Tätä kirjoitusta kommentoidaan vilkkaasti! Jo 77 mielipidettä lauottu. Laukaise sinäkin terävä kommenttisi! Sain aiheen nostaa tämän kirjoituksen uudestaan esille tuoreen kommentin takia. LUE!
Alunperin kirjoitettu 20.4.2007. Päivitetty viimeksi 18.5.2009.
Entten tentten teelikamentten... herkkäkorvaisimmat saattoivat kuulla aamukahdeksalta. Minulla oli nimittäin samalle ajankohdalle kalenteriin merkitty kolme tapahtumaa. Arvuuttelin lastenlorua tapaillen mihin lähtisin. Menisinkö Tampereelle, Helsinkiin vai tyytyisinkö Turkuun? Arpa osui Turun kohdalle. Olen siitä todella iloinen, sillä se tarkoitti, että kävin kuuntelemassa Turun Yliopiston Biokemian laitoksella Saska Tuomasjukan väitöskirjaa aterianjälkeisestä veren rasvaprofiilista (Strategies for reducing postprandial triacylglycerolemia).
Joskus kirjoitusteni sanomaa pidetään epäselvänä. Epäillään tarkoitusperiäni ja arvuutellaan kenen tekstiä minä nyt taas lainaan. Tässä kirjoituksessani ei ole mitään epäselvää (kunnes joku kommentillaan luo tähän epäselvyyttä!). Jok'ikinen näppäinpainallus on omalta näppäimistöltäni. Sanojen inspiraatiolähteenä on toki toiminut yllämainittu erinomainen väitöstilaisuus. Termiin orgasmirasva olin törmännyt ennen tätä tilaisuutta jossakin yhteydessä jota en enää tarkkaan muista ja sitä termiä ei käytetty väitöstilaisuudessa. Herkimmät tiukkapipot saavat toki loukkaantua termistä. Loukkaantukaa sitten mokomat, mutta lukekaa kuitenkin juttuni loppuun asti, sillä siinä voi olla terveellisemmän elämän alku. Orgasmirasva on tietenkin se tyydyttynyt rasva. Se kova eläinperäinen rasva, jota on mm. voissa. Voista olen kirjoittanut ennenkin ylistävään sävyyn. Sitä tulee lisää tässä kirjoituksessa.
Harvoin kuulee väitöstilaisuuksissa niin kypsiä ajatuksia kuin tänä "entten tentten teelikamentten" -päivänä. Niitä ajatuksia tuon tässä kirjoituksessani nyt esille. Suosittelen, että luette muitten lehtien välittämiä uutisia tästä tilaisuudesta. Saatte sillä tavalla mahdollisesti tasapainoisemman kuvan siitä mitä rasvaisia juttuja tilaisuudessa esitettiin. Missään nimessä tekstiäni ei pidä pistää väittelijä Tuomasjukan painolastiksi. Kyseessä on oma tulkintani tilaisuuden merkittävästä tieteellisestä annista. Väittelijä Tuomasjukka on erinomainen esimerkki suomalaisesta modernista tutkijakoulutuksesta. Tässä meillä on sanavalmis tutkija, joka nuoresta iästään huolimatta osoittaa suurta perehtyneisyyttä rasvojen aineenvaihduntaan. Väitöstilaisuus käytiin "hissun kissun vaapulavissun" -hengessä ja pääosin englanninkielellä koska väittelijä oli Englannista, professori Tom Sanders, King's College London.
Erinomaisen viihdyttävä ja asiapitoinen väitöstilaisuus johti muutamaan tärkeään julkilausumaan:
- Kansanterveyslaitoksen rasvalinjaus on virheellinen ja pitää korjata joko laitoksen kautta tulevalla rehellisellä linjanmuutoksella tai sitten niin, että Suomen kodeissa tehdään päinvastoin kuin Kansanterveyslaitos neuvoo.
- Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan suosittelema ruokavalio sopii erinomaisen hyvin huippu-urheilijoille, mutta tavattoman huonosti tosi vähän liikkuvalle Suomen valtaväestölle!
- Insuliini on vihollinen numero yksi tässä näytelmässä, sillä paremmin tunnetun hiilihydraattiaineenvaihdunnan säätelyn lisäksi insuliini vaikuttaa suuresti myös veren rasvaprofiiliin.
- Insuliini lisää rasvan valmistusta maksasta ja rasva poistuu hitaammin verestä. Tällä on yhtymäkohtia valtimonkovetustautiin sillä tavalla, että riski kolesterolin kertymisestä verensuonen seinämiin nousee jos samanaikaisesti nautitaan paljon hiilihydraatteja ja rasvaa. Jommasta kummasta pitää luopua, molempia ei voi syödä tolkuttomasta samanaikaisesti. Jos ei ole huippu-urheilija!
- Syömällä runsaasti hiilihydraattia (55-60%) kuten Kansanterveyslaitos suosittelee, aterian jälkeinen vähäinenkin rasva (25-30%), varsinkin "vääristä" lähteistä (yksinkertaiset tyydyttymättömät rasvahapot), nousee hyvin nopeasti huippuarvoonsa ja pysyy kauan korkeana.
- Ratkaisu tähän visaiseen pulmaan löytyy tästä mieltä kiihottavasta ajatuksesta: Tehdään kaikista suomalaisista huippu-urheilijoita, jotka harjoittelevat päivittäin 3-6 tuntia. Ravitsemussuositukset tähän löytyvät Kansanterveyslaitoksen sivuilta ja liikuntasuosituksia jakaa esimerkiksi Suomen Urheiluopisto Vierumäellä.
- Todennäköisesti helpommin toteutettava ratkaisu meille vähäisempään liikuntapanokseen tottuneille suomalaisille, on vähentää hiilihydraattikuormaa esimerkiksi syömällä enemmän matalaglykeemisiä hiilihydraatteja ja hiilihydraattien kokonaismäärää vähentämällä esimerkiksi reippaasti alle 50 prosentin samalla kun nautimme enemmän niitä hekumallisen ihania tyydyttyneitä eläinrasvoja.
- Tyydyttyneet eläinrasvat (esimerkiksi meijerivoi) laskevat veren rasvojen huippuarvoja ja pitävät veren rasvan pitempään tasaisen matalana.
- Ratkaisu on siis hyvin yksinkertainen: Nauttikaa tasapuolisesti sekä eläimistä että kasveista saatavia rasvoja ja jättäkää hyvin vähälle ne korkeaglykeemiset hiilihydraatit. Tarkoittaa siis, että sen ruisleivän päälle sivellään ohut kerros voita ja paksu siivu parasta mahdollista emmentaljuustoa, syödään reilusti eläinlihaa rasvoineen kaikkineen ja muistetaan ne tärkeät kalapäivät viikossa. Salaatin päälle pirskotetaan vähän kylmäpuristettua rypsiöljyä. Ikinä ei enää paisteta mitään ruokaa muuta kuin voissa. Peruna, valkoinen riisi ja pasta jätetään vähemmälle. Ehkä olisi parasta myydä perunaa, pastaa ja valkoista riisiä urheiluosastolla niin ruoka-aineet kohtaavat oikean käyttäjäryhmänsä.
- Jos jatketaan rakettibensiinin nauttimista (korkeaglykeemisiä hiilihydraatteja runsain määrin) ja jarrutamme elimistömme kierroksia väärillä rasvoilla, elimistömme sanoo lopulta RÄKS (väittelijän käyttämä termi!)
- Yhtä tärkeä terveysmittari kuin glykeeminen indeksi, voi olla lipeeminen indeksi (olen epävarma onko tällainen termi olemassa!). Lipeemisellä indeksillä tarkoitan sellaista rasvaa joka hitaasti ja välttäen huippuarvoja nostaa veren rasvaprofiilia. Matalalipeeminen rasva on kova tyydyttynyt eläinrasva ja korkealipeeminen rasva on juokseva tyydyttymätön kasvirasva.
- On tärkeämpää mitata paastonaikaisia veren triglyseridejä kuin veren kolesterolitasoa. Korkea triglyseriditaso on haitallisempi sydänterveydelle kuin korkea kolesteroli.
- Kolesterolitasoja mitataan sen takia, että lääketeollisuudella on myydä korkeaan veren kolsterolitasoon tehokkaita lääkkeitä, eli statiineja.
- Veren triglyseridejä laskeaksemme meidän ei tarvitse käydä pilleripurkilla. Riittää kun vältämme altistumista liian voimakkaasti hiilihydraateille tai ryhdymme harjoittelemaan kuin huippu-urheilijat. Rohkaiskaa lääketeollisuutta innostumaan myös näistä veren triglyserideistä.
