**
Kirjoitettu 25.3.2009. Päivitys 26.3.2009. Tsiikaa tämän kirjoituksen reipasta kommentointia!
Terveysvalistus ei välttämättä kohtaa valistuksen tarpeessa olevia. Tämä näkyy esimerkiksi minun vaatimattomassa valistustyössäni, että laihdutusluennoille ei välttämättä hakeudu pullukoita suurin määrin, vaan valistusta ovat kuuntelemassa lähes normaalipainoiset ihmiset. Lääkärit ja kollegat kertovat samoista havainnoista. Toivon tietenkin aina voivani puhua otolliselle kohderyhmälle.
Terveysasiat ovat mutkikkaita ja varsin hankalaa on opastaa ihmisiä oikean ja terveellisen ravitsemuksen pariin. Joku välttää kasvirasvoja, tykkää maitorasvoista ja rasvaisista pihveistä, käyttää niitä runsaasti ja elää pitkän ja terveen elämän. Mikä minä olen tästä häntä kasvirasvojen ja kevyempien ratkaisujen pariin houkuttelemaan? Näyttöä on siitä, että jotkut hyötyvät ravintorasvojen maltillisesta ja monipuolisesta lisäämisestä. Pohjois-Karjala-projektin valistusviesti ravintorasvojen osalta on niin syvällä alitajunnassamme, että päinvastaisten ajatuskuvioiden esittämistä pidetään epäsopivana. Väitetään, että jotkut saavat maitorasvojen ja eläinrasvojen vähäisestäkin käytöstä aikaiseksi korkean kolesterolin ja mahdollisesti kuolla kupsahtavat ennen aikojaan. Jos nyt korkeaan kolesteroliin voi kuolla. Siitäkin kiistellään kuten monesta muusta terveystekijästä.
Tällä hetkellä julistetaan mediassa taas sota punaista lihaa vastaan. Jäitä taitaa olla hyvä pistää hattuun! Tilastoja tutkimalla on mukamas selvitetty, että punaista lihaa paljon syövät kuolevat aikaisemmin kuin valkoista lihaa syövät. Rohkenen epäillä moisia rohkeita väitteitä. En minä olisi niin varma asiasta, että punainen tappaa. Joillekin ihmisille saattaa punainen liha tuoda terveyden avaimet. Varsinkin urheilijat hyötynevät punaisen lihan syönnistä.
Terveyttä lienee parasta pitää yllä lopettamalla tupakointi, juomalla hyvin vähäisiä määriä alkoholia, liikkumalla säännöllisesti, välttämällä stressiä, nauttimalla riittävästi puhdasta vettä ja huolehtimalla siitä, että syö monipuolisesti ruokaa niin paljon kuin tuntuu hyvältä. Jos ylipainoa on kertynyt runsaasti lienee hyvä pyrkiä laihduttamaan. Tämän toteuttamiseksi löytyy tavattoman suuri määrä erilaisia laihdutusdieettejä, jotka joko toimivat tai sitten eivät. Vaikeutena on säilyttää saavutettu laihdutustulos. Omien asiakkaitteni ja ystävieni havainnot ja käyttökokemukset puhuvat sen puolesta, että liikkumalla tosi paljon voi pysyä hoikkana. Hyviä tuloksia on myös saatu vähäisemmällä hiilihydraattien nauttimisella (Hys hys –dieetti).
Ihmisten terveyttä tutkivan tiedeyhteisön olisi hyvä pitäytyä sellaisessa strategiassa, että etsitään terveyttä ikään kuin hakisimme valkoista lumikkoa lumen seasta, emmekä sitä millään löydä. Ehkä sitä lumikkoa ei edes ole olemassa, mutta jatketaan etsimistä.
Huonommin käy jos tiedemies etsittyään valkoista lumikkoa lumen seasta, kuvittelee löytäneensä sen ja rakentaa koko johtajuutensa sen varaan, että hän on ehkä löytänyt vikkelän lumikon lumen seasta.
Etsikäämme avoimin mielin terveyttä edistäviä seikkoja. Toivokaamme ettemme juutu jonkun yksittäisen selitysmallin varaan. Elämässä mukavampaa on se matkalla olo. Tulee sitten missä elämän hankkeessa tahansa perille, niin siihen se ilo tahtoo loppua. Perillä oleminen on tylsää. Terveysasioissa on hyvä olla matkalla koko ajan ja matkaraportit kannattaa kirjoittaa aika yleiseen sävyyn.
Tässä Viisi minuuttia -sarjassani on aiemmin ilmestynyt nämä kirjoitukset:
Viisi minuuttia -sarja (21)
- ...aikuisten aivovammoista
- ...avokadosta
- ...korkeasta verenpaineesta
- ...laihdutusvalmisteista
- ...lantusta
- ...liikkujan ravinnosta
- ...metabolisesta oireyhtymästä
- ...migreenistä
- ...nauriista
- ...parsasta
- ...piilorasvasta
- ...rasvamaksasta
- ...ravintorasvoista
- ...ravintovalistuksesta
- ...ruokavaliosta
- ...syömisen säätelystä
- ...terveellisistä rasvoista
- ...urheilijan lihaksista
- ...virvoitusjuomista
- ...voista
- ...väsymyksestä
Uskomattoman hyvä ja viisas kirjoitus! En tiedä pystyykö kukaan muu nettiin (blogit, foorumit) kirjoitteleva sanomaan näin järkevästi. Tässä yhdistyy sekä käytännöllinen että teoreettinen ajattelu, sekä sopiva vaatimattomuus.
VastaaPoistaRavitsemustutkimuksessa tehdään tilastoja sellaisista asioista, joita ei voi mitata. Siitä huolimatta tutkimusten tulkitsijat ilmoittavat tietävänsä tietyn dieetin (VRN, VHH, kasvissyönti) vaikutuksen esim. sydäntautiin tai syöpään tms. En ole keksinyt, mitä järkeä sellaisessa on.
VastaaPoistaYmmärrän kyllä tilastojen tekemisen sellaisista asioista, joita voi mitata. Esimerkkinä tällaisesta olisi varmaankin erilaisten mitattavissa olevien veressä vilistävien hitusten (LDL, VLDL, HDL, ja ties mitkä) yhteyden tietyssä paikassa kulkevan verisuonen tukkeutumiseen. Toinen voisi olla vaikka verenpaineen (mitatun!) yhteys sydänkohtaukseen. Esimerkkejä on varmasti lukemattomia. Sitten vielä aina kaivataan jokin uskottava selitys syystä ja seurauksesta.
