keskiviikkona, lokakuuta 28, 2009

Jälkikaikuja keskustelusta Suomen Akatemiassa 9.2.2009


**
Kirjoitettu 9.2.2009, päivityksiä on julkaistu usein (viimeisin 28.10.2009)

Kerään tähän jälkikaikuja keskustelusta Suomen Akatemiassa 9.2.2009 vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. Löydät kaiken mediamateriaalin tästä. Mitä paikalla olleet toimittajat kirjoittavat tilaisuudesta? Mitä blogeissa pohditaan ja mitä keskustelupalstoilla asiasta ollaan mieltä?

28.10.2009 Helsingin Sanomat avaa yllättäen sanaisen arkkunsa hiilihydraateista. Toimittaja Päivi Repo varoittaa tomerasti sokerista ja kevyttuotteiden petollisuudesta: Runsas sokeri lihottaa rasvatonta tavoittelevia suomalaisia. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kuten olettaa saattaa, kirjoitus johtaa vilkkaaseen keskusteluun lehden sähköisellä puolella.

Terveydeksi! –lehti

Kesänumero ilmestyi 1.6.2009. Siinä numerossa oli keskustelutilaisuuden puheenjohtajan Christer Sundqvistin ja tilaisuudessa mukana olleen pääjohtaja Pekka Puskan laadukas haastattelu.


Ikiliikkuja -lehdessä nro 2/2009 (vain painettu versio käytettävissäni) käsitellään 30.4.2009 Suomen Akatemian keskustelua aiheella "Syö hyviä hiilareita ja voi hyvin". Toimittaja Aarre Kanth pitää aika oikeaan osuneena dosentti Mikael Fogelholmin maltillista hiilihydraattien saantisuositusten pienentämistä. Laadulla on suuri merkitys niin rasvojen kuin hiilihydraattienkin kohdalla.
Varsinaissuomalainen Juhani Tevrén saa kertoa hiilihydraattitietoisesta ratkaisustaan missä hiilarit pistettiin minimiin. Näin kunto saatiin ylös ja paino alas. Juhani ei pidä ruokavaliomuutostaan ihmekuurina, vaan ruokailumuutoksena.

ProBody -lehden uusimmassa numerossa (ilmestynyt 9.4.2009) on tietoa Akatemian keskustelutilaisuudesta: "Suuri hiilihydraattikeskustelu - Syödäkö vai eikö syödä?" Lehti on nyt luettu ja Juuso Reinikaisen kirjoittama juttu on erittäin kiinnostava. Muutama herkullinen yksityiskohta:
- Kun hiilihydraattitietoinen leiri uskoo ylipainoepidemian johtuvan vääränlaisista ravitsemussuosituksista, näkee viranomaisten laatimiin suosituksiin luottava leiri painonhallintaongelmien johtuvan siitä, ettei nykyisiä ravitsemussuosituksia ole onnistuttu noudattamaan riittävän hyvin. Jo tämä näkemys riittää lyömäaseeksi hiilihydraatteja mieluusti rajoittavalle leirille: onhan suosituksissa oltava joku virhe, jos niiden noudattaminenkin on turhan vaivalloista. Molemmissa leireissä oli kuitenkin paljon arvokkaita painonhallintateesejä, ja onneksi myös moni asiantuntija asettautuu näiden leirien välimaastoon.
- Hiilihydraattitietoinen lautanen on mahdollista koota niin, että sen suojaravintoainetiheys on jopa runsaampi kuin keskimääräisessä ruokavaliossa. Stereotypiat pekonilla ja voilla mässäilystä on siis syytä unohtaa.
- Olipa hiilihydraattien määrä mikä tahansa, ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että runsaasti sokeria ja nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja sisältävillä hiilihydraattilähteillä on hyvin vähän tekemistä terveyden edistämisen kanssa.

Toimittaja Pirkko Olasvirta kirjoittaa 28.3.2009 ilmestyneessä Kunto & terveys -lehdessä Suomen Akatemian keskustelutilaisuudesta. Kivasti kirjoitetussa jutussa "Hiilihydraatti, ruokavalion kuuma peruna" on useita mielenkiintoisia ajatuksia:
- Hiilihydraattitietoiset todistelevat kilvan laihtumistaan, kylläisyyttään ja virkeyttään. Perinteiselläkin lautasmallilla on pudotettu tehokkaasti painoa ja voidaan hyvin. Vaaka, veren rasva- ja sokeriarvot ja kehon tuntemukset antavat osviittaa, miten koostaa ruokalautasensa.
- Hiilihydraattien rajoittamisesta hyötyy nykytiedon mukaan osa niistä ihmisistä, jotka eivät kykene pysyttelemään vähärasvaisella painonhallintadieetillä. Myös ihmiset, joiden ongelma on veren korkeat rasva-arvot, voivat saada ne kuriin joko vähentämällä energiaa tavalla tai toisella tai syömällä vähemmän hiilihydraatteja (tutkija Saska Tuomasjukka).
- Epidemiologinen näyttö sitoo viljakuidun terveyteen aivan kiistatta. Väestötutkimukset osoittavat, että täysjyvävilja on yhteydessä hyvään terveyteen jopa vahvemmin kuin viljakuitu yksinään. Viljassa on kuidun lisäksi monia vitamiineja (mm. B-ryhmästä) ja kivennäisaineita sekä lisäksi esimerkiksi ligniinejä ja muuta sellaista, jolla saattaa olla syöpää estäviä ominaisuuksia. Emme edes tiedä kaikkea viljan terveyttä edistävistä ominaisuuksista (tohtori Mikael Fogelholm).
- Suomalaisille niin rakas peruna ei saa oikein miltään areenalta sympatiaa. "Perunassa ei minustakaan ole kovin paljon erinomaista. Kuituköyhän perunan tärkkelys on aika nopeasti imeytyvää. Uutta perunaa lukuunottamatta vitamiinipitoisuuskin on melko pieni. Perunaa syödään siksi, että se kuuluu ruokakulttuuriin, esimerkiksi poronkäristyksen ja karjalanpaistin kanssa. Kunhan perunan kulutus ei ole ihan älytöntä, ei se isossa ruokavalion kokonaisuudessa aiheuta ongelmia", Mikael Fogelholm vakuuttaa
- VHH-ruokailijat vetävät voita särpimeksi sekä muitakin rasvaisia maitovalmisteita. Miksi? "Tämä on täysi mysteeri useimmille ravitsemustutkijoille. Luultavasti syynä on perinne. VHH alkoi eläintuotteiden ja eläinrasvojen korostamisella. Minusta VHH-väen pitäisi käydä sisäistä keskustelua nimenomaan eläinrasvasta. Tällä hetkellä se kuulostaa meilkein noitavainolta. Jos joku sanoo suosivansa kasviöljyjä, häneen aletaan karppien nettisivuilla (karppaus.info -foorum) suhtautua kuin lepratautiseen", Saska Tuomasjukka heittää.
- Professori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta yksinkertaistaa koko ruokavaliokeskustelun tokaisemalla: "Kalaa, kokojyväleipää, rypsiöljyä, vettä ja omena - näillä pääsee jo aika pitkälle".

