Lasten diabetes kovassa kasvussa

**

Tyypin 1 diabetes (lasten sokeritauti) on Suomessa yleisempi kuin muualla maailmassa. Sairauden tarkkaa syntymekanismia ei tunneta, väittää lääketieteellisen väitöskirjan tekijä Johanna Lempainen 2.6.2009 Turun yliopistossa. Alle 5-vuotiaiden diabetestapaukset tulevat kaksinkertaistumaan Euroopassa vuoteen 2020 mennessä, kertoo Lancet -lääkärilehti tänään 28.5.2009 nettiversiossaan.

Kaksi ikävää uutista, jotka muistuttavat siitä, että terve lapsi ei ole mikään itsestäänselvyys. Olkaa kiitollisia jos lapsenne on terve. 

Lancet -lehden tutkimus perustuu diabetesrekisterien tarkkaan seurantaan Euroopan maissa. Christopher C Patterson, Gisela G Dahlquist, Eva Gyürüs, Anders Green ja Gyula Soltész keräsivät tiedot vuosina 1989-2003. Tänä aikana 29 000 lasta ja nuorta sairastui diabetekseen. Diabetes lisääntyi kaiken kaikkiaan noin 3,9 prosentilla joka vuosi. Vastasyntyneiden lasten diabetes aina 4-vuotiaiksi asti lisääntyi kaikkein eniten (5,4%) kun taas varhasinuorilla (10-14 -vuotiaat) diabetes laukkasi 2,9 prosentin vuosivauhdilla. Näiden tietojen pohjalta tutkijat ovat arvioineet miten monta lasta sairastuu diabetekseen ennen vuotta 2020. Tulokseksi tuli häkellyttävä noin 70 prosentin lisäys diabetestapauksissa, jos tämä ikävä trendi jatkuu. Tämä tarkoittaa sitä, että 160 000 lasta sairastuu diabetekseen vuonna 2020 (vuonna 2005 vastaava määrä oli 94 000).

Lancet -lehdessä kirjoittavat tutkijat pitävät mahdollisina syinä lisääntyneeseen diabetekseen lapsilla, muutoksia elinolosuhteissa ja yleistyneitä keisarinleikkauksia. Väitöskirjaansa puolustava Lempainen pitää syinä lasten muuta sairastelua ja äidinmaidonkorvikkeita.

Johanna Lempainen tutki väitöskirjaansa varten eri tekijöiden – varhaislapsuuden virusinfektioiden, lehmänmaitopohjaisen äidinmaidonkorvikkeen ja perinnöllisen alttiuden – merkitystä tyypin 1 diabetekseen liittyvän autoimmuniteetin syntymisessä. Lempainen tutki lapsia, joilla oli kohonnut perinnöllinen riski sairastua diabetekseen.

Johannan tutkimuksessa huomattiin, että varhaislapsuudessa sairastettu sytomegalovirus- tai enterovirusinfektio ei yksinään lisännyt autoimmuniteetin riskiä. Ennen puolen vuoden ikää sairastettu rotavirusinfektio sen sijaan lisäsi autoimmuniteetin riskiä hieman. Autoimmuniteetilla tarkoitetaan tilaa, jossa immuunipuolustus virheellisesti hyökkää elimistön omia kudoksia vastaan. Tässä tapauksessa tuhoutuu haimakudosta.

Tarkemmissa tutkimuksissa osoittautui, että enterovirusinfektio oli autoimmuniteetin riskitekijä niillä lapsilla, jotka olivat saaneet lehmänmaitopohjaista äidinmaidonkorviketta ennen puolen vuoden ikää.

Lempaisen väitöskirja osoittaa, että tutkittaessa yksittäisen ympäristötekijän merkitystä autoimmuniteetin kehittymisessä pitäisi ottaa huomioon myös eri ympäristötekijöiden ja perinnöllisen alttiuden yhteisvaikutus. Lancet -lehdessä julkaistu artikkeli aukaisee silmät todella vaikealle ongelmalle: lasten diabetekselle.

Suomen Lääkärilehti kirjoitti Johanna Lempaisen väitöskirjatyöstä. Dagens Medicin kirjoitti yleistyvästä diabeteksesta Euroopan lapsilla. Lisää tietoa voitte hakea Lancet -lehden diabetesteemaan keskittyvästä numerosta, joka ilmestyi 23.5.2009.