Tietääkseni on mahdollista mitata joidenkin syötyjen ruoka-aineiden määrä elimistöstä. Kuitenkaan tietääkseni ei voi mittaamalla päätellä, mitä dieettiä henkilö on noudattanut, ja ennen kaikkea mitä ruoka-aineita henkilö on syönyt ja kuinka paljon. Sen vuoksi ravintotutkimukset tehdäänkin siten, että osallistujat itse kirjoittavat lapulle mitä ovat syöneet. Mielestäni tämä on aivan sattumanvaraista toimintaa. Näin voidaan takuulla kerätä suuri määrä tietoa, mutta mitä hyötyä siitä lopulta? Tässäkö on perimmäinen syy siihen, miksi VHH- ja VRN-leiriläiset pystyvät väittelemään ajankohtaisista tutkimuksista loputtomasti päätymättä mihinkään?
Jos tutkimuksiin osallistujat suljettaisiin kammioon, ja heille syötetyt suupalat kirjattaisiin huolellisesti, tilanne voisi olla jo lähellä mittaamista...
Nykyään syön punaista lihaa enemmän kuin 2-3 vuotta sitten. Tuolloin painoni vaihteli 111 kg - 117 kg välillä. Nyt painoni on 95 - 97 kg. Syön myös enemmän tyydyttynyttä rasvaa ja kolesterolia kuin ennen. Tosin myös enemmän vihanneksia.
VastaaPoistaKummassakohan olotilassa olen terveempi ja ennenaikaisen vakavan sairastumisen tai kuoleman riski on pienempi ?
Voisikohan vaikka Pekka Puska antaa arvionsa ?
Kiitos superToivo rohkaisevista sanoistasi koskien vaatimatonta kirjoitustani. Olet ihan oikeassa ravitsemustutkimuksissa käytettyjen vaikeiden mittareiden suhteen.
VastaaPoistaSami Uusitalo on löytänyt hänelle ilmeisen hyvin sopivan ravitsemusratkaisun. Hienoa!
(ok... tarkoitin sanoa että mittaamalla voi päätellä jonkinlaisella tarkkuudella vain muutamien ravintoaineiden ollessa kyseessä, kuinka paljon niitä on syöty)
VastaaPoistaIhmisten terveyttä ja ravitsemusta koskevat asiat ovat tosi monimutkaisia. On vaikea löytää jotain yksittäisiä terveystekijöitä, joka meille kaikille olisivat joko hyödyksi tai vahingoksi.
Tämä on hyvä muistutus. Onkohan ihmisessä jokin taipumus ja halu uskoa asioiden yksiselitteisyyteen ja suoraviivaisuuteen? Esimerkkinä itse uskon rypsiöljyn olevan yleisesti epäterveellistä vain sen perusteella, että jotkut ovat hyvin asian perustelleet.
Onkohan muuten mitään keinoa saada elimistöstä selville syödyn monityydyttymättömän (kasvirasvan)
määrä? Jos kyllä, niin sittenhän aiheesta on varmaan jo jokin kunnon tutkimuskin tehty.
Suomen akatemiassa käydyssä keskustelutilaisuudessa Professori Matti Uusitupa suhtautui varsin ylimielisesti minuun ja käsitykseeni siitä mistä syistä olin lihonut ja laihtunut.
VastaaPoistaHän antoi esimerkin oivasta ateriasta lukuisien todistajien läsnäollessa. Ateria sisälsi, kalan, omenan, kasvisöljyn ja leivän.
Otin finelin sivuilta jokaista em. ruoka-ainetta keski-kokoisen annoksen (finelin mukaan) ja laskin hiilihydraattien osuuden kokonaisenergiasta.
Esimerkki kuvastaa hyvin kuinka pihalla johtavat asiantuntijamme ovat käytännön ruoka-aineiden sisältämistä energiajakaumista yms.
Niin, ja Matti. Minulla on tapana laskea oikein. Umpiossa elävä professori tuomitsi energia laskelmani vääriksi pikaisella vilkauksella Suomen akatemiassa. Mielestäni vähänkään lahjakas ihminen muistaisi ulkoa tavanomaisten ruoka-aineiden energiamäärät massaa kohden ja osaisi laskea päässään arvion tietyn massan sisältävästä energiasta. Matti Uusitupa ei osaa.
Kaikessa hiljaisuudessa Matti kannattaakin verrattain tiukkoja vhh-aterioita:
Kirjolihifilee kylmäsavustettu 120g
Rypsiöljy 25 g
Ruisleipä 35 g
Omena kuorittu 100g
Energiaa em. ruoka-aineissa:
120g * 174kCal/100g = 208,8 kCal
25g * 884kCal/100g = 221 kCal
35g * 205kCal/100g = 71,75 kCal
100g * 37kCal/100g = 37 kCal
Yhteensä 538,55 kCal
Imeytyvää hiilihydraattia em. ruoka-aineissa:
35g * 40,7g/100g = 14,245g (leipä)
8,3 g (0mena)
Yhteensä: 22,545g
josta energiaa 22,545g * 4kCal/g = 90,18kCal
Hiilihydraattien osuus kokonaisenergiasta:
90,18kCal/538,55kCal = 0,1674 eli 16,7 % kokonaisenergiasta tulee hiilareista.
Muistan hyvin tuon tilanteen Suomen Akatemiassa, Sami Uusitalo. Täytyy myöntää, että en itse oivaltanut miten *hienosti* professori Matti Uusitupa tuki tilaisuudessa hiilihydraattitietoisuutta. Senhän me toki kaikki huomasimme miten ylimielisesti professori Uusitupa suhtautui tilaisuuteen ja matematiikka ei todellakaan ollut hänen vahva lajinsa. Lisäksi, kun muut olivat valmistelleet huolellisesti oman puheenvuoronsa, hän veti esiin jonkun aiemman kongressiesitelmän, joka aika vähän liittyi itse aiheeseen. Professori Uusitupa oli ainoa, joka jyrkästi vastusti minkäänlaisia muutoksia valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksiin.
VastaaPoistaSamin laskelmat osoittivat, että ehkä meidän on parasta sittenkin kuunnella professori Uusitupaa. Olemme ehkä ymmärtäneet hänet kokonaan väärin. Hän on todellisuudessa ehkä suosittelemassa kaikkein radikaalimpia muutoksia suosituksiimme, jos hän todellakin suosittelee laajasti Samin esilletuomia ruoka-aineita. Kun Mikael, Pekka ja minä olemme valmiita kiristämään hiilihydraattivyötä noin 5% verran niin professori Uusitupa on mahdollisesti valmis vetämään vyön jopa 40% tiukemmalle.
