torstaina, helmikuuta 25, 2010

Tyydyttyneet rasvat eivät ole yhteydessä sydänsairauksiin



**
Huippukiinnostavaa tietoa ravintorasvoista!
Vilkasta kommentointia! Kirjoitettu 16.1.2010. Sen jälkeen useita päivityksiä, viimeisin 25.2.2010.

Olemme hämmästyttävän kauan saaneet odottaa minkäänlaista kommenttia ravitsemuksen ja terveyden ammattilaisilta Suomessa. Pyyntööni on vastattu! Professori Suvi Virtanen on lueskellut Kraussin paperia ja todennut paperin heppoiseksi. Hän pistää edelleen kasvisrasvalevitettä leivälle ja väittää tyydyttyneitä rasvoja haitallisiksi (Kauppalehti 25.2.2010).

23.2.2010 ravitsemusterapeutti Anette Palssa tekee ainoan oikean teon. Myöntää nykyiset vähärasvaisuuteen houkuttelevat ohjeistukset heppoisiksi. Niin sitä pitää! Kiitos Anette Palssa! Pane hanttiin professorikunnalle! Lukekaa Anetten selvitys tästä: Jokohan rasvakattilassa rauhoitutaan?.

Christer Sundqvist: "Tärkeää on minusta huomata, että suurellakaan tyydyttyneiden rasvahappojen (SAFA) -altistuksella ei saada vahinkoa aikaiseksi kunhan samalla huolehditaan riittävästä monityydyttymättömien rasvahappojen (PUFA) saannista."

Tutustu vilkkaaseen keskusteluun internetin keskustelupalstoilla, blogeissa ja foorumeissa. Kaikkein vilkkain keskustelu näyttäisi olevan tässä minun vaatimattomassa blogissani! Jimmy Moore, kuuluisan Livin' La Vida Low Carb Blogin ylläpitäjä, on pyytänyt minulta haastattelua asian johdosta. Se toteutunee joskus.


Summary in English
A considerable amount of readers from the USA, Sweden, Spain and Germany drop in on my healthblog. Most of you might not be familiar with the Finnish language. To make your disappointment smaller, I have decided to toggle down a short summary in English, in particular if the news I am delivering might deserve international attention.
Some days ago the famous lipid scientist Ronald M Krauss sent me his latest meta-analysis in AJCN of saturated fats vs. cardiovascular disease. Being a keen lover of butter and saturated fats, I found Krauss' paper of utmost importance. Decades of decades the gospel of low-fat has been heard here in Finland. My friend director Pekka Puska is in love with his North-Karelia-project, and his message has dominated the discussion of fat and carbohydrate ever since the early 1970-ies.
In a scientific meeting organized by simply me, doctor Mikael Fogelholm and director Pekka Puska in February 9th 2009, people of Finland could feel the first real signs of a tide that might be turning. Even here in low-fat Finland things could change for the better: fat is not the number one killer after all! Director Mikael Fogelholm has several times indicated that the national guidelines of nutrition are about to change for the better: less carbohydrates and more fats.
My discussion of the importance of Krauss' recent paper has provoked a lively discussion. Several scientists have expressed their support for me and especially for doctor Krauss. We are struck by the astonishing fact: Not a single newspaper in Finland has taken up the issue of saturated fats vs. cardiovascular disease in the light of the new meta-analysis. However, we have seen warnings not to consume too much butter. It is wrongly supposed to ruin your health. I take great pains to summarize and analyze the discussion (in Finnish).
Please feel free to contact me, should you be interested in nutrition, health and fitness. Those familiar with blog functions might be able to post their comments in other languages than Finnish. Time permitting I will make your comments available for the Finnish audience. I feel the year of 2010 will be a year when the renessaince of fat is gaining importance even here in the far-away country of Finland. Fat lovers unite!

Read more about this issue on discussion boards, blogs and other rapid postings:
Lue lisää netin keskustelupalstoilta, blogeista ja pikatiedotteista:Tyydyttyneiden rasvojen sydänterveysriski kyseenalaistettiin (14.1.2010)
Evaluating the Association of Saturated Fat with Cardiovascular Disease (14.1.2010)
the human cost of bad science (14.1.2010)
Ups, tyydyttynyt rasva ei aiheutakkaan sydän- ja verisuonitauteja (15.1.2010)
Meta-Analysis Finds No Evidence that Saturated Fat Promotes Cardiovascular Disease (15.1.2010)
Mistä rasvaa? (17.1.2010)
Saturated Fat: Wrongfully Accused? (17.1.2010)
...ett värdefullt bidrag till kunskapsunderlaget... (18.1.2010)
Dietary saturated fat not associated with heart disease (18.1.2010)
Interesting article from Anthony Colpo, Japanese with total C 200-240 have lowest mortality(18.1.2010)
Fat Warriors Take Another Hit (18.1.2010)
No Association of Saturated Fat and Cardiovascular Disease (18.1.2010)
Pigs Have Flown, More Education, and Slaying Cindy (18.1.2010)
Saturated Fat Not Linked to Heart Disease: Study (20.1.2010)NOT GUILTY: The Long-Standing Vilification Of Saturated Fat Finally Turning To Vindication (21.1.2010)
Tutkimus: Eläinrasvoilla ei yhteyttä sydäntauteihin (22.1.2010)
Finally. The results of the largest real study on saturated fat (22.1.2010)
Inget samband mellan mättat fett och hjärtsjukdom (25.1.2010)

Saturated fat and heart disease: studies old and new (26.1.2010)

Study fails to link saturated fat, heart disease (4.2.2010)
Vääntöä voista (25.2.2010)


Postiluukku kolahti aamulla (16.1.2010)

Lääketieteen tohtori ja arvostettu rasvatutkija Ronald M Krauss lähetti minulle uusimman metatutkimuksen, jossa oli arvioitu aiheuttavatko tyydyttyneet rasvat sydän- ja verisuonitauteja. Tutkimus on julkaistu erittäin arvostetussa tiedelehdessä, American Journal of Clinical Nutrition. Tulos on häkellyttävän selvä:

Tyydyttyneet rasvat eivät vaikuta millään tavalla sepelvaltimotautiin, sydänhalvaukseen tai sydän- ja verisuonitautiin!

Vuosikymmenien aikana harjoitettu eläinrasvojen demonisointi on ollut aivan turhaa. Sydämet eivät pysähtele, verisuonet eivät mene tukkoon ja sydän- ja aivohalvauksia ei tapahdu jos syö voita, sianrasvaa tai nauttii kookosöljyä. Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos (entinen Kansanterveyslaitos) on linjaukselleen uskollisesti väittänyt, että eläinrasvoja pitää välttää. Kaikki eivät ole uskoneet vaan syödä rouskuttaneet rasvaisia pihvejä, panneet paksuja kerroksia voita ruisleipänsä päälle ja nauttineet kylmäpuristetun kookosöljyn ihanuudesta.

Se on loppu nyt! Suomalaisille ei enää saa valehdella, että eläinrasvat ovat vaarallisia. Jos joku haluaa tyydyttää nälkänsä tyydyttyneitä rasvoja nauttien, annettakoon hänen tehdä se rauhassa. Sydänsairauksia aiheuttavat ennen kaikkea tupakointi, pitkälle jalostetut sokerituotteet, stressi, vähäinen liikunta ja vähäiset vihannesannokset.

Yhteys tyydyttyneiden rasvojen ja sydäntapahtumien välillä puuttuu. Jos jokin yhteys mahdollisesti on olemassa, niin pikemminkin näyttää siltä, että mitä enemmän nautitaan tyydyttyneitä rasvahappoja, sitä paremmin sydän voi.

Kun joku suomalaistutkija seuraavan kerran luettelee ulkomuistista vanhoja mantroja siitä miten rasva tukkii suonet ja miten voi pitäisi vaihtaa margariiniin, niin näyttäkää hänelle vaikkapa tämä Kraussin työryhmän meta-analyysi ja pyytäkää häntä arvioimaan mantrojaan sen valossa. Jos hän vähänkin aikoo säilyttää uskottavuutensa, niin hän ottaa tämän paperin vakavasti.

Jos joku kaipaa Kraussin työryhmän meta-analyysia luettavaksi tai muuta tietoa, voitte lähettää minulle yksityisviestin (christer.sundqvist@ravintokirja.fi).

Kommentteja saa tulla.

Sain 17.1.2010 viestin suomalaiselta, erittäin arvostetulta ravitsemustutkijalta X.X:

"Hei,

Eiköhän tämä asia ole jo loppuun kaluttu ja näyttö tieteellisesti niin aukoton kuin mahdollista.

Ystävällisin terveisin
X.X"


Kohteliaana ihmisenä minä en paljasta henkilön nimeä. Tässä tylyssä viestissä ilmoitetaan yllättäen, että ainakin yksi ihminen Suomessa on kalunnut loppuun kaikki rasvatutkimukset. Hän julistaa tieteelliset näytöt täysin aukottomiksi, että tyydyttyneet rasvat ovat haitallisia sydämelle. Jotenkin tieteen olemus on ymmärretty väärin jos uusimmat tutkimusnäytöt eivät heilauta vakaumusta suuntaan eikä toiseen. Harmillista. Säälittävää.

Sain 17.1.2010 Suomen Akatemian terveyden yksikön johtajalta dosentti Mikael Fogelholmilta kommentin ja luvan julkaista se kokonaisuudessaan. Mikael toivoo asiallista keskustelua!

Kiinnostava ja hyvä katsaus. Tämä tulos (ja kirjoittajien kommentit diskussiossa) tukee suurinpiirtein sitä näkemystä, mikä minulla on ollut:

- MUFAt ja PUFAt ovat terveellisiä
- SAFA:n epäterveellisyys voi olla ylitulkintaa tutkimuksista, joissa ne on vaihdettu MUFAan ja PUFAan (siis kutakuinkin neutraali osa vaihdetaan terveelliseen)
- tästä huolimatta tulokset eivät millään tavoin puolla SAFA:n suosittelemista, esim. vaikka voi olisi neutraali, margariini ja öljy ovat terveellisiä (öljyssä kannattaa paistaa, ei voissa) jne.
- jos kysytään, pitäisikö epäterveellinen (nopeasti imeytyvä, vähäkuituinen) hiilihydraatti korvata SAFA:lla, ei tämä tutkimus anna siihenkään puoltavaa vastausta: epäterveellinen hh pitää korvata joko terveellisellä hiilihydraattilla tai mahdollisesti terveellisellä rasvalla.

t. Mikael


(Päivitys 5.2.2010 / 236 kommenttia) Blogikirjoitukseni on johtanut tavattoman vilkkaaseen sananvaihtoon. Tässä pieni yhteenveto keskustelusta:

Sami Uusitalo pyytää Pekka Puskaa iskemään pöytään ne tuhannet tutkimukset tyydyttyneiden rasvahappojen haitoista, niin saadaan Krauss metadatoineen hiljaiseksi. Christer Sundqvist ihmettelee mistä ne tuhannet tutkimukset voivat löytyä kun niitä ei löydetä johtavien rasvatutkijoiden toimesta. Risto kysyy miten Pekka Puska todellakin aikoo selittää Kraussin työryhmän tulokset? Hävettää hieman olla suomalainen, sillä eläinrasvaa kammoksuvien likimain ainoa luotettava tutkimusnäyttö lepää kyseenalaisen mielisairaalatutkimuksen varassa, eli Finnish Mental Hospital Study. Näyttöä löytyy myös eläinrasvojen vaarallisuuden puolesta jossain määrin näissä: Veteran Affairs Study, Oslo Diet Heart Study ja Anti-Coronary Club Study. Muissa tutkimuksissa ei löytynyt siis mitään hyötyä siitä jos eläinrasvoja vähennettin ruokavaliosta.

Christer Sundqvist pitää mahdollisena, että tämä Kraussin paperi kääntää ravitsemusmantrojen käskyttämän laivan kurssin. Samaa mieltä on nimimerkki T2DM1969. "Mitä odottamaan laivan kääntymistä? Minä hyppäsin laivasta pois 8 vuotta sitten. Jätin leipäviljan, perunat, riisit ja makaronit. En kadu laivasta hyppäämistä sekunttiakaan", sanoo Anonyymi. Vuosi 2010 alkaa räväkästi. Räväkästi vuosi saakin alkaa Sami Uusitalon mielestä, sillä sen verran laajentuneeseen mätäpaiseeseen tässä isketään. Uusitalo toivoo, että rasvavalli murtuu ja ylipainoiset lapset saavat huomenna voita kalakeittoonsa ja kaurapuuroonsa. Ruoka sulaa silloin hitaammin ja rasva vähentää automaattisesti tärkkelyskuormaa. Pikkumiesten ja -tyttöjen elimistö ymmärtää viimein käyttää myös elimistön rasvavarastoa energianaan. Risto tietää, että Ruotsissa useita professoreita on loikannut ykkösleiristä kakkosleiriin. Suomessa professorikunta on aika lailla hiljaa... Valtsu on tuimalla päällä: "Tästä ei Puska taida helpolla päästä." Valtsu on ollut ravitsemuspolitiikan suhteen aika optimistisella päällä mm. Ruotsin tapahtumien vuoksi. Samoin Suomessakin tuntuu esim. karppaus kasvattaneen suosiotaan kakkosdiabeteksen hoitomuotona erityisen paljon. Viime vuoden loppupuolella kansa nousi ihmettelemään D-vitamiinisuosituksia ja nyt taitaa tapahtua sama juttu rasvojen suhteen. Voimies tarjoaa vinkkinä, että uusimmassa Sport-lehdessä oli juttu ravintorasvoista. Jutussa ei voita enää demonisoitu vaan todettiin, että kyllä sitä voi huoletta käyttää. Jutussa mentiin vieläpä niin pitkälle, että siinä vihjailtiin voilla olevan (vielä huonosti tunnettuja) terveysvaikutuksia! Harvinaisen hyvässä muistissa on Christer Sundqvistin kokema nöyryytys Sydänliiton ja Kansanterveyslaitoksen toimesta myönteisen voikirjoittelun jälkeen Juoksija-lehdessä. Janne K on sitä mieltä, että THL saisi järjestää vertailevan tutkimuksen VHH:n ja virallisen välillä.

Anonyymi ihmettelee miksi suomalainen media vaikenee asiasta? Ei ole inahdustakaan kuultu tästä uutisesta tai luettavaa tarjottu missään suomalaismediassa monta viikkoa jutun virallisen ilmestymisen jälkeen. Juuso ihmettelee terveysmedioissa esiintyvää hiljaisuutta. Voista on kyllä muistettu varoittaa! Suomessa ei tosiaan taida olla kunnianhimoa näissä asioissa tai oikeasti ei välitetä näistä asioista tutkija- ja ravintopiireissä. Riittää, että on kertaalleen oppikirjat painettu yhdellä teorialla. Uutisfriikki kertoo ihmettelevänsä Kraussin tutkimuksen olematonta uutisointia ja antaa esimerkkejä viimepäivien uutistarjonnasta. Ravinnon uutisotsikoossa on tällä hetkellä kaikkea muuta kuin rasvojen vähäisestä yhteydestä sydänsairauksiin:

- Maanviljely levisi miesten mukana Eurooppaan
- Alkoholin vaikutuksia sikiöön selvitetään hiirimallin avulla
- Syöpäkasvaimen näännyttävät lääkkeet askelta lähempänä
- Suoliston inkretiini-hormoni ja sokeritasapaino
- Uusia kakkostyypin diabeteksen riskiä lisääviä geenejä löytyi
- Nuoret lihovat, työikäisistä yli puolet on ylipainoisia ja kakkostyypin diabetes lisääntyy
- Liika lihansyönti saattaa nostaa diabetesriskiä
- D-vitamiini ja kalsium yhdessä vähentävät luunmurtumia
- Mistä on tasapainoiset lapset tehty? Äidinmaidosta!
- Varovaisuutta laihdutusvalmisteiden kanssa - nainen joutui sairaalaan
- Jenkeissä pojat lihovat entistä enemmän, muut eivät
- Liharuoka ja tupakka kasvattavat leukemiariskiä
- Kouluissa ei enää juoda kevytmaitoa - rasvaton maito jyrää
- Keliakia yleistyy Suomessa, suurin osa sairastaa tietämättään

Mutta ei siis yhtä ainutta uutista:
- Tyydyttynet rasvat eivät aiheuta sydänsairauksia
Huomio! Virallisen ravitsemusvalistuksen pelin avasi 23.2.2010 ravitsemusterapeutti Anette Palssa. Jo oli aikakin!

Ihmetteleekö moni muu samaa asiaa, että uutisesta ei puhuta valtamediassa? Neonomide ei ainakaan ihmettele: "Suomi on mentaalinen piispanvalta, josta löytyy aina uskonnollisiin korkeuksiin nostettuja asioita, joiden kyseenalaistamista eivät harrasta edes toimittajat. Itsenäinen ajattelu on ei-suotavaa joissain asioissa, ei tässä sen kummempaa selitystä tarvita. Diskurssianalyysin näkökulmasta voisi kiteyttää että P-K-projektin jakeiden haastaminen on kuin hyökkäisi demokratian arvoja vastaan." Anonyymin mielestä tästä uutisesta ei kerrota lehdissä koska nämä ovat vaikeita asioita. Lehtien toimittajat eivät hallitse näitä asioita. Toimittajilla on standardifraasit olemassa: rasva tukki suonet -tyyliin! Nyt kun on välillä fraaseista poikkeavaa tietoa jaossa ovat ehkä kysyneet kommenttia Pekka Puskalta ja saaneet tiedon, että ei kannata mitään asiasta kirjoittaa. Toinen Anonyymi raivoaa: "Voi p**le sentään! On tämä ihmeellinen maa. Jostakin Kaarina Hazardin TonyHalme-kolumnista vaahdotaan sivutolkulla lehdissä, mutta sitten kun olisi oikeasti sensaatiota tarjolla, ei inahdustakaan! Eikö se ole uutinen, että maailman arvostetuimpiin kuuluva rasvatutkija Krauss tyrmää Pohjois-Karjala projektin pääväitteen? Eikö sitä voi joku terveystoimittaja edes aavistuksen verran ihmetellä? Minä taidan siirtyä pysyvästi lukemaan blogeja..." Neonomide pitää jälkimmäistä hyvänä ideana: "Suosittelen. Tieto leviää tässä mediassa nopeammin kuin missään muualla ja siihen pääse myös kätevämmin käsiksi kuin mitään valtamediaa lukemalla. Tulevaisuuden juttu." Reutersin uutistoimisto julkaisi tiedon Kraussin metatutkimuksesta sivuillaan 4.2.2010, huomasi Christer Sundqvist. Ehkä nyt suomalaismedia saadaan kirjoitteluun mukaan kun aihe on viikkotolkulla ollut esillä blogeissa, Facebookissa ja foorumeissa?

Eteenpäin vain tätä sanomaa, sanoo Anonyymi. Hän pyytää kansanedustajia (Sanna Lauslahti etunenässä), kriittisiä toimittajia (MOT, YLE) ja muita terveysvalistajia siirtymään tiedotuslinjalle. Tyhmää Kyselijää lyö ällikällä tämä Suomen median hiljaisuus tästä uutisesta. Hän ei usko, että mistään päin maailmaa löytyy täysin vapaata lehdistöä, mutta hän ei pessimistisimmissäkään arvioissaan olisi uskonut Suomen tilanteen olevan näin huono! Hän on viime päivinä muutamaan uutispalveluun lähettänyt uutisvinkin, mutta ei näköjään mitään vastausta/vaikutusta.

Sami Uusitalolla on tyydyttyneiden rasvojen eduista paljonkin subjektiivista näyttöä. Kun voita laittaa lämpimään ruokaan niin se maistuu paljon paremmalta. Jotain näyttöä on myös siitä, että tyydyttynyt rasvaa pitää kauemmmin nälän poissa, mikä on äärimmäisen tärkeä seikka ylipainoiselle. Neonomide muistaa erään tiedepaperin, joka kertoo tyydyttyneiden rasvojen eduista: Mozaffarian ym. 2004, (American Journal of Clinical Nutrition). Sepelvaltimotautia sairastaneista naisista ENITEN tupakoineet tai aiemmin polttaneet, vähiten lääkkeitä käyttäneet, ENITEN tyydyttyneitä rasvoja (ja yleensä rasvoja) syöneet ja vähiten hiilihydraatteja nauttinut ryhmä koki valtimoiden läpimitan laajenemista, siinä missä kaikilla muilla ryhmillä sairaus edistyi. LDL oli myös korkein, mutta niin oli myös suojaava HDL.

Christer Sundqvistilta kysyttiin: "Mitä veteraaniurheilija oikein suosittelee, millaista rasvaa kannattaa syödä? Ei kai sentään pelkää voita ja laardia?" Tähän kysymykseen vastasin näin: "En suosittele ravinnoksi pelkkää voita ja laardia. Suosittelen kuitenkin voita ja laardia osana tasapainoista ruokavaliota. Haluan kerta kaikkiaan sanoa tomerasti EI sellaiselle 'tyypilliselle rasvavalistukselle' Suomessa, jossa päädytään varoittamaan tyydyttyneistä rasvoista on sitten mitä tahansa ilmoitettu tutkimustuloksissa. Ehkäpä terveysuutisten toimittajille on THL:n toimesta varmuuden vuoksi lähetetty vaatimus, että rasvauutiseen kuuluu Suomessa aina varoitus voista ja laardista? Tällaiselle pelille/pelleilylle pitää saada loppu! Mikäli se jotakuta kiinnostaa niin minun terveyttäni hoitaa parhaiten seuraava jakauma rasvahapoissa:

15 % SFA
10 % PUFA
10 % MUFA

Siihen päästään syömällä terveellisesti valmistettuja suomalaisia perinneruokia + perusruokaa, oliiviöljyllä, runsailla kala-annoksilla ja pähkinöillä. En tee asiaa liian vaikeaksi, enkä punnitse jokaista ruoan murenaa. Stressi ei ole hyväksi! Vältän margariinia, einesruokia, kaikkia ruoka-aineita joissa on enemmän kuin 5 lisäainetta ja alkoholia en juo enkä tupakoi. Liikuntaa harrastan joka päivä 45 min - 5 tuntia. Yksi aktiivinen lepopäivä on väljästi muotoillussa liikuntaohjelmassani. Minä uskon, että omasta hyvästä terveydestäni saan kiittää koko elämänkaaren jatkunutta voin syöntiäni, runsasta liikuntaa, innostustani kalaan, vihanneslautasiani ja hyviä ystäviäni. Anteeksi kun niin paljon puhuin itsestäni, mutta itseni tunnen paremmin. Etsi omat parhaiten toimivat tehdasasetuksesi kuulostelemalla kehoasi!"

Nimimerkki S sanoi ylläolevaa vastaustani hyväksi tarkennukseksi, sillä raflaavista otsikoista voi saada aivan väärän mielikuvan koko asiasta. S:n mukaan minulla on P:S suhde 0.10:0.15 eli noin 0.66, se lienee Kraussin mukaan oikein hyvä suhde. Myös Risto kiitti ylläolevasta kommentistani ja halusi innostaa meitä kaikkia löytämällään mietelauseella:

Ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään: niihin, jotka kulkevat edellä ja saavat jotain aikaan, ja niihin, jotka kulkevat jäljessä ja arvostelevat.

Nimimerkki S jatkaa älykästä painostustani ja vaatii minua tilille rasvahappoväitteistäni. Tällaisen vastauksen sain aikaiseksi; "Ainakin minun näkemystäni tukee sellainen ratkaisu jossa sekä SAFA että PUFA ovat korkealla. MUFA:sta en osaa sanoa mitään varmaa. Sillekin on useilta terveysfriikeiltä saatu tukea. Tärkeää on minusta huomata, että suurellakaan SAFA -altistuksella ei saada vahinkoa aikaiseksi kunhan samalla huolehditaan riittävästä PUFA:n saannista. Valitettavasti mediassa tämä kääntyy pelkästään PUFA:n ylistysvirreksi ja SFA:n demonisoinniksi. Minä olen rasvavalistuksessa samaa mieltä kuin Willett & Co Harvardin yliopistossa. Tätä suuntausta edustaa Suomessa puhtaimmillaan dosentti Mikael
Fogelholm." Nimimerkki S muistuttaa Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen taannoisesta kirjoituksesta tyydyttyneiden rasvojen vaaroista: "Kolme itsenäistä tutkimusta viime vuosilta osoittaa, että runsas tyydyttyneen rasvan saanti saattaa lisätä muistihäiriöitä. Olisi siis hyvä muistaa tyydyttyneen rasvan kohdalla myös puhua muustakin kuin sydäntaudeista ja syövästä."

Vakiokommentoija westie tuo esille ansiokkaita asioita rasvahappojen tasapainosta. Omega-6-kasviöljyjen (erityisesti linolihappoa sisältävien) suositteleminen ohi muiden rasvojen on aika rohkeaa ainakin muutamasta syystä.
1) Ensinnäkin kudosten linolihappopitoisuus korreloi sen käytön kanssa. Eli mitä enemmän ravinnossa on linolihappoa, sitä enemmän sitä löytyy mm. solukalvoilta. Tämä on vanhaa, tai no ainakin 60-luvulta peräisin olevaa, asiaa ja pitäisi olla ihan selvää pässinlihaa.
2) Toinen ihan 100 prosenttinen fakta on se että hapettunutta linolihappoa (eli yhdisteitä joita syntyy nimenomaisesti linolihapon hapettumisen yhteydessä) löytyy runsaasti verisuonten pintaan kertyvästä plakista. Se että tyydyttynyt rasva suoraan tukkisi suonia vaikuttaa lähinnä urbaanilta legendalta ja uskomus elää lähinnä terveydenhoitopuolen työntekijöiden joukossa, koska näin heille aikanaan opetettiin. Siihen aikaan pehmeitä kasviöljyjä pidettiin liukkaina eivätkä ne siksi tukkineet "viemäreitä".
3) Kolmas havainto, joka sekin juontaa juurensa 1960-luvun eläin- ja ihmiskokeisiin, on se että linolihappo lisää rasvakudoksen määrää isokalorisella dieetillä eli lisäämällä linohappoa ruokavalioon rasvakudoksen solut saadaan tehokkaasti jakautumaan ja rasvakudoksen määrä kasvaa. Mainittavaa on että kookos- ja maitorasvalla on päinvastainen vaikutus rasvakudoksen laajenemiseen.

Sitten westie jatkaa myöntämällä ettei ole lukenut tutkimuksia jotka puoltavat kasviöljyjen käyttöä ja niitä on oltava runsaasti, koska Harvard ja (sen perässä?) Mikael ottaa selkeän positiivisen kannan niihin. Kyseessä olevat suositellut kasvirasvat eivät tosin ole niitä joilla britit ja jenkit paisuttavat itsensä kuten maissiöljy tms. Niin perverssiä kuin koko tämä ravitsemuskeskustelu ja pohdinta onkin niin voi olla hyvinkin mahdollista että suomalaisessa ruokavaliossa voin korvaaminen linolihappopitoisella rypsiöljyllä näyttäisi parantaneen sydäntautitilannetta siksi että se lisää sitä rasvakudosta eli lihottaa! Nyt sitten se aikaansaatu lihominen on ongelma. Vähäinen maitorasvan käyttö lapsena (kun rasvakudos kehittyy), runsas kasviöljyrasvojen käyttö uppopaistamisessa (sipsit,ranskikset yms.), runsas sokerin käyttö (kevyttuotteet,makeiset,juomat yms.), runsas alkoholin käyttö, unen väheneminen ja kiireen kasvu ja näiden lisäksi vielä tärkkelyspohjainen ravitsemus; siinäpä se westien mielestä mikä saattoi meidät tilanteeseen, jossa olemme nyt 2010: lihavuus ja tyypin 2 diabetes epidemian huipulla. Miten tästä eteenpäin? Westien mielestä korjaamalla virheitä, kehittämällä toimintaa sekä keskittymällä oikeisiin ongelmakohtiin jotka westie listasi tuossa edellä.

Kahvin ystävä pyytää aiheellisesti pistämään jäitä hattuun. Miksi Suomessa vanha ikäpolvi kärsii sydänvaivoista sun muista taudeista, jotka on perinteisesti liitetty mm. näiden kovien rasvojen aiheuttamaksi? Vanha ikäpolvihan on syönyt perinteisesti voita, vetänyt läskiä silloin kun sitä on ollut saatavilla ja juonut täysmaitoa niin että napa ruskaa. Voiko suola olla suurempi syy kuin nämä "tukevat eväät"? Kahvin ystävä sai tämän jutun perusteella jotenkin ikävästi sen käsityksen, että nyt voisi surutta syödä voita ja rasvaista ruokaa niin paljon kuin jaksaa. Se tuskin kuitenkaan oli tarkoitus? Ennenkaikkea kannattaa korostaa sanontoja "maltti on valttia" ja "kohtuus kaikessa". Christer Sundqvist rientää vastaamaan: "Niin minäkin teen. Hyvä kun huomautit tästä. Lyhyessä uutisviestissä ei aina voi kaikkia asioita mainita. Kohtuutta korostan voin syönnissä, rasvaisten pihvien nauttimisessa ja kookosöljyn lorauttelussa. Pääpointti viestissäni oli kuitenkin, että tyydyttyneet rasvat ovat terveellisiä ja nykytietämyksen mukaan niistä ei ole haittaa elimistölle." Sami Uusitalo pitää tyydyttyneen rasvan liittämistä sydäntauteihin vääränä. Esimerkiksi Ranskassa syödään enemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin täällä ja siellä on paljon vähemmän sydäntauteja kuin täällä. Kaspianmeren maissa taas syödään vähemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin täällä, mutta siellä on paljon enemmän sydäntauteja kuin täällä. Riippuvuussuhde, jos se ylipäätään on olemassa, ei voi olla kovin vahva. Evoluutio ei taatusti ohjaa tykkäämään tyydyttyneen rasvan mausta mikäli siitä ei olisi jotain hyötyä eloonjäämisen kannalta. Tykkäähän ihminen tietysti makeastakin. Sillä onkin ollut evoluutiossa erittäin tärkeä rooli. Lihottaminen nimittäin. Erityisesti pohjoisissa oloissa on syksyisin mutusteltu hunajaa, makeita marjoja sekä tärkkelyspitoisia juuria, jotta näin kertyviä läskejä voidaan sitten kivasti poltella kevättä odotellessa. Biokemisti tietää Kraussin isoksi guruksi alallaan. Hänkin pyytää pitämään jäitä hatussa, kuten tohtori Sundqvistilla on tapana. Vakuuttavalla tavalla me olemme Biokemistin mukaan näissä keskusteluissa lähestyneet lopullista myönnytystä:

1) Rasvat ovat mainettaan parempia
2) Liian suuret tärkkelyskuormat ovat vahingoksi ihmisten terveydelle
3) Monipuolisuus on valttia kaikessa ruokailussa

Biokemisti ennustaa yhden ison paradigman murtumista: "Tyydyttyneet rasvat eivät sittenkään turmele terveyttä." Biokemistin mukaan tarvitaan tosin lisää näitä avoimin silmin dataa tarkastelevia tutkijoita. Hän on ymmärtänyt, että Kraussin ryhmältä on tulossa lisää tutkimuksia ihan pian (in press). Muiltakin tutkijoilta tarvitaan taustatukea, sanoo Biokemisti lopuksi. Tohtori Krauss on itse tätä mieltä: "Kaikki tuntemani terveysvaikuttajat - siis kaikki! - ovat havainneet, että yksinkertainen 'vähän rasvaa' -viesti oli virhe." Neonomide pyytää vielä lukemaan Kraussin pitkän haastattelun Men's Health -lehdestä.

Pekka Puskalta, Mikael Fogelholmilta ja Matti Uusituvalta on pyydetty kommenttia koskien tätä Ronald Kraussin meta-analyysia. Toistaiseksi Mikael Fogelholm on tunnistetusti kommentoinut tätä varovaisen myönteiseen sävyyn (katso yllä). Kokkikakkonen pitää Fogelhomin kommenttia aika järkyttävänä ja muistuttaa kasviöljyn hapettumisesta ja pilalle menosta lämmitettäessä. Ainoa kasviöljy mikä kestää hieman lämmitystä (175 asteeseen saakka) on kookosöljy. Kokkikakkosen pitää muistuttaa, että voi on olemassa! Voi on hyvänmakuinen ja stabiili paistorasva. Valtsun mielestä Fogelholm taitaa tehdä siinäkin virheen, että soveltaa tuon meta-analyysin tulosta voihin? Valtsu luulee, että pelkän tyydyttyneisyysasteen lisäksi merkitsee tyydyttyneen rasvan lähde (eläin vai kasvi vaiko kovetettu kasvirasva). Eiväthän monityydyttymättömätkään rasvat ole aina samanlaisia, tietenkään. Kala- ja auringonkukkaöljyssä on molemmissa ihan merkittävä määrä monityydyttymättömiä rasvoja. Lisäksi epidemiologiset tutkimukset puhuvat monityydyttymättömien rasvojen puolesta. Tarkoittaako se, että SEKÄ kalaöljyt ETTÄ auringonkukkaöljy olisivat suunnilleen yhtä terveellisiä? Valtsu kysyy kierosti. No ei tietenkään, hän vastaa. Tuskin voi todeta, että "rypsiöljy on terveellistä, koska Willettin mukaan monityydyttymättömät vähentävät sydäntautia". Se sydäntautisuoja voi tulla esim. pelkästään siitä kalasta. Jos auringonkukkaöljyä ja kalaa tarkasteltaisiin itsenäisinä muuttujina, voitaisiin siinä ehkä havaita vaikka auringonkukkaöljyn mahdollinen haitallisuus (useinhan runsasta linolihapon saantia pidetään terveyden kannalta huonona juttuna), Valtsu päättää repliikkinsä. Sami Uusitalon mielestä Fogelholmin mielipide MUFAn ja PUFAn terveellisyydestä on ontto argumentti. Monityydyttymättömät rasvat on jaettavissa eri molekyyleihin, jotka käyttäytyvät elimistössä eri tavoin. Juuri linolihapon määrä kasvaa kun PUFA:a tuputetaan. Uusitalo muistuttaa Fogelholmia myös Kraussin tutkimuksen luonteesta. Tässä tutkimuksessa tutkittiin lähinnä sydäntautien esiintyvyyttä ja Fogelholm korosti kokonaisterveyttä. Jari nostaa Fogelholmille hattua oman nimensä käytöstä, mutta voisi hänkin jättää turhan mustavalkoisuuden rasva-asioissa. Kaikki rasvat kun sisältävät kokonaisuuden erilaisia rasvahappoja eikä vain mustavalkoisesti ainoastaan hyviä tai pahoja.

