*
Uusin Kunto & terveys -lehti 2/2010 on ilmestynyt. Lehteen haluttiin tietoa rasvoista. Kirjoitin sellaisen rasvamyönteisen jutun. Kannattaa hankkia lehti lähimmästä lehtipisteestä.Haastattelin juttuani varten professori Kari Salmista. Tällaista hän osasi kertoa maitorasvojen terveellisyydestä:
"Kari, Suomessa oli rasvasota 1980 -luvulla. Moni meistä on unohtanut mitä silloin oikeastaan tapahtui. Miksi maitorasvoista sodittiin Suomessa?" minä uskallan kysyä.
"Koetimme keskustella näistä näkemyksistä asiantuntijoiden, mm. Valion Tieteellisen neuvottelukunnan jäsenten kanssa. Vastaus oli aina tyly: maitorasva on haitallista ja sen käyttöä tulee rivakasti vähentää. Kyllästyneenä tähän Valio julkaisi kesällä 1988 johtavissa päivälehdissä ilmoituksen Viisi asiaa, jotka aina olet halunnut tietää, mutta kukaan ei ole kertonut. Ilmoituksessa tuotiin esiin se puoli tutkimustiedosta, jota yleisessä propagandassa ei koskaan tuotu esille."
"Ilmoitus aiheutti kesän ja alkusyksyn kestäneen melkoisen mediamylläkän. Sen seurauksena Valio mm. irtisanoi Tieteellisen neuvottelukuntansa. Itse kirjoitin tuona aikana runsaat 50 ilmoitusta puoltanutta vastinetta lehtiin. Aika näyttää jääneen suomalaiseen ravitsemushistoriaan ’Rasvasotana’. Itse katson sen taisteluksi, jonka Valio silloin julkisuudessa kirkkaasti hävisi."
"Maailmalla julkaistaan välillä yllättäviäkin tutkimustuloksia: otsikko 'Voi saattaa olla terveellisempää kuin oliiviöljy' tuli vastaan lehtien palstoilla. Perinteisen käsityksen mukaan ravinnon sisältämä kova rasva kohottaa veren kolesterolitasoja. Tämä puolestaan kovettaa valtimoita ja lisää muun muassa sydäntautien riskiä. Vastakkaisiakin näkemyksiä esitetään, mutta näillä näkemyksille ei anneta kovinkaan paljon painoarvoa. Voitteko professori Salminen valaista lehtemme lukijoita miksi ’sodan’ hävinnyt osapuoli saa julkisuudessa jatkuvasti tyytyä häviäjän rooliin?" ihmetteli Sundqvist.
Kari Salminen vastaa: "Niin, kukahan lopulta voittaa ’sodan’? Tänään, runsaan 20 vuoden jälkeen Valion näkemys on osoittautunut oikeaksi. Hiljattain on ilmestynyt kolme ansiokasta toisistaan riippumatonta, satojatuhansia henkilöitä koskevaa meta-analyysiä. Ne osoittavat varsin vakuuttavasti, että tyydyttyneet rasvahapot eivät ole yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin. Olen kirjoittanut näistä laajahkon katsauksen juuri ilmestyneeseen Kehittyvä Elintarvike –lehteen (1/2010). Yhteenvetona Suomen olosuhteisiin haluan huomauttaa, että karkeaan rasvahappoluokitteluun perustuvalla rasvahypoteesilla ei ole tieteellisiä perusteita. Tyydyttyneillä tai monityydyttymättömillä rasvahapoilla ei ryhminä ole yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin. Siten tyydyttyneiden rasvahappojen jatkuva korvaaminen monityydyttymättömillä eli ns. P/S- suhteen suurentaminen saattaa johtaa, ellei ole jo johtanutkin ennalta-arvaamattomiin seuraamuksiin. Miksi sydänkuolleisuuden suotuisa kehitys hidastuu ja takkuilee? Miksi diabetes ja lihavuus lisääntyvät, vaikka rasvan käyttö on kehittynyt rasvahypoteesin mukaisesti? Huomautettakoon, että Suomessa sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on eurooppalaisiin vertailumaihin verrattuna suurin, mutta rasvahappojen kulutus ja veren rasva-arvot ovat rasvahypoteesin mukaan kuitenkin lähes parhaat!"
"Kuten edellä totesin, koskaan ei ole tieteellisesti suoraan osoitettukaan, että maitorasva olisi haitallista sydämelle. Itse asiassa 2000-luvulla on ilmestynyt useakin riippumaton tutkimus, jotka kaikki osoittavat vain yhteen suuntaan. Maitorasva on joko neutraali tai suorastaan hyväksi sydänterveydelle. Kiinnostuneita kehotan lukemaan tätä koskevan kirjoitukseni 'Maito suojaa sydäntä' Lääketieteellisestä Aikakausikirja Duodecimista (3/2007)."