Tilaisuuden edellä järjestettiin tässä vaatimattomassa blogissani ruokavaliohaaste. Piti laatia paras mahdollinen, tyypillinen VHH-lounas ja paras mahdollinen, tyypillinen virallisterveellinen lounas. Missä lounaassa oli eniten suojaravintoaineita? Kilpailun voitti ylivoimaisesti Samin VHH-lounas. Itse asiassa sellainen lounas, jossa oli 55-60% hiilihydraattia oli tavattoman vaikea koota. Se olisi vaatinut sellaista peruna-, pasta- ja leipämäärää, että suojaravintoaineista tulisi todella vakava puute. Totesin joidenkin kilpailijoiden kanssa, että asetelma oli aika hankala. Jos VHH-lautaselta *saa* jättää pois suojaravintoaineita erittäin vähän sisältävät ja paljon energiaa sisältävät perunat, pitäisi virallisterveelliseen lounaaseen sallia jokin vastaava myönnytys ja helpotus. Mikä se olisi voinut olla, sitä emme tosin keksineet.
On hienoa, että sinä Sami ravistelet meidän pinttyneitä käsityksiämme ravitsemuksesta. Suututat todennäköisesti monia virallisterveelliseen uskovia tarkoilla laskelmillasi ja tarkkaavaisuudellasi. Jos vain kykenen niin välitän tietoa eteenpäin omalta osaltani.
Tsemppiä Sami! Ravistele meidän pinttyneitä käsityksiämme mieluusti lisää.
E% suosituksia ei ole tehty yksittäisiä aterioita varten, vaan ne kuvastavat koko vuorokauden ravintoa. Esim. diabetesliiton sivuilla esitetyn lautasmallin (2 isoa perunaa, kolme isoa lihapyörykkää, ruskeaa kastiketta, salaattia, porkkanaa, leipä + levite, rasvaton maito, marjasekoitus) mukainen ateria sisältää 23 E% proteiinia, 36 E% rasvaa, 41 E% hiilihydraatteja.
VastaaPoistaItseäni ärsyttää suunnattomasti tämä nykyinen vastakkainasettelu. Kumpikaan osapuoli ei anna periksi, vaan omista näkemyksistä pidetään tiukasti kiinni. Ei näytetä ymmärtävän, että ihmiset ovat yksilöitä. Tämän takia myös ruokailusuosituksiin pitäisi saada lisää valinnanvaraa. Molemmat ääripäät pitäisi kuitenkin unohtaa (hyvin vähärasvainen ja hyvin niukkahiilihydraattinen).
Samin adressin idean VHH vaihtoehdosta lihavuuden hoitoon olisin mielelläni allekirjoittanut. En kuitenkaan pistä nimeäni yhteenkään vetoomukseen, jossa syyllistetään lääkäreitä, ravitsemusterapeutteja ja terveydenhoitajia ilman minkäänlaisia perusteita. Ruokavalioita vertailevat tutkimukset ovat osoittaneet, että VHH ruokavalio ei ole missään mielessä ylivertainen keino pudottaa ylipainoisten painoa vähärasvaiseen ruokavalioon nähden. Molemmat ovat olleet tutkimuksissa jotakuinkin yhtä hyviä (lue: huonoja).
TTM:
VastaaPoista"E% suosituksia ei ole tehty yksittäisiä aterioita varten, vaan ne kuvastavat koko vuorokauden ravintoa"
Aivan. Haluatko lähteä kanssani skabaan siten, että tehdään koko päivän eväät. Mä siten, että alle 25 % kok. en. tulee hiilareista ja sinä siten että yli 55 % tulee hiilareista.
Mitäs arvelet kumpi vie voiton tässä skabassa. Järjestin kilpailun nimenomaan sen vuoksi, että lukuisat auktoriteetit väittivät VHH-aterioiden jättävän aukkoja suojaravinteiden saantiin. Asia on täsmälleen päinvastoin.
"Tämän takia myös ruokailusuosituksiin pitäisi saada lisää valinnanvaraa."
Jep, ennenkaikkea valinnanvaraa. Mun mielestä hiilareiden oikea osuus on 10% - 50% kok. energiasta. Julkinen ruokailu on kokonaan "vähän rasvaa -fundamentalistien" käsissä.
"VHH ruokavalio ei ole missään mielessä ylivertainen keino pudottaa ylipainoisten painoa vähärasvaiseen ruokavalioon nähden."
Höpö höpö. VHH on ylivoimainen. Eikä siihen leasing-yhtiön myyntimies tarvinnut ensimmäistäkään tutkimusta, vaan kertotaulun.
Hienoa TtM kun osallistut keskusteluun ja omalta osaltasi tuot asiantuntemuksesi käyttöömme. Mielestäni Sami Uusitalolla on erittäin hyviä ajatuksia terveysvalistuksesta. Lue ajatuksella Samin viimeisin kommentti. Me toteutamme vielä Samin kanssa sellaiset "veret seisauttavat" terveysoperaatiot. Lyömme faktat pöytään ja annamme professoreiden raapia päätään ihmetyksestä. Mitään en tietenkään voi paljastaa, mutta jotain on vireillä. Kuulette ja näette vielä!
VastaaPoistaMinä olen ottanut sen riskin, että otan selvää tästä VHH-dieetistä. En minä usko sen olevan pelkkää onnea ja autuutta, mutta niille joille VHH:n tuoma *monipuolisuus* sopii, heillä on valttikortit kädessään tervettä elämää varten.
Tiukkapipo-, talibaanikarppaajia on keskustelufoorumeissa liikkeellä. Olen heidän kanssaan herkästi napit vastakkain. En ymmärrä miten tällainen peruskiltti biologi voi herättää sellaisia intohimoja, että siitä riittää tarinoitavaa asiasta ja asian vierestä. Karppitalibaanit tuhoavat sen minkä maltillisesti tässä ollaan rakentamassa, eli ymmärrystä siitä missä määrin VHH pitäisi sisällyttää ravitsemusohjaukseemme.