Yhden nimettömän ravitsemusasiantuntijan viesti oli niin tyly, että se yllätti Christer Sundqvistin. Jotenkin tieteen olemus on ymmärretty väärin jos uusimmat tutkimusnäytöt eivät heilauta vakaumusta suuntaan eikä toiseen. Harmillista. Säälittävää. Jos hän aikoo mennä hautaan jääräpäisine ajatuksineen, niin onko hänet ihan pakko pitää istumassa kaiken maailman komiteoissa, joissa pohditaan suomalaisia ravitsemusasioita? Eihän tuo laiva pitkään aikaan pääse kääntymään jos joku koko ajan hitsaa kiinni tukirautoja ruoriin? Perenna toivoo hartaasti, että kertoisin, mitä tuo arvostettu ravitsemustutkija sanoi! Perenna on tuskaillut kun suomalainen ravitsemus- ja lääketieteen alan ylin etablissementti ei millään tavalla noteeraa VHH:ta tukevia tutkimuksia. Tutkimuksia, joista VHH-tahot sanovat että ne ovat painavia, tieteellisesti päteviä ja arvovaltaisia tutkimuksia. Perenna on myös tuntenut tarvetta hätääntyä siitä, että eivätkö suomalaiset ravitsemus- ja lääketieteilijät LAINKAAN seuraa omaa alaansa, kun he eivät edes ammu alas sellaisia tutkimuksia, joihin toisinajattelijat vetoavat? Niin mielellään kuin Christer Sundqvist kertoisikin enemmän kirjeenvaihdostaan huomattavan ravitsemustutkijan kanssa, niin hän ei voi sitä tehdä - ainakaan vielä. Samalla kun hän säälii lausunnon antajaa, hän on tietenkin kauhean yllättynyt jääräpäisyydestä. Suomalaiset ravitsemustieteilijät ovat tavattoman varovaisia rasvalausunnoissaan. Pohjois-Karjala-projekti on sellainen kruunujalokivi, jota ei saa tahrata. Niin on näköjään päätetty. Christer Sundqvist ei salaliittoihin usko. Kyse on tutkijoiden itsesuojeluvaistosta ja moni tutkija ei halua lähteä kiistelemään asioista. Kiistely vie voimia, tutkimustyö on niin ihanaa. Ne ravitsemustieteilijät, jotka ovat tuosta suomalaisprojektista eri mieltä joko piipittävät olemattoman hiljaisella itsesuojeluvaiston siivittämällä äänellä tai sitten eivät kuulu ihan kaikkein terävimpään tutkimuseliittiin (vertaa Krauss, Hu, Willett). Suomalaiselle ei kelpaa hyvä, pitää olla huippuhyvä ollakseen uskottava. Ja sitten vielä se suomalainen kateellisuus. On meillä tässä kestämistä, Christer Sundqvist sanoo vielä lopuksi. Kummitus ei myöskään kaipaa salaliittojen kehittelyä, riittää kun käsittää millainen vaikutusvalta USA:n vehnän-, maissin- ja soijantuottajilla on USDA:n, maatalousministeriön, kautta ravintosuosituksiin. Karjatalous ei saa ääntään kuuluviin yhtä voimakkaasti. Taitavat olla hiljaa geenimuuntelun eli hormoniskandaalien pelossa. Anssi Mannisen mielestä Pohjois-Karjala -projekti ei kestä mitään kriittistä tarkastelua. Sami Uusitalon mukaan tieteen olemus on toden totta ymmärretty väärin.

Neonomide kirjoitti: "En halua olla ilonpilaaja, mutta Kraussin tutkimuksen on rahoittanut Amerikan kansallinen Maitojärjestö (Supported by the National Dairy Council).

Tohtori Matti Tolonen sivistää meitä: "Keskustelu näyttää edelleen pyörivän hypoteesissa rasva-kolesteroli-sepelvaltimotauti. Ravintorasva ja suurentunut seerumin kolesteroli eivät ole valtimotautien syytekijöitä, vaan samanaikaisia rinnakkaisilmiöitä kuin palomiehet palopaikalla. He eivät ole paloa sytyttäneet. Sepelvaltimotauti oli lähes tuntematon ennen 1950-lukua, vaikka silloin syötiin reilusti voita ja muita maaeläinrasvoja. Tauti yleistyi 1960-luvulla toistaiseksi tuntemattomasta syystä epidemiaksi, mutta yhtä tuntemattomasta syystä se alkoi vähetä 1970-luvun alussa, juuri ENNEN kuin Pohjois-Karjala -projekti käynnistyi. Pekka Puska ei tätä myönnä, koska hän haluaa ottaa taudin vähehemisestä kunnian itselleen. Väheneminen on maailmanlaajuista, se nähdään myös esim. Uudessa Seelannissa, jossa ei ollut mitään P-K-projektia. Väheneminen on edelleeen lineaarista ja näillä näkymin tauti katoaa maailmasta itsestään muutamassa vuosikymmenessä, täysin ruokavalioista riippumatta. Yhtäläisyys tuberkuloosiin on silmiinpistävää. Tästä on päätelty, että sepelvaltimotautikin johtuu mikrobeista, jotka ovat käynnistäneet elimistössä (mm. valtimoiden endoteelissa) inflammaatioreaktion, joka jää joillakin yksilöillä "päälle". Mitään yksittäistä syyllistä mikrobia (virusta tai bakteeria) ei ole kyetty eristämään, vaan kyse voi olla "dirty chicken" -teorian mukaisesti usean eri infektion yhteisvaikutuksesta. Potilaiden veressä on usein virusvasta-aineita, mutta nekään eivät ole patognomonisia sepelvaltimotaudille, koska niitä on myös terveillä. Taudille luetellaan yli 240 riskitekijää, mutta ne eivät ole ilmeisesti syytekijöitä. Tässä vaiheessa on tunnustettava, ettemme yksinkertaisesti tiedä sepelvaltimotaudin syytä. Sydänliitonkin olisi tunnustettava tämä asia eikä jatkettava rasvakammon lietsontaa ja statiinipropagandaansa. Statiinien syöttäminen yli 600 000 suomalaiselle on joka tapauksessa älytöntä ja mielettömän kallista yhteiskunnalle (veronmaksajille). Statiinien hoitovaikutukset (niitäkin toki on) eivät perustu kolesterolin alentamiseen, vaan lääkkeiden muihin ominaisuuksiin (antioksidatiivinen ja anti-inflammatorinen vaikutus). Nämä vaikutukset on mahdollista saada paljon turvallisemmin ja halvemmalla kuntoliikunnalla, painonhallinnalla ja ravintolisillä. Rasvateoria, johon kansanterveystyö suurelta osin perustuu, tulisi nyt haudata lopullisesti.

Nimimerkki S on todella kiinnostunut tohtori Matti Tolosen sepelvaltimotautiväitteistä ja kysyy onko jotakin tilastotietoja aiheesta? Kyllä on, sanoi Matti Tolonen. Jeremiah Stamlerin raportti USA:sta (1985) osoitti sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuden (insidenssin) kääntyneen selvään laskuun juuri 1970-luvun alussa. Ilmaantuvuuden huippu oli vuonna 1970, jonka jälkeen se väheni 30 prosenttia 1970-1981. Samaan aikaan myös kuolleisuus aivohalvauksiin alkoi laskea jyrkästi. Luonnollisesti asialle on etsitty selitystä ajan hengen mukaisesti elintapojen muutoksista. Nimimerkki S ei katsele tilastoja samoin silmin kuin Matti Tolonen: "Ainakaan ensimmäisestä näistä Tolosen linkeistä ei kyllä saa tämän viestiketjun ideaa tukevaa kuvaa. Siinä kerrotaan kuinka USA:ssa sydänkuolleisuus ensin nousi 1950-67, ja sitten laski 1968-1981. Laskua selitetään mm eläinperäisten rasvojen syönnin vähenemisellä - ei siis lisäyksellä - ja näiden lisäksi kohonneen verenpaineen paremmmalla hoidolla, parantuneilla sydänleikkaus- yms. hoidoilla." Tässä lisää mielenkiintoisia sydänkäyriä.
Matti Tolonen jatkoi kertomalla miten Uudessa Seelannissa infarktikuolleisuus aleni samaan aikaan kuin Suomessa, eikä siellä ollut Pohjois-Karajala-projektia käynnissä. Noin 40 prosenttia vähenemisestä laskettiin parantuneen hoidon ansioksi, mutta 60 prosenttia syistä jäi tuntemattomiksi. Matti Tolonen jatkaa:
"Aussitutkijatkin havaitsivat sepelvaltimotautikuolleisuuden alenemisen, eivätkä selitä sitä yksinomaan parantuneella hoidolla." Kuuluisa Minnesota Heart Study pyrki löytämään selitystä ilmiölle ja tarjosi tätä: "Vuodesta 1987 vuoteen 1994 havaitsimme, että sydäninfarktit lisääntyivät jonkin verran. Samanaikaisesti kuitenkin sydänkuolemat vähenivät. Neljän osakunnan alueella tehtyjen havaintojen perusteella, näyttää vahvasti siltä, että sydänkuolemat estettiin suurelta osin parantuneen hoidon ja sairauksien ehkäisytyön perusteella."
Matti Tolonen on kirjoitustuulella: "Yhdysvalloissa SVT-kuolleisuus lähti laskuun noin 10 vuotta aikaisemmin kuin Britanniassa. USA:ssa väheneminen miehillä oli noin 62 % ja naisilla 45 % (ikäryhmässä 25-84 v). Brittihallituksen Winning the War on Heart Disease -raportti ennusti alle 65-vuotiaiden SVT-kuolleisuuden häviävän vuoteen 2015 mennessä. Kirjallisuudesta käy kyllä ilmi, että SVT-kuolleisuus on pienentynyt eri puolilla maailmaa suunnilleen samoihin aikoihin, eivätkä asiantuntijatkaan osaa selittää sitä tyydyttävästi. Tässä blogissa esitetyt maallikoiden spekulaatiot, että väheneminen johtuisi voin korvaamisesta levitteillä, eivät ole vakuuttavia. Sen haluan vielä lisätä, ettei väheneminen ainakaan johdu perintötekijöistä." Lopuksi vielä pieni
muistutus SVT-kuolleisuuden vähenemisestä Suomessa. Matti Tolonen haluaa sanoa tämän tässä Christer Sundqvistin terveysblogissa: "Pekka Puska esitteli taannoin Suomen alenevaa tilastokäyrää TV:ssä väitellessään rasvoista prof. Kari Salmisen kanssa. Puskalle vain kävi semmoinen kömmähdys, että hän väitti kuolleisuuden lähteneen laskuun sen JÄLKEEN kun P-K-projekti oli käynnistynyt. Tosiasiassa kuolleisuus lähti laskun sitä ENNEN. Puska jäi kiinni tästä valheesta."

Nimimerkki S luettelee sepelvaltimotaudin etenemisestä maassamme seuraavat tiedot:

- 1950-luvulla Suomi oli vielä maatalousvaltainen maa, jossa tehtiin raskasta ruumiillista työtä. Jos kevyttä sisätyötä tekevä söi kuin tukkijätkä (voita, läskiä ja perunaa), ehkä sellainen ruokavalio sairastutti? Tämä ehkä on vaikuttanut 1960-luvun "epidemiaan"? Ehkä 1970-luvulla alettiin tajuta liikunnan merkitys, ja tauti siksi väheni? Westie kommentoi tätä: "Minun käsitykseni mukaan (jonka olen saanut lähinnä sen ajan dokumenttiohjelmista) ne oli juurikin ne raskasta työtä tekevät parhaassa työiässä olevat miehet, jotka olivat valtimoiltaan huonossa kunnossa jo kolmenkympin paikkeilla. Tavallisesti vielä maatila oli pieni ja taloudellinen tilanne vekseleineen hyvin vaativa. Kaikin puolin kova ympäristö sen ajan perheenisälle ja luonnollisesti perheelle myös. Ehkä tosiaan 1970-luvulla ymmärrettiin liiaksi rasittavan liikunnan merkitys sydänterveydelle ja hommattiin metsureille ja viljelijöille koneita avuksi. Veikkkan kyllä että kyseessä oli lähinnä onnekas sattuma ja monen tekijän summa." Neonomide jatkaa: "Joo, liiallinen fyysinen rasitus saattaa vaikkapa lisätä sydänkohtauksia."
- Pula-aikaan kalorimäärät lienevät olleet alhaiset. Miten vaikutti sellainen, että ensin oltiin vuosia nälkärajalla, ja sitten oli rajattomasti ruokaa tarjolla?
- Hygieniset olot muuttuivat kaupungistumisen myötä 1960-luvulla. Lisääntyivätkö myös allergiat ja muut autoimmuunisairaudet? (Onko sepelvaltimotauti bakteerien ja virusten aiheuttama? Jotenkin se taitaa liittyvä immuunipuolustukseen.) Voisiko syy olla liian hyvä hygienia kodeissa? Tai se, että ihmiset ovat kaupungissa lähempänä toisiaan ihan fyysisesti, ja taudinaiheuttaja pääsevät leviämään?
- D-vitamiinin lisäys elintarvikkeisiin ja AD-tippojen antaminen vauvoille ja kalanmaksaöljyn syöminen, miten lienevät vaikuttaneet? Toisessa keskustelussa:
"1964 asti alle vuoden ikäisille suositus oli 4000-5000 IU (100-125 ug).
1964 suositus laskettiin 2000 IU:hun.
1975 suositus laskettiin 1000 IU:hun.
1992 päädyttiin nykytasoon 400 IU ."

Nimimerkki S myöntää, että ylläoleva tietenkin on spekulaatiota, mutta niin ovat Tolosen mainitsemat spekulaatiot sepelvaltimotaudin syistä. Epidemologiset assosiaatiot kun eivät osoita kausaalisuutta. Entä miten elinikä vaikuttaa sepelvaltimotaudin esiintyvyyteen? Eikös sepelvaltimotauti ole enempi vanhusten tauti? Jos jokin muu sairaus kuten kulkutaudit tai sota tappaa ennen vanhusikää, sepelvaltimotauti ei ennätä esiin ennen kuin ihminen kuolee muista syistä. Tuoreen suomalaisen väitöskirjan mukaan sepelvaltimotaudin kliiniset oireet tulevat useimmiten esiin vasta keski-iässä tai sen jälkeen. Siihen johtavat ateroskleroottiset muutokset verisuonissa saattavat kehittyä jo lapsuudesta tai nuoruudesta alkaen. Ravinto on eräs tärkeimmistä sepelvaltimotaudin riskitekijöiden tasoa selittävistä tekijöistä. Useilla ravintotekijöillä on arveltu olevan yhteisvaikutuksia toistensa kanssa. Siksi ruokavalioon kokonaisuutena on viime aikoina alettu kiinnittää kasvavaa huomiota. Vuonna 2001 saatiin ultraäänimittauksella tietoja kaulasuonten rakenteesta. Pitkän seurannan ansiosta tässä tutkimuksessa oli ainutlaatuinen mahdollisuus selvittää lapsuudesta aikuisuuteen muovautuvien ruokatottumusten roolia ateroskleroosin kehittymisessä. Perinteiseen ruokavaliotyyppiin kuului runsas rukiin, perunoiden, maidon, voin, makkaran ja kahvin käyttö. Terveystietoiseksi nimetty toinen ruokavalio sisälsi runsaasti kasviksia, juureksia, teetä, ruista, kalaa, juustoa sekä aikusiällä myös alkoholijuomia. Nämä ruokavaliotyypit näyttivät pysyvän pääpiirteissään samanlaisina lapsuudesta aikuisuuteen. Pitkäaikainen perinteinen ruokavalio oli yhteydessä useisiin sepelvaltimotaudin riskitekijöihin, kuten korkeisiin LDL-kolesterolin, apolipoproteiini B:n ja C-reaktiivisen proteiinin tasoihin sekä naisilla myös kohonneeseen verenpaineeseen ja insuliinitasoon. Niillä miehillä, jotka käyttivät runsaasti perinteiselle ruokavaliolle tyypillisiä elintarvikkeita, havaittiin muita enemmän sepelvaltimotaudin riskiä ennustavaa valtimon seinämän paksuuntumista. Tätä paksuuntumista esiintyi myös niillä tutkittavilla, joiden ruokavalio sisälsi keskimääräistä enemmän proteiinia ja vähemmän rasvaa. Tutkimuksen tulokset vahvistivat näkemystä siitä, että lapsuudessa muotoutuvat ruokatottumukset jatkuvat usein aikuisuuteen. Perinteisen ruokavalion pitkäaikainen noudattaminen saattaa johtaa kohonneeseen riskiin sairastua sepelvaltimotautiin. Myös proteiinipitoinen ruokavalio ja samanaikainen, usein tietoinen, rasvan välttäminen saattaa lisätä sepelvaltimotaudin kehittymisen riskiä. Toistaiseksi vastausta vaille on nimimerkki S:n oivallinen kysymys: "Olivatko ateroskleroottiset muutokset voin, maidon ja makkaran syytä, vai rukiin ja perunoiden syytä?"

Lisää nimimerkki S:n mielenkiintoista spekulaatiota: Suomalainen ruokakulttuuri koki murroksen 1960- ja 70- luvuilla, alettiin syödä enemmän puolivalmisteita ja eineksiä. 1970-luvulla pikaruokapaikat yleistyivät. Kukaan varmaan ei tosissaan väitä, että sepelvaltimotauti vähenee silloin kun pikaruokakulttuuri yleistyy, siksi spekulaatiot eläinrasvan syönnistä ovat - spekulaatioita - niin kauan, kun todisteeksi esitetään jotain, joka sattuu tapahtumaan samanaikaisesti, mutta ei välttämättä ole kausaalisuhteessa. Vertaa jäätelönsyönti ei ole hukkumiskuolemien syynä, vaikka molemmat lisääntyvät kesäisin. Tämän pitäisi jokaisen lääkärikoulutuksen saanut tietää. Elinajan odote vaikuttaa tiettyjen kroonisten vanhuuteen liittyvien sairauksien esiintyvyyteen, jos keskimääräinen elinikä on 40-50 vuotta, sepelvaltimotauti ei liene kuolinsyytilastojen kärjessä? Esimerkiksi Afrikan monissa maissa sepelvaltimotautia ei juuri "esiinny" juuri em. syistä. Elinajan odote Suomessa, mukaan lukien 1950-, 60- ja 70-luvut näkyy tässä. Viisammat voivat tehdä päätelmät? Nimimerkki S arvelee. "Sairastavuuden ja hoidontarpeen määrä riippuu väestön ikärakenteesta. Nykyiset ja aiemmat elinolot, elintavat sekä yksilölliset vaara- ja suojatekijät vaikuttavat monen eri taudin ja toimintakyvyn vajavuuden syntyyn. Lisäksi terveydenhuolto voi vaikuttaa sairauksien syntyyn ehkäisten tai parantamalla sairauksia ja toimintakykyä hyvän hoidon ja kuntoutuksen avulla." Ja sitten vielä: "Suomessa kulutus on kuitenkin muuttunut voimakkaasti 1970-luvulta alkaen niin, että eläinrasvojen osuus on jyrkästi pienentynyt samalla kun kasvisten ja hedelmien käyttö on jyrkästi suurentunut." Tätä viimemainuttua voi sitten verrata Tolosen väittämään: "Sepelvaltimotauti oli lähes tuntematon ennen 1950-lukua, vaikka silloin syötiin reilusti voita ja muita maaeläinrasvoja. Tauti yleistyi 1960-luvulla toistaiseksi tuntemattomasta syystä epidemiaksi, mutta yhtä tuntemattomasta syystä se alkoi vähetä 1970-luvun alussa" Vielä 1970-lukuun ja vähentyneeseen spelvaltimotaultiin liittyen: "Suomalaisten miesten tupakointi on vähentynyt jyrkästi 1970-luvulta, mikä on kansainvälisesti ainutlaatuista." Neonomide mainitsee Pekka Puskan kirjoittaneen ihan kirjankin tupakoinnin haitoista ja lienee paikallaan kiittää tästä Monsieur Puskaa. Tyydyttyneiden rasvojen tai "eläinrasvojen" suhteen voinemme todeta, että efekti ei ollut niin selkeä kuin oletettiin, Neonomide päättelee ja Christer Sundqvist on ihan samaa mieltä. Tyydyttyneiden rasvojen syyttelyn ongelmana ovat niiden sekavat lipidivaikutukset. Ensinnäkin on hyvin vähän kunnon näyttöä, että LDL nousisi pitkällä aikavälillä tyydyttyneitä rasvoja syömällä - elimistö sopeutuu. Toisaalta pelkän LDL:n lukuarvo kertoo aika vähän sydänririskistä - tärkeää sen sijaan on HDL/kokonaiskolesterolisuhde ja LDL-partikkelien määrä sekä tietyt osatyypit (kuten sdLDL_4b) sekä HDL:n absoluuttinen määrä sekä tietyt osatekijät kuten HDL_2b. Neonomide muistuttaa: "En ole kardiologi enkä edes lääkäri, mutta ketjun tähti Krauss on ja hän selittää LDL:n osatekijöistä tässä paperissa." Triglyseridien sekä pienen tiheän (sd) LDL:n määrä on merkittävässä riippuvuussuhteessa. Triglyseridejä nostavat hiilihydraatit, samoin sdLDL-pitoisuutta. Ehkäpä liiallinen hiilarien kulutus pahentaa diabetesriskin myötä myös tyydyttyneiden mainetta? Neonomide on itse kelaillut tällaista hypoteesia. "Pitkä verensokeri" eli HbA1c, ennusti EPIC Norfolk -tutkimuksessa dramaattisesti sydänkuolleisuutta. Kuten tuosta huomaa, LDL ja triglyseridit eivät ennustaneet mitään, mutta HbA1c "koko homman". Anekdoottina Neonomide haluaa mainita, että Diabetesliiton suosituksessa lukee näin: "HbA1c-arvon hyvä tavoitetaso on 6,5-7,5 %. Tällöin elinmuutosten riski on pieni, samoin vaikeiden hypoglykemioiden (liian matalien verensokerien). Hoitotasapaino on:
- hyvä, kun HbA1c-arvo on alle 7,5
- välttävä, kun HbA1c-arvo on 7,5-8,9
- huono, kun HbA1c-arvo on yli 9
- hälyttävä, kun HbA1c-arvo on yli 10"

Neonomide lukee tuota ylläolevaa Diabetesliiton suositusta sellaisena, että "pitkä verensokeriarvo" 7,5% lisää (EPIC-tutkimuksessa) sydänkuolleisuutta noin 7-kertaiseksi jo ei-diabeettisilla henkilöillä suhteessa normaaliin HbA1c-tasoon 4,5%. Kukin tehköön tuosta omat johtopäätöksensä. Yritän pitää näistä asioista tunteet poissa, mutta on vähän pakko kysyä, että olisiko tässä maassa edelleen kirveelle töitä? Neonomide kysyy.

Anonyymi ihmettelee: "Kuinka reilusti sitä voita muuten syötiin 1950-luvulla? Voi oli kortilla ainakin sota-aikaan, kaikki säännöstely lopetettiin vasta 1953, miten lie voin säännöstelyn. Kuinka paljon ihmiset söivät voita keskimäärin 1950-luvulla, eikös se ollut kallista?"

Kia kysyy hienosti: "Eihän kasvisperäisellä ja eläinperäisellä tyydyttyneellä rasvalla ole eroa? Siis samaa tavaraa kemiallisesti?" Neonomide pitää tätä hyvänä pointtina: "Kasvi- ja eläinperäiset tyydyttyneet rasvat eivät todellakaan ole sama asia. Eläinrasvoissa on paljon mm. steariinihappoa ja palmitiinihappoa, vaikkapa kookosöljyssä taas lauriinihappoa ja butyraattia eli keskipitkiä triglyseridejä (kaunoilmaus tyydyttyneiden alaryhmälle). Kaikilla vähän omanlaisiaan terveysvaikutuksia. Kiteytetysti voisi sanoa, että eläinperäinen palmitiinihappo ehkäisee eläimiä ja ihmisiä kuolemasta hypoglykemiaan ja lauriinihappo on äidinmaidon tärkein komponentti (40%). Olisi aika älytöntä että tällaiset molekyylit tappaisivat ihmisiä kuin heinää." Nimimerkki S ei ole samoilla linjoilla Neonomiden kanssa, mutta väittelyn vieiessä molekyylitasolle, biologi Christer Sundqvist päättää käsitellä kasvien ja eläinten rasvahapposisältöjä erillisessä blogikirjoituksessa.

Kommentointi jatkuu...

Lähde: Patty W Siri-Tarino, Qi Sun, Frank B Hu, and Ronald M Krauss. Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease. AJCN. First published ahead of print January 13, 2010 as doi: 10.3945/ajcn.2009.27725

264 kommenttia:

  1. No mutta Pekka. Iskepä nyt pöytään ne tuhannet tutkimukset niin saadaan Kraus metadatoineen hiljaiseksi.

    VastaaPoista
  2. Niinpä Sami Uusitalo, mistä ne tuhannet tutkimukset voivat löytyä kun niitä ei löydetä johtavien rasvatutkijoiden toimesta. Hävettää hieman olla suomalainen, sillä eläinrasvaa kammoksuvien likimain ainoa näyttö lepää kyseenalaisen mielisairaalatutkimuksen varassa, eli Finnish Mental Hospital Study. Näyttöä löytyy myös eläinrasvojen vaarallisuuden puolesta jossain määrin näissä: Veteran Affairs Study, Oslo Diet Heart Study ja Anti-Coronary Club Study. Muissa tutkimuksissa ei löytynyt siis mitään hyötyä siitä jos eläinrasvoja vähennettin ruokavaliosta.

    Erityisen raskauttava havainto oli, että sellaiset yksittäiset tutkimukset, joissa löytyi näyttöä eläinrasvojen terveyttä nakertavasta vaikutuksesta, niitä tutkimuksia julkaistiin alan lehdissä mieluusti. Tämä mahdollisesti vaikutti siihen, että tuli semmoinen mielikuva siitä, että niitä on tosi paljon ja yhteyttä pidetään kiistattomana. Tieteelliset kriteerit täyttäviä ja julkaistuja tutkimuksia eläinrasvojen haitoista on kuitenkin tosi vähän! Sellaiset tutkimukset, joissa ei (luonnollisestikaan) ole löydetty mitään yhteyttä eläinrasvojen ja sydänsairauksien välillä, eivät ole saaneet yhtä herkästi julkaisulupaa. En lähde spekuloimaan onko eläinrasvoista myönteisiä tuloksia saaneita tutkimuksia boikotoitu alan huippulehdissä.

    Kraussin paperista: "Our results suggested publication bias, such that studies with significant associations tended to be received more favorably for publication."

    Pidän mahdollisena, että tämä Kraussin paperi kääntää ravitsemusmantrojen käskyttämän laivan kurssin. Vuosi 2010 alkaa räväkästi. Suomalaisia hellitään toisenlaisellakin räväkkyydellä, mutta pidetään se Sami vielä pienenä salaisuutena! 15.2.2010 rävähtää. Herää Suomi!

    VastaaPoista
  3. Minun uskoni tähän 15.2 päivämäärään ja siitä alkavaan "rasva- ja ravintosotaan" lienee suurempi kuin kenelläkään. Sen verran laajentuneeseen paiseeseen se iskee, että veret tulevat roiskumaan vielä monen silmille.

    Maltetaan vielä hetkonen.

    VastaaPoista
  4. Arvatenkin suomalainen media vaikenee asiasta? Onko tästä uutisesta löytynyt inahdustakaan mistään suomalaismediasta?



    Mikä ihmeen 15.2.2010?????

    VastaaPoista
  5. Parahin Anonyymi en voi kertoa vielä mitään tuosta päivämäärästä. Selviää sitten aikanaan.

    VastaaPoista
  6. Kiitos Samille jääräpäisyydestäsi kaikkina näinä vuosina. Olemme aika lähellä lopullista läpimurtoa nykyisen rasvoja demonisoivan opin suhteen.

    VastaaPoista
  7. Tietääkseni yksikään suomalaismedia ei ole raportoinut tästä tutkimuksesta. Kertokaa heti jos löydätte jotain!

    VastaaPoista
  8. Eipä tuota jääräpäisyyttä kestä kiitellä. Mitäpä minulla olisi tarjota. Myyntimiestä ei näissä hommissa hevin vakavasti oteta.

    Kovasti toivon, että rasvavalli murtuu ja ylipainoiset lapset saavat huomenna voita kalakeittoonsa ja kaurapuuroonsa.

    Ruoka sulaa hitaammin ja rasva vähentää automaattisesti tärkkelyskuormaa ja pikkumiesten sekä tyttöjen elimistö ymmärtää viimein käyttää myös elimistö rasvavarastoa energianaan.

    VastaaPoista
  9. Onko niistä tyydyttyneiden rasvojen eduista sitten paljonkin näyttöä? Jos vertaa esim. valkoiseen riisiin (vitsi).

    Merkittävä tulos tämä varmasti kyllä.

    VastaaPoista
  10. Mahtavaa! Miten Pekka Puska todellakin aikoo selittää Kraussin työryhmän tulokset???


    Oikein hienoa raportointia! Sinulla Christer näyttäisi olevan hyvät yhteydet maailman kärkitutkijoihin.


    Hienoa että rasvoista informoidaan rehellisesti. Ehkä iso laiva todellakin on kääntymässä. Ruotsista kuuluu huhuja, että useita professoreita olisi loikannut ykkösleiristä kakkosleiriin. Suomessa professorikunta on aika lailla hiljaa...

    VastaaPoista
  11. Hienoja tuloksia. Suomessa ei tosiaan taida olla kunnianhimoa näissä asioissa tai oikeasti välitetä näistä asioista tutkija- ja ravintopiireissä. Riittää, että on kertaalleen oppikirjat painettu yhdellä teorialla.

    Ajatella mikä potentiaali esim. maitorasvan tutkimuksesta ja sen soveltamisesta olisi Suomen kansantaloudelle.

    Eteenpäin vain tätä sanomaa. Ottakaa kansanedustajat (Sanna Lauslahti etunenässä), kriittiset toimittajat (mot,yle) ja muut terveysvalistajat tiedotuslistalle.

    Nim. tahdon Keijun ja pluttanamaidon pois lapseni päiväkotiruokavaliosta

    VastaaPoista
  12. "Onko niistä tyydyttyneiden rasvojen eduista sitten paljonkin näyttöä? "

    Minulla on sellaista subjektiivista näyttöä esim. voin eduista, että kun sitä laittaa lämpimään ruokaan niin se maistuu paljon paremmalta.

    Toisekseen en usko, että elimistö tuottaisi tyydyttynyttä rasvaa, mikäli se ei sitä johonkin käyttäisi. Tarvetta ei olla vain vielä löydetty.

    Jotain näyttöä on tyydyttyneen rasvan pitkän ajan kylläisyydestä. Tämä on äärimäisen tärkeä seikkä ylipainoa ajatellen.

    VastaaPoista
  13. Hold your horses! Nyt malttia, vaikka mieluisia tuloksia onkin saatu tutkimuksella aikaan. En minäkään jaksa uskoa, että kovat rasvat mitään supermyrkkyä olisivat. Tuskin luontoäiti niin on tarkoittanut.

    Mutta sanokaapa, miksi Suomessa vanha ikäpolvi kärsii sydänvaivoista sun muista taudeista, jotka on perinteisesti liitetty mm. näiden kovien rasvojen aiheuttamaksi? Vanha ikäpolvihan on syönyt perinteisesti voita, vetänyt läskiä silloin kun sitä on ollut saatavilla ja juonut täysmaitoa niin että napa ruskaa. Voiko suola olla suurempi syy kuin nämä "tukevat eväät"?

    Sain nyt tämän jutun perusteella jotenkin ikävästi sen käsityksen, että nyt voisi surutta syödä voita ja rasvaista ruokaa niin paljon kuin jaksaa. Se tuskin kuitenkaan oli tarkoitus?