Toimittaja Nina Sarell (KG -lehti) pohtii blogikirjoituksessaan 3.3.2009 Suomen Akatemian keskustelutilaisuuden haasteita toimittajan näkökulmasta. Lukekaa! Tässä pieni makupala:

Lopuksi keskustelijoilta vielä kysyttiin, mitä he haluaisivat toimittajien kirjoittavan. Hiisi vieköön! Miksi he eivät kysyneet meiltä toimittajilta, mitä olisimme halunneet keskustelijoiden sanovan? Entäpä, jos keskustelu olisi päättynyt vaikkapa tällaisiin repliikkeihin:

VHH-leiri: ”Kröhöm. Lopuksi haluaisimme pahoitella, jos tämä kummallinen pikku ravitsemuskollektiivimme on ollut toisinaan hieman liiankin ärhäkkä. Voimasanojen ja käsimerkkien käyttö, pilkallinen hiilarinsyöjille naureskelu ja liikanimien keksiminen, sekä varsinkin toimittajien ja asiantuntijoiden kotisähköpostien pommittaminen VHH-propagandalla ovat kaikki olleet vikatikkejä. Olemme vain niin kovin onnellisia siitä, että olemme löytäneet oman tapamme laihtua, voida hyvin ja elää terveinä. Joskus tällaisesta löytämisen riemusta tulee sellainen olo, että haluaisi kertoa siitä muillekin. Arvoisat huippuasiantuntijat: ehkä me sitten olemme hiljaa, jos niin haluatte, ja popsimme savukalamme ja pinaattimme kiitollisina siitä, että saamme sentään edes olla olemassa. Toivottavasti meihin kuitenkin suhtaudutaan jo lähitulevaisuudessa vähän niin kuin kasvissyöjiin ja vegaaneihin – porukkana, jolla on omat, hyvin perustellut syynsä syödä juuri niin omituisesti kuin syövät. Ja tosiaan, älkää tykätkö huanoo. Ei tässä sen kummempaa sit.”

Virallisterveelliset: ”Meistäkin on suurenmoista, että joukko ihmisiä on onnistunut laihtumaan ja kohentamaan elämänlaatuaan sekä terveyttään vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Se, miten tämä on mahdollista, on meille pienoinen mysteeri. Ei mene meidän järkeemme, ei sitten millään. No, tässä sitä taas nähdään, miten vähän aikaa on kulunut siitä, kun homo sapiens kiipesi puusta alas, heh heh! Ruokavalion muuttuminen kasvisvoittoisemmaksi on varmasti hyvä asia, varsinkin jos aikaisempi ruokavalio on koostunut ranskalaisista perunoista ja lenkkimakkarasta. Meille on jäänyt tähänastisista tutkimuksista sellainen käsitys, että kovien rasvojen runsas nauttiminen olisi kovasti haitallista, joten suonette anteeksi, jos suhtaudumme tähän uuteen laihdutustapaan erinomaisen varovaisesti. Haluamme kuitenkin korostaa, että jokainen pistää suuhunsa mitä parhaaksi näkee. Sillä välin me tutkijat teemme työtämme: yritämme parhaamme, jotta vähähiilihydraattisen ruokavalion vaikutuksista saataisiin luotettavaa pitkän aikavälin tutkimustietoa. No niin, eiköhän tämä ollut tässä. Olikos meillä sauna varattuna? Ja syöväthän kaikki kiuaslenkkiä, jos varmistetaan se lihapitoisuus ihan porukalla? Fogelholm, soitahan nuoremmuuttasi taksi!”

5.3.2009. Seura -lehdessä toimittaja Sanna Pulkkinen kirjoittaa tänään (5.3.2009) Suomen Akatemian ravitsemuskeskustelusta. Vauhdikkaassa kuvassa Turun yliopiston rasvatutkija Saska Tuomasjukka yrittää iskeä Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusituvan kanveesiin. Saskalla on aseena rasvainen kala, jota vastaan Matti puolustautuu ruisleivällä. Hauska kuva. Haastattelussa selviää miten kauas elävästä elämästä rehtori Uusitupa on luisunut. Uusitupa on jäämässä viimeiseksi jääräpääksi puolustamaan virallisia ravitsemussuosituksia kun muut ovat uppoavan laivan jo jättämässä. Lukekaa haastattelu Seura -lehdestä!

Tässä muutamia lennokkaita lauseita:

Matti Uusitupa: "Ravitsemussuositukset ovat tärkeitä, koska jo pelkällä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa monien kroonisten tautien syntyyn, ehkäisemään näitä sairauksia. Suosituksilla voidaan vaikuttaa, vaikka lopullinen tieteellinen todistus puuttuu, koska puhutaan kokonaisesta kansasta."
Saska Tuomasjukka: "Ravitsemussuositus ei nykyisellään pyri ensisijaisesti ehkäisemään lihavuutta, joka on mielestäni meidän ykkösongelmamme."
Matti Uusitupa: "Hiilihydraatit tulevat jatkossakin säilymään suosituksen pohjana, tärkeimpänä energianlähteenä. Näkemys perustuu vankkaan tutkimusnäyttöön ja siihen, että hiilihydraatit ovat kohtuullisen halpa energianlähde. Meillä keskeinen ongelma ravitsemuksessa on ollut liian runsas kovan rasvan saanti, jota on 1960 -luvun lopulta alkaen korvattu pääsääntöisesti hiilihydraateilla ja osittain pehmeillä rasvoilla."
Saska Tuomajukka: "Laadusta pitäisi puhua enemmän, esimerkiksi rasvan kohdalla voitaisiin kokonaan lopettaa määrästä puhuminen ja puhua vain laadusta. Pehmeä rasva on ihmiselle tärkeää. Tällä hetkellä viestit tavallaan kieltävät toinen toisensa: kun ihmisille sanotaan, että syö kasviksia, soi takaraivossa kuitenkin päällimmäisenä, että älä syö rasvaa. Suositusta pitäisi siirtää konkreettisemmalle tasolle: puhuttaisiin ruokavalinnoista enemmän kuin ruokavaliosta. Emme nykymaailmassa pysty ohjaamaan ihmisiä yhteen ruokavalioon. Sen sijaan ihmisellä on päivittäin ruokavalintoja: otanko välipalaksi omenan vai suklaapatukan? Jos informaatio ja tiedotus kohdennettaisiin tällaisiin konkreettisiin tilanteisiin, se voisi auttaa terveellisemmän ruokavalion syntymisessä."
Matti Uusitupa: "Terveelle väestönosalle en lähtisi suosittelemaan vaihtoehtoisia ruokavalioita, kuten vähähiilihydraattista ruokavaliota. Ihmettelen, minkä takia terveen väestönosan pitäisi lähteä ehdoin tahdoin noudattamaan ei-luontaista ruokavaliota ja muuttamaan ruokavaliotottumuksiaan?"
Saska Tuomasjukka: "Ajat ovat muuttuneet. Ravitsemussuosituksen rinnalle tarvitaan muutakin. Jos ei sanota mitään hyvää niistä muista ruokavalioista, joita ihmiset kuitenkin noudattavat tai kokeilevat, sehän jättää kentän ihan auki puoskaroinnille. Lisäksi tutkijoiden ja tutkimuslaitosten pitäisi osallistua keskusteluun aktiivisemmin. Perinteinen tiedonlevitys ylhäältä alaspäin ei riitä."
Matti Uusitupa: "Ruoan tulee olla riittävän kevyttä, nautittavaa ja terveellistä."
Saska Tuomasjukka: "Suomalaiset tarvitsevat vaihtoehtoisia, lihavuuden ehkäisyä helpottavia ravitsemusohjeita."
Matti Uusitupa: "Hilihydraattien kokonaismäärän vähentämisestä käytävään keskusteluun pitäisi suhtautua niin, että syö niin kuin ennenkin. Noudattaa niitä hyvin tutkittuja, vahvaan tieteeseen perustuvia ravitsemussuosituksia. Eikä turhaan lähde ryntäilemään tällaisten muoti-ilmiöiden perään."
Saska Tuomasjukka: "On todennäköistä, että tulevaisuudessa lihavaksi diagnosoitua ihmistä kehoitetaan kokeilemaan hiilihydraattien rajoittamista. Miksi sitä oikeutta ei suotaisi jo nyt myös niille, jotka sanovat, että he yksinkertaisesti nauttivat rasvaisista ruuista eivätkä pysty olemaan ilman niitä? On varsin onnekasta joillekin ihmisille, jotka tykkäävät syödä hiilihydraattien sijasta rasvaa ja paljon proteiinia, ettei se olekaan niin epäterveellistä kuin pelättiin: Päinvastoin se onkin hyvä vaihtoehto painonhallintaan ja veren rasva-arvojen tasapainottamiseen."