- Veren triglyseridit liittyvät ennen kaikkea lihavuuteen.
- Yksi mahdollinen ratkaisu lihavuuteen voi olla välipalojen jättäminen kokonaan pois, eli syödään vain aamiainen, lounas ja illallinen. Väljempi ateriarytmi tietäisi ankeita aikoja elintarviketeollisuudelle ja ruokakaupoille. Panostus oikean ruoan syömiseen voi kuitenkin olla tärkeämpää kuin jonkin herkästi lihottavan välipalakulttuurin ylläpitäminen.
- Tärkeää on jakaa päivän rasvamäärä tasaisemmin päivän mittaan. Ei siinä ole mitään järkeä jos päivän rasvakuorma täyttyy jo aamupalalla. Säästä niitä rasvoja myös lounaalle ja illalliselle.
- On tärkeämpää, että rasva jonottaa jääkaapissa kuin verisuonissa. Älä siis syö jatkuvasti sokeria ja rasvaa sisältäviä välipaloja!
- Ihminen on rakennettu käyttämään sekä rasvoja että hiilihydraattia energialähteinä. Rasvojen sulkeminen pois ja hiilihydraattien ylikorostunut asema, vie elimistömme epätasapainoon.
Hyvä kirjoitus!
VastaaPoistaSamantapaisia ovat esittäneet myös mm. Feinman ja Volek eli että rasvojen potentiaaliseen haitallisuuteen vaikuttaa kuinka paljon samalla nautitaan hiilihydraatteja mutta jostain syystä perinteiset ravitsemusvalistajat eivät tätä tajua..
Olipa rohkea kirjoitus. Ja olen kanssasi aivan samaa mieltä. Kovat rasvat uudestaan kunniaan!
VastaaPoistaTommi
Onko tämä väitös luettavissa netissä?
VastaaPoistaTurun Yliopistolla ei ole esim. Helsingin Yliopistosta poiketen, sellaista käytäntöä, että julkaisisivat väitöskirjoituksien PDF-kopiot.
VastaaPoistaMinulla on siitä paperiversio. Kiinnostaako jokin erityinen asia?
Iso kiitos tästä uutisoinnista! Onpa hyvä, että näitä tuloksia saadaan jo Suomestakin.
VastaaPoistaJa samalla harmi ja sääli, että tästä(kin) väitöksestä on julkiseen mediaan annettu niin perin toisenlainen (lue: margariinimyönteinen)kuva.
Kiitos kommentista els. Margariini- sanaa ei väitöstilaisuudessa mainittu kertaakaan, mikä lienee Suomen ennätys alallaan. En tunnistanut itse väitöstilaisuudessa yhtään median edustajaa, joten lehtijutut on tehty jonkun muun tilaisuuden tai materiaalin perusteella.
VastaaPoistaVäittelijä Tuomasjukka vaihtaisi epäterveellisen palmuöljyn steariinihappoon ja olisi niin kovasti tuota jälkimmäistä tarjoamassa perusrasvaksi elintarviketeollisuudelle. Se antaa biokemian laitoksen mittalaitteissa tasaisimmat tulokset. Se on kova juttu.
Mikä siinä palmuöljyssä oli vikana?
VastaaPoistaPossun rasva on hyvää ja siis terveellistä?!?
VastaaPoistaPossunrasva on terveellistä. Tuota palmuöljyn epäterveellisyyttä minun on pakko kysyä Saskalta. Väitöskirjan silmäilyni ei tuo suoraa vastausta siihen.
VastaaPoistaMitä Christer pitäisit sellaisena liikuntamääränä, että hiilihydraatteihin ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota? Tunti päivässä? Kaksi tuntia? Kolme? Kumpi on tärkeämpää tässä yhteydessä, liikunnan kesto vai intensiteetti?
VastaaPoista*P*
Sain lisätietoa tuosta palmuöljystä. Muun muassa näin tutkija Saska Tuomasjukka paljastaa elintarviketeollisuuden kiinnostuksen palmuöljyjä kohtaan:
VastaaPoistaPalmuöljy on runsaimpia palmitiinihapon lähteitä ruokavaliossamme. Palmitiinihappo puolestaan on niitä oikeasti haitallisia kovia rasvoja, joka nostaa merkittävästi veren kolesterolia. Sen serkku steariinihappo toimii päinvastoin laskien kolesterolia. Jos katsottaisiin pelkästään aterian jälkeisiä veren rasvapitoisuuksia, ei palmuöljy olisi lainkaan paha, vaan pikemminkin lähes yhtä hyvä kuin steariinihappoa sisältävä öljy. Suhtaudun palmuöljyyn negatiivisesti nimenomaan kolesterolivaikutuksen vuoksi.
Vaikka palmuöljyssä onkin lähes yhtä paljon öljyhappoa kuin oliiviöljyssä ei tämä muuta palmuöljyn vaikutusta. Tutkimusten valtaosa näyttää selkeästi, että palmuöljy nostaa paastokolesterolipitoisuuksia.
Nyt kun palmuöljy on suunnilleen maailman halvin öljy, naftasta seuraava, niin sitä tietysti käytetään runsaasti kaikkialla, missä on volyymeja ja tarvitaan kovaa rasvaa. Palmuöljy on tämän vuoksi suomalaisen ruokapöydässä lähes päivittäin einesten yms. teollisesti valmistettujen ruokien muodossa. Tämän vuoksi on hyvä suunnata seuraava viesti teollisuuden suuntaan: siirtykää käyttämään kovetettuja kasviöljyjä, joissa palmitiinin sijaan on steariinia.
Korvaaminen onnistuu helposti, vaikka se tietysti tarkoittaisikin a) kustannusten lievää nousua ja b) reseptien muokkausta (koska palmuöljyn ja kovetettujen kasviöljyjen tekniset ominaisuudet poikkeavat hieman).
Mutta kaikenlainen mutina korvaamisen vaikeudesta on teeskentelyä.
Näin siis Saska Tuomasjukka selostaa tuon palmuöljyn ja steariinin eron.
*p* kysyy: Mitä Christer pitäisit sellaisena liikuntamääränä, että hiilihydraatteihin ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota? Tunti päivässä? Kaksi tuntia? Kolme? Kumpi on tärkeämpää tässä yhteydessä, liikunnan kesto vai intensiteetti?
VastaaPoistaViittaat ilmeisesti ajatukseeni, että valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset sopivat paremmin urheilijalle kuin vähän liikuntaa harrastavalle väestönosalle? En minä usko, että voidaan tuntimäärinä määrittää milloin liikunta on niin pitkäkestoista tai tehokasta, että ravinnon kautta saatava hiilihydraattimäärä ei muodostu ongelmaksi. Paljolti tämä on yksilöllistä. UKK-instituutin ehdottamaa 30-45 liikuntapanosta päivässä ja varsinkin sitä, että liikunta-annoksen voi kerätä esim. 10 min pätkissä, pidän harhaanjohtavana. Pätkäliikuntaa minä vastustan. Tarvitaan vähintään 45 min, mieluummin pitempi, yhtenäinen liikuntasuoritus. Liikunnan suhteen korostan monipuolisuutta. Parasta on kestävyysliikunta (hölkkä, kävely, hiihto), joka saa piristystä saliharjoittelusta tai kuntopiiristä esimerkiksi 2 kertaa viikossa.
Moni innostuu liikunnasta siinä määrin, että tavoitellaan ehkä epärealistisesti huippu-urheilijoiden treenimääriä tai kuvitellaan huippu-urheilijoiden treenaavan julmetun kovaa koko ajan. Varsinkin jälkimäisenä mainittu asia on aika yllättävä monelle. Huiput treenaavat vuoden aikana ehkä 75-80% ajastaan palautellen ja leppoisasti, ainoastaan 20-25% treenistä mennään urku auki, oksennusta pukaten ja tajunnan äärirajoilla. Minusta tuntuu, että liikunnan harrastelijat paahtavat liian usein täysillä (kuntoonsa nähden).
Sorry, meni vähän asian vierestä! Olisinkohan sen verran rohkea, että suosittelisin tunnin liikuntaa päivässä jokaiselle, joka ei esimerkiksi halua herkästi lihoa valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksilla.
Nyt saattaa puhelin pärähtää soimaan, kun tällaisia kirjoittelen, mutta tämä on minun rehellinen näkemykseni.
http://www.nutritionandmetabolism.com/content/4/1/3
VastaaPoistaPalmuöljystä..
No mutta, eikös virallinen selitys suomalaisten lihomiselle olekin juuri liikunnan vähyys? Ei tuossa mitään uutta siis.
