**
Tärkeä päivitys (6.6.2010)!
Professori Kari Salminen on pyytänyt julkaisemaan seuraavan tiedotteen 28.5.2010, johon sitten dosentti Mikael Fogelholm vastaa 6.6.2010:
Kiitän ja olen iloinen saamastani myönteisestä palautteesta kirjoitukseeni. Olen kuitenkin hämmentynyt ja pettynytkin, etteivät menneinä vuosikymmeninä maitoa ja maitorasvaa ankarastikin moittineet henkilöt ole kommentoineet tai kritisoineet sitä. Vastassa on vain hiljaisuuden muuri. Kuitenkin vain avoimen ja asiallisen keskustelun kautta voimme luoda kriittisen nykykäsityksen asiasta. Christerin erinomainen blogi tarjoaisi tähän erään forumin.
Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan valmisteilla on uusi pohjoismainen - ja siten suomalainen - ravitsemussuositus. Suomesta sitä valmistelemaan on ilmeisesti nimetty pari henkilöä. Nyt siis osaltamme näiden henklöiden näkemykset ja mieltymykset vaikuttavat tuleviin suosituksiin. Eihän tällainen salamyhkäisyys ja yksipuolisuus ole nykypäivää.
Kuka on heidät nimennyt tähän vastuulliseen ja erittäin laajakantoiseen tehtävään? Järjestetäänkö jonkinlainen kuuleminen tms., ennekuin he kantavat näkemyksensä pohjoismaiselle foorumille Suomen kantana?
Kari Salminen
Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan valmisteilla on uusi pohjoismainen - ja siten suomalainen - ravitsemussuositus. Suomesta sitä valmistelemaan on ilmeisesti nimetty pari henkilöä. Nyt siis osaltamme näiden henklöiden näkemykset ja mieltymykset vaikuttavat tuleviin suosituksiin. Eihän tällainen salamyhkäisyys ja yksipuolisuus ole nykypäivää.
Kuka on heidät nimennyt tähän vastuulliseen ja erittäin laajakantoiseen tehtävään? Järjestetäänkö jonkinlainen kuuleminen tms., ennekuin he kantavat näkemyksensä pohjoismaiselle foorumille Suomen kantana?
Kari Salminen
Kari Salminen ihmetteli, miksi dosentti Ursula Schwab ja minä olemme Suomen edustajat pohjoismaisia ravitsemussuosituksia laadittaessa. Kari myös epäili, että suosituksista tulee sitten vain meidän kahden mielipide. Näinhän ei tietenkään ole. Kerron tässä lyhyesti, mistä oikeastaan on kyse.
Ursula Schwab ja minä olemme Suomen edustajat projektiryhmässä, joka ohjaa käytännön työtä. Tällä kertaa varsinaisen substanssityön kaikkien kriittiseksi katsottujen ravintoaineiden kohdalla (mm. rasvat, hiilihydraatit ja D-vitamiini) tekevät kuitenkin alatyöryhmät. Näissä on mukana useita suomalaisia alan tutkijoita. Alatyöryhmät noudattavat työssään ruotsalaisen SBU:n (Suomen FinOHTA:a vastaava organisaatio) laatimaa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatetta. Tämä tarkoittaa sitä, että etukäteen määriteltyjen tutkimuskysymysten perusteella tehdään systemoitu kirjallisuushaku, jonka tulokset raportoidaan kokonaan. Taustaraportissa esitellään kaikki ne raportit, joihin suositukset tullaan perustamaan, kuten myös ne kirjallisuushausta löydetyt tutkimukset, joita ei syystä tai toisesta hyväksytty mukaan.
Tämän kertaisen työn huolellisuusluokka ja läpinäkyvyys on mielestäni paras koko pohjoismaisen ravitsemussuositusten historian. Kirjallisuushaut tehdään tämän vuoden puolella ja analyysit ensi vuonna. Varsinaiset suositukset ilmestyvät laajan kommenttikierroksen jälkeen v. 2012.
yt,
Mikael Fogelholm
Ursula Schwab ja minä olemme Suomen edustajat projektiryhmässä, joka ohjaa käytännön työtä. Tällä kertaa varsinaisen substanssityön kaikkien kriittiseksi katsottujen ravintoaineiden kohdalla (mm. rasvat, hiilihydraatit ja D-vitamiini) tekevät kuitenkin alatyöryhmät. Näissä on mukana useita suomalaisia alan tutkijoita. Alatyöryhmät noudattavat työssään ruotsalaisen SBU:n (Suomen FinOHTA:a vastaava organisaatio) laatimaa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatetta. Tämä tarkoittaa sitä, että etukäteen määriteltyjen tutkimuskysymysten perusteella tehdään systemoitu kirjallisuushaku, jonka tulokset raportoidaan kokonaan. Taustaraportissa esitellään kaikki ne raportit, joihin suositukset tullaan perustamaan, kuten myös ne kirjallisuushausta löydetyt tutkimukset, joita ei syystä tai toisesta hyväksytty mukaan.
Tämän kertaisen työn huolellisuusluokka ja läpinäkyvyys on mielestäni paras koko pohjoismaisen ravitsemussuositusten historian. Kirjallisuushaut tehdään tämän vuoden puolella ja analyysit ensi vuonna. Varsinaiset suositukset ilmestyvät laajan kommenttikierroksen jälkeen v. 2012.
yt,
Mikael Fogelholm
Tässä alkuperäinen kirjoitus:
Kirjoittajavieraana on tänään (17.5.2010) professori Kari Salminen. Kirjoituksessa on paljon uutta tietoa maitorasvojen terveellisyydestä. Pyydän kommentoimaan tekstiä asialliseen sävyyn.
*************************
MAITO, MAITORASVA JA SYDÄN- JA VERISUONITERVEYSKari Salminen
Professori
Maito ja erityisesti maidon sisältämä rasva on leimattu voimistuvasti 1990-luvun jälkipuoliskolta syypääksi suomalaisten suhteellisesti suureen sydän- ja verisuonisairastuvuuteen ja –kuolleisuuteen.
Tieteellistä näyttöä asiasta ei ole koskaan kuitenkaan ollut. Nyt 2000-luvulla on julkaistu joukko suoraan maidon ja sen sisältämän rasvan kulutukseen ja toisaalta sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen kohdistuvia tutkimuksia.
Maitoon ja maitorasvaan kohdistuneet tutkimukset
Professori Elwoodin johtama tutkijaryhmä (2004a) on seurannut 20 vuoden ajan englantilaisten miesten maidon käyttöä ja sydäntautien ja aivohalvausten ilmaantumista. Maidon runsas käyttö vähensi merkitsevästi sairastuvuutta. Maito oli nykysuomalaisittain katsottuna rasvaista.
Tuloksestaan innoittuneena tutkijaryhmä (Elwood ym. 2004b) kokosi yhteen kaikkien aikaisempien maidon käyttöön ja sydän- ja verisuonisairastuvuuteen liittyvien tutkimusten tulokset. Yhteensä kymmenestä tutkimuksesta vain yksi osoitti maidon lisäävän sairastuvuutta. Yhdeksässä tutkimuksessa yhteyttä ei löytynyt tai ne osoittivat maidon suojaavan sairastuvuudelta.
Maitoon ja maitorasvaan kohdistuneet tutkimukset
Professori Elwoodin johtama tutkijaryhmä (2004a) on seurannut 20 vuoden ajan englantilaisten miesten maidon käyttöä ja sydäntautien ja aivohalvausten ilmaantumista. Maidon runsas käyttö vähensi merkitsevästi sairastuvuutta. Maito oli nykysuomalaisittain katsottuna rasvaista.
Tuloksestaan innoittuneena tutkijaryhmä (Elwood ym. 2004b) kokosi yhteen kaikkien aikaisempien maidon käyttöön ja sydän- ja verisuonisairastuvuuteen liittyvien tutkimusten tulokset. Yhteensä kymmenestä tutkimuksesta vain yksi osoitti maidon lisäävän sairastuvuutta. Yhdeksässä tutkimuksessa yhteyttä ei löytynyt tai ne osoittivat maidon suojaavan sairastuvuudelta.
Hieman myöhemmin julkaistut CARDIO2000-tutkimus (Kontrogianni ym. 2006) ja Germanin ym. (2009) laatima yhteenveto myös osoittavat maidon suojaavan sydäntaudeilta.
Myöhemmin Elwood ym. (2008) ovat tehneet 15 väestötutkimusta koskevan meta-analyysin, missä on tarkasteltu maidon ja maitovalmisteiden kulutuksen ja sydänsairauksien ja aivohalvausten yhteyttä. Runsaasti maitoa ja maitovalmisteita nauttineilla riski sairastua oli pienempi kuin niitä vähän kuluttavilla.
Myöhemmin Elwood ym. (2008) ovat tehneet 15 väestötutkimusta koskevan meta-analyysin, missä on tarkasteltu maidon ja maitovalmisteiden kulutuksen ja sydänsairauksien ja aivohalvausten yhteyttä. Runsaasti maitoa ja maitovalmisteita nauttineilla riski sairastua oli pienempi kuin niitä vähän kuluttavilla.
Elwood ym. ovat edelleen laajentaneet tarkasteluaan (2010) koskemaan maidon ja maitovalmisteiden vaikutusta verisuonisairauksiin ja diabetekseen. Haitallista yhteyttä ei todettu, pikemminkin vaikutus oli sairauksilta suojaava.
Mente ym. (2009) ovat tarkastelleet erittäin laajassa meta-analyysissä ravinnon ja sen lukuisten komponenttien yhteyttä sepelvaltimotautiin. Maitoa koskeva osio kattoi 216 820 henkilöä ja 8 erillistä väestöryhmää. Maidon, joka pääosin oli runsasrasvaista, kulutuksen ja sepelvaltimotaudin välillä ei löytynyt yhteyttä.
Holmbergin ym. mielenkiintoinen 12 vuotta kestänyt seurantatutkimus (2009) kohdistui 1725 ruotsalaiseen mieheen. Tutkimus osoitti, että ravitsemusvalistuksessa suositeltu hedelmien ja vihannesten nauttiminen johti sepelvaltimotaudin vähentyneeseen riskiin vain, jos samanaikaisesti nautittiin keskirunsaasti tai runsaasti maitorasvaa. Näin ei tapahtunut, jos maitorasvan kulutus oli vähäistä.
Edellä kuvatut tutkimukset kohdistuvat pääasiallisesti maidon, vaikkakin rasvaa sisältävän, vaikutuksiin. Suoraa luotettavaa johtopäätöstä juuri maitorasvan suojavaikutuksesta ei siis niiden perusteella voi vetää. Ruotsissa ja Norjassa tehdyt tutkimukset sen sijaan valottavat tätä kysymystä oivallisesti.
Professori Vessbyn ryhmä Ruotsissa on kehittänyt täsmämenetelmän yksilön maitorasvan kulutuksen mittaamiseksi. Lehmän pötsikäymisessä syntyy nimenomaisesti maidolle ominaisia parittoman hiililuvun omaavia rasvahappoja, penta- ja heptadekaanihappoa. Näiden happojen kerääntyminen ihmisen rasvavarantoon, esimerkiksi rasvakudokseen tai veren rasvoihin, kertoo tarkasti hänen nauttimansa maitorasvan määrän.
Menetelmällä määritettiin penta- ja heptadekaanihapon pitoisuudet ensimmäisen infarktin saaneiden ja terveiden verrokkihenkilöiden veren rasvoista (Warensjö ym. 2004). Terveiltä henkilöiltä löytyi näitä happoja merkitsevästi enemmän kuin infarktin saaneilta. Terveet olivat siis syöneet maitorasvaa enemmän kuin sairastuneet.
Tulos on vahvistettu Norjassa. Professori Pedersenin ryhmä (Biong ym, 2006) on vastaavasti määrittänyt ko. rasvahapot ihmisen rasvakudoksesta, mikä antaa luotettavan kuvan maitorasvan pitkäaikaiskäytöstä. Terveet henkilöt olivat syöneet maitorasvaa merkitsevästi enemmän kuin infarktipotilaat.
