tieteellinen näyttö puuttuu. Lukekaa lisää tästä ongelmasta esimerkiksi erinomaisen kiinnostavilta Maitotauti -sivuilta!

Mistä syystä sitten olen itselleni vihainen? Minä pyrin tarkkuuteen ja kriittisyyteen näissä jutuissani. Nyt minua harmittaa vietävästi, että en alunperin huomannut tätä homogenointiasiaa PARSIFAL-tutkimuksesta kirjoittaessani ja luottaessani Finfoodin toimittamaan uutismateriaaliin aiheesta. Menin lankaan ihan kuten kaikki muutkin tiedotusvälineet Suomessa. Päästän näppäimistöltäni sellaisen käsityksen, että ylihygieenisyys olisi suuri ongelma Suomessa ja mahdollisesti aiheuttaisi näitä allergioita ja astmaa. Suuri ongelma on siis tämä maidon homogenointi. Maatiloilta suoraan ostettava maito on terveystuote vailla vertaa varsinkin jos se on homogenoimatonta!

Mitä mieltä olette maidon homogenoinnista?


Tässä vielä alkuperäinen kirjoitukseni, joka ei kuitenkaan liene täysin arvoton:

Maitoa suoraan maatiloilta hakeneet ovat kertoneet minulle miten terveellistä se on verrattuna kaupan maitoon. Nyt tilamaidosta löytyy tuoretta tutkimustietoa. Tilamaidon juominen saattaa ehkäistä allergioita ja astmaa. Pastöroimatonta tilamaitoa säännöllisesti juoneilla lapsilla oli 58 prosenttia vähemmän ruoka-allergioita kuin muilla. Heillä oli lisäksi 26 prosenttia muita pienempi astmariski ja 33 prosenttia pienempi riski saada heinänuha. Keitetyn tai keittämättömän maidon välillä ei ollut eroja. Tutkimukseen (PARSIFAL) osallistui lähes 15 000 maatiloilla asuvaa lasta, jotka olivat iältään 5-13-vuoden ikäisiä. Tutkimus toteutettiin Itävallassa, Saksassa, Hollannissa, Ruotsissa ja Sveitsissä.

Pastörointi on lämpökäsittely, jossa maidosta tuhotaan mahdolliset tautia aiheuttavat bakteerit. Suomessa kaikki kaupassa myytävä maito on pastöroitava. Paljon on puhuttu siitä, että nykyajan ylihygieenisyys on yksi syy allergioiden yleistymiseen. "Tutkimustulos on siinä mielessä looginen", Maito ja Terveys ry:n ravitsemusasiantuntija Taina Luova kommentoi. Vaikka maito on Luovan mukaan toki luonnollisimmillaan käsittelemättömänä, riskit ovat liian suuret, että tilamaitoa voisi olla kaikkien saatavilla.

Tutkimuksen tekijät varoittavatkin raakamaidon juonnista ennen kuin lisätutkimuksia tehdään. Tilamaito voi heidän mukaansa sisältää muun muassa salmonella- ja E coli -bakteereja. "Suomessa maidon tuotantohygienia on kuitenkin hyvällä mallilla", Luova toteaa.

Ravitsemuskatsauksen mukaan pastöroimatonta tilamaitoa juodaan Suomessa edelleen 3,5 litraa henkilöä kohden vuodessa. Käsittelemättömän tilamaidon rasvaprosentti on 4,5%

Marco Waser et al (2007): Our results indicate that consumption of farm milk may offer protection against asthma and allergy. A deepened understanding of the relevant protective components of farm milk and a better insight into the biological mechanisms underlying this association are warranted as a basis for the development of a safe product for prevention.

Lähteet: Finfoodin uutiskirje 14.5.2007, Clinical and Experimental Allergy, 37: 661-670, 2007

Tästä voit lukea muita maitokirjoituksiani:

Antakaa lapselle hänen jokapäiväinen rasvansa

Ruotsin maajussit pysyvät terveinä maitorasvoilla

Maitoa on osattu juoda muuallakin kuin Suomessa

Maito on hyödyllistä urheilijan lihaksille

Antakaa lapselle hänen jokapäiväinen rasvansa

**

Tätä 3.11.2009 kirjoitettua uutista kommentoidaan ahkerasti ja asiantuntevasti. Muissakin viestimissä on asiaa käsitelty, mutta pyynnöstäni huolimatta eivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, eikä myöskään Suomen Akatemian Terveyden yksikkö halua asiaa kommentoida. Tässä aluksi yhteenveto keskustelusta (päivitys 5.11.2009 klo 15:00).