VastaaPoistaSen sijaan ajatus perunanmyynnistä urheiluosastoilla oli varsin hillitön, oliko se veteraanin vai saskan?
Anonyymin esille poimima tutkimus saa palmuöljyn näyttämään ihan terveystuotteelta. Onkohan tällä seikalla mitään tekemistä asian kanssa?:
VastaaPoistaFinancial support for this study was provided by the Malaysian Palm Oil Board where Dr Sundram was employed and Dr Karupaiah was a graduate student. Dr Hayes is a member of the Malaysian Palm Oil Advisory Council.
Luottaisin enemmän suomalaisiin mittaustuloksiin. Saskan töitä ei ole sponsoroinut palmuöljyteollisuus vaan Turun Yliopisto.
Anonyymiltä lisää ihmettelyä: Sen sijaan ajatus perunanmyynnistä urheiluosastoilla oli varsin hillitön, oliko se veteraanin vai saskan?
VastaaPoistaKyseessä on Saskan ajatus perunan kyseenalaisen suuresta merkityksestä ruokalautasellamme. Veteraanin ajatusleikkiä oli sijoittaa peruna urheiluosastolle.
Toi Nutrition & Metabolism palmuöljyartikkeli oli kuitenkin esillä myös mm. Science-lehdessä eli tuskin oli hömppää.
VastaaPoistaScience -lehti ei ole mikään varsinainen laadun tae sekään. Vaikka toki pidän Science -lehteä 100x luotettavampana kuin Nutrition and Metabolism -verkkolehteä. Ainoa asia mihin toistaiseksi olen asian suhteen reagoinut on, että tulokset ovat ristiriidassa tuoreen suomalaistutkimuksen kanssa. Toki tutkimuslaitteetkin eroavat huomattavasti toisistaan ja mielestäni suomalaisten eduksi. Turun Yliopistossa rasvat fraktioitiin ja määriteltiin tandem massaspektrometrillä ja Malesian pojat jättivät tandemilla polkemisen aika paljon vähemmälle. En tiedä riittääkö malesialaisten reversiibelifaasin HPLC-laite tuohon tarkoitukseen?
VastaaPoistaJos jokin asia tässä biologiassa ja biokemiassa on mutkikasta, niin se on lipidien biokemia! Kysyn tätä Saskalta.
Minusta tässä haisee tämä kolesterolikysymys. Kysymys on ilmeisesti kokonaiskolesterolista jolle nauravat naurismaan aidatkin. Olennaista on HDL:n ja LDL:n suhde sekä triglyt jotka ennustavat LDL:n laatua.
VastaaPoistaPalmitiinihappoa on palmuöljyssä alle puolet. Runsaasti on myös öljyhappoa, joka on kolesterolisuhteille erinomaista ja siten kompensoi kokonaisuutta.
Palmuöljy on perinnerasvaa, teollinen steariinihappo ei. On kiva huomata, että sekin näyttää lopulta terveelliseltä (rasva-arvotulos sama!) vastoin teollisuuspiirien hypetystä.
Tutkittiinko siinä Saskan tutkimuksessa juuri tätä aihetta vai jotain asian vierestä? Kummasti toi Nutr Metab artikkeli kelpasi Krisulle jonkin aikaa sitten kun sillä aiemmin puolustit voikantaasi.
VastaaPoistaAnonymous, odotetaan lisäkommentteja lipiditutkijoilta.
VastaaPoistaOlisi kiva jos esiintyisit joko omalla nimellä tai vaihtumattomalla nimimerkillä, anonyymejä on niin paljon liikkeellä.
Kiitos kommentista! Kestän kaikenlaista kritiikkiä tiettyyn rajaan saakka.
Tämä on tosi kiehtovaa, mutta niin vaikeaa ymmärtää. Edelleen pidän tärkeänä pointtina tässä keskustelussa ja muissa esille ottamissasi jutuissa sitä että kovat rasvat eivät ole niin pahoja kuin on väitetty viimoiset 30 vuotta.
VastaaPoistaTommi
Mitä tarkoitetaan kovilla rasvoilla.Onko voi kovaa rasvaa ja terveellistä?Entä margariini?Tuosta Sampsan tutkimuksesta ei käy selville tarkoitetaanko kovilla rasvoilla eläin vai kasvisrasvoja.Minun isä söi possun valkoista suolasilavaa,jota myös "amerikan läskiksi" sanottiin ja hänellä oli kuulemma lääkärin mukaan kunnan parhaat kolesteroli ja rasva-arvot. eikä ollut sydänvikoja ja eli 90 vuotiaaksi.
VastaaPoistaPossun rasvassa on runsaasti ns. "pehmeitä" rasvoja ja niistä "kovista" on suuri osa Sampsan väitöstyössä kehumaa steariinihappoa. Eli se niistä haitallisista eläinrasvoista.
VastaaPoistaAjatelkaas, kuinka harhaan meitä on johdettu vuosikymmenet.
Mitä on steariinihappo?missä rasvassa sitä on?Ennen puhuttiin kynttilän steariinista,onko se sama?
VastaaPoistaAivan kuten Anja kertoo on monien eläinten liha varsin vähärasvaista ja se vähäkin rasva on rasvahappokoostumukseltaan terveellistä. Kovan rasvan määrä vaihtelee eri eläinten lihassa 20-45%. Steariinihapon osuus kaikista kovista eläinrasvoista on vähän alle puolet (40%). Steariinihappoa pidetään neutraalina rasvahappona, jolla ei ole negatiivista vaikutusta veren kolesterolipitoisuuteen.
VastaaPoistaFinfoodin Lihatiedotuksen mukaan palmitiinihappo on sen sijaan kovaa rasvaa, joka nostaa veren LDL-kolesterolin pitoisuutta.
Anjan mainitsemien pehmeiden rasvojen joukosta voidaan mainita terveellinen öljyhappo. Se on yksittäistyydyttymätön rasvahappo, jonka on havaittu laskevan veren LDL-kolesterolin pitoisuutta. Öljyhappo on lihan rasvojen yleisin rasvahappo, jonka osuus vaihtelee eläinlajista riippuen välillä 20–50 prosenttia.
Lisää tietoa tästä:
http://www.finfood.fi/liha
Joskus 1800-luvulla ranskalainen kemisti Michel-Eugene Chevreul keksi keinon erottaa glyseriinistä steariinia, josta sitten valmistettiin nykyisinkin käytössä olevia kynttilöitä. Sen jälkeen kemistit veivät kynttilän kemiallista koostumusta niin eteenpäin että erotettiin paraffiini raakaöljystä. Syntynyt vahamainen ainesosa sekoitettiin steariinin sekaan ja meillä oli moderni kynttilä käytössä.
VastaaPoistaNäin minä olen asian ymmärtänyt. En minä steariinia kovin mielelläni lähtisi syömään, mutta mukava kuulla että se ei ole vaarallista, mikäli himo iskisi.
Voi on kovin terveellistä rasvaa.
VastaaPoistaKuulisin mielelläni lipiditutkijoilta, mitä palmitiinihappo tekee LDL partikkelikoolle.
VastaaPoistaMirka
Pieni kevennys asiapitoiseen keskusteluun. Tämä liittyy steariiniin ja jollain tavoin myös Christerin antamaan otsikkoon.
VastaaPoistaTämä löytyi Radio Helsingin keskustelupalstalta.
http://www.radiohelsinki.net/phorum/read.php?f=47&i=9573&t=9573
Kirjoittaja: edvin medvind
Pvm: 12.04.06 20:51
"Hätäpaniikki bimbokyssäri: Miten saa (vai saako) steariinin irti puserosta?”
Kirjoittaja: maksalaatikko
Pvm: 13.04.06 01:38
"Edvin, steariinitarhaongelma muutetaan koko perheen yhteiseksi haasteeksi. Sanot, että mulla on tässä paidassa monta rakkautemme hedelmän valkoista kipinää. Wroooom käy Hoover. Meillä ainakin saisi käydä useammin. Vaikka joka päivä.
Millä meillä?"
Christer, minulle jäi vielä hieman epäselväksi, että ovatko nuo julkilausumat Saskan antamia vaiko sinun omiasi? Jos ne ovat omiasi, niin luulisitko Saskan allekirjoittavan suurenkin osan niistä?
VastaaPoistaHaiskahtaa tuubalta noi väitteet että luotoäidin palmuöljyä pitäisi erityisesti varoa ja käyttää tilalla elimistölle vierasta kovetettua moskaa tilalle..