Edellä esitettyjen tutkimustulosten perusteella voi todeta, että maitorasva tai jokin sen käyttöön erottamattomasti liittyvä tekijä suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta. Mahdollista maitorasvan vaikutusmekanismia olen pohtinut Lääketieteellisessä aikakausikirja Duodecimissa (Salminen 2007). Vaikka siihen kirjoitukseen ei ole tullut kielteisiä vastineita, vielä jossain jatkuvasti puhutaan maitorasvan sisältämistä tyydyttyneistä rasvahapoista tai "kovasta" rasvasta, joiden sanotaan olevan yhteydessä sydän- ja verisuonsairauksiin.
Mente ym. (2009) ovat tarkastelleet erittäin laajassa meta-analyysissä ravinnon ja sen lukuisten komponenttien yhteyttä sepelvaltimotautiin. Maitoa koskeva osio kattoi 216 820 henkilöä ja 8 erillistä väestöryhmää. Maidon, joka pääosin oli runsasrasvaista, kulutuksen ja sepelvaltimotaudin välillä ei löytynyt yhteyttä.
Holmbergin ym. mielenkiintoinen 12 vuotta kestänyt seurantatutkimus (2009) kohdistui 1725 ruotsalaiseen mieheen. Tutkimus osoitti, että ravitsemusvalistuksessa suositeltu hedelmien ja vihannesten nauttiminen johti sepelvaltimotaudin vähentyneeseen riskiin vain, jos samanaikaisesti nautittiin keskirunsaasti tai runsaasti maitorasvaa. Näin ei tapahtunut, jos maitorasvan kulutus oli vähäistä.
Edellä kuvatut tutkimukset kohdistuvat pääasiallisesti maidon, vaikkakin rasvaa sisältävän, vaikutuksiin. Suoraa luotettavaa johtopäätöstä juuri maitorasvan suojavaikutuksesta ei siis niiden perusteella voi vetää. Ruotsissa ja Norjassa tehdyt tutkimukset sen sijaan valottavat tätä kysymystä oivallisesti.
Professori Vessbyn ryhmä Ruotsissa on kehittänyt täsmämenetelmän yksilön maitorasvan kulutuksen mittaamiseksi. Lehmän pötsikäymisessä syntyy nimenomaisesti maidolle ominaisia parittoman hiililuvun omaavia rasvahappoja, penta- ja heptadekaanihappoa. Näiden happojen kerääntyminen ihmisen rasvavarantoon, esimerkiksi rasvakudokseen tai veren rasvoihin, kertoo tarkasti hänen nauttimansa maitorasvan määrän.
Menetelmällä määritettiin penta- ja heptadekaanihapon pitoisuudet ensimmäisen infarktin saaneiden ja terveiden verrokkihenkilöiden veren rasvoista (Warensjö ym. 2004). Terveiltä henkilöiltä löytyi näitä happoja merkitsevästi enemmän kuin infarktin saaneilta. Terveet olivat siis syöneet maitorasvaa enemmän kuin sairastuneet.
Tulos on vahvistettu Norjassa. Professori Pedersenin ryhmä (Biong ym, 2006) on vastaavasti määrittänyt ko. rasvahapot ihmisen rasvakudoksesta, mikä antaa luotettavan kuvan maitorasvan pitkäaikaiskäytöstä. Terveet henkilöt olivat syöneet maitorasvaa merkitsevästi enemmän kuin infarktipotilaat.
Edellä esitettyjen tutkimustulosten perusteella voi todeta, että maitorasva tai jokin sen käyttöön erottamattomasti liittyvä tekijä suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta. Mahdollista maitorasvan vaikutusmekanismia olen pohtinut Lääketieteellisessä aikakausikirja Duodecimissa (Salminen 2007). Vaikka siihen kirjoitukseen ei ole tullut kielteisiä vastineita, vielä jossain jatkuvasti puhutaan maitorasvan sisältämistä tyydyttyneistä rasvahapoista tai "kovasta" rasvasta, joiden sanotaan olevan yhteydessä sydän- ja verisuonsairauksiin.
Mitä tälle 1950-luvulla hatarin perustein syntyneelle väitteelle, ns. rasvahypoteesille kuuluu nyt 2000-luvulla?
Tyydyttyneet rasvahapot ja sydän- ja verisuoniterveys
Hiljattain on arvovaltaisissa tiedelehdissä ilmestynyt kolme riippumatonta meta-analyysia, joissa on selvitetty rasvan käytön ja sydän- ja verisuonisairauksien välistä yhteyttä. Analyysit kattavat monta kymmentä tiukat tieteelliset kriteerit täyttävää erillistä väestötutkimusta tai satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta ja satojatuhansia henkilöitä.
Skeaff ja Miller (2009) ovat tarkastelleet 28 yksittäistä väestötutkimusta, joissa on tutkittu ravinnon rasvojen ja sepelvaltimotautitapahtumien välisiä yhteyksiä. Selvitys kattoi 280 000 henkilöä.
Tyydyttyneet rasvahapot ja sydän- ja verisuoniterveys
Hiljattain on arvovaltaisissa tiedelehdissä ilmestynyt kolme riippumatonta meta-analyysia, joissa on selvitetty rasvan käytön ja sydän- ja verisuonisairauksien välistä yhteyttä. Analyysit kattavat monta kymmentä tiukat tieteelliset kriteerit täyttävää erillistä väestötutkimusta tai satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta ja satojatuhansia henkilöitä.
Skeaff ja Miller (2009) ovat tarkastelleet 28 yksittäistä väestötutkimusta, joissa on tutkittu ravinnon rasvojen ja sepelvaltimotautitapahtumien välisiä yhteyksiä. Selvitys kattoi 280 000 henkilöä.
Tyydyttyneiden rasvahappojen saanti vaihteli laajasti välillä 9-20 energia-%:a. Tyydyttyneiden rasvahappojen saannin ja sepelvaltimotautisairastuvuuden tai -kuolleisuuden välillä ei ollut yhteyttä. Todettakoon, että Suomessa tyydyttyneen rasvan kulutus on nykyisin noin 14 energia-%:a (Nordic Dietary Recommendations 2004).
Erittäin laajassa meta-analyysissä (Mente ym. 2009) on selvitetty ravinnon ja sen lukuisten komponenttien yhteyttä sepelvaltimotautiin. Tyydyttyneitä rasvoja koskeva osuus kattoi 11 erillistä kohorttitutkimusta ja 160 673 henkilöä. Tyydyttyneen rasvan kulutuksen ja sepelvaltimotautitapahtumien välillä ei ollut yhteyttä.
Ja edelleen. Aivan juuri ilmestyi professori Kraussin ryhmän (Siri-Tarino ym. 2010) selvitys, missä 21 yksittäisen väestötutkimuksen pohjalta selvitettiin tyydyttyneen rasvan ja sepelvaltimotauti-, aivoverenkiertohäiriö- ja sydän- ja verisuonitautitapahtumien välistä yhteyttä. Tämä meta-analyysi kattoi 347 747 henkilöä. Tyydyttyneen rasvan kulutuksen ja mainittujen tautitapahtumien välillä ei ollut yhteyttä.
Kaikissa kolmessa meta-analyysissä on mukana suomalaisilla miehillä tehty, silloisen Kansanterveyslaitoksen ja Harvardin yliopiston yhteinen Setti-tutkimus (Pietinen ym. 1997). Tämä tutkimus, vaikkakin vastoin tutkijoitten odotusta, osoitti eräänä ensimmäisenä vakuuttavasti, ettei tyydyttyneillä rasvahapoilla ole yhteyttä sepelvaltimotautikuolleisuuteen. On valitettavaa, ettei tätä tutkimuslinjaa jatkettu maassamme, vaan ote on siirtynyt muualle uusine tuloksineen.
Yhteenveto
Edellä esitetyt 2000-luvun vakuuttavat tutkimustulokset osoittavat, ettei maitorasvalla eikä sen sisältämällä tyydyttyneellä rasvalla ole haitallista yhteyttä sydän- ja verisuonisairastuvuuteen eikä –kuolleisuuteen.
Erittäin laajassa meta-analyysissä (Mente ym. 2009) on selvitetty ravinnon ja sen lukuisten komponenttien yhteyttä sepelvaltimotautiin. Tyydyttyneitä rasvoja koskeva osuus kattoi 11 erillistä kohorttitutkimusta ja 160 673 henkilöä. Tyydyttyneen rasvan kulutuksen ja sepelvaltimotautitapahtumien välillä ei ollut yhteyttä.
Ja edelleen. Aivan juuri ilmestyi professori Kraussin ryhmän (Siri-Tarino ym. 2010) selvitys, missä 21 yksittäisen väestötutkimuksen pohjalta selvitettiin tyydyttyneen rasvan ja sepelvaltimotauti-, aivoverenkiertohäiriö- ja sydän- ja verisuonitautitapahtumien välistä yhteyttä. Tämä meta-analyysi kattoi 347 747 henkilöä. Tyydyttyneen rasvan kulutuksen ja mainittujen tautitapahtumien välillä ei ollut yhteyttä.
Kaikissa kolmessa meta-analyysissä on mukana suomalaisilla miehillä tehty, silloisen Kansanterveyslaitoksen ja Harvardin yliopiston yhteinen Setti-tutkimus (Pietinen ym. 1997). Tämä tutkimus, vaikkakin vastoin tutkijoitten odotusta, osoitti eräänä ensimmäisenä vakuuttavasti, ettei tyydyttyneillä rasvahapoilla ole yhteyttä sepelvaltimotautikuolleisuuteen. On valitettavaa, ettei tätä tutkimuslinjaa jatkettu maassamme, vaan ote on siirtynyt muualle uusine tuloksineen.
Yhteenveto
Edellä esitetyt 2000-luvun vakuuttavat tutkimustulokset osoittavat, ettei maitorasvalla eikä sen sisältämällä tyydyttyneellä rasvalla ole haitallista yhteyttä sydän- ja verisuonisairastuvuuteen eikä –kuolleisuuteen.
Tämä on täysin vastoin maassamme pitkään yksipuolisin perustein harjoitettua terveys- ja ravitsemuspolitiikkaa ja -valistusta.
Terveys- ja ravitsemussuositukset on pikimmiten muutettava vastaamaan nykyisiä kiistattomia tutkimustuloksia. Maitorasvan tieteellisesti perusteeton ahdistaminen on vihdoin lopetettava.
Viitteet
Biong AS, Veirod MB, Ringstad J ym. Intake of milkfat, reflected in adipose tissue fatty acids and risk of myocardial infarction: a case-control study. Eur J Clin Nutr 2006;60:236-44.
Elwood PC, Pickering JE, Fehily AM, ym. Milk drinking, ischemic heart disease and ischemic stroke I. Evidence from the Cearphilly cohort. Eur J Clin Nutr 2004(a);58:711-7.
Elwood PC, Pickering Hughes J, ym. Milk drinking, ischemic heart disease and ischemic stroke II. Evidence from cohort studies. Eur J Clin Nutr 2004(b);58:718-24.
Elwood PC, Givens DI, Beswick AD, ym. The survival advantage of milk and dairy consumption: am overview of evidence from cohort studies of vascular diseases, diabetes and cancer. J Am Coll Nutr 2008;27:723S-34S.
Elwood PC, Pickering JE, Givens DI, ym. The Consumption of Milk and Dairy Foods and the Incidence of Vascular Disease and Diabetes: An Overview of the Evidence. Lipids 2010; doi 10.1007/s11745-010-3412-5.
German JB, Gibson RA, Krauss RM, ym. A reappraisal of the impact of dairy foods and milk fat on cardiovascular disease risk. Eur. J Nutr. 2009; doi 10.1007/s00394-009-0002-5.
Holmberg, S, Thelin A ja Stiernsröm E-L. Food Choices and Coronary heart Disease: A Population Based Cohort Study of Rural Swedish Men with 12 years Follow-up. Int J Environ Res Publ Health 2009;6:2626-38.
Kontrogianni MD, Panagiotakos DB, Chrohoou C, ym. Modelling dairy intake on the development of acute coronary symptomes: the CARDIO2000 study. Eur J Cardiovasc Prev Rehab 2006;13:791-7.
Mente A, de Koning L, Shannon HS ym. A Systematic Review of the Evidence Supporting a Causal Link Between Dietary Factors and Coronary Heart Disease. Arch Intern Med 2009;169:659-69.
Nordic Dietary Recommendations. Nordic Council of Ministers. Copenhagen, 2004.
Pietinen P, Ascherio A, Korhonen P, ym. Intake of Fatty Acids and Risk of Coronary Heart Disease in a Cohort of Finnish Men. Am J Epid 1997;145:876-87.
