perjantaina, toukokuuta 22, 2009
Pekka Puska huolissaan kouluruoan laadusta
maanantaina, maaliskuuta 23, 2009
Kouluruoka herättää tunteita Tampereella
Tämän on ihan pakko olla vitsi?
Jos byrokraatit eivät pysty tarjoamaan lapsille asiallista ravintoa, olisi parempi siirtyä kokonaan eväisiin. Jo nyt lapset tulevat usein nälkäisinä kotiin riittämättömän (mm. puuropäivät) ja huonolaatuisen ruuan takia, entä jatkossa?
Hauskintahan tässä on se että Tampereen Aterialla on juuri menossa lautasmallikampanja kouluissa. Huonosti käy oikean lautasmallin täyttäminen koulussa kun salaattikin viedään. Kiitti näistä.
Tällainen "säästö" tulee vielä kalliiksi.
Kasvavat lapset tarvitsevat moninpuolista ruokaa eikä tällainen säästö ole hyväksi heille.
Lasten kunnon ruoka on kyllä täydellisen väärä säästökohde.
Nyt viedään leipäkin lasten suusta! Jos ihmisillä olisi vielä hampaissa kultapaikkoja, niin kaipa nekin kaivettaisiin kohta porvareiden ja vihreiden pohjattoman kassan katteeksi!
Tällaisesta ei ole varaa säästää! AIVAN NAURETTAVAA! Kouluruoan on juuri tarkoitus olla terveellistä ja lapselle edes yksi kunnon ateria päivässä! Makkaraa, keittoa ja puuroa. Niilläkö kasvava lapsi sitten elää?
PÄÄTTÄJÄT HALOO!!!! Syökää itse makkaraa, keittoa ja puuroa ja katsokaan, jaksatteko sillä?!
Koko ajan ollaan paasaamassa suomalaisten ruokailutottumuksista. Ruokailutottumukset opitaan peruskouluvaiheessa ja osa tottumuksista tulee koulusta. Nyt kun viedään pois vihannekset ja salaatit sekä leivät, mitä jäljelle jää: Jauhot makkarat. No tämähän vain tarkoittaa sitä että Mäkkärin ja Hesen ovet käyvtä päivällä taajempaan tahtiin kun kouluruuan tehot eivät riitä iltapäivään asti.
Lapsista, vanhuksista ja sairaistahan ne säästöt löytyvät.
Tampereen Aterian matematiikka on aina ihmetyttänyt kun on heidän kanssaan asioinut. Puhdasta vedätystä sanon minä.
Aivan käsittämättömiä päätöksiä jälleen kerran säästötoimenpiteissä koskien kouluruuan tason laskemista.
Eikö päättäjillä ole muunlaista keinoa säästön keinoa, kuin heikentää lasten ruokailusta.
Kasvava lapsi tarvitsee ruokaa. Meillä syödään aamu- ja iltapuurot sekä yksi lämmin ateria joka arkipäivä. Koulussa syödään. Ja aina on huutava nälkä kotiin tultaessa. Klo 15.00 päivinä on pojalla eväsleipä ja tytöllä hedelmää. Silti näinäkin huudetaan ruokaa jo ovelta. Onko tämä paluuta meidän mummin aikoihin, jolloin todellakin kannettiin evästä mukana sen puuron tai vellin lisäksi, jonka kunta kustansi.
Makkaraa päiväkotiin? Todellako? Ehdotan että laitatte arvot järjestykseen ja hoidetaan homma halvemmalla! Antamalla päiväkodissa ja koulussa oleville lapsille kelvollista halpaa mahdollista evästä, että äidit voi hyvällä omallatunnolla ja mielellä käydä töissäsä.
Todella härskiä! Miten tämmöistä voidaan edes ehdottaa? Hävetkää päättäjät! Viedä nyt lapsilta kunnon ruoka, koettakaapa itse pärjätä samoilla eväillä. Kyllä kasvavien lasten pitää saada tarpeeksi terveellistä ruokaa. Hävetkää!