Heikki Rassi uskoo talonpojan tappolinjan ajautuvan nyt karille. Toivottavasti THL:ssakin huomataan tämän ruotsalaistutkimuksen sanoma. Tutkimus tulee kreivin aikaan. Sami Uusitalo uskoo, että uutinen huomataan THL:ssä, mutta siihen reagoidaan mahdollisesti vaikenemalla ja tutkimusta vähättelemällä. Diplomi-insinööri Uusitalo muistuttaa mielipidekirjoituksestaan Kaleva -lehdessä missä hän väitti, että rasvojen demonisointi, esim. maidon rasvaprosentin alentaminen kaksi kertaa 1980-luvun alussa osuu hyvin lihavuusepidemian alkamisajankohtaan. Näin eritoten lasten kohdalla. Täsmälleen sama ajankohta on murroskohta kansan keskimääräisessä rasvan saannissa. Väitteet ovat hyvin linjassa tämän tutkimuksen kanssa! Toisaalta, mitäpä väliä sillä kuka on oikeassa, kunhan vain lihavien lasten kiduttaminen lopetetaan ja heille annetaan edes joskus täyteläinen ateria esimerkiksi lihapullien ja kermakastikkeen muodossa ruusukaalilla rikastettuna. Tuula (Karstulasta) väittää Sami Uusitalon osuneen kommentillaan naulankantaan - taas kerran tässä blogissa! Ihan sydäntä riipaisee, kun ajattelee, että terveellisemmän ruoan sijaan on erilaiset "sössityt" kevyet ruokakermat, kevytmaidot ja kevytlevitteet pöydässä. Ja moni vanhempi tosiaan uskoo näin tehdessään tarjoavansa oikeaoppista ja terveellistä ruokaa, ja ajattelevansa ja toteuttavansa lapsensa parasta! Ironista, että kaiken yltäkylläisyyden keskellä täällä kotosuomessakin lapset kärsivät eräässä mielessä ikäänkuin nälänhätää! Eikä Tuula halua tällä lausumalla rienata oikeasti nälänhätää kärsiviä. Meillä kun olisi mahdollisuus valita myös toisin! Ja monesti se olisi vielä rahallisesti halvempi vaihtoehto. "Tuunaamalla" perusruoan elintarviketeollisuus parantaa vain katteitaan.

