Terveys ja vastuullinen yritystoiminta - leikkipuistoista kulutuksen kentille

**

Olin 27.5.2009 Kansallismuseon auditoriossa kutsuseminaarissa, jossa juhlistettiin viidettä Terveyden edistämisen ajankohtaispäivää. Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) järjesti seminaarin yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton, Eduskunnan terveyden edistämisen asiantuntijaryhmän, Sitran, Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden edistämisen politiikkaohjelman, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja UKK-instituutin kanssa. Oli varsin mielenkiintoinen tilaisuus!

Seminaarissa pohdittiin yksittäisissä puheenvuoroissa ja keskustelupaneelin kautta mahdollisuuksia luoda ja vahvistaa terveyttä ja hyvinvointia maassamme. Kuntien ja valtion lisäksi myös yritykset voivat päätöksillään vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisiin valintoihin ihmiset arkielämässään päätyvät. Erityisen herkässä asemassa ovat lapset ja nuoret, joiden terveyden edistäminen vaatii uusia näkökulmia ja kumppanuuksia elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja järjestöjen välillä.

Yrityksillä on paljon vaikutusvaltaa kansalaisten arkipäivän valintoihin. Onko vastuullinen yritystoiminta todellista - vai pelkkiä sanoja vuosikertomusten sivuilla? Mitä terveyttä edistävä toiminta on yritysten näkökulmasta? Jotta kansalaisten terveys edistyy, tarvitaan uudenlaista ja ennakkoluulotonta yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Miten yhteiskuntavastuu tulee näkyväksi yritysten ja järjestöjen välisessä yhteistyössä?

Yritystoimintaa säätelevät useat lait ja säädökset, joilla suojataan terveyttä ja ehkäistään haittoja. Mitä on vastuullinen yritystoiminta erityisesti suhteessa lapsiin ja nuoriin? Mikä on tuotekehittelyn, markkinoinnin ja mainonnan rooli?

Tässä muutamia kysymyksiä, joihin etsittiin vastauksia. Olen koonnut teille muutamia päivän antiin liittyviä kohokohtia. Paikalla oli muitakin toimittajia, joten pyydän seuraamaan lehtikirjoittelua tasapuolisen kuvan saamiseksi. Minä olen saattanut hyvin valikoivasti kuunnella ja katsella seminaarin antia.

Henkilöstöjohtaja Antero Levänen HOK-Elannosta puhui rauhallisesti aiheesta ”Kumppanuudella terveyttä edistäviä tekoja”. Olin myönteisesti yllättynyt siitä miten laaja-alaisissa hankkeissa yritys oli mukana. Saimme kuulla erinomaisia esimerkkejä siitä miten vastuullinen yritys voi edistää sponsorointia ja kantaa sosiaalista vastuutaan. Terveyttä ja vastuullisuutta edistävinä hankkeina Levänen esitteli mm.

• Punaisen Ristin jäsenhankintakampanjat (Sokoksissa ja Prismoissa voi liittyä SPR:n jäseneksi). ”Paljon Väliä” -projekti oli ensimmäinen yhteistyöprojekti SPR:n ja HOK-Elannon välillä. Teemoina oli vertaissovittelu, suvaitsevaisuus ja ensiapu. Sen jälkeen tuli monien tunnistama ”Tärkeät minuutit” –projekti, joka jatkoi ensiapulinjalla kouluissa ja eri tapahtumissa. Nyt on käynnissä vuoteen 2011 asti erityinen nuorisoprojekti, jossa yritetään tukea ja motivoida oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevia koululaisia (”LäksyHelppi”). Erinomaisia projekteja jossa yritys antaa taloudellista tukea mm. uusien vapaaehtoisten koulutukseen.
  
• Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa on jännä yhteistyökuvio meneillään. ”Duunisauma” –projekti kouluttaa nuoria työelämään ja antaa heille välineitä itsenäiseen työnhakuun. Nuorisoasiainkeskuksen kanssa käynnistyi myös äskettäin pilottiprojekti nimeltään ”Junnut jeesaa”. Siinä nuoret auttavat ikääntyneitä eri tehtävissä. Parhaimmat kokemukset oli saatu kännykän ja tietokoneen käyttöopastuksessa. Nuoret näyttävät mitä kaikkea puhelimella ja tietokoneella voi tehdä.
  