Ruoan huonontamisen sijasta tulisi miettiä aivan uusia keinoja. Kyllä lasten terveellisestä ruokailusta vastaa ensisijaisesti vanhemmat kotona eivät kunnat ja koulut. Kunnollinen aamupala on päivän tärkein ateria ja sen jälkeen iltapäivällä tai illalla nautittava päivällinen. Lämpimästä perusruoasta kouluissa voisi luopua kokonaan ja korvata sen pienellä kylmällä lounaspaketilla, joka jaetaan oppilaille. Paketissa voisi olla vaikka mainoksia, joista on saatu sponsorirahaa. Kylmä ateria varmasti maistuisi paremmalle kuin mauttomat puurot ja näkkileipä. Jos joku oppilas haluaisi kunnollisen lämpimän ruoan, niin siitä luonnollisesti maksettaisiin 2-4 euroa. Kyllä vanhemmilta löytyy rahaa lapsien ruokailuun, kun jättävät muutamat oluen ostot väliin. Toinen keino on ottaa käyttöön lukukausimaksut, joilla katetaan menoja.
Johan on törkeää. Ei tällä tavalla mitään säästetä - ainakaan pitkällä tähtäimellä. Lasten pitää saada kunnon ruokaa. Jos kunnon ruokaa ei ole tarjolla, niin se voidaan helposti kuitata pikaruualla tai eineksillä koulupäivän jälkeen. Se tulee vielä kostautumaan tulevaisuudessa.
Onpa lyhytnäköistä. Juuri kun meille on opetettu ravinnon suorasta korrelaatiosta terveyteen. Tämäkin säästö näkyy lisääntyvinä kuluina vuosien päästä terveydenhuollossa.
Aika älyvapaata toimintaa. Jos rahoista on pulaa, niin lasten ruoka ei ole oikea paikka joustaa. Terveellistä ja täyttävää ruokaa lasten ja nuorten lautasille ja lasku budjetin ylittävästä osuudesta vanhemmille. Vähävaraisille alennettu maksu.
Nyt pitää nousta vastarintaan ja saada järki käteen! Lapset ja heidän ruokailunsa ei ole tapa säästää!Ja tähän hyvinvointivaltioon pääministerimmekin pyysi lapsia tekemään..tässäkö kiitos!?! Tamperelaiset päätttäjät herätkää!
Käsittämätöntä!!! Miten on mahdollista että taantumaa "torjutaan" lasten hyvinvoinnin kustannuksella? Eikö todellakaan ole mitään muuta mahdollisuuta kuin ottaa se raha sieltä mistä se helpoiten saadaan, lapsilta? Vertaus tikkarin viemisestä on enemmän kuin osuva. Olen erittäin pettynyt, tällaista ratkaisua on huono perustella yhtään millään.
Hämmästyttää, että joku kehtaa edes ehdottaa kouluruoan poistamista tai maksulliseksi laittamista. Kyllä ne säästökohteet on ihan jossain muualla, johtoportaassa, niin kuin moni on jo todennutkin! Kouluruoka on hyvin monelle lapselle ja nuorelle päivän pelastus, koska ilman sitä virta loppuu. Suomalaisista loppupeleissä aika moni ja etenkin nuoret ja lapsiperheet elää hyvinkin pienellä rahalla eikä ruokaan ole laskujen jälkeen jäljellä oikein mitään. vaikka sitä rahaa ei ainoaankaan olueen tunkisi! On se kumma, että osataan olla niin itsekkäitä ja kylmiä nykyään, ne joilla menee hyvin tuijottaa vain sitä omaa napaansa...
Kouluruuasta ei ole todellakaan varaa tai mahdollisuutta leikata. Itse en ole koulussa syönyt vuosiin ja minulla ei ole omia lapsia, mutta tämä on väärä säästökohde. Opetusalalla työskentelevät tuttavani tietävät Tampereella tapauksia joissa lapsen ainoa kunnon ateria on se jonka hän koulussa syö. Onko siis tästäkin nipistettävä?
Tampereen aterialta heti pois kouluruokien monopoliasema ja joku muu ruoan toimittajaksi.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta pitää erittäin tärkeänä, että jokainen oppilas syö kouluaterian päivittäin, sellaisena kokonaisuutena kuin se on suunniteltu. Tutkimusten mukaan suurin osa kouluravintoloissa ruokailevista syö pääruokaa, mutta moni jättää aterian muita osia syömättä. Lisäksi epäterveellisten välipalojen syöminen on yleistä, mikä näkyy varsinkin ylipainon lisääntymisenä ja suun terveyden heikkenemisenä.
Kouluruokailuun panostaminen on kannattavaa investointia tulevaisuuteen ja tuo säästöjä myöhemmin. Ravitsemuksellisesti täysipainoiseksi ja tarkoituksenmukaiseksi suunniteltu kouluaikainen ruokailu edistää terveellisten ruokatottumusten sisäistämistä. Lapsuudessa ja nuoruudessa opitut hyvät syömistottumukset ennaltaehkäisevät monia terveysongelmia ja vähentävät näin kunnan terveysmenoja tulevaisuudessa.