Olen itse sitä mieltä, että viralliset ravitsemussuositukset tiukentuvat hiilihydraattien osalta 5-10% Sieltä poistuu kaikenlaiset puhdasta sokeria ja tärkkelystä ylistävät päälauseet ja löytyy järkevä suhtautuminen ravintorasvoihin ja proteiineihin. Tämä vie aikaa useita kymmeniä vuosia. Sen takia pidän tärkeänä, että ravitsemussuosituksissa on selkeä vaihtoehto esimerkiksi erityisruokavalion muodossa. Tehdään VHH:sta erityisruokavalio ihan kuin keliaakikoilla ja laktoosi-intoleranteilla on omansa. Jos joku haluaa noudattaa VHH:ta ihan virallisesti, hän ilmoittaa ravintoloitsijalle, laitosruokailusta vastaavalle ym., että hänellä on tämä "VHH" ja ruokaa pitää tarjota sen mukaisesti. Voi olla, että meillä pian on useita, jotka "sairastuvat" VHH-tautiin?
Viimeisimmässä kyselyssäni tämä VHH:n saanti erityisruokavalioiden piiriin sai suurta kannatusta.
Sami ja Christer:
VastaaPoistaNäyttäkää minulle hyvälaatuinen tutkimus, jossa VHH ruokavaliolla on saavutettu pitkällä aikavälillä painonpudotuksen suhteen selvästi suositustenmukaista ruokavaliota parempi tulos. Pelkkä tilastollinen merkitsevyys ei riitä, vaan tuloksen pitää olla merkittävä ”kilotasolla” tarkasteltuna.
Näyttäkää minulle hyvälaatuinen painonpudotusmenetelmiä vertaileva tutkimus, jossa VHH ruokavaliota on ollut edes yhtä helppo noudattaa kuin ”vähän rasvaa linjaa”.
Voisitte myös esittää minulle 10 selvästi toisistaan eroavaa ateriaesimerkkiä, jotka on koottu VHH periaatetta noudattaen. Aterian hinta (raaka-aineiden hinta) saa olla maksimissaan 1 euro. Jokaisen aterian energiasisällön tulee olla vähintään 600 kcal.
Parahin TtM:
VastaaPoistaTässä muutamia VHH-tutkimuksia, joissa huomattavan hyvä laihdutustulos:
1) Espanjalainen ketogeeninen Välimeren ruokavalio (alle 30 g hiilihydraatteja päivässä). Julkaistu Nutrition Journal -tiedelehdessä. Tutkimus kesti 12 viikkoa. Painonpudotus oli keskimäärin 14,1 kiloa. Veren kolesteroli, verenpaine ja verensokerit parantuivat.
2) Obesity Reviews -lehden yhteenveto. VHH verrattuna "viralliseen" oli parempi laihdutusruokavalio. Lue tästä.
3) New England Journal of Medicine -lehden laaja selvitys heinäkuussa 2008. VHH vei voiton. Lue tästä.
Olen aiemmin kirjoittanut tässä vaatimattomassa blogissani näistä tutkimuksista. Arvostan kriittisiä kommenttejasi. Anna palaa, jos olen ymmärtänyt väärin, että nämä tutkimukset osoittavat hyötyjä VHH:sta.
Palaan noihin muihin kysymyksiisi ensi viikolla ja Sami varmaan jo suorittaa omia laskelmiaan. Kiitos kysymyksistä.
"Voisitte myös esittää minulle 10 selvästi toisistaan eroavaa ateriaesimerkkiä, jotka on koottu VHH periaatetta noudattaen. Aterian hinta (raaka-aineiden hinta) saa olla maksimissaan 1 euro. Jokaisen aterian energiasisällön tulee olla vähintään 600 kcal."
VastaaPoistaMun täytyy aina välistä tehdä laskelmia myös asiakkaille jotta pysyn "leivässä" :)
Teen tässä nyt päässä laskien yhden. Ajan kanssa voin tehdä vaikka kymmenen. Tietenkin noita jauho/tärkkelys kasoja saa halvalla, mutta ei niistä ravintoaineita saa. Perunassa C-vitamiini tulee kalliimmaksi kuin paprikassa. Paprikassa on 20 kertainen määrä C-vitamiini, mutta alle kymmenkertainen hinta massaa kohden perunaan verrattuna.
Säästää kannattaa, hinnasta, mutta ei laadusta.
Tässä yksi ateria:
100g porsaa lapaa uunissa 0,5 €
voita 10 g 0,05 €
kananmuna 0,15 €
Keräkaali 100g 0,1 €
Porkkana 50 g 0,1 €
auringonkukansiemenia 10g 0,09 €
Hintaa 0,99 €
Säästöä yhteiskunnalle terveysmenoissa 10 € yksilölle 20 € ja parempi elämä kuin jauhokasoilla.
Palaan asiaan.
Christer! Onko veden juonti todellakin erityisen terveellistä? Tai haluaisin vain tietää, miksi korostat erityisesti veden juomista. Tietysti se on terveellistä esimerkiksi limsaan verrattuna, mutta kannattaako vettä juoda yli tarpeen? Muistan lukeneeni vasta jostain tutkimuksen abstraktista, jonka mukaan turha veden juominen voidaan tulkita epäterveelliseksi.
VastaaPoistaOnko muuten päiväkodeissa ja kouluissa lapsukaisten pakko syödä laitosruokaa, vai onko sallittua tuoda omat eväät?
VastaaPoistaJos ei ole pakko syödä laitosruokaa, niin sittenhän kaikki on hyvin. Lapsukainen voi ottaa mukaan sellaiset eväät, mitkä vanhemmat katsovat parhaaksi laittaa. Elämme vapaassa maassa, jossa vanhemmat voivat kirjakaupasta hankkia mieleisensä dieettikirjan, ja netistä lukea mieleisiään sivuja, ja tehdä eväät sen mukaisesti. Mitkään eväät eivät voi koskaan olla huonompia kuin laitosruoka.
Jos taas lasten on pakko syödä laitosruokaa... menee vaikeaksi (sitten taas sairaalassa ollessa ei ole juuri valinnanvaraa...)
----------
Mielestäni ainoa järkevä tapa puolustaa jotain dieettiä on:
1) kertoa jokin hyvältä kuulostava selitys, teoria tai olettamus
2) kertoa että joku on voinut hyvin noudattaessaan kyseistä dieettiä
Tilastoilla ei ole järkevää perustella mitään ruokavaliota, kuten olen jo sanonut.
Ruokavalio on yhtä kuin uskonto, sillä molemmissa on kyse ennen kaikkea uskomisesta.
