torstaina, maaliskuuta 18, 2010

Luento: Aivot ja ravinto


**
Olin keskiviikkona 17.3.2010 Lahdessa
taas luennoimassa aiheesta "Aivot ja ravinto". Kirjaston auditorio oli tupaten täynnä. Luennosta pidettiin. Luennon järjestivät taas jälleen kerran erinomaiset yhteistyökumppanini Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry ja Korjaavan opetuksen yhdistys ry.

Tilaisuuden järjestäjät olivat tietoisia, että tällaiselle käytännönläheiselle ja yksinkertaiselle luennolle ravinnosta jota aivomme tarvitsevat, oli tarvetta. Olin itsekin varsin tyytyväinen luennon antiin, sillä vastavuoroisesti sain yleisöltä runsaasti palautetta ja täydennystä luentoni tietosisältöön. Kohtuullisen vaativa luennon tiedonhaku- ja suunnittelutyö palkittiin poikkeuksellisen innostuneen vastaanoton myötä.

Otan nyt tämän luennon "Aivot ja ravinto" perusohjelmaani, jolloin se on tilattavissa (teidän mahdollisine lisätoiveineen) myös teidän yhdistyksellenne, kansalaisopiston luentoiltaan, yliopistojen avoimeen luentotarjontaan jne.

Tässä teille PDF-tiedostona (1 Mt) luentoni sisältö. Copyright Christer Sundqvist.

Tässä pähkinänkuoressa mitä kahden tunnin luento "Aivot ja ravinto" sisältää (niille jotka eivät jaksa ladata PDF-tiedostoa):


Aivot ja ravinto

Mitä meidän pitää syödä, jotta aivot toimivat parhaiten?
  • Ruokavaliota on aina tarkasteltava kokonaisuutena.
  • Pitkän luku-urakan perusteella suosittelen kasvisvoittoista sekaruokaa.
  • Runsaita kala-aterioita ja kohtuullisen vähän notkuvia lihavartaita, jotka saavat kyytipojakseen mieluusti lasin raikasta maitoa tai puhdasta kraanavettä.
  • Viljavalmisteista kannattaa voittopuolisesti hakea niitä runsaimmin kuituja sisältäviä vaihtoehtoja.
  • Vihanneksia, juureksia , hedelmiä ja metsämarjoja kannattaa syödä vähintään se suositusten mukainen määrä, mieluusti enemmän.
  • Aamu alkaa kananmunalla!
  • Leivälle voi sipaista voita, ruoanvalmistuksessa voi käyttää kotimaista rypsiöljyä (ja voita), salaatin päälle sopii joko oliivi- tai rypsiöljy.
  • Herkutteluhetkiin granaattiomenamehua, gojimarjoja, tuoretta taatelia, tummaa suklaata.