Salminen K. Maito suojaa sydäntä. Duodecim 2007;123:358-9.
Siri-Tarino PW, Qi Sun, Hu FB ym. Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease. Am J Clin Nutr doi:10.3945/ajcn.2009.27725.
Skeaff CM, Miller J. Dietary Fat and Coronary Heart Disease: Summary of Evidence from Prospective Cohort and Randomised Controlled Trials. Ann Nutr Metab 2009;55:173-201.
Warensjö E, Jansson J-H, Berglund L, ym. Estimated intake of milk is negatively associated with cardiovascular risk factors and does not increase the risk of a first acute myocardial infarction. A prospective case-control study. Br J Nutr 2004;91:635-42.
Viitteet
Biong AS, Veirod MB, Ringstad J ym. Intake of milkfat, reflected in adipose tissue fatty acids and risk of myocardial infarction: a case-control study. Eur J Clin Nutr 2006;60:236-44.
Elwood PC, Pickering JE, Fehily AM, ym. Milk drinking, ischemic heart disease and ischemic stroke I. Evidence from the Cearphilly cohort. Eur J Clin Nutr 2004(a);58:711-7.
Elwood PC, Pickering Hughes J, ym. Milk drinking, ischemic heart disease and ischemic stroke II. Evidence from cohort studies. Eur J Clin Nutr 2004(b);58:718-24.
Elwood PC, Givens DI, Beswick AD, ym. The survival advantage of milk and dairy consumption: am overview of evidence from cohort studies of vascular diseases, diabetes and cancer. J Am Coll Nutr 2008;27:723S-34S.
Elwood PC, Pickering JE, Givens DI, ym. The Consumption of Milk and Dairy Foods and the Incidence of Vascular Disease and Diabetes: An Overview of the Evidence. Lipids 2010; doi 10.1007/s11745-010-3412-5.
German JB, Gibson RA, Krauss RM, ym. A reappraisal of the impact of dairy foods and milk fat on cardiovascular disease risk. Eur. J Nutr. 2009; doi 10.1007/s00394-009-0002-5.
Holmberg, S, Thelin A ja Stiernsröm E-L. Food Choices and Coronary heart Disease: A Population Based Cohort Study of Rural Swedish Men with 12 years Follow-up. Int J Environ Res Publ Health 2009;6:2626-38.
Kontrogianni MD, Panagiotakos DB, Chrohoou C, ym. Modelling dairy intake on the development of acute coronary symptomes: the CARDIO2000 study. Eur J Cardiovasc Prev Rehab 2006;13:791-7.
Mente A, de Koning L, Shannon HS ym. A Systematic Review of the Evidence Supporting a Causal Link Between Dietary Factors and Coronary Heart Disease. Arch Intern Med 2009;169:659-69.
Nordic Dietary Recommendations. Nordic Council of Ministers. Copenhagen, 2004.
Pietinen P, Ascherio A, Korhonen P, ym. Intake of Fatty Acids and Risk of Coronary Heart Disease in a Cohort of Finnish Men. Am J Epid 1997;145:876-87.
Salminen K. Maito suojaa sydäntä. Duodecim 2007;123:358-9.
Siri-Tarino PW, Qi Sun, Hu FB ym. Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease. Am J Clin Nutr doi:10.3945/ajcn.2009.27725.
Skeaff CM, Miller J. Dietary Fat and Coronary Heart Disease: Summary of Evidence from Prospective Cohort and Randomised Controlled Trials. Ann Nutr Metab 2009;55:173-201.
Warensjö E, Jansson J-H, Berglund L, ym. Estimated intake of milk is negatively associated with cardiovascular risk factors and does not increase the risk of a first acute myocardial infarction. A prospective case-control study. Br J Nutr 2004;91:635-42.
Tässä terveysblogissa on aiemmin ilmestynyt muitakin erinomaisia vieraskirjoituksia:
Kirjoittajavieras: Matti Tolonen
Kirjoittajavieras: Olli Posti
Kirjoittajavieras: Pekka Puska
Kirjoittajavieras: Mikael Fogelholm
Kirjoittajavieras: Reijo Laatikainen
Vielä kun tämän kirjoitus voitaisiin julkaista jonkun järkevän toimittajan avulla päämediassa. Tämä on faktaa, ei politiikkaa.
VastaaPoistailman tätä lastemme ruokavalio on ihan sieltä ja syvältä....ei ihme että lapsemme lihovat kun koulujen ruokalat komppaavat rasvatonta ruokaa.
Olisipa hauska nähdä virallisterveelliseltä taholta yhtä vakuuttavasti perusteltu näyttö maitorasvojen vaarallisuudesta. Taitaapi vain olla mahdotonta, kun näyttöä ei ole.
VastaaPoistaUskomatonta, että maitorasvoja voidaan ilman näyttöä pitää "virallisesti vaarallisina", mutta mikään näyttö ei riitä kumoamaan tätä myyttiä.
A.
Tekisi mieleni uskoa että rasvahypoteesi by A. Keys olisi tulossa tiensä päähän.
VastaaPoistaNykyisin ei vaan enää ole mahdollista pimittää tietoutta aikaansa seuraavalta kansan osalta. Kun seuraan ympärilläni olevia ihmisiä niin työpaikalla kuin kaveripiirissä yllätyn harvase päivä positiivisesti ihmisten mielipiteistä ravinnon suhteen. Ottavat itse selvää entistä enemmän ravinnosta ja eivät usko auktoriteetteja liian helposti. Tämä on jo hieno alku.
Tosin veikkaan että monen ihmisen kelkka kääntyy takaisin väärille urille heidän käydessään vuositarkastuksessa, missä lääkäri toteaa mahdollisesti kokonaiskolesterolin olevan hieman koholla esim luokkaa 6 ja LDL 4 hujakoilla. Sivuuttaen loisteliaat arvot HDL:n,Triglyjen ja paastoverensokerin suhteen. Lääkärin suosituksena näenkin sieluni silmin tiukka rasvoja karttava(paitsi tietenkin becel ja traktorin polttoaine) ruokavalio runsaalla kuidulla ja kasvisteroli tuotteilla... Ja jos ei ruokavalio tehoa niin Statiineille MARS!
Uskomatonta pään hakkaamista seinään tuo virallinen ravitsemusvalistus.
VastaaPoistaKunpa asia olisikin näin:
"meitä on turhaan varoiteltu tyydyttyneen rasvan haitallisuudesta"
Kun asia on näin:
Rasvojen karttelu on johtanut hiilihydraattien suosimiseen, joka on ollut monelle kohtalokasta. Ruuan absoluuttinen massa ja tilavuus ovat kasvaneet. Vatsalaukku on tottunut kokoajan suurempiin ruoka-annonksiin ja ilman rasvaa ruoka on sulanut nopeammin.
Seurauksena on monen kohdalla ollut näläntunteen noidankehä, joka on lihavuusepidemian todellinen syy.
Krisun blogin paras kirjoitus. Kari, sait juuri uuden fanboyn! ^^
VastaaPoista"Rasvojen karttelu on johtanut hiilihydraattien suosimiseen, joka on ollut monelle kohtalokasta. "
VastaaPoista- Itse en vältä rasvoja, mutta ei se hiilihydraattien syöntiä mitenkään automaattisesti vähennä. Mihin perustat tuon väitteesi?
"Ruuan absoluuttinen massa ja tilavuus ovat kasvaneet. Vatsalaukku on tottunut kokoajan suurempiin ruoka-annonksiin ja ilman rasvaa ruoka on sulanut nopeammin."
- Onko tuo vatsalaukun venyminen tieteellisesti todistettu (ainoa) syy suurempiin ruoka-annoksiin? Muistelen jostain lukeneeni, että tästä hypoteesista on jo luovuttu.
Mitä haittaa siitä on, että ruoka sulaa nopeasti? Eikös sen pitäisi olla pikemmin hyvä? Käymisprosessi ei ennätä alkaa, mikä on hyvä sillä käymisen sivutuotteet (kuten aldehydit?) eivät ole kai terveellisiä? Paksusuolen syöpä on tietääkseni liitetty liian hitaaseen ruoansulatukseen. Ja milloinkas sitä on pidetty tavoittelemisen arvoista, että ruoka olisi huonosti sulavaa?
Huonosti ja hitaasti sulaminen ovat kaksi täysin eri asiaa.
VastaaPoistaProfessori Kari Salminen kirjoittaa maitorasvoista sen, mistä meillä virallisesti vaietaan.
VastaaPoistaSamalla tavalla voi kirjoittaa ylenmääräisesti sositetusta ohutsuolesta imeytyvästä sokerihiilihydraatista haitallisine VLDL muodostuksineen.
Edelleen samalla tavalla voi kirjoittaa ylenmääräisesti suositetusta peltokasvatetusta öljystä haitallisine inflammaatioineen.
Juuri viralliset ja virkavastuulliset ammatilaiset näyttävät syöttävän paksuimman pajunköyden.
Tri Pentti Raaste ja minä komppaamme professori Kari Salmista ja tri Timo Kuuselaa
VastaaPoistaSydänpotilaan itsehoidon oppaassa
Ilmeisesti on niin, että suomalaiset ovat tottuneet maitorasvaan (laktoosin kanssa tosin meillä "itä-eurooppalaisilla" taitaa olla toisin), alkuperäiskansoilla (intiaanit) on todettu toisenlaisia tuloksia:
VastaaPoista"The Strong Heart Study (SHS), a longitudinal study of cardiovascular disease and its risk factors in American Indian men and women, has shown that CHD incidence is now higher in this population than in other US populations, which suggests that this population's lifestyle, including diet, has undergone profound changes. The objective of the current analysis was to examine the association between dietary fat intake and CHD risk in this population.
Total fat, saturated fatty acid, and monounsaturated fatty acid intake were strong predictors of CHD mortality (coronary heart disease) in American Indians aged 47–59 y, independent of other established CHD risk factors. It may be prudent for American Indians to reduce their fat intake early in life to reduce the risk of dying from CHD."
(Dietary fat intake and risk of coronary heart disease: the Strong Heart Study
Jiaqiong Xu, Sigal Eilat-Adar, Catherine Loria, Uri Goldbourt, Barbara V Howard, Richard R Fabsitz, Ellie M Zephier, Claudia Mattil and Elisa T Lee
American Journal of Clinical Nutrition, Vol. 84, No. 4, 894-902, October 2006)
Mistä tuo mahtaa johtua vai onko huonotasoinen tutkimus (tosin julkaisu on arvovaltainen)?
Tosiaan vaikuttaa siltä, että tyydyttyneiden rasvojen yhteys sydäntauteihin on olematon jossei jopa suojaava. Kuitenkin terveys on kokonaisuus ja haluaisin nähdä myös toisenlaista näkökulmaa.
VastaaPoistaKaipaisin todella tutkimusnäyttöä tyydyttyneiden rasvojen yhteydestä aivojen toimintaan eli esim. Dementiaan ja alzeimeriin. onko yhteyttä?
Oma mielenkiintoni heräsi tästä:
http://ruohikolla.blogspot.com/2010/02/ravinnon-rasvat-ja-dementiariski.html
Runsas tyydyttyneen rasvan käyttö näyttäisi olevan yhteydessä dementiaan, mutta tämäkin asia riippu viitekehyksestä. Tyydyttyneen rasvan vaikukset eivät tässä(kään) asiassa liene samat, jos verrataan hi-carb vs. low-carb.
VastaaPoista"Tyydyttyneen rasvan vaikukset eivät tässä(kään) asiassa liene samat, jos verrataan hi-carb vs. low-carb."
VastaaPoistaTämä on tärkeä havainto. Suurimpiin energiamääriinkin päästään nimenomaan suurella hiilari+rasva kombinaatiolla.
Toisaalta vaikutukset aivoihinkin näyttävät olevan niin ohuen langan varassa, että meikä ostaa voita edelleen.
"Itse en vältä rasvoja, mutta ei se hiilihydraattien syöntiä mitenkään automaattisesti vähennä."
VastaaPoistaÖh... ?
"Mihin perustat tuon väitteesi?"
Kuvittele koululaisen lautanen 80-luvun alussa:
Perunaa, raastetta, voita, maitoa (rasvaisempaa kuin nyt), kastiketta (rasvaisempaa rasvaisempaa kuin nyt), lihaa (rasvaisempaa kuin nyt)
Jos rasvaa vähennetään, alkaa elimistö helposti etsiä tyydytystä nälkäänsä jostain muusta, mitä tyypillisemmin hiilihydraateista. Näinhän on esim. koululaisten kohdalla käynyt.