    Korostaisin nyt ennenkaikkea sanontoja "maltti on valttia" ja "kohtuus kaikessa".


    ps. Christerille suurkiitos mainioista sivuista. Toivoisin enemmän juttuja, joissa on terveystietoa jostain tietyistä kasviksista, hedelmistä, marjoista jne. Esimerkkinä juttusi "Tomaatti päivässä pitää lääkärin loitolla", "Kahvi on terveellistä", "Sipuleista terveyttä ja makua". Nimittäin on tullut vastaavien juttujen perusteella muutama ahaa-elämys, että taidampa ostaakin tuota seuraavalla kauppareissulla.

    VastaaPoista
  14. "Mutta sanokaapa, miksi Suomessa vanha ikäpolvi kärsii sydänvaivoista sun muista taudeista, jotka on perinteisesti liitetty mm. näiden kovien rasvojen aiheuttamaksi? "

    Mutta kun tämä perinteinen tyydyttyneen rasvan liittäminen sydäntauteihin on väärin.

    Ranskassa syödään enemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin täällä ja siellä on paljon vähemmän sydäntauteja kuin täällä.

    Kaspianmeren maissa taas syödään vähemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin täällä, mutta siellä on paljon enemmän sydäntauteja kuin täällä.

    Pelkästään nämä havainnot ovat vuosikymmeniä kertoneet ettei riippuvuussuhde, jos se ylipäätään on ole massa, voi olla kovin vahva.

    Evoluutio ei taatusti ohjaa tykkäämään tyydyttyneen rasvan mausta mikäli siitä ei olisi jotain hyötyä eloonjäämisen kannalta.

    Tykkäähän ihminen tietysti makeastakin. Sillä onkin ollut evoluutiossa erittäin tärkeä rooli. Lihottaminen nimittäin. Erityisesti pohjoisissa oloissa on syksyisin mutusteltu hunajaa, makeita marjoja sekä tärkkelyspitoisia juuria, jotta näin kertyviä läskejä voidaan sitten kivasti poltella kevättä odotellessa.

    En itse löytänyt Christerin tekstistä kohtaa jossa voita pyydettäisiin mättämään. Eikä Christer sitä varmasti tarkoitakaan.

    VastaaPoista
  15. Pidän mahdollisena, että tämä Kraussin paperi kääntää ravitsemusmantrojen käskyttämän laivan kurssin. Vuosi 2010 alkaa räväkästi. Suomalaisia hellitään toisenlaisellakin räväkkyydellä, mutta pidetään se Sami vielä pienenä salaisuutena! 15.2.2010 rävähtää. Herää Suomi!
    ..OK, SAITTE MIELENKIINNON HERÄÄMÄÄN ! :)

    VastaaPoista
  16. Juu-u Sari. Ennenkuin tämän kevään leskenlehdet ilmaantuvat joutuvat ravitsemusvalistajamme eläviltä syödyiksi :)

    No sanotaan nyt, että veikkaan rasva- ja "piip"sotaa joka näkyy ja paukkuu julkisuudessa.

    VastaaPoista
  17. Kahvin ystävä sanoi: "Korostaisin nyt ennenkaikkea sanontoja "maltti on valttia" ja "kohtuus kaikessa"."

    Niin minäkin teen. Hyvä kun huomautit tästä. Lyhyessä uutisviestissä ei aina voi kaikkia asioita mainita. Kohtuutta korostan voin syönnissä, rasvaisten pihvien nauttimisessa ja kookosöljyn lorauttelussa.

    Pääpointti viestissäni oli kuitenkin, että tyydyttyneet rasvat ovat terveellisiä ja nykytietämyksen mukaan niistä ei ole haittaa elimistölle.

    Olen pyytänyt Pekka Puskaa, Mikael Fogelholmia ja Matti Uusitupaa kommentoimaan Kraussin meta-analyysia.

    Kiitos kommenteista!

    VastaaPoista
  18. Kiitos tästä erinomaisesta kirjoituksesta. Mielenkiintoista indeed! Krisu, lukaise myös se jättikatsaus + meta-analyysi Annals of Nutrition & Metabolism -lehdessä (2009) samantyyppisin tuloksin.

    VastaaPoista
  19. Höh, Anssi Manninen, etkö sinä muuta osaa kuin työntää minulle lisää työtä? :-)

    Anssi, spread the word...

    VastaaPoista
  20. Sain viestin suomalaiselta, erittäin arvostetulta ravitsemustutkijalta X.X:

    "Hei,

    Eiköhän tämä asia ole jo loppuun kaluttu ja näyttö tieteellisesti niin aukoton kuin mahdollista.

    Ystävällisin terveisin
    X.X"

    Kohteliaana ihmisenä minä en paljasta henkilön nimeä. Tämä viesti oli niin tyly, että se yllätti minut. Jotenkin tieteen olemus on ymmärretty väärin jos uusimmat tutkimusnäytöt eivät heilauta vakaumusta suuntaan eikä toiseen. Harmillista. Säälittävää.

    VastaaPoista
  21. Moi!

    Raapustin lyhyen kuvauksen tuosta tutkimuksesta torstaina tänne.

    http://ravintomedia.blogspot.com/2010/01/tyydyttyneiden-rasvojen.html

    Olisi mielenkiintoista kuulla kokonaistutkimukseen perehtyneiltä kommentteja menta-analyysiin laadullisesti sisällytetyistä tutkimuksista. :) Hiljaista on tosiaan nimittäin kotimaisissa terveysmedioissa ollut :)

    VastaaPoista
  22. Heheh. Tästä ei Puska taida helpolla päästä ;)

    Olen ollut ravitsemuspolitiikan suhteen aika optimistisella päällä mm. Ruotsin tapahtumien vuoksi. Samoin Suomessakin tuntuu esim. karppaus kasvattaneen suosiotaan kakkosdiabeteksen hoitomuotona erityisen paljon. Viime vuoden loppupuolella kansa nousi ihmettelemään D-vitamiinisuosituksia ja nyt taitaa tapahtua sama juttu rasvojen suhteen.

    15.2.2010? Muutakin kuin enkun ylppärikuuntelut? ;) Mielenkiinto juu heräsi täälläkin!

    VastaaPoista
  23. Hei Juuso! En ollut huomannut kirjoitustasi. Erinomainen yhteenveto! Olen tällä hetkellä todella masentunut saatuani eräältä hyvin arvostetulta suomalaiselta ravitsemustutkijalta tylyn ja lyhyen arvion Kraussin metatutkimuksesta. Jos hän aikoo mennä hautaan jääräpäisine ajatuksineen, niin onko hänet ihan pakko pitää istumassa kaiken maailman komiteoissa, joissa pohditaan suoalaisia ravitsemusasioita? Eihän tuo laiva pitkään aikaan pääse kääntymään jos joku koko ajan hitsaa kiinni tukirautoja ruoriin?

    VastaaPoista
  24. Valtsu saa luvan odottaa vielä vähän aikaa tuota helmikuun puoliväliä!

    Ennustan, että vuonna 2010 alkaa innostava orgasmirasvan kausi.

    VastaaPoista
  25. Christer kirjoitti sunnuntai, tammikuu 17, 2010 12:28:00 ip.: "Olen tällä hetkellä todella masentunut saatuani eräältä hyvin arvostetulta suomalaiselta ravitsemustutkijalta tylyn ja lyhyen arvion Kraussin metatutkimuksesta."

    Hartaasti toivoisin että kertoisit, mitä tuo arvostettu ravitsemustutkija sanoi! Olen sitä tuskaillut, että kun suomalainen ravitsemus- ja lääketieteen alan ylin etablissementti ei millään tavalla noteeraa vhh:ta tukevia tutkimuksia, joista vhh-tahot sanovat että ne ovat painavia, tieteellisesti päteviä ja arvovaltaisia tutkimuksia. Olen tuntenut ihan tarvetta hätääntyä siitä, että eivätkö suomalaiset ravitsemus- ja lääketieteilijät LAINKAAN seuraa omaa alaansa, kun he eivät edes ammu alas sellaisia tutkimuksia, joihin toisinajattelijat vetoavat.

    Voi ole kiltti, Christer, ja referoi millä tuo tutkija ampuu Siri-Tarinon, Sunin, Hun ja Kraussin katsauksen alas?

    Kiitollisena Perenna

    VastaaPoista
  26. "Mutta sanokaapa, miksi Suomessa vanha ikäpolvi kärsii sydänvaivoista sun muista taudeista, jotka on perinteisesti liitetty mm. näiden kovien rasvojen aiheuttamaksi? Vanha ikäpolvihan on syönyt perinteisesti voita, vetänyt läskiä silloin kun sitä on ollut saatavilla ja juonut täysmaitoa niin että napa ruskaa. Voiko suola olla suurempi syy kuin nämä "tukevat eväät"?"

    No samaan aikaan uutisoidaan D-vitamiinin hyödyistä sydän ja verisuonitaudeissa. Suomessahan ei tunnetusti saa D:tä nimeksikään.

    Suolahan on ainakin nykytietämyksen mukaan vielä aikamoista myrkkyä verisuonille. Tosin pelkästään mineraalisuolaan vaihtaminen olisi kansanterveydellisesti kannattava ratkaisu. Natriumin määrä puolittuisi automaattisesti ja saataisiin magnesiumin ja kaliumin hyödyt.

    VastaaPoista
  27. Perenna, niin mielelläni kuin kertoisin enemmän kirjeenvaihdostani huomattavan ravitsemustutkijan kanssa, niin en voi sitä tehdä - ainakaan vielä. Samalla kun säälin lausunnon antajaa, olen tietenkin kauhean yllättynyt jääräpäisyydestä.

    Masentava se viesti on, kerrassaan masentava...

    Suomalaiset ravitsemustieteilijät ovat tavattoman varovaisia rasvalausunnoissaan. Se on kuule, Perenna, tuo Pohjois-Karjala-projekti sellainen kruunujalokivi, jota ei saa tahrata. Niin on näköjään päätetty. En minä salaliittoihin usko. Kyse on tutkijoiden itsesuojeluvaistosta ja moni tutkija ei halua lähteä kiistelemään asioista. Kiistely vie voimia, tutkimustyö on niin ihanaa. Ne ravitsemustieteilijät, jotka ovat tuosta suomalaisprojektista eri mieltä joko piipittävät olemattoman hiljaisella itsesuojeluvaiston siivittämällä äänellä tai sitten eivät kuulu ihan kaikkein terävimpään tutkimuseliittiin (vertaa Krauss, Hu, Willett). Suomalaiselle ei kelpaa hyvä, pitää olla huippuhyvä ollakseen uskottava. Ja sitten vielä se suomalainen kateellisuus. On meillä tässä kestämistä.

    Mutta, Perenna, laiva kääntyy. Hitsataan siihen laivan ruoriin ihan kuinka vahvoja metallitankoja tahansa.

    Kiitos kommenteista.

    VastaaPoista
  28. Eipä tarvitse salaliittoja kehittää, riittää kun käsittää millainen vaikutusvalta Usan vehnän, maissin ja soijantuottajilla on USDA:n, maatalousministeriön, kautta ravintosuosituksiin. Karjatalous ei käsitykseni mukaan saa ääntään kuuluviin yhtä voimakkaasti, vai ovatko hiljaa geenimuuntelun eli hormoniskandaalien pelossa.
    V.2000 Usassa käytiin suuri ravintokeskustelu, USDAn näkemykset jäivät virallisiksi. Sokerin ja valkaistun vehnän liiallisesta kulutuksesta osapuolet olivat ainoana yhtä mieltä.
    Mutua tämä, mutta seison janoni takana!

    VastaaPoista
  29. Pohjois-Karjala -projekti ei kestä mitään kriittistä tarkastelua. Sen voi vetää suoraan vessanpöntöstä alas ilman minkäänlaisia tunnontuskia. Aikansa lapsi.

    VastaaPoista
  30. Kiitos hyvästä uutisoinnista Krisu! Laiva kääntyy. Paljon Tsemppiä Sinulle. Olet minun suuri sankarini. Diabetes on pysynyt aisoissa ja kiloja on tippunut jo 17 kilogrammaa. Ihanaa!

    VastaaPoista
  31. Christer, nyt huomasin että taidatkin siteerata saamasi "tylyn ja lyhyen" viestin varsinaisessa blogimerkinnössäsi.

    No. Katsokaamme mitä toimittaja kirjoittaa Helsingin Sanomissa 21.5.2006 P. Puskan reaktiosta kun häneltä kysyttiin ruotsalaistutkimuksesta: "Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska viittaa kintaalla ruotsalaiselle tutkimukselle."

    Samassa artikkelissa sanotaan myös: "Yksipuolinen rasvakeskustelu on [MTT:n professori Hannu] Korhosen mukaan näivettänyt suomalaisen tutkimuksen."

    http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Muualla+Euroopassa+voi+kelpaa+viel%C3%A4/HT20060521SI1TT034qq

    Terv. Perenna

    VastaaPoista
  32. Älä painosta minua, Perenna, kertomaan enemmän kirjeenvaihdostani! :-)

    VastaaPoista
  33. No hui, sellainen ei tulisi mieleenikään! Käsitin vain ensi lukemalta väärin tuon saamasi viestin. Ihan oikeasti luulin että tämä Kraussin ym. tutkimuskatsaus oli se aukoton tieteellinen näyttö! :D

    Minua tosissaan järkyttävät nämä kintaalla viittaamiset.

    Terv. Perenna

    VastaaPoista
  34. Jep, käsitit asian väärin, Perenna.

    Suomessa on hiljaista. Muutamassa blogissa pidetään vähän meteliä ja muutama keskustelufoorumi heittää läppää. Nyt ei edes luottotoimittajani ole hereillä.

    Pistäkää tietoa jakeluun medialle!

    VastaaPoista
  35. Kahvin ystävälle...Niin jos voita ja vehnäjauhoja (pullaa,nisusta,leipää,puuroa) mättää samaan aikaan roppakaupalla varmasti tulee ongelmia. Ongelmia aiheuttaa kuitenkin juuri hiilarit. Eli jätä hiilarit pois voi päältä :)

    R

    VastaaPoista
  36. Krauss on iso guru alallaan. Kuitenkin kannattaa pitää jäitä hatussa, kuten tohtori Sundqvistilla on tapana. Vakuuttavalla tavalla me olemme näissä keskusteluissa lähestyneet lopullista myönnytystä:

    1) Rasvat ovat mainettaan parempia
    2) Liian suuret tärkkelyskuormat ovat vahingoksi ihmisten terveydelle
    3) Monipuolisuus on valttia kaikessa ruokailussa

    Mielenkiintoista keskustelua on ilo seurata.




    Biokemisti

    VastaaPoista
  37. Christer:

    "Jotenkin tieteen olemus on ymmärretty väärin jos uusimmat tutkimusnäytöt eivät heilauta vakaumusta suuntaan eikä toiseen. Harmillista. Säälittävää."

    Tieteen olemus on toden totta ymmärretty väärin. Tai sanotaan nyt niin, että mainitsemasi tiedemiehen asenne ei ole tiedettä ensinkään.

    Anssi kertoikin jo mitä PK-tutkimukselle voitaisiin tehdä. Katsokaan nyt kuitenkin ettei samalla tukita viemäreitä.

    VastaaPoista
  38. Aika järkyttävä kommentti fogelilta. Luulisi tuon tasoisen ihmisen tiedoossa, että kasviöljy hapettu ja menee pilalle lämmitettäöessä. Ainoo kasviöljy mikä kestää hieman lämmitystä (175 asteeseen saakka) on kookosöljy. Ei j**ta. Eiks tutkijoiden päähän mene että voi on olemassa!! Hyvänmakuinen ja stabiili paistirasva. Täysjyvän hallelluja sävelet raikuibvat taas Suomen Akatemiassa!

    Krisu rulez!

    Kokkikakkonen

    VastaaPoista
  39. Eikö Fogelholm tee jo siinäkin virheen, että soveltaa tuon meta-analyysin tulosta voihin? Itse ainakin luulisin, että pelkän tyydyttyneisyysasteen lisäksi merkitsee tyydyttyneen rasvan lähde (eläin vai kasvi vaiko kovetettu kasvirasva). Tässä meta-analyysissa noita ei käsittääkseni erotella eli on edelleen mahdollista, että tuo tulos johtuu siitä, että esim. kasvilähtöinen tyydyttynyt olisi erittäin haitallista ja eläinlähtöinen erittäin terveellistä (kuten siitä Ruotsin maajussitutkimuksesta joku saattaa päätellä) jolloin analyysi näyttää noiden "keskiarvon", "ei hyvä eikä huono".

    VastaaPoista
  40. Täydennän edellistä viestiäni toteamalla, että eihän monityydyttymättömätkään rasvat ole aina samanlaisia, tietenkään.

    Kalaöljyssä ja auringonkukkaöljyssä on molemmissa ihan merkittävä määrä monityydyttymättömiä rasvoja. Lisäksi epidemiologiset tutkimukset puhuvat monityydyttymättömien rasvojen puolesta. Tarkoittaako se, että SEKÄ kalaöljyt ETTÄ auringonkukkaöljy olisivat suunnilleen yhtä terveellisiä? No ei tietenkään. Tuskin voi todeta, että "Rypsiöljy on terveellistä, koska Willettin mukaan monityydyttymättömät vähentää sydäntautia", koska se sydäntautisuoja voi tulla esim. pelkästään siitä kalasta ja jos auringonkukkaöljyä ja kalaa tarkasteltaisiin itsenäisinä muuttujina, voitaisiin siinä ehkä havaita vaikka auringonkukkaöljyn mahdollinen haitallisuus (useinhan runsas linolihapon saanti pidetään terveyden kannalta huonona juttuna).

    http://wholehealthsource.blogspot.com/2009/10/butter-vs-margarine-showdown.html Täällähän on artikkeli, jossa verrataan voita ja margariinia, ei rasvahappojen tyydyttyneisyysastetta. Ja tuloshan ei ole sama, kuin mitä saisi soveltamalla Willettiä voihin.

    En tiiä osaanko selittää ajatuksiani, mutta yritän vaan jotenkin selittää, että mun mielestä on tavallaan aika turhaa vertailla rasvojen tyydyttyneisyysasteiden tilastollisia terveyskorrelaatioita.

    VastaaPoista
  41. Hävetkää suomalaistoimittajat!
    Jotenkin naurettavaa ettei yhdessäkään suomalaislehdessä ole ollut pienintäkään mainitaa Kraussin tutkimuksesta. Jos olisi todettu eläinrasvat vaarallisiksi niin jokaikisessä lehdessä siitä olisi saanut lukea. Nyt kun uutinen pitäisi kirjoittaa myönteiseen sävyyn, niin se halutaan vaieta kuoliaaksi. Hävetkää Suomen media!

    VastaaPoista
  42. Kommenttejani Fogelin mielipiteisiin:

    - MUFAt ja PUFAt ovat terveellisiä

    Kuten Valtsu jo totesikin on esim. monityydyttymättömät rasvat jaettavissa eri molekyyleihin jotka käyttäytyvät elimistössä eri tavoin. Juuri tämä linolihapon määrä kasvaa kun Pufa:a tuputetaan.

    "- SAFA:n epäterveellisyys voi olla ylitulkintaa tutkimuksista, joissa ne on vaihdettu MUFAan ja PUFAan (siis kutakuinkin neutraali osa vaihdetaan terveelliseen)"

    Eikö näissä tutkimuksissa ole tutkittu lähinnä sydäntautien esiintyvyyttä. Sehän on vain osa ihmisen terveyttä.

    "- tästä huolimatta tulokset eivät millään tavoin puolla SAFA:n suosittelemista, esim. vaikka voi olisi neutraali, margariini ja öljy ovat terveellisiä (öljyssä kannattaa paistaa, ei voissa) jne."

    Mielestäni voi on paljon paremman makuista erityisesti paistettuna. Niin ja se omega6/omega3 suhde on parempi jos käytetään voita margariinin sijaan.

    "- jos kysytään, pitäisikö epäterveellinen (nopeasti imeytyvä, vähäkuituinen) hiilihydraatti korvata SAFA:lla, ei tämä tutkimus anna siihenkään puoltavaa vastausta: epäterveellinen hh pitää korvata joko terveellisellä hiilihydraattilla tai mahdollisesti terveellisellä rasvalla."

    Mikä nyt on "terveellistä", ei siihen voi kukaan antaa yleistä ohjetta. Minä suosittelisin alipainoiselle kollegalleni patonkia aamupalaksi ja riisiä lounaalla. Pullealle kollegalle kananmunaa ja jäävuorisalaattia aamulla sekä kalakeittoa lounaalla.

    Nämä yleistykset, yleiset "terveellistä" ohjeet voidaan heittää romukoppaan.

    Niin ja minä edelleen uskon että tyydyttynyttä rasvaa tarvitaan johonkin.

    Lasse Virenkin söi voita, syö sinäkin.

    VastaaPoista
  43. Urheilusta, ravinnosta ja Fogelholmista puheenollen:

    http://www.youtube.com/watch?v=cmK_th5VhSQ&feature=related

    Eipä olisi Lassekaan pärjännyt Fogelin eväillä. Kts. keskustelu googlaamalla "lassen eväät". Kovin poikkeaa Fogelin ohjeista Lassen ravitsemus.

    VastaaPoista
  44. Mitä odottamaan laivan kääntymistä? Minä hyppäsin laivasta pois 8 vuotta sitten. Jätin leipäviljan, perunat, riisit ja makaronit. En kadu laivasta hyppäämistä sekunttiakaan.

    VastaaPoista
  45. Oho, maanantaiaamu alkoi yllätyksellä! Professori Krauss on maailman arvostetuimpia lipiditutkijoita. Joku Pekka Puskan ininä on Kraussin rinnalla lähinnä säälittävää.

    Miksi tästä tutkimuksesta vaietaan Suomessa? No, kyllä me tiedämme. Täällä ollaan valittu vähärasvainen linjaus (piste). Muita linjauksia media ei tunne.

    VastaaPoista
  46. Yhden ison paradigman murtuminen on lähellä: Tyydyttyneet rasvat eivät sittenkään turmele terveyttä. Tarvitaan tosin lisää näitä avoimin silmin dataa tarkastelevia tutkijoita. Olen ymmärtänyt, että Kraussin ryhmältä on tulossa lisää tutkimuksia ihan pian (in press). Muiltakin tutkijoilta tarvitaan taustatukea.



    Biokemisti

    VastaaPoista
  47. Fogelholmille hatunnosto oman nimensä käytöstä, mutta voisi hänkin jättää turhan mustavalkoisuuden rasva-asioissa. Kaikki rasvat kun sisältävät kokonaisuuden erilaisia rasvahappoja eikä vain mustavalkoisesti ainoastaan hyviä tai pahoja.

    VastaaPoista
  48. Fogeli on pieni valonpilkahdus pimeässä. Tosin hänkin vanhojen ajatuskuvioidensa vanki.

    Kovetetut transrasvat ovat epäterveellisiä. Oikeastaan kaikki muu onkin sitten ristiriitaista - mitä rasvoihin ja niiden terveellisyyteen tulee. Heittäkää nyt se pyyhe kehään.

    VastaaPoista
  49. Tosiaan hieman mustavalkoista ajattelua Fogelholmilta. Jos syön aamupalaksi pekonia ja kananmunia hillolla ja margariinilla päällystettyjen paahtoleipien sijaan, niin siinähän huonot hiilarit korvautuu pääasiassa MUFAlla ja PUFAlla.

    Siten biasoituneen maallikon näkökulmasta voikin mahtuu hyvin päivällisellä syödyn ruisleivän päälle. Saattaapi saada vielä voista K2-MK4-vitamiinin ja CLA:n sekä MCT-rasvojen terveysedut.

    VastaaPoista
  50. Ville kirjoitti...

    "Onko niistä tyydyttyneiden rasvojen eduista sitten paljonkin näyttöä ?"


    MOzaffarian ym. 2004, (American Journal of Clinical Nutrition):

    http://www.ajcn.org/cgi/reprint/80/5/1175


    Tulos: Sepelvaltimotautia sairastaneista naisista ENITEN tupakoineet tai aiemmin polttaneet, vähiten lääkkeitä käyttäneet, ENITEN tyydyttyneitä rasvoja (ja yleensä rasvoja) syöneet ja vähiten hiilihydraatteja nauttinut ryhmä koki valtimoiden läpimitan laajenemista, siinä missä kaikila muilla ryhmillä sairaus edistyi.

    LDL oli myös korkein, mutta niin oli myös suojaava HDL.

    VastaaPoista
  51. Raportista on nyt uutinen myös täällä Bio-Vitan sivustolla, josta sen lukee yli sata tuhatta vierailijaa vielä tässä kuussa. Laitoin siihen terveisiä Pekka Puskalle
    http://tinyurl.com/y8sezkl

    VastaaPoista
  52. Sami Uusitalo sanoi:

    "Kommenttejani Fogelin mielipiteisiin:

    - MUFAt ja PUFAt ovat terveellisiä"


    Legendaarisessa Lorgeril ym. (1999) Lyon Diet-Heart -interventiotutkimuksessa Omega 6 PUFA:jen saantia *alentaen* päästiin ennennäkemättömiin hyötyihin sydän- ja kokonaiskuolleisuudessa sydänsairailla. (70% väheneminen neljässä vuodessa)

    http://www.circ.ahajournals.org/cgi/content/full/103/13/1823


    Teoriakin tunnetaan, eli liiallinen PUFA-pitoisuus kudoksissa, mikä mitataan HUFA-määreellä, korreloi jopa samoilla asuinalueilla selvästi sekä O6-kasvirasvojen kulutuksen että sydäntautien kanssa lisäten inflammaatiota verisuonissa. O6 korvaa O3-rasvoja solukalvoilla, erityisesti tietyn rajan jälkeen.

    En villeimmissä kuvitelmissakaan usko, että todennäköinen U-käyrä mitä sydänsairauksien ja O6-saannin välillä voidaan todennäköisesti tulevaisuudessa osoittaa, olisi yksittäinen tai tärkeinkään syy sydänsairauksiin.

    Ravintotekijöistä korkea "pitkän ajan verensokeri" eli HbA1c on hyvä toinen ehdokas jopa täysin ei-diabeettisilla ihmisillä ja sehän liittyy liialliseen hiilihydraattien kulutukseen. Tyydyttyneiden rasvojen ja erityisesti palmitiinihapon haitallisuus liittyy *liiallisen hiilihydraattien ja fruktoosin saannin* myötä nousevaan insuliiniresistenssiin.

    Kysymys onkin, vähentääkö tyydyttyneitä rasvoja (palmitiinia lähinnä) vaiko

    Lääketieteellisesti hyvin dokumentoidut tutkimukset kookosrasvan käytöstä jopa 40-50% energiantarpeesta mm. Sri Lankasta ja Tokelaulta viittaavat, että valtava kasvikunnan tyydyttyneiden rasvojen nauttiminen ei lisää ollenkaan sydänsairauksien ilmenemistä, vaikka kokonaisolesteroli ja LDL nousisivatkin.

    Tyydyttyneet rasvat ovat ennen kaikkea solukalvojen rakennusainetta sekä *polttoainetta* jota maksa muodostaa ravinnon *hiilihydraateista* ja omaa monia hormonaalisia tehtäviä mm. PPAR-järjestelmän kautta. Palmitiinihapon lihaksissa aikaansaama insuliiniresistenssi on evolutiivisesti adaptiivista, koska muutoin verensokeri voi tippua niin alas että ruksit tulevat silmiin.

    Itselleni peruskemia on hyvin ilmeistä - tyydyttyneet rasvat ovat lyhyen aikavälin LDL-markkeri, mutta Krauss ja ystävät ovat aiemmin todistaneet varsin vaikuttavasti, että pieni tiheä LDL on ongelma, siinä missä suuri "joustava" LDL on neutraalia tai jopa suojaavaa immuunijärjestelmälle ja koska kuljettaa antioksidantteja kuten E-vitamiinia ja ubikinonia. Pitkällä aikavälillä edes LDL:n ja tyydyttyneiden rasvojen saannin riippuvuussuhde ei ole ollenkaan ilmeinen.

    Samoin tietyntyyppiset HDL-partikkelit ovat joko hyödyttömiä tai hyödyllisiä.
    Ihminen on lihapainotteinen sekasyöjä, jonka elimistö osaa käsitellä liikaa kolesterolia paljon paremmin kuin mm. jyrsijöiden vastaavat, jänis surullisimpana huonona esimerkkinä.

    VastaaPoista
  53. Yllä viittaamastani Mozaffarianin tutkimuksesta vielä sen verran tarkennusta, että ALLE 4% (3,9%) Omega 6-PUFAaa saaneilla naisilla oli koki valtimon läpimitan vähenemistä. Naiset joilla oli suurin Omega 6-saanti, valtimoiden läpimitta PIENENI eniten.

    Tämä selittäisi myös Lyonin tutkimusta - valtimon läpimitta kasvoi kun Omega 6-saanti aleni alle 4 prosentin, kuolleisuus väheni valtavasti.

    Lyonin tutkimus perustui rasvahapoiltaan Kreetan ruokavalion pikkutarkkaan kopioitiin ja tutkimuksen päätekijä Michel de Lorgeril on useissa yhteyksissä tuonut esiin että tutkimusta on tulkittu väärin Yhdysvaltain sydänyhdistyksessä asti - suuri Omega 3-saanti oli tärkeä tekijä, mutta yhtä olennaista oli MATALA Omega 6-saanti.

    Esiteollisissa ja erityisesti metsästäjä-keräilijä-yhteisöissä Omega3/6-saanti on muistuttanut paljon enemmän yllä esiteltyä Kreetan ruokavaliota kuin lähes mitään muuta nykydieettiä. Sydänsairauksien suhteellinen harvinaisuus noudattaa samaa kaavaa.

    Kotieläinten lihassa joille on syötetty paljon viljaa, omaa erilaisen rasvahappokoostumuksen kuin eläinliha, joka on saanut syödä viljojen sijaan *heinää*, mikä on niille luonnollista ravintoa. Olennaisin ero on Omega 6-pitoisuudessa, ruohoa syövillä eläimillä määrä on selvästi pienempi, viljoja syöneillä suurempi.

    Hyvä puoli tässä U-käyrän muotoisessa Omega 6-sairastavuusteoriassa on se, että se on biologisesti hyvin looginen ja empiirisesti testattavissa. Samalla eroja tyydyttyneiden rasvojen välillä tutkimuksissa voidaan vertailla uudella tavoin.

    Huono puoli siinä on se, että mistä voimme edes teoriassa löytää nykyilmapiirissä tutkijatahot jotka haluaisivat sitä testata ?

    Lorgerilia ei valitettavasti näköjään kuuntele kukaan.

    VastaaPoista
  54. Erinomaisia kommentteja! Kiitos niistä. Ei mitään vielä missään perinteisessä mediassa tästä Kraussin tutkimuksesta. Kunto & terveyslehti tulee käsittelemään mm. tätä tutkimusta lehden numerossa 2/2010. Kommenteistanne on tosi paljon hyötyä kun laadin tuon jutun käsikirjoituksen. Olen tuon lehden vastaava terveystoimittaja.

    VastaaPoista
  55. En halua olla ilonpilaaja, mutta footnote nro 4 kertoo:

    "Supported by the National Dairy Council"

    ;-)

    VastaaPoista
  56. Jos sallitte samalla kun rasva-aiheessa pysytään, niin syvennyn vielä hieman siihen minkä uskon liittyvän sydänsairauksiin, jos tyydyttyneet rasvat eivät omaa kunnon näyttöä haitoista:


    * Dietary polyunsaturated fatty acids and composition of human aortic plaques. *

    "Positive associations were found between serum and plaque omega 6 (r = 0.75) and omega 3 (r = 0.93) polyunsaturated fatty acids, and monounsaturates (r = 0.70), and also between adipose tissue and plaque omega 6 polyunsaturated fatty acids (r = 0.89)."

    "No associations were found with saturated fatty acids."

    "These findings imply a DIRECT influence of dietary POLYUNSATURATED fatty acids on AORTIC PLAQUE formation and suggest that current trends favouring increased intake of polyunsaturated fatty acids should be reconsidered."

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7934543


    Juu, tällaisiakin tutkimuksia on. Pitäisi herättää keskustelua.

    VastaaPoista
  57. Lisään vielä ennen unitilaa tämän - voisi sanoa, että 2010 lähti karppaajien kannalta hurjan hyvin käyntiin:

    http://www.tiede.fi/keskustelut/post1249146.html#p1249146

    VastaaPoista
  58. "Evoluutio ei taatusti ohjaa tykkäämään tyydyttyneen rasvan mausta mikäli siitä ei olisi jotain hyötyä eloonjäämisen kannalta."

    Ei se mielestäni ihan noin mene... tai sitten sokeri on huipputerveellistä, puhumattakaan oluesta :)

    VastaaPoista
  59. Kyllä sokerista (oikeastaan hunajasta) ja oluesta on ollut evoluution kuluessa hyötyä eloonjäämisen kannalta. Tämä tosin on kontekstiriippuvaista: jos ravinnosta on pula, kaikki energia auttaa eloonjäämiseen, mukaan lukien hunaja. Jos puhtaasta juoavedestä on pula, olut lienee ollut parempi vaihtoehto kuin suolistoloisia ja taudinaiheuttajia vilisevä juoavesi.

    S.

    VastaaPoista
  60. Vinkkinä:

    Uusimmassa Sport-lehdessä oli juttu ravintorasvoista. Jutussa ei voita enää demonisoitu vaan todettiin, että kyllä sitä voi huoletta käyttää. Muistaakseni jutussa mentiin vieläpä niin pitkälle, että siinä vihjailtiin voilla olevan (vielä huonosti tunnettuja) terveysvaikutuksia!