Parasta aivoruokaa
  • Hiilihydraatit. Suurin osa aivojemme käyttämästä energiasta tulee yksinkertaisista hiilihydraateista (glukoosi). Suosi ruokavalinnoissa kuitenkin yksinkertaisten sokereiden sijaan esim. täysjyvätuotteita, vihanneksia ja hedelmiä sekä hedelmän omalla sokerilla makeutettuja tuotteita. Varo pitkälle jalostettuja tuotteita ja naposteluruokaa. Muista kohtuus! Hiilihydraatit rauhoittavat aivoja ja parantavat keskittymiskykyä. Helpottaa masennusoireita kiihdyttämällä serotoniinin (mielihyvähormoni) kulkeutumista synapsien yli (serotonergic neurotransmission). Sopivasti rytmittäen hiilihydraattien saantia, voidaan tehostaa aivotyöskentelyä. Tavoitteena pidettävä mahdollisimman tasaista verensokeria.
  • Rasvat. Huonosta maineestaan huolimatta, me tarvitsemme hyvälaatuisia rasvoja aivojemme hyvinvointiin. Aivoissa on paljon tyydyttyneitä rasvahappoja ja kolesterolia. Todennäköisesti aivojen hyvinvoinnille on keskeistä välttämättömien rasvahappojen tasainen saanti. Erityisen keskeistä on omega-3-rasvahappojen saanti. Hyviä lähteitä ovat kala, kalaöljyt, pellava- ja rypsiöljyt. Suosi öljyjä ja rasvoja mahdollisimman luonnollisessa muodossa. Rasvoja tarvitaan aivojen rakennusaineeksi ja tärkeiden hormonien valmistamiseen. Vältä prosessoitujen rasvojen nauttimista (valmisruoat, pikaruoka, karkit).
  • Proteiinit. Aivomme tarvitsevat valkuaisaineita rakennusaineeksi ja niistä saadaan myös energiaa. Proteiinit kannattaa nauttia mahdollisimman monipuolisista lähteistä, sillä vain silloin voidaan taata välttämättömien aminohappojen saanti. Hyviä proteiinilähteitä ovat: kala, kananmuna, liha, maitovalmisteet, palkokasvit, kaakao, viljatuotteet.
Terveellinen ruoka lisää älykkyyttä.
  • Omega-3-rasvahapot.
  • Omega-6-rasvahapot.
  • Valkosipuli.
  • Kuluttavat aivot – toimivat aivot. Tutkimukset osoittavat, että aivot kuluttavat paljon energiaa ja ravintoaineita. Vähän yli viidesosa kaikesta sisään hengittämästämme hapesta päätyy aivoihin. Noin puolet kaikesta glukoosista kulutetaan aivoissa. Yli 20% proteiineistamme käytetään aivojen hyväksi. Muihin elimiin verrattuna aivomme ovat ahneet. Lisäksi aivomme ovat varsin pikkutarkat ravinnon laadusta. Mikä tahansa ei kelpaa. Huono ruoka tuo pahan mielen. Hyvä ruoka parantaa keskittymiskykyä, koordinaatiota, motivaatiotasoa, muistikykyä, reaktiokykyä, stressin sietokykyä, ehkäisee aivojen ikääntymistä, vakavien sairauksien puhkeamista, pitää meidät kerta kaikkiaan hyvässä kunnossa.
  • BDNF. Tutkimuksissa on osoitettu, että aivoissa on erityisiä hermokasvutekijöitä, joista kiinnostavimpia on BDNF. Kaikkia BDNF:n vaikutusmekanismeja ei vielä tunneta, mutta aika paljon jo tiedetään. Tohtori Vassilis Koliatsos työryhmineen (Johns Hopkinsin yliopistosairaalassa Marylandissa) sanoo tämän dipeptidin virittävän aivot toimintaan. BDNF ravitsee aivojen serotoniinia tuottavia hermosoluja. BDNF:n ja serotoniinin avulla vaikutetaan käytännössä kaikkeen käyttäytymiseen ja tiedollisiin taitoihin (kognitioon). BDNF:n tuottamien välittäjäaineiden avulla aivot kykenevät painamaan kokemuksemme ja oppimamme asiat pitkäaikaiseen muistiin. "Oppiminen on sitä, että siirrämme aistien välityksellä saamaamme signaalit aivojen anatomisiin rakenteisiin BDNF:n avulla", Koliatsos tiivistää. Toimiakseen normaalisti ja tuottaakseen riittävästi BDNF:ää aivot tarvitsevat riittävästi omega-3-rasvahappoja. Ellei BDNF:ää synny aivotursossa (hippokampus) tarpeeksi, ei synny myöskään riittävästi välittäjäaineita. Kalaöljyvalmisteilla lisääntyy koe-eläimissä BDNF:n tuotanto, mikä paransi eläinten mielialaa ja lisäsi kykyä painaa mieleen asioita. Arvellaan, että ihmisillä on sama tilanne. Kliinisissä kokeissa on mitattu erityisen matalia BDNF-tasoja dementiassa, Alzheimerin taudissa ja Huntingtonin sairaudessa. Tieteellinen haku BDNF-termillä toi lähes 10 000 osumaa ja suurin osa tutkimuksista on viideltä viime vuodelta. Kuuminta hottia aivotutkimuksessa tällä hetkellä!
  • Vihreä tee.
  • Mäkikuisma.
  • Kahvi.
  • Kaakao ja suklaa.
  • Välimeren ruokavalio.
  • Selleri.
  • Kamomilla.
  • Rohtovirmajuuri.
  • Ginkgo biloba.
  • Ginseng.
  • Laventeli.
  • Oregano.
  • Piparminttu.
  • Kava.
  • Fosfoseriini.
  • Karnitiini.
  • Koentsyymi Q.
  • Aminohapot. Karnosiini. Kysteiini. Metioniini. Glutationi.
  • Ja katsotaan seuraavaksi tryptofaanin ja tyrosiinin yhteiseloa! Tryptofaania sisältävä ruoka. Tutkimuksissa on todettu, että tryptofaanin puute lisää joillakin potilailla masennusta. Tästä aminohaposta muodostuu serotoniinia, joka säätelee mielialaamme ja unensaantiamme. Hyviä tryptofaanin lähteitä ovat: kala, liha, kananmuna, maito, palkokasvit, pähkinät, täysjyvävilja, kaakao, hedelmät ja vihannekset. Jos siis haluat pysyä hyvällä tuulella, sinun kannatta syödä näitä mainittuja ruokia.
  • Tyrosiini pyristää! Tyrosiinista aivomme valmistavat hermovälittäjäaineita noradrenaliinia ja dopamiinia. Teoriassa näin voidaan piristää aivojen toimintaa, parantaa pitkäaikaismuistia ja tehostaa asioiden päättelykykyä. Tulokset ovat vielä varsin ristiriitaisia, varsinkin kun pyritään ruokavalioratkaisuin edistämään tätä. Tyrosiinia on runsaammin lihassa, kananlihassa, merilevässä, pavuissa, linsseissä ja tofussa. Samalla kehotetaan vähentämään hiilihydraattien saantia. Tämä jälkimmäinen sen takia, että tyrosiini kilpailee tryptofaanin kanssa ja runsas hiilihydraatti nostaa helposti tryptofaanin vaikutusta kumoten tyrosiinin suotuisat vaikutukset aivotyöskentelylle. Käytännön tasolla voit kokeilla tryptofaanin aktivointia ennen nukkumaanmenoa tai rentoutuessasi, mutta tyrosiinin voimaan sinun pitää luottaa silloin kun on oltava erityisen terävänä töissä! Työpaikkapalavereihin suositellaan siis kananrintaa ja tofua! Ennen nukkumaanmenoa nautitaan kananmuna ja jotain makeaa!
  • Vitamiinit.
  • Kivennäis- ja hivenaineet.
Luentoaikoja tästä ja muista terveysaiheista voi tilata vuodeksi 2010. Tee se jo tänään!