VastaaPoistaJarille vastaus: Kyllä meillä Saskan kanssa synkkaa ihan hyvin yhteen. Sen verran urheilun pilaama olen ainakin itse, että yritän ehkä liiaksi tunkea noita urheiluajatuksia joka paikkaan. Jäikö sinulle jokin asia kovasti mieltä vaivaamaan? Tieteellisen tekstin vääntäminen viihteelliseen muotoon ei ole aina niin helppoa.
VastaaPoistaEipä mikään kohta erityisesti.
VastaaPoistaIte ajattelin jättää väliin noi "kynttilä-ateriat".. LOL :D
VastaaPoistaNiin, minäkin haluaisin tietää mitä palmitiinihappo tekee LDL partikkelikoolle? Sehän on myös oleellista?
VastaaPoistaSaskalta tuli pitkä vastaus koskien palmuöljyn problematiikkaa. Tässä ydinkohdat vastauksesta. Toivottavasti vie keskustelua selvimmille vesille ja vastaa mahdollisimman moneen avoinna olevaan kysymykseen.
VastaaPoistaTutkimus on plamuöljystä on kiintoisa. Vastaväittäjä professori Tom Sanders totesi, että kenties yllättävintä siinä on se, että se on julkaistu kyseisessä lehdessä.
Ei mustamaalata asiaa, mutta on selvää, että tutkijat (ja rahoittajat tässä tapauksessa) varmasti olisivat olleet onnellisempia, jos artikkeli olisi ilmestynyt edes hieman korkeammin noteeratulla foorumilla.
Jotakin siinä mättää, mutta me emme voi tietää että onko kyseessä tutkimuksest tai artikkelista ilmi käymättömästä puutteesta, vaiko vain parempien lehtien luutunut asenne.
Metodit, koehenkilöt, jne raportoidut seikat eivät poikkea yleisesti hyväksytyistä systeemeistä. On kuitenkin melko oleellista, että KAIKKI tutkimuksen tekijät ovat Malesian palmuöljykomission palkoilla, suoraan tai epäsuoraan. Kyseessä oleva puulaaki on elintarvikepuolella lobbauksen mestari. Toki muutkin elintarvikejärjestöt tekisivät samoin jos rahaa olisi...
Tulokset eivät ole pelkästään palmuöljyn eduksi: se nosti veren rasvapitoisuuksia (alimmat saatiin steariinihapolla, kuten Saskan väitöskirjassa väitettiinkin!) ja palmuöljyn kokonaiskolesteroli puolestaan ei eronnut kahdesta muusta. Edullinen viesti saatiin kun laskettiin erilaisia
suhteita (HDL vs. LDL vs. kokonaiskolesteroli). Tämä on sallittua, ja tärkeääkin, mutta kenties lievää tarkoitushakuisuutta oli aistittavissa.
Vaikutukset aterianjälkeisiin rasvapitoisuuksiin puolestaan keskittyvät glukoosiin ja insuliiniin. Sielläkin palmuöljyssä oli hyvää (glukoosi) ja huonoa (insuliini). Merkillisintä oli, että havainnot näiden kahden välisestä korrelaatiosta olivat jälleen kerran täysin erilaiset kuin suurimmassa osassa maailman tutkimuksia (tämä siis täysin riippumatta siitä, tutkitaanko palmuöljyä vai turkkilaista halvaa!).
Vaikutuksia rasvapitoisuuksiin aterian jälkeen ei ole raportoitu lainkaan. Saskan mmielestä tämä voisi johtua siitä, että steariinihappoa sisältänyt ateria tuottaisi matalamman rasvapitoisuuden (hitaamman imeytymisen vuoksi). Tällöin glukoosi jää vääjäämättä korkeammalle steariinihappoaterialla. Tämä on raportoitu huonona tuloksena. Huomiotta on jätetty, että insuliini oli merkittävästi alempi steariinihapon jälkeen (mikä taas Saskan mielestä on erinomainen saavutus). Näin niitä "tuloksia" luodaan... eikä raportoimatta jättäminen mitään vääristelyä ole, mutta kertonee siitä, miksi ollaan nettijulkaisussa.
Saskan mielestä paikkaisomerian (se mihin kohtaan molekyyliä rasvahappo tökätään - keskellekö vaiko päähän) merkitys ravitsemuksessa on normaaleilla rasvoilla vähäinen. Jos joku toisin haluaa osoittaa, tarvitaan runsaasti uusia tutkimuksia jotka massallaan sitten kumoavat olemassaolevan datan.
Jos saamme kuulla lisää hyviä uutisia palmuöljystä, vieläpä arvostetuissa lehdissä, täytyy arvioida näkemystä uudelleen. Siihen asti palmitiinihappo kannattaa tuhota tai mahdollisesti polttaa joukkoliikennevälineissä dieselöljyn sijaan.
eiköhän tuo Nutrition & Metabolism ole varsin arvostettu lehti vaikka tuore julkaisu onkin eli julkaisukanavan vuoksi en tutkimusta arvostelisi..
VastaaPoistaMuuten, oliko noi ko. lehteä herjaavat väitteet sinun vai Saskan? Sinulla tuntuu olevan jotain tuota lehteä vastaan vaikka sillä on korkein impact uusista alan tiedelehdistä?
VastaaPoistaAnonyymi kysyy: "...oliko noi ko. lehteä herjaavat väitteet sinun vai Saskan?...
VastaaPoistaParahin Anonyymi (miten mukavaa olisi kirjoittaa jollekin muulle kuin Anonyymille). Nutrition & Metabolism -lehteä koskevat kommentit olivat sattumalta Saskan, mutta ne olisivat yhtä hyvin voineet olla minun tai muun laajan tiedeyhteisön. Lehti on varsinainen kummajainen useimmille biologeille, biokemisteille ja lääkäreille.
Tuo kyseinen lehti oli alkuaikoina ärsyttävällä tavalla Atkins Foundationin äänitorvi. Nykyään siitä löytyy juttuja laidasta laitaan. Jotkut jutut lienevät ihan luotettavia, mutta sitten siellä julkaistaan kaikkea roskaa, täytettä, kaikista muista tiedelehdistä bumerangina takaisin tulleita juttuja. Tärkeäksi missioksi lehdelle voi toki muodostua VHH-juttujen julkaisu laajassa mittakaavassa. Yhä edelleen VHH:ta koskevia tiedejuttuja ei pilvin pimein julkaista klassisissa tiedelehdissä, mikä on ihan ymmärrettävää. "Ykkösleiri" määrittelee mitä "kakkosleirin" annetaan julkaista. Olen lukenut lehteä säännöllisesti viimeisen vuoden aikana ja mielipiteeni on säilynyt skeptisenä. Impact factor vie harhaan tässä tapauksessa. Volekin jutut luen suurella mielenkiinnolla tuostakin nettijulkaisusta.
Lipids. 2007 Apr;42(4):315-323. Epub 2007 Jan 31. Links
VastaaPoistaEffect of Interesterification of Palmitic Acid-rich Triacylglycerol on Postprandial Lipid and Factor VII Response.
* Berry SE,
* Woodward R,
* Yeoh C,
* Miller GJ,
* Sanders TA.
Department of Nutrition and Dietetics, Nutritional Sciences Research Division, King's College London, Franklin-Wilkins Building, 150 Stamford Street, London, SE1 9NH, UK, sarah.e.berry@kcl.ac.uk.
The process of interesterification results in changes in triacylglycerol (TAG) structure and is used to increase the melting point of dietary fats. The acute health effects of this process on palmitic acid-rich fats are uncertain with regard to postprandial lipemia, insulin and factor VII activated (FVIIa) concentrations. Two randomized crossover trials in healthy male subjects compared the effects of meals containing 50 g fat [interesterified palm oil (IPO) versus native palm oil (NPO); n = 20, and IPO versus high-oleic sunflower oil (HOS); n = 18], on postprandial changes in lipids, glucose, insulin, chylomicron composition and FVIIa. Compared with NPO, IPO decreased postprandial TAG and insulin concentrations. Both NPO and IPO increased FVIIa concentrations postprandially; mean increases at 6 h were 21 and 19%, respectively. Compared with HOS, IPO decreased postprandial TAG (47% lower incremental area under the curve) and reduced the postprandial increase in FVIIa concentration by 64% at 6 h; no significant differences in hepatic and total lipase activities or insulin concentrations were noted. All three test meals increased postprandial leukocyte counts (average 26% at 6 h). The fatty acid composition of the chylomicron TAG was similar to the test fats following all test meals. It is concluded that interesterification of palm oil does not result in adverse changes in postprandial lipids, insulin or FVIIa compared to high oleate and native palm oils.
