Mikä saa diabeetikon sydämen pysähtymään?

**

Olen pahoillani kun otan näin ikävän asian käsittelyyn kuin sydänkohtaukset. Paljon mukavampi olisi kirjoittaa terveyttä hoitavasta liikunnasta tai pohtia teidän kanssanne pitäisikö syödä paljon vaiko vähän hiilihydraatteja.

Syy äkilliseen intooni puhua diabeetikon sydänkohtauksista on äskettäin ilmestynyt laaja selvitys siitä mitkä syyt vaikuttavat diabeetikon tavallista suurempaan alttiuteen saada sydänkohtaus. Me olemme terveystoimittajien, lääkäreiden, terveysoppaiden ym. kautta saaneet kuulla miten äärettömän paha asia tuo kolesteroli on sydänkohtausten ja sepelvaltimotaudin synnyttäjänä.

Muutamia esimerkkejä: Kolesteroli on verenpaineen ja tupakoinnin ohella sepelvaltimotaudin tärkeimpiä aiheuttajia (Terveyskirjasto). Kuten muilla, myös diabeetikoilla sepelvaltimotaudin riski on sitä suurempi, mitä korkeammat kolesteroli- tai verenpainearvot ovat tai mitä enemmän tupakoi. Esimerkiksi kolesteroliarvo 8 mmol/l lisää sepelvaltimotaudin vaaran nelinkertaiseksi arvoon alle 5 mmol/l verrattuna (Terveyskirjasto). Rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoito on nykyään selvästi paremmin hallinnassa kuin vielä muutamia vuosia sitten. Lääkärit tietävät, että diabeetikkojen veren lipidejä on hoidettava tarkasti. Lääkehoidon "helppoudesta" huolimatta kannattaa kiinnittää huomiota elintapaohjaukseen. Elintapamuutoksin voitaisiin parhaiten hillitä koko ajan kasvavaa tyypin 2 diabeetikoiden määrää. Diabetekseen liittyvien rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoito on useimmiten melko selväpiirteistä. Uudessa suomalaisessa Käypä hoito -suosituksessa tyypin 2 diabeetikoiden ja sellaisten tyypin 1 diabeetikoiden, joilla on mikroalbuminuria, LDL-kolesterolin tavoitteeksi on asetettu alle 2,5 mmol/l. Käytännössä pärjätään useimmiten statiinihoidolla. Silloin, kun statiini ei sovi tai ei riitä, lääkärin on hyvä selvittää, mistä on metabolisesti kysymys, ja valita hoitolinja sen pohjalta. Tapauksissa, joissa on selkeästi kyse hypertriglyseridemiasta, valitaan ensisijaisesti fibraatti (Diabetesliitto).

Minäkin kuvittelin, että asiantuntijaryhmä nostaa tämän kolesterolin esille varsinkin kun asiantuntijoiden joukossa istui lääkeyritysten edustajia. Näin ei kuitenkaan ole laita. Asiantuntijat päätyvät ehdottamaan insuliiniresistenssiä ylivoimaisesti pahimmaksi sydänten pysäyttäjäksi. Kolesteroli jää näyttelemään mitättömän pientä sivuroolia tässä näytelmässä. 

Insuliiniresistenssi on elimistön tila, jossa insuliinin teho elimistössä on heikentynyt ja glukoosi ei pääse kohdesoluun insuliinin avulla esimerkiksi tyypin 2 diabeteksessä. Insuliinin pitoisuus veressä voi samalla kuitenkin olla suurentunut. Suurikaan insuliinin eritys ei riitä hillitsemään veren glukoosipitoisuuden nousua hiilihydraattipitoisen ruoka-annoksen nauttimisen jälkeen.

Miten tällaiseen tulokseen on päädytty? Joo, tässä on käytetty luonnontieteellisen tutkimuksen ehkä vahvinta työkalua hyväksi: matematiikkaa! Asiantuntijat ovat käyneet läpi "kaiken" julkaistun tiedon kymmenien vuosien ajalta siitä mitä tiedämme sydänkohtauksista diabeetikoilla. He ovat panneet omat tuntemukset ja olettamukset hetkeksi syrjään ja tuijottavat vain numeroita. Pöytään iskettiin vain raaka fakta. Tulokset saattavat yllättää!