Varaa luentoaika! Tilauslomake tai pukkaa sähköpostilla (christer.sundqvist@ravintokirja.fi) tai soita 040-7529274

Muuta kirjoitteluani luennoista:

29 kommenttia:

  1. Hienoa, että olet ottanut tämän repertuaariisi. Iso yleisömäärä ja omat havaintosi vahvistavat, että tässä ollaa tärkeän asian äärellä.
    Aivojen ja ruuan välisistä yhteyksistä pitäisi keskustella vähintään yhtä paljon kuin sydämen ja ruuan!

    Jos voisit säilyttää vain joko aivo- tai sydänterveyden kummanko valitsisit? Sepelvaltimoon voidaan vielä tehdä pallolaajennus, tai jopa koko sydän voidaan siirtää. Mutta milloin olet kuullut onnistuneesta "dementian ohitusleikkauksesta", tai aivojen siirrosta?

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista Reijo L! Osuit asian ytimeen, eli aivoruokaa pitää syödä. Vaikea tässä on erotella aivoruoka sydänruoasta, mutta sellainen ruoka, jolla aivot pysyvät kunnossa on mielestäni äärettömän tärkeä. Juuri mainitsemiesi leikkausvaihtoehtojen puutteen johdosta vaaka saattaisi kallistua jopa aivojen suuntaan.

    VastaaPoista
  3. Aivo ja sydänystävällisellä ruualla ei ole eroa. Syö runsaasti rasvoja,proteiineja ja kasviksia. Vältä helposti hapettuvia kasvirasvoja (kuten rypsiöljy,margariinit ym.).
    Kasvirasvat eivät ole hyviä omega-3 lähteitä joten suosi oliiviöljyä. Ihmisen elimistö ei pysty kasvikunnan omega-3:sta hyödyntämään joten se on pääasiassa jätettä elimistöllemme.
    Syö voita,kermaa, kalaa.
    Pysyy verisuonet kunnossa ja aivot pelaa

    Raija P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Kasvirasvat eivät ole hyviä omega-3 lähteitä joten suosi oliiviöljyä." Ai että oliiviöljy ei ole kasvirasva? *facepalm*

      Poista
  4. Täytyy kertoa rehtorille. Luentosi olisi kiva kuulla ensi vuonna täällä Vaasassa.



    Vakituinen lukijasi

    VastaaPoista
  5. "Hiilihydraatit rauhoittavat aivoja ja parantavat keskittymiskykyä. Helpottaa masennusoireita kiihdyttämällä serotoniinin (mielihyvähormoni) kulkeutumista synapsien yli (serotonergic neurotransmission). Sopivasti rytmittäen hiilihydraattien saantia, voidaan tehostaa aivotyöskentelyä. Tavoitteena pidettävä mahdollisimman tasaista verensokeria."

    Tämä kohta pisti silmään. Eikös juuri VHH:n tärkeimpiä ja yleisimmin raportoituja hyötyjä ole virkeyden ja keskittymiskyvyn paraneminen ja "brain fog":in häviäminen.

    Tavoitteesta - mahdollisimman tasainen verensokeri - olen täysin samaa mieltä. Se saavutetaan parhaiten pitämällä hiilarien määrä pienenä.

    Tekstissä väitettiin myös, että suurin osa aivojen energiasta tulee glukoosista. Tämä ei pidä paikkaansa vhh-ruokavaliota noudattavalla. Glukoosin osuus putoaa alimmillaan jonnekin 20-30 % suuruusluokkaan.

    Koska tämä iänikuinen "aivot tarvitsevat hiilareita"-mantra on niitä yleisimpiä vhh-vastaisuutta edistäviä harhaluuloja, ei vhh-myönteisen luennoitsijan kannattaisi sellaiseen sortua!

    VastaaPoista
  6. Hanukka, kiitos luentorungon analyysistä. Olitko mahdollisesti kuuntelemassa?

    Hanukka sanoo: "Koska tämä iänikuinen "aivot tarvitsevat hiilareita"-mantra on niitä yleisimpiä vhh-vastaisuutta edistäviä harhaluuloja, ei vhh-myönteisen luennoitsijan kannattaisi sellaiseen sortua!"

    En minä voi vakuuttavan tieteellisen näytön edessä muuta aivojen hiilihydraattien tarpeesta sanoa kuin sen minkä tiede on näyttänyt. Se, että aivot pärjäävät poikkeustapauksissa myös muilla energiaravintoaineilla, ei oikeuta meitä pitämään sitä tilaa tavoiteltavana. Sinun vaatimuksesi ketoaineenvaihdunnan suosimisesta normaalimman aineenvaihduntareitin sijaan, pitää VHH-ruokavalion noudattamisen ja popularisoinnin yhä kauempana vakavasti asiaan suhtautuvien tiedemiesten ulottuvilta ja samalla myös laajojen kansankerrosten ulottumattomissa. Ketoaineilla viritettyä aivotoimintaa voi harrastaa pienessä asialle omistautuneessa ryhmässä, mutta ei siitä ole yleissuositukseksi koko kansakunnalle. Hiilihydraattien maltillinen rajoittaminen ja niiden laadun ottaminen huomioon on koko kansakunnalle parempi vaihtoehto kuin "hiilarihanojen" vääntäminen lähes kokonaan kiinni. Taidat määritellä VHH-ruokavalion nyt aikalailla tiukaksi? Minun käsitykseni mukaan VHH:ta on monenlaista. Itse edustan tässä terveysliikehdinnässä hiilihydraattitietoista linjausta, jossa rennolla asenteella etsitään se itselleen sopivin ruokavalio. Hanukka on löytänyt sen hyvin tiukkaan hiilihydraatteja rajoittavasta ruokavaliosta. Suotakoon sinulle tämä onni, mutta pyydän sinua kätkemään tuon onnen toistaiseksi. Nauti siitä - ihan yksin. Me muut jatkamme "hiilaritasojemme" etsintää sanomalla piut paut Valtion ravitsemusneuvottelukunnan nykysuosituksille.