Kunnan tulee osoittaa riittävät taloudelliset ja henkilöstön määrään liittyvät resurssit kouluruokailun toteuttamiseksi täysipainoisesti, tarkoituksenmukaisesti ja ohjatusti.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 velvoittavat kuntia määrittelemään paikallisesti kouluruokailun järjestämisen keskeiset periaatteet osana koulun oppilashuoltoa sekä kouluruokailuun liittyvät terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet.
Kouluruokailun käytännön toteutus on kuntien ja koulujen itsenäisesti päättämää ja järjestämää. Ruokalistojen suunnittelua ohjaavat valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositukset.
maanantaina, tammikuuta 26, 2009
Tesso on syntynyt
MARIA KURONEN
Monet pikkulapset ja yläkoululaiset syövät päivän terveellisimmän ateriansa päiväkodissa tai koulussa. Kotona ja ylipäätään vapaa-aikana he saavat liikaa tyydyttyneitä rasvoja, sokeria ja suolaa.
Alle kuusivuotiaiden ravitsemusta selvittäneessä tutkimuksessa kävi ilmi, että jo synnytyssairaalassa lisämaidon antaminen on yleistä. Suomalaislapset eivät saa pelkkää äidinmaitoa eivätkä äidinmaitoa osana muuta ravintoa niin pitkään, kuin kansainväliset suositukset edellyttäisivät.
Yksivuotiaille lapsille annettiin varsin paljon teollisia lastenruokia. Lapsen ruokavalion ravitsemuksellinen laatu heikkeni ensimmäisen ikävuoden jälkeen, kun hän siirtyi syömään samaa ruokaa muun perheen kanssa. Tutkimus suosittaakin, että koko perheen ruokavaliota pitäisi tarkistaa viimeistään tässä vaiheessa.
Pienet lapset söivät varsin vähän tuoreita kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Myös kala-ateriat ja leipärasvat olivat harvinaisia. Sen sijaan vilja- ja maitovalmisteita sekä lihaa kului paljon.
Jo kaksivuotiaille liikaa sokeria
Kodin ulkopuolella hoidettujen lasten ruokavalio oli arkipäivisin monipuolinen ja lähempänä ravitsemussuosituksia kuin kotona hoidettujen lasten. Epäterveellisiksi miellettyjä elintarvikkeita käytettiin eniten viikonloppuisin.
Sokeri- ja suolapitoisia elintarvikkeita kulutettiin runsaasti kahdesta ikävuodesta lähtien. Leikki-ikäiset saivat sokeria lähinnä mehusta, sokeripitoisista maitovalmisteista, makeisista ja makeista leivonnaisista. Paljon sokeria saavien lasten ruokavalio sisälsi vähemmän vitamiineja ja kivennäisaineita ja oli siten ravitsemuksellisesti heikompi kuin muiden lasten.
Moni alle kouluikäinen sai liian vähän monityydyttymättömiä rasvahappoja ja D-vitamiinia. Yli yksivuotiaille ei annettu säännöllisesti D-vitamiinivalmisteita, vaikka se olisi tarpeen kaikissa ikävaiheissa. Myös E-vitamiinin ja raudan saanti oli suosituksiin nähden niukkaa.
Lasten ruokavalio oli terveellisin perheissä, joissa äiti oli keskimääräistä iäkkäämpi, vanhemmat olivat hyvin koulutettuja ja perhe pieni.
Nuoretkin syövät sitä, mitä eteensä saavat
Kansanterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimuksessa selvisi, että myös yläkouluikäisten nuorten ruokatottumuksia ohjaa vahvasti ympäristö.
Pelkkä valistus tai ruuanlaittotaitojen opetus ei muuta nuorten tottumuksia, sillä he syövät sitä, mitä helpoimmin saavat: Jos koulussa on juoma-automaatti, sitä käytetään. Jos taas tarjolla on terveellisiä välipaloja, nuoret syövät niitä.
Kouluruoka osoittautui tutkimuksessa tärkeäksi osaksi suomalaisnuorten ravitsemusta. 71 prosenttia nuorista ilmoitti syövänsä koululounasta päivittäin. Tytöistä noin neljännes ja pojista kolmannes kertoi syövänsä lounaan kaikki osat eli pääruoan lisäksi salaatin, leivän ja maidon.