Muistin väärin auringonkukansiementen hinnan. Ne maksoi s-marketissa 4,3 ekee/kilo. Samoin porkkanoita saa 1 eke/kilo. Näin ollen ateriani hinta on n. 0,9 ekee. Siis toi mikä on tuolla yllä.
VastaaPoistaKokeillaas toinen:
munakas+vihanneksia
120 g kananmunaa 0,3 €
20 g turunmaa kermajuustoa 0,25 €
30 g sian silava 0,15 €
25 g nakkia 0,15 €
50 g lanttua 0,05 €
10 g cashew pähkinä 0,09 €
hinta 0,99 €
broileria:
250 g broilerin koipi-reisi 0,3 €
10 g paprika 0,04 €
50 g porkkana (luomu) 0,15 €
100 g nauris 0,1 €
20 g sinihomejuustoa 0,4 €
yht. 0,99€
Kalaa:
100 g lohta 0,5 €
20 g voita 0,1 €
10 g oliiviöljyä 0,09 €
50 g sipulia 0,05 €
20 g sian silavaa 0,1 €
100 g appelsiini 0,1 €
10 g näkkileipä 0,05 €
yht. 0,99 €
Noh TTM, miltäs tuntuu halvat eväät.
Multa jäi tällä viikolla yli karitsan ulkofilettä. Oli mennä vanhaksi mutta maistui ex-koiralle voin kera
Supertoivo:
VastaaPoistaTässä vhh-uskonnossa on se hauska puoli, että puntarini on täysin hurahtanut siihen. Se näyttää 20 kg vähemmän kuin pahimmillaan. Niin näyttää monen muunkin puntari.
Kävin Christer tutkimukset hyvin pikaisesti (!) läpi. Tässä muutamia kommentteja:
VastaaPoistaIsraelilaistutkimus (täyttää mielestäni hyvän tutkimuksen kriteerit):
Osallistujat olivat pääasiassa miehiä. Muistaakseni muutamissa tutkimuksissa on todettu, että miehet pystyvät noudattamaan VHH ruokavaliota paremmin kuin naiset (painotan sanaa muistaakseni, sillä en nyt jaksa tarkistaa asiaa). Näin ollen keskittyminen miehiin saattaa vääristää tuloksia VHH ruokavalion hyväksi.
Kaikissa ruokavalioissa painonpudotukset olivat surkeita. VHH:ssa myös painonpudotuksen hajonta oli suurempaa kuin vähän rasvaa ruokavaliossa. Lisäksi hiilihydraattien rajoittaminen poistaa elimistöstä nestettä, joten osa VHH ruokavalion painonpudotuksesta selittynee nesteen poistumisella. Näin ollen ero vähän rasvaa ruokavalioon pienentyy tai häviää jopa kokonaan. Ts. tämä tutkimus ei osoita, että VHH ruokavalio olisi painonpudotuksen suhteen pitkällä aikavälillä parempi vaihtoehto kuin vähän rasvaa ruokavalio. Tosin ei tutkimus osoita, että se olisi huonompikaan. Ylivertaisuudesta on kuitenkin TÄYSIN turha puhua.
Toivottavasti tutkijat seuraavat tutkimukseen osallistuneiden terveyttä edelleen. Olisi hauskaa tietää, minkälaiset tulokset olisivat 2 vuoden päästä, kun mitään säännöllisiä tapaamisia, motivointipuheita ja ruokailun erikoisjärjestelyitä ei ole järjestetty.
Espanjalainen ketogeeninen ruokavalio (ei täyty mielestäni hyvän tutkimuksen kriteerejä):
Ruokavalio hyvin ”radikaali” (mm. hiilihydraatteja alle 30 g/vrk) eikä näin ollen sovellu suuren väestön painonpudotusruokavalioksi. Suosituksia ei voi tehdä tämmöisten tutkimusten perusteella.
Ruokavalio hyvin tarkkaan kontrolloitu. Pystyisivätkö ihmiset noudattamaan tällaista ruokavaliota todellisuudessa?
Tutkimukseen osallistuneilla annettiin monivitamiinivalmistetta. Miksi? Epäilivätkö tutkijat, ettei ruokavaliolla saa kaikkia ravintoaineita riittävästi?
Koehenkilöpopulaatio oli pieni ja koehenkilöiden poistuma oli hyvin suuri. Tämä todennäköisesti vääristää tuloksia.
Painonpudotus oli suuri, mutta tässäkään tutkimuksessa ei selvitetty kuinka suuren osan nesteen poistuminen selitti painonpudotuksesta. Näin niukkahiilihydraattisella ruokavaliolla ja merkittävästi ylipainoisilla henkilöillä nesteen poistuminen selittänee hyvin suuren osan painonpudotuksesta. Kuinka suuren?
Tutkimus kesti ainoastaan 12 viikkoa. Kuinka kauan tällaista ruokavaliota olisi pystynyt jatkamaan? Olisiko painonpudotus ollut pysyvää?
Em. syistä tämäkään tutkimus ei osoita VHH ruokavalion ylivertaisuutta. Kuinka hyvin tällainen ruokavalio edes soveltuisi suomalaiselle väestölle?
Meta-analyysi (tämän katsauksen tutkimuksiin täytyy tutustua paremmin ajan kanssa):
Katsaus osoitti, että VHH ruokavalio ei ollut pitkällä aikavälillä painonpudotuksen suhteen yhtään parempi vaihtoehto kuin vähän rasvaa vaihtoehto (ero ainoastaan 1 kg VHH:n hyväksi, ts. ero täysin merkityksetön). Tämäkään katsaus ei siis osoita, että VHH ruokavalio olisi painonpudotuksen suhteen ylivoimainen vähän rasvaa ruokavalioon nähden.
Kiitos TtM kun tutustuit noihin juttuihin. Säälittävän vähän noita kontrolloituja VHH-tutkimuksia on ja tutkimuksissa painonpudotus on vaatimattomampaa kuin monissa menestystarinoissa. Täytyy odottaa tarkempia ja ennen kaikkea pitkäaikaisempia tutkimuksia. Moni valitsee VHH:n ilman näitä tutkimusnäyttöjä.
VastaaPoistaHyvä kun olet kriittinen!
Sami Uusitalo on tehnyt hienoa työtä. Yhden euron lounaat olivat hyvin laadukkaita.
VastaaPoistaOlisi mukava saada vertailun vuoksi Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaisen 1 euron lounaan. Se taitaa olla sinun hommiasi TtM?
"Vaikeutena on säilyttää saavutettu laihdutustulos."