Heikki Rassi kertoo Robert Atkinsin aikanaan sanoneen ns. Framinghamin sydäntutkimuksesta: "Itse asiassa tutkimuksen alkuperäinen johtaja William Castelli paljasti vuonna 1992 sisäpiirin version Framinghamin tutkimuksesta – hän totesi, että juuri ne tutkimuksen osanottajat, joiden seerumin kolesteroli oli alhaisin, söivät eniten tyydyttyneitä rasvoja ja saivat ruoastaan kolesterolia ja energiaa." Tähän tutkimukseen perustuen on Suomessakin laadittu taulukko jolla ennustetaan prosenteissa kuolla sydänkohtaukseen 10 vuoden aikana. Rassilla on esim. tuo mahdollisuus 5 prosenttia. Hän on nyt 66-vuotias ja yrittää siis 95-prosenttisesti selvitä hengissä ja kuolla muulla tavalla kuin sydänkohtaukseen. Westie -nimerkki pohtii maitorasvapolitiikkaa: "Sydänsairauksien vähenemisen taustalla pidetään ymmärtääkseni tyydyttyneen, erityisesti voin, käytön vähenemistä 1970-80-luvulla. Maitorasvan käytön kieltämistä perustellaan sydänsairauksien ehkäisyllä. Ihan ok; näinhän tilanne olisi voinut olla, mutta oliko se sittenkään. Bostonin yliopiston (Harvard Medical School) johdolla on Framinghamin kaupungissa käynnissä jo vuosikymmeniä kestänyt massiivinen tutkimus, jossa on paneuduttu myös rasva-asiaan. Vuonna 1996 julkaistun tutkimuksen tulosten mukaan voin vaihtaminen margariiniin LISÄSI sydänsairauksia kun taas voin käytön ja sydänsairauksien välille ei löydetty yhteyttä. Siis täysin päinvastainen tulos kuin Suomessa ajateltiin. Suomessa (kuten muuallakin länsimaissa) sydänkuolemat vähenivät samaan aikaan ja samalla täällä maidossa siirryttiin (kehotettiin siirtymään) vähärasvaisempaan ja voin käyttö väheni. Korrelaatiota pidettiin selvänä ja sen ajateltiin olevan todiste myös kausaliteetista. Tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa se tosiasia eli tehty havainto, että PK-projektin interventioalueella sydänkuolemat alenivat kontrollialuetta hitaammin! Eli Harvardin tutkimuksissa ongelmalliseksi osoittautuneen margariinin lisääminen saattoi hidastaa muuten hyvin parantuvaa sydänkuolleisuus tilannetta. Framinghamin tuloksiin pohjautuvilla tutkimuksilla olisi ehkä voitu selvittää PK-projektin pettymystä aiheuttaneet tulokset. Edellä mainitussa tutkimuksessa margariinin haitallisuuden takana pidettiin vedyttämällä kovetettujen rasvahappojen transrasvahappoja. Myös Suomessa myyty ja ihmisille terveellisenä markkinoitu (P.P:n toimesta) margariini valmistettiin samalla tapaa. 'Mutta eihän margariinissa ole enää transrasvoja. Ongelma on hoidettu.' on tavallinen vastaus, jos ottaa asian esille keskusteluissa. Ihan hyvä, näin voikin olla. Margariinin valmistus on muuttunut, mutta entäs sitten se maitorasva? Eikö tässä tapahtumakulussa ole hyvinkin mahdollista että esim. lapsilta on täysin turhaan otettu heidän terveyttään ja tasapainoista kasvua edistävä monipuolinen ravintoaineseos pois? Lasten ja nuorten maailman nopeiten yleistyvä tyypin 1 diabetes saattaa olla se hinta mikä tästä 'harharetkestä' on maksettu muiden ongelmien ohella."

Rasva -nimimerkillä kirjoittava muistuttaa: "Näillä tutkimuksilla kannattaa aina pommittaa mahdollisimman monia politiikkoja, ministereitä ja toimittajia (MOT, YLE muut ym.). Christer Sundqvist muistuttaa, että tieto tästä uutisesta meni välittömästi laajalle tiede- ja mediayhteisölle. Mahdollisesti Aamulehti julkaisi 5.11.2009 kirjoituksensa "Ällistyttävä tutkimustulos - Rasvaton maito tekee lapsista lihavia" ilmoitukseni innoittamana. Risto sanoi: "Tämä juttu ylitti uutiskynnyksen myös Suomessa. Tästä asiasta on kirjoittanut ainakin Aamulehti ja Tiede-lehti. Tästä veteraaniurheilijan blogista saimme tietenkin uutisen paljon aikaisemmin ja vilkkaan keskustelun kera. Minä pidän tätä Krisun veteraaniurheilijablogia erittäin merkittävänä terveystiedon välittäjänä. Krisun jutut ovat perusteellisia ja hyvin kirjoitettuja. Päivittäin täällä tulee käytyä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta en ole tähän uutiseen huomannut tulleen minkäänlaista kommenttia vielä ainakaan. Ehkä ei tulekaan. Onhan uutinen täysin ristiriidassa laitoksen harjoittaman terveyspolitiikan kanssa."