4.3.2009 Mediuutiset haastattelee professori Matti Uusitupaa ja ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikkaa. Lääkärit törmäävät yhä useammin vastaanotolla erikoisdieettejä, kuten erilaisia vähähiilihydraattisia ruokavalioita noudattaviin potilaisiin. Lääkäreillä ei kuitenkaan ole aina rahkeita jakaa neuvoja ravitsemuksesta. Lukuisat muotidieetit voivat hämmentää sekä lääkäriä että potilasta.
Kuopion yliopiston professori Matti Uusitupa toteaa Mediuutisille, että lääkärien perustiedot ja koulutus ravitsemusasioista ovat usein puutteellisia, eikä ravitsemusterapiapalveluita ole läheskään aina saatavissa.
– On arvioitu, että jopa kolmasosa perusterveydenhuollossa työskentelevistä lääkäreistä joutuu ottamaan kantaa tai opastamaan ruokavalio-ohjeissa potilaita, Uusitupa sanoo.
Uusitupa muistuttaa, että suuri osa ruokavalio-ohjeista on varsin selviä, esimerkiksi keliakia-, diabetes-, ja munuaispotilaan ruokavaliot, kolesterolia alentava ruokavalio ja ruoka-allergioiden hoito. Vaativammassa ohjauksessa potilaan olisi hyvä tavata ravitsemusterapeutti.
Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka toteaa Mediuutisille, että suurin ongelma vastaanotolla eivät silti ole erikoisdieetit vaan selvästi epäterveellinen ja lihomiseen johtava ruokailu sekä runsas alkoholin käyttö.
Pitkäaikaisen vähähiilihydraattisen dieetin noudattamisen hyödyistä tai mahdollisista haitoista ei hänen mielestään ole riittävästi tietoa. Kumuloituvan tiedon tulisi välittyä määräajoin päivitettäviin suosituksiin.
26.2.2009: Kiloklubin mukaan "Hiilihydraatit puhuttavat yhä". Kiloklubin ruokatiimin jäsenen Juuso Reinikaisen mukaan hiilihydraatit ovat jo pitkään puhuttaneet niin terveellisistä elämäntavoista kiinnostuneita painonhallitsijoita kuin asiantuntijoitakin. Kiloklubin näkemyksen mukaan hiilihydraatteja rajoittavat painonhallintaruokavaliot ovat yksiä tehokkaita lähestymistapoja muiden joukossa.
Kun hiilihydraattitietoinen leiri uskoo ylipainoepidemian johtuvan vääränlaisista ravitsemussuosituksista, näkee viranomaisten laatimiin suosituksiin luottava leiri painonhallintaongelmien johtuvan siitä, ettei nykyisiä ravitsemussuosituksia ole onnistuttu noudattamaan riittävän hyvin.
Terveyshakuinen hiilihydraattirajoitteinen ruokavalio on parhaimmillaan kasvikunnan tuotteista runsas. Mutta kuten Turun yliopiston tutkija, FT Saska Tuomasjukka Suomen Akatemian keskustelutilaisuuden mediamateriaalissa osuvasti totesi, kaikissa ravitsemukseen liittyvissä keskusteluissa on tärkeää olla irrottamatta ravinnon aineosia ruokavalion kokonaisuudesta tai ruokavaliota ruokakulttuurista. Hän korosti, että suosituksissa on otettava huomioon paitsi se, mikä on tutkitusti terveellistä, myös se, mikä on tutkitusti tehokasta.
Kun hiilihydraattien vähennys tehdään vähentämällä sokerin ja vaalean viljan käyttöä, mitään olennaista terveellistä ei jää pois, totesi Suomen akatemian terveyden tutkimuksen yksikön johtaja, ETT Mikael Fogelholm. Näyttää siltä, että laadukkaassa ruokavaliossa haitallisten ravintotekijöiden vaikutukset kompensoituvat. Terveystieteiden maisteri Anssi Manninen totesi tilaisuudessa, ettei hiilihydraattien vähentämisestä ole osoitettu olevan mitään haittaa kunhan kasvisten saanti on runsasta. Samaa voidaan todeta rasvahapoista: runsasrasvaisempikaan ruokavalio ei ole terveysriski, kunhan rasvojen laadusta huolehditaan ja ruokavaliota tasapainotetaan suojaravintoainetiheillä kasvikunnan tuotteilla.
Vähähiilihydraattisia ruokavalioita on meidän mielestämme jopa kohtuuttomasti kritisoitu runsasrasvaisuudesta. Kiloklubissa hiilihydraatteja rajoittavat painonhallintaruokavaliot ovat yksiä tehokkaista lähestymistavoista muiden joukossa. Pääasia, että suhtautuminen ruokaan ja ravitsemukseen on rento ja salliva.

Pargas Kungörelser -lehti kirjoittaa 26.2.2009 Suomen Akatemian keskustelutilaisuudesta. Juttu lienee toimittaja Kai Kosklinin 19.2.2009 kirjoittaman jutun ruotsinkielinen käännös.

Mediuutiset kirjoittaa 25.2.2009: Lääkäri ei saa saarnata ruokavaliosta

Terveystieteiden maisteri Anssi Mannisen (vas.) mukaan ihminen voi jopa elää ilman hiilihydraatteja. Biologi Christer Sundqvist, Pekka Puska ja Matti Uusitupa pureksivat ajatusta.

[Kuva: Heli Saarela]

Lääkärit törmäävät yhä useammin vastaanotolla erikoisdieettejä, kuten vähähiilihydraattista ruokavaliota (VHH), Zonea tai Atkinsin dieettiä, noudattaviin potilaisiin. Myös tavallista ruokavalioneuvontaa pyydetään usein.