Tulokset ovat seuraavia:

Nuorilla aikuisilla insuliiniresistenssi on pahin sydänkohtausten aiheuttaja. Jos pystytään ehkäisemään insuliiniresistenssi vähenee sydänkohtauksen riski 42 prosenttia. Seuraavaksi pahin sydänkohtausten aiheuttaja on korkea verenpaine (36 %). Lisääntynyt hyvä HDL-kolesteroli vähentää sydänkohtauksen riskiä 31 prosentilla. Painoindeksi (BMI) osallistuu tähän sydänkohtausten riskiin 21 prosentin osuudella. Vasta listan loppupäästä löytyy näyttöä pahan LDL-kolesterolin roolista sydänkohtauksissa (16%) ja triglyseridien määrä (10%). Korkea paastoverensokeri ja tupakointi lisää riskiä 9 prosentin verran. Sukurasite selittää näistä kohonneista sydänkohtausriskeistä noin 4 prosentin verran.

Ei ole mitään syytä olettaa, että tässä Diabetes Care -lehden helmikuun numerossa puhuttaisiin palturia. Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että diabeetikolle ylivoimaiseti tärkeintä on välttää insuliiniresistenssin kehittyminen ja korkea verenpaine. Muilla terveysseikoilla on vähäisempi merkitys. Minä en ymmärrä miksi annamme julkisuudessa niin paljon tilaa tälle kolesteroliteorialle, kun ratkaisu ongelmaan löytyy ihan muualta.

Välttääksemme sydänkohtauksen meidän pitäisi unohtaa puheet pahasta LDL-kolesterolista. Meidän pitäisi sen sijaan lisätä liikuntaa ja syödä maltillisemmin hiilihydraatteja, jotta paha lihomiskierre saataisiin katkaistua. Vyötärörasva on yksi suurimpia insuliiniresistenssin aiheuttajia. Tuntuu aika hassulta, ehkä jopa edesvastuuttomalta, jos diabeetikon hoidosta vastuulliset henkilöt ovat syöttämässä statiineja ja diabeteslääkkeitä potilailleen. Ratkaisu löytyy laihdutusruokavaliosta, joka mieluusti voi olla vähähiilihydraattinen ratkaisu, tuntuvasta liikuntapanoksesta, terveistä elämäntavoista ja tarkoin harkitusta lääkityksestä. 

Diabetes Care -lehden artikkeli paljastaa kaikessa raadollisuudessaan erään yllättävän seikan. Asia ilmaistaan Lontoon murteella seuraavasti: Ideally, to determine the effects of any particular variable on CAD, one would conduct a clinical trial in which the variable was controlled to its normal level. No such trials exist or are possible until treatments are developed that specifically and only target the variable in question. In the absence of such trials, insights can be gained from combining the results of the research that already exists. This can be done mathematically; mathematical models are the only method available for integrating the results of the research conducted to date to help further our understanding of the biological pathways and the relative causes of adverse outcomes. (Sepelvaltimotaudin aiheuttajia ei ole tarkistettu yksitellen kliinisin kokein ja verrattu tilannetta terveisiin ihmisiin. Sellaisia kokeita ei ole tehty! Koska näitä kokeita ei ole tehty, jää ainoaksi tiedonkeruumenetelmäksi matemaattinen malli, jossa selviää näiden yksittäisten biologisten seikkojen vaikutus taudin syntyyn.)

Mitä ajatuksia tämä herättää teissä?

Lähde: David Eddy, Len Schlessinger, Richard Kahn, Barbara Peskin, Rick Schiebinger. Relationship of Insulin Resistance and Related Metabolic Variables to Coronary Artery Disease: A Mathematical Analysis. Diabetes Care 32:361–366, 2009