• Sitten vielä yksi sydäntä lämmittävä hanke: ”Ruoka-apua vähävaraisille”. HOK-Elanto jatkaa Veikko ja Lahja Hurstin työtä jopa 100 000 euron arvoisella tuella. Elintarvikkeita jaetaan vähävaraisille ja järjestetään kodittomien joulujuhla.
  

Henkilöstöjohtaja Antero Levänen sai ansaitut aplodit seminaariväeltä.

 
Puheenjohtaja FT Seija Sihvola, Lasten terveysfoorumista (LTF), piti ansiokkaan ja tietorikkaan puheen lapsista ja nuorista yhteiskuntavastuullisilla markkinoilla. Tohtori Sihvola piti yhteiskuntavastuuta moniulotteisena toimintana kansalaisten hyvän elämän edistämiseksi. Yhteiskunnassa on paljon riskitekijöitä, jotka vaarantavat sen miten koemme tasapainoisen ja onnellisen lapsuuden. Haaste taata jokaiselle lapselle ja nuorelle hyvä henkinen, psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi on vakavaa yhteiskuntavastuuta.

Sihvola nosti esille työyhteisöjen vastuun, jota voisi parhaiten toteuttaa tukemalla vanhemmuutta. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa perhevapaiden kunnioittamista, osa-aikatyön mahdollistamista, joustavia työaikoja, kohtuuttoman runsaan ylityön välttämistä ja muunlaista perhemyönteistä työkulttuuria.

Yrityksiin kohdistuu paljon yhteiskuntavastuun painetta. Yhteiskuntavastuun toteuttaminen kulminoituu voimakkaasti rahaan ja erityisesti syyniin jää yritysten voitonjako: heruuko siitä jotain myös ”yleiseen hyvään”, vai kasvattaako se vain omistajiensa varallisuutta. Taantuma saattaa johtaa siihen, että yrityksen voitto jätetäänkin yrityksen käyttöön toiminnan kehittämisrahaksi, eikä ylimääräistä väljää raha olekaan. Viisaat yritykset osaavat kuitenkin aina jakaa voitostaan myös työyhteisönsä ulkopuolisille vaikka todellinen voitto ei suuri olisikaan. Antamisen ilo ei ole kuollut eikä kuopattu!

Vastuu yrityksen tuottamista palveluista ja tuotteista avaa herkullisia näkökohtia kriittiseen tarkasteluun. On tuotteita ja palveluita, joita ei parhaalla tahdollakaan voi pitää hyödyllisinä lapsille ja nuorille. Tarvitsevatko lapset seksikkäitä vaatteita, jättikokoon pakattua roskaruokaa, väkivaltaisia pelejä, kerrasta hajoavia leluja ym. tupakkateollisuudesta puhumattakaan? Todennäköisesti ei. Ne ovat sellaisia ikäviä tosiasioita, joiden kanssa elämme. Aikuisille tarkoitetut ja lapsille sopimattomat tuotteet ajautuvat lasten näköpiiriin viimeistään internetin kautta.

Elämme kummallisuuksien maailmassa. Äskettäin julkaistiin tutkimus, jonka mukaan brändituotteella on erityinen tehtävänsä: Se lohduttaa nuoria! Vastaavaa koukutusta esiintyy tietenkin myös aikuisten maailmassa, mutta moraalittomalta asia tuntuu silloin kun se kohdistuu lapsiin. Turhien ja vahingollisten tuotteiden ja palvelujen tuotanto on muutettavissa vain jos paineet niiden haitallisuudesta otetaan riittävän vakavasti ja joukkovoima niitä vastaan on riittävän suuri. Kuluttaja voi toki äänestää jaloillaan ja käsillään.