    Vastaanotan sähköpostiini mielelläni käsitystäsi tukevaa tutkimustietoa.

    Hyvää jatkoa!

    VastaaPoista
  7. En valitettavasti ollut kuuntelemassa. Olen pitkään kytännyt tilaisuutta tulla kuuntelemaan kehuttuja luentojasi, mutta näytät vierailevan pääkaupunkiseudulla kovin harvoin. :-)

    Laitetaanpa nyt jäitä hattuun. En minä suositellut ääri-vhh:ta koko kansalle, vaan peräänkuulutin tarkkuutta faktoissa. Väite "aivojen energiasta suurin osa tulee glukoosista" on puolitotuus, joka pätee ainoastaan sillä oletuksella, että ravinnossa on suurehko määrä hiilareita. Lisäksi täytyisi pitää mielessä, että elimistö tuottaa tarvitsemansa glukoosin itse, jos sitä ei ravinnosta tule riittävästi. Olipa aivojen glukoosintarve siis mikä hyvänsä, ei sillä voi suoraan perustella hiilarien syömisen suosittamista.

    Se, mikä on aivojen kannalta optimaalista, on ihan eri asia. Onko sitä edes kunnolla tutkittu? En ole törmännyt minkäänlaiseen evidenssiin, joka tukisi esittämääsi väitettä, että ei-glukoosipohjainen energiatalous olisi aivoille jotenkin epänormaalia ja epätoivottavaa. Jos tästä aiheesta on tutkimuslinkkivinkkejä saatavilla, perehtyisin asiaan mielelläni. Kokemusperäinen tieto - ketoosiin liittyvä virkeys ja energisyys - viittaa ennemminkin siihen, että aivot suorastaan tykkäävät polttaa välillä muutakin kuin glukoosia.

    Ketoainekysymykseen ei kannattaisi suhtautua niin mustavalkoisesti. Virallisterveellisten hiilarimättöjen ja Atkinsin induktio -tyyppisen ääri-vhh:n välillä on suuri määrä harmaasävyjä. En siis toki ole suosittelemassa ketokarppausta kaikille. Halusin vain sanoa, ettei aivojen terveydellä mielestäni voi perustella hiilihydraattien syömistä, ellei ole jotain näyttöä siitä, että aivot todella toimivat glukoosipoltolla paremmin. Täysin samaa mieltä olen siitä, että VHH:ta on monenlaista ja jokainen hakekoon itselleen sopivan ruokavalion.

    "Hanukka on löytänyt sen hyvin tiukkaan hiilihydraatteja rajoittavasta ruokavaliosta. Suotakoon sinulle tämä onni, mutta pyydän sinua kätkemään tuon onnen toistaiseksi. Nauti siitä - ihan yksin. Me muut jatkamme "hiilaritasojemme" etsintää sanomalla piut paut Valtion ravitsemusneuvottelukunnan nykysuosituksille."

    Arvasit kyllä oikein, noudatan itse melko tiukkaa hiilarirajoitusta. Mutta miksi ihmeessä minun pitäisi tämä onni kätkeä? Siksi, ettei se sovi kaikille? Ei mikään muukaan ratkaisu sovi kaikille... Minä pyrin nimenomaan jakamaan tätä onnea, levittämään tietoa vhh:n hyödyistä siinä toivossa, että minun vihjeestä joku muukin saattaa löytää hiilarien vähentämisestä itselleen uutta hyvinvointia.

    Arvostan kovasti sovittelevuuttasi ja diplomaattista taiteiluasi ykkösleirin ja kakkosleirin välimaastossa. Sellaista diplomatiaa kuitenkin vierastan, johon sisältyy huolimattomuutta faktoissa tai pyrkimystä joidenkin mielipiteiden vaientamiseen.

    VastaaPoista
  8. Oli suuri helpotus itselleni kun ymmärsin, että Hanukka ei ollut kuuntelemassa minua. Olisi ollut kauhistuttavaa jos olisi jäänyt epätietoisuutta aivojen glukoosin tarpeesta. Glukoosia aivot nimittäin tarvitsevat ensi tilassa, äärimmäisessä hädässä voivat käyttää vaikkapa ketoaineita, ehkä jopa laktaattia suoraan. Puhuin nimittäin käsitteestä "The selfish brain", teoria jonka varassa pyritään ymmärtämään miksi aivot ovat niin ahneita glukoosin perään. Vain 2 % elimistömme painosta on aivomassaa, mutta ne kuluttavat 50 % glukoosista.

    Selkeästi meille jää paljon sellaista selitettävää keskenämme, Hanukka, jota ei voi tällaisessa kaikessa kiiressä kokoon kyhätyssä blogikommentissa selventää.