PMID: 17406926 [PubMed - as supplied by publisher]
Sanders näemmä itsekkin julkaissut positiivista asiaa palmuöljystä mutta haukutaan nyt tämäkin tiedelehti suohon.. :D
Atkinsin äänitorvi alkuaikoina? Siis lehden ensimmäinen artikkelisarja oli VHH-dieettejä käsittelevästä konferenssista joten lienee suht ymmärrettävää että oli paljon VHH asiaa.. käsittääkseni se ei ollut Atkinsin sponssaama
VastaaPoistaVoisiko veteraaniurheilija sanoa mitkä noista Nutr Metab lehden artikkeleista on roskaa? Kiinnostais tietää kun on kuitenkin korkean impactin vertaisarvioitu lehti että alkaa hälytyskellot soimaan kun lähes maallikkokin (=veteraaniurheilija) voi niitä näin kovasti arvostella.
VastaaPoistaPoistan Anonyymin kommentoijan viestit mikäli muuttuvat vielä astetta härskimmiksi (nyt ollaan 0.01 celsiusasteen päässä härskiintymispisteestä). Tämä on minun blogini. Täällä ollaan siististi tai sitten pistetään oma nimi viestiin, jolloin voi puhua vähemmän siististi jos kehtaa. Yleensä ei kehdata.
VastaaPoistaEn pidä itseäni maallikkona. Tuo veteraaniurheilija on taiteilijanimeni. Olen harkinnut ottavani käyttöön toisen taiteilijanimen "turpaduunari" jossakin vaiheessa.
Minulla on akateeminen oppiarvo biologiassa ja biokemiassa sekä oppia olen saanut myös endokrinologiassa. Olen yksi niitä harvoja suomalaisia, jolta on pyydetty katsausartikkelia Endocrine Reviews -lehteen. Minä olen tiedemies. Se että Suomen Akatemia ei voinut jatkaa työni tukemista oli aika kova paikka aikanaan. Meni lähes kymmenen vuotta ennenkuin uudestaan innostuin tieteestä.
Kun sitten tiedemies olet (en sitä aiemmin tennyt) niin tiedät että jos haukkuu jotain roskaksi niin pitää perustella.
VastaaPoistaTerveisin,
Jarno
Hei Jarno ja kiitos kun päätit luopua täydellisestä Anonymiteetistä!
VastaaPoistaOlen käynyt tätä Nutrition & Metabolism -lehteä koskevaa keskustelua aiemminkin. Yritän kaivaa esille nuo jutut. Minulla oli kyllä aika vahva näyttö Atkins Foundationin sotkeutumisesta lehden julkaisukuvioihin mukaan. Eihän tuo asia mitenkään tuomittavaa ole sinänsä, mutta kyllä se näkyy lehden linjauksessa.
Lyö sitten se "näyttö" pöytään.
VastaaPoistaJ
Tuppaa toi Krisu hyppimään mielipiteestä toiseen parin minsan välein. Ja tiedelehtien arvostelu perustuu lähinnä siihen että mistä löytyy omaa mielipidettä tukevaa stuffia.
VastaaPoistaGuru-Hanski
Kerron oman tarinani ihan lyhyesti. Harrastin nuorempana urheilua. Nyt nelikymppisenä urheilu on jäänyt pois kuvioista, mutta ruokatavat ovat jääneet ennalleen. On käynyt ihan kuten Veteraaniurheilija kertoo, eli urheillessani pystyin syömään paljon hiilihydraatteja, poltin ne pois liikuntapanoksen aikana (tennis ja sulkapallo). Sama annos hiilihydraatteja nykyään on tehnyt minut 40 kg painavammaksi. Ja se maistuu vieläpä niin vietävän hyvältä se vaalea leipä, riisi, perunamuusi, olut. Ajankohtainen juttu tuli taas mieleen. Ei meillä koskaan täällä kotona voitu valmistaa simaa, ennenkuin sima saatiin käymään oli fariinisokeri pussi tyhjentynyt. Minulla on aivan älytön himo syödä fariinisokeria. Tuskin kovinkaan terveellistä!
VastaaPoistaMinulla on diabetes, otan insuliinia ja nyt kokeilen seitsemättä kuukautta tablettia, jonka pitäisi laihduttaa. Olen lihonnut lisää tänä aikana 2 kg. On se aika kehno pilleri! Olen todella pettynyt jos lääkärit ja diabeteshoitaja ovat entisestään kurjistaneet tilannetta kieltämällä minulta voin, juustot ja lihan. Toinen himon aihe on minulla munavoi. Sitä saatoin sekoittaa ison läjän itselleni ja pistää Karjalan piirakoiden päälle. Diabeteshoitaja tietenkin kielsi tämän. Muna kohottaa kolesterolia ja kun vielä sekoitain sen ihan voin kanssa niin hyvä ettei hoitaja lyönyt minua pitkin korvia! Minulla on kuulemma kauhea riski saada infarkti tuon munavoin jälkeen. Fariinisokeri täytyy jättää nyt kun minulla on diabetes, mutta hoitajan mukaan se ei ole minua aikanaan lihottanut. Puhdas sokeri ei lihota. Siitä tulee vain huono olo. Pelkäsin myös turhaan, että fariinisokeri olisi aiheuttanut tämän diabeteksen.
Ei hyvänen aika, että voikin harmittaa! Oma insuliinihan se minua on silloin aikanaan lihottanut diabeteskuntoon ja nyt otan sitä lisää vieläpä pistoksina. Laihdu nyt siinä sitten! Varmasti tämä kaksi vuotta sitten todettu diabetes olisi ollut vältettävissä. Liikuntakipinää minulla ei ole uudestaan syttynyt. En vaan saa niskasta otettua itseäni kiinni. Polvet ja nilkat kipeytyy muutaman lenkin jälkeen ja tennismaila ei enää houkuttele. Olen kokeillut uimista, mutta se oli liian tylsää ja ihrakasat ympäri kehoa nolostuttavat.
Täytyy miettiä tuota hiilihydraattien vähentämistä. Anna joku hyvä vinkki miten saan elämäni taas raiteilleen!
Timppa
Olit tutkijana Åbo Akademissa ehdotonta eliittiä. Ihmettelinkin minne hävisit. Mukava kun olet takaisin tieteen kimpussa ja räväkkyys ja terävä älykkyys on tallella. Sain vinkin sivuistasi kollegalta ja koko iltapäivä on mennyt sivuja lukiessa. On hienot sivut ja samaa mieltä kanssasi monista asioista.
VastaaPoista"Bona valetudo melior est quam maximae divitiae"
Otan yhteyttä sähköpostilla.
Biokemisti
Kiitos Timppa tarinastasi. Olen pahoillani, että olet sairastunut diabetekseen. Sinua on yritetty hoitaa virallisten hoitosuositusten mukaan ja kuten kertomuksestasi käy ilmi varsin huonolla menestyksellä.
VastaaPoistaOta yhteyttä sähköpostilla. Katsotaan sitten yhdessä tilannettasi tarkemmin.
Kiva kun otit yhteyttä Biokemisti. Pidetään yhteyttä sähköpostilla nyt kun taas löytyi herkullisia pulmia ratkottavaksi.
VastaaPoistaGuru-Hanskin kommenttia en ymmärrä. En tosin tarvitse lisäselvityksiä aihepiiristä.
VastaaPoistaTimppa: kuulostaa vähän pahalta tuo, että syöt fariinisokeria suoraan pussista. Sinun ehkä kannattaisi lukea "sokeripommi" -niminen kirja.
VastaaPoistaMinusta on turha herjata ettei Christer ole terveydenhuollon ammattilainen, kun ottaa huomioon miten vähäiset tiedot näillä ammattilaisilla saattaa ravitsemuksesta olla, ja vähän kaikesta muustakin. Terveydehuoltoala on ihan samanlaista kuin mikä tahansa muukin ala; titteli ei tee ammattilaista vaan se, miten kiinnostunut on itse hankkimaan lisää tietoa ja oppimaan.
*P*
Olen poistanut muutaman asiattomaksi tulkitsemani kommentin. Ravitsemus herättää tunteita. Ehkä jokaista omaa ajatusta ei kuitenkaan tarvitse tuoda julki.
VastaaPoistaÖljyä laineille
VastaaPoistaHyvää päivää kaikille blogin lukijoille ja kommentoijille. Pitänee esittäytyä: olen S Tuomasjukka, ja meitä ei Suomenmaassa ole muita kuin minä.
Koska vaikeneminen olisi viisauden merkki, katson parhaaksi aukaista sanaisen arkkuni ja oikaista muutaman tässä ketjussa esitetyistä väitteistä.