– On arvioitu, että jopa kolmasosa perusterveydenhuollossa työskentelevistä lääkäreistä joutuu ottamaan kantaa tai opastamaan ruokavalio-ohjeissa potilaita, sanoo Kuopion yliopiston professori Matti Uusitupa.

Uusituvan mukaan lääkärien perustiedot ja koulutus ravitsemusasioista ovat usein puutteellisia, eikä ravitsemusterapiapalveluita ole läheskään aina saatavissa.

Uusitupa muistuttaa, että suuri osa ruokavalio-ohjeista on varsin selviä, esimerkiksi keliakia-, diabetes-, ja munuaispotilaan ruokavaliot, kolesterolia alentava ruokavalio ja ruoka-allergioiden hoito. Lukuisat muotidieetit voivat kuitenkin hämmentää sekä lääkäriä että potilasta.

– Jos potilas haluaa kokeilla dieettejä, lääkärin olisi kyettävä neuvomaan, miten kokeilu tapahtuu ja onko kokeilu edes järkevää. Laihdutusruokavalioissa on enemmän liikkumavaraa, kunhan ei liiaksi yksipuolista dieettiään pitkällä aikavälillä. Olisi hyvä, että potilas tapaisi ravitsemusterapeutin, kun on kyse vaativammasta ohjauksesta.

Jokainen päättää syömisistään itse

Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka toteaa, että suurin ongelma vastaanotolla eivät ole erikoisdieetit vaan selvästi epäterveellinen ja lihomiseen johtava ruokailu sekä runsas alkoholin käyttö.

– Jokainen aikuinen päättää itse syömisistään, ammattilaiset antavat informaatio-ohjausta ja neuvoja. Jos dieetti on relevantti vastaanottokäynnin syyn kanssa, kannattaa keskustella, miten henkilö on päätynyt kyseiseen dieettiin ja miten se on häntä auttanut sekä onko siitä ilmennyt haittoja. Tarvitaan neuvottelevaa otetta, ei käännytystyötä, Ilanne-Parikka sanoo.

Laihdutus ei vaadi erikoisdieettiä

Yhä useampi potilas tuskailee laihduttamisen kanssa ja hakee apua lääkäriltä. Uusitupa ja Ilanne-Parikka toteavat, että laihtua voi monella tapaa. Haasteena on laihdutustuloksen säilyminen.

– Perusterveellisestä arkisyömisestä kovasti poikkeavan ruokavalion noudattaminen ei ole laihduttamisessa tai diabeteksen hoidossa tarpeen ja on pidemmän päälle yleensä vaikeata, Ilanne-Parikka sanoo.

Ilanne-Parikka toteaa, että esimerkiksi VHH voi olla yksi vaihtoehto laihduttamiseen ja painonhallintaan, mutta pitkäaikaisen VHH-dieetin noudattamisen hyödyistä tai mahdollisista haitoista ei ole riittävästi tietoa. Hän huomauttaa, että keskustelu erikoisruokavalioista on usein liian mustavalkoista.

– Hoito- ja ravitsemussuositukset luovat yleisen toimintaraamin, ja ne on laadittu sen hetkisen tutkimustiedon ja asiantuntijakokemuksen perusteella näytönastevarmuutta arvioiden.

Kumuloituvan tiedon tulisi välittyä määräajoin päivitettäviin suosituksiin.

– Yksittäinen lääkäri tai muu ohjausta antavan henkilö soveltaa hoitosuosituksia potilaan todellisuuteen ja yksilöllisiin ominaisuuksiin sekä peilaa niitä myös omaan osaamiseensa ja kokemukseensa, Ilanne-Parikka sanoo.


Apu -lehdessä nro 8/2009 (ilmestyi 19.2.2009) haastatellaan paraislaista koulutettua kiropraktikkoa Juhani Tevréniä. Hän laihtui hiilihydraatteja vähentämällä. Vuosien varrella Juhani oli useammankin kerran yrittänyt alentaa painoaan, mutta ”pysyvä muutos oli jäänyt saavuttamatta”. Säännöllisellä kuntoliikunnalla ja selkeästi vähäisemmällä pasta-, peruna- ja leipämäärällä hän nyt pyrkii painonhallinnassa parempaan menestykseen. "Kuitujen saannista toki pidin huolta, sillä terveydestä jotain tietävä käsittää kuidun tärkeyden laihduttajalle", Juhani kertoo.
Vuonna 2007 Tevrén vähensi entisestään hiilihydraattien saantiaan:
– Lisäsin ruokavaliooni hyvälaatuisia proteiineja ja rasvoja. Myös liikunta säilyi edelleen olennaisena osana päiväohjelmaani.
Tevrén kertoo hylänneensä kokeilussaan täysin leivän, perunan, makeiset, pullat ja vähärasvaiset jogurtit.
– Nykyään saan kuidun kasviksista, pähkinöistä, pellavansiemenrouheesta ja kauraleseistä. Minulla ei ole enää jatkuvaa näläntunnetta. Oloni on virkistynyt huomattavasti, eikä aterian jälkeistä väsymystä ole ollut entiseen tapaan. Näen parantuneen vireystasoni myös verensokerimittarin lukemissa. Lisäksi veren rasva-arvot ovat parantuneet vähennettyäni hiilihydraatteja.
Puoli vuotta tiukemmalla hiilihydraattirajoituksella johti Juhani Tevrénin elämässä kymmenen kilon painonpudotukseen. Kaiken kaikkiaan hänen painonsa on nyt pudonnut noin 16 kiloa.
– Ja matka jatkuu! Tähtään armeijapainooni, mutta minulla ei ole kiirettä. Uskon, että vuosien varrella kerätyt liikakilot kannattaa karistaakin hitaasti.
Juhani Tevrén oli kertomassa Suomen Akatemian järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Hän uskoo oman kokemuksensa kautta, että nopeasti imeytyvien hiilihydraattien vähentämistä ruokavaliostaan kannattaa harkita.
– Pidän tärkeimpänä asiana hiilihydraattien seurannassa omaa henkilökohtaista olotilaani! Panostamalla hiilihydraattieni latuun pysyn virkeämpänä, minun on paljon helpompi ohjata syömisiäni ja jaksan paremmin liikkua.
Tänään (20.9.2009) ilmestyneessä Mediuutiset-lehdessä on aukeaman kokoinen juttu keskustelutilaisuudesta ja erikoisdieeteistä. Pääasiallisesti suhtautuminen VHH-ruokavalioon on myönteistä. Se on yksi mahdollinen keino painonhallintaan.

FST OBS -ohjelma kysyy tänä iltana (19.2.2009) kello 20.00 pitäisikö ravitsemussuosituksia vaihtaa. Kotisivuilla on käynnissä kysely. Tällä hetkellä muutoksen puolesta äänestävät ovat johdossa:

OBS-fråga

Är dagens kostråd föråldrade? Borde vi överge dem och banta med bacon och smör istället?

Ja - 62%
.
Nej - 38%
.

(Totalt 45 svar)

Paraisten Kuulutukset -lehti julkaisi 19.2.2009 toimittaja Kai Kosklinin jutun "Hiilihydraatit puhuttavat tutkijoita ja maallikkoja".
Suomen Akatemian juhlasalissa järjestettiin maanantaina 9.2.2009 julkinen keskustelu, jonka yleisteemana oli "Pitäisikö hiilihydraatteja syödä nykyistä vähemmän?".

Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Akatemian Terveyden tutkimuksen yksikön johtaja Mikael Fogelholm ja FT Christer Sundqvist, Länsi-Turunmaan Paraisilta. Keskusteluun osallistuvat myös mm. pääjohtaja Pekka Puska, professori Matti Uusitupa, ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka ja koulutettu kiropraktikko (DC) Juhani Tevrén Paraisilta. Lisäksi kuultiin vähähiilihydraattisiin (VHH) ruokavalioihin perehtyneiden asiantuntija- ja/tai maallikkoedustajien arvioita tästä ruokavaliosta.
Puheenjohtaja Christer Sundqvist välitti runsaslukuiselle mediaedustukselle tyypilliseen yksinkertaiseen tapaansa tilanteen kaksijakoisuuden:
1) Jos Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia paremmin noudatettaisiin, ihmiset olisivat terveempiä
2) Jos selkeälle VHH-vaihtoehdolle annettaisiin sille kuuluva virallinen tuki, ihmiset olisivat terveempiä
Uusia pohjoismaisia ravitsemussuosituksia laativa Mikael Fogelholm oli erittäin mielissään kun tällainen tilaisuus toteutui. Fogelholm esitti tulevissa ravitsemussuosituksissa hiilihydraattien vähentämistä noin 5 prosentin verran. Vastaavasti rasvan määrää voitaisiin saman verran lisätä laatu huomioiden.
Turun yliopiston tutkija Saska Tuomasjukka kertoi hiilihydraattien rajoituksen näkyvän edullisina vaikutuksina veren rasva-arvoissa. Hän ei kuitenkaan suositellut hiilihydraattien tilalle kovia eläinperäisiä rasvoja, vaan rasvat on syytä ottaa pääosin kasvikunnasta.
Liikuntatieteilijä Anssi Manninen toi hyvin esille tutkimusnäyttöjä VHH:n eduista. Kaarinasta kotoisin oleva kemisti Pasi Saario jatkoi siitä mihin Manninen jäi. Hän piti VHH ruokavaliota tärkeänä metabolisen oireyhtymän hoidossa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska antoi runsaasti lyhyitä kommentteja. Hänkin oli mielissään kun tilaisuus järjestettiin. Puska puolusti nykyisiä ravitsemussuosituksia, mutta ei täysin tyrmännyt VHH-ruokavaliota.
Vantaalainen diplomi-insinööri Sami Uusitalo aloitti keskustelun maallikkopuheenvuorot. Hän oli onnistunut laihduttamaan VHH:lla ja piti lihomisensa syynä nykyisiä ravitsemussuosituksia. Maallikkopuheenvuoroja jatkoi paraislainen kiropraktikko Juhani Tevrén. Hän piti noudattamaansa VHH:ta syynä parempaan terveyteensä. Hän hylkäsi täysin leivät, perunat, makeiset, pullat ja kevytjogurtit. Tämä auttoi häntä hallitsemaan nälkää, laihduttamaan, olo virkistyi huomattavasti ja lisäksi veren rasva-arvot olivat parantuneet.
Professori Matti Uusitupa ei antanut VHH-leirille minkäänlaisia myönnytyksiä. Nykyisillä hiilihydraattimäärillä saavutetaan paras terveys. Uusituva pelkisti terveellisen ruokavalion seuraavasti: syö kalaa, täysjyväleipää, käytä rypsiöljyä ja haukkaa omenaa. Suomen diabetesliiton ylilääkäri puolusteli diabeetikoiden nykyisiä ravitsemussuosituksia eikä antanut mitään mahdollisuutta VHH:lle.

Borgåbladet julkaisi keskustelusta 12.2.2009 laajan toimittaja Birgitta Ehrstenin kirjoittaman jutun. Kahdella sivulla (3 ja 8) toimittaja kertoo mm. miten Pekka Puska ja Matti Uusitupa saavat kohdata vihastuneen Sami Uusitalon. Samin mielestä heidän ohjeensa olivat viedä häneltä hengen. Vasta sen jälkeen kun hän jätti pois perunan, pastan, leivän ja myslin, hän sai elämänsä tasapainoon ja laihtuminen saattoi tapahtua. Toimittaja huomioi Samin esille ottaman huolen siitä, että lapset syövät aivan liian vähän rasvaa. Mikael Fogelholm suosittelee hiilihydraattien maltillista vähentämistä laatu huomioiden. Välimeren dieetti saattaisi olla sopiva meille. Toimittaja piti Pasi Saarion puheenvuoroa erittäin merkittävänä. Hedelmäsokerin nauttiminen olisi syytä pitää aisoissa.
Anssi Manninen ja Mikael Fogelholm esiintyivät YLE:n ykkösaamussa perjantaina 13.2.2009 klo 8.30. Ohjelma on jälkeenpäin kuultavissa YLE Areenassa. Mannisen ja Fogelholmin rauhanomainen keskustelu on lähetyksen loppupuolella.

Kaleva -lehden keskustelupalstalla nimimerkki Leevi on 11.2.2009 innostunut Saska Tuomasjukan puheenvuorosta. Leevi ihmettelee: jokohan hitaasti alkaa tuulen suunta muuttua eikä sitä perunaa ja leipää enää tuputeta jokaiselle lautaselle.

Aamulehti on kirjoittanut näin 10.2. klo 10:26: Lautasmallista ei haluta karsia hiilihydraatteja. Kirjoitus löytyy painetussa lehdessä sivulta A06.
Kirjoituksessa toimittaja oivaltaa keskustelun kulun mm. näin: Ruokailijan ei tarvitse pelätä rasvaa, jos se on hyvää rasvaa. Hiilihydraatteja ei voi syödä huoletta, jos tarjolla on huonoja hiilihydraatteja. Mattimeikäläisten pitäisi siis tarkkailla entistä enemmän sekä rasvojen että hiilihydraattien laatua.Tämä oli niitä harvoja asioita, joista tutkijat ja vähähiilihydraattisen ruokavalion kannattajat olivat melko samaa mieltä maanantaina Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa. Sen sijaan yksiselitteistä vastausta ei löytynyt keskustelun pääkysymykseen eli siihen, pitäisikö hiilihydraatteja syödä nykyistä vähemmän.
Keskustelupaneelissa mukana ollut diplomi-insinööri Sami Uusitalo on jo ehtinyt kommentoida asiaa. Ja Mikael Fogelholm vastaa hänelle. Näin se keskustelu käynnistyy asiasta eri puolilla Suomea. Käykää lukemassa!

Tutkija FT Saska Tuomasjukka oli itse ansiokkaasti keskustelussa mukana. Hän kirjoittaa näin omassa blogissaan 9.2.2009 juuri kotiin tultuaan:

Käytöksestä ala-arvoinen molemmille

Heh, se oli semmoinen keskustelutilaisuus (ks. edellinen postaus). Piiruakaan ei kukaan liikahtanut asemahaudoista. Vähän oli edelleen se meininkin, että tutkijat voi kyllä keskenään jutella vaikkapa VHH-ruokavalioiden eduista lipideihin vuodenkin käytössä, mutta julkisesti siitä ei pidä mainita.