    Lue:
    (Pubmed-haku: brain glucose metabolism)
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2094104/?tool=pubmed
    http://en.wikipedia.org/wiki/Selfish_Brain_Theory
    http://physiologyonline.physiology.org/cgi/content/full/22/4/241

    VastaaPoista
  9. Ensinnäkin, mainiota Christer että luennoit tällaisesta aiheesta!

    Muutamasta asiasta tosin olen eri linjoilla.

    Viljatuotteet, erityiseti vehnä, eivät kuulu ihmisen ruokavalioon. Teen tämän pointin tarvittaessa hyvin selväksi.

    Elimistö, myös aivot, tottuvat kyllä VHH-dieettiin, kunhan rasvojen määrä ja laatu on ydinasia proteiinien ohella. O6-saanti aivan minimiin, alle 4% auttaa paljon. Siihen menee vain aikaa monen monta viikkoa. Olisi perin outoa, jos hiilihydraattien rajoitus olisi ihmisille epäterveellistä, kun samalla niide mukana tulevat asiat kute fruktoosi ja O6-rasvat raoitetaan samalla. Jos tätä ei tehdä, on tutkittu VHH-dieetti täysin älytön, koska se ei perustu luonnolliseen ravintoomme. Villieläinten lihassa ei O6 juhli ja kasveista niitä saa yllättävän vähän.

    Kesämetabolismin ja talvimetabolismin olennainen ero on juuri talvella tapahtuva fruktoosin ja muiden hiilareiden puute ruokavaliossa. Kesällä on varaa mällätä ja viedä elimistö (esidiabeettiseen) "rasvanpakkaustilaan" ja solujen kasvua (myös vähemmän hallittua) lisäävään TNF-alfan lisääntymiseen. TNF-alfa on hassusti kaikkien läkkärisairaksienkin taustalla, koska lisää hiljaista *inflammatiota*.

    Talvi kuitenkin tulee aina lopulta ja hiilihydraattien taso ja määrä laskee nopeasti. Tämä johtaa solujen korjaantumiseen, kasvun hidastumiseen ja rasvojen palamiseen.

    Kulttuurintutkijana minulle on ollut aika helppoa siirtyä antropologisesta tutkimuksesta mm. hammasantropologian myötä tarkastelemaan ravintoaineiden käyttöä eri kulttuureissa. Lukaise esimerkiksi Loren Cordainin artikkeleita. Ne ovat mielenkiintoisia.

    Valtavirran ravitsemustieteessä on se ongelma, ettei usein tiedetä puluakaan siitä mitä metsästäjä-keräilijät ovat syöneet ja puhutaan Matti Uusituvan tavoin "sokeridieetistä" lajityypillisenä elintapana.

    Sehän on ihan absoluuttista roskaa.



    Mitä ketoneihin ja aivoihin tulee, suosittelen tutustumaan seuraaviin tutkimuksiin mm. epilepsiassa ja Alheimerin taudissa:

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18751914

    http://www.lub.lu.se/luft/diss/med_906/med_906.pdf


    PPAR-järjestelmä eli käytännössä sitä stimuloivat tyydyttyneet rasvat korjaavat DNA-vaurioita kaikkialla kehossa, tietenkin myös aivoissa.

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18990309

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17509459

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18301085

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18207302

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15967377


    Ketonit kirjaimellisesti fiksaavat aivot kuntoon. Jos hiilarit ovat niin tärkeitä aivoille, miksi niiden suhteellinen poissaolo SatFatien kustannuksella voi korjata neurodegeneratiivisten sairauksien aiheuttajia - ja niihin johtavia - vaurioita? Maksassa kyllä riittää glykogeenia, etenkin jos se totutetaan regeneratiiviseen talvimetabolismiin kuten muutkin elimet.

    Yksinkertaista - olemme geneettisesti lihansyöjiä, kuten kaikki muutkin meitä edeltäneet ja rinnallamme eläneet hominidit.


    Muista jutuistasi kuten BDNF:n tärkeydestä en voi muuta kuin nyökytellä! Tervetuloa joskus Joensuuhun luennoimaan! :-)



    PS: Miten Kunto/Terveys-lehden D-vitamiiniijuttu edistyy? Oletko saanut juttuun mieleisiä asiantuntijoita/kommentoijia ?

    - Neonomide

    VastaaPoista
  10. Viljoista kannattaa lukea tämä klassinen artikkeli:

    http://www.thepaleodiet.com/articles/Cereal%20article.pdf


    Minulla on myös aivan viimeistelyssä 420 lähdeviitteen teos littyen pelkästään gluteenin haittoihin. Suolen läpäisevyyttä parantavan - siis käytännössä suolen limakalvoja tuhoavan - gliadiinin ja toisen *insuliinia* simuloivan proteiinin vaikutukset eivät myöskään ole mukavaa luettavaa.

    Kompromisseissa on se paha puoli, että niissä aina joku kärsii. Viljojen suhteen mielestäni teet juuri tätä.

    - Neonomide

    VastaaPoista
  11. Veteraaniurheilija kirjoitti:

    "Glukoosia aivot nimittäin tarvitsevat ensi tilassa, äärimmäisessä hädässä voivat käyttää vaikkapa ketoaineita, ehkä jopa laktaattia suoraan."


    Kyse ei yleensä ole äärimmäisestä hädästä, liioittelet tässä mielestäni ja olisi kiinnostavaa nähdä millä perustelet väitteesi.