Raffe uskoo myös siihen, etteivät kovat rasvat ole sinänsä haitallisia. Tutkimus pikemminkin vahvistaa hänen uskoaan siihen, että suomalaisessa väestössä kovat rasvat aiheuttavat riskin verisuonisairauksille geneettisen eron (apoE4-reseptorin yleisyyden) vuoksi. Hän kehottaa kuitenkin pistämään jäitä hattuun:

1) tutkittu populaatio oli varsin pieni
2) korrelaatio ja syy-yhteys ovat kaksi eri asiaa; se että pienempi BMI korreloi täysmaidon käyttöön ei tarkoita (välttämättä) sitä, että täysmaito olisi ilmiön taustalla (jäätelön kulutus kuukausittain korreloi voimakkaasti hukkumiskuolemien määrään, mutta suoraa syy-yhteyttä näillä ei ole, vaan niillä on yhteinen muu selittäjä, sulat vedet ja lämpimät ilmat). Tähän Sami Uusitalo sanoo: "Nerokasta. Korrelaatio ei todellakaan ole sama kuin kausaliteetti. Tosin kausaliteettiinkin päästäisiin käsiksi, jos haluja olisi. Niin kauan kuin haluja ei ole, lapset kärsivät. Muistakaa tämä korrelaatio vs. kausaliteetti myös niiden tutkimusten osalla, jotka puoltavat suurta hiilihydraattikuormaa. Nyt ollaan lihavuusepidemian syiden ytimessä. Rasvojen demonisointi yhdessä tärkkelystuputuksen kanssa on ollut monelle ylipainoiselle kohtalokasta. Suurimpina kärsijöinä ovat olleet lapset." Terveystieteiden maisteri Anssi Manninen muistuttaa: "Miten vanhat ravitsemusmantrat tuppaavat juuri perustumaan korrelaatioihin? Muuttuvatko ne silloin taianomaisesti syy-yhteyksiksi? Eli kriittistä ajettelua molempiin suuntiin." Raffe sanoi: "Joo, ajattelin itsekin kommentoida tuota 'ravitsemusmantraa' eli sitä, että pääosa suosituksista perustuu väestötutkimuksiin, joissa syy-yhteyttä ei ole todistettu vaan havaitaan korrelaatio (jota ehkä vahvistaa muulla tavalla saatu teoreettinen tieto patologisesta prosessista, esimerkiksi solutason tutkimus tms.). Siis metsään voidaan mennä ja pahasti. Esimerkiksi runsaan suolan yhteys verenpaineeseen on tällainen 'fakta', samoin nuo rasva-asiat tietenkin. Nekin sisältävät samanlaisen riskin korrelaation virhetulkinnasta. Tätähän voidaan vähentää sekoittavien tekijöiden analysoimisella jota noissa on tehty, mutta kuitenkin riski virhetulkinnasta säilyy. Mutta jos väestötutkimuksia kovin kritisoi, niin silloin ei tule omien käsityksien vahvistamiseksi syyllistyä samaan 'mantrojen' hokemiseen. Usein törmää esimerkiksi siihen väitteeseen, että lihavuuden lisääntyminen johtuu hiilihydraateista, koska niiden runsaantunut käyttö ravinnossa ajoittui samaan aikaan lihavuuden epidemianomaisen lisääntymisen kanssa. Kyse on samanlaisesta korrelaatiosta, joka ei ITSESSÄÄN todista syy-yhteyttä. Jotta kantani tulisi nyt selväksi: olen vakuuttunut, että syömme liikaa hiilihydraatteja ja että se on merkittävin lihavuutta aiheuttava tekijä, mutta sen todistaminen oikeaksi on aivan yhtä vaikeaa kuin on kovien rasvojen epäterveellisyyden todistaminen vääräksi tai toisinpäin. Tutkimustulos johon tämä keskustelu liittyy on siis ehkä arvokas viite ja oikeuttaa lisätutkimuksiin, mutta sillä itsessään ei ole todistusvoimaa kuin korrelaation suhteen."
3) tutkimuksessa täysmaitoa kuluttavat olivat useammin etniseltä taustaltaan muita kuin ruotsalaisia. On perusteltua pohtia onko selittäjänä esimerkiksi geneettinen ero populaatioiden välillä. Jostain syystä tätä ei oltu tehty tai ainakaan raportoitu (luultavasti siksi, että pienten osajoukkojen kohdalla tilastollista merkittävyyttä ei voisi olettaa olevankaan). Sami Uusitalo kommentoi tätä: "Kiinalaiset ja thaimaalaiset rupeavat lihomaan kun siirtyvät muodikkaasti länsimaiseen mysli ja rasvaton maito linjalle sen sijaan, että käyttäisivät sen rasvan mitä elimistö pyytää. Kriittisesti voi tarkastella mitä vain. Erityisen vaikeaa se on silloin kun pitäisi kyseenalaistaa omat ajatuksensa. Christer on näyttänyt esimerkkiä kuinka omiakin mielipiteitä voi tarkastella kriittisesti." Perennan mielestä etnisen taustan merkitys olisi syytä tutkia tarkkaan. Perenna ei usko geenieroihin vaan kulttuurieroihin; kun koko elämäntapa ja ruokailukulttuuri kokonaisuudessaan on erilainen, on lopputulos erilainen eikä se johtuisi mistään yhdestä ravintoaineesta.
4) tämän tuloksen sisältävä tutkimus oli väitöskirjassa ainoa, jota ei ole julkaistu vertaisarvioidussa lehdessä, vaan se on käsikirjoituksen tasolla. Sitä on arvioitu väitöstilaisuudessa ja todennäköisesti puututtu juuri yllämainitsemiini seikkoihin, saa nähdä sitten missä muodossa ilmestyy, jos ilmestyy