"Onko tuo vatsalaukun venyminen tieteellisesti todistettu (ainoa) syy suurempiin ruoka-annoksiin? Muistelen jostain lukeneeni, että tästä hypoteesista on jo luovuttu."
Mikä tahansa kudos venyy kun sitä venytetään. Ravitsemusvalistus ohjaa alhaisen energiatiheyden ruokiin. Eli sellaisiin joissa on suuri tilavuus ja massa verrattuna energian määrään. Erityisesti Pertti Mustajoki tuputtaa suuren tilavuuden ruokia.
"Mitä haittaa siitä on, että ruoka sulaa nopeasti? Eikös sen pitäisi olla pikemmin hyvä?"
Jos vatsalaukku tyhjenee nopeasti vaikuttaa tämä varmasti nopeampaan uuden nälän ilmaantumiseen. Senpä vuoksi nykyisin on "napostellaan". Tämä johtaa liiaan suureen energian saantiin ja lihomiseen.
"Paksusuolen syöpä on tietääkseni liitetty liian hitaaseen ruoansulatukseen."
Lihavuus lisää jokaisen syövän riskiä. Jos painoa saa alennettua pienenee myös esim. paksusuolen syövän riski.
JM:
VastaaPoista"Kuitenkin terveys on kokonaisuus"
Niin on, mutta se ei ollut nyt aiheena vaan sydän- ja verisuoniterveys... Onhan sitä toki esim. Journal of the National Cancer Institute julkaisussa (2007:6) esitetty sellainenkin epäilys, että runsas rasvan syönti saattaisi aiheuttaa naisille rintasyöpää:
"We prospectively analyzed the association between fat consumption and the incidence of postmenopausal invasive breast cancer in the National Institutes of Health–AARP Diet and Health Study, a US cohort comprising 188 736 postmenopausal women who completed a 124-item food-frequency questionnaire in 1995–1996. Hazard ratios (HRs) and 95% confidence intervals (CIs) were calculated using Cox proportional hazards regression models with adjustment for energy and potential confounding factors. All statistical tests were two-sided.
In this large prospective cohort with a wide range of fat intake, dietary fat intake was directly associated with the risk of postmenopausal invasive breast cancer."
Uskoo ken haluaa vaikka en muistakaan nähneeni tuota artikkelia tyrmättävän. Ainakin naisia on ollut mukana paljon (melkein 190000).
Mun mielestä jo KTL:n ravitsemuskatsaus http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2005/2005b20.pdf kertoo kaiken. Siellä missä seurataan eniten "valtion virallista terveyttä edistävää ruokavaliota", niin siellä sydänkuolleisuus on 1,5 kertainen (itä- ja koillissuomessa on 1,5 kertainen riski kuolla SV-tauteihin).
VastaaPoistaKuvioista voi myös huomata sen, että kolesteroli jakautuu maassa tasan. Ainoa selittävä (ja myös valtion suosittelema) on VILJOJEN, RUISLEIVÄN JA SOKERIN suurempi käyttö juuri tuolla alueella !
Tyydyttyneellä rasvalla, jota länsirannikolla eniten syödään, ei siis ole vaikutusta.
Kommentoikaa muut - taitaa pohjoiskarjalan syyt johtaa maatalouspellolle enemmän kuin rasvoihin. Oliskohan leivän päällä käytetty voi joutunut syntipukiksi Puskan tutkimuksissa.....muualla kun leipää ei niin paljoa hotkita.
tällaiselle tavalliselle taatiaiselle, joka ei oikein kunnolla asiaa ymmärrä, on edes jonkinlaisen loppupäätelmän tekeminen todella vaikeaa: kun lääkäri jossain hamassa varhaisaikuisuudessa pelästytti oikein todenteolla kolesteroleilla ja ohjeisti siirtymään vähärasvaiseen, on muutos takaisin tavalliseen ruokaan todella korkean kynnyksen takana.
VastaaPoistaSaati sitten että niitä syöttäisi lapsille.
Luulen, että alipainoinen, pienikokoinen lapsukaiseni hyötyisi ainakin energiansaannin osalta ehdasta punaisesta maidosta, mutta joka kerta kun sitä kaupasta kotiin tuon, huutaa pieni ääni päässäni "sydänkohtaus! kalkkeutuma!".
Oman asenteen muuttaminen on vaikeaa, varsinkaan kun siihen ei tällä hetkellä terveydenhuollon asiakaspalvelijoilta (esim. neuvola, kouluterveydenhuolto) saa tukea.
Jonkinlaisena kompromissina käytämme arjessa ykkösmaitoa ja satunnaisesti "punaista", sivumennen sanoen ainoaa, mitä itse pystyn juomaan paljaaltaan.
Apua asennemuutokseen!
Teme:
VastaaPoista"itä- ja koillissuomessa on 1,5 kertainen riski kuolla SV-tauteihin
Kommentoikaa muut - taitaa pohjoiskarjalan syyt johtaa maatalouspellolle enemmän kuin rasvoihin."
Luin ja kommentoidaan sitten. Ihan johdonmukaiselta teksti vaikutti eikä tätä varmaankaan kiistetä:
Kaupungeissa käytetään enemmän kasviksia, hedelmiä ja täysmehuja kuin muualla.
Marjoja käytetään muuhun maahan verrattuna runsaammin Itä-Suomessa ja täysmehuja
Etelä-Suomessa. Naiset käyttävät kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täysmehuja enemmän
kuin miehet. Ravitsemussuositusten mukainen kasvisten, hedelmien ja marjojen kokonaiskulutus,
vähintään 400 g päivässä, saavutetaan parhaimmin Keski- ja Etelä- Suomessa ja heikoimmin Lapin läänissä ja Oulun läänin itäosissa.
Runsaalla kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksella on tutkimuksissa havaittu olevan syövältä ja sydän- ja verisuonitaudeilta suojaavaa vaikutusta.
Kasvikset, hedelmät ja marjat sisältävät runsaasti ravintoaineita, kuten vitamiineja, kivennäisaineita
ja ravintokuitua sekä muita mahdollisesti terveyttä edistäviä yhdisteitä, esimerkiksi flavonoideja ja kasvisteroleja.
Marjat ja hedelmät sisältävät pitkälti samoja ravintoaineita ja voivat siten osittain
korvata ravitsemuksellisesti toisiaan. Marjojen keskimääräiset käyttöannokset ovat kuitenkin
pienemmät kuin hedelmien keskimääräiset käyttöannokset.
Tästä tosin ollaan ilmeisen kahta mieltä:
Kohonnut veren kolesterolipitoisuus ja verenpaine ovat keskeisiä sydän ja verisuonitautien riskitekijöitä.
Tästä taas vallinnee yksimielisyys(?):
Runsas natriumin saanti suurentaa verenpainetta, joka lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Voi siis vetää ainakin sen johtopäätöksen, että kasvikuntaan kannattaa kurkottaa vähintään 400 gramman edestä.
-xx
Prosessoitu liharuoka
VastaaPoistaHarvard School of Public Health on julkaissut Circulation lehdessä uuden katsauksen, jossa on käyty läpi 20 laajaa tutkimusta käsittäen yli miljoona ihmistä ja heidän ruokatapojaan.
Tulosten mukaan prosessoitujen lihatuotteiden, kuten pekonin, kinkun ja makkaroiden syönti lisää sydäntauteja, diabetesta ja suolistosyöpiä, kun taas "unprocessed" lihat, kuten pihvi, sian ja lampaanliha eivät lisää näitä sairauksia. Prosessoituja liharuokia (keskimäärin 50 g/vrk) syövillä sydäntaudin riski oli suurentunut 42 % ja tyypin 2 diabeteksen riski 19 %. 50 g vastaa kahta pekoniviipaletta tai yhtä hotdogia.
Katsauksen uutisoi muun muassa The Independent
tällaiselle tavalliselle taatiaiselle, joka ei oikein kunnolla asiaa ymmärrä, on edes jonkinlaisen loppupäätelmän tekeminen todella vaikeaa: kun lääkäri jossain hamassa varhaisaikuisuudessa pelästytti oikein todenteolla kolesteroleilla ja ohjeisti siirtymään vähärasvaiseen, on muutos takaisin tavalliseen ruokaan todella korkean kynnyksen takana.
VastaaPoistaSaati sitten että niitä syöttäisi lapsille.
Luulen, että alipainoinen, pienikokoinen lapsukaiseni hyötyisi ainakin energiansaannin osalta ehdasta punaisesta maidosta, mutta joka kerta kun sitä kaupasta kotiin tuon, huutaa pieni ääni päässäni "sydänkohtaus! kalkkeutuma!".
Oman asenteen muuttaminen on vaikeaa, varsinkaan kun siihen ei tällä hetkellä terveydenhuollon asiakaspalvelijoilta (esim. neuvola, kouluterveydenhuolto) saa tukea.
Jonkinlaisena kompromissina käytämme arjessa ykkösmaitoa ja satunnaisesti "punaista", sivumennen sanoen ainoaa, mitä itse pystyn juomaan paljaaltaan.
Suosittelen lukemaan Uffe Ranskovin Kolesterolimyytti-kirjan. Sisältää paljon hyvää infoa ja avaa tavalliselle tallukallekkin mistä tässä Kolesterolomyytissä on kyse.
Tässä linkki miksi kokonaiskolesteroli ja LDL: osuus eivät ole niin yksinkertaisia asioita.
VastaaPoistaToivottavasti saisimme suomessa mitattua small dense LDL: jossain vaihessa rutiinisti. Saisimme mielenkiintoista infoa todellisista veriarvoista.
http://heartscanblog.blogspot.com/2010/04/what-to-eat-diet-is-defined-by-small.html?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+blogspot%2Ftpzx+%28The+Heart+Scan+Blog%29
Sami U.:"Jos vatsalaukku tyhjenee nopeasti vaikuttaa tämä varmasti nopeampaan uuden nälän ilmaantumiseen. "
VastaaPoistaKäsittääkseni leptiini-niminen hormoni säätelee käsittääkseni kylläisyyden tunnetta:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17064572
Onko tarkoituksesi sanoa, että (aivojen/veren) leptiinipitoisuus on riippuvainen vatsalaukun venymisestä?
Olisivatpa kaikki professorit näin selkeitä kannanotoissaan. Sain runsaasti tukea omalle ajatukselleni että hyvää oloa tuova maitorasva ei ole vaarallista. Kiitos!
VastaaPoistaLisäys Harvardin tuoreeseen katsaukseen prosessoitujen liharuokien haitallisuudesta sydänterveydelle:
VastaaPoistaNäissä ruuissa (mm. makkaroissa ja kinkussa) on yleensä paljon suolaa, mikä voi nostaa verenpainetta ja lisätä sitä kautta sydäntaudin riskiä.
Hannulle: Onhan tässä blogissa selvä suomenkielinenkin kirjoitus ravitsemuksesta, sd-LDL-kolesterolista ja sen mittaamisesta.
sd-LDL-kolelsteroliin vaikuttavat monet seikat suotuisasti, muiden muassa kalaöljyn EPA-rasvahappo, eritoten EPA. Myös berberiini ehkäisee valtimotauteja.
Asia käy ilmi mm. Kiinan akatemian julkaisemasta uudesta kirjallisuuskatsauksesta. Berberiini vaikuttaa mm. säätämällä veren rasva- ja sokeritasapainoa, ehkäisemällä ja vaimentamalla tulehdusta (inflammaatiota) ja estämällä valtimon seinämien sileiden lihassolujen proliferaatiota.
Jos asia kiinnostaa jotakuta, niin olen laatinut laajahkon tieteellisen katsauksen referensseineen berberiinin merkityksestä sydän- ja verisuonitauideissa TÄSSÄ LINKISSÄ.
"Totuus on harvoin puhdas eikä milloinkaan yksiselitteinen", sanoi Oscar Wilde.
Kari Salminen sanoo:
VastaaPoista"Terveys- ja ravitsemussuositukset on pikimmiten muutettava vastaamaan nykyisiä kiistattomia tutkimustuloksia. Maitorasvan tieteellisesti perusteeton ahdistaminen on vihdoin lopetettava."