Ensinnäkin, "Nutrition and Metabolism" -lehdellä ei ole tällä hetkellä ns. impact factoria. Esim. ISI Scientific lupaa laskea sellaisen ko. lehdelle vuoteen 2009 mennessä... Lehti on siis ollut olemassa vielä liian vähän aikaa ja siinä on ilmestynyt aivan liian vähän artikkeleita, jotta faktoria voitaisiin laskea. Se ei siis ole arvovaltainen, ainakaan vielä tai ainakaan impact factorin perusteella.
Toisekseen, "Lipids" -lehdessä aivan vastikään julkaistu Berryn & Sandersin juttu EI kertonut mitään hyvää tavallisesta palmuöljystä. Artikkeli päinvastoin osoitti, että palmuöljy on vähemmän haitallista, jos se vaihtoesteröidään ("interesterification"). Esimerkiksi kun tehtiin vertailuja runsaasti öljyhappoa sisältäneeseen auringonkukkaöljyyn (vähän kuin oliiviöljyä), havaittiin, että VAIN vaihtoesteröidyllä palmuöljyllä oli edullisia vaikutuksia. Tavanomaisella palmuöljyllä oli juuri ne epäedulliset vaikutukset jotka palmitiinihapolla tiedetään olevan. Samat negatiiviset vaikutukset muuten näkyivät siinä paljon siteeratussa Sundram&Hayes -artikkelissa, mutta artikkelin kirjoittajat eivät kommentoineet niitä mitenkään. Tämä on tieteellisen kirjoittamisen peruskurssin asiaa: keskity havaintoihin jotka tukevat omaa teoriaasi.
Siihen en tietenkään ota kantaa miten mitäkin julkaisua kulloinkin arvostetaan. Meissä kaikissa asuu pieni opportunisti. Tutustuttuani N&M-lehden ensimmäisen numeron pääkirjoitukseen jäi minullekin kyllä sellainen olo, että lehdellä on missio. Se ei välttämättä ole hyväksi, jos tarkoituksena on tehdä puolueetonta tiedettä.
En tietenkään ole havainnut että Christer olisi missään vaiheessa siteerannut minua väärin (sen verran hyvin meillä synkkaa!), mutta siitä huolimatta toivon, että lukijat ymmärtävät, etteivät aiemmin esitetyt kommentit ole minun tänne kirjoittamia, vaan peräisin kenties toisesta asiayhteydestä.
Lopuksi kiitän Christeriä kiinnostuksesta ja innostuksesta. Positiivinen melskaaminen ravitsemuksen parissa on aina eduksi, erityisesti kun on jotakin sanottavaa.
S Tuomasjukka
PS. Palaute on muuten ollut lähes pelkästään positiivista. Kestän kyllä kritiikkiä, joten antaa tulla, jos siltä tuntuu.
Kiitos Saska kun kävit selventämässä tilannetta. Onnea ja menestystä jatkotutkimuksissa. Rasvoissa riittää kaivelemista...
VastaaPoistaKoskien Nutrition & Metabolism-lehteä
VastaaPoistaKorjaan muutaman väitteen koskien Nutrition & Metabolism-lehteä. Ensinnäkään, artikkeleiden lukumäärä ei vaikuta siihen milloin uudelle tiedelehdelle annetaan ns. virallinen Impact Factor (ISI Scientific). Lehden pitää vain olla ISI:n seurannassa riittävän pitkä aika. Seurannan piiriin pääse silloin, kun lehden artikkeleita siteerataan riittävästi Impact Factorin omaavissa lehdissä. Yleensä kestää vähintään muutamia vuosia ennen kuin uusia tiedelehtiä aletaan ottaa vakavasti tiedepiireissä, mutta Nutrition & Metabolism on selvästikin jo nyt vakuuttanut paikkansa omalla alallaan, sillä lehti on jo jonkin aikaa ollut ISI:n seurannassa; virallinen ISI Impact Factor julkaistaan 2009.
Tiedelehdille voidaan kuitenkin ikään kuin "ennakkoon" laskea samalla periaatteella ns. Unofficial Impact Factor, joka Nutrition & Metabolism -lehdellä on varsin korkea. Tuomasjukka ei nähtävästi ollut kovin vakuuttunut Nutrition & Metabolism –lehden arvovallasta. Tätä käsitystä on vaikea ymmärtää, sillä Nutrition & Metabolism –lehden UO Impact Factor ylittää jo nyt ne lehdet, joissa hän julkaisi väitöskirjansa osatyöt (poislukien British Journal of Nutrition, joka on jo useita kymmeniä vuosia vanha lehti). Tämä ei kuitenkaan missään tarkoita sitä, että Tuomasjukan tutkimuksissa olisi jotain vialla.
Nutrition & Metabolism lehdellä ei ole mitään tiettyä missiota. Ainoa "missio" on julkaista näyttöön perustuvan lääketieteen kriteerit täyttäviä artikkeleita. Lehden vertaisarviointi on erittäin tiukka. Sain tämän itsekin kokea, kun yritin julkaista proteiini- ja aminohappometaboliaan liittyvää artikkeliani ko. lehdessä. Artikkelini hylättiin mutta sain parannellun version myöhemmin julkaistua British Journal of Sports Medicine –lehdessä (ISI Impact 1.855), joka hylkää n. 80 % tarjotuista käsikirjoituksista.
Keskustelun aiheena olevaan palmuöljytutkimuksiin en halua ottaa kantaa, sillä en ole lipidiasiantuntija. Mainittakoon kuitenkin, että ainakin yksi Letter-to-the-Editor on vastaanotettu ko. artikkeliin liittyen. Päätoimittajat ilmeisesti odottelevat vielä palmuöljytutkijoiden vastausta. On syytä myös mainita, että Atkins Foundationilla ei ole mitään tekemistä Nutrition & Metabolism –lehden julkaisupolitiikan kanssa.
Hyvää jatkoa kaikille,
Anssi Manninen
Associate Editor
Nutrition & Metabolism
Kiitos Anssi selventävästä kommentistasi!
VastaaPoistaPaljon IF:sta mutta vähän ravitsemuksesta
VastaaPoistaHyvä Anssi, kiitos kommenteista. Keskustelu uhkaa kuitenkin mennä sivuraiteille: impact factoreilla ei ole mitään tekemistä ravitsemustieteen kanssa.
Impact factorit (IF) kertovat siitä, kuinka ahkerasti lehden artikeleita siteerataan. Tämä on toistaiseksi paras tiedelehdille keksitty ranking-järjestelmä. Mutta kuka tarvitsee tätä järjestelmää? Oleellista on artikkelin laatu, ja sitä ei takaa pelkästään lehden IF. Myös päinvastoin: hyvä artikkeli voi ilmestyä tuntemattomassa lehdessä. Lisätietoja, ks. esim. P.O. Seglen. Why the impact factor of journals should not be used for evaluating research. (1997) BMJ 314(7079):498-502.
Halusin omassa kommentissani selventää sitä, että virallista IF:a ei ole. BioMedCentralin omilla sivuilla ei N&M-lehden UIA:a ole laskettu - voisitko Anssi ystävällisesti valistaa meitä? Olisi myös kiinnostava kuulla mikä on N&M:n hylkäysprosentti.
IF:n vertaileminen eri alojen kesken ei ole hedelmällistä. Tämän johdosta vertailusi väikkärini osajulkaisujen lehtien ja N&M:n välillä ei ole järkevää. Ei nimittäin ole selvää, kertooko korkea IF lehden ahkerasta siteeraamisesta vaiko vain kyseisellä tutkimusalalla syntyvien julkaisujen suuresta määrästä. (Ja tarkennus: vaikka kaikki julkaisuni käsittelivätkin elintarvikkeita ja ravitsemusta, se ei tarkoita sitä että ne olisivat ilmestyneet ravitsemustieteen lehdissä).
Toiseksi, vertailu ei ole oleellista, koska emme (vielä) ole puhuneet minun työni laadusta tai verranneet sitä N&M palmuöljyartikkelin laatuun. Kolmanneksi, IF ei ole tärkein tekijä joka ohjaa minua julkaisupolitiikassani.
Yhdestä asiasta olen Anssi kanssasi samaa mieltä: en ole vakuuttunut N&M-lehden arvovallasta siinä mielessä, kuin IF:n nimeen vannovat haluavat ajatella. Lehti ei takaa artikkelin laatua. Jos lehden yleislinjaa halua arvioida, on selvää että N&M-lehden sisällöstä on liian vähän aineistoa: sata artikkelia vajaassa kolmessa vuodessa. Täytyy vielä kerran tähdentää, että IF on apuväline, ei lopputulos: en ole myöskään vakuuttunut läheskään kaikkien Am J Clin Nutr -lehden artikelien laadusta, saati J Nutr-lehdestä.