Seija Sihvola toi meille esimerkin muodossa tällä hetkellä 25-vuotiaat nuoret naiset. Heillä on keskimäärin seuraavanlainen lähtökohta loppuelämälleen:

• 20 prosentilla on rasitteena pitkäaikainen sairaus
  
• 33 prosentilla on ylipainoa
  
• joka viides tupakoi
  
• joka neljäs ei jaksa juosta puolta kilometriä
  
• joka neljäs juo vähintään 5 alkoholiannosta viikossa
  

Ei kovin hyvältä näytä, kuten tiedämme!

Saimme käytännön esimerkkejä järjestö- ja yrityskumppanuudesta kun yritysyhteistyövastaava Kristiina Helin, Pelastakaa Lapset ry:stä esiintyi yhdessä toimitusjohtaja Toni Toikan kanssa. Toikka on Alekstra Oy:stä.

Tilaisuuden päättäneessä paneelikeskustelussa oli teemana ”Rahat ja terveys - kaikki voittavat?” Paneelin vetäjänä oli toimittaja Annika Damström Ylen aamu-TV:stä.

Nämä asiat jäivät mieleen ystäväni, johtaja Mikael Fogelholmin (Suomen Akatemia, Terveyden tutkimuksen yksikkö ja Terveyden edistämisen keskuksen puheenjohtaja) puheenvuoroista:

- Pitäisikö mainokset kieltää? Ei me voida lähteä mainoksia kieltävään suuntaan. Kuitenkin on pidettävä huoli siitä, että tuotteesta ei saa sanoa ihan mitä tahansa (esim. perusteettomia terveysväitteitä ei saa esittää).

- Kuka ohjaa lapset oikeille urille? Vastuun jättäminen vain kotiin voi olla liian hankalaa. Kodit tarvitsevat apua ja niinpä mediakasvatus tulisi olla paljon vahvemmassa roolissa koulujen opetuksessa.

- Internet antaa mahdollisuuden kontrolloimattomaan nettiyhteisöön, joka voi olla kaikkea muutaman henkilön suuruisesta mielipiteiden laukaisukanavasta aina tuhansien henkilöiden muodostamaan foorumiin asti. (Huomatessaan minut yleisössä) Mikael otti esimerkin alakarppaajista (hiilihydraatteja voimakkaasti rajoittava sekalainen yhteisö). Jos internettiä ei olisi, ei alakarppaajat olisi saaneet niin vahvaa jalansijaa Suomessa. (Olen ihan samaa mieltä kuin Mikael tässä asiassa, mutta näen tässä alakarppajien toiminnassa toki myös myönteisiä seikkoja.)

- Yrityksissä on aika paljon kaikenlaista kaksinaismoraalia. ”Kännissä olet ääliö” –kampanja toimi esimerkkinä tästä. Panimoteollisuus haluaa, että alkoholijuomia myydään mahdollisimman paljon. Mahdollisesti panimoiden lähtö mukaan tähän kampanjaan pohjautuu siihen havaintoon, että heitä ei kiinnosta kännissä örveltämisen edistäminen. Tästä näkökulmasta katsoen panimoilla saattaa olla jopa aito kiinnostus edistää siistimpiä juomistapoja.

- Paljon kovempaan riskitestiin joutuu sellainen yritys, joka on valmis yhteiskuntavastuuseen tervehdyttämällä tuotetarjontaansa. Kuvitelkaa jos Kelloggs luopuisi aamiaismuroistaan ja Toni Tiikeristä terveyssyistä (muroissa on paljon sokeria ja suolaa, mutta vähän kuituja). (Erittäin hyvä pointti, Mikael!)

- Terveysmainonta on pääosin aika siistiä Suomessa. Lastenohjelmien aikana ei juurikaan esitetä pikaruokamainoksia. Aikuisille kyllä sitten tarjotaan mainosten muodossa vaikka mitä hömppää!

Paneelissa istuivat myös toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski Mainostajien liitosta, toiminnanjohtaja Teemu Japisson Nuori Suomi ry:stä, Valion viestintäpäällikkö Taina Lampela-Helin ja ylijohtaja Marita Wilska Kuluttajavirastosta.

Johtaja Maija Perho (Terveyden edistämisen politiikkaohjelma) kokosi lopuksi hienosti päivän annin.

Lisätietoja voi saada minulta.