    VastaaPoista
  61. Keskustelu näyttää edelleen pyörivän hypoteesissa rasva-kolesteroli-sepelvaltimotauti. Ravintorasva ja suurentunut seerumin kolesteroli eivät ole valtimotautien syytekijöitä, vaan samanaikaisia rinnakkaisilmiöitä kuin palomiehet palopaikalla. He eivät ole paloa sytyttäneet.

    Sepelvaltimotauti oli lähes tuntematon ennen 1950-lukua, vaikka silloin syötiin reilusti voita ja muita maaeläinrasvoja. Tauti yleistyi 1960-luvulla toistaiseksi tuntemattomasta syystä epidemiaksi, mutta yhtä tuntemattomasta syystä se alkoi vähetä 1970-luvun alussa, juuri ENNEN kuin Pohjois-Karjala -projekti käynnistyi. Pekka Puska ei tätä myönnä, koska hän haluaa ottaa taudin vähehemisestä kunnian itselleen. Väheneminen on maailmanlaajuista, se nähdään myös esim. Uudessa Seelannissa, jossa ei ollut mitään P-K-projektia. Väheneminen on edelleeen lineaarista ja näillä näkymin tauti katoaa maailmasta itsestään muutamassa vuosikymmenessä, täysin ruokavalioista riippumatta. Yhtäläisyys tuberkuloosiin on silmiinpistävää. Tästä on päätelty, että sepelvaltimotautikin johtuu mikrobeista, jotka ovat käynnistäneet elimistössä (mm. valtimoiden endoteelissa) inflammaatioreaktion, joka jää joillakin yksilöillä "päälle".
    Mitään yksittäistä syyllistä mikrobia (virusta tai bakteeria) ei ole kyetty eristämään, vaan kyse voi olla "dirty chicken" -teorian mukaisesti usean eri infektion yhteisvaikutus. Potilaiden veressä on usein virusvasta-aineita, mutta nekään eivät ole patognomonisia sepelvaltimotaudille, koska niitä on myös terveillä.

    Taudille luetellaan yli 240 riskitekijää, mutta ne eivät ole ilmeisesti syytekijöitä. Tässä vaiheessa on tunnustettava, ettemme yksinkertaisesti tiedä sepelvaltimotaudin syytä. Sydänliitonkin olisi tunnustettava tämä asia eikä jatkettava rasvakammon lietsontaa ja statiiniepropagandaansa. Statiinien syöttäminen yli 600 000 suomalaiselle on joka tapauksessa älytöntä ja mielettömän kallista yhteiskunnalle (veronmaksajille).

    Statiinien hoitovaikutukset (niitäkin toki on) eivät perustu kolesterolin alentamiseen, vaan lääkkeiden muihin ominaisuuksiin (antioksidatiivinen ja anti-inflammatorinen vaikutus). Nämä vaikutukset on mahdollista saada paljon turvallisemmin ja halvemmalla kuntoliikunnalla, painonhallinnalla ja ravintolisillä, eritoten D-vitamiinilla, berberiinillä, karnosiinilla, E-EPAlla ja ubikinonilla.

    Rasvateoria, johon kansanterveystyö suurelta osin perustuu, tulisi nyt haudata lopullisesti.

    VastaaPoista
  62. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  63. Asiaahan Tolonen puhuu, ota se kuin mainosteeveen lemppariohjelma. Maailma on amerikka.
    ?

    VastaaPoista
  64. S. sanoi...

    "Kyllä sokerista (oikeastaan hunajasta) ja oluesta on ollut evoluution kuluessa hyötyä eloonjäämisen kannalta."


    Joo, ei sokeria ole saanut mistään evoluutiomme aikana murto-osaakaan siitä mikä nykyinen kulutus on, mutta fruktoosia jonkin verran. Silti sitäkin murto-osa siitä mitä nykyään.

    Sokerin (mistä on puolet glukoosia ja puolet fruktoosia) ja fruktoosin mahdollisesta roolista sepelvaltimotaudissa, diabeteksessa ja lihavuudessa on kirjoittanut mm. John Yudkin ja T. L. Cleave, tuoreemmin tietenkin Gary Taubes.

    VastaaPoista
  65. Tolosesta: pillerikauppias on pillerikauppias! Myös näillä terveyssivuilla. Otetaan kuitenkin Tolonen asiallisesti vastaan näilläkin sivuilla. Jos Tolonen ällöttää, niin ollaan ilmiöstä kohteliaasti hiljaa. Sundqvist sietää Tolosta, siinä olkoon tiennäyttäjämme tässäkin asiassa. Tolsen mainosten ajaksi voi sulkea silmänsä, asiallisen informaation voi ottaa vastaan siinä missä muidenkin asiallisen informaation.

    VastaaPoista
  66. Antaa Tolosen kommentoida. Samaa mieltä Riston kanssa että Tolosen mainoksien ajaksi voi pistää silmät kiinni. Annetaan kaikkien kukkien kukkia.

    VastaaPoista
  67. "Sepelvaltimotauti oli lähes tuntematon ennen 1950-lukua, vaikka silloin syötiin reilusti voita ja muita maaeläinrasvoja. Tauti yleistyi 1960-luvulla toistaiseksi tuntemattomasta syystä epidemiaksi, mutta yhtä tuntemattomasta syystä se alkoi vähetä 1970-luvun alussa"

    Todella kiinnostava tietoa! Onko sinulla osoittaa jotakin tilastoja aiheesta?

    - 50-luvulla Suomi oli vielä maatalousvaltainen maa, jossa tehtiin raskasta ruumiillista työtä. Jos kevyttä sisätyötä tekevä syö kuin tukkijätkä (voita, läskiä ja perunaa), ehkä sellainen ruokavalio sairastuttaa? Tämä ehkä on vaikuttanut 60-luvun "epidemiaan"? Ehkä 70-luvulla alettiin tajuta liikunnan merkitys, ja tauti siksi väheni?
    - Pula-aikaan kalorimäärät lienevät olleet alhaiset. Miten vaikuttaa sellainen, että ensin on vuosia nälkärajalla, ja sitten on rajattomasti ruokaa tarjolla?
    - Hygieniset olot muuttuivat kaupungistumisen myötä 60-luvulla. Lisääntyivätkö myös allergiat ja muut autoimmuunisairaudet? (Onko sepelvaltimotauti bakteerien ja virusten aiheuttama?? Jotenkin se taitaa liittyvä immuunipuolustukseen.) Voisiko syy olla liian hyvä hygienia kodeissa? Tai se, että ihmiset ovat kaupungissa lähempänä toisiaan ihan fyysisesti, ja taudinaiheuttaja pääsevät leviämään?
    - D-vitamiinin lisäys elintarvikkeisiin ja AD-tippojen antaminen vauvoille ja kalanmaksaöljyn syöminen, miten lienevät vaikuttaneet? Toisessa keskustelussa:
    "1964 asti alle vuoden ikäisille suositus oli 4000-5000 IU (100-125 ug).
    1964 suositus laskettiin 2000 IU:hun.
    1975 suositus laskettiin 1000 IU:hun.
    1992 päädyttiin nykytasoon 400 IU ."

    Tämä on spekulaatiota tietenkin, mutta niin ovat Tolosen mainitsemat spekulaatiot sepelvaltimon syistä. Epidemologiset assosiaatiot kun eivät osoita kausaalisuutta.

    Entä miten elinikä vaikuttaa sepelvaltimotaudin esiintyvyyteen? Eikös sepelvaltimotauti ole enempi vanhusten tauti? Jos jokin muu sairaus kuten kulkutaudit tai sota tappaa ennen vanhusikää, sepelvaltimotauti ei ennätä esiin ennen kuin ihminen kuolee muista syistä.


    S.

    VastaaPoista
  68. Lisää spekulaatiota:

    Suomalainen ruokakulttuuri koki murroksen 60- ja 70- luvuilla, alettiin syödä enemmän puolivalmisteita ja eineksiä. 70-luvulla pikaruokapaikat yleistyivät. Kukaan varmaan ei tosissaan väitä, että sepelvaltimotauti vähenee silloin kun pikaruokakulttuuri yleistyy, siksi spekulaatiot eläinrasvan syönnistä ovat - spekulaatioita - niin kauan, kun todisteeksi esitetään jotain, joka sattuu tapahtumaan samanaikaisesti, mutta ei välttämättä ole kausaalisuhteessa. Vrt. jäätelösyönti ei ole hukkumiskuolemin syynä, vaikka molemmat lisääntyvät kesäisin. Tämän pitäisi jokaisen lääkärikoulutuksen saanut tietää.

    S.

    VastaaPoista
  69. Elinajan odote vaikuttaa tiettyjen kroonisten vanhuuteen liittyvien sairauksien esiintyvyyteen, jos keskimääräinen elinikä on 40-50 vuotta, sepelvaltimotauti ei liene kuolinsyytilastojen kärjessä?

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Life_expectancy_world_map.PNG

    Esimerkiksi Afrikan monissa maissa sepelvaltimotautia ei juuri "esiinny" juuri em. syistä.

    S.

    VastaaPoista
  70. http://www.stat.fi/org/historia/elinajanodote.html

    Tuossa elinajan odote Suomessa, mukaan lukien 50-, 60- ja 70-luvut. Viisammat voivat tehdä päätelmät?


    http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00044&p_ylataso=&p_osio=

    "Sairastavuuden ja hoidontarpeen määrä riippuu väestön ikärakenteesta. Nykyiset ja aiemmat elinolot, elintavat sekä yksilölliset vaara- ja suojatekijät vaikuttavat monen eri taudin ja toimintakyvyn vajavuuden syntyyn. Lisäksi terveydenhuolto voi vaikuttaa sairauksien syntyyn ehkäisten tai parantamalla sairauksia ja toimintakykyä hyvän hoidon ja kuntoutuksen avulla."

    "Suomessa kulutus on kuitenkin muuttunut voimakkaasti 1970-luvulta alkaen niin, että eläinrasvojen osuus on jyrkästi pienentynyt samalla kun kasvisten ja hedelmien käyttö on jyrkästi suurentunut."

    Tätä viimemainuttua voi sitten verrata Tolosen väittämään:

    "Sepelvaltimotauti oli lähes tuntematon ennen 1950-lukua, vaikka silloin syötiin reilusti voita ja muita maaeläinrasvoja. Tauti yleistyi 1960-luvulla toistaiseksi tuntemattomasta syystä epidemiaksi, mutta yhtä tuntemattomasta syystä se alkoi vähetä 1970-luvun alussa" (lihavointi minun)

    S.

    VastaaPoista
  71. Kuinkas reilusti sitä voita muuten syötiin 50-luvulla? Voi oli kortilla ainakin sota-aikaan, kaikki säännöstely lopetettiin vasta 1953, miten lie voin säännöstelyn. Kuinka paljon ihmiset söivät voita keskimäärin 50-luvulla, eikös se ollut kallista?

    VastaaPoista
  72. Vielä 70-lukuun ja vähentyneeseen spelvaltimotaultiin liittyen:

    http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00044&p_ylataso=&p_osio=

    "Suomalaisten miesten tupakointi on vähentynyt jyrkästi 1970-luvulta, mikä on kansainvälisesti ainutlaatuista."

    S.

    VastaaPoista
  73. PeePee on kirjoittanut ihan kirjankin tupakoinnin haitoista ja lienee paikallaan kiittää tästä Monsieur Puskaa. Tyydyttyneiden rasvojen tai "eläinrasvojen" suhteen voinemme todeta, että efekti ei ollut niin selkeä kuin oletettiin.

    Tyydyttyneiden rasvojen syyttelyn ongelmana ovat niiden sekavat lipidivaikutukset. Ensinnäkin on hyvin vähän kunnon näyttöä, että LDL nousisi pitkällä aikavälillä satfateja syömällä - elimistö sopeutuu. Toisaalta pelkän LDL:n lukuarvo kertoo aika vähän sydäririskistä - tärkeää sen sijaan on HDL/kokonaiskolesterolisuhde ja LDL-partikkelien määrä sekä tietyt osatyypit (kuten sdLDL_4b) sekä HDL:n absoluuttinen määrä sekä tietyt osatekijät kuten HDL_2b.

    En ole kardiologi enkä edes lääkäri, mutta ketjun tähti Krauss on ja hän selittää LDL:n osatekijöistä tässä paperissa:

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11851524


    Kai muistin mainita, että triglyseridien sekä pienen tiheän (sd) LDL:n määrä on merkittävässä riippuvuussuhteessa. Triglyseridejä nostavat hiilihydraatit, samoin sdLDL-pitoisuutta.

    Ehkäpä liiallinen hiilarien kulutus pahentaa diabetesriskin myötä myös tyydyttneiden mainetta ? Olen itse kelaillut tällaista hypoteesia.

    Meillä on nimittäin em. "pitkä verensokeri" eli HbA1c, joka EPIC Norfolk -tutkimuksessa ennusti dramaattisesti _sydänkuolleisuutta_:


    http://1.bp.blogspot.com/_xlflFL230eI/SbaM_VR3JsI/AAAAAAAAASo/Ow1Txe8pftY/s1600-h/29.jpg


    Kuten tuosta huomaa, LDL ja triglyseridit eivät ennustaneet mitään, mutta HbA1c "koko homman".


    Anekdoottina mainittakoon, että diabetesliiton suosituksessa lukee näin:


    "HbA1c-arvon hyvä tavoitetaso on 6,5-7,5 %. Tällöin elinmuutosten riski on pieni, samoin vaikeiden hypoglykemioiden (liian matalien verensokerien).

    Hoitotasapaino on

    * hyvä, kun HbA1c-arvo on alle 7,5
    * välttävä, kun HbA1c-arvo on 7,5-8,9
    * huono, kun HbA1c-arvo on yli 9
    * hälyttävä, kun HbA1c-arvo on yli 10"

    http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=4768


    Minä luen tuota siten, että Diabetesliitto suosittelee "pitkää verensokeriarvoa" 7,5%, joka lisää EPIC-tutkimuksessa sydänkuolleisuutta noin 7-kertaiseksi jo _ei-diabeettisilla_ henkilöillä suhteessa normaaliin HbA1c-tasoon 4,5%. Kukin tehköön tuosta omat johtopäätöksensä.

    Yritän pitää näistä asioista tunteet poissa, mutta on vähän pakko kysyä, että olisiko tässä maassa edelleen kirveelle töitä ? ^^

    VastaaPoista
  74. Veteraani, kerro ny noille ad hominem hyökkääjille, että sun sivuilla ollaan asiallisesti. Viittaan Toloskritiikkiin, joka ainakin tässä yhteydessä on typerää. Mies puhuu asiaa. On sivuilleskin eduksi, ettei tommosia puuntakaa huutelijoita esiinny!

    VastaaPoista
  75. S kirjoitti:

    "50-luvulla Suomi oli vielä maatalousvaltainen maa, jossa tehtiin raskasta ruumiillista työtä. Jos kevyttä sisätyötä tekevä syö kuin tukkijätkä (voita, läskiä ja perunaa), ehkä sellainen ruokavalio sairastuttaa? Tämä ehkä on vaikuttanut 60-luvun "epidemiaan"? Ehkä 70-luvulla alettiin tajuta liikunnan merkitys, ja tauti siksi väheni?"

    Minun käsitykseni mukaan (jonka olen saanut lähinnä sen ajan dokumenttiohjelmista) ne oli juurikin ne raskasta työtä tekevät parhaassa työiässä olevat miehet, jotka olivat valtimoiltaan huonossa kunnossa jo kolmenkympin paikkeilla. Tavallisesti vielä maatila oli pieni ja taloudellinen tilanne vekseleineen hyvin vaativa. Kaikin puolin kova ympäristö sen ajan perheenisälle ja luonnollisesti perheelle myös.

    Ehkä tosiaan 70-luvulla ymmärrettiin liiaksi rasittavan liikunnan merkitys sydänterveydelle ja hommattiin metsureille ja viljelijöille koneita avuksi. Veikkkan kyllä että kyseessä oli lähinnä onnekas sattuma ja monen tekijän summa.

    VastaaPoista
  76. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  77. "Risto sanoi Tolosesta: pillerikauppias on pillerikauppias!" Mitäs pahaa siinä on?? Tolonen jakaa netissä paljon arvokasta ilmaista tietoa ravitsemuksesta. Täytyyhän hänen jostain ráhaakin saada, eikö niin. Ja varmasti niistä puristeista jollekin hyötyäkin on. Valmisruokamyyjät ne vasta todellisia roistoja on, myyvät täyttä p......

    VastaaPoista
  78. jatkoa edelliseen...Jos täällä olisi kirjoittelemassa vaikka K-kaupan Väiski niin siinähän vasta suuri rikollinen....Kauppansa hyllyt kun notkuu erilaisia kemikaaleja ja puhasta ruokaa todella vaikea löytää. Kaikennäköisiä muroja saa kyllä mainostaa, mutta auta armias jos joku pillerikauppias on täällä niin johan se harmittaa tietynlaisia (ilmeisesti kateellisia)ihmisiä...miksi? En tunne Tolosta, mutta harmittaa hänen puolestaan.

    VastaaPoista
  79. westie sanoi...

    "Minun käsitykseni mukaan (jonka olen saanut lähinnä sen ajan dokumenttiohjelmista) ne oli juurikin ne raskasta työtä tekevät parhaassa työiässä olevat miehet, jotka olivat valtimoiltaan huonossa kunnossa jo kolmenkympin paikkeilla. Tavallisesti vielä maatila oli pieni ja taloudellinen tilanne vekseleineen hyvin vaativa. Kaikin puolin kova ympäristö sen ajan perheenisälle ja luonnollisesti perheelle myös."



    Joo, liiallinen fyysinen rasitus saattaa vaikkapa alla olevan tutkimuksen mukaan lisätä sydänkohtauksia:

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19332846


    Kokotekstin (pay-per-view) mukaan eniten maratonjuoksijoilla oli sydänvaltimoissa kolme kertaa useammin arpikudosta kuin _liikkumattomilla_ verrokeilla, joka kertoo _jo_tapahtuneista_ hiljaisista sydänkohtauksista tarkimmin heti ruumiinavauksen jälkeen, tämän radiologin mukaan:

    http://www.paleonu.com/panu-weblog/2009/11/1/cardio-causes-heart-disease.html


    Hiljaiset infarktit lisäävät valtavasti "oikeiden" sydänkohtausten ja siten kuolemien riskiä.

    Tämän voi suhteuttaa siihenkin, että kilpamaratoneilla kuolee ihmisiä jatkuvasti. Vaikkapa taannoisella Detroitin maratonilla kuoli kolme ihmistä kuuden minuutin sisään:

    http://www.freep.com/article/20091018/SPORTS23/91018016//

    VastaaPoista
  80. Jerik sanoi...

    "Kaikennäköisiä muroja saa kyllä mainostaa, mutta auta armias jos joku pillerikauppias on täällä niin johan se harmittaa tietynlaisia (ilmeisesti kateellisia)ihmisiä...miksi? En tunne Tolosta, mutta harmittaa hänen puolestaan."


    Tolosen kehumilla aineilla kuten kalaöljyillä ja ubikinonilla on ihan oikeaa tieteellistä näyttöä sydänsairauksien ehkäisyn suhteen ja vaikkapa D-vitamiinin alhaiset tasot todettiin jo toissavuonna itsenäiseksi sydänsairauksien riskitekijäksi. Olen myös samaa mieltä siinä, että ateroskleroosin alkusyistä ei tiedetä riittävästi. Valtimot voivat kovettua muutamassa vuodessa, jopa kuukausissa, ilman että veriarvoissa näkyisi mitään klassisesti hälyyttävää. Muuttujia on kovin paljon.

    Minun puolestani kuka tahansa saa kirjoittaa näistä aiheista, kunhan ei linkitä omiin tuotteisiinsa. Mitä tarkemmat lähteet, sen kivempaa kaikilla.

    VastaaPoista
  81. Koko päivän olen ollut poissa tietokoneen ääreltä. Täällä on ollut jokin käsittämätön tohtori Matti Tolosen parjauskampanja käynnissä. Minua Matti Tolosen asiallinen kommentointi ei ole häirinnyt. Omiin tuotteisiin viittaamista esiintyy jossain määrin. Tuskin kuitenkaan häiriöksi asti.

    Kaikille yhteisesti: Vihata on niin paljon helpompi kuin rakastaa. Siksi toivoisin poikkeuksellisen paljon rakkauden henkeä kommentointiimme. Tehdään sovinto! On helpompi kaikkien olla kun saa rakastaa ja toisen viestiä vilpittömästi kunnioittaa.

    VastaaPoista
  82. ""Evoluutio ei taatusti ohjaa tykkäämään tyydyttyneen rasvan mausta mikäli siitä ei olisi jotain hyötyä eloonjäämisen kannalta."

    Ei se mielestäni ihan noin mene... tai sitten sokeri on huipputerveellistä, puhumattakaan oluesta :)"

    Vaikka huumori mielessä taisit heittää kommenttisi niin:

    1. Sokeria (tärkkelystä, fruktoosia, pöytäsokeria jne.) ei ole ollut käytettävissä metsästäjä keräilijä aikana kuin murto-osa nykyisestä.

    Toisekseen esittelin jo miksi makea maistuu hyvältä. Sillä on ollut hirmu tärkeä merkitys, lihottaminen.

    Kaljan makua en itse pidä erityisen hyvänä eikä sitäkään ole ollut ihmisen kehityshistorian aikana käytössä nykyisiä määriä, ei sinne päinkään.

    VastaaPoista
  83. Tolonen on taatusti kiinnostunut omasta liiketoiminnastaan. Niin minäkin olen ja kaikki muutkin.

    Kertokaapa, meneekö ao. ketjussa jokin pieleen. Jos menee, niin millä perusteella:

    1. Diabetesliiton lääkäri pyytää potilastaan välttämään rasvaa ja tuputtaa hiilihydraatteja.

    2. Mitä enemmän syödään hiilihydraatteja, sitä enemmän vereen muodostuu glukoosia.

    3. Mitä enemmän vereen muodostuu glukoosia, sitä enemmän tarvitaan insuliinia.

    4. Mitä enemmän tarvitaan insuliinia, sitä enemmän lääketeollisuus saa rahaa.

    5. Mitä enemmän lääketeollisuus saa rahaa, sitä enemmän diabetesliiton lääkäri ja ko. liitto saavat sponssausta (rahaa).

    6. Palaa kohtaan 1.

    Tämä ruletti pyörii. -Rahalla. Hintana on vain lukuisien ihmisten hyvinvointi ja terveys.

    VastaaPoista
  84. Kai tiedät, että jonkun henkilön syyttäminen rikollisesta toiminnasta, esimerkiksi lahjusten ottamisesta on rikollista? Rikosnimike on kai kunnianloukkaus.

    VastaaPoista
  85. "Kai tiedät, että jonkun henkilön syyttäminen rikollisesta toiminnasta, esimerkiksi lahjusten ottamisesta on rikollista? Rikosnimike on kai kunnianloukkaus."

    Ai, osuiko edellinen omaan nilkkaan?

    Kunnianloukkaus on kuitenkin pieni rikos ihmisten terveyden tuhoamisen rinnalla.

    Antakaa palaa vaan. Minä menen teitä vastaan mielelläni oikeuteen. Aivan sama olenko vastaaja vai kantaja. Saapahan asia julkisuutta.

    Sen verran uskon ymmärtäväni juridiikkaa, että kunnianloukkauksen on kohdistuttava henkilöön ei termiin "diabetesliiton lääkäri".

    VastaaPoista
  86. Tyhmä kysymys tähän kuuman keskustelun vilpoisaan liiteriin...

    Eihän kasvisperäisellä ja eläinperäisellä tyydyttyneellä rasvalla ole eroa? Siis samaa tavaraa kemiallisesti?

    Kia

    VastaaPoista
  87. Tyydyttyneet rasvat eivät vaikuta millään tavalla sepelvaltimotautiin, sydänhalvaukseen tai sydän- ja verisuonitautiin!

    MIKSI TÄTÄ EI KERROTA MEILLE SUOMALAISILLE UUTISISSA???????

    VastaaPoista
  88. Kia,

    Hyvä pointti - eivät kasvi- ja eläinperäiset tyydyttyneet todellakaan ole sama asia.

    Eläinrasvoissa on paljon mm. steariinihappoa ja palmitiinihappoa, vaikkapa kookosöljyssä taas lauriinihappoa ja butyraattia eli keskipitkiä triglyseridejä (kaunoilmaus tyydyttyneiden alaryhmälle). Kaikilla vähän omanlaisiaan terveysvaikutuksia.

    Kiteytetysti voisi sanoa, että eläinperäinen palmitiinihappo ehkäisee eläimiä ja ihmisiä kuolemasta hypoglykemiaan ja lauriinihappo äidinmaidon tärkein komponentti (40%).

    Olisi aika älytöntä että tällaiset molekyylit tappaisivat ihmisiä kuin heinää.

    Mitä tulee niiden saantiin evoluutiossa, johtava kivikauden ruokavalion tutkija, professori Loren Cordain kirjoittaa aiheesta PaleoDiet-blogissaan tuoreessa kirjoituksessa:


    "Dr. Cordain wrote a book chapter where he shows that saturated fat consumption in ancient hunter-gatherer populations were usually above recommended 10% (American Heart Association) of energy from saturated fats yet non atherogenic.

    The bottom line is that we do not recommend cutting down saturated fatty acid intake but rather decrease high-glycemic load foods, vegetable oils, refined sugars, grains, legumes and dairy."

    http://thepaleodiet.blogspot.com/2010/01/paleo-diet-q-6-january-2010.html


    Cordainin tarjoama näyttö ruokavaliosuositustensa perustaksi on melko ylitsevuotavaa ja viittaa myös mm. Tokelaun saarivaltion asukkaisiin, jotka saivat päivittäisistä kaloreistaan kookosöljyn _tyydyttyneinä_ rasvoina noin 45-50%. Ei sydäntauteja, ei aivohalvauksia. Useiden yliopistotutkijoiden riippumattomat tutkimukset ovat todenneet tämän kiistatta - tyydyttyneet rasvat eivät aiheuta sydän- ja verisuonitauteja.

    Odotan innolla, että nykyisen rasvateorian Bismarck ammutaan täsmätorpedoilla täysin upoksiin jo tällä alkaneella vuosikymmenellä.

    VastaaPoista
  89. "Ai, osuiko edellinen omaan nilkkaan?"

    Ei. Harmittaa vain sellaisten ihmisten puolesta, jotka oletettavasti vain tekevät työtä toisten ihmisten eteen, heitä auttaakseen.

    Tuollainen salaliittoteoretisointi voi karkoittaa tämän blogin satunnaisia lukijoita. Ihan kuin teillä olisi joku ihme uskonsota meneillään, ja kaikki keinot sallittuja, likaisetkin.

    VastaaPoista
  90. Miksi tämä tieto ei ole uutisissa? Se minuakin ihmetyttää.

    Ravinnon uutisotsikoossa on tällä hetkellä kaikkea muuta kuin rasvojen vähäisestä yhteydestä sydänsairauksiin:

    - Maanviljely levisi miesten mukana Eurooppaan
    - Alkoholin vaikutuksia sikiöön selvitetään hiirimallin avulla
    - Syöpäkasvaimen näännyttävät lääkkeet askelta lähempänä
    - Suoliston inkretiini-hormoni ja sokeritasapaino
    - Uusia kakkostyypin diabeteksen riskiä lisääviä geenejä löytyi
    - Nuoret lihovat, työikäisistä yli puolet on ylipainoisia ja kakkostyypin diabetes lisääntyy
    - Liika lihansyönti saattaa nostaa diabetesriskiä
    - D-vitamiini ja kalsium yhdessä vähentävät luunmurtumia
    - Mistä on tasapainoiset lapset tehty? Äidinmaidosta!
    - Varovaisuutta laihdutusvalmisteiden kanssa - nainen joutui sairaalaan
    - Jenkeissä pojat lihovat entistä enemmän, muut eivät
    - Liharuoka ja tupakka kasvattavat leukemiariskiä
    - Kouluissa ei enää juoda kevytmaitoa - rasvaton maito jyrää
    - Keliakia yleistyy Suomessa, suurin osa sairastaa tietämättään

    Mutta ei siis yhtä ainutta uutista:
    - Tyydyttynet rasvat eivät aiheuta sydänsairauksia

    Ihmetteleekö moni muu samaa asiaa?

    VastaaPoista
  91. Tykkään evoluutionäkökulmasta, koska sen kautta saa järkeä näennäisen kuivaan biokemiaan ja ristiriitaisiin tloksiin tosielämästä yllättävissäkin asioissa.

    Cordainin mielestä kritiikin yläpuolelle nostettujen monityydyttymättömien Omega 6-rasvojen saanti on luonnonkansoilla ja evoluutiossa ollut tyypillisesti vain murto-osa nykyisestä, suunnilleen 1-2% luokkaa. Eli lähelle sitä mitä Kreetalla, jonka ruokavaliota kopioimalla saatiin 70% vähennys kokonaiskuolleisuudessa viiden vuoden jaksolla.

    Jos yhdistäisin antropologisen tietämyksen kliinisten tutkimusten näyttöön, yhdistäisin dieetin jossa olisi reippaanlaisesti Omega 3-rasvoja sekä minimaalisesti Omega 6-rasvoja. Tyydyttyneillä ei joko näytä olevan merkitystä tai niiden konsistentti efekti nostaa HDL-kolesterolia suojaa verisuonisairauksilta jossain määrin. Loppustrategia ohdistuu sitte viljoihin ja tärkkelystuotteisiin, jotka olisi hyvä karsia lähes 100% optimaalisesti suojaavasta ruokavaliosta. Suurin osa ei juuri tarvitsisi lisäravinteita.

    Monilla tutkituilla luonnonkansoilla pelkkä Omega 6-rasvojen vähentäminen näyttää tekevän ateroskleroosista IKÄÄN SUHTEUTETTUNAKIN olemattoman harvinaisia sairauksia. Esimerkiksi esiagraarisessa Ugandassa 1960-luvulla kolmen riippumattoman yliopistolaboratorion tekemien monen tuhannen ruumiinavauksen tuloksena voitiin laskea yhden käden sormella ruumiit joissa oli merkkiäkään ateroskleroosista.

    VastaaPoista
  92. Uutisfriikki sanoi:

    "Mutta ei siis yhtä ainutta uutista:
    - Tyydyttyneet rasvat eivät aiheuta sydänsairauksia

    Ihmetteleekö moni muu samaa asiaa?"


    En ihmettele, suoraan sanoen. Suomi on mentaalinen piispanvalta, josta löytyy aina uskonnollisiin korkeuksiin nostettuja asioita, joiden kyseenalaistamista eivät harrasta edes toimittajat.

    Itsenäinen ajattelu on ei-suotavaa joissain asioissa, ei tässä sen kummempaa selitystä tarvita. Diskurssianalyysin näkökulmasta voisi kiteyttää että P-K-projektin jakeiden haastaminen on kuin hyökkäisi demokratian arvoja vastaan.

    VastaaPoista
  93. Uutisfriikki: Tästä uutisesta ei kerrota lehdissä koska nämä ovat vaikeita asioita. Lehtien toimittajat eivät hallitse näitä asioita. Niillä toimittajilla on standardifraasit olemassa: rasva tukki suonet -tyyliin! Nyt kun on välillä fraaseista poikkeavaa tietoa jaossa ovat ehkä kysyneet kommenttia Pekka Puskalta ja saaneet tiedon, että ei kannata mitään asiasta kirjoittaa.

    VastaaPoista
  94. Voi p**le sentään! On tämä ihmeellinen maa. Jostakin Kaarina Hazardin TonyHalme-kolumnista vaahdotaan sivutolkulla lehdissä, mutta sitten kun olisi oikeasti sensaatiota tarjolla, ei inahdustakaan!



    Eikö se ole uutinen, että maailman arvostetuimpiin kuuluva rasvatutkija Krauss tyrmää Pohjois-Karjala projektin pääväitteen? Eikö sitä voi joku terveystoimittaja edes aavistuksen verran ihmetellä?



    Minä taidan siirtyä pysyvästi lukemaan blogeja...

    VastaaPoista
  95. Anonyymi sanoi...

    "Minä taidan siirtyä pysyvästi lukemaan blogeja..."


    Suosittelen. Tieto leviää tässä mediassa nopeammin kuin missään muualla ja siihen pääse myös kätevämmin käsiksi kuin mitään valtamediaa lukemalla. Tulevaisuuden juttu.

    VastaaPoista
  96. ""Ai, osuiko edellinen omaan nilkkaan?"

    Ei. Harmittaa vain sellaisten ihmisten puolesta, jotka oletettavasti vain tekevät työtä toisten ihmisten eteen, heitä auttaakseen."

    Minäkin olen käynyt lääkärillä ja ravitsemusterapeutilla. Fundamentalistista mantroista kiinnipitämistä olen havainnut, vilpitön auttamishalu onkin sitten vähemmällä.


    "Tuollainen salaliittoteoretisointi voi karkoittaa tämän blogin satunnaisia lukijoita. Ihan kuin teillä olisi joku ihme uskonsota meneillään, ja kaikki keinot sallittuja, likaisetkin."

    Mikä kohta päättelyketjussani oli salaliittoa. Pyysin perusteluita alkuperäisessä viestissäni, että mikä siinä on väärin, jos ylipään jokin on.