Jatkossa lupaan tässä ketjussa kommentoida vain ravitsemukseen liittyviä aiheita.
S Tuomasjukka
Ilmeisesti tätä kirjetta Anssi tarkoitti:
VastaaPoistahttp://www.nutritionandmetabolism.com/content/pdf/1743-7075-4-10.pdf
No se LDL partikkelimuoto?
VastaaPoistaterv. Mirka
Palmitiinihappo saattaa lievästi alentaa pienen ja tiheän LDL:n osuutta koko LDL:stä. Sitä ei ole osoitettu, että LDL-profiilin muutos kumoaisi palmitiinihapon epäedulliset vaikutukset LDL-kolesterolin kokonaismäärään.
VastaaPoistaS Tuomasjukka
Entäs kun tähän partikkeliprofiilin paranemiseen lisätään palmuöljyn oleiinin myönteiset vaikutukset?
VastaaPoistaOnko jossakin osoitettu palmuöljyn kokonaisuudessaan olevan haitallinen?
terv. Mirka
Tässä nyt maallikko puhuu, mutta osaksi kokemuksen/ajattelun tms. perusteella. Kaikki ruoka-aineet saadaan terveellisiksi tai epäterveellisiksi, (kunkin tahon mielen mukaan)kun tutkittava aine pilkotaan tarpeeksi pieniin osiin ja tutkitaan sitä yhtä asiaa ja jätetään huomioimatta kokonaisuus:(Miksi niitä teollisia tuotteita pitää joka asiasta vääntää kun esim. sian ihrassakin on sitä ihanaa steariinihappoa ja muita rasvoja sopivassa suhteessa.(Minä kyllä kasvattaisin rasvaisia sikoja, juu). Tiedemaailma pilaa paljon asioita, eli ihminen yrittää olla viisaampi kuin luonto. Mä en usko mihinkään tutkimuksiin, jos niistä kaikista tuloksista väännetään teollista moskaa ja muka ja taas yksi pullo kaupanhyllylle lisää. Tutkitaan itsestäänselvyyksiä. Niin.
VastaaPoistaMielenkiintoinen kirja tulossa..
VastaaPoistahttp://www.amazon.com/Good-Calories-Bad-Gary-Taubes/dp/1400040787/%20ref=pd_bbs_sr_1?%20ie=UTF8&s=books&qid=1177544824&sr=1-1
Saska kirjoitti: "Ei nimittäin ole selvää, kertooko korkea IF lehden ahkerasta siteeraamisesta vaiko vain kyseisellä tutkimusalalla syntyvien julkaisujen suuresta määrästä."
VastaaPoistaSiis se on tietääkseni niin että sitaatit per artikkeli eli artikkelien runsaus ei sitä impactia suurenna.
-J-
Pidin tuosta maallikon kommentista, että ravintotiede tutkii niitä pikkuasioita ja siinä mennään usein pieleen kun ei huomioida miten se tutkittava asia liittyy kokonaisuuteen. Mielestäni ei ole täysin selkeästi osoitettu, että nuo ankean rasvattomat maitotuotteet ovat nyt niin kauhean terveellisiä. Jos rasvahysteeriset tutkijat näkisivät tässä kokonaisuuden uskoisin että punnittaisiin rasvattomuutta ihannoivat tuotteet ihan eri tavalla. En tiedä ymmärsittekö mitä tarkoitin.
VastaaPoistaTommi
Hyvä ja huono tiede
VastaaPoistaHyvä tiede lisää kokonaisuuden ymmärrystä. Siitä huolimatta se pohjautuu tutkittavien asioitten pilkkomiseen pieniin osa-alueisiin ja niiden yksityiskohtaiseen tutkimiseen. Sitten tehdään johtopäätökset, osa-alue kerrallaan, ja liimataan kokonaisuus uudestaan kasaan.
Lukijalla on aina oma vastuunsa. Pikkuasiat pitää osata erottaa isoista kokonaisuuksista. Jos tähän ei kykene itse, kannattaa uskoa sitä mitä asiaan perehtyneet sanovat...
Palmuöljyssä on monia edullisia komponentteja. Niille voidaan osoittaa edullisia vaikutuksia joissakin ruokavalioissa, tietyillä ihmisillä ja sopivilla vertailutuotteilla. Tämä ei muuta sitä, että palmuöljy on länsimaisessa ruokavaliossa haitallisen palmitiinihapon merkittävä lähde. Asia on luotettavimmin todistettu epidemiologisin menetelmin, mutta ihan spesifisesti viimeisin näyttö taitaa olla kuopiolaisten tutkimuksesta viime vuodelta (American Journal of Clinical Nutrition (2006), 84(1), 54-62.)
-J-:lle: Tiettyyn artikkeliin viitataan sitä enemmän, mitä enemmän tieteenalalla on julkaisutoimintaa. Tieteenalojen kesken IF:en vertailu on siten hedelmätöntä. Myös lehdet, jotka keskittyvät juuri sillä hetkellä "kuumaan" tutkimusalueeseen saavat (hetkellisesti?) korkeamman faktorin.
S Tuomasjukka
Results: Plasma fatty acid profiles reflected the main source of dietary fat. Partially hydrogenated soybean and palm oils resulted in higher LDL-cholesterol concentrations than did soybean (12% and 14%, respectively; P < 0.05) and canola (16% and 18%; P < 0.05) oils. Apolipoprotein B (P < 0.05) and A-I (P < 0.05) concentrations mirrored the pattern of LDL- and HDL-cholesterol concentrations, respectively. No significant effect on the total-to-HDL cholesterol ratio was observed for palm oil compared with the other dietary fats. HDL3 cholesterol was higher after palm oil than after partially hydrogenated and soybean oils (P < 0.05). Differences in measures of glucose and HDL intravascular processing attributable to dietary fat were small.
VastaaPoistaConclusion: Palm and partially hydrogenated soybean oils, compared with soybean and canola oils, adversely altered the lipoprotein profile in moderately hyperlipidemic subjects without significantly affecting HDL intravascular processing markers.
Miten kun minusta johtopäätös oli kovin rohkea tuloksiin nähden.
terv. Mirka
Asia Pac J Clin Nutr. 2005;14(4):325-39. Links
VastaaPoistaEffect of palm oil on blood pressure, endothelial function and oxidative stress.
* Bayorh MA,
* Abukhalaf IK,
* Ganafa AA.
Department of Pharmacology/Toxicology Morehouse School of Medicine, 720 Westview Drive, SW, Atlanta, Georgia 30310, USA. bayorh@msm.edu
The pathogenesis of hypertension has been associated with endothelial dysfunction and oxidative stress. We have previously shown that palm oil (PO), with an unsaturated-to-saturated fatty acid ratio close to one and rich in antioxidants vitamins, reduces oxidative stress-induced hypertension in normal rats. Here, we investigated the cardiovascular effects of natural vitamin-rich PO using the Dahl Salt-sensitive hypertension model. Male rats were fed either a high salt (8%NaCl, HS) or low salt (0.3% NaCl, LS) diet with or without PO (Carotino, 5 g/kg daily) for four weeks. Mean arterial pressure (MAP), heart rate, blood flow and vascular resistance, vascular reactivity in vitro as well as remodelling of second-order mesenteric arteries were measured. Plasma levels of nitric oxide (NO), prostacyclin, thromboxane A(2) (TXA(2)) and isoprostane (ISO), were determined by enzyme immunoassay. Plasma, heart and kidney GSH and GSSG levels were analyzed by HPLC and aortic superoxide ((.)O(2)-) production by fluorescence spectrometry. High salt induced an elevation in MAP that was associated with decreased NO, prostacyclin and GSH: GSSG ratio. Plasma ISO and TXA(2), aortic and renal vascular resistance as well as aortic (.)O(2)- were increased. Palm oil reduced MAP, plasma TXA(2) and vascular resistance of the renal and aortic arteries, and increased the GSH: GSSG ratio and NO in the LS group. The HS-induced elevation in ISO and (.)O(2)- production and the reductions in kidney GSH: GSSG ratio, were attenuated by PO. The effect of PO was also associated with a reduced vessel wall-thickness: lumen diameter ratio and a greater relaxant effect of mesenteric arteries to acetylcholine, in the LS group. The mortality associated with HS was reduced by PO. Thus, palm oil attenuates the progression of salt-induced hypertension and mortality, via mechanisms involving modulation of endothelial function and reduction in oxidative stress.