Koululounaasta saatiin noin 20 prosenttia päivittäisestä energiasta, kun suositus on kolmannes. Koulussa syöty lounas on ravitsemukselliselta laadultaan myös nuorten päivän paras ateria.
Vain kolmannes nuorista ilmoitti syövänsä tuoreita kasviksia, hedelmiä ja ruisleipää päivittäin. Sokeria nuorten ruokavaliossa oli liikaa ja kuitua liian vähän. Välipaloista saatiin noin 40 prosenttia päivän energiasta.
Joitakin muutoksia saatiin aikaan
Tutkimuksen koulut jaettiin kahteen osaan. Toisille tarjottiin monenlaisia innostavia työkaluja nuorten ravitsemuskasvatukseen, kun taas toisille ei tehty mitään erityistä. Ne toimivat verrokkeina.
Leipätiedotuksen järjestämän toiminnan tavoitteena oli vaikuttaa etenkin puutteisiin, joita nuorten ruokavaliossa oli. Sokerin osuus oppilaiden energiansaannista vähenikin niissä kouluissa, joihin toimia kohdistettiin. Hedelmiin oppilaita ei saatu innostumaan aiempaa enempää, mutta vertailukouluissa niitä syötiin tutkimuksen lopussa jopa vähemmän kuin aluksi.
Lähtötilanteessa useissa kouluissa oli vielä makeis- ja virvoitusjuoma-automaatit. Toimenpidekouluista nämä pyydettiin poistamaan. Vaikka näin ei aina tehty, etenkin tytöt alkoivat juoda vettä janoon aiempaa useammin. Kotona yleisin janojuoma oli mehu, eikä tähän saatu muutosta.
Vastuu takaisin aikuisille
Koulussa ja kotona tavallinen arki tarjoaa joka päivä mahdollisuuksia vaikuttaa nuorten terveystottumuksiin. Tutkimuksen pohjalta tehdyissä suosituksissa kehotetaan kouluja lopettamaan epäterveellisten välipalojen myynti ja mahdollistamaan terveellisten välipalojen tarjonta. Kouluruokailuun tarvitaan myös lisää rahaa, jotta voidaan lisätä etenkin täysjyväleipiä, kasviksia ja hedelmiä.
Tutkimuksen suositukset on esitetty tutkimusraportissa. Ideat nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ja nuorten ravitsemuskasvatukseen on koottu käsikirjaksi. Järkipalaa-teeseissä esitetään konkreettisia ehdotuksia ja monessa koulussa hyviksi todettuja käytäntöjä.
Lähteet: Kyttälä, Pipsa ym.: Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisusarja B32/2008; Hoppu, Ulla ym. (toim.): Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi. Lähtötilanne ja lukuvuonna 2007–2008 toteutetun interventiotutkimuksen tulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisusarja B30/2008. Julkaisut osoitteessa www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut
Keso, Teija ym. (toim.): Järkipalaa-käsikirja. Ideoita nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ja nuorten ravitsemuskasvatukseen. 2008; www.jarkipalaa.fi.
Näin tutkittiin
Alle kuusivuotiaiden ruokavaliotietoja koottiin osana Kansanterveyslaitoksen sekä Tampereen, Helsingin, Oulun ja Turun yliopistojen Dipp-hanketta, jossa tutkitaan tyypin 1 diabeteksen ennustamista ja ehkäisyä.
Varhaisvaiheen ruokintaa koskevat tiedot perustuvat 5 993 lapsen tietoihin. Pikkulasten ravitsemusta koskeva tieto taas perustuu 2 535 ruokapäiväkirjaan.
Yläkoululaisten ruokatottumuksia, kouluruokailua ja suunterveyttä tutkittiin osana Sitran Era-ohjelman Järkipalaa-hanketta. Mukana oli noin 700 oppilasta 12 yläkoulusta Tampereelta, Lahdesta ja Mikkelistä. Osa kouluista toimi verrokkeina, osassa innostettiin terveelliseen ruokailuun.