Tärkeintä kuitenkin oli varmaan, että tavattiin. Maailma on muuttunut siihen suuntaan, että tutkijoiden ja suositusten laatijoiden on panostettava viestintään, vaikka sitten tieteen tekemisen kustannuksella.

Niin, ne arvosanat. Sekä VHH-puolen että virallisen kannan kiihkeimmät kannattajat käyttäytyivät huonosti. Ei tainnut ajaa kummankaan asiaa.

Järkyttävintä antia oli kuitenkin kuulla, että osa VHH-väestä etsii osoitteet ja puhelinnumerot sekä naamakuvat vaikkapa toimittajista, jotka ovat kirjoittaneet “väärin”. Olenkin ajatellut, että VHH voi olla 5-kymppisten punttisalihemmojen vertaispiiripuuhastelua, mutta en sentään odottanut mafiaotteita.’

Anssi Manninen on 10.2. ehtinyt blogissaan (kaikki kirjoittavat nykyään blogeja?!) tuottaa pintapuolisen luonnehdinnan keskustelutilaisuudesta: ...avoimempaa ravitsemuskeskustelua ns. johtavien asiantuntijoiden toimesta lienee turha odottaa. Tätä ehkä kuvasi parhaiten rehtori Uusituvan pään puistelu, kun Fogelholm ehdotti hiilihydraattien kokonaissaannin vähentämistä 5 prosenttiyksikköä (Fogelholm puhui siis virallista, koko kansalle suunnatuista suosituksista). Myöhemmin Manninen kirjoittaa syventävän pohdinnan tilaisuudesta:

Tilaisuus alkoi Mikael Fogelholmin erinomaisella pohjustuksella. Viimeiset 15 vuotta luolassa asuneetkin pääsivät varmasti jyvälle mistä tässä debatissa oli kysymys. Sen jälkeen Mikael esitteli pohdintoja mahdollista muutoksista virallisiin ravitsemussuosituksiin energiaravintoaineiden osalta. Fogelholm oli kallistumassa Willett-leiriin ruokapyramidin suuntaan; tiukennusta hiilareiden osalta ja hieman höllennystä rasvojen suhteen.

Seuraavaksi Christer Sundqvist kertoi omia näkemyksiään ja sen jälkeen pysytteli täysin neutraalina jaellen tasapuolisesti puheenvuoroja kaikille. Christer onnistui puheenjohtajan pallilla kaikin puolin kiitettävästi.

Saska Tuomasjukka esiintyi edukseen. Hänen näkemyksensä sijoittuivat ääripäiden puoleen väliin. Saska ihmetteli sitä, että miksi hiilihydraattirajoituksen edullisia vaikutuksia veren rasva-arvoihin ei voi sanoa ääneen. Älä muuta viserrä.

Sitten puhui joku Manninen. Ei siitä sen enempää. (Christerin lisäys: Manninen oli hyvä. Hän toi hyvin esille tutkimusnäyttöä siitä mitä etua hiilihydraattien rajoituksista on. Hän ei ehkä aina malttanut odottaa puheenvuoroaan, mutta tuskin tämä ketään häiritsi.)

Pasi Saarion esitys oli hyvä, mutta tämäntyyppiseen tapahtumaan ehkä turhan yksityiskohtainen. Hän sijoittui melko lailla allekirjoittaneen kanssa samalle "aaltopituudelle"; hiilihydraattirajoituksesta on selviä hyötyjä tietyissä tilanteissa. Hänen esityksestään kävi hyvin ilmi, että rasvamaksan "hoito" runsashiilihydraattisella/vähärasvaisella ruokavaliolla on sama, kuin yrittäisi sammuttaa tulipaloa bensalla.

Pekka Puskan lyhyitä kommentteja oli sijoitettu sinne tänne. Hän puhui suhteellisen paljon, muttei oikeastaan sanonut mitään. Siis varsin ympäripyöreitä kommentteja. Puska vaikutti kuitenkin suhteellisen avarakatseiselta henkilöltä, jos jätetään tyydyttyneet rasvat pois laskuista. Puska jäi mieleen ystävällisenä ja leppoisana miehenä.

Sami Uusitalo oli paneelin ensimmäinen maallikkopuhuja. Uusitalon ja "kolmen ison kihon" (Puska, Uusitupa, Ilanne-Parikka) välille ei oikein syntynyt keskusteluyhteyttä (diplomaattisesti ilmaistuna). Yhteys taisi katketa heti alkuunsa, kun professori Uusitupa väitti Uusitalon energiaravintoainesisältölaskelmia virheellisiksi (laskelmat olivat muuten ihan oikein kuten Uusitupakin tapahtuman jälkeen myönsi). Uusitalo heitteli keskustelun edetessä kärkkäitä kommentteja (murhaavan katseen kera) Puskan ja Uusituvan suuntaan.

Paneelin "puolimaallikkoa" edusti Juhani Tevren. Hän kertoi kiihkottomasti positiivisista kokemuksista hiilihydraattirajoitteisella dieetillä.

Matti Uusitupa esitteli ilmeisesti valmista luentomatskua, sillä hänen läpi käymillään tutkimuksilla oli hyvin vähän tekemistä hiilihydraattirajoituksen kanssa (poislukien tuore israelilaistutkimus). Uusitupa oli kaivanut itselleen poteron, josta hän nakkeli panelistien ja toimittajien sekaan hiilihydraattivoittoisia kranaatteja. Uusitupa ei tuntunut antavan tuumaakaan periksi hiilihydraattien kokonaismäärän suhteen. Willettiä Uusitupa ei pitänyt minään, sillä hän on pelkkä ravitsemusepidemiologi ilman minkäänlaista trialkokemusta. Uusituvan mukaan terveellisen ruokavalion lyhyt oppimäärä kuuluu seuraavasti: kalaa, täysjyväleipää, rypsiöljyä ja omenaa.

Tapahtuman kolmas iso kiho eli Pirjo Ilanne-Parikka puhui yleisellä tasolla diabeetikoiden ravitsemushoidosta. Ei mitään uutta auringon alla.


Omassa blogissaan maallikko Jari Ristiranta (hän ei ollut keskustelutilaisuudessa läsnä) kosiskelee karppaajapiirejä (Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavien hauska kutsumanimi on karppaaja) haastamalla Fogelholmin ja Puskan kertomaan missä on näyttö runsashiilihydraattisen ruokavalion eduista. Vaikea sanoa mitä mieltä tällaisessa haastamisessa on.