Pekka Puska sanoo ehkä:
"Maitoa juotetaan vasikalle"
ja hymähtää tällekin kirjoitukselle ja kertoo miten vaarallista on nauttia maitorasvoja. Verisuonet menevät tukkoon ja sydämet pysähtelee.
Taidan siirtyä pelkästään lukemaan tätä Christerin veteraaniblogia... Täältä saa lukea toiveikkaita uutisia järkeviltä ihmisiltä. On kai se Pekka Puskakin järkevä, mutta niin omien ajatuskuvioidensa vanki, että hänen takiaan ollaan nyt ehkä menettämässä toinenkin sukupolvi rasvattomuuden älyttömyyksiin.
Tolonen: "sd-LDL-kolelsteroliin vaikuttavat monet seikat suotuisasti, muiden muassa kalaöljyn EPA-rasvahappo, eritoten EPA. Myös berberiini ehkäisee valtimotauteja."
VastaaPoistaMuistanko oikein, että väitteesi oli, että kolesteroli ei aiheuta valtimotauteja (vaan hiljainen tulehdus)? Siinä tapauksessa, eikö ole ristiriitaista puhua (sd-LDL)kolesterolin alentamisesta valtimotaudin ehkäisyssä?
S:lle: olen sitä mieltä, etteivät ravinnon rasva ja kolesteroli aiheuta valtimotauteja, millä tarkoitan sitä, etteivät ne ole primäärinen kausaalinen syy. Taudin syytekijöitä ei tunneta varmuudella, kuten Sydänoppaassa kerromme, mutta hiljainen krooninen inflammaatio edistää ateroskleroosia, ja siinä hapettunut ja sokeristunut sd-LDL myötävaikuttaa. Ateroskleroosis sekundaariehkäisyssä (=jarruttamisessa) sd-LDL:n ja inflammaation kurissapitäminen on tärkeää. Suosittelen lukemaan Sydänoppaan tarkemmin. Lue myös tämä katsaukseni kolesterolista.
VastaaPoistaTässä vieraskirjoituksessa puhutaan rasvoista ja sydän- ja verisuonitaudeista. Niihin liittyy tiiviisti kolesterolilääkitys. Kalifornian yliopiston (San Diego) sisätautiopin apulaisprofessori Betrice Golomb on perehtynyt erityisesti kolesterolilääkitykseen. Kahdella 10 minuutin videolla hän paljastaa kuinka lääketeollisuus johtaa harhaan ja aivopesee lääkäreitä kautta maailman määräämään kolesterolilääkkeitä. Videoiden alla on teksti, joka selventää näitä vauhdikkaita esitelmiä.
Professori Golomb toteaa, että kaikki lääketutkimukset ovat lääketeollisuuden rahoittamia. Tiivistetysti, näin lääketeollisuus huijaa lääkärikuntaa:
1. Epämieluisia tutkimustuloksia ei julkaista.
2. Huonot tulokset lähetetään lehtiin julkaistaviksi hyvinä
3. Hyvät tulokset lähetetään useisiin lehtiin julkaistaviksi, hiukan eri tavoin. Näin luodaan vaikutelma, että hyviä tuloksia on paljon.
4. Juonessa mukana olevia lääkäreitä kutsutaan julkaisemaan kirjallisuuskatsauksia, jotka suosittavat lääkkeitä
5. Haamukirjoitukset: Lääketeollisuus teettää erikoistuneilla kirjoitustoimistoilla julkaisuja, joihin sitten ostetaan tunnettujen lääkäreiden nimet kirjoittajiksi
6. Journal Bias: Valitaan "sopivat" lehdet. Lääkärilehdetkin ovat businesta, ne elävät lääketeollisuuden mainoksilla.
7. Lääketehtaat toimivat lääkäreiden täydennyskouluttajina palkkaamalla lahjomiaan lääkäreitä luennoimaan.
Toisinajattelevia lääkäreitä aletaan vihata ja vainota. Kolesterolilääkitys on paisunut "liian suureksi" naulattavaksi.
Toloselle:
VastaaPoistaKiitos, tuo oli hyvä selvennys.
Puistattavaa, jos nuo väitteet kolesterolilääketutkimuksista pitävät paikkansa. Toimiiko lisäravinne-teollisuus eettisemmin (bisnestähän sekin on)?
Eiköhän lisäravinneteollisuus yritä lääketeollisuuden tavoin takoa rahaan niin paljon kuin mahdollista, mutta sillä on niin vähän varoja lääketeollisuuteen verrattuna etteivät voi vaikuttaa viranomaisiin ja alan auktoriteetteihin samalla tavalla.
VastaaPoista"S. sanoi...
VastaaPoistaToloselle:
Kiitos, tuo oli hyvä selvennys.
Puistattavaa, jos nuo väitteet kolesterolilääketutkimuksista pitävät paikkansa. Toimiiko lisäravinne-teollisuus eettisemmin (bisnestähän sekin on)?"
S, mitäs luulet toimiiko lisäravinne-teollisuus ettisemmin? :) Ei varmasti toimi. Tolosen toiminnasta en voi tietää, mutta usein luontaistuotteille määritellään niin kattavia lupauksia että auttavat vaivaan kuin vaivaan-ihan varmasti, juupa juu.
Eurooppalaiset tutkijat valittavat, että EU:n uudet säädökset rajoittavat kliinisten tutkimusten tekoa, kertoo tämän päivän Nature
VastaaPoista"Tulosten mukaan prosessoitujen lihatuotteiden, kuten pekonin, kinkun ja makkaroiden syönti lisää sydäntauteja, diabetesta ja suolistosyöpiä, kun taas "unprocessed" lihat, kuten pihvi, sian ja lampaanliha eivät lisää näitä sairauksia."
VastaaPoistaTodella tärkeä huomio.
Ilmeisesti prosessoituihin lihoihin lisätty nitraatti ja suola on noiden tautien aiheuttaja. Toisaalta myös prosessoimatonkin punainen liha voi aiheuttaa mm.:
-keuhkosyöpää
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11557111
"Consumption of red meat, was associated with an increased risk of lung cancer even after controlling for total fat, saturated fat, cholesterol, fruit, yellow-green vegetable consumption and smoking history, while yellow-green vegetables are associated with a decreased risk of lung cancer."
-haimasyöpää
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16204695
-paksusuolen syöpää
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16512959
(Viimemainitun tutkimuksen mukaan maitotuotteet lisäävät muuten rintasyövän riskiä naisilla. Hedelmät suojaavat keuhkosyövältä.)
Journalisti-lehti kirjoitti 22.5.2008
VastaaPoista"Ovatko teollisuuden sponsoroimat toimittajat sitoutuneet terveysongelmien ja lääkkeiden markkinoijiksi?", kysyy tamperelainen toimittaja Mikko Määttälä.
"Lääketeollisuus tukee taloudellisesti Lääketieteen toimittajien yhdistystä ja voitelee terveystoimittajia", kirjoittavat lääketiedetoimittajat Liisa Koivula ja Mikko Määttälä.
”Lääketeollisuus sponsoroi yhdistykselle koulutusta ja tukee sitä epäsuorasti yhdistyksen rahaston kautta”, sanoo Koivula (Journalisti 4/2008). "Ilmeisesti yhdistys saa edelleen tukea teollisuudenalalta, jota sen jäsenten pitäisi valvoa", tulkitsee Määttälä.
"Lääketeollisuus yrittää saada kaikin keinoin maksukykyiset terveet ihmiset tuntemaan itsensä sairaiksi tai riskiryhmiin kuuluviksi ja tarpeettomien lääkkeiden käyttäjiksi. Tähän sillä on valtava propagandakoneisto ja voitelukeinot, joihin se osoittaa rahaa enemmän kuin uusien lääkkeiden kehittelyyn.
"Voitelun kohteina ovat siis myös Suomen lääketiedetoimittajat. Sadat tuhannet suomalaiset syövät kolesteroli- ja verenpainelääkkeitä hyötymättä niistä lainkaan. Osteoporoosia, eturauhassyöpää ja impotenssia teollisuus markkinoi kestämättömin menetelmin. Missä ovat tätä kehitystä ruotivat jutut?", kysyy Määttälä.
Tämä kirjoitus selventää muun muassa sitä, miksi media mieluusti pekuu uusia lääkkeitä ja hyökkää ravintolisiä vastaan. Niiden käyttö voi vähentää lääkkeiden myyntiä.
"Luulen, että alipainoinen, pienikokoinen lapsukaiseni hyötyisi ainakin energiansaannin osalta ehdasta punaisesta maidosta, mutta joka kerta kun sitä kaupasta kotiin tuon, huutaa pieni ääni päässäni "sydänkohtaus! kalkkeutuma!"."
VastaaPoistaMutta tämän sivuston teesi on, että rasvaton maito lisää painoa, ei suinkaan "punainen" maito.
Kansalaisjournalismin huippupaikka löytyy täältä! Tämä on paikka missä merkittävät terveysvalistajat tapaavat tavalliset suomalaiset!! On Pekka Puska laatinut kirjoituksen, täällä kirjoittaa Matti Tolonen ja nyt viimeisimpänä vierailijana on Pekka Puskan vihollinen numero 1, eli professori Kari Salminen.
VastaaPoistaKiva kun löysin tämän nettiosoitteen. Salminen kirjoittaa hyvin. On meitä kusetettu! Miettikää mitä Salminen kirjoittaa maitorasvoista!
SK
"Mutta tämän sivuston teesi on, että rasvaton maito lisää painoa, ei suinkaan "punainen" maito."
VastaaPoistaEi sellaista "teesiä" ole olemassa. Toki painoon vaikuttaa moni muukin seikka.
Vaikuttaa siltä, että em. lapsen ruokahalu on heikko. Kenties sitä voisi korjata tarjoamalla enemmän ruokia joiden mausta hän pitää.
American Journal of Clinical Nutrition -lehden toukokuun numerossa julkaistu tutkimus tukee professori Kari Salmisen väitettä: Maitorasva ei ole vaarallista, vaan terveellistä. Maito näet sisältää terveellistä rasvahappoa nimeltään konjugoitu linolihappo, CLA.
VastaaPoistaDiebetesliitto se jaksaa edelleen tuputtaa vanhaa tietoa voin ja muun tyydyteyn rasvan vaarallisuudesta sydämelle ja valtimoille (Diabetes-lehti 5/2010). No, itselleenpähän tekee vahinkoa: Diabeetikot eivät enää luota omaan liittoonsa, eikä sen jäsenmäärä kasva vaikka diabeetikkoja tulee lisää kaiken aikaa.
Kari Salmisen jälkikommenttiin:
VastaaPoistaOmasta puolestani kiitän vielä kerran Kari Salmista erittäin asiallisesta maitorasvoihin liittyvästä kirjoituksesta.
Jaan myös saman epäilyn Kari Salmisen kanssa siitä, mitä on odotettavissa keskustelemattoman ja autoritaarisen ravitsemuspolitiikan ja -neuvonnan virallisessa esiintulossa tiedoksi "kaikelle kansalle", ravintotuotannolle, jatkojalostukselle sekä kaupalle ja muulle jakeluportaalle. Näiden tavoite on kauppiasfilosofiaan pohjautuen aivan muu kuin kansanterveys.
Oma kokemukseen perustuva oletus tulevista ravitsemusohjeistuksista ei odota mitään muutosta sen paremmin makroravinteita kuin lisäravitsemusta koskeviin suosituksiin. Edustajamme perustavat näkemyksensä paitsi epäonnostuneeseen puolen vuosisadan ravitsemussuositukseen myös henkilökohtaiseen "konsensusarkuuteen", itsenäisyyden puutteeseen ja lobbausherkkyyteen.
"Kuka on heidät nimennyt tähän vastuulliseen ja erittäin laajakantoiseen tehtävään? Järjestetäänkö jonkinlainen kuuleminen tms., ennekuin he kantavat näkemyksensä pohjoismaiselle foorumille Suomen kantana?"
VastaaPoistaElintärkeitä kysymyksiä. Ei haittaisi vaikka kansan kokemuksia ja uusia tutkimustuloksia otettaisiin mukaan suosituksia suunniteltaessa.
Miksi lapsiltamme kielletään oikeus miellyttävän täyteläiseen maitorasvaa sisältävään ateriaan? Ei sen tarvitsisi olla kuin haudutettuja kasviksia voin tai koskenlaskija sulatejuuston kera. Ei, ei, ja ei. Rasva tukkii suonet.