keskiviikkona, tammikuuta 14, 2009
Poliiseja tarvittiin kouluruokailussa
tiistaina, toukokuuta 27, 2008
Kouluruoka puhuttaa
Alunperin kirjoitettu 19.5.2008, päivitetty tekstiä 27.5.2008
Lähetin tämän kouluruokaselvityksen johdosta 19.5.2008 sähköpostia Kansanterveyslaitokseen, Opetushallitukseen ja Stakesiin. Kansanterveyslaitos ei ole inahtanutkaan. Stakes on lähettänyt tiedotteen, että ovat vastaanottaneet kirjeen ja kapulakielisen vastineen, jossa käy ilmi miten vaikea on asiaan vastata. En ole tähän tyytynyt vaan pyysin kiireisiä ihmisiä paneutumaan tähänkin asiaan. Kapulakieltä en myöskään kaipaa tällä hetkellä. Siitä vastauksesta heille maksetaan palkkaa ja siitä minä saan revittyä lisätietoa aiheesta teille, rakkaille blogini lukijoille. Opetushallituksesta tuli asiallinen ja rohkaiseva, yksityisluonteinen vastaus opetusneuvos Marjaana Manniselta. Siinä on aito, välittävä ja empaattinen nainen oikealla paikallaan! Vastauksesta oli ihan aidosti hyötyä ja tulen lähipäivinä välittämään lukijoilleni lisätietoa kouluruokailusta. Odotan vielä viikon verran Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin vastausta. Sitten saatte lisää tietoa kouluruokailun tilasta siinä määrin kun sitä on minulle toimitettu.
Yllättäen ja pyytämättä tuli sähköpostiini äsken peruspalveluministeri Paula Risikon lausunto kouluruoasta: Kouluruokailun laatuun ja ympäristöön ei aina kiinnitetä riittävästi huomioita, jolloin ruoka jää syömättä ja vatsaa täytetään epäterveellisillä välipaloilla. Lisääntynyt välipalanapostelu näkyy suun terveyden heikkenemisenä ja lisääntyneenä lihavuutena. Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä, että koulut ovat terveyttä edistäviä ympäristöjä.
Kouluruoka on kestopuheenaihe Suomessa. Taas on yksi selvitys nähnyt päivänvalon. Stakes ja Opetushallitus ovat selvittäneet oppilashuollon toteutumista eri puolilla Suomea. Kouluruokailusta sanotaan kiltisti, että se ei aina vastaa lain henkeä. Pitäisi tietenkin sanoa, että se useimmissa kouluissa on aivan ala-arvoista.
Oppilaat käyttivät kouluruokailuun korkeintaan varttitunnin suunnilleen joka kolmannessa koulussa! Kolmannes kouluista aloitti kouluruoan tarjoilun kello 10.30 tai aiemmin. Kuitenkin vain joka viides koulu tarjosi mahdollisuuden välipalaan iltapäivällä. Tässä on mielestäni sellainen epäkohta, että siihen pitäisi tarttua välittömästi. Kasvava lapsi tarvitsee ravitsevaa ruokaa ja selkeyttä ateriarytmiin. Ei ole mitenkään järkevää, että kevyesti koostettu koululounas nautitaan jo aamupäivällä. Koko iltapäivän koululainen sitten kamppailee näläntunnetta vastaan. Kotiin tullessaan koululainen nälissään ahmii mitä sattuu kotoaan löytämään tai poikkeaa kotimatkansa varrelta löytämäänsä herkkupuotiin tai pikaruokalaan. Mielestäni Opetushallitus kriminalisoi kouluruokailun jos se jatkossa sallii sellaiset käytännöt kuin selvityksessä tulee ilmi.
Kouluaikaisen ruokailun järjestämisessä tulee kiinnittää huomiota juuri tähän ateriarytmiin ja kouluruoan laatuun. Koululaiset ovat väsyneitä. Kouluruokailun laadusta on huolissaan Kansanterveyslaitos:
Tähän asti tämä puhe [koululaisten] terveydestä on ollut hyvin epämääräistä. On katsottu vain, että otetaan halvin [tarjous kouluruokailun järjestäjältä], joka ei välttämättä ole ollenkaan terveellisin. Nyt myös maku- ja laatukriteerit pitää mainita tarjouspyynnössä, sanoo Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska.
Kansanterveyslaitosta, Stakesia ja Opetushallitusta ilahduttanee minun ehdotukseni kouluruokailun järjestämisestä. Idea on tarjolla aivan ilmaiseksi. Lapset rakastaisivat tällaista kouluruokaa (klikatkaa alla olevaa linkkiä!):
Kouluruoka - monen koululaisen tärkein ateria!