VastaaPoistaMinä olen huomannut että kannattaa hyydyttää sen laihduttamisen noin pari kiloa ennen tavoitetta, jäädä siihen ikäänkuin väliaikaisesti, ajatuksena että rutistaa ne pari kiloa sitten joskus myöhemmin pois. Tälla lailla laihdutus on vielä tavallaan työn alla eikä mieli päästä niin helposti repsahtamaan takaisin väärään suuntaan.
TTM: Mitä arvelisit jos Suomessa tehtäisiin tutkimus VHH:n soveltuvuudesta painonhallintaan ? Vetäjiksi projektiin valittaisiin Puska ja Uusitupa. Mahtaisikohan herrojen ennakkoasenne vaikuttaa tutkimuksen lopputulokseen ?
VastaaPoistaEihän VHH:n käyttöönottoa terveydenhuoltoon millään muotoa estä se ettei se mahdollisesti kaikille olisi sopivin vaihtoehto. Eikö niillä, jolle se sopii ole oikeus saada oikeaa hoitoa ? Minä lihoin rikollisten ohjeilla lähes 30 kg.
Niin ja se laskupuoli. Mieti nyt TTM kummalla se nälkä lähtee
12 keitettyä kananmunaa
vai
200 g mysliä ja litra rasvatonta maitoa
molemmissa se 1000 kCal. Kumpaako antaisit laihduttajalle ? kumpaako hän pystyisi noudattamaan pidempään ? tietty tämä olisi liian yksipuolinen kummin vain toteutettuna, mutta jos energia tulee protsku + hiilarista niin energiatarpeen yli ei mennä vaikka yritettäisiin. Hiilareilla asia on täsmälleen päinvastoin. Nämä länsimaiden ihmisten veroeurojen tuhlaukset voidaan lopettaa. Mä voin laskea nämä jutut ilmaiseksi.
Niin, TTM. Pyydäpä vaikka Uusitupaa ja Puskaa tekemään lautanen jonka hinta on alle 1 eke ja sitten erityisesti sellainen, että siinä on myös jotain ravintoaineita ja min. 45 % hiilareita. Entä osaatko itse.
Analysoin ateriaesimerkkisi pikaisesti. Pikaisesti sen takia, että aika on nyt kortilla. Vertasin esittämiesi aterioiden ravintoainearvoja diabetesliiton sivuilta löytyvään lautasmalliesimerkkiin (perunaa, lihapyöryköitä, salaattia, salaatinkastiketta, ruskeaa kastiketta, ruisleipä + levite). Hiilareiden osuus ateriassa n. 51 E%. Ruokajuoman jätin kokonaan pois, koska et ollut sitä esimerkkeihin laittanut. En myöskään ottanut mukaan lautasmallissa ollutta jälkiruokaa. Jouduin ottamaan esittämiesi aterioiden analysoinnin kohdalla tiettyjä erivapauksia, koska et ollut maininnut niiden valmistustapaa. Suuntaa-antavina arvoja voidaan kuitenkin pitää. Analyysin tein Nutrica -ravintolaskuriohjelmalla.
VastaaPoistaPikainen (!) analyysi osoitti, että esittämäsi lounasesimerkit eivät olleet ravintoarvojen suhteen ylivertaisia tuohon paljon parjaamaasi lautasmalliin nähden. Joidenkin ravintoaineiden kohdalla VHH esimerkit olivat parempia ja joidenkin ravintoaineiden kohdalla lautasmallilounas oli parempi. Kokonaisuutena mitään suuria eroja ei silmämääräisesti katsottuna ollut. Valitettavasti aikani ei juuri nyt riitä tarkempaan analysointiin. Yritän palata laskelmieni pariin viikon päästä kun palaan matkoiltani. Näiden laskelmien perusteella vaan pistää hieman ihmetyttämään, että mihin tämä hehkutus VHH ruokavalion ylivoimaisuudesta ravintoaineiden suhteen oikein perustuu. Jos esim. tuosta lautasmallin ateriasta lihapyörykät korvataan lohella, perunat ruispastalla ja perussalaatin joukkoon laitetaan paprikaa/hedelmiä, niin sen ravintoarvo paranee. Painotan kuitenkin, etteivät esittämäsi esimerkit olleet ravintoarvoltaan ainakaan yhtään huonompia kuin tuo lautasmalliesimerkki.
Olit Sami ilmeisesti laskenut ateriaraaka-aineiden hinnat kilohintojen perusteella. Ainakaan itse en käyttämästäni kaupasta noita raaka-aineita saa tuohon hintaa. Esim. auringonkukansiemeniä saa vain 180 g pussissa hintaan n. 2 euroa. Ilmeisesti siellä etelässä on halvempaa?
Niin ja kyllä minä pidän suomalaisten tutkijoiden moraalia aika hyvänä. Valitettavasti poikkeuksia kuitenkin löytyy. Puska ja Uusitupa tuskin tutkimuksia enää pahemmin tekevät. Sanoisin, että he enemmänkin keräävät kunnian nuorten tutkijoiden tekemästä työstä. Ihmettelen kuitenkin suuresti tutkijoiden haluttomuutta verrata VHH ruokavaliota ja vähärasvaista ruokavaliota.
Sami, esittämäsi kananmuna vs. mysli esimerkit ovat mielestäni aika naurettavia, sillä ne eivät kuvaa todellisuutta. Tuskinpa kukaan syö esim. aamupalaksi 12 kananmunaa. Oma aamuni alkaa yleensä näkkileivällä, juustolla, tuoremehulla, kokojyvämuroilla ja rasvattomalla maidolla. Hyvin pysyy nälkä loitolla lounaaseen asti.
Alle euron ”virallistieteelliset” ateriaesimerkit jätän tällä erää muiden tehtäväksi. Vaikenen nyt viikoksi. Lisää kritiikkiä todennäköisesti odotettavissa lähitulevaisuudessa.
"Pikainen (!) analyysi osoitti, että esittämäsi lounasesimerkit eivät olleet ravintoarvojen suhteen ylivertaisia tuohon paljon parjaamaasi lautasmalliin nähden."
VastaaPoistaEli siis halpa vhh pärjää lautasmallille suojaravinnetiheydessä. En varsinaisesti edes tähdännyt suojaravinnetiheyteen.
"Ainakaan itse en käyttämästäni kaupasta noita raaka-aineita saa tuohon hintaa."
mikä hinta oli väärin ?