    Maksassa riittää glukoosia puoli kiloa ja lisää valmistetaan mm. palmitiinihaposta koko ajan. Talvisin hiilihydraattien määrä on jouduttu pudottamaan usein ketoosin rajoille. Enkä nyt siis kehota ketään Atkins-ketoosiin - se voi lisätä ortisolitotantoa ja se ei ole hyvä asia. Mutta hiilihydraattien tiputtaminen alle 20% luokkaan tekee aivoille nannaa . kun ne korvataa O3/SatFat-osastolla ja kunnon proteiineilla. Siis riistanlihalla.

    Osaatko Christer kertoa, miksi eläinrasvalla ja lihalla lähes koko vuoden kärvistelleet ja siten ketoosissa lähes 100% ajasta eläneet Kanadan Inuiitit tunnetaan korkeimmat ÄO-pisteet omaavina kaikista alkuperäiskansoista?

    Osaatko kertoa miksi heidän sosiaalisessa järjestelmässään ei monin paikoin edes tunnettu lasten kurittamista ja kulttuuriryhmä tunnetaan suhteellisesta rauhanomaisuudestaan omien kesken?

    Sen sijaan rasvojen ja proteiinien puute (ja liika O6, mihin puutun myöhemmin) tekee ihmisistä kirjaimellisesti hulluja - oletko lukenut mitä hypoglykeemiset Etelä-Amerikan Yanomamö-intiaanit tekivät kun eivät saaneet eläinproteiinia kymmeniin vuosiin? Jätän sanomatta siltä varalta että täällä on lapsilukijoita.

    Syntymä ja sen jälkeiset muutaman viikkoa ovat hyvä esimerkki siitä miten tärkeitä ketoaineet ovat aivoille ja koko elimistölle. Muistaakseni vauvan aivot ovat myös suhteessa monta kertaa suuremmat kuin aikuisella, vai mitä?

    Vauvahan elää 2-3 viikkoa pelkillä ketoneilla ja kunnon ravinto on tärkeää, koska asianomainen joutui juuri puserrettua vessapaperirullan keskiön levyisestä reiästä läpi.

    Vähempikin itkettäisi.

    - Neo

    VastaaPoista
  12. Neurodegeneratiivisissa ja aivojen tulehdustilaa lisäävissä sairauksissa on todennäköistä, että dieetinkin pitää olla spot on, vai mitä?

    Pudeudutaanpa asiaan hieman lisää.

    Keskipitkät tyydyttyneet rasvat parantavat kognitiivisia kykyjä Alzheimer-potilailla:

    http://www.pubmedcentral.nih.gov/articlerender.fcgi?tool=pubmed&pubmedid=16940764#R80


    Epileptikoilla, joilla ketogeeninen dieetti tietenkin auttaa, runsashiilarinen ateria peruuttaa VHH:n vaikutukset ja lisää alentaa kouristuskynnystä:

    http://www.pubmedcentral.nih.gov/articlerender.fcgi?tool=pubmed&pubmedid=16940764#R41



    Tietenkin ketoaineet mm. peruttavat energia-aineenvaihdunnan vaurioita aivoissa, vähentävän glutamaatin eksitotoksisia vaikutuksia aivoissa ja tehostavat antioksidanttien vaikutuksia.

    Tietenkin meillä on jo kokonainen lauma erilaisia neurologisia sairaksia, joissa ketoaineet ovat osoittaneet voimansa:

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19049588


    Lisää voin kaivella ja selostaa tarvittaessa vaikka kuinka, mutta nyt on hiema kiire.

    Kommentoi ihmeessä Christer, heitän pallon aiheen ekspertille!

    - Neonomide

    VastaaPoista
  13. Kuten monet muut ihmettelen Christerin hairahdusta näissä tietyissä asioissa (omega3 ja rypsiöljy sekä hiilarit).

    Toki on niin, että hiilareita on hyvä olla kohtuudella. Mutta kun "tavalliselle" kuuntelijalle menee sanomaan tämän he automaattisesti luulevat, että on ok ja jopa terveellistä puputtaa viljatuotteita ym. "täysjyvätuotteita" mielettömät määrät.

    Moni tavallinen tallaaja syö päivittäin sellaisen hiilarimäärän, että luulisi harrastavan maratoonia.

    Tarvittava hiilarimäärä normaali elämään ja aivoille on hyvin pieni ja lähestyy VHH:n rajoja.

    FatFan

    VastaaPoista
  14. FatFan:
    "Moni tavallinen tallaaja syö päivittäin sellaisen hiilarimäärän, että luulisi harrastavan maratoonia."

    Eli kun kadulla tulee vastaan normaalipainoisen näköinen tai hoikka henkilö, voimme olettaa hänen välttelevän hiilihydraatteja tai harrastavan maratoneja? Jepjep...

    VastaaPoista
  15. Jep, Jep, Kimmo. Esimerkiksi juuri näin. Tai sitten hän vain syö kohtuudella tai omaa muuten tehokkaan elimistön (esim. hyvä insuliinivaste ym.)