Diabetesliiton Kohtauspaikka -niminen foorumi lähetti toimittajan paikalle ja hän kirjoittaa keskustelujen annista 9.2.2009 mm. seuraavasti: No niin, nyt olen sitten kotiutunut tuolta mielenkiintoisesta tilaisuudesta. Perusteluja - niin tieteellisiä kuin muitakin - tuli suuntaan ja toiseen niin, että pari median edustajaa ilmoitti, ettei saa oikein käsitystä siitä, että mistä tässä on kyse. Pääpointseina ainakin seuraavaa
-"virallisen" ruokavalion edustajilta tuli vähän sensuuntaista myönnytystä, että hiilareita voisi ehkä vähentää suosituksessa n 5 % ainakin niiltä ihmisiltä, joilla on jotain syytä siihen
-VHH-puoli ihmettelee edelleen sitä, miksi diabetesta hoidetaan syömällä runsaasti hiilihydraatteja, jotka nostavat verensokereita eikä tuohon kysymykseen oikein tullut muuta vastausta kuin että diabeetikot haluavat syödä kuten muut eivätkä halua palata noudattamaan vuosikymmenien takaista hiilarirajoitteista ruokavaliota ja toinen perustelu oli, että runsashiilarisesta on saatu hyviä tuloksia kuitenkin diabeteksen hoidossa (tosin vastakkaista tutkimustulosta Ruotsista esiteltiin)
-ihmeteltiin sitä, että miksi väki lihoo, vaikka syö terveellisemmin kuin koskaan. Vastaus: liikutaan vähemmän kuin ennen ja annoskoot on suuria.
-argumentteja VHH:ta vastaan oli sen kalleus ja epäeettisyys globaalisti ajatellen
-argumentteja VHH:n puolesta oli ruoan pitäminen pitkään kylläisenä, helppous laihtua ilman näläntunnetta
-ruoan vaikutus veren rasvoihin tuli myös esiin ja sellaisia tutkimustuloksia, joiden mukaan runsas huonojen hiilihydraatttien syönti huonontaa veren rasva-arvoja
-esiteltiin myös tutkimus, jonka mukaan miehet laihtuvat helpoimmin Atkinsin dieetillä ja nainen ns. välimeren ruokavaliolla.

Kauppalehden keskustelupaikalla on kommentoitu keskustelua:
OyAb -nimimerkki sanoo: Minusta Fogelin esittämä ajatus siitä, että jokaisen pitäisi pitää vähintään yksi kasvisruokapäivä viikossa, on vähintään kummallinen. Minulla olisi liian kova nälkä sellaisena päivänä. En suostu! Tarvitsen rasvaista kalaa, kunnon pihviä ym. päivittäin. Minun puolestani Fogelholm saa tulla toimeen pelkillä rehuilla vaikka viikon jokaisena päivänä, jos niin itse haluaa. Se ei minulle kuulu.
lamapatruuna kirjoittaa: Ei ole olemassa huonoja tai hyviä hiilihydraatteja. Kropassa on vain hiilihydraatteja. Se on aina loppupelissä glukoosia, tuli se rukiista tai irtokarkista.
Oppineet (Fogelholm, Puska...) pitävät tavallista kansalaista turhan tyhmänä näissä asioissa ja se antaa sijan ravitsemuspolitiikalle, jossa erilaiset äärijärjestöt (leipätiedotus, perunatiedotus...) pääsevät lobbaamaan tuotteitaan perustaen mainoksensa ihan puhtaalle paskapuheelle.
Esimerkkinä leipätiedotus myy ruista hitaana hiilihydraattina, hivenainerikkaana ja vitamiinipitoisena terveystuotteena, mitä se ei ole millään vertailevalla mittarilla. Missään viljoissa ei ole merkittävästi hivenaineita, eikä vitamiineja. Lihan ja kasvisten pitoisuudet ovat moninkertaiset. Ruis on jees niille, jotka saavat ja ehtivät sen kalorit polttaa ja joilla on rahaa ostaa niin kallista paskanjatketta. Leivän kilohinta pyörii jo lihan kanssa samalla luokassa ja jopa laatukalaa saa alle leivän hinnan.
Ruuassa mikä tahansa hiilihydraattilähde voidaan tehdä vaikutukseltaan nopeaksi tai hitaaksi, mutta hiilihydraatti on aina samaa kamaa.
Rasvan laatu onkin sitten aivan eri asia. Sillä puolen on merkitystä valinnoilla. Kansojen tasolla katsottuna rypsiöljy ei Suomalaispalvonnasta huolimatta ole mitenkään ylivertaista tai ihanteellista. Yhtä hyviin ja parempiinkin tuloksiin kansansairauksissa päästään herkullisemmillakin rasvanlähteillä.

Hiilaritietoiset foorumissa puheenjohtajana toiminut Christer Sundqvist kirjoittaa näin 10.2.2009 klo 00:10: Niin, mitä tässä nyt sitten sanoisi iltapäivän annista Suomen Akatemiassa, sen itse paikan päällä kokeneena ja Mikael Fogelholmin ja Pekka Puskan kanssa yhdessä rakentaneena? Voisin ehkä jotain kertoa, vaikka viisautta osoittaisi ehkä ennemminkin vaikeneminen. Paikalla olleet saattoivat kuulla miten Mikael loppukommentissaan aisti historian siipien havinaa Suomen Akatemiassa. En ymmärrä miksi te ette tajua tilaisuuden merkitystä muuna kuin yleisenä ravitsemustieteen rienaustapahtumana.
Olisi ehkä eduksi antaa medialle nyt tilaisuus esittää oma käsityksensä iltapäivän annista tulevina päivinä ja viikkoina. Fogelholmin kanssa olemme lupautuneet avustamaan mediaa juttujen teossa ja asiasisällön takaamisessa ja tarkistamisessa. Yhtenä osoituksena siitä on, että laajaa mediamateriaalia valmisteltiin kovalla innolla ja sitä on kovasti kiitelty ja lisää materiaalia tarjotaan median käyttöön ihan tarpeen mukaan. Paikalla oli hämmästyttävän paljon mediaväkeä. Tämä oli oivallinen koulutustilaisuus tälle mediaväelle. Tällaisena sen näki tutkija Matti Uusitupa, pääjohtaja Pekka Puska, yksikön johtaja Fogelholm ja allekirjoittanut. Mitä median pitää raportoida tällaisesta tilaisuudesta, jossa on esillä kaksi varsin poikkeavaa käsitystä ravitsemuksen linjauksista? Erinomaisen mielenkiintoista on nähdä miten tämä seikka tuodaan esille. Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikan sanoma jäi valitettavan vaisuksi.
Itken sydänverta jos jatkatte edelleenkin johtavien ravitsemusasiantuntijoidemme ymmärtämätöntä rienausta. Kaikissa niissä keskusteluissa, joita Mikael ja minä mahdollisesti tulevaisuudessa johdamme, tulemme korostamaan tätä rakentavaa ilmapiiriä vastakkaisista käsityksistä huolimatta. Jokainen ihminen on yksilö. Joillekin sopii hiilihydraattien voimakkaampi rajoitus, joillekin ei.
Mikaelin ja minun suureksi iloksi tänään tapahtui se ihme, että ravitsemusasiantuntijamme sovittivat aikataulunsa niin, että pystyivät olemaan lähes kolme tuntia kiinnostavan ja tavattoman haastavan keskustelutilaisuuden tähtiesiintyjinä. Ei tämä ole mitenkään itsestään selvä juttu. Lääkäri A***** H*******stä tehtiin se kiusallinenkin päätös jättää hänet tämän keskustelun ulkopuolelle. Se oli nyt tilaisuuden kokeneena näköjään hyvä päätös ja meidän yhteinen etumme. H*******n aika ehkä vielä tulee. Tähtikaartiin lukeutuivat myös loistavan oman panoksensa keskusteluun tuoneet nuoret tutkijat Saska Tuomasjukka, Anssi Manninen ja Pasi Saario sekä rohkeat maallikkojäsenet diplomi-insinööri Sami Uusitalo ja kiropraktikko Juhani Tevrén. Hienoa kun maallikkoja saimme kuunnella. Muistakaa näitä henkilöitä kun järjestätte omilla paikkakunnillanne ravitsemusiltoja.
Kyllä tämä vielä tästä iloksi muuttuu näin osaavien oivaltajien voimin. Valtion ravitsemusneuvottelukunta kulkee omaa hidasta reittiään. Sen rinnalle pitää saada salonkikelpoiseksi vähähiilihydraattinen ruokavalio, tai hiilihydraattitietoinen kuten minulla on Varpun opettamana tapana sanoa. Se päivä jolloin tämä seikka on todellisuutta on taas hieman lähempänä kuin vielä eilen.
Rakentavin terveisin, christer