Usein blogissani kommentoiva Perenna pitää Raffen analyysiä juuri sellaisena, mikä lisää vakuuttavuutta: yrittää löytää heikkouksia sen sijaan että jättää ne huomiotta ja valikoi vain itselle mieluisat seikat. Jos tutkimustulos pitää kutinsa heikkouksista huolimatta, on tulos jo sangen vakuuttava. Selvitettiinkö tutkimuksessa välipaloja ja non-stop-mussutusta, mikä on länsimaiselle lapselle niin kovin tavallista? Jos syö vain aterialla, on helpompi pysyä normaalipainossa tarvitsematta tyytyä "rasvattomiin kemianteollisuuden tuottamiin ruoankorvikkeisiin".


Tässä tämä alkuperäinen uutiseni:

Sahlgrenska Akademin ravitsemusterapeutti ja tutkija Susanne Eriksson on saanut valmiiksi väitöskirjansa. Tulokset ovat mielenkiintoisia. Pyydän lukijaa hetkeksi heittämään ennakkoluulonsa syrjään ja ottamaan vastaan tärkeän lapsia koskevan tiedon:

Lapsi joka usein nauttii täysrasvaista maitoa on hoikempi!

Väitöskirjassaan "Studier över kostvanor, bentäthet och metabola markörer hos friska 8-åringar i en svensk storstadspopulation" (Tutkimus terveiden 8-vuotisten kaupunkilaislasten ravitsemustottumuksista, luuntiheydestä ja aineenvaihdunnallisista tekijöistä) Susanne Eriksson kertoo ensin kovin tutun tarinan: Lapset ovat yhä lihavampia. Tämä ei ole pelkästään Ruotsia (tai Suomea) koskeva havainto. Koko maailmassa on yhä enemmän ylipainoisia lapsia ja aikuisia. Lapsuusiän ylipaino ennustaa lihavuutta myös aikuisiässä. Ruotsissa lasten ylipaino koskettaa kaikkia kansanryhmiä. Ei ole väliä kuuluuko lapsi vähän tai paljon koulutusta saaneiden perheisiin.

Susanne Erikssonin tutkimus sai alkunsa nelivuotiaiden terveiden lasten pilottitutkimuksesta. Eriksson havaitsi, että tämän ikäisissä lapsissa oli sukupuolesta johtuvia eroja aineenvaihdunnallisissa (metabolisissa) tekijöissä ja siinä miten nämä tekijät heijastuivat heidän kokoonsa ja ravitsemukseensa. Tästä Eriksson sai kimmokkeen seurata näitä lapsia kahdeksan vuoden ikään saakka. Hän tutki 118 terveen 8 -vuotiaan lapsen kehonkoostumuksen, luiden tiheyden ja tarkasteli miten erilaiset aineenvaihdunnalliset tekijät näkyivät lasten ravitsemustottumuksissa, fyysisessä aktiivisuudessa ja sosioekonomisissa muuttujissa.

