##
Suomessa on käynnissä ihmeellinen säästövimma. Näköjään kilpaillaan siinä kuka tekee halvinta kouluruokaa. Älytöntä!
Osassa kunnista käytetään kouluruokaan niin vähän rahaa, että niissä saatetaan rikkoa lakia, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska.
Tampere käyttää kouluruokailuun 62 senttiä/ruoka-annos. Se on vähiten Suomen suurista kaupungeista, kertoo Turun Sanomat.
Puska kertoo Turun Sanomien haastattelussa, ettei kunnilla ole lakisääteistä velvoitetta käyttää tiettyä rahamäärää ruokaan, mutta lain mukaan ruoan on täytettävä tietyt laatusuositukset. Puska ei usko, että nämä täyttyvät niissä kunnissa, jotka käyttävät kouluruoan raaka-aineisiin vähiten rahaa.
Kouluruokailuun käytettävästä rahasta päättää kaupunginvaltuusto. Tampereella kouluruoan valmistaa Tampereen kaupungin ruokapalvelukeskus Tampereen Ateria.
Tänään Tampereen kouluissa on tarjolla jauhelihaperunasosevuokaa ja salaattia. Lukioissa on myös kasvisruokavaihtoehto, joka on tänään soijaperunasoselaatikkoa.
Lisää luettavaa:
Selvennykseksi mainittava, että kun julkisuudessa puhutaan kouluruoka-annoksen hinnasta, siinä on kysymys vain ja ainoastaan ruoan raaka-aineista.
VastaaPoistaJos oikeasti puhutaan ateriahinnasta, lukuun pitäisi sisällyttää keittiöhenkilökunnan palkkakustannukset työn- antajamaksuineen, kiinteistökulut, sähkö, vesi, poistot keittiön varustehankinnoista koneista ruokailuvälineisiin. Ja silloin ateriahinta näyttäisi kyllä ihan toiselta.
Epäilen, että moni ei hoksaa tätä epätarkkuutta, ja saa tilanteesta vielä todellisuutta surkeamman vaikutelmn. Summahan tuntuu ihan olemattomalta, kun sitä varmaan itsekukin vertaa mielessään vaikkapa työpaikkalounaan hintaan.
Arvelen, että siinäkin näiden kouluaterian hinnasta poisjätettyjen kulujen osuus on huomattava, ja raaka-aineen hintana ilmaistuna lounaasta ei tarvitsisi maksaa kuin pari kolme auroa.
En halua sanoa, etteikö kuntien pitäisi satsata enemmän kouluruokaan, mutta minua ärsyttää ja harmittaa tämä keskusteluun liittyvä epätarkkuus.
Kai johtuu siitä, että kuntien budjeteissa edelleenkin toiminnan todellisten hintojen selvittäminen on vaikeaa toisin kuin yksityisellä puolella. Siellä on pakko olla selvillä kulurakenteesta, kun käytössä omat rahat.
Tuula
Hieno kommentti Tuulalta! Asia on juuri niin kuin sanot, eli ateriahinnan muodostus on hankala käsittää oikein.
VastaaPoistaTuulalta hieno kommentti. Oleellisia tarkennuksia. Olkoonkin että hinta on niin mitätön että esim. veroja ja työkustannuksia siihen ei paljoa saa mahtumaan. Eli osittain mielestäni itsestään selvää.
VastaaPoistaPekka on tällä kertaa huolissaan samasta asiasta kuin minä.
Kouluissa tarjotaan usein esim.
peruna muusia ja kalapuikkoja
vs.
keräkaalia ja savusiikaa
Ostin tänään savusiikaa Martinlaakson S-marketista. Kilohinta 12€. Kalapuikot maksavat kait jotain 3€/kg.
Kummastako saan halvemmalla D-vitamiinia.
100 g kalapuikkoa
D-vitamiinia 0,9 mikrog.
hinta 0,3 €
Samaan hintaan saan n. 25 g savusiikaa josta syötävää (ruodot ja nahka veks) n. 18 g
Jälkimmäisessä on D-vitamiinia
0,18g * 22,1 mikrog/100g = 3,99 mikrog.
Eli saan siis samaa rahamäärää kohden yli nelinkertaisesti D-vitamiinia kun valitsen savusiikaa kalapuikon sijasta.
Kalan rasvojen suhteen kalapuikko on jokseenkin yhtä surkea. Tuosta tuotteesta voi sanan "kala" jättää surutta pois.
Hinnasta kannattaa säästää vaan ei laadusta. Olen jo aiemmin laskenut näillä sivuilla, että paprikasta saa c-vitamiinin halvemmin kuin perunasta.
Edellinen tuli hieman hätäisesti kirjoitettua. Kirjoitusvirheiden lisäksi jäi sanoja pois.
VastaaPoistaSiis laskekaapaa huviksenne ravintoarvot:
kalapuikko ja perunamuusi
vs.
savusiika ja keräkaali.
Kumpaa annat lapsellesi.
Säästö ruuan hinnassa tulee loppupeleissa todella kalliiksi.