    Moinen luuppi kun pyörii mainiosti ilman mitään salaliittoja.

    VastaaPoista
  97. Tällainen uutinen julkaistiin maikkarilla, vaikka piti tulla aivan päinvastaista, on se uskomatonta? "Tiesitkö, että voit jo aamiaisella saada 92 prosenttia päivän tyydyttyneistä rasvahapoista? Sydänkirurgi Shyam Kolvekarin mukaan voin kieltäminen pelastaisi henkiä.

    Sydänkirurgi Shyam Kolvekarin mukaan voin ja muiden tyydyttyneiden rasvojen syömisen lopettaminen säästäisi 3 500 henkeä vuodessa.

    Yhdistyneissä kansakunnissa 90 prosenttia lapsista, 88 prosenttia miehistä ja 83 prosenttia naisista syö liikaa tyydyttynyttä rasvaa. Päivässä vääränlaisia rasvoja voi kulua jopa 20 prosenttia yli suositusten. Tällä hetkellä tyydyttyneen rasvan päivittäinen saantisuositus on 20 grammaa naisille ja 30 grammaa miehille.
    Voin kieltäminen säästäisi henkiä"

    VastaaPoista
  98. Herra Krauss on tätä mieltä aiheesta:

    "Everybody I know in the field -- everybody -- recognized that a simple low-fat message was a mistake," says Dr. Krauss."


    Kannattaa lukea piiitkä haastattelu ja juttu Men's Health -lehdestä:

    http://www.menshealth.com/men/health/heart-disease/understanding-cholesterol-and-heart-disease/article/34cf5983f7a75210vgnvcm10000030281eac/6

    VastaaPoista
  99. Brittiläinen sydänkirurgihan lienee Unileverin eli merkittävän margariinivalmistajan leivissä ?

    "Unilever are on the attack, this suggest they are really worried. They got stung nicely in Sweden. Their idiot cardiac surgeon suggesting butter should be banned in the UK (I emailed him Krauss' meta analysis, don't hold you breath!) doesn't help their cause. This is really dredging the barrel. No one does this unless they are worried. Yee hah."


    THINCsin eli kolesteroliskeptikkojen jäsen, eläinanestesiologi Petro Dobromylskyj lähetti hänelle Kraussin paperin ystävällisenä eleenä. ^^


    Tämä saman blogaajan tyydyttyneiden rasvojen klassisen perivihollisen Ancel Keysin täyslyttäys on niin klassikko, että laitetaan tänne ihan viattomassa ilahduttamistarkoituksessa: ^^

    http://high-fat-nutrition.blogspot.com/2009/02/cholesterol-presentation-between.html

    VastaaPoista
  100. Daily Mail -lehdestä se sitten selvisi:


    "Mr Kolvekar's comments were issued by KTB, a public relations company that works for Unilever, the maker of Flora margarine.

    However, a KTB spokesman said there were no financial ties between the consultant and Unilever and he was not receiving any payment. 'These are his views,' added the spokesman."

    http://www.dailymail.co.uk/health/article-1244048/Ban-butter-save-thousands-lives-says-heart-surgeon.html


    Ei siis palkalistoilla, mutta yhteys löytyy.

    PS: No niin, maailma pelastuu jos pelastuu, aika vähentää sydänriskiä nukkumalla. ^^

    VastaaPoista
  101. Tokelaun saaren asukkaat syövät kookospähkinän tyydyttyneitä rasvoja, ja joidenkin lähteiden mukaan he eivät kärsi sv-taudeista. Tästä ei mielestäni voi vetää johtopäätöstä, että jokin muu tyydyttynyt rasva kuten voi tai läski ei aiheuta sv-tauteja, tästä voi vain vetää johtopäätöksiä kookospähkinöistä, vai mitä, Neo?

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7270479

    S.

    VastaaPoista
  102. Neo:"Kasvi- ja eläinperäiset tyydyttyneet rasvat eivät todellakaan ole sama asia. Eläinrasvoissa on paljon mm. steariinihappoa ja palmitiinihappoa, vaikkapa kookosöljyssä taas lauriinihappoa ja butyraattia eli keskipitkiä triglyseridejä (kaunoilmaus tyydyttyneiden alaryhmälle)."

    Mistä lähteestä nuo tiedot ovat? Ainakin butyraatin osalta ei esim. pidä paikkansa: butyraatti on lyhyt molekyyli, vain neljän hiiliatomin pituinen. Onko kookosöljyssä lainkaan butyraattia, wiki-sivun mukaan ei näyttäisi oleva?


    Mites omega-6:n laita on? Mistä sitä saa? Olen käsittänyt, että länsimainen ruokavalio sisältää liikaa omega-6:aa suhteessa omega-3:een, mutta ei kasviöljyjä kokonaan kannata sulkea ruokavaliostaan poiskaan, koska omega-6 on välttämätön:

    "The human body can produce all but two of the fatty acids it needs. These two, linoleic acid (LA) and alpha-linolenic acid (ALA), are widely distributed in plant oils"

    "Essential fatty acids are polyunsaturated fatty acids and are the parent compounds of the omega-6 and omega-3 fatty acid series, respectively. They are essential in the human diet because there is no synthetic mechanism for them. Humans can easily make saturated fatty acids or monounsaturated fatty acids with a double bond at the omega-9 position, but do not have the enzymes necessary to introduce a double bond at the omega-3 position or omega-6 position."

    http://en.wikipedia.org/wiki/Fatty_acid
    http://en.wikipedia.org/wiki/Palmitic_acid
    http://en.wikipedia.org/wiki/Lauric_acid
    http://en.wikipedia.org/wiki/Coconut_oil


    S.

    VastaaPoista
  103. Paljon on tässä maailmassa asioita, joiden ymmärtämiseen minun vajavaiset henkiset kykyni eivät riitä. Vuosien varrella olen vähitellen tyytynyt kohtalooni olemaan ymmärtämättä monia "yleisesti tunnettuja faktoja", kun muut ihmiset eivät osaa niitä minulle perustella sillä yksinkertaisuudella mitä minun ymmärryskykyni vaatisi. Mutta kyllä nyt lyö kyllä ällikällä tämä Suomen median hiljaisuus tästä uutisesta. En usko, että mistään päin maailmaa löytyy täysin vapaata lehdistöä, mutta en pessimistisimmissäkään arvioissani olisi uskonut Suomen tilanteen olevan näin huono! Olen viime päivinä muutamaan uutispalveluun lähettänyt uutisvinkin, mutta ei näköjään mitään vastausta/vaikutusta.


    Tyhmä Kyselijä

    VastaaPoista
  104. S. sanoi...

    "Mites omega-6:n laita on? Mistä sitä saa? Olen käsittänyt, että länsimainen ruokavalio sisältää liikaa omega-6:aa suhteessa omega-3:een, mutta ei kasviöljyjä kokonaan kannata sulkea ruokavaliostaan poiskaan, koska omega-6 on välttämätön:

    "The human body can produce all but two of the fatty acids it needs. These two, linoleic acid (LA) and alpha-linolenic acid (ALA), are widely distributed in plant oils"


    Omega 6-rasvoja saa riittävästi jopa ilman runsasta siementen ja pähkinöiden syöntiä, kasviöljyistä puhumattakaan. OoKuutoset ovat voimakkaan inflammatorisia ja syrjäyttävät kudoksista O3-rasvoja.

    Mikäli pidetään saanti selvästi yli neljän prosentin kuten nykyinen politiikka on, emme saa vertailuryhmää *erityisen* hyödylliselle linolihapon saannille. Kuitenkin perinteinen kreetalainen dieetti, Lyon ja useimmat alkuperäiskansat omaavat hyvin pienen linolihapon kulutuksen ja hyvin vähän havaittuja sydäntauteja.

    Lyon trialissa käytetty spesiaalimargariini oli muistaakseni rypsiöljypohjaista ja siten hyvä ALA-lähde. Linolihapon saanti kyettiin kuitenkin säätämään ennennäkemättömän alas tästä huolimatta (rypsissä on linolia tuplat mitä oliiviöljyssä).

    Huomionarvoinen Lyon on siinäkin mielessä, että muut viritelmät O3/O6-tasapainosta eivät ole olleet hirveän rohkaisevia. Absoluuttinen O6-saanti ei käynyt epidemiologien järkeen, vaikka kudoksista ja verisoluista osataan mitata rasvahappoja ja korrelaatiot sydänsairauksien suhteen ovat olleet luunkovia. Näistä kirjoittelen lisää heti kun ehdin.

    VastaaPoista
  105. Tyhmä Kyselijä: Etkö sinä tiedä että kaikki lehtiin kelpuutettava terveysaineisto kulkee THL:n kautta? Puskalla on ilmeisesti ollut muita kiireitä. Kyllä suomalaislehtiin muutamien viikkojen sisällä tulee Puskan fraasiluettelolla varustettu tyrmäysisku Kraussin paperille!

    VastaaPoista
  106. On sinulla viitseliäisyyttä tohtori Sundqvist! Ihan ymmärrettävää englannin kieltä ja taatusti tulee lisää lukijoita ulkomailta ihmettelemään "low-fat" ihmettä täällä Suomessa. Jatka ihmeessä kansainvälistymistäsi! Tosi hyvä veto!

    VastaaPoista
  107. Mikael Fogelholm sanoi...

    "Tämä tulos (ja kirjoittajien kommentit diskussiossa) tukee suurinpiirtein sitä näkemystä, mikä minulla on ollut:

    - MUFAt ja PUFAt ovat terveellisiä
    - SAFA:n epäterveellisyys voi olla ylitulkintaa tutkimuksista, joissa ne on vaihdettu MUFAan ja PUFAan (siis kutakuinkin neutraali osa vaihdetaan terveelliseen)"


    Sellainen kysymys tulee mieleen, että kuinka kauan sinulla tuollainen näkemys on noin "suurinpiirtein" ollut ?

    Viittaan Duodecimin kustantamaan, Suomen luetuimpaan terveysjulkaisuun Hyvä Terveys -lehteen, jossa vielä pari kuukautta sitten ohjeistit karppaajia käyttämään terveellisiä rasvoja koska "tyydyttyneet rasvat tukkivat verisuonet."

    Nythän näyttää siltä että vaikka MUFA/PUFA-saannista voidaan pitää kiinni, ei tyydyttyneiden rasvojen voi missään nimessä väittää "tukkivan valtimoita". Tämän väittäminen on yllä esittämäsi valossa paha looginen ongelma.

    Kyse on reiluudesta. Itse viittasin keskustelussa aiemmin Harvardin apulaisprofessori Dariusz Mozaffarianin tutkimukseen, jossa suurimman SAFAn kulutuksen kvintiili oli ainoa, jossa ateroskleroosi alkoi peruuntua eli valtimon läpimitta laajentua naispuolisilla sydänpotilailla. Linolihapon saanti LISÄSI selvästi valtimon intiman pienenemistä eli pahensi sepelvaltimotautia. MUFA:t olivat suhteellisen neutraaleja:

    http://3.bp.blogspot.com/_xBb4d4a2y98/SkHMj-lYFVI/AAAAAAAAAX0/Lh66rLV5m8U/s400/Mozaffarian+ERA.JPG


    Tutkimuksen julkaisseen lehden pääkirjoituskin korosti, kuinka vähän tiedämme ateroskleroosista ja kuinka erityisesti NAISILLA LDL:n alentaminen ei todennäköisesti ole yhtä tärkeää kuin miehillä:

    http://www.ajcn.org/cgi/content/full/80/5/1102


    Hyvä Mikael Fogelholm. Kaikki terveyssaarnaamista seuraavat henkilöt eivät ole naiiveja lampaita joille vaikkapa ravinnon rasvat tulee asettaa mustavalkoiselle janalle jossa yksi on hyvä ja toinen on paha. Etenkään, jos tutkimus ei tue lainkaan tällaista käsitystä. On neutraaleja rasvoja ja ilmeisesti tyydyttyneet rasvat ovat sellaisia. On myös paljon vähintäänkin viitteellistä tutkimusta, jossa erityisesti runsas linolihapon saanti ei ole yleisesti ottaen, tai edes sydänterveyden kannalta optimaalista.

    Jos linolihapon saanti on välttämätöntä sydänterveydelle, niin miksi Lorgeril ym. Lyon-tutkimuksessa saavutettiin ainutlaatuisen linolihappoköyhällä ruokavaliolla parhaat hyödyt sydänsairaiden hoidossa kautta aikojen ?

    Miksi ?

    VastaaPoista
  108. Anonyymi kyselee tämän tekstini johdosta "Sepelvaltimotauti oli lähes tuntematon ennen 1950-lukua, vaikka silloin syötiin reilusti voita ja muita maaeläinrasvoja. Tauti yleistyi 1960-luvulla toistaiseksi tuntemattomasta syystä epidemiaksi, mutta yhtä tuntemattomasta syystä se alkoi vähetä 1970-luvun alussa.

    Todella kiinnostava tietoa! Onko sinulla osoittaa jotakin tilastoja aiheesta?"

    Kyllä on. Jeremiah Stamlerin raportti USA:sta (1985) osoittaa sepelvaltimotaudin insidenssin kääntyneen selvään laskuun juuri 1970-luvun alussa. Insidenssin huippu oli vuonna 1970, jonka jälkeen se väheni 30 % 1970-1981. Samana aikana myös kuolleisuus aivohalvauksiin alkoi laskea jyrkästi. Luonnollisesti asialle on etsitty selitystä ajan hengen mukaisesti elintapojen muutoksista.
    http://tinyurl.com/yemb2hr

    Uudessa Seelannissa infarktikuolleisuus aleni samaan aikaan, eikä siellä ollut PK-projektia käynnissä. Noin 40 % vähenemisestä laskettiin parantuneen hoidon ansioksi, mutta 60 % jäi tuntemattomista syistä johtuviksi.
    http://www.bmj.com/cgi/content/abstract/292/6512/33

    Aussitutkijatkin havaitsivat sepelvaltimotautikuolleisuuden alenemisen, eivätkä selitä sitä yksiomaan parantuneella hoidolla
    http://www.bmj.com/cgi/content/abstract/299/6704/892

    Kuuluisa Minnesota Heart Study pyrki löytämään selitystä ilmiölle ja tarjosi tätä: "From 1987 to 1994, we observed a stable or slightly increasing incidence of hospitalization for myocardial infarction. Nevertheless, there were significant annual decreases in mortality from CHD. The decline in mortality in the four communities we studied may be due largely to improvements in the treatment and secondary prevention of myocardial infarction."
    http://content.nejm.org/cgi/content/abstract/339/13/861?ck=nck
    Siis: may be

    Yhdysvalloissa SVT-kuolleisuus lähti laskuun noin 10 vuotta aikaisemmin kuin Britanniassa. USA:ssa väheneminen miehillä oli noin 62 % ja naisilla 45 % (ikäryhmässä 25-84 v).

    Brittihallituksen Winning the War on Heart Disease -raportti ennusti alle 65-vuotiaiden SVT-kuolleisuuden häviävän vuoteen 2015 mennessä.
    http://www.clingov.nscsha.nhs.uk/Default.aspx?aid=2834

    Kirjallisuudesta käy kyllä ilmi, että SVT-kuolleisuus on pienentynyt eri puolilla maailmaa suunnilleen samoihin aikoihin, eivätkä asiantutnijatkaan osaa selittää sitä tyydyttävästi. Tässä blogissa esitetyt maallikoiden spekulaatiot, että väheneminen johtuisi voin korvaamisesta levitteillä, eivät ole vakuuttavia. Sen haluan vielä lisätä, ettei väheneminen ainakaan johdu perintötekijöistä.

    VastaaPoista
  109. Lisäys: SVT-kuolleisuuden väheneminen Suomessa

    Pekka Puska esitteli taannoin Suomen alenevaa tilastokäyrää TV:ssä väitellessään rasvoista prof. Kari Salmisen kanssa. Puskalle vain kävi semmoinen kömmähdys, että hän väitti kuolleisuuden lähteneen laskuun sen JÄLKEEN kun P-K-projekti oli käynnistynyt. Tosiasiassa kuolleisuus lähti laskun sitä ENNEN. Puska jäi kiinni tästä valheesta.

    VastaaPoista
  110. Christerille kommentti tämän kirjoituksen otsikosta: Siinä on virhe. Kyllä tyydyttyneet rasvat ovat yhteydessä sydänsairauksiin, mutta tämä yhteys ei ole kausaalinen.
    Eritoten haluan korostaa sitä seikkaa, että statiinihoitoa käsittelevissä lääketieteellisissä artikkeleissa on usein otsikossa väite, että statiinit alentavat kolesterolia ja siksi niillä on tutkimuksessa havaittuja positiivisia vaikutuksia. Tosiasiassa statiinien vaikutukset ovat "serendipitous" eli odottamattomia, yllättäviä, eivätkä ne liity välttämättä lainkaan kolesterolin alentamiseen, vaan aivan muihin ominaisuuksiin, kuten hapetusstressin ja inflammaation vaimennukseen.
    Lisäksi on aihetta huomauttaa, että lääketutkimuksissa vääristellään tuloksia tarkoituksenmukaisesti. Esim. Lancetissa raportoitiin v. 2004, erä simvastatiini vähensi aivohalvauksen riskiä 25 %. Tässäkin artikkelissa jo otsikko antaa väärän kuvan
    Effects of cholesterol-lowering with simvastatin on stroke and other major vascular events
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15016485
    sillä simvastatiinin vaikutus ei ilmeisesti perustunut ollenkaan kolesterolin alentamiseen vaan muuhun.

    25 % on aikuttava luku, jota media kernaasti toitottaa ja lääkärit välittävät sitä potilailleen määrätessään statiinihoitoa. Mutta mitä luvut olivat absoluuttisesti, siitä vaietaan: Lumeryhmässä aivohalvauksia sattui 5,7 % ja simvastatiiniryhmässä 4,3 %. Jotta näiden lukujen sisältö tulisi selvemmäksi, on syytä kertoa mikä on NTT (number needed to treat), jotta yksi aivohalvaus säästyisi. 5,7-4,3 = 1,5. Toisin sanoen 200 ihmisen pitäisi syödä 5 vuotta päivittäin 40 mg simvastatiinia, jotta 3 säästyisi aivohalvaukselta. Kukaan ei tiedä keitä nämä 3 ihmistä ovat. Siis 200 osallistuu arpajaisiin, joissa 3 arpaa voittaa. Vuoden 2006 hintatason mukaan 200 ihmisen hoidon kustannukset olivat 380 000 euroa, mutta nyt rinnakkaislääkkeiden vähemmän, mutta kuitenkin yli 20 000 euroa yhtä säästettyä aivohalvausta kohti.

    Toisessa tutkimuksessa, jossa käytettiin pravastatiinia yhden sydänkuoleman ehkäisemikseksi piti hoitaa 100 henkilöä 5 vuotta, mikä maksoi v 2006 noin 220 000 euroa, mutta nyt 33 000 euroa. Joka sadas arpa voitti.

    VastaaPoista
  111. Ainakaan ensimmäisestä näistä Tolosen linkeistä ei kyllä saa tämän viestiketjun ideaa tukevaa kuvaa. Siinä kerrotaan kuinka USA:ssa sydänkuolleisuus ensin nousi 1950-67, ja sitten laski 1968-1981. Laskua selitetään mm eläinperäisten rasvojen syönnin vähenemisellä - ei siis lisäyksellä - :

    "Responding to vigorous development in the USA over the last 25 years of public policy and strategy for the prevention and control of the coronary epidemic, tens of millions of Americans have made changes in eating habits resulting in lower population mean intake of total fat, saturated fat, cholesterol; increased intake of polyunsaturated fats; decreased mean levels of serum cholesterol and rates of hypercholesterolemia. Prevalence rates of cigarette smoking among adults have also decreased markedly. Tens of millions have taken up leisure time exercise."

    Näiden lisäksi kohonneen verenpaineen parempi hoito, ja parantuneet sydänleikkaus- yms. hoito lienevät artikkelin mukaan auttaneet.


    S.

    VastaaPoista
  112. "Christerille kommentti tämän kirjoituksen otsikosta: Siinä on virhe. Kyllä tyydyttyneet rasvat ovat yhteydessä sydänsairauksiin, mutta tämä yhteys ei ole kausaalinen."'

    Epidemiologiset tutkimukset (joita tässä meta-analyysissä käsiteltiin) nimenomaan osoittavat vain ja ainostaan yhteyksiä asioiden välillä, eivät kausaalisuuttaa. Otsikko on siis täysi oikea.

    VastaaPoista
  113. "Ainakaan ensimmäisestä näistä Tolosen linkeistä ei kyllä saa tämän viestiketjun ideaa tukevaa kuvaa. Siinä kerrotaan kuinka USA:ssa sydänkuolleisuus ensin nousi 1950-67, ja sitten laski 1968-1981. Laskua selitetään mm eläinperäisten rasvojen syönnin vähenemisellä - ei siis lisäyksellä - : "

    Ei tuon linkin tarkoitus ollutkaan tukea Kraussin meta-analyysia vaan sillä oli tarkotus antaa tilastoja että sydänkuolleisuus nousi ennen 1970-lukua ja laski 1970-luvulla.

    Tolonenhan toteaa että tutkimuksessa: "Luonnollisesti asialle on etsitty selitystä ajan hengen mukaisesti elintapojen muutoksista."

    Tolonenhan käsitteli syitä siihen miksi sydänkuolleisuus lähti laskuun 1970-luvulla, koska Kraussin perusteella syy ei ole voinut olla eläinrasvan vähentäminen. Tolonen tarjosi syiksi hoidon paranemista ja jotain vielä tuntematonta syytä.

    ON

    VastaaPoista
  114. Sydän- ja verisuonitauti käyriä.
    http://www.nhlbi.nih.gov/about/factbook-06/images/Ch04-06_Death_Cardiovascular-Line.gif

    http://www.nhlbi.nih.gov/about/factbook-06/images/Ch04-07_DeathRates_CV-Line.gif

    http://www.ciesin.columbia.edu/docs/001-009/fig10.gif

    VastaaPoista
  115. Mielenkiintoisia käyriä tuossa edellä. Nyt kun vielä joku selittäisi uskottavasti ja tieteelliseen evidenssiin pohjautuen, mistä nuo sv-tautien vaihtelut johtuvat. (Ei niistä kurvista muuten suinkaan saa sellaista kuvaa, että 50-luvulla ja sitä ennen tauti olisi kokonaan tuntematon - sehän näyttäisi olevan samaa suuruusluokkaa kuin nykyään. 60-70- luvuilla oli huippu.)

    Tuosta tämän threadin alkuperäisuutisesta: miten tuohon Kraussin alkuperäiskirjoitukseen (kokonaisena, ei pelkkään abstractiin) voi tutustua?

    Mitä veteraaniurheilija oikein suosittelee, millaista rasvaa kannattaa syödä? Ei kai sentään pelkää voita ja laardia?

    Voisiko tämä pitää paikkansa:

    http://weighttraining.about.com/b/2010/01/18/keep-saturated-fat-lower-than-polyunsaturated-fat.htm

    "The authors [Krauss&kumppanit] say:

    ". . . there is no significant evidence for concluding that dietary saturated fat is associated with an increased risk of CHD or CVD."

    This means that lower or higher intakes seemed to be associated with the same amount of cardiovascular disease, coronary heart disease and stroke. There was no increase in these diseases as the amount of saturated fat consumed, increased. But wait; the authors did not say that you could not improve on this by adjusting dietary fat intake. In the discussion section of the study paper, the authors also say:

    "Inverse associations of polyunsaturated fat and CVD risk have previously been reported. Replacement of 5% of total energy from saturated fat with polyunsaturated fat has been estimated to reduce CHD risk by 42%. Notably, the amount of dietary polyunsaturated fat in relation to saturated fat (ie, the P: S ratio) has been reported to be more significantly associated with CVD than saturated fat alone, with a reduced CHD risk found with P:S ratios of > 0.49 . . ."

    Polyunsaturated fats are mostly vegetable seed oils like canola and sunflower oils and margarines, and fish oils. Eating the same amount of polyunsaturated fat as saturated fat would give you a ratio of 1:1 (better than 0.49).

    How should you react to this study, considering that health authorities have for decades been telling us to reduce our consumption of saturated fat? Nothing much has changed. Clearly, some intake of saturated fat is not hazardous as long as the rest of your diet is in good shape. Nuts and peanuts and seed oils have some saturated fat and yet these are known to be heart healthy, probably because they contain more polyunsaturated fats (PUFA) than saturated fat. If you consume polyunsaturated fats by eating plenty of nuts and seeds and fatty fish, and use a little PUFA oil in cooking, and try to keep your polyunsaturated fat intake above saturated fat, then you are probably on the right track.

    If you're trying to keep the total fat low in a weight-loss program, and you're into numbers, you might aim for 7% saturated fat, 10% PUFA, and 8% monounsaturated fat (MUFA) that features in olive oil. You might even be tempted by a small piece of Blue Castello cheese. Will the fun never stop?"

    S.

    VastaaPoista
  116. On tullut useita erittäin mielenkiintoisia ja arvokkaita kommentteja. KIITOS!

    S -nimimerkillä kirjoittava kysyy näin: Mitä veteraaniurheilija oikein suosittelee, millaista rasvaa kannattaa syödä? Ei kai sentään pelkää voita ja laardia?

    Mahdollisten väärinymmärrysten välttämiseksi vastaan tähän heti: En suosittele ravinnoksi pelkkää voita ja laardia. Suosittelen kuitenkin voita ja laardia osana tasapainoista ruokavaliota. Haluan kerta kaikkiaan sanoa tomerasti EI sellaiselle "tyypilliselle rasvavalistukselle" Suomessa, jossa päädytään varoittamaan tyydyttyneistä rasvoista on sitten mitä tahansa ilmoitettu tutkimustuloksissa. Ehkäpä terveysuutisten toimittajille on THL:n toimesta varmuuden vuoksi lähetetty vaatimus, että rasvauutiseen kuuluu Suomessa aina varoitus voista ja laardista? Tällaiselle pelille/pelleilylle pitää saada loppu!

    Mikäli se jotakuta kiinnostaa niin minun terveyttäni hoitaa parhaiten seuraava jakauma rasvahapoissa:

    15 % SFA
    10 % PUFA
    10 % MUFA

    Siihen päästään syömällä terveellisesti valmistettuja suomalaisia perinneruokia + perusruokaa, oliiviöljyllä, runsailla kala-annoksilla ja pähkinöillä. En tee asiaa liian vaikeaksi, enkä punnitse jokaista ruoan murenaa. Stressi ei ole hyväksi!

    Vältän margariinia, einesruokia, kaikkia ruoka-aineita joissa on enemmän kuin 5 lisäainetta ja alkoholia en juo enkä tupakoi. Liikuntaa harrastan joka päivä 45 min - 5 tuntia. Yksi aktiivinen lepopäivä on väljästi muotoillussa liikuntaohjelmassani.

    Minä uskon, että omasta hyvästä terveydestäni saan kiittää koko elämänkaaren jatkunutta voin syöntiäni, runsasta liikuntaa, innostustani kalaan, vihanneslautasiani ja hyviä ystäviäni.

    Anteeksi kun niin paljon puhuin itsestäni, mutta itseni tunnen paremmin. Etsi omat parhaiten toimivat tehdasasetuksesi kuulostelemalla kehoasi!

    VastaaPoista
  117. Kiitos omasta kommentistasi. Tuli hyvä olo pelkästään luettuni tuon kommentin. Huomasin internetissä selailessani seuraavan mietelauseen, joka sopii tosi hyvin sinulle Christer Sundqvist, joka saat niin paljon aikaan:

    Ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään: niihin, jotka kulkevat edellä ja saavat jotain aikaan, ja niihin, jotka kulkevat jäljessä ja arvostelevat.

    VastaaPoista
  118. Tietääkö kukaan viisaampi tilastollisista menetelmistä, että onko nykyaikana määritettävien kuolinsyiden määrä määrällisesti suurempi kuin verrattuna esim. vuonna1942. Muutos tilastointitavassa voi selittää tilastojen "heilumisia".
    Onko tämä tuttua asiaa. Itse yritin tutkia, onko tilastoitavien kuolinsyiden määrä muuttunut 1900- 2000 luvuilla, mutta en oikein löytänyt vastauksia.
    http://en.wikipedia.org/wiki/ICD#1893

    VastaaPoista
  119. Kiitos vastauksesta, veteraaniurheilija. Tuo oli hyvä tarkennus, raflaavista otsikoistahan voi saada aivan väärän mielikuvan koko asiasta. Sinulla siis on P:S suhde 0.10:0.15 eli noin 0.66, se lienee Kraussin mukaan oikein hyvä suhde.



    Nyt vähän nolottaa, mutta pitää myöntää, etten tiedä mitä öljymuotoista rasvaa käytetään suomalaisessa perinneruoassa, eikä minulla edes ole ainuttakaan suomalaista keittokirjaa.

    Sen tiedän, että voita ainakin käytetään kalan paistamiseen. Rypsiöljy ei varmaankaan kuulu perinneruoan valmistukseen, sehän ei taida kestää kovia lämpötiloja? Kuuluuko auringonkukkaöljy, siinä on eniten PUFAa? Maissiöljy? Soijaöljy? Niissä kaikssa on monityydyttämättömiä rasvahappoja. Suurkeittiöissä käytetään juoksevaa margariinia, mitähän sekin sisältää. Onko se yhtä paha kuin kovetettu margariini?

    S.

    VastaaPoista
  120. En oikein hahmota tätä asiaa.

    Jos Kraussin paperissa lukee

    "Notably, the amount of dietary polyunsaturated fat in relation to saturated fat (ie, the P: S ratio) has been reported to be more significantly associated with CVD than saturated fat alone, with a reduced CHD risk found with P:S ratios of > 0.49 . . ."

    se nähdäkseni on loogisessa ristiriidassa tämän toisen väittämän kanssa:

    "". . . there is no significant evidence for concluding that dietary saturated fat is associated with an increased risk of CHD or CVD.""

    ... sekä myös tämän nettisivun otsikon kanssa, ""Tyydyttyneet rasvat eivät ole yhteydessä sydänsairauksiin""


    Jos tuo ensinmainittu lause pitää paikkansa, silloin kaiken järjen mukaan pitäisi hehkuttaa PUFA:a, eikä SAF:a. Pitäisi rummuttaa, että kannattaa syödä enemmän PUFaa kuin SAFa. Ai niin, mutta eikös niin ole jo rumutettu iät ja ajat?

    Selittäkääs, viisaammat.

    S.

    VastaaPoista
  121. Nimimerkki S kirjoittaa viisaita!

    Ainakin minun näkemystäni tukee sellainen ratkaisu jossa sekä SFA että PUFA ovat korkealla. MUFA:sta en osaa sanoa mitään varmmaa. Sillekin on useilta terveysfriikkeiltä saatu tukea.

    Tärkeää on minusta huomata, että suurellakaan SFA -altistuksella ei saada vahinkoa aikaiseksi kunhan samalla huolehditaan riittävästä PUFA:n saannista. Valitettavasti mediassa tämä kääntyy pelkästään PUFA:n ylistysvirreksi ja SFA:n demonisoinniksi.

    Minä olen rasvavalistuksessa samaa mieltä kuin Willett & Co Harvardin yliopistossa. Tätä suuntausta edustaa Suomessa puhtaimmillaan dosentti Mikael Fogelholm.

    Pahoittelen jos otsikoinnistani on haittaa. Yleensä moititaan blogiani sekavuudesta. Otsikoista olen joskus ollut aika ylpeäkin.

    Auttoiko yhtään?

    Kiitos hienosta kommentista.

    VastaaPoista
  122. Juu, kiitos, auttoi! (Ja tuli hyvä mielikin :-) )

    Tuo lausumasi "suurellakaan SFA -altistuksella ei saada vahinkoa aikaiseksi kunhan samalla huolehditaan riittävästä PUFA:n saannista" oli loistava kiteytys, ja pitäisi pistää oikein isolla präntillä jonnekin tuonne otsikon tuntumaan, niin mitään vääärinkäsityksiä ei pääsisi syntymään. Monikaan ei varmaan jaksa lukea koko tätä pitkää keskusteluketjua.

    S.