Katsokaapa ao. linkistä miten Tays:in lastenklinikan sankarit perustelevat kulutusmaidon vaihtamista rasvattomaan.
http://www.lastenendokrinologit.net/potilaille/lihavuus.html
6 dl kulutusmaitoa 6 dl
->rasvatonta maitoa
Vaikutus vuodessa painoon:
10 kg
Näin tämä ei mene. Ei sitten sinne päinkään.
1. Rasvatonta maitoa juo helpommin suuremman massan. Onhan se täysmaito siinä määrin "paksumpaa".
2. Jos ihminen juo rasvaista maitoa, niin tämä mielestäni vääjäämättä pienentää ruoan määrää ko. aterialla. Onhan sitä väkisin täysmaitoa juodessa kylläisempi kuin rasvatonta litkua lipittäessä.
3. Rasvainen maito hidastaa ruoan sulamista ja näin pienentää todennäköisyyttä ottaa välipalaa ja pidentää ateriaväliä.
...
Nämä muut tekijät kompensoivat kulutusmaidon massayksikköä kohden suuremman energian.
Tunnetteko muuten jonkun lihavan, lapsen tai aikuisen, joka voisi vaihtaa punaisen maidon rasvattomaan?
Salon ja Knipin väitteessä on yhtä paljon järkeä kuin tässä:
Jos harjoittelee 63 kg:n punteilla 34 kg:n sijaan laihtuu X kg enemmän. Ja laskussa huomioitu ainoastaan massan liikuttamiseen vaadittava energimäärä sekä niiden erotus suuremman ja pienemmän välillä.
Luonnollisesti meidän on otettava huomioon se, että kevyempää painoa voi nostella paljon pidenpään ja palautuminen on nopeampaa. Näin se on myös ruoan kohdalla.
....
Kari, tuskinpa Pekka tänne Krisun blokiin tulee myöntämään, että pieleenhän se meni.
Sori, neljäkymmentä vuotta varoiteltiin maidon rasvoista ja saatiin aikaan:
- Hiilihydraattipainotteisen aterioinnin aiheuttama lihavuus ja D2-epidemia
- Mahdollisesti muita, esim. lisääntymiskykyyn tai aivoihin liittyviä haittoja
Niin hieno kuin tämä bloki onkin, on meidän saatava äänemme kuuluviin myös muissa medioissa. Täällä olemme suurelle yleisölle "nettihörhöjä" puhumme sitten kuinka hyvää asiaa tahansa.
Saimme lukea lääkäri Timo Kuuselalta ja insinööri Sami Uusitalolta jämäkät kommentit! Kiitos! Täysrasvaisten maitotuotteiden ystävänä en voi muuta kuin iloita väkevistä teksteistä.
VastaaPoista4 lastani juovat tilamaitoa, eivätkä ole lihavia. Reippaita ja terveitä kylläkin. Aamu aloitetaan kattilassa lämmitetyllä maitokaakaolla, niin kuin minäkin aikoinani lapsena aloitin.
VastaaPoistaÄitiliini
"Tämän kertaisen työn huolellisuusluokka ja läpinäkyvyys on mielestäni paras koko pohjoismaisen ravitsemussuositusten historian."
VastaaPoistaPekka Puska totesi Suomen akatemian tiloissa suositusten pohjautuvan "laajoihin asiantuntijoiden yhteenvetoihin".
Kuinka te olette päätyneet siihen että 55-60 % hiilihydraateista olisi kaikille tavoiteltava taso. Meitä on tuhansia joille sopii huomattavasti pienempi hiilihydraattien osuus.
Päivästä toiseen katselen urheilevia lapsia joiden lihakset on aminohappovajeessa tuhottu alta ja hiilarituputus on kokoajan pitänyt rasvan varastointia yllä.
Lapsukaiset saavat aamulla:
Täysjyvämuroa, hedelmää,
lounaalla:
Lasi rasvatonta maitoa, täysjyväpastaa, hedelmää
Välipalalla:
Kevytjugurttia, hedelmää
Glukoosia, glukoosia, glukoosia, glukoosia.
Jatkokysymys Mikael Fogelholmille.
Milloin otatte huomioon lukuisten ihmisten omakohtaiset kokemukset?
Miksi näitä suosituksia ylipäätään tehdään kun yksilöiden välillä on niin valtavat erot mikä kullekin sopii?
Toisaalta samallekin yksilölle voi sopia kovin erilainen energiaravintoaineiden jakauma esim. elämäntilanteesta riippuen.
"Tämä tarkoittaa sitä, että etukäteen määriteltyjen tutkimuskysymysten perusteella tehdään systemoitu kirjallisuushaku, jonka tulokset raportoidaan kokonaan..."
VastaaPoistaJuuri tämän periaatteen takia on 40 vuotta tuhlattu tutkimuspaukkuja rasvojen haukkumiseen. Pohjalla on ollut aina tämä kolesteroli/rasvateoria. Ikään kuin se kuuluisa ns. jumalan sana. Ja varmaankin tulevissa selonteoissa tämä teoria siellä on perustalla.
Vähän sama kuin yrittäisimme yhä ymmärtää maailmaa "maapallo on litteä" -teorian läpi.
Herra Fogelholm, mikä siinä on, että teitä ei kiinnosta totuuden etsintä vaan jossain tietyssä näkökulmassa riipunta? Motiiveja toimintaanne on melko vaikea ymmärtää
Riipii
Kari Salminen jätti mainitsematta vuosikymmeniä käynnissä olleita tutkimuksia, joiden tulokset puhuvat hänen näkemyksiään vastaan... mutta ei se mitään, kun on professori. Sellainen ylisanojen viljely kuin "kiistattomia tutkimustuloksia" ei anna tosin hyvää näyttöä akateemisuudesta. Sillä tämä keskustelu jos mikä on ollut hyvin kiistanlaista monta kymmentä vuotta. Siihen pisteeseen, että henkilösuhteet tulehtuvat ja sivustot keskittyvät kirjoittamaan asiaa yhdestä (kapeasta) näkövinkkelistä. Puuttuu sellainen sivusto, missä ei olisi yhtä suuri "sen Oikean totuuden levittämisen tarve" ("tämä on faktaa, ei politiikkaa" ei päde mihinkään näistä keskusteluista!)
VastaaPoista... maitoteollisuuden tutkimus- ja kehittämisrahat ovat monenkin tutkimuksen takana. Ei ole olemassa neutraaleja (tieteellisiä) lähtökohtia tällä kentällä! Mutta hienoa että keskustellaan!!
Luettuani Gary Taubesin tiiliskiven Good Calories Bad Calories ei voi sanoa muuta kuin että nykyinen ravitsemustiede/-politiikka on yksi iso vitsi. Taubes ei kutsu tutkijoita tiedemiehiksi ollenka ja perustelee sen 600 sivun aikana vaikuttavan yksityiskohtaisesti. Paradigmasidonnaisuus eli laput silmillä vlalitsevaa paradigmaa seuraaminen on sääntö, josta poikkeaminen ei yleesnä tuo kunniaa vaan apurahojen kuoletuksen tai jopa kengänkuvan peräsimeen.
VastaaPoistaPuhumattakaan passiivisesta rasismista - itse löydän helposti kymmeniä tutkimuspapereita, joiden perusteella länsimaiset elämäntapasairaudet on osoitettavissa selvästi ravintotekijöistä johtuviksi erilaisten alkuperäiskansojen elintavoista tehtyjen tutkimusten perusteella.
Aivan joka kerta vastaväitteenä on, että ne kamelinpaskamajoissa asuvat ali-ihmiset ovat niin erilaisia NIIN erilaisia joko genetiikaltaan tai kulttuuriltaan, eikä selitysvoimaa siten ole. Kun he muuttavat kaupunkeihin ja sairastuvat, syy on stressissä (roskaa), tyydyttyneissä rasvoissa (täyttä roskaa), liikunnan puutteessa (roskaa) tai muussa terveysliturgian vakioselityksessä.
Ihan sama vaikka ilmiö olisi selitetty toisinkin päin eli Lännen Mies paranee villejä vastaavalla ruokavaliolla - aina ne pirun kamelinpaskamajoissa asuvat villit tekee asiat huonommin kuin täsmälleen samalla roskavehnärehulla kituuttavat ihmiset sivistyneessä maailmassa.
Eli päädymme siihen ettei asiallisen vertailuryhmän puutetta älytä kritisoida - sen olemattomuus todetaan ikään kuin luonnonlaiksi. Toiseuttamista ja mielestäni rasismia.
Minä kun luulin että yliopistoinstituution postmodernistinen idiotismi on järjestäytyneen yhteiskunnan osaston suurin rimanalitus. Olin väärässä. Täysin kriittiseltä ajattelultaan olematon ravitsemus- ja terveyskeskustelu on ilmeisesti vielä paljon typerämpää, koska se maksaa koko ajan ihmishenkiä ja johtaa mm. hiilihydraattisekoilun vuoksi ihmisten itsesyytöksiin ja itsetunnon tuhoutumiseen.
Karppaus-foorumilla sen varmaa parhaiten näkee - metabolisesta oireyhtymästä parantuneet ja sen hallintaan saaneet ihmiset ovat vittuuntuneita kun heitä ei kuunnella ja sitä tulkitaan äkkipikaisuutena jota pidetään epätasapainoisen dieetin syytä!
Sitten sitä rankemmin sulatettavaa osastoa - on näyttöä että "maitorasvojenkin" välillä on eroa, tai pikemminkin proteiinien:
VastaaPoista"Another factor that contributes to the low CHD mortality in France is the low intake of A1 beta-casein, a protein in milk of cows with a genetic variant that has been implicated in heart disease, type 1 diabetes, and autism. Milk from A1 cows, when digested, can release a peptide of casein called beta-casomorphin-7 (BCM7) that is an opiate, a powerful oxidant and is highly atherogenic. Most cows in the U.S. and northern Europe have A1 genes while cows in southern Europe, including France, produce A2 milk which is similar to the milk of humans and most other mammals and which does not have the problem BCM7 peptide."
-pitkä alkuperäisteksti-
Eli maidon proteiineilla on havaittu suuria eroja mm. valtimoterveyden ja autoimmuunisairauksien suhteen. Mikä hurjinta - on jo olemassa tapoja, joilla A1-karjaa saadaan tuottamaan A2-maitoa!
Kun asia viimeksi tsekkailin, A1 ja A2-tyyppiä tuottavia maitorotuja on joillain alueilla enemmän, toisilla vähemmän. Valitettavasti vetinen ja suuria tuotantomääriä mahdollistava maito voi olla tuota A1-tyyppiä, mikä ei ole kovin hyvä asia.
Lisäksi toki asiaa sotkee hapatettujen maitotuotteiden saanti ja K2-vitamiinistatus, jonka on jo useammassa tutkimuksessa todettu voimakkaasti suojaavan sydänsairauksilta. Esimerkiksi Edam-juusto sisältää kohtalaisesti K2-vitamiinia.
Perehdyn aiheeseen syvällisemmin kesän aikana, mutta ajattelin saattaa tietoon tämän myooppisen "hyvä/paha maitorasva"-keskustelun tiimoilta.
Miten asiaa katsookin, uusi tutkimustieto osoittaa että Puska.com on ehkä ollut sekä väärässä että oikeassa - riippuen mitä rotua lehmä on ja mitä lehmä on syönyt. Ruohon syöminen lisää sydänterveellistä konjugoitua linolihappoa, sen sijaan viljarehu sotkee omegatasapainon. Luonnossa tyydyttyneet esiintyvät riistassa aina omega kolmosten kanssa - viljaeläinten tapauksessa monesta ongelmasta epäiltyjä kuutosia tulee tilalle.
"Kari Salminen jätti mainitsematta vuosikymmeniä käynnissä olleita tutkimuksia, joiden tulokset puhuvat hänen näkemyksiään vastaan... mutta ei se mitään, kun on professori"...Herra anonyymi, mainitseppa edes muutama tutkimus? Tähän heittoon törmää aina. Ne tuhannet tehdyt tutkimukset ja kymmenet meneillään olevat...kuitenkaan yhtään viitettä ei missään ikinä näy.