Lasten ravitsemusta tutkittiin 24 tunnin ruokakyselyllä ja seurattiin lasten ruokailurytmiä. Tutkimukseen osallistuneista lapsista 17 prosenttia oli ylipainoisia. Lapsissa löytyi eroja. Lapsilla oli hyvinkin erilaisesti käyttäytyvä verensokeri, ns. HOMA -indeksi (mittaa insuliiniresistenssiä) vaihteli kovasti ja leptiini -hormonin määrä ennusti parhaiten ylipainoa. Peräti 62 prosentilla lapsista todettiin alhaiset D-vitamiinin tasot veressä (vähemmän kuin 75 nmol/l>

Neljän vuoden tarkkailujakson aikana ravitsemustottumukset eivät muuttuneet. Tämä tarkoittaisi sitä, että ravitsemustottumukset vakiintuvat lapselle jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Kerran tai useammin viikossa rasvaista kalaa syöneillä lapsilla oli enemmän omega-3-rasvahappoja veressä ja heidän omega-6/omega-3 -rasvahappojensa suhde oli pienempi kuin vähemmän kalaa syövillä.

Tyydyttyneen eläinrasvan saannin suhteen löytyi mielenkiintoinen yksityiskohta: Mitä enemmän lapset söivät eläinrasvaa sitä hoikempia lapset olivat! Täysmaitoa juoneilla lapsilla oli säännönmukaisesti alhaisempi painoindeksi (BMI) kuin lapsilla jotka eivät juoneet maitoa lainkaan, hyvin harvoin tai nauttivat maidon rasvattomana. Yliopiston tiedotteessa Susanne Erikssonilta kysytään hänen käsitystään siitä miksi juuri eläinrasva ja täysmaito antoi niin hyviä tuloksia lapsissa. Hän myöntää, että havainto on kiinnostava, mutta hänellä ei ole tähän asiaan tarkkaa selitystä. Hän pitää mahdollisena, että lapsi joka innostuu juomaan täysmaitoa, muutenkin syö terveellisemmin kuin rasvatonta maitoa tai ei maitoa laisinkaan nauttiva lapsi. Mahdollista on myös, että täysmaitoa juova lapsi ei niin herkästi sorru juomaan virvoitusjuomia kuin sellainen lapsi joka tyytyy vähemmän rasvaa sisältävään maitoon. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia enemmän rasvaa nauttineet lapset olivat ylipäätänsä hoikempia kuin rasvaa vähän nauttineet lapset.

Lasten virvoitusjuomien ja hedelmämehujen käyttöön vaikutti aikuisten koulutustaso ja lasten maidon juontiin vaikutti eniten äidin panostus asiaan. Muita eroja sosioekonomisissa tekijöissä ei havaittu.

Kaikilla pojilla ja ylipainoisilla lapsilla oli tiheämmät ja vahvemmat luut koko kehossa sekä lantion seudulla verrattuna tyttöihin ja normaalipainoisiin lapsiin. Tytöillä sen sijaan oli enemmän luumassaa lannerangan seutuvilla.

Lapset liikkuivat paljon. Peräti 81 prosenttia lapsista liikkui aktiivisesti vapaa-aikana ja tämä näkyi myös luun tiheydessä. Mitä enemmän liikuntaa sitä enemmän luumassaa sekä pojilla että tytöillä. Veren rasvahapoissa ei ollut sukupuolesta johtuvia eroja, mutta mielenkiintoisena havaintona voidaan pitää veren rasvahappojen ja luuntiheyden välistä yhteyttä.

Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että 8 -vuotisista lapsista 17 prosenttia on ylipainoisia. Ylipainon hyvänä mittarina oli painoindeksi ja leptiinitasot. Tutkija suosittelee kulutusmaidon juomista mahdollisimman rasvaisena, sillä näin lapset pysyvät hoikempina. Lasten kannattaa syödä rasvaista kalaa.

Voitte ladata väitöskirjan tästä.

Kommentteja saa tulla!

Lisää kirjoituksiani maitorasvoista:

Ruotsin maajussit pysyvät terveinä maitorasvoilla

Maitoa suoraan maatiloilta - vähemmän allergiaa ja astmaa!

Maito on hyödyllistä urheilijan lihaksille

Maitorasvan haitallisuus - kummallinen uskomus