    VastaaPoista
  123. Löysin nämä sivut vasta tänään, kiitos niistä.
    Tri Henning Karströmin kirja ´Oikea ravinto - terveytemme perusta´ osui käsiini 70-luvulla. Siinä hän kirjoitti mm. muunnellun rasvamolekyylin vaarallisuudesta elimistölle. Sen koommin en ole käyttänyt ruoassa kuin oikeaa voita ja kermaa.
    Samoihin aikoihin luin Paavo O. Airolan, kanadalaisen, kansainvälisesti tunnetun ravintotieteilijän kirjan ´Terveyden salaisuuksia Euroopasta´ (Health Secrets from Europa, 1970). Siinä hän kirjoittaa kappaleessa ´Kolesteroli ja sydäntaudit´, näin: "Eläinrasvojen on katsottu olevan erittäin haitallisia sydämelle niiden sisältämän kolesterolin tähden. Näyttää kuitenkin siltä kuin olisi haukuttu väärää puuta pyrittäessä ratkaisemaan sydäntaudin ongelma. Vaikka valtimonseinämien kolesterolikertymät ovat oireita sydänverisuonitaudista, angina pectoriksesta, ovat tämän päivän tutkijat erityisesti Euroopassa tulleet vakuuttuneiksi siitä, että kolesteroli ei sinänsä ole syypää, vaan että VIKA ON ELILMISTÖN YLEISESSÄ BIOKEMIALLISESSA TASAPAINOTTOMUUDESSA, HEIKENTYNEESSÄ AINEENVAIHDUNNASSA JA - SEN SEURAUKSENA - KEHON KYVYTTÖMYYDESSÄ HUOLEHTIA KOLESTEROLISTA. Tätä käsitystä tukee myös se, että monilla runsaasti kolesterolia sisältävää ravintoa nauttivilla kansoilla, esim. eskimoilla, eräillä Pohjois-Amerikan intiaaneilla, Tristan da Cunhan asukkailla ja eräillä Siperian heimoilla ei kuitenkaan esiinny sydänverisuoni- eikä sydäntauteja. Täsmällisemmin sanoen heillä ei esiintynyt kyseisiä sairauksia ennenkuin he alkoivat käyttää "sivistyneen" ihmisen ruokia, mm. valkoista sokeria, valkeita jauhoja ja säilykkeitä. Jatkuvasti lisääntyneiden tutkimusten tulokset ovat sittemmin osoittaneet että kolesteroli on seuraus, ei syy."
    Kappaleesta otsikolla Sokeri ja sydäntaudit mm.: "Amerikkalainen lääkäri, tohtori Benjamin P. Sandler (B.P. Sandler: How to prevent Heart Attacks) - - - uskoo, että ruokavalion sokeri ja tärkkelys ovat vastuussa sydäntautien suuresta lisääntymisestä. Hänen mukaansa sydänkohtaukset johtuvat KUDOSTEN HAPENPUUTTEESTA - JOKA JOHTUU ALHAISESTA VERENSOKERISTA - ja sen syynä taas on liiallinen sokerin ja tärkkelyksen nauttiminen."
    Kolesterolihysteria pääsi valloilleen pelottelulla, tämänsuuntaisista tutkimuksista huolimatta, sillä kemianteollisuus alkoi suoltaa markkinoille yhä "kevyempiä" rasvankorvikkeita. Tästä pelosta ole päästy vieläkään.

    VastaaPoista
  124. "Sen koommin en ole käyttänyt ruoassa kuin oikeaa voita ja kermaa."

    Luepa uudelleen nämä viimeiset viestit, alkaen tammikuun 21 klo 12:12. Tämä bloginpitäjä Veteraaniurheilija ei todellakaan kehoita jättämään kaikkia muita rasvoja pois ruokavaliosta, päinvastoin. Pääväittämä nähdäkseni on: ""suurellakaan SFA -altistuksella ei saada vahinkoa aikaiseksi kunhan samalla huolehditaan riittävästä PUFA:n saannista" " (italointi minun)

    Hän sanoo syövänsä rasvoja näissä suhteissa:
    15 % SFA
    10 % PUFA
    10 % MUFA
    js syövänsä mm. kalaa ja pähkinöitä.
    (Se ei selvinnyt mistä lähteistä hän PUFAasa saa.)

    Jos sinä syöt rasvasi pelkästään voin ja kerman muodossa, saat aivan liian paljon tyydyttyneitä rasvoja suhteessa monityydyttyneisiin, ja sitähän tämä bloginpitäjä ei käsittääkseni suinkaan suosittele. Hänen viittamassaan tutkimuksessa sanotaan, että suhdeluvun PUFA:SFA pitäisi olla yli 0.49:

    "Inverse associations of polyunsaturated fat and CVD risk have previously been reported. Replacement of 5% of total energy from saturated fat with polyunsaturated fat has been estimated to reduce CHD risk by 42%. Notably, the amount of dietary polyunsaturated fat in relation to saturated fat (ie, the P: S ratio) has been reported to be more significantly associated with CVD than saturated fat alone, with a reduced CHD risk found with P:S ratios of > 0.49 . . ."


    S.

    VastaaPoista
  125. "Jos sinä syöt rasvasi pelkästään voin ja kerman muodossa..."

    Ei missään niin taidettu sanoa. Vaan:

    "Siinä hän kirjoitti mm. muunnellun rasvamolekyylin vaarallisuudesta elimistölle. Sen koommin en ole käyttänyt ruoassa kuin oikeaa voita ja kermaa."

    Eli siis kevyttuotteet ja margariini on korvattu käsittelemättömillä rasvoilla. Ja vaikka kaikki ruokaan lisätty rasva olisikin voita tai kermaa saattaa suurin osa saaduista rasvoista olla PUFAa tai MUFAa. Riippuen tietenkin käytetyistä ruoka-aineista ja lisätyn voin/kerman määrästä. Ruuassa on muitakin rasvoja kuin lisätty rasva.

    A.

    VastaaPoista
  126. Mitä ovat käsittelemättömät rasvat? Eikös monet kasvisöljyt käsitellä, hajusteta yms., eikös kerma pastöroida (ja maito homogenisoida)? Ovatko kylmäpuristetut öljyt ainoita käsittelemättömiä rasvoja, vai käsitelläänkö niitäkin?

    S.

    VastaaPoista
  127. Tyydyttyneet rasvat ja linolihappo heikentävät kognitiivista kapasiteettia (ja kala parantaa sitä):

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11115801

    Tämä kognitiivisen kapsasiteetin lasku voi ehkä liittyä toisessa keskustelussa mainittuihin D-vitamiinin ja kalsiumin yliannostuksen aikaansaamiin aivoleesioihin ja kalkin kertymiseen kehoon esimerkiksi munuaiskivien muodossa:

    http://sundqvist.blogspot.com/2010/01/suurista-d-vitamiiniannoksista-ei-ole.html


    Mitä muita vaikutuksia kannattaa katsoa, sv-tautien ja kognitiivisen tason laskun lisäksi? Kokonaiskuolleisuus, syöpäriski...?

    S.

    VastaaPoista
  128. "Eli siis kevyttuotteet ja margariini on korvattu käsittelemättömillä rasvoilla. Ja vaikka kaikki ruokaan lisätty rasva olisikin voita tai kermaa saattaa suurin osa saaduista rasvoista olla PUFAa tai MUFAa. Riippuen tietenkin käytetyistä ruoka-aineista ja lisätyn voin/kerman määrästä. Ruuassa on muitakin rasvoja kuin lisätty rasva."

    Kiitos korjauksesta! Syömme todella muutakin rasvaa kuin kermaa ja voita (mm. kylmäpuristettua öljyä, pähkinöiden, siementen, kalojen rasvaa, juustoa...)Tarkoitin tietysti etten koske kaiken maailman rasvasekoituksiin, "light"-tuotteisiin jne. Teen itse mieluummin kuin ostan valmiina edes vaniljakastiketta, kun tiedän mistä sen teen. Suuressa juustolassa Keski-Euroopassa työskentelevät ihmiset kertoivat etteivät itse koske kevytjuustoihin, he näkevät miten niitä "kevennetään" ...

    Pääpaino perheemme ruokavaliossa on kasviksilla, viljatuotteilla, hedelmillä ja marjoilla, joita täydennämme tarvittaessa vitamiineilla: http://www.drrathvitamins.com/

    VastaaPoista
  129. Mistä ihmeestä tämä PUFA-säätö tulee, jossa ei erotella kuutosia ja kolmosia toisistaan ?

    Niiden saantisuhteen väheksyminen on toki yleistä kun hypetetään O3:sten huimia terveysvaikutuksia, mutta samalla unohdetaan kysyä, mistä niiden saantisuositus grammatolkulla juontaa juurensa ?


    "An increase in linoleic acid intakes from 4% energy to 10% energy resulted in an increase in 20:2n-6 and decrease in EPA, suggesting increased metabolism of linoleic acid by direct elongation and inhibition of alpha linolenic acid conversion to EPA. Conversely, decreasing dietary linoleic acid resulted in a two-fold increase of EPA in the cells."

    "There was no increase in arachidonic acid, which is consistent with other findings, indicating that 3% energy linoleic acid is too high and floods the fatty acid metabolic pathway. The researchers believe that alpha linolenic acid functions to constrain linoleic acid conversion to arachidonic acid, and is most likely to be evident at linoleic acid/alpha linolenic acid ratios below 4:1."

    http://omega-6-omega-3-balance.omegaoptimize.com/2009/05/22/high-omega6-diet-lowers-epa-while-low-omega6-diet-protects-omega3-status.aspx


    Miksi kannattaa kysyä mitä linolihapon saannin vähentäminen auttaisi? Harva tuntuu tietävän/tajuavan, että _vähäinen_ linolihapon saanti on erittäin terveellisen Kreetan ruokavalion olennainen piirre, samoin useimpien hyvin terveiksi todettujen luonnonkansojen.

    Hieman peruskurssia:

    "Contrary to earlier views the main oxidation products of low-density lipoprotein (LDL) are derived from linoleic acid and not arachidonic acid, as determined by GC/MS investigations of the in vitro oxidation of LDL samples."

    http://www3.interscience.wiley.com/journal/69502299/abstract


    Linolihapon ja sen metaboliatuotteen arakidonihapon saanti on siis eri asia, kuten tutkija Jeff Volek on osoittanut. Arakidonihappoa saa lihasta ja munista, linolihappoa pähkinöistä, siemenistä ja franken-kasviöljyistä.

    Linolihapon liikasaanti assosioituu epidemiologisesti ja eläinkokeissa väkivaltaisuuteen, psykologisiin ongelmiin ja joihinkin syöpiin, kilpirauhasen toimintahäiröihin ja immuunivasteen ongelmiin.

    Mikäli linolihapon saannin rajulla laskemisella voitaisiin ehkäistä myös sydänsairauksia, eikö tämä olisi itsestäänselvä tie onneen ?

    VastaaPoista
  130. Miksi sitten linolihappo näyttää suojaavalta monissa nykytutkimuksissa ? Se voi jostain syystä auttaa syömään vähemmin ongelmin suurempia ja suurempia hiilihydraattimääriä, erityisesti viljoina ja teollisina hiilareina, suhteessa tyydyttyneisiin rasvoihin.

    Samalla myös ravintotekijä joka lisää sydänsairauksii voimakkaasti assosioituvaa Kraussin osoittamaa pientä tiheää LDL:ää, jää pimentoon - viljat, sokerit ja tärkkelys. Samalla HDL alenee, mikä edelleen lisää sokeroitumista ja hyvin haitallisten AGE-tuotteiden muodostumista.

    John Yudkin osoitti jo vuonna 1957, että 41 maan aineistossa sokerin kulutus yhdistyi vahvasti sydänsairauksiin - ainoa uusi asia mitä rasvatutkimuksen pioneeri Ancel Keys toi aiheeseen oli että tyydyttyneiden rasvojen kulutus korreloi hänen omassa (VAIN kuuden maan) aineistossaan vahvasti sekä sokerin kulutuksen että sydänsairauksien kanssa. Tyydyttyneet rasvat voivat siis lisätä roskahiilarien haitallisia terveysvaikutuksia kuten kroonista insuliiniresistenssiä ja hyperinsulinemiaa, mutta näitä onkin harvoin tutkittu erikseen.

    Fruktoosi on erityisen ongelmallista, mm. koska se lisää aldehydien muodostumista kuten etanoli - minkä pitäisi olla ilmeistä jo niiden molekyylirakenteen samankaltaisuuden kautta. Maksa joutuu käsittelemään fruktoosin toisin kuin glukoosin ja säilöö sen sisäelinrasvaksi ja itseensä (rasvamaksa). Glykeemisen indeksin sijaan pitäisikin monien tutkijoiden mukaan puhua "fruktoosi-indeksistä".

    Tavallisesta sokerista fruktoosia on puolet, aivan kuten glukoosi-fruktoosi-siirapistakin. Fruktoosi itsessään pistää veren lipidit aivan sekaisin:


    1) Four-fold greater intra-abdominal fat accumulation--3% increased intra-abdominal fat with glucose; 14.4% with fructose. (Intraabdominal fat is the variety that blocks insulin responses and causes diabetes and inflammation.)

    2) 13.9% increase in LDL cholesterol but doubled Apoprotein B (an index of the number of LDL particles, similar to NMR LDL particle number).

    3) 44.9% increase in small LDL, compared to 13.3% with glucose.

    4) While glucose (curiously) reduced the net postprandial (after-eating) triglyceride response (area under the curve, AUC), fructose increased postprandial triglycerides 99.2%.

    http://heartscanblog.blogspot.com/2009/07/goodbye-fructose.html


    Fruktoosi lisää insuliiniresistenssiä - uskaltakaapa yhdistää sokeri/fruktoosiruokia tyydyttyneiden rasvojen palmitiinihappoon ! Myös virtsahapon määrä veressä nousee mikä lisää kihtiriskiä ja munuaiskiviä.

    "Hitaiden hiilihydraattien" hypettäminen on muutoinkin kysymysmerkki, koska on paljon tutkimusta joiden mukaan jo 10 viikon jälkeen matalan GI:n ruoat eivät enää vaikuta kalorinsaantiin, painoon ja nälän tunteeseen:

    http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/77/3/612

    http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/80/2/337

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16864756

    VastaaPoista
  131. I'd love to interview you for my American podcast show at http://www.thelivinlowcarbshow.com/shownotes. Please contact me via e-mail at livinlowcarbman@charter.net if you are interested in sharing about what is happening in Finland with healthy high-fat, low-carb living. :)

    VastaaPoista
  132. Hienoa, Neomide. Ja suuri kiitos, että toit taas järkeä tähän keskusteluun Mufoista ja pufoista.

    On siis hyvin kyseenalaista viralliselta taholta myös suositella rypsiöljyn kanssa läträämistä. Vielä kun suuri osa kansasta käyttää sitä pannulla paistamisessa. Huh,huh.

    Kun näin vakavia vaikutuksia on mm. pufien käytössä, on kyllä rikollista, että valtakunnassame ei panosteta heti näiden asioiden tutkimiseen. Kaiken maailman ravintoterapeutit ja entiset urheilijat valistaa kansaa televisiossa rypsiöljypullo kädessä.

    Hallitus vielä miettii safa-veroa ja näin lisäisi entisestään hapettuvia pufa-rasvoja ruuissamme. Miten saadaan päättäjät hereille?

    Sokerit,hiilarit ja rypsiöljy (ja näiden yhdistelmä) ovat suurimmat syylliset tämän hetken tilanteeseemme. Aiemmin linkatut kuvat sv-tautien ja kuolemien esiintymisestä tukevat juuri sokerin ja hiilariylisyönnin valloitusta maailmalla.

    Namu

    VastaaPoista
  133. Toivottavasti tämä internetissä ja oletettavasti työpaikoilla ym. (???) käytävä keskustelu leviää ns. ruohonjuuritasolta 'päättävien elimien' ja 'tahojen' korviin.

    Sanoma ja Yle vaikenee toistaiseksi.

    Hanhenmaksa ja kaviaari ovat herrojen evästä terveellisyytensä, eivät pelkästään statusarvonsa vuoksi?:)

    Ravitsemussuositukset+medikalisaatio=Tabu

    Makoisaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  134. Omega-6-kasviöljyjen (erityisesti linolihappoa sisältävien) suositteleminen ohi muiden rasvojen on aika rohkeaa ainakin muutamasta syystä.

    Ensinnäkin kudosten linolihappopitoisuus korreloi sen käytön kanssa. Eli mitä enemmän ravinnossa on linolihappoa, sitä enemmän sitä löytyy mm. solukalvoilta. Tämä on vanhaa, tai no ainakin 60-luvulta peräisin olevaa, asiaa ja pitäisi olla ihan selvää pässinlihaa.

    Toinen ihan 100% fakta on se että hapettunutta linolihappoa (eli yhdisteitä joita syntyy nimenomaisesti linolihapon hapettumisen yhteydessä) löytyy runsaasti verisuonten pintaan kertyvästä plakista.

    Se että tyydyttynyt rasva suoraan tukkisi suonia vaikuttaa lähinnä urbaanilta legendalta ja uskomus elää lähinnä terveydenhoitopuolen työntekijöiden joukossa, koska näin heille aikanaan opetettiin. Siihen aikaan pehmeitä kasviöljyjä pidettiin liukkaina eivätkä ne siksi tukkineet "viemäreitä".

    Kolmas havainto, joka sekin juontaa juurensa 60-luvun eläin- ja ihmiskokeisiin, on se että linolihappo lisää rasvakudoksen määrää isokalorisella dieetillä eli lisäämällä linohappoa ruokavalioon rasvakudoksen solut saadaan tehokkaasti jakautumaan ja rasvakudoksen määrä kasvaa. Mainittavaa on että kookos- ja maitorasvalla on päinvastainen vaikutus rasvakudoksen laajenemiseen.

    Myönnettäköön etten ole lukenut tutkimuksia jotka puoltavat kasviöljyjen käyttöä ja niitä on oltava runsaasti, koska Harvard ja (sen perässä?) Mikael ottaa selkeän positiivisen kannan niihin. Kyseessä olevat suositellut kasvirasvat eivät tosin ole niitä joilla britit ja jenkit paisuttavat itsensä kuten maissiöljy tms.

    Niin perverssiä kuin koko tämä ravitsemuskeskustelu ja pohdinta onkin niin voi olla hyvinkin mahdollista että suomalaisessa ruokavaliossa voin korvaaminen linolihappopitoisella rypsiöljyllä näyttäisi parantaneen sydäntautitilannetta siksi että se lisää sitä rasvakudosta eli lihottaa!

    Nyt sitten se aikaansaatu lihominen on ongelma.

    Vähäinen maitorasvan käyttö lapsena (kun rasvakudos kehittyy), runsas kasviöljyrasvojen käyttö uppopaistamisessa (sipsit,ranskikset yms.), runsas sokerin käyttö (kevyttuotteet,makeiset,juomat yms.), runsas alkoholin käyttö, unen väheneminen ja kiireen kasvu ja näiden lisäksi vielä tärkkelyspohjainen ravitsemus; siinäpä minusta se mikä saattoi meidät tilanteeseen, jossa olemme nyt 2010: lihavuus ja tyypin 2 diabetes epidemian huipulla.

    Miten tästä eteenpäin?

    Sanoisin että korjaamalla virheitä, kehittämällä toimintaa sekä keskittymällä oikeisiin ongelmakohtiin jotka listasin tuossa edellä.

    Ai niin osaisiko joku kertoa miten "rypsiöljypohjainen lihomisen aktivoiminen" voisi suojata tai ainakin antaa lisäaikaa sydänsairauksien synnylle?

    VastaaPoista
  135. Olen vahvasti sitä mieltä, että rasvakeskusteluun täytyy sisällyttää eläinrasvojen lähteen, tuotantoeläinten ravitsemus ja kohtelu. Tänään oli juttua sikojen kohtelusta EU:n suurimmissa tuottajamaissa. Saparot leikataan laittomasti koska potsi järsii turhautuneena kaverin saparoa.
    Jatkuvasti stressaantuneen eläimen liha tuskin on laadultaan parasta mahdollista. Ravinto ja liikunta.
    EU käsittääkseni mainostaa olevansa kansalaisyhteisö, potsi ja mansikki ansaitsevat myös osansa hyvinvoinnista, jo ihmiskeskeisen itsekkyyden nimissä.
    Tehokkuuden ja 'tuottavuuden' nimissä ylijäämäviljat ja muu turha syötetään elukoille välittämättä sapuskan soveltuvuudesta.
    Toisaalta, ehkä jo pian saamme markkinoille täydellisen ravinnetahnan, jää vaivalloinen ja aikaavievä ruoanvalmistus ja nautinta historiaan.
    Keep it short, stupid. Saatan olla väärässäkin.

    VastaaPoista
  136. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  137. westie sanoi...

    "Kolmas havainto, joka sekin juontaa juurensa 60-luvun eläin- ja ihmiskokeisiin, on se että linolihappo lisää rasvakudoksen määrää isokalorisella dieetillä eli lisäämällä linohappoa ruokavalioon rasvakudoksen solut saadaan tehokkaasti jakautumaan ja rasvakudoksen määrä kasvaa. Mainittavaa on että kookos- ja maitorasvalla on päinvastainen vaikutus rasvakudoksen laajenemiseen."


    Juuri näin. Ei tosin tarvita edes linolihappoa, nimittäin _ihmisillä_ jo oliiviöljy häviää keskipitkille triglysserideille eli kookosöljyn tyydyttyneille rasvoille painonhallinassa ainakin hypokalorisella dieetillä:

    http://www.ajcn.org/cgi/reprint/87/3/621


    Taulukko kolmosesta näkyy, kuinka kookosöljyn _tyydyttyneet_ rasvat saivat aikaan.

    "Results:
    (1) both olive and MCT oil produced average 2.4-2.5 cm waist circumference loss (p=0.0001)
    (2) MCT oil produced more body fat reduction 1.46% BF decreases v. 0.58% BF (p=0.0037)
    (3) MCT oil produced more pronounced weight loss 3.2 kg (7 lbs) v. 1.4 kg (3lbs) (p=0.001)
    (4) Visceral fat loss (intraabdom) 6.7-fold more (MCT oil: 8.85 cm2, NS, n=14 heavy drop outs)
    (5) Subcutaneous fat loss (abdominal) 2.2-fold more (MCT oil: 24.76 cm2, NS, n=14 only due heavy drop out rate)"

    Julkaisu oli erittäin arvostettu tieteellinen ravitsemusalan julkaisu American Journal of Clinical Nutrition.

    Odotan edelleen niitä tutkimuksia, jotka näyttävät että juuri _tyydyttyneet_ rasvat vaikeuttavat painonhallintaa.

    VastaaPoista
  138. Professorin, kivikautisen ruokavalion tutkijan Loren Cordainin blogissa kirjoittavan tutkijan tekstiä kasvirasvojen Omega 6-rasvahapppojen JA kasvikunnan Omega 3:n, ALA:n eli alfalinoleenihapon todennäköisesti vähäisestä metabolisesta tarpeesta (22.1.2010):


    "The essentiality of LA & ALA in human metabolism has been questioned (Le et al.), as we relied almost on LCPUFA (Arachidonic Acid, EPA and DHA) during the Paleolithic era (see Dr. Cordain’s papers on that here and here). Moreover, there is already some evidence showing that human metabolism could re-convert AA and DHA into LA and ALA respectively, hence AA and DHA would be the true essential fatty acids."

    http://thepaleodiet.blogspot.com/2010/01/paleo-diet-q-22-january-2010.html


    Yllä viitattuja tieteellisiä artikkeleja:

    http://www.thepaleodiet.com/articles/Eaton%20N3%20Paleolithic.pdf

    http://www.thepaleodiet.com/articles/Encephalization%20Final%20PDF.pdf



    Eli todennäköisesti elimistö osaa ITSE muodostaa tarvitsemansa Omega 6 LA:n eli linolihapon sekä ALA:n arakidonihaposta ja DHA:sta.

    Uusille lukijoille ja muistutukseksi, että juuri linolihapon saannin _alentamisesta_ on paras näyttö sydäntautien ehkäisyssä tähän mennessä missään interventiotutkimuksessa, 77% alennus viiden vuoden sydänkohtauksissa ja 70% alennus kokonaiskuolleisuudessa (Lorgeril et al. 1999).

    Mikään statiini ei pääse lähellekään.

    VastaaPoista
  139. Loputkin tuosta uutiskirjeestä ovat mielestäni opettavaista tekstiä:


    "Here are some facts that support the notion that animal foods, vegetables and nuts provide the necessary Omega 6 and Omega 3 fatty acids in the right proportion:

    - Hunter-gatherers do not eat ALA from seeds or vegetable oils.

    - Nuts, green leafy vegetables and animal foods contain ALA.

    - The conversion of ALA to EPA+DHA is limited, due to low delta-6 and delta-5 activity, although ALA is highly oxidized (twice as much as LA) (Freemantle et al.). Therefore, this means that at some pointing history we included preformed sources of EPA and DHA and still need to do so. Animal foods (especially brain from wild ruminants and fish) are very good sources of these fatty acids.

    - The essentiality of LA & ALA in human metabolism has been questioned (Le et al.), as we relied almost on LCPUFA (Arachidonic Acid, EPA and DHA) during the Paleolithic era (see Dr. Cordain’s papers on that here and here). Moreover, there is already some evidence showing that human metabolism could re-convert AA and DHA into LA and ALA respectively, hence AA and DHA would be the true essential fatty acids.

    - The possible toxicity from seeds and vegetable oils (HCN, saponins, lectins).

    - They are not used by current HG societies, and these populations show no signs of western disease, so this means that flax seeds are not necessary.

    - The well known positive health effects of fish oil supplementation (among other factors to improve omega-6/omega-3 ratio) in contrasts with some possible adverse effects of flax seed oil (like the epidemiological evidence that points towards increased risk of prostate cancer with flax oil consumption – see paper by Brouwer et al).

    The bottom line from an evolutionary perspective is that flax seeds and/or flax seed oil would not have been consumed by pre-agricultural humans. However, having said that, hunter gatherers always would have preferentially sought high oil plant foods as per optimal foraging theory. But, most high fat plant foods contain high MUFA (with the exception of coconut and palm)."


    Korkeassa linolihapon, tai edes ALA:n saannissa, ei siis ole ihmisen evoluutiohistoriallisesta ravintoperspektiivistä mitään luonnollista. Niitä tulisi siis oletusarvoisesti epäillä ravintotekijöinä.

    VastaaPoista
  140. Krauss on julkaissut jo nyt UUDEN artikkelin tyydyttyneiden rasvojen korvaamisesta kasviöljyillä ja hiilihydraateilla:


    "Particularly given the differential effects of dietary saturated fats and carbohydrates on concentrations of larger and smaller LDL particles, respectively, dietary efforts to improve the increasing burden of CVD risk associated with atherogenic dyslipidemia should primarily emphasize the limitation of refined carbohydrate intakes and a reduction in excess adiposity."

    http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/ajcn.2008.26285v1


    Eli prosessoidut hiilihydraatit ovat Kraussin mukaan olennainen ongelma niiden lisäämän pienen ja vaarallisen LDL-kolesterolin vuoksi, eivät tyydyttyneet (eläin)rasvat.

    VastaaPoista
  141. Ettei oma PUFA-kantani jäisi epäselväksi niin kerrataan vielä.

    Mielestäni koko ravitsemusmaailmaa koetteleva Omega 3-mania ja ehdotukset niiden "riittävälle saannille" perustuvat tutkimukseen, jota tehdään ihmisillä joilla on kudoksissaan ja verisuonissaan aivan liikaa Omega 6:sia. Vähemmälläkin Omega 3:sten syömisellä siis saisi aikaan hienoja terveysvaikutuksia, jos vähennettäisiin turhaa Omega 6-saantia. Mielellään sinne parin prosenttiin tai vielä alemmas (mikä vaatisi jo tiukkaa luomu/riistaruokavaliota).

    Konventionaaliset lihavuudesta leptiineineen ja greliineineen keskittyvät psykologiseen syyllistämiseen, jossa vain kaloreilla on väliä. Kalori on kalori.

    Kuitenkin tässä tutkimuksessa rotilla jotka laitettiin isokalorisille dieeteille identtisellä ravinnon kalorimäärällä, ryhminä oli lehmän talia syönyt, oliiviöljyä syönyt ja saffloriöljyä syönyt ryhmä. Eniten Omega 6:sta saffloriöljystä saanut ryhmä sai rasvakudosta 12,3% enemmän kuin taliryhmä, samalla kun oliiviöljyryhmä hankki 7,3% enemmän rasvaa.

    Kaloriteoria kumottu.

    Vastaavaa on nähty ihmisilläkin ja kun kerran on alkuun päästy, voin tarvittaessa seuraavaksi esitellä niitäkin.

    Sitten pikku päivityksiä vuoden 2009 tutkimuksista... ^^

    Omega 6-rasvat tuplaavat riskin sairastua haavaiseen paksusuolentulehdukseen:

    http://gut.bmj.com/cgi/content/abstract/gut.2008.169078v1


    Omega 6-rasvat lisäsivät 10 vuoden kohortissa korkeimman saannin ryhmässä masennuksen riskiä _kaksinkertaisesti_ miehillä. Oleiinihappo suojasi masennukselta ja tyydyttyneet rasvat olivat [sic] neutraaleja.

    http://tinyurl.com/ybjka8p

    VastaaPoista
  142. Ennen kuin joku kysyy, niin kyllä - tuossa masennustutkimuksessa otettiin huomioon potilaiden Omega 3-saanti.

    Naiset sietivät paremmin linolihappoa ja oleiinihappo oli heillä suojaavaa.

    VastaaPoista
  143. Meta-analyysi koskien Välimeren dieettejä:

    "A diet rich in fruits, vegetables, legumes, and cereals, with olive oil as the only source of fat, moderate consumption of red wine especially during meals, and low consumption of red meat has been shown to be beneficial..."

    http://www.bmj.com/cgi/content/full/337/sep11_2/a1344


    Kun oliiviöljy on ainoana erillisenä rasvan lähteenä ja siitä saa vain 1,3 grammaa linolihappoa, jää tällaisen "aidon" Välimeren Dieetin Omega 6-saanti hyvin vähäiseksi.


    Maailman johtava Omega 3-tutkija Artemis Simopoulos vääntää asian rautalangasta tässä (maksullisessa) artikkelissaan:

    http://content.karger.com/produktedb/produkte.asp?doi=10.1159/000088275&typ=pdf

    VastaaPoista
  144. Hirveää spämmiä tiedän, mutta jälleen uusi (2009) tutkimus jossa korkea kudosten Omega 6-pitoisuus yhdistyi miehillä lapsettomuuteen:

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19666200


    Tutkijat ehdottavat abstraktissa Omega 3-rasvojen käyttöä, mutta paljon loogisempaa on yhdistää se Omega 6-rasvojen välttämiseen.

    Tarinan opetus - älkää korvatko tyydyttyneitä rasvoja Omega 6-rasvoilla. Oleiinihapolla ja Omega 3:lla korvaaminen on paljon fiksumpaa - jos se edes on enää tarpeellista rajun Omega 6:sten karsinnan jälkeen...

    VastaaPoista
  145. Nimimerkki Neomideltä on tullut lukuisia erinomaisia kommentteja.

    Olen pääpiirteittäin aivan samaa mieltä. Tähän kiteytyy paljon:

    "Tutkijat ehdottavat abstraktissa Omega 3-rasvojen käyttöä, mutta paljon loogisempaa on yhdistää se Omega 6-rasvojen välttämiseen."

    Katsokaapa vain margariinin ja voin linolihappomääriä. Margariinissa on samaa massaa kohden yli kymmenkertainen määrä linolihappoa, joka on omiaa vääristämään 0mega3/Omega6 suhdetta.

    Ravitsemusvalistus tuputtaa hädissään kalaa, jotta omega3/omega6 suhdetta saataisiin korjattua, vaikka samaan pääsisi paljon helpommin vaihtamalla margariini voihin, tai käyttämällä ruoanvalmistuksessa kermaa kasviöljylitkujen sijaan.

    Lisääntynyt lapsettomuus ja autuas rasvavalistus. Artikkeleita ja tutkimuksia on maailmalla vaikka millä mitalla:

    http://www.news.harvard.edu/gazette/1998/12.17/fertility.html

    Pekka Puska, Matti Uusitupa, Aila Rissanen, Pertti Mustajoki & kump.

    Mitä te olette tehneet?

    Sori, sinä jäit lapsettomaksi. Kiitos rasvavalistuksemme.

    Sori, sinun lapsestasi tuli hiilarituputuksella lihava ja hän sairastui pahoihin seurannaissairauksiin.

    ...

    Näemmekö sen päivän, että nämä ihmiset viedään oikeuden eteen.. mustat lasit päähän, aivan kuten Göring Nürnbergissä.. en se minä ollut.

    Rasvavalistuksen hirvittävät seuraukset ovat olleet näkyvissä jo pitkään. Mutta kun se oikeassa oleminen on niin paljon tärkeämpää kuin ihmisten terveys.

    VastaaPoista
  146. "Omega 6-rasvat lisäsivät 10 vuoden kohortissa korkeimman saannin ryhmässä masennuksen riskiä _kaksinkertaisesti_ miehillä. Oleiinihappo suojasi masennukselta ja tyydyttyneet rasvat olivat [sic] neutraaleja.

    http://tinyurl.com/ybjka8p"

    Neo, eiks ton mukaan esim. oliiviöljy ole tosi hyvä rasva, koska siinä ei ole hirveästi linolihappoa, mutta oleiinihappoa siinä taas näyttäisi olevan aika paljon?

    VastaaPoista
  147. "Tutkijat ehdottavat abstraktissa Omega 3-rasvojen käyttöä, mutta paljon loogisempaa on yhdistää se Omega 6-rasvojen välttämiseen."

    Samalla logiikalla myös PUFAn saantia pitäisi lisätä ja SFAn saantia vähentää, ainakin niin että PUFA/SFA > 0.49

    Eli monityydyttyneitä (mielellään omega-3:a) pitäisi lisätä, ja tyydyttämättömiä vähentää kunnes tuo niiden suhde on tasapainossa eli yli 0.49.

    S.

    VastaaPoista
  148. Kaikilla on yhtäläinen oikeus pistellä reikiä mihin tahansa tieteessä oikeana pidettyyn teoriaan (tässä tapauksessa rasva-kolesteroli-valtimotauti -teoriaan) ilman, että hänen (arvostelijan) välttämättä täytyy esittää oma vaihtoehtoinen teoriansa.