    VastaaPoista
  16. Näyttää kuin yrittäisit kumartaa kahteen suuntaan yhtaikaa Christer! Yrität miellyttää molempia leirejä. Politiikkoainesta ;-)

    VastaaPoista
  17. Pidä linjasi suosiostasi huolimatta, Christer! Siitä linjastahan se suosiokin on tullut

    EteläSavo

    VastaaPoista
  18. Tuntuu hieman siltä, että jonkun jo mainitsema diblomatia 'ykkösleirin ja kakkosen' välillä on johtanut Christerin nuolemaan oikeaan ja vasempaan l. pitkään kirjoituksiasi ja blogiasi seuranneena ainakin näin nopealla luvulla tuli tunne, että myynyt linjasi. Mutta pitäähän ihmisen elääkin, ja mitä sitä kellään on suuria yleisöjä vastaan - sinäkin Brutukseni;)

    VastaaPoista
  19. Eipäs nyt liikaa höykytetä Christeriä. On aivan selvää, että yksi avaintekijä blogin menestyksessä on maltillisuus. Moni lukija karttaa liikaa jyrkkyyttä ja julistamista. Christer on tehnyt upeaa työtä hiilaritietoisuuden levittämisessä.

    Vinkki aivoluentoon: L-teaniini saattaisi olla mainitsemisen arvoinen juttu vihreän teen yhteydessä.

    Aiempaan vänkäykseen aivojen glukoosintarpeesta lisäisin vielä; hypoglykemia on todellakin aivoille hyvin ikävä tila. Paradoksaalista kyllä, toistuvasti esiintyvä hypoglykemia kielii tyypillisesti nimenomaan liian suuresta hiilarien määrästä ruokavaliossa. VHH:lla verensokerin ailahtelut tasoittuvat ja siten myös liian alhaiselta verensokerilta on helpompi välttyä.

    Yksi selityshän asialle on se, että kun osa elimistöstä siirtyy ketoni- ja rasvapolttoiseksi, glukoosi säästyy sinne, missä sitä todella ensisijaisesti tarvitaan (aivot!). Toisaalta insuliiniherkkyyden paraneminen auttaa glukoosia pääsemään perille.

    VastaaPoista
  20. Laaja ja päivitetty luentorunko, kiitoksia ! Monipuolista ja ajatuksia herättävää settiä. Ilmoittele ihmeessä kun tulet Länsi-Siperiaan luennolle, tulen mielelläni kuuntelemaan ja kommentoimaan.

    Fruktoosi -> Alzheimer-kytkös vahvistuu koko ajan ja kookosöljyn MCT-rasvoja edelleen sovelletaan jo muistitestien parantamiseen ja sairauden hidastamiseen. Mielestäni tästä olisi kannattanut mainita.

    Linolihapon (rypsi ym.) runsas saanti lisää miehillä 10 vuoden seurantatutkimuksessa masennuksen riskiä kaksinkertaiseksi. (AJCN 2009) Epidemiologisesti runsas linolihapon saanti yhdistyy hyvin voimakkaasti mm. väkivaltaisiin kuolemiin ja ahdistuneisuushäiriöihin. Samoin yhteys Alzheimeriin:

    http://www.guardian.co.uk/science/2008/oct/20/alzheimers-disease-omega-6


    Alakarppaus ja ketonit ovat olleet vuosikymmenet mielenkiinnon kohteina neurodegeneratiivisten sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa, samoin mm. vuoropäiväpaasto, joka on alentanut espanjalaisessa tutkimuksessa kuolleisuuden puoleen.

    Sitten on tietenkin gluteeniherkkyys, joka aiheuttaa merkittäviä mielialaongelmia *tietämättään* gluteeniherkillä eli suolisto-OIREETTOMILLA ihmisillä:

    http://www.tiede.fi/keskustelut/post1236898.html#p1236898


    Mustikka on todellakin aivan kuningaskamaa, se on totta.

    Muita pointteja kerroinkin jo edellä.

    Olisi kiva jos näihin tulisi edes kommenttia tai päivitystä, kun kerran dataa löytyy. Muutoin jää vähän kuva, että kyseessä on luentomainos, josta ei tarkoitus käydäkään keskustelua.

    D-vitamiinin kriittisyydestä aivoille kirjoitan pian blogiini.r

    VastaaPoista
  21. Ihan kivaa että löytyy paljon aktiivisia henkilöitä mutta samalla sieltä ja täältä paistaa läpi se että läksyjen luku on kesken.

    On ihan selvää että sellaisten sairauksien yhteydessä, joihin liittyy inflammaatio (esim. alzheimer tai valtimotauti), havaitaan jotain myös omega-6 rasvojen puolella koska ne nyt vaan sattuvat olemaan keskeisessä roolissa tulehdusviestinnässä.

    Omega-6 rasvojen pitoisuus kudoksissa voi vaikuttaa tulehdusreaktion voimakkuuteen, mutta eivät ne kuitenkaan ole syy sairauksien takana.

    Syiden esiin kaivaminen ja sitä kautta asioiden kuntoon hoitaminen on se mistä minä pidän eniten. Siinä on vaan se ongelma että siinä on pirusti työtä, että pääsee kärryille siitä mistä tässä kaikessa on oikein kysymys.

    VastaaPoista
  22. Hyvä pointti, westie mutta vaikuttaa siltä, että ei sinullakaan ole tästä varmaa tietoa.

    Uskotko siis, että nämä linolihapon yhteyttä ilmentävät tutkimustulokset johtuvat siitä, että henkilöillä sairauden perimmäinen syy on ajanut henkilöt syömään runsaasti linolihappoa. Näin siis vain vaikuttaa siltä, että linolihappo olisi syy.