VastaaPoistaNeomide, miksi tämä A1/A2 aihe ei kuitenkaan näy tutkimuksissa? Lukuisissa tutkimuksissa (Ruotsi,Norja,Irlanti,Uusi-Seelanti) ympäri maailmaa on saatu pääasiassa tuloksia, joissa maitorasvan kulutus suojaa sv- ja muilta taudeilta. Lähes kaikki nykyaikaiset tutkimukset tyydyttyneestä rasvasta ovat todenneet sfa:n vähintään neutraaliksi sv-tautien osalta.
Koska kaseiinikysymys saattaa olla monille uusi, laitetaan lisätekstiä aiheesta:
VastaaPoista"Based on the MONICA study, the CHD mortality rate in France is comparable to the mortality rate in other nearby countries. Saturated fat intake in France of about 17% of calories is comparable to other European countries. Furthermore, the assumption that saturated fat is detrimental to heart health that is fundamental to the "paradox" is incorrect.
The Monica study found incidence of deaths from heart disease in in Belfast were three to four times greater than in Toulouse despite all the classical risk studies being "virtually identical". A study by McLachlan (PMID 11425301) found that the intake of A1 beta-casein from milk products was 2.49 times higher in Belfast than in Toulouse. The strong correlation between CHD mortality and intake A1 beta-casein presented in the study provide a realistic explanation for the relatively low CHD mortality of Mediterranean countries. "
Belfastin ja Toulousen NELINkertaisia eroja sydänsairauksissa riippumatta perinteisten riskifaktorien identtisyydestä voinee selittää myös erot D-vitamiinin saannissa:
"Based on the MONICA study, the CHD mortality rate in France is comparable to the mortality rate in other nearby countries. Saturated fat intake in France of about 17% of calories is comparable to other European countries. Furthermore, the assumption that saturated fat is detrimental to heart health that is fundamental to the "paradox" is incorrect.
"There were 761 deaths per 100,000 in Belfast compared to 175 in Toulouse. This is hard to explain, given the current paradigm of heart disease. Of interest, Belfast is at 54 degrees latitude, at sea level, and has 257 rainy days per year. Toulouse is eleven degrees closer to the equator with an altitude that is 500 feet closer to the sun and only 74 rainy days per year. Lots more vitamin D in Toulouse!"
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7633873
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10024924
@ Anonyymi:
VastaaPoistaJos hyväksytään se pakollinen eli tyydyttynyt (maidon)rasva lisää kolesterolia ja on tärkein tekijä, niin tuossa yllä mainitussa Monica-tutkimuksessa ainakin Venäjällä, Pohjois-Irlannissa, Tsekissä ja Liettuassa korkea veren kolesterolitaso ennustaa sydänkohtauskuolemia. Kuten näkyy:
http://2.bp.blogspot.com/_xlflFL230eI/SaRcF1hIsrI/AAAAAAAAARY/dds99PKJrco/s1600-h/18.jpg
Koska vierivä kivi ei sammaloidu, linkataan vielä vähän analyyttisempaa tekstiä A1/A2-draamasta:
VastaaPoista"Keith Woodford, Devil in the Milk author, correctly states that all European cattle breeds are relatively recent and the dairy breeds originally all belonged to beta-casein group A2. The point mutations that resulted in subgroups A1, B, and C (not just A1) all include an alteration of proline to histidine at the 67th amino acid in the 209 amino acid chain that is bovine beta-casein. These cows are referred to in shorthand as A1 in the text. These subgroups, but not A2 or A3, would be classified as “bad” according to the theoretical ability to be cleaved and form beta-casomorphine-7, BCM7. Both A2 and A3 gene polymorphisms would then be considered “good” and are called A2.
Lumping these subgroups together, it is unclear that the Jersey, ranging from 50 to 57% “good”, is superior to the Holstein, ranging from 35 to 57% good across 9 studies on 3 continents (see Graph 1). This is because Jerseys range from 33 to 36% B beta-casein and this number must be added to the A1 group to determine what percent have the mutation of concern.
Ranking of European dairy breeds from “bad” to “good” based on a large California study directly comparing American cattle breeds, would be first Holstein, then Milking Shorthorn tied with Jersey, then Brown Swiss and finally Guernsey (see Graph 2). There is a mixture of types within each breed that is consistent across herds and studies. Because of this, Woodford in his book recommends testing of individual animals. If one were to bet on a breed with the “best” beta-casein type it would be the Guernsey with 96% “good” genotype."
http://www.windsordairy.com/articles/a1-and-a2-milk.html
Jos yksittäisten eläinten testaaminen on fiksuin metodi, taitaisin valita suoraan paleolinjan eli jättäisin lehmänmaidon vasikoille. ^^
Kiitos, Neomide. Menee vähän hifistelyksi ja aika vaikea ottaa kantaa miten luotettavaa ja merkittäviä kyseiset tutkimukset ovat. Kuten toit ilmi sv-tautien osalta on paljon muuttujia (hiilihydraatit,d-vitamiini,geenit,virukset...) mitä ei oteta näissä tutkimuksissasi huomioon.
VastaaPoistaMuistutan kuitenkin, että jokaista esittämääsi A1/A2 -tutkimusta kohti löytyy kuitenkin useampi tutkimus, jossa maitorasvan kulutus on ihmiselle hyväksi.
Oheisten tutkimuksiesi taustalla on taas se vanha kolesteroliteoria eli että kolesteroli aiheuttaisi verisuonien tukkeutumisen. Mehän emme tällä hetkellä edes tiedä mikä aiheuttaa suonien tukokset.Petro Dobromylskyj Hyperlipid -sivustollaan aukaisee hyvin tätä problematiikka juuri (vaikkakin melko hifistelyksi menee sekin).
Big picture
Kari Salminen toteaa vieraskirjoituksessan hyvin selkeästi ettei maitorasvalla eikä sen sisältämällä tyydyttyneellä rasvalla ole haitallista yhteyttä sydän- ja verisuonisairastuvuuteen eikä –kuolleisuuteen. Mitä tuohon lisäämään viitteet on jokaisen mahdollista tarkistaa ja kommentointi vapaata.
VastaaPoistaJos en ole ymmärtänyt ihan väärin myös Mikael Fogelholm on esittänyt samansuuntaisia kommentteja ja todennut että maitorasva ei ole niin suuressa roolissa kuin on luultu ja sitä voisi pitää ns. neutraalina rasvana terveyden kannalta. Se ei siis tuo suuria hyötyä, mutta toisaalta sen käytöllä monipuolisen ravinnon osana ei nykytiedon valossa saa aikaan haittoja pidemmälläkään aikavälillä.
Meidän ravitsemusterveyspolitiikka on rakentunut ravinnon rasvojen osalta täysin sen ajatuksen varaan että ravinnon tyydyttyneet rasvat ovat sydänterveydelle haitallisia ja niiden käyttöä suositellaan vähennettäväksi kaikkialla. Maidon rasva on pääosin tyydyttynyttä joten sitä on tullut välttää. Kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa jne. suositellaan käytettäväksi ja käytetäänkin rasvattomia maitotuotteita. Maitorasvaa on myös voi, jota on opittu pitämään todellisena verisuoni- ja sydänterveyden vihollisena.
Sydän- ja verisuonisairaudet kehittyvät vuosikymmenten kuluessa ja mitä pidemmälle ne saadaan siirrettyä sen parempi. Olemme Suomessa selvitelleet asiaa ihan pikkulapsista lähtien (STRIP yms.) ja usko omaan työhön on ollut ja on varmaan edelleenkin kovaa. Eräs kantava teema on ollut maitorasvan välttäminen sen haitallisuuteen vedoten ja koko rakennelma on tehty näiden päälle.
Sydänkuolleisuus on kehittynyt huimasti viime vuosikymmeninä ja siitä paukutellaan henkseleitä ahkerasti ja onhan siihen toki syytäkin. Samaan aikaan toisaalla sydänterveydestä huolestuneen valtavirran ulkopuolella maamme rajojen sisällä kehitys ei ole ollut yhtä hyvää.
Maailmalla on hyvin tunnettua tutkijoiden parissa että pieni pohjoinen korkean teknologian maa Suomi pitää kärkitilaa erityisesti lapsiin liittyvän tyypin 1 diabeteksen kohdalla. Tyypin 1 diabeteksen ohella meitä yhä enenevissä määrin kiusaavat myös erilaiset allergiat ja astma. On mahdollista että näitä sairauksia on ravitsemuksen puolella pidetty ravitsemusterveyspoliittisesti toisarvoisina, koska ainakin minun käsitykseni mukaan niiden tulokset esim. maitorasvan osalta ovat ristenneet valitsemamme polun kanssa. Maitorasva/voi on näyttänyt eräissä tutkimuksissa suojaavan em. sairauksilta. Tulokset on jätetty huomiotta ja kaikille on tarjottu ainoana oikeana pidettyä vähämaitorasvaistalinjaa.
Voisiko näillä asioilla olla kausaalinen yhteys? Onko rasvapolitiikkamme ansiota tuo menestyminen T1DM MM-kisoissa?
Oli miten oli niin ainakin olisi kohtuullista vaatia kaikkien niiden perheiden puolesta jotka ovat kamppailleet T1DM:n, allergioiden ja astman kanssa että seuraavia suosituksia laadittaessa myös nämä asiat nostettaisiin prioriteettilistan kärkeen.
Asiassa pitäisi lähteä liikkeelle viipymättä ja hyvin hoksottimin varustettuna. Immunologia, ravinto ja elintavat ei ole mikään peace of cake hallittavaksi, mutta uskon että meillä jos kellään olisi valmiuksia onnistua siinä ja luoda vaikka se uusi Nokia työn pohjalta.
Olisi tosi kiva saada kommentteja Mikaelilta tai Ursula Schwabilta siitä miten tärkeinä he pitävät näitä viime vuosikymmeninä huonontuneita asioita?
Muutenkin toivon että koska maitorasva on mahdollisesti joutunut tiedeterrorin kohteeksi niin olisi hyvä että sen käytön kieltämiseen tai sallimiseen liitetyissä perusteluissa käytettäisiin tavallista suurempaa huolellisuutta ja avoimuutta. Erityisesti ikääntyvät ja lapset ovat saattaneet kärsiä yksisilmäisestä ravitsemuspolitiikasta, joten olisi hyvä että heihin panostetaan paljon.
Lasten ja ikääntyvien terveydestä huolehtimisesta saadaan todennäköisesti hyvät säästötkin ja yhteisiä rahoja voitaisiin käyttää johonkin kivempään kuin lääkkeisiin tai vuodepaikkojen ylläpitämiseen. Ulkoliikuntapaikkoja ja yhteistä kivaa lisää.
Mielenkiintoisia kommentteja! Otan puheeksi asiat professori Salmisen kanssa kun seuraavan kerran tapaamme.
VastaaPoistaWestieltä erityisen hieno keskustelun aloitus. Voisi ehkä vaatia jopa oman blogikirjoituksensa. Teenkö tuosta viimeisestä kommentistasi uuden blogikirjoituksen, Westie?
Voisiko Neonomide käsitellä tuota maitokaseiini juttua omassa blogissaan (johon sitten linkitän omasta blogistani). Vai laaditko perusjutun tuosta mielenkiintoisesta asiasta, joka sitten julkaistaan tässä minun terveysblogissani?
VastaaPoistaMielenkiintoinen asia!
Christer, minusta tuo asia on hyvin tärkeä enkä usko että se on saanut vielä juurikaan varteenotettavaaa näkyvyyttä. Eli ehdottomasti vihreää valoa aiheeseen liittyvän blogitekstin puolesta.
VastaaPoistaItse olen "tuhlannut" viimeiset puoli vuotta aihepiirin taustojen tonkimiseen. Kyllä siinä keskusteltavaa ja tekemistä riittäisi. Tosin aihepiiri voi olla keskustelun synnyttämiseksi aika vaikea ja toisaalta jos epäilemäni asia pitäisi paikkansa niin se voisi olla aika pelottava juttu lähestyttäväksi henkilöille jotka ovat vastuussa menneestä.
Suunta pitäisi kuitenkin olla tulevassa, sillä muuten ei mikään etene.
Hyvää teksti, Westie. Melkein aina näissä yhteyksissä hehkutetaan tuota sv-tautikuolleisuuden dramaattista laskua. Se ei kuitenkaan tässä aiheessa mielestäni kerro mitään muuta kuin sen, että lääketieteemme on kehittynyt.
VastaaPoistaEnpä ole nähnyt todettujen sv-tautien tilastoja hehkutettavan missään muodossa.