"Esim. auringonkukansiemeniä saa vain 180 g pussissa hintaan n. 2 euroa. Ilmeisesti siellä etelässä on halvempaa?"
Klaukkalan s-marketissa kilohinta 4,35 €. Myyvät 500 g pusseissa.
"Sami, esittämäsi kananmuna vs. mysli esimerkit ovat mielestäni aika naurettavia, sillä ne eivät kuvaa todellisuutta. Tuskinpa kukaan syö esim. aamupalaksi 12 kananmunaa"
No eipä niin, ja sen vuoksi vhh laihduttajalla toimiikin kun jää vääjäämättä energiavajeeseen. Miksi ihmiset eivät näe tätä maailman yksinkertaisinta asiaa ?
Mäkin söin ennen mysliä ja rasvatonta maitoa aamupalaksi.
Itse saan energiastani 60 prosenttia hiilareista, noin 25 rasvasta ja 15 proteiinista. Sen saa halvalla aikaan, kun syö pelkkää ranskanleipää. (En toki itse syö niin, mutta makroravinteiden suhteen luvut ovat jotakuinkin nuo)
VastaaPoistaPainoindeksini on 20. Näinollen minun ruokavalioni on "parempi" kuin Uusitalon, joka on, ellei ole liki parimetrinen, lukujen perusteella yhä jonkinverran ylipainoinen.
Ymmärrätte varmaan, miksi ylläoleva ei ole pätevä argumentti. Se on kuitenkin symmetrisesti täysin sama.
Tuota noin, Tiedemies, mielestäni ranskanleipävertailu vähän ontuu tässä 1 euron lounasvertailussa. Olisi parempi luetella lounaan sisältämät ruoka-aineet. Eihän kukaan pysyy terveenä kovin pitkään pelkällä ranskanleivällä.
VastaaPoistaNämä 1 euron VHH-ateriat syntyivät myös siitä syystä, että VHH:ta pidetään niin kovin kalliina tapana ruokailla. Mielestäni Sami Uusitalo osoitti, että asia saattaa olla juuri päinvastoin. Voisitko, Tiedemies, nähdä vaivaa ja rakennat oman virallisterveellisen lounaasi (jota en missään nimessä kritisoi! jos liikut paljon, se saattaa sinulle sopia tosi hyvin) ja katsot mitä se tulee maksamaan. Kriteerit: noin 600 kcal pitäisi saada kasaan. Finelistä löytyy perusdataa ja lähikaupasta kilohinnat.
Pakko se oma lusikkakin soppaan on heitettävä ;) Nyt kun kevät on tulossa niin kannattaa alkaa miettiä, kuinka innostusta on ja vuokrata itselle palstaa, mihin voi istuttaa kasviksia/juureksia ja varastoida niitä talveksi. Säästöä tulee. Täällä on esimerkiksi siemenpussit 5kpl/2e. Tarkoitus olisi kasvattaa naurista, retiikkaa, lanttua, punajuurta ja papuja. Täytyy myöntää, että perunoitakin on tarkoitus pistää. Minä en näe itse ollenkaan pahana, että päivässä yö pari pottua ruuan mukana. Ennemmin sanoisin hyi hyi makaroonilla, spagetille ja muulle jauhomössölle.
VastaaPoistaItse suosin lautasmallia ainakin melkein. Puolet kasvista (erilaista ja mielellään rakkana ei keitettynä ellei olel pakko syödä..) pari perunaa ja se neljäs osa lihaa/kalaa. Ruuan mukana en tykkää syödä leipiä, mutta aamupalalla tulee syötyä pari. Varmaakin koko päivän aikana 4-6kpl. Kauraleivät ovat minulle se vaalea leipä ja ihanuus.
Omaan ruokavalioon ei pahemmin pullat, pitsat, hampurilaiset yleensäkään valmisruuat. Meillä syödään puhdasta kotiruokaa.
Näissä ruokailuasioissa monesti häiritsee se, että ollaan niin fanaattisia ja ääripäästä toiseen. Pitäisi löytää se kuuluisa kultainen keskitie.
Mikään ryhmitys ei varmasti myönnä, että sokerit kuuluvat pääsäntöisesti oikeaan ruokaan. Esimerkiksi, että pulla päivässä on hyvä syödä asennetta :) Hiilihydraatteissa on paljon muitakin kuin sokerit. Kuidut on kuitenkin tärkeässä asemassa ihmisten elmistössä. Ja nekin ovat hiilihydraatteja..
Hieno kommentti ja paljon hyviä vinkkejä tuli Anonyymiltä. Kiitos!
VastaaPoistaTtM: "Molemmat ääripäät pitäisi kuitenkin unohtaa (hyvin vähärasvainen ja hyvin niukkahiilihydraattinen)."
VastaaPoistaMiten perustelet tämän? Minun nähdäkseni nimenomaan ääripäillä on saavutettu parhaimpia tuloksia. Sekä äärimmäisellä hiilarirajoituksella että Ornishin äärimmäisellä vähärasvaisella. Japanissa ollaan yllättävän terveitä vähärasvaisella, tosin syy voi olla muukin kuin rasvan määrä, esim kala ja vähäinen prosessointi.
Voi olla hyvinkin niin, että rasva ja hiilihydraatti eivät sovi polttoaineksi yhtä aikaa. Parempi valita toinen.
Tietty mantra "kohtuudella kaikkea" on helppo myydä kansalaisille, mutta ei se automaattisesti totta ole.
"Espanjalainen ketogeeninen ruokavalio (ei täyty mielestäni hyvän tutkimuksen kriteerejä):
Ruokavalio hyvin ”radikaali” (mm. hiilihydraatteja alle 30 g/vrk) eikä näin ollen sovellu suuren väestön painonpudotusruokavalioksi."
Vaadit mahdottomia, jos pyydät näyttöä hyvistä tuloksista, mutta rajoitat keinoja. Kuten tästä tuoreesta tutkimuksesta huomattiin, pienillä eroilla ruokavaliossa ei saavuteta suuria eroja laihdutustuloksessa tai terveydessä.
Hieno kommentti, Jari!