PMID: 16326639 [PubMed - indexed for MEDLINE]
Olen tyytyväisyydellä pannut merkille, että tässä tutkijat ja maallikot käyvät rakentavaa keskustelua ravintorasvoista. Ravitsemus herättää tunteita niinkuin huomaatte. Tämän keskustelun voisi toivoa siirtyvän Hiilaritietoiset foorumiin, missä keskustelua olisi helpompi käydä ja saisimme huomattavasti enemmän näkyvyyttä asiallemme. www.hiilaritietoiset.net
VastaaPoistaEn tietenkään kiellä täälläkään käytyä keskustelua. Ylipäätänsä on tärkeää, että puhutaan monipuolisemman rasvakeskukstelun hengessä. Kansanterveyslaitoksen, Sydänliiton ja Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan eläinperäistä rasvaa koskevat linjaukset ja suositukset ovat kyllä aivan käsittämättömiä. Näyttöä on riittämiin kovien rasvojen hyödyistä. Onkohan tässä valistussanoman yksinkertaistamisessa (kova rasva = terveysriski) menty liian pitkälle? Mitä enemmän lukee ravintorasvoista, sitä enemmän joutuu hämmästelemään joidenkin asiantuntijatahojen ravintorasvoista lausumia jyrkkiä mielipiteitä.
Jatketaan keskustelua täällä tai sitten Hiilaritietoisissa!
Huvittavia olivat sen Kuopion YO:n Ursulan kommentit Saskan väitöskirjasta.. tokaisee vain dogmaattisesti että suositukset sanoo sitä sun tätä.. eli datalla ei ole välilä vaan mielipiteillä. Antaa melko surkean kuvan koko Ursulasta.
VastaaPoistaSamainen Ursula Schwab antoi tämän vuoden tammikuussa ymmärtää, että tyydyttynyt rasva laskisi HDL-kolesterolia, vaikka tieteellinen tutkimus osoittaa vaikutuksen olevan aivan päinvastainen.
VastaaPoistaHelsingin Sanomilla ja Kansanterveyslaitoksella rasvat pahasti sekaisin
Ursulaa ei kannata ottaa liian vakavasti. Hän myös "opettaa" että ihmiskroppa voi valmistaa sokeria rasvahapoista. Tämä on täysin virheellinen väite:
VastaaPoistahttp://www.nutritionandmetabolism.com/content/3/1/9
Ainostaan glyseroliosasta voidaan muokata glukoosia.
Tervehdys!
VastaaPoistaAikaa on kulunut, lieneekö sopivaa viitata edelliseen keskusteluun. Maallikolle oli kiinnostavaa lukea, että Nutrition and Metabolism- lehti ei välttämättä ollut ihan 'vakavimmasta päästä'. Miten nyt, kun 2 vuotta on kulunut, suhtaudutte lehteen, Christer ja muut tiedemiehet?
Olen keski-ikäinen savolaisnainen (asun ulkomailla tosin) ja olen ihmetellyt vuosia sitä, miksi monelle alkuperäiskansalle käy samalla tavalla, kun pääsevät valkoisen miehen ruokien pariin. Tarkoitan metabolisen oireyhtymän piirteitä. Asuin kerran hetken Australiassa. Sen alkuperäisasukkaat olivat tunnetusti muinoin hoikkia ja jänteviä. Kun elämäntapa muuttui ja jauhot/riisi/sokeri muuttuivat perusruuaksi, niin eikö jengille paukahtanut armoton omenalihavuus, alkoholismi, diabetes...
Australiassa tajusin, että juuri noinhan kotiseutuni Savon alkuperäisasukkaillekin on käynyt. Mökeissä lyllersi järjestään keskilihavia mammoja ja verenpaine korvissa tikuttavia pappoja, jotka nyt kuolevat siellä hiljaksiin sukupuuttoon...
Kauhulla muistelen kotiseutuni tapaa syödä hirveät määrät leipää ja pottua jokaisella aterialla, leipää aamusta iltaan, pullaa, piirakkaa, pottua jopa maksalaatikon kanssa...
Isäni puolusti voita henkeen ja vereen ja olikin sitten ilmeisesti oikeassa.
Eläinrasvasta vielä kysymys. Miten paljon eläimen elintapa tai kasvatustapa ja ruokinta vaikuttaa sen rasvan koostumukseen? Riistahan on paitsi vähärasvaista, myös rasvahapoiltaan parempaa? Villisika terveellisempää kuin potulla lihotettu serkkunsa? Luonnon hirvieläin parempi kuin tarhattu veljensä? (Erehdyin kerran ostamaan tarhattua saksanhirveä, uusiseelantilaista Pirkka-'riistakäristystä' ja se oli niin vastenmielisen talista, että syömättä jäi).
Onko luomueläinten rasva parempaa kuin tehotuotettujen eläinten rasva? Voin ja maidon kohdalla näin lienee?
terv. Karhutar
Karhutar herätti henkiin vanhan kirjoitukseni vuosien takaa. Paljon on vettä valunut Paraisten Suntin läpi siitä kun kävin orgasmirasvan ylistystä kuuntelemassa Turun Yliopistolla. Suntti on pieni vesiväylä eräässä pienessä Saaristokaupungissa.
VastaaPoistaMatkan varrella olen saanut vahvistusta voin syönnilleni ja pelko eläinrasvoja kohtaan on huomattavasti vaimentunut.
Luen tällä hetkellä säännöllisesti Nutrition & Metabolism -lehteä. Lehden taso on vaihteleva. En kykene ylistämään lehteä. Mieluummin luen muita tiedelehtiä.
Kysyit mielipidettäni alkuperäiskansojen terveyskohtaloista heidän päästyään länsimaisen ruoan ulottuville. Kysymys on erittäin hyvä ja olen ihmetellyt kun tätä ei laajemmin pohdita tiedeyhteisössä. Onkohan liian kiusallista tietoa tarjolla? Olen lukenut alkuperäiskansojen terveyskohtaloista jonkin verran ja saatan kirjoittaa tästä erillisen jutun tähän terveysblogiini. Asia kiinnostaa kovasti. Olen kanssasi samaa mieltä metabolisen oireyhtymän piirteistä näillä kansoilla ja nimenomaan vasta sitten kun ovat olleet kosketuksissa länsimaiseen "sivilisaatioon". Puhutaan tästä sitten enemmän kun kirjoitan siitä erillisen jutun.
Olen iloinen ottaessasi esille lihakarjan kasvattamiseen liittyvät ongelmat. Ei todellakaan ole yhdentekevää mitä rehua lihakarja on syönyt. Puhun itse voimakkaasti luomu- ja riistaeläinten lihan puolesta. Otan asian esille muutaman viikon kuluttua ilmestyvässä artikkelissani terveysruoasta Kunto & terveys -lehdessä. Olen mielelläni lojaali terveyslehdelle ja julkaisen lyhennelmän ajatuksistani blogissani vasta lehden ilmestyttyä. Sinun kannattaa seurata blogiani kesäkuun alkupuolella.
Kiitos hienoista kommenteista Karhutar, jotka tekivät mahdolliseksi nostaa esille tämän jännittävän kirjoitukseni vuosien takaa. Ehkä moni muukin haluaa virkistää muistiaan?
Terveisin, christer
Hieno juttu, että tulee lisää vettä myllyyn tässä rasva-asiassa. Monet ihmiset kaipaavat myös niitä tieteellisiä perusteluja.
VastaaPoistaSuurempana kokonaisuutena tuo yllä mainittu alkuperäiskansojen terveyden rappioituminen länsimaiseen ruokavalioon siirryttäessä on ehdottomasti yksi mielenkiintoisimpia asioita.
Ravintotieteen on vaikea saada kunnollista kokonaiskäsitystä ravinnon vaikutuksista, koska ruoissa on erilaisia ainesosia, jolla on yhteisvaikutuksia kehon kaikkiin mekanismeihin. Kaikkia niitä ei tiede ole edes vielä nimennyt. Lisäksi ainesosien keskinäiset suhteet vaikuttavat kokonaisvaikutukseen. Useimmitenhän tutkitaan jotain yksittäistä eristettyä osa-aluetta, kuten esim. jonkun aineen vaikutus kolesteroliin. Mutta entäpä jos koko kolesteroliteoria onkin virheellinen?
Siksi on vaikea uskoa, että esim. kemiallisesti tuotetuilla rasvoilla voisi olla positiivisia vaikutuksia terveyteen. Ehkä johonkin osa-alueeseen, jossain tutkimuksessa.
Kiinnostavinta ja opettavaisinta on tietää erilaisten ruokien vaikutuksista ja etenkin tämä peruskysymys, miksi länsimainen ruokavalio pilaa alkuperäiskansojen terveyden. Siinä konkretisoituu moni asia. Mukava, että siitä on artikkeli tulossa.