    Oli miten oli mutta ihan peruskemian tuntemuksella en tajua miten paistamiseen suositellaan rypsiöljyä. Tiedättekö yhtään mestarikokkia maailmalta joka käyttäisi ruuan laitossa rypsiöljyä paistamiseen tai edes salaatinkastikkeeksi? Miksi sitä meillä tungetaan joka paikkaan?

    RuokaReino

    VastaaPoista
  23. Ei kenelläkään ole varmaa tietoa eikä mihinkään kannata liikaa uskoa.

    En minä suosittele kenellekään runsaasti linolihappoa, mutta se miksi omega-6 näyttäisi olevan kauheaa myrkkyä liittyy ymmärtääkseni siihen että jos kudosten omega-6 pitoisuus suhteessa omega-3:een on suuri niin siitä seuraa ongelmia. Aika vakuuttavia tutkimuksia aiheesta on eikä minulla ole minkäänlaista halua/kykyä kyseenalaistaa tuota.

    Runsas linolihapon määrä saa aikaan tulehdusherkän tilan mutta ei se itse KÄYNNISTÄ inflammaatiota vaan pikemminkin yrittää heikentää elimistön tulehdusvastetta. Liika on kuitenkin liikaa.

    Mutta jos joku luulee että tyydyttynyt rasva, oli se sitten peräisin hiilareista, kookosrasvasta tai vaikka pekonista, ei vaikuttaisi mitään tähän inflammaatio asiaan on täysin väärässä.

    Itse käytän poikkeuksetta voita päivittäisessä ruuanlaitossa. Sämpylöihin käytän rypsiöljyä.

    VastaaPoista
  24. "Mutta jos joku luulee että tyydyttynyt rasva, oli se sitten peräisin hiilareista, kookosrasvasta tai vaikka pekonista, ei vaikuttaisi mitään tähän inflammaatio asiaan on täysin väärässä."

    Mielenkiintoista. Kerropa lisää. Mitä tarkoitat?

    RuokaReino

    VastaaPoista
  25. westie kirjoitti...

    "Itse käytän poikkeuksetta voita päivittäisessä ruuanlaitossa. Sämpylöihin käytän rypsiöljyä."


    Olet kyllä ihan oikeassa - on paljon helpompaa kärsiä kroonisesti RichardDawkins-syndroomasta eli vihjailla vihjailujen perään kuin pohtia asioita syvällisesti.

    Linolihappo ~10% päivän kaloreista on kuitenkin täysin neoliittinen ilmiö ja siten epäilyksien listan kärkipäässä myös eräänä kausaalisena tekijänä moniin ongelmiin. Todellinen nettoefekti tosin liittyy pikemmin fruktoosin ja viljalektiinien kombovaikutuksiin. Safatkaan eivät pääse tässä kontekstissa viattomana kotiin, eivät tietenkään.

    Voi on muuten aika tylysti insulinogeenista tämän mukaan:

    http://www.ajcn.org/cgi/content/full/88/3/638


    Paleodieetin "isä" Loren Cordain hyökkäsi maitotuotteita vastaan rajusti vuoden alun uutiskirjeessään ja syytti niitä juuri insulinogeenisyydestä.

    Kahlaan juuri Taubesin "raamattua" läpi ja aika järkyttävä setti näyttöä kaikenlaisten ongelmien suhteen osuu juuri kroonisesti kohonnutta insuliinia vastaan. Kohunnut veren glukoosi viimeistelee homman.

    Diabeetikoiden ennuste ei paljoa parane viljoilla ja maitotuotteilla. Siksi paleodieetti on fruktoosipitoisenakin (hedelmät) uskomattoman tehokasta diabetekseen.

    Voi saattaa edelleen olla ihan kivaa tavaraa monestakin syystä kohtuukäytössä, mutta kookosöljy pesee sen silti aika helposti - erityisesti painonhallinnassa.

    VastaaPoista
  26. Aivoterveyden kannaltakin voin syönti saattaa olla ei-optimaalista tai jopa haitallista, siinä missä kookoksen keskipitkillä rasvahapoilla jo *hoidetaan* dementikkopotilaiden muistia:

    http://ruohikolla.blogspot.com/2010/02/ravinnon-rasvat-ja-dementiariski.html


    Monet terveysongelmat ovat ihan varmasti tyydyttyneiden rasvojen puutostiloja, mutta toiset tyydyttyneet rasvat ovat herkempiä reagoimaan negatiivisesti muun ravinnon heikkouksien -> lue huonojen ja nopeiden hiilihydraattien kanssa.

    Kookos ei näytä kuuluvan näihin. Voi ilmeisesti kuuluu.

    VastaaPoista
  27. Ruokablogienkin puolella mielenkiintoista keskustelua.
    http://blogit.mtv3.fi/voisilmapelia/2010/03/16/nainen-vastaan-rasvavero/

    VastaaPoista
  28. Neo:
    "kookoksen keskipitkillä rasvahapoilla jo *hoidetaan* dementikkopotilaiden muistia"

    Dementiaa hoidetaan C:8 ja C:10 rasvahapoista syntyvillä ketoneilla eli voisi olettaa että dementiasta kärsivillä on puutetta ketotuotannon puolella. Tulehdus vähentää ketogeneesiä.

    Tiedäthän että C:12 (lauriinihappo) ei kuulu keskipitkiin keton tuottajiin. Se on muuten rasvoista agressiivisin lisäämään elimistön immuunijärjestelmän aktivoitumista.

    VastaaPoista