VastaaPoistaRuokavalioiden ääripäät sattumoisin kiinnostavat minua juuri tällä hetkellä. Ajatustyöni VHH:n suhteen on vielä kovasti kesken. Sen olen huomannut, että ihmiset ottavat nykyään tämän VHH-aiheen puheeksi erittäin hanakasti luennoillani. Toista oli vielä muutama vuosi sitten, kun tällaisesta aiheesta puhuminen oli harvinaisempaa ja tuotti pahimmillaan minulle virallisen valituskirjeen kansanopiston rehtorille (Hämeenlinnassa). Nöyryyttävää ja lapsellista tuollainen toiminta. Jääköön valituksen kirjoittaneiden ylilääkärin, ravitsemusterapeutin ja sairaanhoitajien nimet salaisuudeksi. Rehtorin kanssa meillä oli tietenkin hauskaa kun sanomani osoittautui niin räjähdysherkäksi, että siinä nähtiin noin paljon uhkia. Ilmapiiri on muuttunut Suomessa radikaalisti VHH-myönteisempään suuntaan. Se on tosiasia.
Mahdollisesti on niin, että antamasi linkki ei toimi kaikissa järjestelmissä. Tämä linkki saattaa toimia luotettavammin.
Vielä ehdin pikaisesti pari kommenttia kirjoittamaan:
VastaaPoistaSami kirjoitti: ” Eli siis halpa vhh pärjää lautasmallille suojaravinnetiheydessä. En varsinaisesti edes tähdännyt suojaravinnetiheyteen.”
Niinpä. Sen takia en kertonutkaan analysoivani tulokset. Kyllä aterioista saadaan varsinaisia ravintoainepommeja, jos raaka-aineet valitaan pelkästään ravintoainetiheyden perusteella. Tämä ei kuitenkaan ole todellisuutta. Tuskin kovinkaan moni ruokaa tekevä perheenäiti tai perheenisä tekee raaka-ainevalintoja niiden ravintoainesisällön mukaan. Raaka-aineita ostetaan omien mieltymysten, hinnan ja saatavuuden mukaan. Myös suositukset ohjaavat hyvin merkittävästi raaka-aineiden valintaa. Hintaan suhteutettuna VHH ruokavalio ei näyttäisi olevan yhtään parempi vaihtoehto kuin suositustenmukainen vaihtoehto. Ei toki huonompikaan. Ylivertaisuus voidaan kuitenkin jälleen unohtaa.
Sami kirjoitti: ”mikä hinta oli väärin ?”
Aion tarkistaa esittämiesi aterioiden hinnan myöhemmin. Nopeasti katsottuna olen aika varma, etten saa ruuissa käyttämiäsi raaka-aineita esittämääsi hintaa.
Jari kirjoitti: TtM: "Molemmat ääripäät pitäisi kuitenkin unohtaa (hyvin vähärasvainen ja hyvin niukkahiilihydraattinen). Miten perustelet tämän? Vaadit mahdottomia, jos pyydät näyttöä hyvistä tuloksista, mutta rajoitat keinoja. ”
Hyvin niukkahiilihydraattinen ruokavalio tulee tuskin koskaan olemaan muuta kuin hyvin pienen marginaaliryhmän ruokavalio. Joillekin se saattaa sopia hyvin, mutta epäilisin, että esim. suomalaisista vain pieni osa olisi tällaista hyvin rajoittunutta ruokavaliota valmis noudattamaan. Näin ollen tällaisilla ruokavalioista on täysin turhaa edes puhua silloin kun keskustellaan ravitsemussuosituksista. Ketogeenisiä ruokavalioita voi omasta puolestani tutkia vaikka kuinka ja paljon. Näiden tutkimusten tuloksia ei kuitenkaan kannata lähteä yleistämään koko väestöön. Näiden tutkimusten tulosten perusteella ei myöskään voida tehdä ruokavaliosuosituksia suurelle väestölle.
TtM: "epäilisin, että esim. suomalaisista vain pieni osa olisi tällaista hyvin rajoittunutta ruokavaliota valmis noudattamaan"
VastaaPoistaTässä olet todennäköisesti ihan oikeassa.
"Näin ollen tällaisilla ruokavalioista on täysin turhaa edes puhua silloin kun keskustellaan ravitsemussuosituksista."
Tarkoitatko siis, että ihmisiä tulisi kehoittaa syömään niin kuin he haluavat eikä niin kuin olisi terveellistä?
Onko samalla logiikalla myös esim. korkeintaan 10 E% tyydyttynyttä rasvaa jo lähtökohtaisesti huono suositus, koska suomalaisista vain pieni osa olisi tällaista valmis noudattamaan?
Nyt reilun vuoden VHH-ruokavalion jälkeen ja alkuhurman laannuttua, olen miettinyt mitkä ovat sen suurimpia hyötyjä.
VastaaPoistaOmalla kohdallani suurimmaksi hyödyiksi koen parantuneen nälänhallinan. Syön kolme kertaa päivässä ja jotain pientä iltaisin, jos siltä tuntuu. Nälkä ohjaa tarvetta syödä ja paino pysyy normaalina. Lisäksi ruoka on paremman makuista, koska pääsääntöisesti kevyttuotteet ovat melko kaukana alkuperäisestä täysrasvaisesta. En halua laskea makroja, joten koen helpommaksi vältellä hiilihydraatteja ja pyrin ottamaan energiani pääsääntöisesti rasvasta. Välillä sallin itselleni myös makeita herkkuja ilman liiallista tiukkapipoisuutta.
Omalla kohdallani suurta tarvetta laihduttamiselle ei ollut, koska BMI oli vielä normaaleissa rajoissa, vaikka huonoon suuntaan olinkin menossa. En ole käynyt puntarilla VHH-aikana, joten kilomääräistä laihtumista en osaa kertoa. Orastava kaljamaha on kuitenkin hävinnyt.
Toinen hyöty, mitä VHH:sta odotan on terveydellinen. Tämä kuitenkin vaatii asian varmistamisen verikokein. Mikäli verikokeista paljastuisi jotakin odottamatonta, pitää ruokavaliota ehkä säätää hieman tarkemmin. Täydellistä paluuta entiseen en näe mahdolliseksi.
Jos siis ylivoimaisuutta halutaan VHH:sta kaivaa, niin lähtisin katsomaan nälänhallinnan ja terveysmittareiden suuntaan.
Virallisterveellisellä ruokavaliolla voidaan aivan varmasti saavuttaa vastaavanlaisia tuloksia. Olen kuitenkin melko vakuuttunut siitä, että nälänhallinta virallisterveellisellä ruokavaliolla on joillekin yksilöille ylivoimaisen hankalaa ja vaihtoehtoja siksi tarvitaan.
Valtaosalle väestöstä ei tarvittaisi muuta, kuin tyhjien, puhdistettujen hiilihydraattien saannin vähentämistä ja turhan rasvahysterian purkamista.