    VastaaPoista
  149. Saapa nähdä mihin suuntaan asiat etenee laajemmin. Tämä uutinen ravistelee varmasti syvemmältä pidemmän aikaan.

    Ehkäpä tulevaisuudessa ravitsemusasioissa ruokavaliota katsotaan entistä laajemmin, ja toivotetaan entistä tervetulleimmiksi uudet teoriat. Erittäin mielenkiintoisia asioita tapahtuu esim. D-vitamiinin, kaakaon ja omega-3 rasvojen tiimoilta kuten Veteraaniurhelijakin ottaa palstallaan esille. Mutta uuden tarinan matka on pitkä, sen osoittaa tyydyttyneet rasvat.

    VastaaPoista
  150. Olen aiemminkin viittaillut lapsuuden sankarini Lasse Virenin ruokavalioon. Lassen eväitä elokuun viikolla -72.

    Maanantai: Ennen aamulenkkiä kevyt aamupala: 1 lasi vettä ja 2 tl hunajaa, 1-2 siivua kokojyväleipää, valk. voita, juustoa, tuoremehua.

    lenkin jälkeen: Italiansalaattia, persiljaa, tomaattia, 1-2 ananasrengasta, 1-2 siivua ruisleipää, voita, kinkkua, joku hedelmä

    iltalenkin jälkeen: Perunamuhennosta, 1-2 pihviä (häränlihaa), lehtisalaattia kermakastikkeella, tomaattia, kurkkua ja munaa, 1-2 lasia maitoa, 1-2 palaa ruisleipää, voita, mustikkakeittoa

    illalla ennen nukkumaan menoa kaakao ja kääretorttu.

    Tiistai:

    ennen aamulenkkiä: Mannapuuro ja mustikkakeitto, 1 kkp kahvia, 1 siivu paahdettua leipää + voi ja juusto.

    lenkin jälkeen: 1 lasi tuoremehua, kivennäisvettä 1-2 palaa ruisleipää, voita, sinihomejuustoa, majoneesia, tomaattia, 1-2 lasia maitoa

    iltalenkin jälkeen:
    kuoritut perunat, maksapihvit kermakastikkeella, porkkanaraaste, puolukkaa, punajuurta, tuorekurkkua, 1-2 lasia maitoa, 1-2 siivua ruisleipää, voita
    jäätelöä ja persikoita

    illalla kahvi + viineri

    Keskiviikko:
    ennen aamulenkkiä:
    1-2 siivua paahdettua leipää, appelsiinimarmeladia, juustoa, voita, 1 lasi vettä + 2 tl hunajaa

    Lenkin jälkeen:
    1 lasi puolukkamehua, 1 purkki mansikkajugurttia, 1-2 palaa ruisleipää, kinkkua, 2 keitettyä munaa, riisipuuroa, mustikkakeittoa, 1-2 lasia maitoa

    iltalenkin jälkeen:
    keitettyä makaronia, perunoita, 1-2 wieninleike, lehtisalaattia kermakastikkeessa, 1-2 ananasrengasta, tomaattia, kukkakaalia, porkkanaraastetta, 1-2 palaa ruisleipää, voita, 1-2 lasia maitoa

    illalla kahvia ja leivos

    Torstai:
    ennen lenkkiä:
    Kaurapuuroa, puolukkaa, maitoa, 1 kkp vettä ja 2 tl hunajaa

    lenkin jälkeen:
    pinaattikeitto, kananmunaa, juustoa, 1-2 siivua kokojyväleipää, voita, 1-2 lasia maitoa

    iltalenkin jälkeen:
    1-2 grillattua porsaankyljystä, herkkusienikastiketta, salaattia (kermaviilikastikkeessa), 1-2 perunaa, tomaattia, papuja, muna, 1-2 viipaletta ruisleipää, voita, 1-2 lasia maitoa, köyhät ritarit, mansikkahillo ja kermavaahto

    iltakahvi ja lakkatorttu

    Perjantai:
    Ennen aamulenkkiä:
    1 kuppi kahvia, 1-2 viipaletta paahtoleipää, appelsiinihillo

    lenkin jälkeen:
    1 lasi maitoa ja puolukkaa, munakasta kinkkutäytteellä, tomaattia, kurkkua, ananasta, persiljaa, 1-2 lasia maitoa ja hedelmiä

    iltalenkin jälkeen:
    Maksalaatikkoa, puolukkaa, punajuurta, maustekurkkua, 1-2 lasia maitoa, 1-2 siivua ruisleipää, ohukaiset ja mansikkahillo

    illalla kahvi ja pulla

    Lauantai:
    Ennen aamulenkkiä:
    1 kkp kahvia, 1 sämpylä, juustoa, voita

    Lenkin jälkeen:
    riisi-rusina-luumupuuroa, tuoremehua, sillisalaattia, 1-2 lasia maitoa, 1 siivu ruisleipää, hunajaa

    iltalenkin jälkeen:
    Kanaa, riisiä, currykastiketta, lehtisalaattia (kermakastike), kurkkua, tomaattia, munaa, kaljaa, kahvia ja mokkapalat

    illalla kahvi ja piirakka (marja)

    Sunnuntai:
    Ennen aamulenkkiä:
    1 kkp kahvia, 1-2 palaa paahtoleipää, italian salaattia, munaa, tomaattia

    lenkin jälkeen:
    1 lasi tuoremehua, paistia, perunaa, papuja, herneitä, kukkakaalia, salaattia, ananasta, luumua, porkkanaraastetta, mansikkakiisseli, kermavaahto

    iltalenkin jälkeen:
    makaronia, raavasta (liha), salaattia, tomaattia, kananmuna, puolukkaa, jogurttia, 2 siivua paahtoleipää, 1-2 lasia maitoa, 1 lasi tuoremehua, mustikkakeittoa

    illalla kahvia ja pikkuleipiä ja hedelmiä.

    ----

    aijaijai täytyy olla verisuonet tukossa ja sydäriä ootellaan. Kehnokuntoinen äijä varmaankin kun lähes joka päivä pistellään munia, voita ja rasvaisia kastikkeita.

    Eipä näy pehmeitä rasvoja, sen sijaan kolesterolia ja tyydyttynyttä pukkaa.

    VastaaPoista
  151. Meilasin juuri kaikkien Sydänliiton sydänpiirien yhteyshenkilöille seuraavan viestin:

    Hyvät sydänystävät,
    Rasvainen ruoka ei lihota eikä se ole syysuhteessa valtimotauteihin, ilmenee uusista jättisuurista tieteellisistä tutkimuksista Euroopassa ja USA:ssa. Ne asettavat kyseenalaiseksi kahden sukupolven ajan annetut ravitsemusohjeet. Tyydytetty ravintorasva-kolesteroli-valtimotaudit -teoria on osoittautumassa massiiviseksi ja mielettömän kalliiksi harhaksi. Sydäntautien asiantuntijoina teidän on aihetta perehtyä näihin tutkimuksiin. Niitä ei voida lakaista maton alle. Näissä linkeissä on aiheesta lyhyesti suomeksi ja linkit alkuperäisiin julkaisuihin.

    Tyydytetty rasva ei liity valtimotauteihin
    http://www.biovita.fi/uusi/news.php?lang=fi&id=1589

    Rasvainen ruoka ei lihota
    http://www.biovita.fi/uusi/news.php?lang=fi&id=1556

    Pidän näistä asioista esitelmän Aurinkorannikon sydänyhdistyksessä 26.1.2010.

    Ystävällisin terveisin
    Matti Tolonen,
    LKT, dosentti
    Sydänliiton jäsen 10014808

    Meili lähti seuraaviin osoitteisiin:

    tapani.kaapro@sydanpiiri.inet.fi; marjaleena.mustonen@nic.fi; arro.jarvela@sydanliitto.fi; kainuun.sydanyhdistys@kainuu.com; kanta-hameern.sydanpiiri@armas.fi; raija.keski-sampi@kotinet.fi; kkssydan@sci.fi; annika.blomqvist@multi.fi; kymenlaaksonsydanpiiri@saunalahti.fi; lapin.sydanpiiri@nic.fi; ulla harala@sci.fi; eeva.kroger@kansanterveys.info; pp.sydanpiiri@kolumbus.fi; pssydan@daninternet.net; paijat-hameen.sydanpiiri@phnet.fi; saimaansydanpiiri@postilinja.net; airi.mattila@satakunnansydanpiiri.inet.fi; anne.kihlman-kitinoja@sydanpiiri.inet.fi; katja.laine@sydanlapsetjaaikuiset.fi; ilkka.voss@syke-elinsiirrot.fi; vesa.kurikka@karpatiat.net; maija.koskela@sydanliitto.fi

    VastaaPoista
  152. Nimimerkki TTM analysoi nämä eväät Nutrica ohjelmalla. Uskon häneen vakaumuksensa mukaisesti vähätelleen rasvan (eritoten tyydyttyneen) osuutta, mutta se muodosti silti yli puolet kaikista rasvoista:

    ---------

    Mikäli Lasse Viren olisi syönyt em. ravintopäiväkirjan mukaan, olisivat ravintoaineiden osuus kokonaisenergiasta, ravintoaineiden saanti päivää kohti ja vertailu suosituksiin ja ruoka-aineiden käyttö pääryhmittäin olleet seuraavanlaiset (Nutrica –ohjelman mukaan). Oletuksena laskennassa on, että Lasse käytti runsasrasvaisia maitotuotteita (mm. maatilamaito R% 4,2, juusto R% 24). Huom. TOT% (vertailu suosituksiin) perustuu muutamien ravintoaineiden kohdalla vanhoihin suosituksiin.


    Energiansaanti 2845 kcal
    Proteiini 134,6 g 19,2 E%
    Rasvat: 122,3 g 38,0 E%
    Tyydyttyneet 61,6 g 19,1 E%
    Kertatyydyttymättömät 32,0 g 9,9 E%
    Monityydyttymättömät 11,7 g 3,6 E%
    Hiilihydraatit 298,9 g 42,7 E%
    Tärkkelys 131,8 g 18,8 E%
    Sakkaroosi 53,2 g 7,6 E%
    Laktoosi 38,5 g 5,5 E%
    Alkoholi 0,5 g 0,1 E%


    kolesteroli 970,7 mg
    Ravintokuitu 29,1 g tot% 116,4
    A-vitamiini, RE 10297,6 μg tot% 1029,
    D-vitamiini 5,2 μg tot% 104,9
    E-vitamiini 10,2 mg tot% 102,1
    B1-vitamiini, tiamiini 2,0 mg tot% 142,2
    B2-vitamiini, riboflaviini 4,3 mg tot% 271,3
    Niasiini, NE 51,9 mg tot% 288,6
    B12-vitamiini, kobalamiini 54,0 μg tot% 2699,3
    Foolihappo 518,6 μg tot% 172,9
    C-vitamiini 157,1 mg tot% 261,9
    Natrium 4062,1 mg tot% 203,1
    Kalium 5130,1 mg tot% 146,6
    Kalsium 1537,5 mg tot% 192,2
    Magnesium 446,1 mg tot% 127,5
    Rauta 20,3 mg tot% 203,2
    Sinkki 20,8 mg tot% 231,0
    Seleeni 162,1 μg tot% 324,1


    Viljavalmisteet 545,7
    Kasvikset 422,7
    Hedelmät, marjat 294,7
    Rasvat 20,4
    Maitovalmisteet 581,0
    Liha 283,9
    Kala 23,6
    Muna 98,2
    Juomat 527,1
    Sokeri ja makeiset 11,0
    Muut ruoka-aineet 1,3
    Ravintovalmisteet 0,0

    ---------


    Olemme esim. nimimerkki Westien kanssa käyneet keskustelua rasvojen vaikutuksesta esim. mitokondrioiden määrään ja kokoon.

    Mitokondriothan vaikuttavat suoraan hapenottoon, joka on kestävyysjuoksussa erittäin keskeisessä osassa.

    Henk. koht. uskon vahvasti, että vinoutunut rasvaprofiili (liian vähän rasvaa ja liikaa linolihappoa) johtaa kestävyyskunnon heikkenemiseen.

    Onko jengillä mielipiteitä?

    VastaaPoista
  153. Tapasin Lassen pikaisesti Pajulahden kestävyysseminaarissa, mutta mies ehti kadota mystisesti ennen kuin ehdin hänen kilpailuajan ruokavaliosta kysyä. Tarkoituksena oli nimittäin kysäistä kuinka paikkaansa pitävä tuo kirjassa ollut ravintopäiväkirja oli. Jotain vikaa siinä nimittäin pitää olla, sillä noin vähäisellä energiansaannilla ei kultamitaleja juosta. En lähde kuitenkaan arvailemaan missä suhteessa ravintopäiväkirja on vääristynyt.

    Runsaasti rasvaa sisältävällä ruokavaliolla on tosiaan lihassolujen mitokondrioiden määrä ja kokoa lisäävä vaikutus. Tähän samaan muutokseen perustuu osittain myös säännöllisen kestävyysliikunnan kestävyyskuntoa (kunnon perusta / peruskestävyys / energian tuottaminen rasvoista) kohottava vaikutus. Mutta kuinka suuri merkitys tällä runsasrasvaisen ruuan mitokondrioiden kokoa ja määrää lisäävällä vaikutuksella on kestävyyskuntoon? Ilmeisesti aika mitätön. Jos rasvoista olisi selvästi jotain hyötyä, niin tällöinhän runsaasti rasvaa syövien (suhteellinen ja/tai absoluuttinen määrä) henkilöiden rasva-aineenvaihdunnan taso liikunnassa olisi parempi kuin runsaasti hiilihydraatteja syövillä. Tällaista en kuitenkaan ole työssäni havainnut. Karppiruokavaliota noudattavilla näyttäisi veren laktaattipitoisuus olevan lepotilassa jonkin verran matalammalla kuin hiilihydraatteja suositusten mukaan syövillä (ei sinänsä yllätys, sillä veren laktaattitaso kertoo missä määrin hiilihydraatteja käytetään energiaksi). Liikunnan aikana karppiruokavaliota syövien veren laktaattitaso alkaa kuitenkin nousta samoihin aikoihin kuin vastaavantasoisilla hiilihydraatteja syövillä kuntoilijoilla. Muistaakseni muutamassa tutkimuksessa rasva-aineenvaihdunnan tasossa kevyillä tehoilla liikuttaessa on havaittu pieni ero runsaasti rasvaa sisältävää ruokaa syövien eduksi. Tilastollisesti merkitsevä havainto tutkimuksissa ei aina kuitenkaan tarkoita, että siitä olisi jotain käytännön etua todellisuudessa. Kestävyyssuorituskykyyn kun vaikuttavat niin monet eri tekijät.

    Runsaasti rasvaa sisältävä ruokavalio nopeuttaa myös lihasten sisäisten rasvavarastojen täyttymistä. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa yli 50 % liikunnan aika kulutetusta rasvasta on peräisin näistä varastoista. Lihasten sisäiset rasvavarastot ovat rajalliset ja ne tyhjenevät (kuinka paljon?) varsinkin pitkäkestoisen liikunnan aikana. Hyvin niukkarasvainen ruokavalio saattaa heikentää lihasten sisäisten rasvavarastojen täyttymistä, ja näin ollen myös heikentää kestävyyssuorituskykyä. Mitä enemmän ravinnossa on rasvaa, sitä nopeammin lihasten sisäiset rasvavarastot täyttyvät. Ongelma on kuitenkin siinä, että runsasrasvainen ruokavalio hidastaa muiden ravintoaineiden imeytymistä. Jos ruuassa on runsaasti rasvaa, niin lihasten sisäiset rasvavarastot kyllä täyttyvät nopeasti, mutta hiilihydraattivarastojen täyttyminen hidastuu. Ja harva asia liikuntafysiologiassa on yhtä selvä kuin puutteellisesti palautuneiden glykogeenivarastojen suorituskykyä heikentävä vaikutus. Kun on pyritty määrittämään optimaalista ruokavaliota sekä lihasten sisäisten rasvavarastojen että glykogeenivarastojen täyttymiseksi, niin tulos on ollut jotakuinkin nykyisten ruokavaliosuositusten mukainen (siis rasvan ja hiilihydraattien suhde).

    Pahoittelen jos teksti tuntuu sekavalta. Se on kiireessä kirjoitettu.

    VastaaPoista
  154. TTM:

    Juu, mäkin haluaisin keskustella Lassen kanssa hänen eväistään. Energiaa saa tarpeeksi kun laittaa annokset isommiksi. Ruuat olivat tuolloin myös kauttaaltaan rasvaisempia kuin nykyisin.

    Fakta on kuitenkin tämä:

    Lasse söi joka päivä voita ja kananmunia. Ja joi maitoa, söi kermakastiketta jne.

    Hän söi huomattavasti rasvapainotteisemmin kuin -90 ja 2000- luvun kestävyysjuoksijamme.

    Rasvaprofiili oli niin ikään täysin erilainen. Erityisesti tyydyttynyttä rasvaa oli enemmän, omega3/omega6 suhde oli suurempi (siis linolihappoa paljon vähemmän).

    En minä tietty missään vaiheessa ole väittänyt että Lasse olisi ollut karppaaja.

    "Kun on pyritty määrittämään optimaalista ruokavaliota sekä lihasten sisäisten rasvavarastojen että glykogeenivarastojen täyttymiseksi, niin tulos on ollut jotakuinkin nykyisten ruokavaliosuositusten mukainen (siis rasvan ja hiilihydraattien suhde). "

    Hei, eikö tämä "optimaalinen suhde" riipu ainakin seuraavista tekijöistä:

    1. Urheilijan massa, laji, sukupuoli.

    2. Harjoittelu: kestovoimaa, maksimivoimaa, aerobista kuntoa, nopeutta, millainen on harjoittelun määrä kokonaisuudessaan,

    3. Lihasmassan suuruus, kuulantyöntäjä vs. kestävyysjuoksija

    On sulaa hölmöyttä yrittää virittää kaikille sopivaa hiilihydraattien ja rasvojen keskinäistä suhdetta.

    Pääsääntönä voi mielestäni sanoa, että mitä suurempi on kulutus sitä suurempi on myös hiilihydraattien suhteellinen osuus ravinnosta.

    Edellinen sen vuoksi, että suuriin 5000-9000 kCal energiamääriin ei pääse vähillä hiilareilla.

    Uskon, että lassenkin kulutus on vaihdellut 2500 kcal - 6500 kcal välillä. Hiilareiden osuus on automaattisesti suuremmassa energiamäärässä isompi.

    VastaaPoista
  155. Vielä edelliseen. Eikös kolesterolilla ja rasvoilla (tyydyttyneellä?) ole roolinsa esim. testosteronin muodostamisessa.

    Glykogeenivarastojen täyttyminen on äärimmäisen tärkeää palautumisen kannalta. Juu-u, No kuis sitten testosteronin muodostus treenin jälkeen? Vaikuttaahan tämä välittömästi proteiinisynteesiin yms. ja näin ollen mahdollistaa paremman kehityksen sekä palautumisen seuraavaa harjoitusta silmällä pitäen.

    VastaaPoista
  156. "Vielä edelliseen. Eikös kolesterolilla ja rasvoilla (tyydyttyneellä?) ole roolinsa esim. testosteronin muodostamisessa."

    On toki, mutta ei kannatta aina olettaa, että "more is more". Ja kyllähän ihmisillä (urheilijoillakin) tyydyttynyttä rasvaa elimistössä riittää. Pystytäänhän sitä muodostamaan hiilihydraateistakin. Mutta olet kyllä oikeassa siinä, että rottakokeissa tyydyttyneen rasvan syöttäminen rotille, on muutamissa tutkimuksissa nostanut testosteronitasoja. Ihmisillä tutkimuksia on vähemmän ja tulokset ainakin pikaisesti Pubmedin kautta katsottuna ristiriitaisia.

    Liikunnan jälkeisen palautumisen kannalta on tärkeää, että saadaan riittävästi ja mahdollisimman nopeasti proteiineja ja hiilihydraatteja. Hiilihydraatit nostavat insuliinitasoa, jolloin ravintoaineet pääsevät tehokkaammin soluihin sisään. Proteiinin ja hiilihydraatin suhdetta glykogeenivarastojen palautumisen ja proteiinisynteesin kannalta on tutkittu lukuissa tutkimuksissa. Yhteenvetoja voit nähdä esim. liikuntaravitsemuksen kirjoissa. Rasva puolestaan hidastaa hiilihydraatin ja proteiinin imeytymistä ja näin ollen hidastaa myös glykogeenivarastojen palautumista ja proteiinsynteesin "käynnistymistä" (liikunnan aiheuttamien kudosvaurioiden korjautuminen hidastuu). Palautumisaterian kannattaa olla siis hiilihydraatti- ja proteiinipitoinen, mutta suht niukkarasvainen.

    "Hei, eikö tämä "optimaalinen suhde" riipu ainakin seuraavista tekijöistä..."

    Kyllä, mutta puhuin aiemmin juuri optimaalisesta ravitsemuksesta glykogeenivarastojen ja lihasten sisäisten rasvavarastojen täyttymiseksi.

    VastaaPoista
  157. "Rasva puolestaan hidastaa hiilihydraatin ja proteiinin imeytymistä ja näin ollen hidastaa myös glykogeenivarastojen palautumista ja proteiinsynteesin "käynnistymistä" (liikunnan aiheuttamien kudosvaurioiden korjautuminen hidastuu). Palautumisaterian kannattaa olla siis hiilihydraatti- ja proteiinipitoinen, mutta suht niukkarasvainen."

    Lasse parka se ei ollut teidän teorioistanne tietoinen. Esim. tämän aterian kokonaisenergiasta on rasvalla suurin osuus:

    "lenkin jälkeen:
    pinaattikeitto, kananmunaa, juustoa, 1-2 siivua kokojyväleipää, voita, 1-2 lasia maitoa"

    En minä sitä epäile, etteikö harjoituksen jälkeen tarvittaisi hiilihydraatteja. Te vain olette tässäkin kohden ampuneet yli. Liikaa hiilaria, rasvaa pelätty suotta, tai sanoisinpa että rasvalla pelottelu on ollut monelle kestävyysjuoksijalle kohtalokasta.

    Toisaalta palautuminen on vain yksi osa kokonaisuutta. Rasvoilla voi olla merkitystä esim. keuhkojen ja sydämen kehitykseen. Nämä niin ikään erittäin tärkeitä kestävyysjuoksussa.

    Kaveri joka suositteli minulle vhh:ta oli Suomen paras pitkän matkan uimari 80-luvun alussa. Kukaan ei pääse hänen aikoihinsa nykyään. Sen sijaan sprinttiuimarimme voittavat 80-luvun alun uimarit mennen tullen.

    Samoin on juoksupuolella. Sprintterit pärjäävät 80-luvun alun juoksijoille, sen sijaan kestävyysjuoksu on (Keskisaloa lukuunottamatta) karmaisevalla tavalla jäljessä.

    Kaverini (se uimari) sanoi. "Voita laitettiin kalakeittoon enemmän kuin maitoa(joka sekin täysrasvaista). Eihän ne nykyään syö kuin makaroonia ja ketsuppia".

    Pistäkää nyt sitä voitakin pöytään ja nauttikaa ruuasta. Niin näytti Lassekin tekevän.

    VastaaPoista
  158. Kävin lekurilla tutkituttamassa veriarvot ja kolesterolit olivat hieman kohollaan. Hieman yli suositusarvon oli se huonompi kolesteroli mutta yli suositusarvon oli se parempikin. Triglyt olivat hieman yli suositusten myös. Olen ollut reilun puolen vuoden ajan pelkällä oliiviöljy-voi-kerma linjalla. Sitä ennen meni margariinia.

    Hoitaja käski lopettamaan voin välittömästi ja aloittamaan becelin. Juustot saisivat olla korkeintaan 10%:sia.

    En kuitenkaan koe oloani huonoksi enkä ole lihava. En syö lainkaan eineksiä ja puolivalmisteitakin hyvin vähän, esim. wokki-vihanneksia silloin tällöin. Näen paljon vaivaa ruoanlaiton eteen koska pidän siitä ja haluan välttää lisäaineita viimeiseen asti.

    Nyt sitten pitäisi alkaa mussuttamaan pahanmakuisia e-kooditettuja kasvirasvasotkuja :(

    VastaaPoista
  159. [quote]
    "Vuosikymmenien aikana harjoitettu eläinrasvojen demonisointi on ollut aivan turhaa. Sydämet eivät pysähtele, verisuonet eivät mene tukkoon ja sydän- ja aivohalvauksia ei tapahdu jos syö voita, sianrasvaa tai nauttii kookosöljyä."[/quote]

    Omega 6:3 suhteesta lienee jonkinmoinen konsensus tiedemaailmassa, siis että mitä suurempi, sen huonompi asia sydän- ja vesisuonitaudeille?

    Kylmäpuristetulla rypsiöljyllä suhde on 2:1, kookosrasvalla 9:1. Tällöin eivät kai ne ravitsemussuositukset aivan turhia ole olleet?

    Mikä tuo omega 6:3 suhde on voilla ja sianrasvalla, onko niitä mahdollista laskea? (siis en tiedä voiko eläinrasvoista laskea sitä, siksi vastaus kiinnostaa) Voissa on kuitenkin transrasvoja, eivät ihan hyviä nekään, joten miksi voin tulisi olla suosituksissa kylmäpuristettua rypsiöljyä korkeammalla?

    VastaaPoista
  160. "Omega 6:3 suhteesta lienee jonkinmoinen konsensus tiedemaailmassa, siis että mitä suurempi, sen huonompi asia sydän- ja vesisuonitaudeille?

    Kylmäpuristetulla rypsiöljyllä suhde on 2:1, kookosrasvalla 9:1. Tällöin eivät kai ne ravitsemussuositukset aivan turhia ole olleet?"

    Joo suhde on parempi, mutta rypsiöljyssä on 10 kertaa enemmän omega kutosia kuin kookosrasvassa. Hieman helpompi paikata suhdetta esim. kalalla tai kapseleilla kun saanti on kymmenen kertaa vähemmän.

    ON

    VastaaPoista
  161. Onhan näillä eläinrasvoilla omat rasvaprofiilinsa. Sianrasvassakin on monta rasvaa, jopa sitä monityydyttämätöntä. Mä olen joskus niitä tutkinut. Kun sitä oikeaa rasvaa syö, niin eikös siinä tule rasvat oikeassa suhteessa syödyksi. Jos siis noudattaa VHH:ta? Voin transrasva on eri asia kuin teolliset transrasvat. Joistain kaksoisidoksista on kyse. Luonnollinen sopii ihmisen elimistöön. Joo, joku saa selittää tän tieteellisesti.

    VastaaPoista
  162. Sian silavassa on tyydyttynyttä rasvaa alle 40% rasvan kokonaismäärästä. Siinä on myös pieni määrä EPA:a ja DHA:ta. Siis kalan rasvoja.

    http://www.fineli.fi/food.php?foodid=708&lang=fi

    Mielestäni sian silava soveltuu mainiosti paistamiseen ja on maultaan erinomaista.

    VastaaPoista
  163. Valtsu kirjoitti...

    http://tinyurl.com/ybjka8p

    "Neo, eiks ton mukaan esim. oliiviöljy ole tosi hyvä rasva, koska siinä ei ole hirveästi linolihappoa, mutta oleiinihappoa siinä taas näyttäisi olevan aika paljon?"


    Juu tuossa mielessä kyllä. En voi nyt näyttää vertailua, mutta itse uskon kookoksen ja MCT:n tuottamiin ketoneihin ja kuinka huimia vaikutuksia niillä on aivoissa runsaan kalansyönnin ohella. Oleiinihappoa saa lihastakin, kunhan valitsee lähteensä kunnolla.

    VastaaPoista
  164. Olen viime aikoina keräilluy uusinta tutkimustietoa kestävyystyyppisestä urheilusta ja intramuskulaarisista rasvavarastoista. Sami Uusitalon puheissa voi olla perää. Lasse on tod.näköisesti aliraportoinut (unohdellut) syömisiään, mutta lienee järkevää olettaa, että hän on aliraportoinut tasaisesti kaikentyyppisiä eväitä.

    VastaaPoista
  165. "Lasse on tod.näköisesti aliraportoinut (unohdellut) syömisiään, mutta lienee järkevää olettaa, että hän on aliraportoinut tasaisesti kaikentyyppisiä eväitä."

    Niin, ja yksi mahdollisuus on, että Lasse on tietoisesti rajoittanut hiilihydraatin määrää tulevaa hiilihydraattitankkausta varten. Tuo ravintopäiväkirja nimittäin oli ajanjaksolta vähän ennen kisoja.

    VastaaPoista
  166. Yksittäisen (vaikkakin menestyksekkään) urheilijan ravintopäiväkirjan todistusarvo on suurinpiirtein nolla. Toisessa keskustelussa joku nosti esiin Haile Gebreselassien "eväät"
    BBC:n urheilusivuilta löytyi seuraavaa:

    Haile Gebrselassie:

    I do not follow any special diet. I just try to eat healthy food, including a lot of vegetables.

    I really love to eat hamburgers and fries, but I try to limit eating them as much as possible.

    I believe that an athlete should eat whatever he or she likes, as long as the food is healthy, has sufficient carbohydrates and proteins.

    Please try to avoid fatty food
    !

    VastaaPoista
  167. Gebreselassien eväistä ei hirvittäviä tuolla perusteella irtoa.

    Kuten jo edellä mainitsin, Gebren isä oli vuohipaimen. Siitä ei paljoa "nollarasvaa" tuotteita irtoa.

    VastaaPoista
  168. "Yksittäisen (vaikkakin menestyksekkään) urheilijan ravintopäiväkirjan todistusarvo on suurinpiirtein nolla"

    On se perin hassua, että ihminen jolla oli tuohon aikaan maailman vahvin sydän suosi juuri niitä ravintoaineita, jotka pitäisi olla sydämelle huonoja. Toisaalta toin esille myös 80-luvun alun parhaan pitkänmatkan uimarin rasvankäyttöä.

    Ehkä nämä kaksi eivät ole riittävä näyttö, mutta kun otamme koko kansan, niin se rupeaa olemaan.

    Ai, että nykyään ei harjoitella. Kestävyysjuoksutapahtumia, samoin kuin maratonin juosseita, maastojuoksuja yms. on paljon enemmän kuin -70 ja -80 luvulla.

    VastaaPoista
  169. Samaa mieltä anonyymin kanssa siitä, että yhden miehen eväistä ei kannata juuri johtopäätöksiä tehdä. Gebrellä tuntui olevan rento suhtautuminen syömiseen. Simo Wannas taitaa tietää afrikkalaisjuoksijoiden syömisistä enemmän kun tämän foorumin muut lukijat yhteensä istuttuaan kymmenien tai satojen kenialaisjuoksijoiden kanssa samassa ruokapöydässä kerran jos toisenkin. Simo kertoo kenilaisjuoksijoiden syömisistä Juoksija-lehdessä 3/2006 seuraavaa:

    "Treeni alkoi aamulla kuudelta. Sen jälkeen söimme aamupalan, johon kuului leipää ja teetä. Tee tehdään maitoon ja siihen lisätään eritäin paljon sokeria... ...Seuraavaksi oli lounaan aika, joka normaalisti sisälsi lihaa, pinaattia ja ugalia. Ugali on kiinteää maissipuuroa, jossa on runsaasti hiilihydraattia ja paljon eri B-vitamiineja, joten se soveltuu hyvin urheilijalle."

    Sellaiset eväät siellä. Rasva taisi tulla pääosin lihasta ja maidosta. Paljon hiilareita. Ei kevyttuotteita.

    Mutta urheilijan eväiden ylikorostaminen ei liene tämän otsikon alla tarpeen. Tavan ihminen ei kestä niin paljoa hiilaria, eikä energiaa.

    A.

    VastaaPoista
  170. Tuosta urheilupuolesta vielä.

    Kwasniewskin dieettiä eli 75-80 % kaloreistaan rasvalla saavilla kokemukset ovat olleet, että anaerobinen lihastreeni hyötyy melko nopeasti ketoadaptaatiosta ja hiilarien rajuhkosta tiputtamisesta, mutta pitkäkestoinen aerobinen harjoittelu kärsii, jopa parin vuoden ajan kunnes tulokset pääsevät ainakin normaaille tasolle. Hiilarien lisääminen lenkeillä sitten parantaa monilla selvästi suorituskykyä.

    Tällaisista terapeuttisiksi tarkoitetuista ääridieeteistä on kovin vähän tieteellisiä tutkimuksia urheilussa, mutta ainahan anekdootit ovat kiinnostavia.

    Tämä kertomus kannattaa lukea kokonaan ihan siksi koska se on niin yksistyiskohtainen ja 39-vuotiaalta USA:n merijalkaväen sotilaalta:


    1. Carbs are way overrated for performance. I have the same results at 40g per day as 100g per day.

    2. My absolute peak performance occurs about 12 hours after my last meal. That continues until 17 hours. After a 17+ hour fast, longer duration, high intensity workouts suffer. Suffer is a relative term however. Compared to 95% of the population, it is more than adequate.

    3. On the 50-70 grams of carbs a day, with a daily 13-15 hour fast broken post workout with all of my daily intake of carbs, I have noticed the following: Body fat dropped like a rock, muscle mass grew, performance improved. To top that off, my hair, which was receding rapidly, has stopped falling out

    http://www.paleonu.com/panu-weblog/2009/12/25/panu-eating-and-high-intensity-training.html


    Monilta muiltakin on kuulunut juttua, että anaerobinen suorituskyky paaston _jälkeen_ on ollut erinomainen _ja_ samalla tämä on johtanut rasvanpolton muutoksiin ja lihasten suorituskyvyn paranemiseen.

