**
Kansanterveystieteilijä Marko Kantomaa on saanut valmiiksi väitöskirjansa. Se tarkastetaan 13.2.2010 Oulun yliopistossa.Kantomaan pääväite on: Mitä enemmän liikuntaa, sitä parempi koulumenestys.
Ennen kuin päästetään Kantomaa kehiin voin sanoa, että ystäväpiirissäni suorittamani havainnot tukevat Kantomaan väitettä. Muutama esimerkki:
- H-C.S: Hieno koulumenestys + sotilaslajien moninkertainen SM-mitalisti ja maajoukkue-edustaja
- AK: 11 laudaturia ylioppilaskirjoituksissa + urheilun todellinen monilahjakkuus
- LJ: Hieno koulumenestys + lahjakas ja taiteellinen urheilija
Marko Kantomaa osoitti liikunnan merkityksen nuorten mielenterveydelle, hyvinvoinnille ja koulumenestykselle. Tutkimusaineistona oli Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 (N = 9432).
Kohorttitutkimuksessa haetaan tilastollista yhteyttä joihinkin tiettyihin tekijöihin (esim. koulumenestys, liikunnallisuus) tietyssä rajatussa ihmisryhmässä (esim. vuonna 1986 syntyneet pohjois-suomalaiset). Ehdittyään 15-16 -ikään nämä nuoret saivat kyselyn kotiinsa vuosina 2001–2002. Muuttujien välisiä yhteyksiä testattiin logistisella regressioanalyysilla, joka on varsin tunnettu tilastotieteellinen menetelmä.
Kohorttitutkimuksessa haetaan tilastollista yhteyttä joihinkin tiettyihin tekijöihin (esim. koulumenestys, liikunnallisuus) tietyssä rajatussa ihmisryhmässä (esim. vuonna 1986 syntyneet pohjois-suomalaiset). Ehdittyään 15-16 -ikään nämä nuoret saivat kyselyn kotiinsa vuosina 2001–2002. Muuttujien välisiä yhteyksiä testattiin logistisella regressioanalyysilla, joka on varsin tunnettu tilastotieteellinen menetelmä.
Varakkaiden ja arvostettujen vanhempien lapset liikkuivat enemmän kuin köyhempien ja sosioekonomisesti vähemmän merkityksellisten vanhempien lapset. Vähäinen lasten liikunnan harrastus kytkeytyi tunne-elämän häiriöihin, sosiaalisiin ongelmiin, ajatus- ja tarkkaavuushäiriöihin sekä sosiaaliseen käytöshäiriöön. Lisäksi vähäinen liikunta, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöt sekä vanhempien alhainen sosioekonominen asema liittyivät myös huonoon koettuun terveyteen.
Mahdollisesti monipuolisella, ikään- ja kehitystasoon sopeutetulla liikunnalla, voidaan edistää nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä koulutuksellisia edellytyksiä, Kantomaa toteaa tutkimuksessaan. Väitöskirjan voi ladata tästä.
Muita liikunnallisia kirjoituksiani:
Mitä enemmän liikuntaa, sitä parempi koulumenestys? Enpä mene allekirjoittamaan tällä kertaa. Tottakai liikunnalla on hyviä vaikutuksi niin lapseen kuin aikuiseenkin, mutta aivan yhtä lailla löytyy liikunnallisia lahjakkuuksia, jotka eivät pärjää koulussa ja niitä, jotkä liikkuvat hyvin vähän ja ovat loistavia koulussa.
VastaaPoistaVaikka kuinka olenkin nyt hurahtanut liikkumaan, niin tuo oli pakko kirjoittaa...
Niin sen uskon kyllä, että varakkaampien perheiden lapset harrastavat enemmän liikuntaa.
Outi:
VastaaPoistaChrister ei taatusti väittänyt, että korrelaatio koulu- ja urheilumenestyksen välillä olisi 100%. Sitähän se ei todella ole.
Toisaalta artikkelin syy- ja seuraussuhteet voisivat olla tarkastelun alla.
Enemmän rahaa -> enemmän liikuntaa -> parempi koulumenestys hmmm.. sanoisin mieluummin että suuressa otoksessa paremman koulumenestyksen omaavat ihmiset saavat keskimäärin enemmän palkkaa ja osaavat paremmin sijoittaa rahansa yms. joka antaa paremmat mahdollisuudet kustantaa myös lastensa kalliit harrastukset.
No, mua (toivotonta reppanaa) valmensi keihäänheittoon aikoinaan Jorma Kinnunen, ME-mies joka menetti sodassa isänsä ja äiti hylkäsi perheen jo hyvissä ajoin ennen Jorman kouluikää. Lapsuus meni köyhässä sodanjälkeisessä Pihtiputaan kunnassa. Elikkäs köyhemmistäkin oloista voi ponnistaa korkealle urheilun maailmassa.
jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia? kesällä jäätelönsyönti lisääntyy samoin hukkumiskuolemat, liekö ne kuitenkaan suoraan yhteydessä toisiinsa?
VastaaPoistaEhkä enenminkin niin että varakkaammissa perheissä vanhempien koulutus on parempi ja lapsilta ehkä vaaditaankin "samalla tasolla pysymistä" noloahan se olisi jos porvarin penskasta tulisi p*skakuski. Ja lapsetkin oppivat ehkä pienestä pitäen arvostamaan sitä opittua elintasoa.
Toki jatkuva telkun ääressä shipsiensyönti vapaa-ajalla tyhmistää. Kun taas paljon liikkuvat lapset on energisempiä, terveempiä ja energiaa riittää paremmin siihen koulunkäyntiinkin, verrattuna niihin jotka ovat jo puolen kilometrin kouluun taapertamisen jälkeen niin veto pois ettei jaksa tunnilla edes kuunnella.
Tässä kai käytettiin usean muuttujan regressioanalyysiä, jossa voidaan arvioida yhden muuttujan vaikutusta kun muut muuttujat pysyvät vakioina.
VastaaPoistaJohn Ratey on kirjoittanut tästä aiheesta kirjan, jossa mainitaan vastaavia havaintoja amerikkalaisista kouluista. Illinois'ssa on koulu, jossa sännätään liikuntatunnille jo aamuseitsemältä.
"Christer ei taatusti väittänyt, että korrelaatio koulu- ja urheilumenestyksen välillä olisi 100%. Sitähän se ei todella ole."
VastaaPoistaTässähän ei edes tutkittu urheilu- ja koulumenestyksen välistä yhteyttä. Liikunnallisuus ja urheilumenestys ovat kaksi eri asiaa.