Terveyden edistämisen barometri näyttää matalapainetta

**

Liikunnan suhteen ei näytä hyvältä. Liikunta on tärkeä osa terveyden edistämistä ja keskiviikkona 27.5.2009 julkistettu Terveyden edistämisen barometri ohjaa ajatuksia vahvasti liikunnan suuntaan. Valitettavasti barometri osoittaa melkoista matalapainetta.

Nuori Suomi ry:n ja Olympiakomitean selvitys paljasti hiljattain, että vain puolet urheilevista nuorista liikkuu terveytensä kannalta tarpeeksi. Seuratoiminta ei yksin riitä, toteaa Nuoren Suomen 12 - 15 -vuotiaiden kilpaurheilun kehityspäällikkö Manu Kangaspunta.

- Seura- ja lajiharjoittelun pariin tulevilla lapsilla oli ennen lihaskunto olemassa ja peruskuntotaso suht hyvällä mallilla. Perustaidot ovat tällä hetkellä hukassa, kun omatoiminen liikunta on vähentynyt jatkuvasti, Kangaspunta sanoo.

Urheiluseurojen merkitys nimenomaan terveyden edistämisessä on kuitenkin suuri. Seuroilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa jäsentensä ruokavalioon ja päihteiden käyttöön, huomauttaa Nuori Suomi ry:n toiminnanjohtaja Teemu Japisson.

Arkiliikuntaa ei monikaan saa työssään entisaikojen malliin. Saadakseen päivän aikana askelia mittariin pitää nimenomaisesti paneutua niiden keräämiseen. Ellei voi kävellä tai pyöräillä koko työmatkaa, onnistuu monelle se, että pysäköi auton mukavalle kävelyetäisyydelle tai jää julkisesta kulkuvälineestä paria pysäkkiä matkan päätepistettä aiemmin ja kävelee loppumatkan. Sama koskee lapsia ja nuoria.

Lasten vähäinen liikunta nousi puheenaiheeksi myös Terveyden edistämisen ajankohtaispäivän keskusteluissa, joista blogissani on erillinen juttu. Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen yksikön johtaja Mikael Fogelholm nosti avainrooliin koulumatkat, joiden taittaminen omin voimin takaisi hyvän päivittäisen liikunta-annoksen.

- Lasten liikkumiseen pitää keskittyä kunnissa. Koulumatkoille tarvitaan turvallisia pyöräteitä. Sen sijana autolla liikkumista voisi hankaloittaa. Esimerkiksi koulun pihaan ei tarvitse päästä autolla, vaan jokainen joutuu kävelemään vähintään viimeiset 500 metriä, Fogelholm visioi.

Lehdistötilaisuudessa yksittäisen kunnan mallia esitellyt Ypäjän kunnanjohtaja Sinikka Malin oli samoilla linjoilla.

- Meidän täytyisi rohkaistua ehdottamaan vanhemmille, että lapset kulkisivat koulumatkan omin voimin. Usein on kyse siitä, miten lapsi opetetaan liikkumaan. Myös taksimatkojen myöntämisperusteita voitaisiin kiristää, Malin sanoi lehdistötilaisuudessa.

Ypäjällä on muun muassa rakennettu kunnan omin varoin kevyenliikenteen silta, joka parantaa koulumatkojen turvallisuutta. Koulupäivien aikana lapsia liikuttavat nykyään päivittäiset liikuntatuokiot, jotka syntyivät kouluterveydenhoitajan ja opettajien yhteistyössä. Hevospitäjässä urheiluharrastuksen pariin kannustaa myös kunnan oma hevonen.

Monessa perheessä lasten harrastukset edellyttävät massiivista autoilua illat pitkät. Manu Kangaspunta ehdottaa uutta toimintamallia:

- Työpäivän jälkeen voisi sohvalle lysähtämisen sijaan toimia sporttisena esikuvana ja pyöräillä lapsen kanssa harjoituksiin.

Aikuisia on Ypäjällä kannustettu liikkumaan kolmivuotisessa LIKSU-hankkeessa. Keski-iän ohittaneille riskiryhmiin kuuluville kuntalaisille tarjottiin henkilökohtaista kunto-ohjelmaa. Siihen kuuluivat testit sekä tapaamiset ohjaajan kanssa, joka vei tutustumaan kiinnostaviin lajeihin - siitä sana taluttaja. 

Lähde: Ruokatiedo uutiset, 28.5.2009