Lain mukaan oppilaalle tulee antaa päivittäin tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Kouluruokailun tulee tarjota oppilaalle sekä ravitsemuksellisesti täysipainoinen että virkistyksen kannalta riittävä tauko koulunkäynnin lomassa. Koulun opetussuunnitelman tulee määritellä, miten koulu toteuttaa terveys-, tapa- ja ravitsemuskasvatuksen tavoitteita kouluruokailussa. Koulutuksen järjestäjän tulisi ohjeistaa selkeästi sekä ruokailutauon vähimmäiskesto että ruokailun ajoittuminen.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 19.5.2008
tiistaina, toukokuuta 20, 2008
Nuoret syövät liikaa välipaloja
Suomalaiset yläkouluikäiset nuoret syövät aivan liian vähän kasviksia, hedelmiä ja ruisleipää. Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Pirjo Pietisen johtaman tutkimuksen mukaan nuoret saavat jopa 13 prosenttia energiastaan sokerista, kun suositus olisi alle 10 prosenttia. Kuitua nuoret saavat keskimäärin vain 17 grammaa, vaikka suositus olisi 25 - 35 grammaa. Myös raudan, D-vitamiinin ja folaatin saanti on suosituksia vähäisempää.
- On se ihme, että kunnilla ei ole varaa tarjota edes kunnon leipäpalaa lapsille tässä leivän luvatussa maassa, Pietinen puuskahtaa.
Tutkimuksen mukaan nuoret saivat yli 40 prosenttia päivittäisestä energiastaan välipaloista. Yleisimmät koulussa nautitut välipalat olivat makeiset tai suklaa, leipä, välipalapatukat, hedelmät, jäätelö ja sokeroidut virvoitusjuomat. Vain neljäsosa oppilaista oli sitä mieltä, että he pystyvät varmasti syömään terveellisesti, jos tarjolla on myös epäterveellisiä houkuttelevia vaihtoehtoja.
Pietisen mukaan koulun ja kodin esimerkki ja vastuu ovat tärkeimmät nuorten ruokailuun vaikuttavista tekijöistä. Tämän lisäksi tulee tarjonta.
Terveellisen ruuan valinta on tehty lapsille erittäin hankalaksi.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 20.5.2008
torstaina, marraskuuta 08, 2007
perjantaina, maaliskuuta 16, 2007
Makeiset ja virvoitusjuomat pois kouluista
Ihanaa Kirsi Lindroos! Erinomaista Marjaana Manninen! Hyvä Pekka Puska! Mainiota Pirjo Pietinen!
Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos ovat lähettäneet kouluille suosituskirjeen makeisten ja virvoitusjuomien myymisestä. Lue asiaa käsittelevä muistio (PDF)! Suosituksen mukaan kouluissa ja oppilaitoksissa ei tulisi ainakaan kouluaikana myydä säännöllisesti makeisia, virvoitusjuomia tai sokeroituja mehuja. Suositus pohjautuu virastojen huoleen lasten ja nuorten lisääntyvästä ylipainosta. Myös kouluruokailun arvostusta halutaan nostaa.
Välipala-automaattien tai kioskien tarjonnaksi toivotaan terveellisiä tuotteita. Myös vanhemmille toivotaan mahdollisuutta vaikuttaa välipala-automaattien tai kioskien hankintaan, sijoitteluun ja mainosten sisältöön. Kouluihin ja oppilaitoksiin toivotaan lisäksi mahdollisuutta juoda puhdasta ja raikasta vettä aina halutessaan. Käsittääkseni Hartwallin lapsivettäkään ei katsota suopein silmin.
Makeisten ja virvoitusjuomien käsittämättömän laajaa myyntiä puolustellaan usein sillä, että oppilaskunnat keräävät varoja toimintaansa juuri näiden myynnillä. Myös Kansanterveyslaitos ja Opetushallitus haluavat tukea oppilaiden osallisuutta ja yrittäjyyttä, kunhan myytävät tuotteet ovat ravitsemussuositusten mukaisia.
Osa kouluista on jo luopunut limsa- ja karkkiautomaateista. Uusimmassa Kuluttaja-lehdessä kysyttiin eri kouluilta ympäri Suomea, miten koululaisten välipala on järjestetty. Selvityksen mukaan joissain kouluissa limsa- ja karkkiautomaateista on jo luovuttu, mutta edelleen niitä kouluista toki löytyy. Joissain kouluissa välipalaa sai jo ilmaiseksi, mutta useimmissa kouluissa se oli vielä maksullista. Alakouluissa tarjottava välipala näytti yleensä eroavan yläasteella ja lukiossa tarjottavista välipaloista. Tyypillisiä välipalatarjoiluja olivat ruokajuomat, sämpylät, leivät, karjalanpiirakat, puurot, hedelmät, viilit ja jogurtit. Valitettavasti myös pullaa, makeita piirakoita ja pizzaa tarjottiin erityisesti yläasteilla ja lukioissa.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 16.3.2007