"Tieteessä on se hyvä puoli, että se väistämättömästi uudistaa itse itseään. Se ei junnaa paikoillaan, kuten saattaa käydä omiin tutkimustuloksiinsa ja -käsityksiinsä liiaksi kiintyneille tutkijoille", Salminen oivallisesti ja mieleenpainuvasti sanoo minulle.
"Kari, oman näkemyksesi mukaan, mitkä seikat tekevät maitorasvoista terveysvaikutteisia?” innostun kysymään professori Salmiselta.
"On pitkälti avoin kysymys miksi maitorasva saattaa olla jopa hyväksi sydänterveydelle. Eräs selitys saattaisi olla seuraava. Ruotsalaistutkijat ovat todenneet, että maitorasvan nauttiminen johtaa suotuisaan LDL-kolesterolin profiiliin. ’Pahaksi’ mainittu LDL-kolesteroli ei ole yhtenäinen partikkeli, vaan jakautuu tiheisiin, pieniin ja haitallisiin sdLDL –osasiin ja hötöisempiin, haitattomampiin (neutraaleihin?) osasiin. Maitorasva suosii viimeksi mainittuja (kts. tarkemmin kirjotukseni Duodecimissa)."
"On myös muistettava, että maito sisältää nykyajattelun mukaan muitakin kiinnostavia yhdisteitä, joilla ilmeisesti on myönteinen suora tai välillinen yhteys sydänterveyteen, esimerkkeinä maitoproteiini ja -peptidit, kalsium jne. Maidon sydänterveyttä suojaava mekanismi on alue, joka kaipaa paljon lisätutkimusta."
"Kaiken kaikkiaan henkilökohtaisesti nautin maitoa ja maitovalmisteita maittavina, helppokäyttöisinä ja terveellisinä elintarvikkeina. Olen aina tehnyt niin, jo sodan jälkeisinä niukkoina vuosina, jolloin maito elintarviketuotannon selkärankana piti suomalaista terveyttä ja ravitsemustilaa pystyssä", professori Kari Salminen sanoo lopuksi.
Muita kirjoituksiani rasvoista:
Kolesteroliteoria on niin totaalisen väärin, että on mielestäni käsittämätöntä kuinka kyseinen teoria on ylipäätään voinut pysyä pystyssä.
VastaaPoistaEi sen kumoamiseksi tarvita Kraussin tutkimuksia, ei professoreita, eikä paljon muutakaan.
Kuka tahansa löytää siitä hirvittäviä ristiriitoja. Esim. Ranskassa syödään enemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin Suomessa ja siellä on vähemmän sydäntauteja kuin täällä ja Kaspianmeren maissa asia on juuri päinvastoin, eli vähemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin meillä ja enemmän sydäntauteja.
Lääkärit ja ravitsemustieteiljät ovat rasvateorioillaan pilanneet koko länsimaisen luonnontieteen uskottavuuden ja maineen pitkäksi aikaa eteenpäin.
"Kolesteroliteoria on niin totaalisen väärin, että on mielestäni käsittämätöntä kuinka kyseinen teoria on ylipäätään voinut pysyä pystyssä."
VastaaPoistaJohtunee siitä, että huono HDL/LDL -suhde tai korkea LDL on selvästi havaittu riskitekijäksi. Oletan että tajuat eron "riskitekijän" ja "syyn" välillä?
"Kuka tahansa löytää siitä hirvittäviä ristiriitoja. Esim. Ranskassa syödään enemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin Suomessa ja siellä on vähemmän sydäntauteja kuin täällä ja Kaspianmeren maissa asia on juuri päinvastoin, eli vähemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin meillä ja enemmän sydäntauteja."
Ah, ns. French paradox. Tosin kyseessä ei edes ole mikään paradoksi, vaan tälle on useita selityksiä (teollisten transrasvojen vähyys ruokavaliossa, tuoreiden vihannesten jne. runsaampi käyttö, vähemmän pitkälle käsiteltyjä hiilarituotteita ruokavaliossa, huono sv-tautitapausten raportointi jne.).
"Lääkärit ja ravitsemustieteiljät ovat rasvateorioillaan pilanneet koko länsimaisen luonnontieteen uskottavuuden ja maineen pitkäksi aikaa eteenpäin."
Tajuat kai, että aiempi (ilmeisen tarpeeton) fokus nimenomaan tyydyttyneen rasvan rooliin ja kolesteroliteoria itsessään eivät ole synonyymejä, ja että tyydyttyneen rasvan ongelmallisuuden ylikorostamisesta luopuminen ei tarkoita myös kolesteroliteorian hylkäämistä?