Rasvojen ja ravinnon osalta ei tosiaankaan ole olennaista pelkät
sv-taudit. Rasvat huolehtivat myös hormonitoiminnasta, vitamiinien hyödyntämisestä eli suurelta osin koko immuniteetistamme.
Eksyin tänään Strip-projektin sivuille ja olen vieläkin kauhusta kananlihalla. Kuinka lapsestaan ja aiheesta kiinnostumaton voi ihminen olla kun suostuu laittamaan pienokaisensa moiseen kokeeseen. Ja hyviä tuloksia tosiaan tullut...kolesterolit on selvästi matalammalla kuin verrokkiryhmällä kakskymppisenä. Voi herran isä tätä touhua...
Toisaalta olisi kyllä todella mielenkiintoista saada tutkimuksessa syntyvä data käyttöön (esim. erilaisten sairauksien ym. vertailuun). Tuskinpa kuitenkaan sitä kenellekään luovutetaan. Eikä ole ilmeisesti kovinkaan hyviä tulokset olleet kun ollaan hiljaa pysytty. Kattava on tutkimuksen tukijayhteisö (Raisio Yhtymä, Margariinitiedotus, Nestle,Sydänliitto...)
Tahvo
Kiinnostavia nuo Neon ja westien pohdinnat.
VastaaPoistaPohjois-Euroopan Etelä-Eurooppaa suuremmat iskeemisen sydänsairauden ja 1-tyypin diabeteksen esiintymiset on liitetty täkäläisten lehmien maidon A1 beta-kaseiini-pitoisuuteen ainakin yhdessä eläinkokeessa:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12601419
Tämä hypoteesi rytätään review-tutkimuksessa:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15867940
Toisaalta beta-casomorphin 7 (BCM-7) liitetään edellä mainittujen lisäksi skitsofreniaan, autismiin ja äkillisiin imeväiskuolemiin:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17666771
...ja A2:kin liitetään skitsofreniaan ja autismiin:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16403684
Suositteleeko veteraaniurheilija luomumaitoa?
Tässä islantilaistutkimus. Islannissa juodaan enemmän maitoa, mutta siellä tyypin 1 diabetes on harvinaisempaa kuin muissa Phjoismaissa. Syyn arvellaan olevan islantilaismaidon A2:
VastaaPoistahttp://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entrez?db=pubmed&uid=16407643&cmd=showdetailview&indexed=google
"Tässä islantilaistutkimus. Islannissa juodaan enemmän maitoa, mutta siellä tyypin 1 diabetes on harvinaisempaa kuin muissa Phjoismaissa. Syyn arvellaan olevan islantilaismaidon A2:"
VastaaPoistaHeittäkää nyt se pyyhe kehään. Nämä spekulaatiot menevät niin tavattoman ristiriitaisiksi mahdollisten syy-seuraus-suhteiden sekamelskaksi ettei siitä kukaan ota selvää, mikä on loppupeleissä "terveellistä".
Muistan kun Janne ripitti minua kerran ja iski tähän litanjan seikkoja jotka vaikuttavat syömiseen. Ko. seikkoja olivat esim. maisemat.
Se on sillä tavalla, lapsukaiset, ettei ne maisemat vaikuta esim. lihomiseen, vaan se mitä syö.
Mitä jos tutkisimme autojen värin ja D1:sen välistä riippuvuutta tai lihavuuden ja kodin pinta-alojen välistä riippuvuutta. Varmasti saisimme joitakin korrelaatioita.
Kuitenkaan D1 ei parane auton väriä vaihtamalla,
eikä kukaan laihdu vaihtamalla pienempään asuntoon. (pers'aukiset ovat lihavampia ja mitä ilmeisimmin asuvat pienemmissä asunnoissa.)
Kehitin selityksen kirjoitusvirheelleni edellisessä kommentissa, Copywright-lentokoneteollisuuden tekijänoikeussuoja!
VastaaPoistaWhatever...
Vannoutuneena (lehmän)maidon ystävänä en haluaisi uskoa, että maito olisi jokapäiväisesti nautittuna epäterveellistä. Maidon vastustajilla on kyllä aika vahvoja pointteja. Ei maito voi olla ainakaan välttämätöntä terveellisessä ruokavaliossa, koska ihmisen evoluution aikajanassa lehmänmaitoa on juotu vasta melko vähän aikaa (vaikkakin vuosissa mitattuna kauan).
VastaaPoistaPaljon olen netistäkin lukenut suomalaisista maito-ongelmaisista, joilla oireita ei tule ulkomailla maidosta. Homogenointi on ilmeisesti yksi selittävä tekijä, koska jotkut tavallisesta maidosta ongelmia saavat pystyvät juomaan luomumaitoa (jota ei siis ole homogenoitu). Vuosi-pari sitten julkaistiin myös tutkimus, jonka mukaan käsittelemätön raakamaito ehkäisisi (tai jopa parantaisi) erilaisia allergioita.
Mahtaisiko yksi merkittävistä syistä maidon ongelmien kanssa olla juurikin se prosessointi? Entä jos käsitelty (pastöroitu ja homogenoitu) maito on se ongelmien lähde ja syy miksi monella suomalaisella ei ole niitä maito-ongelmia ulkomailla? Voisiko olla jopa niin, että käsitelty maito aiheuttaa allergioita, tai jopa diabetesta? Ehkäpä ihmisten pitäisi ostaa maitonsa suoraan maatiloilta.
Tyhmä Kyselijä
Mummokin totesi joskus, vai naapuri, että ei ennen tullut oireita kun suoraan maitotonkasta joi...
VastaaPoistaOlisi kiintoisaa kuulla vaikka professori Salmisen ajatuksia prosessoinnista, A1/A2 kaseiineista, lypsylehmien jalostuksesta yms.
Amerikkalainen sydänkirurgi Dwight Lundell, joka on leikannut yli 5000 sydäntä, (past Chief of Staff and Chief of Surgery at Banner Heart Hospital, Mesa, AZ, nykyinen yksityisvastaanotto Cardiac Care Center was in Mesa, AZ) on siitä harvinainen lääkäri (ja vielä kirurgi), että hänen itsetuntonsa kestää myöntää jättimäinen virhe. Se on kolesteroliteorian soveltaminen omaan potilas- ja opetustyöhönsä. Lundell on tajunnut, että kolesteroliteoria on epätieteellinen ja kaiken lisäksi emävalhe. Lundell luopui sydänkirurgiasta ja keskittyy nyt hoitamaan potilaitaan ravitsemuslääketieteen keinoin. Hän on perustanut Healthy Humans Foundationin, joka pyrkii edistämään terveyttä luonnonmukaisesti, lääkkeittä ja ilman kirurgiaa. Lundell on julkaissut menestyskirjan nimeltään The Cure for Heart Disease and The Great Cholesterol Lie (2009).
VastaaPoistaLundell esittää aivan samaa kuin tri Pentti Raaste ja minä Sydänoppaassamme: valtimotautien syynä ei ole kolesteroli, vaan hiljainen krooninen inflammaatio. Käypä hoito ei ota sitä vielä riittävästi huomioon.
Sami sanoi...
VastaaPoista"Heittäkää nyt se pyyhe kehään. Nämä spekulaatiot menevät niin tavattoman ristiriitaisiksi mahdollisten syy-seuraus-suhteiden sekamelskaksi ettei siitä kukaan ota selvää, mikä on loppupeleissä "terveellistä". "
Heitä itse maitotuotteet mäkeen, niin ei ole ongelmaa. En näe yhtään syytä, miksi maitotuotteita tarvitaan ihmilajin ravitsemuksessa. Käteviä ne ovat, eivätkä yksiselitteisen haitallisiakaan itsessään, mutta epäluonnollinen ravintolähde (mikään muu eläin ei aikuisena juo toisen lajin maitoa), insulinogeenisia ja kaseiinista on riittänyt tappelua.
Maitotuotteet eivät ole minkään hyvä lähde! Maidossa on vähemmän kalsiumia kuin manteleissa ja lohessa. Jos syö reilusti lihaa niin saa ihan tarpeeksi kalsiumia. Maidossa on lisäksi laktoosia, joka ei sovi monille ja sitten on tietysti maitoallerigiset. Turha suositella mitään laktoosittomia tuotteita, koska ne ovat taas niin teollista tavaraa, jota pitäisi muutenkin vältellä. Laktoosista sen verran että vaikka laktoosi-intoleranssia ei olisi todettu niin ei se tarkota että voi rajattomasti maitotuotteita käyttää. Se että laktoosi-intoleranssi ei oireile ilmavaivoina ja ripulin ei tarkoita välttämättä tarkoita että on immuuni sen vaikutuksille. Se voi oireilla esim. iholla, nivelissä jne.
VastaaPoistaTietysti jos saisi jostain luomu raakamaitoa niin se voisi olla hieman parempaa
"Eläinvauvoillekin kelpaa lehmänmaito, mutta, onko maidon välttäminen perusteltua muutenkin kuin logiikalla; Se on ensiravintoa, aikuinen ei tarvitse? Epigenetiikkaa?"
VastaaPoistaMeidän koiravauvalle kelpaa mm. kissankakka, puhumattakaan maidosta, jota koirat juovat vaikka räjähdyspisteeseen. Kipeäksi ne siitä silti tulevat.
-jt
*** Tiedote/Helsingin yliopisto: Maidon tripeptidit parantavat verisuonten toimintaa ***
VastaaPoistahttp://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/stt-info/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20100901/12849673543690
Kansa huolissaan - milloin ja mistä saa alkuperäistä biologista maitoa???
VastaaPoista- maitokeskustelu kaipaa virikettä radikaaliteollisen maitotuotannon suunnasta maanläheiseen
- maitojalostustuotteet samoin liian liian radikaaliteollisia
erityisesti Suomessa.
Miten ruotsalainen maito toimii kehossa fiksummin, entä saksalainen?
Olemmeko menneet liian pitkälle, onko maito edes maitoa nykyään vaiko enemmänkin maitojuoma ja jatkossa synteettinen maito.
KANSA HUOLISSAAN - ONKO huoli OIKEUTETTUA?
huomio:
VastaaPoistavertailevaa tietoa maidon jalostuksen syövereistä kaivataan ja mitä aiheuttaa mikin radikaalijalostus eläväiselle ihmiselle.
Huomio, huomio: Tässä olisi kiinnostava tutkimusaihe. Ruuan Radikaali jalostus, mm. maito, margariini, soppa, miten ne tehdään, mitä niihin laitetaan, saati sitten vaikka einespihviin (vaikken käytäkään itse).
VastaaPoistaäitiliini
Mitä ihmettä on "alkuperäinen biologinen maito" ja miten se eroaa siitä maidosta mitä kaupasta saa ostaa?
VastaaPoistaParadigma tyydytettyjen rasvojen terveysvaaroista alkaa olla menneen talven lumia, ilmenee tästäkin katsauksesta. Se myötäilee hyvin prof. Salmisen näkemyksiä.
VastaaPoistaSiinä mm. Fogelholmin idoli prof Mozaffarian puoltaa mm. kalaöljy omega-3-rasvahappojen lisäämistä ruokavalioon.
Suomen Sydänliitto ja Diabetesliitto ovat jämähtäneet poteroihinsa puolustamaan 1970-luvun rasvakammoa. Ilmankos D-liitto ihmettelee lehdessään, etteivät uudet diabeetikot liity heihin.
Ja mitäs muuta Mozaffarian sanookaan tuossa tekstissä? Sanoo, että kovien rasvojen (SFA) korvaaminen pehmeillä (PUFA) hyödyttää parhaimmillaankin todella vähän. Jep, todella vähän.
VastaaPoista"Replacing saturated fat with polyunsaturated fat gave a small reduction in CVD risk, but even with optimal replacement the magnitude of the benefit was very small."
"Ja mitäs muuta Mozaffarian sanookaan tuossa tekstissä? Sanoo, että kovien rasvojen (SFA) korvaaminen pehmeillä (PUFA) hyödyttää parhaimmillaankin todella vähän. Jep, todella vähän."
VastaaPoistaKokonaisuutena. Painotus omega 3/6 -rasvojen optimaalisen saannin suhteen hyödyttänee potentiaalisesti enemmän. Miksi korvausta ei siis pitäisi tehdä? Siksikö kun Taubes/Heikkilä/joku muu alan koulutusta & julkaisuhistoriaa omaamaton populäärikirjoittaja näin sanoo?