    Okei tämä oli vain anekdootti, mutta näitäkin tarvitaan ? ^^

    VastaaPoista
  171. Linkin sivuston pitäjä Kurt Harris muuten syö 70% ravintonsa kaloreista eläinrasvana, BMI alle 20 ja omaa CAC-arvon 0 - toisin sanoen hänen valtimoissaan on todennäköisesti olemattoman vähän plakkia. Hän myös on koulutukseltaan radiologi ja omistaa lääketieteellisten laitteiden kuvantamisyksikön USA:ssa, joten tulkitsee myös joka viikko useita sepelvaltimoita sekä ohjeistaa potilaitaan. Hänen uskoisi tietävän tyydyttyneiden rasvojen verisuonivaikutuksista jonkin verran. Hän on erikoistunut aivojen verisuonten kuvantamiseen. Se sidonnaisuuksista. ^^

    Harrisille herätys oli Gary Taubesin kuuluisa 600+ sivuinen kirja GCBC, jonka pohjalta Harris on ryhtyyt ristiretkeen insuliinia ja liikoja hiilihydraatteja vastaan.

    VastaaPoista
  172. "Kuten jo edellä mainitsin, Gebren isä oli vuohipaimen. Siitä ei paljoa "nollarasvaa" tuotteita irtoa."

    Tätä en nyt Sami ymmärrä. Selvittäisitkö. Siis tarvitseeko ihmisen syödä kaikki ruokansa ammattinsa mukaan? Eli viljelijä syö viljaa, porkkanan kasvattaja porkkanoita, vuohipaimen vuohta ja sen maitoa? Kyllä etiopialaisessa kylässäkin vaihtokauppa pelaa, vaikka ei supermarketteja olisikaan. Ja jostainhan tuo Gebre hampurilaisensa hakee, jos niistä kerran pitää. Ei taida kuitenkaan asua savimajassa enää poika.

    A.

    VastaaPoista
  173. "Simo Wannas taitaa tietää afrikkalaisjuoksijoiden syömisistä enemmän kun tämän foorumin muut lukijat yhteensä istuttuaan kymmenien tai satojen kenialaisjuoksijoiden kanssa samassa ruokapöydässä kerran jos toisenkin. Simo kertoo kenilaisjuoksijoiden syömisistä Juoksija-lehdessä 3/2006 seuraavaa:

    "Treeni alkoi aamulla kuudelta. Sen jälkeen söimme aamupalan, johon kuului leipää ja teetä. Tee tehdään maitoon ja siihen lisätään eritäin paljon sokeria... ...Seuraavaksi oli lounaan aika, joka normaalisti sisälsi lihaa, pinaattia ja ugalia. Ugali on kiinteää maissipuuroa, jossa on runsaasti hiilihydraattia ja paljon eri B-vitamiineja, joten se soveltuu hyvin urheilijalle.""

    Simo ei ymmärrä mistään mitään. Ei maissi voi olla hyvä minkään b-vitamiinin lähteenä.

    Kun kerran Simo ja sinä olette eteviä laittamaan suojaravinteita pöytään niin kiinnostaisiko pienimuotoinen lautasmallikisa.

    Kuten sanoitkin, sen enemmän etiopian kuin kenian maaseudulla ei keijua tunneta. Kaikkien eläinten liha ja muutkin niistä saatavat tuotteet ovat täysrasvaisia.

    "Tätä en nyt Sami ymmärrä. Selvittäisitkö. Siis tarvitseeko ihmisen syödä kaikki ruokansa ammattinsa mukaan?"

    No mulla on sellainen ihmeellinen kutina, että kyllä ne vuohesta saatavat "tuoretuotteet" kelpaavat vuohipaimenen pojalle. Tietty mulla ei juuri tästä ole faktaa.

    Faktaa on varmasti se, ettei siellä ole kevytmargariineja, kun p-karjala projekti ei vielä ole saanut jalansijaa tuossa maailman kolkassa.

    VastaaPoista
  174. Tämä pitkä käsikirjoitus saattaisi ehkä kiinnostaa tämän blogin lukijoita:

    http://higher-thought.net/complete-notes-to-good-calories-bad-calories/

    S.

    VastaaPoista
  175. Minua ärsyttää nyt ihan tosissani tuo Sami Uusitalon tyyli haukkua vaihteeksi hyvin tuntemani Simo Wannas. Sami Uusitalo taitaa luulla itsestään vähän liikoja. Christer Sundqvist voisi loistavana diplomaattina ja asioista paljon tietävänä puhaltaa pelin poikki tältä osin. Jos Sami on saanut päähänsä että urheilijoiden menestys on kiinni rasvojen saannista, niin olkoon se hänen henkilökohtainen mielipiteensä. Tukea ajatukselle ei löydy urheiluravitsemuksen puolelta.


    Olen jo pitkään seurannut tohtori Christer Sundqvistin erinomaisia terveyssivuja (ehdottomasti internetin parhaimmistoa). Olen täysin vakuuttunut siitä, että hiilihydraatit voi vähentää silloon jos liikuntapanos jää vaatimattomaksi. Sen sijaan hiilihydraattit jäävät mukaan kuvioihin kun teho ja määrät nousevat. Sami pysyköön noiden vähän liikkuvien ohjeistuksien parissa, joissa hän on imenyt oikeanlaisia vaikutteita Sundqvistilta.


    Christerin sivuista vielä sen verran, että yhden miehen urakaksi, sivusto on lähes uskomattoman laaja ja hän osoittaa vakuuttavaa asiantuntemusta. Välittää taidokkaasti tietoa ravitsemuksesta, liikunnasta ja terveydestä. Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta on Christerin kirjoista toistaiseksi paras (se on upea kokonaisuus!). Saa nähdä mitä "Sietämätön leveys" tuo tullessaan? Odotan mielenkiinnolla.


    Anteeksi tällainen ohjaava kommentti, mutta Sami Uusitalo pitäisi siis saada aisoihin ja näille Christer Sundqvistin terveyssivuille niille kuuluva arvostus.



    Kirjoitti urheiluravitsemuksen asiantuntija

    VastaaPoista
  176. "Sami pysyköön noiden vähän liikkuvien ohjeistuksien parissa, joissa hän on imenyt oikeanlaisia vaikutteita Sundqvistilta. "

    Mistäs sinä sellaisen ajatuksen olen saanut, että minä olen vähän liikkuva.

    Christer tarjoaa kylläkin loistavan foorumin ajatusten vaihtoon ja erinomaisia kirjoituksia sekä antanut minulle valvasti tietoa, mutta tämä meikäläisen vhh on kyllä 100%:sti minun käsialaani. Kuten Christer on itsekin todennut on vhh:n kohdalla ollut ajatusten siirtoa myös meikäläiseltä Christerille. Samoin esim. suojaravinnetiheiden ruokien kohdalla.

    Tarkoitukseni oli näpäyttää nimenomaan anonyymiä eikä Simoa. On aika paljon väitetty, että yksi kaveri tietäisi enemmän kuin kaikki tämän blokin lukijat yhteensä. En itse tunne Simoa enkä ole siis tietoinen kuinka etevästä kaverista on kyse.

    Toisekseen täydellistä selkärangattomuutta osoittaa sinun asenteesi. Katsot voivasi anonyyminä arvostella meikäläistä joka on aina esiintynyt omalla nimellään.

    No asiaan, aivan kuten Lasse, myös Etiopialaiset ja Kenialaiset ovat nautiskelleet täysrasvaisia (tyydyttynyttä, kolesterolia, eläinrasvoja) ruokia. Tämähän oli se ydinpointti. Kestävyysjuoksijalle sydän on erittäin tärkeä ja sitä ei näköjään saada luonnollisilla rasvoilla heikommaksi.

    Nämä keijujen mutustelijat ovat karmaisevalla tavalla jäljessä. Tämä on fakta jos mikään.

    Tietty em. havainnot eivät vielä todista, että eron salaisuus piilisi rasvaprofiilissa, mutta on se vähintäänkin miettimisen arvoinen havainto.

    Niin vielä Simo, sori. Tarkoitukseni oli näpäyttää anonyymiä ei "todellista" henkilöä.

    VastaaPoista
  177. Osaisitko Sami Uusitalo sanoa, mihin tyydyttyneen rasvan kestävyyssuorituskykyä parantava vaikutus oikein perustuu? Kuinka paljon tyydyttynyttä rasvaa pitäisi saada, jotta sen saannilla ei olisi kestävyyssuorituskykyä rajoittavaa vaikutusta? Onko sinulla esittää yhtään tutkimusta, jossa suosituksia suuremmalla rasvansaannilla olisi ollut etua kestävyyssuorituskykyyn? Miten rasvakudoksissamme oleva tyydyttynyt rasva eroaa ravinnosta saatavasta tyydyttyneestä rasvasta? Jos elimistössämme on suuret määrät tyydyttynyttä rasvaa varastoituneena, niin miten on mahdollista, ettei elimistö osaisi käyttää tätä rasvaa hyväkseen, vaan tyydyttynyt rasva pitäisi saada nimenomaan ravinnosta? Olenko ymmärtänyt ravintofysiologian perusteet jotenkin väärin ja ylimääräinen hiilihydraatti ei nykykäsityksen mukaan enää muutukaan elimistössä tyydyttyneeksi rasvaksi?

    VastaaPoista
  178. Hyvä Urheiluravitsemuksen asiantuntija, diplomatiaa tässä ei paljon tarvita. Sami Uusitalolla on oikeus mielipiteeseensä ja hän perustelee asiansa hyvin.

    Iloitsen siitä, että pidät sivustoani kelvollisena tiedon ja ideoinnin lähteenä. Sitä sivustoni on ennen kaikkea vilkkaan kommentoinnin takia.

    Pysytään asiassa.

    VastaaPoista
  179. Kiitos mielenkiinnosta anonyymi.

    En valitettavasti juuri nyt pysty paljoakaan perustelemaan käsitystäni, kun saan palkkani jostain aivan muusta kuin näiden asioiden miettimisestä.

    Mielenkiinoisia ne toki ovat.

    Asia nimenomaan vaatisi tutkimusta. Olen nähnyt yhden tutkimuksen, jossa asiaa tutkittiin ja kas, kas, enemmän tyydyttynyttä rasvaa saaneen ryhmän kunto todellakin kehittyi enemmän. Valitettavasti en aikoinani tallentanut linkkiä.

    Kaikkihan me tiedämme millaiset mahdollisuudet täällä "Puskan valtakunnassa" olisi moista asiaa tutkia.

    Siis selvyyden vuoksi: Epäilen, että kolesteroli-, tyydyttynyt- ja eläinrasvakammo on johtanut myös kestävyyskunnon heikkenemiseen.

    Tarkoituksena ei ole siis väittää, että mitä enemmän rasvaa sitä parempi kunto. Mikä se oikea rasvan määrä on ja millaisella profiililla? Mistä minä tiedän.

    VastaaPoista
  180. Sami Uusitalo:
    "Nämä keijujen mutustelijat ovat karmaisevalla tavalla jäljessä. Tämä on fakta jos mikään."

    Vaimolla on "sinistä" Keijua (70% rasvaa) jääkaapissa. Omega 6:3 suhde näyttäisi olevan 2:1, josta parempaa ei taida edes tarvita.

    Mikä fakta tuon margariinin siis huonoksi osoittaa, kiinnostaisi vilpittömästi?

    VastaaPoista
  181. Tämä menee nyt afrikkalaisjuoksijoiden ruokavalion ruotimiseksi, mutta poiminta yhdestä aihetta käsitelleestä jutusta, jonka löytääpi tuolta: http://www.active.com/running/Articles/Eating_practices_of_the_best_endurance_athletes_in_the_world.htm.


    "In terms of providing calories, the "big-four provisioners" in the Kenyans' diets were:

    1. ugali, with 23 percent of total calories
    2. sugar, with 20 percent of all calories
    3. rice, at 14 percent
    4. milk, hitting 13 percent"

    Toinen poiminta, joka liittyy rasva-aiheeseen:

    "Since the Kenyans relied so heavily on full-cream milk as a source of energy and protein, their daily consumption of saturated fat checked in at about 28 grams -- 252 calories out of the daily caloric quota of 3,000 or so."

    Hiilareita 70-75% kokonaisenergiasta. Älkää kokeilko tätä kotona. Tai käykää lenkillä pari kertaa päivässä.

    Jos nyt vetää yhteen aiempaa keskustelua kestävyysurheilijan sapuskoista, niin siihen näyttää mahtuvan kohtuullisesti tyydyttyneitä rasvoja ja ilman ongelmia valtaväestöä suurempi määrä "tyhjiä" hiilihydraatteja.

    A.

    VastaaPoista
  182. "Mikä fakta tuon margariinin siis huonoksi osoittaa, kiinnostaisi vilpittömästi?"

    Niinpä. Lähetin jo yhden huomautuksen kuluttaja-asiamiehelle Floran mainoksesta, jossa annettiin se mielikuvat, että Florasta saa samaa omega3:sta kuin kalasta.

    Keiju ja Flora ovat sen luokan jätettä, että ihme kun joku niistä maksaa ja jaksaa vielä kotiin raahata. Kun aski vielä seisoo ennen loppumistaan yhteensä noin 2-3 tuntia lämpimässä hapettumassa on melkonen "myrkkypommi" kasassa.

    Aika hienoa, että markkinoivat vielä margariinipaketin kyljessä "sisältää omega6 rasvahappoa". Ja tätä sitä syötetään kaiket päivät lapsillemme päiväkodeissa. Eiköhän oteta tanskalaisista mallia ja ryhdytään kapinaan..

    Myrkky

    VastaaPoista
  183. "Hiilareita 70-75% kokonaisenergiasta. Älkää kokeilko tätä kotona. Tai käykää lenkillä pari kertaa päivässä."

    Olen nähnyt näitä väitteitä ennenkin. En vain ole aivan varma uskonko. Tämä sen vuoksi, että samat lähteet kertovat, että he käyttävät myös täysrasvaisia tuotteita ja lihaa. Saisipa yhden päivän kaikki ateriat, niin äkkiäkö tuon laskisi.

    Niin se laskeminen. Harva hahmottaa nupissaan paljonko on 70-80% kok. energiasta hiilihydraatteja. Se on paljon.

    Esim. eräs voimakkaimmista VHH:n vastustajistamme, Matti Uusitupa esitteli viime helmikuussa Suomen akatemiassa hyvän aterian mallin ja ko. ateriassa oli 16,7% kok. energiasta hiilareita.

    Tässä ao. artikkelissa Tri. Kirsi Pietiläinen väittää, että Okinawalaisten ravitsemuksessa 80% kok. energiasta tulisi hiilihydraateista. Kyseli Pietiläiseltä (keventäjien asiakaana) lähdettä moiseen väitteeseen. Eipä kuulunut vastausta.

    http://keventajat.fi/cm/2.10/2.109/1.860449

    Tässäpä Okinawan ruokapyramidi:

    http://www.okinawaprogram.com/okinawa_diet/okinawa_diet_food_pyramid.html

    Ei tuosta saa kirveelläkään 80% kok. energiasta hiilareista. Ei sinne päinkään.

    Edelliset siis esimerkkeinä kuinka johtavatkin asiantuntijat heittävät väitteitä energiaravintoaineiden jakaumista jotka ovat täysin päin seiniä.

    VastaaPoista
  184. "En vain ole aivan varma uskonko."

    Anekdootit siis kelpaavat todistusaineistoksi silloin kun ne sopivat omiin mielipiteisiin, mutta eivät silloin kun ne todistavat päinvastaista.

    VastaaPoista
  185. Tässä blogissa pitäisi keskustella otsikon aiheesta,tyydyttyneistä rasvoista ja sydänsairauksista, mutta monet ovat syrjähtäneet pahasti. Itse pääasia on jäänyt sivuun: Mikä on valtimotautien aiheuttaja?

    Koska kukaan ei sitä tiedä, ovat tutkijat esittäneet pitkän listan ns. riskitekijöistä, yhteensä noin 250. Niihin kuuluvat juuri nämä ravintorasvat ja kolesteroli. Niihin kuuluu myös TV:n omistaminen, viiva korvalehdessä (suomalaisen väitöskirjan mukaan) ja kaljupäisyys, mutta tuskinpa kukaan niitä tosissan pitää valtimotautien oikeina aiheuttajina. Vai onko kukaan kuullut interventiosta, jossa olisi testattu ehkäiseekö peruukin pitäminen valtimotauteja? Ihan sama on rasvaisen ruon ja kolesterolin kanssa. Eivät nekään valtimotauteja aiheuta.

    Koska nämä 250 erilaista riskitekijää eivät ole kausaalisuhteessa tautiin, ei niihin kohdistuvista interventioista voi odottaa kovinkaan kummoista hyötyä.

    Valtimotautien syytä (patogeneesiä) ei siis tunneta, mutta taudin ylläpidon ja etenemisen mekanismi tunnetaan. Se on inflammaatio, kuten Rodulf Wirchov jo 1850-luvulla esitti. Se jäi vain kolesterolihössötyksen varjoon vuosikymmeniksi.

    Mikä aiheuttaa inflammaation? Yleensä infektio. Valtimotauti on siis ilmeisesti infektioperäinen ihan niinkuin vatsahaavakin (H. pylori). Ero vain on siinä, ettei valtimotautia aiheuttavaa mikrobia ole vielä identifioitu. Ehkä niitä onkin monia?

    Tehokas puuttuminen taudin mekanismiin (inflammaatioon) voi hidastaa taudin kulkua ja parantaa potilaan ennustetta, mutta se ei paranna itse tautia. Statiinienkin hyödyt perustuvat pääasiassa inflammaation vaimennukseen, ei kolesterolin alentamiseen, vaikka niin väitetään. Samoin kalaöljyn omega-3:t vaimentavat tulehdusta ja parantavat ennustetta, vaikka ovat rasvaa eivätkä alenna kolesterolia, päinvastoin suurimolekulaarinen LDL jopa lisääntyy. Silti tauti lievenee ja uuden sydäninfaktin tai aivohalvauksen riski vähenee. Ravinto-kolesteroli-sydäntauti -teoriasta on jo aika luopua.

    VastaaPoista
  186. Tuntuu että kyseessä on niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin mielikuva. Läski jähmettyy pannulle jäähdyttyään, pakkohan sen on toimia samoin verisuonistossa.
    Öljy on liukkaampaa, ei tartu!:)

    Sen paremmin rasvapartikkelien tehtäviin verenkierron osana perehtymättä, tarvitaan rakennusmestarit ja työläiset liimaamaan suonet tukkoon. Mikrobit kuulostaa sopivilta roboteilta hommaan. Ne tarvitsevat polttoainetta, ylimääräistä energiaa ja jätemateriaalia hommiinsa.
    Olisipa joku opettaja, vaikka jo ala-asteella, osannut esitellä biokemian ihmeitä verraten soluja, mitokondrioita, bakteereja ja muita vekkuleita mönkijöitä dinosauruksiin, tuhatjalkaisiin, tehtaisiin, juniin, rosvoihin ja poliiseihin kaavojen ja kielioppisääntojen asemesta.
    Salatieteestä tiedettä, niinku.
    Monella lääkärillä voisi olla huomattavasti paremmat perustiedot lääkikseen lähtiessä kun olisi muutakin kuin pakkopullaa tietovarannoissa.

    Tutkijoiden kognitiivisista luutumista ja patologisista tendensseistä alkaa olla näyttöä omaksi tieteenalaksi asti :)
    Korruptio, joo.

    Fiilispohjalta komppaan tri Tolosen tulehdushypoteesia!

    VastaaPoista
  187. "Anekdootit siis kelpaavat todistusaineistoksi silloin kun ne sopivat omiin mielipiteisiin, mutta eivät silloin kun ne todistavat päinvastaista."

    Jep, mutta kun alkuperäistä väitettäkään ei ole todistettu oikeaksi, siis sitä, että kenialaiset juoksijat saisivat 70-75% kokonaisenergiastaan hiilihydraateista, ei myöskään vastakkaiselta perusteelta paljoa voi vaatia.

    "Tässä blogissa pitäisi keskustella otsikon aiheesta,tyydyttyneistä rasvoista ja sydänsairauksista, mutta monet ovat syrjähtäneet pahasti. Itse pääasia on jäänyt sivuun: Mikä on valtimotautien aiheuttaja?"

    Eikö sydänterveyttä voisi tarkastella hieman laajemminkin, ei pelkästään valtimotautien syytä. Eivät nämä sinun esittämät kaljupää teoriatkaan liity rasva->valtimotauti kausaalisuuteen.

    Kestävyysurheilijalla sydän on äärimmäisen kovassa rasituksessa ja jos rasva jollain tavalla vaikuttaa sydänterveyteen, niin tämän ääriryhmän ravitsemus ja rasvaprofiili pitäisi olla kiinnostuksen kohteena.

    VastaaPoista
  188. Voidaanko nyt sitten tehdä yhteenveto, että vastoin "vanhaa" tietoa tyydyttynyt rasva ei nostakaan kolesterolitasoa ja verenpainetta sekä parantaa sokeriaineenvaihduntaa eikä suinkaan heikennä sitä?

    Samoin 60%/70% rasvaa sisältävän margariinin (noita 40% margariineja ei pitäisi olla syönyt tähänkään asti...) vaihto voihin pudottaa painoa ja tätäkin kautta voi on terveelisempi vaihtoehto?

    VastaaPoista
  189. "Samoin 60%/70% rasvaa sisältävän margariinin (noita 40% margariineja ei pitäisi olla syönyt tähänkään asti...) vaihto voihin pudottaa painoa ja tätäkin kautta voi on terveelisempi vaihtoehto?"

    Ainakin se on luonnollisempi vaihtoehto.

    VastaaPoista
  190. "Voidaanko nyt sitten tehdä yhteenveto, että vastoin "vanhaa" tietoa tyydyttynyt rasva ei nostakaan kolesterolitasoa..."

    Kannattanee olla periaatteessa aika skeptinen kolesteroliteoriaa kohtaan.

    Toki kolesterolitasot ovat ihan ok markkereita, joiden perusteella voi hieman arvioida vaikka omaa kokonaiskuolleisuusriskiä. Yleisesti ottaen korkea kokonaiskolesteroli, korkea HDL, LDL:n suuri partikkelikoko ja matalat triglyseridi-arvot näyttäisivät olevan tilastollisesti ihan terveydelle ja tähänhän suuntaan runsas voin käyttö ja jonkinlainen hiilihydraatti-/fruktoosirajoitus käsittääkseni noita tasoja ohjaakin. Ja vielä tarkempi markkeri taisi olla apoB/apoA -suhde, jota ainakin VHH-ruokavalio erään tutkimuksen* mukaan pienentää eli parantaa.

    Mutta muuten yleinen kolesteroliteoria, jonka mukaan kolesterolitasot _aiheuttaisivat_ sydäntautia, jolloin kolesterolitasoa pitäisi saada laskemaan, ei ainakaan minun perehtymiseni perusteella mukaan ole mitenkään tieteellä perusteltu, vaan siinä lienee kyse vain ja ainoastaan statiinien markkinoinnista.

    Japanissa julkaistiin vuonna 2008 meta-analyysi**, jonka mukaan kokonaiskolesterolin kannattaisi olla yli 6,22mmol/l kokonaiskuolleisuutta ajatellen. Ja mitäs Tohtori.fi sanookaan: "Yleisesti suositeltava kokonaiskolesterolin pitoisuus on alle 5 millimoolia litrassa (mmol/l)." Eikös olekin aika matala, jos japanitutkimuksen mukaan kuolleisuus on pienin, kun kolesteroli on yli 6! Voisiko koko 5mmol-suositus olla vain tapa saada statiineja myytyä?

    Ja vielä yksi ihmettelyn aihe tuohon kolesteroliteoriaan liittyen on MONICA-projektin tilasto***, joka ei näytä hyperkolesterolemian ja sydäntautien yhteyttä lainkaan selvästi.

    * http://www.ajcn.org/cgi/content/full/83/5/1025
    ** http://www.jstage.jst.go.jp/article/jln/17/1/17_67/_article
    *** http://2.bp.blogspot.com/_xlflFL230eI/SaRcF1hIsrI/AAAAAAAAARY/dds99PKJrco/s1600-h/18.jpg

    VastaaPoista
  191. "Ainakin se on luonnollisempi vaihtoehto." (voista)


    Mitä luonnollista toisen nisäkäslajin kantavan emän nisästä herutetussa maidossa on? Ei mitään. Vai näetkö luonnossa sellaista herutusta tapahtuvan?

    VastaaPoista
  192. "Mitä luonnollista toisen nisäkäslajin kantavan emän nisästä herutetussa maidossa on? Ei mitään. Vai näetkö luonnossa sellaista herutusta tapahtuvan?"

    Ehkä idea oli, että eläin tuottaa maido itse. Margariini vaatii sen sijaan ties mitä teollisia käsittelyjä. Samoin ihan monet "kasviöljyt" Stephan Guyenetin mukaan:

    "You've eaten corn, so you know it's not an oily seed. Same with soybeans. So how to they get the oil out of them? They use a combination of heat and petroleum solvents. Then, they chemically bleach and deodorize the oil, and sometimes partially hydrogenate it to make it more shelf-stable. Hungry yet? This is true of all the common colorless oils, and anything labeled "vegetable oil"." -
    http://wholehealthsource.blogspot.com/2008/04/olive-oil-buyers-guide.html

    Otetaankohan rypsinkin öljy ulos kasvista tuolla tavoin?

    VastaaPoista
  193. Kylmäpuristettua rypsi- tai oliiviöljyä ei kai käsitellä kemiallisesti lainkaan?

    VastaaPoista
  194. Kolesteroliin liittyy monia paradokseja. Yksi niistä on nimeltään
    The elderly paradox:

    Mitä pienempi kolesteroli pitoisuus seerumissa, sitä suurempi kuoleman riski. Esim. yli 60-vuotiaiden naisten ihanteellinen pitoisuus on 7 mmol/l. Sitä suurempi ja pienempi pitoisuus lisäävät kuoleman riskiä.
    http://tinyurl.com/y8dztyr

    Tämä Lancetissa julkaistu tieto ei ole suinkaan ainoa esimerkki tästä paradoksista, mutta oikein kuvaava, ollut tiedossa jo 20 vuotta.

    Miksi siis lääkärit edelleen syöttävät yli 60-vuotiaille naisille kolesterolilääkkeitä? Vähentääkseen eläkemenoja?

    VastaaPoista
  195. "Ainakin se on luonnollisempi vaihtoehto."

    "Ehkä idea oli, että eläin tuottaa maidon itse. Margariini vaatii sen sijaan ties mitä teollisia käsittelyjä."

    Toki voi taitaa olla luonnollisempi (=vähemmän käsitelty vaikka joistain voi-merkeistä lisäaineita löytyykin, kaupassa äsken tarkistin), joskin eipä sitä voitakaan varmaan valmistetaa enää samalla tavalla kuin keskiajalla vaan tehtaan liukuhihnalta tullee.

    Terveysargumenttina 'luonnollisuus' taas on vähän samaa luokkaa kuin valkoinen kärpässieni on yhtä luonnollista ravintoa kuin herkkutatti...

    VastaaPoista
  196. Alkuperäiseen aiheeseen liittyen, tässä Christerin aiempi postaus Christerin ravintouutisia numero 34, elokuu 2008

    (tutkimuksesta Warensjö, Vessby, Cederholm, Risérus)
    "
    Äskettäin ilmestyi taas vakuuttava tutkimus, joka osoittaa, että tyydyttyneillä rasvahapoilla (eläinrasvoilla, voilla, läskillä) on suora yhteys sydänkuolleisuuteen.
    ...
    Rohkeasti ehdotan seuraavaa: Jos haluat hoitaa sydänterveyttäsi valitse silloin järjestelmällisesti
    joko "ykkösleiri" tai "kakkosleiri"
    . Sellainen sekasotku, jossa syödään paljon eläinperäisiä rasvoja
    ja hiilihydraatteja samanaikaisesti (aika tyypillinen roskaruoka, pikaruoka, on tällaista) on
    vaarallista sydämelle.

    - Sydänterveyttä voi hoitaa myös siten, että rajoittaa hiilihydraattien määrää ja
    nauttii sen sijaan runsaasti eläinperäisiä rasvoja.
    - Tai sitten tekee niin kuin Warensjö ja muut tässä
    käsiteltävässä paperissa ehdottavat: syökää runsaasti hiilihydraatteja, mutta rajoittakaa
    eläinperäisten rasvojen saantia ruoasta. Ottakaa sen sijaan rasvanne mieluummin kasvikunnasta ja kaloista.

    Eläinrasvojen tarmokasta demonisointia pidän järjettömänä. Me koostumme kaikki
    suuresta määrästä eläinrasvaa, joillakin varastorasvaa on enemmän joillakin vähemmän. Vaarallista eläinrasva ei ole muuta kuin liian suuressa hiilihydraattikuormassa. "
    (formatointi minun)

    Tuohon voisi vielä lisätä, että SFA ei ole niin vaarallista kunhan riittävästä PUFAn saannista pitää huolen (PUFA/SFA>0.49).

    Nämä kaksi tutkimusta ovat ristiriidassa keskenään. Kumpikin ei voi pitää paikkansa samanaikaisesti, siis että tyydyttyneillä rasvoilla ei ole yhteyttä sydänsairauksiin, JA että niillä on suora yhteys sydänsairauksiin. Nettekö ristiriidan?

    S.

    VastaaPoista
  197. Hiilihydraatit ovat kuin "stay-out-of-jail"-kortti Monopoli-pelissä. Niitä ei ikinä epäillä.

    Niitä ei epäillä, vaikka ihmiskulttuurit ENNEN MEITÄ ovat käyttäneet niitä aina 2-7-kertaa runsaskuituisempina versioina, ilman sokeria (jos hunajaa ei lasketa), yleensäkin VAIN 50-75 % mitä NYKYÄÄN ja päivittäiset kalorinsa 30-60% RASVANA, eli 100-200% mitä me nykypäivänä. Valtaosa eläinrasvana.

    Älkää minua uskoko, tarkistakaa sana sanaa vasten laajimmasta koskaan tehdystä tutkimuskoosteesta (Cordain et al. 2000):

    http://www.ajcn.org/cgi/content/full/71/3/682


    Haastan edelleen kenet etsimään minulle luonnonkansan, jolla on ateroskleroosia muutamaa prosenttia enempää heidän OMALLA ruokavaliollaan. Eskimoilla, Tokelaulla, Kunalla, Kitavanilla ja Maasailla ei ollut. Tokelaun asukkaat söivät 50% kaloreistaan tyydyttyneinä rasvoina, on tutkittu EKG:lla ja ikäryhmästä 40-69 ja sydänkohtauksia esiintyi 0,0% väestöstä.

    Kuitenkin kuiduttomat sokerivehnäkökköruoat saavat seisoa kauppojen hyllyillä ilman että kukaan älähtää, kunhan niitä kutsutaan "eineksiksi" nettipalstoilla ja terveyskolumneissa. Pelkän ylimääräisen magnesiumin esiintyminen tekee täysjyväviljoista terveellisempiä, välttämättä muuta mitä niissä on ei tarvita sydänkohtausten parempaan estoon, väitän minä.

    Hiilarien vähentäminen _vähentämättä_ PUFA-saantia JA tietenkin tyydyttyneiden rasvojen lisäämisellä hidastaa sydänsairautta:

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15531663
    http://www.ajcn.org/cgi/content/full/80/5/1175/T1
    http://www.ajcn.org/cgi/content/full/80/5/1175/T2

    Eli juuri mitä Christer taisi ehdottaa - PUFAn syöntiä voi jatkaa jos haluaa. Ellei ole nainen ja usko Mozaffarianin tutkimusta, koska siinä SUURIN Safa-saanti assosioitui vähimmän PUFAn saannin ohella sepelvaltimotaudin _peruuntumiseen_.

    Nämä tutkijat esittävät, että tyydyttyneet rasvat ovat sydämen suosima polttoaine:

    http://www.ajcn.org/cgi/external_ref?access_num=444549&link_type=MED


    Kalsium/magnesium-suhde on myös jotain mistä tuskin voi jauhaa tarpeeksi:

    "According to the U.S. National Academy of Sciences (1977) there have been more than 50 studies, in nine countries, that have indicated an inverse relationship between water hardness and mortality from cardiovascular disease. That is, people who drink water that is DDEFICIENT in magnesium and calcium generally appear more susceptible to this disease. The U.S. National Academy of Sciences has estimated that a nation-wide initiative to add calcium and magnesium to soft water might reduce the annual cardiovascular death rate by 150,000 in the United States."

    Groundwater Resources of British Columbia, Ministry of Environment, Lands, and Parks and Environment Canada, pp 6.1-6.3 (reprint), 1994.


    Pikku viestini liian kalsiumin saannin "iloista":

    http://www.tiede.fi/keskustelut/post1192951.html#p1192951


    Erityisesti verisuonet näyttävät vihaavan liikaa kalsiumia:

    http://www.enerex.ca/images/articles/calcium1.jpg


    Liika kalsium ja viljat - siinä tarpeeksi syitä näyttää nykyiselle ravintoympyrälle moottorisahaa.

    VastaaPoista