Tähän vastaa kirjailija Varpu Tavi samaisessa foorumissa 10.2.2009 klo 09:08: Kukaan ei lukemani perusteella ole rienannut johtavia ravitsemustieteilijöitä, joskaan itse en laske ravitsemuspoliitikkoja tieteilijöiksi (Christerin huomautus: tämäkö ei ole rienaamista varsinkin kun ajattelee ketkä olivat 9.2.2009 paikalla?). Tässä ketjussa on esitetty aiheellista kritiikkiä heidän epäjohdonmukaisista tai ylimielisistä kannanotoistaan.
Toki iso muutos on tapahtunut sitten ensimmäisen Laihdu ilman nälkää -kirjan ilmestymisen, jolloin nuo samat ravintovalistajat pitivät sanaa hiilihydraattitietoinen jonain Atkinsin dieetin piilonimenä. Ja ymmärsivät Atkinsin dieetistä vain induktiovaiheen ja pelottelut eläinrasvasta.
Minun hiilaritietoinen muistini ulottuu niin pitkälle, että muistan hyvin ajan jolloin Anssi Manninen oli vasta kääntymässä ymmärtämään vhh:ta. Lähempänä on aika, jolloin Christer alkoi muuttaa kelkkaansa. Niin toimivat ajattelevat ihmiset, jotka ovat valmiita vastaanottamaan uutta ravitsemustieteellistä tietoa.
Mutta en usko että ravitsemuspoliitikot kääntävät kelkkaansa. Ei poliitikko voi sellaista tehdä. Poliitikko haistelee tuulia, mikä olisi hänen uralleen parasta luovimista. Poliitikko miettii kaikkia sidosryhmiään, kepun poliitikko tuottajia ja elintarviketeollisuutta, jonkun muun puolueen ehkä jotakin muuta(kin). Sitten hän huojuu yrittäen miellyttää mahdollisimman monia - tai jos on vanha valtiomies, pitää jääräpäisesti kiinni autoritaarisista käsityksistään, koska oma valtiomiesjalusta seisoo niiden varassa.
Historian siipien havina ei kuulu ihan tänne Saksaan saakka ...

Keskustelu jatkuu tällekin foorumille tyypillisen tapaan keskittyen rienaus-sanani yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Nyt minun pitäisi pyytää anteeksi väärää sanavalintaani ja armosta ehkä joku viisastuu sen verran, että ihan asiallistakin tietoa on taas tarjolla. Huokaus!

Karppaus.info -foorumi on hyvissä ajoin varsin vilkkaasti kommentoinut tapahtumaa. Kommentit ovat tälle foorumille tyypilliseen tapaan aika järkyttäviä ja tietenkin niitä lauotaan nimettöminä. Pistän tähän muutamia makupaloja.
Kardemumma kirjoittaa: Maanantaina 9.2. on se "suuri vhh-keskustelu", jota kylläkin tämä palsta ymmärtääkseni boikotoi. Joka tapauksessa voi ihan asiallisesti veikata/kysyä, että uskotteko Suomen Akatemian tiloissa käytävän keskustelun nostavan vhh:n nykyistä näkyvämmin esille meillä Suomessa? Että siitä keskusteltaisiin enemmän? Ruotsissahan on viime vuosina tämä teema ollut keskeisesti esillä.
turbo-orvokki jatkaa: Mediasta riippuu, mitä täällä puhutaan. Jos mediassa on asiasta kiinnostuneita ihmisiä, ja rahoituspuoli ei pistä kampoihin, niin sitten keskustellaan. Mainostaja, eli maksaja, taitaa määrätä puheenaiheet. Virallisen tahon olisi syytä avata keskustelu. Kuinka järjettömästi syydetään rahaa Kelan kautta lääketehtaille, kun saman asian ajaisi kunnollinen ruoka. Toinen asia on suomen mielivaltainen hinnoittelu lääkkeissä. Ei ole mitään järkevää perustetta sille, että lääkkeet maksavat suomessa 100 kertaa enemmän, kuin sama lääke vaikka Espanjassa. Ei täällä ikuisesti voida äköttää omassa nurkassa hiljaa. Suomalaiset saavat nykyään tietoa myös muualta maailmasta. Eikä enää voida inttää että suomessa tehty tutkimus on maailman huippua, kaikki muut ovat väärässä. Nykyrahoituksella tuskin puolueetonta tutkimusta saadaan aikaiseksi lainkaan. Se pitäisi kustantaa verovaroista eikä yritysrahoituksena. Keskustelua syntyy väkisin, kuinka hedelmällistä, se nähdään.
Kardemumma on 9.2.2009 kello 14:07 lukenut blogisivujeni LIVE-päivitystä: Fogelholm on kriittinen vhh:ta kohtaan. Tämä tuskin yllättää ketään. Minusta Fogelin esittämä ajatus siitä, että jokaisen pitäisi pitää vähintään yksi kasvisruokapäivä viikossa, on vähintään kummallinen. Minulla olisi liian kova nälkä sellaisena päivänä. En suostu! Tarvitsen rasvaista kalaa, kunnon pihviä ym. päivittäin. Minun puolestani Fogelholm saa tulla toimeen pelkillä rehuilla vaikka viikon jokaisena päivänä, jos niin itse haluaa. Se ei minulle kuulu.
Berlin kirjoittaa noin tunti myöhemmin: Minä olen ihan aidon positiivisesti yllättynyt. Fogelholm perustelee runsasta hiilarikuormaa niin heikoilla jäillä ja amatööriperustein, että jopa minä voisin ampua alas (tai ainakin uskottavasti yrittää) suurimman osan. Saska on mun suosikki. Se on oikeasti ihan karppi, se ei vaan vielä tiedä sitä itse, ja yrittää uskotella muuta säilyttääkseen kasvonsa "tiedeyhteisön" edessä. Sitäpaitsi se on kirjoittanut hyvin tuon esityksensä. Kansantajuista juttua syistä ja seurauksista. Olen niin fani, että voisin antaa ne täysjyvätkin anteeksi. Että tämäkin päivä tuli nähtyä, mä olen koukussa christerin blogiin. Täytyy mennä taas painelemaan F5:ttä.
RouvaA selostaa 9.2.2009 illalla: Saa nähdä. Kun katsoo paikalla olleiden tai materiaalia saaneiden lehtien luetteloa, tulee mieleen, että viimeistään päätoimittaja muokkaa uutisoinnin siinä määrin "salonkikelpoiseksi", että lehtiyhtiön ei tarvitse pelätä kullanarvoisten mainostajien ja mainosmarkkojen menetystä nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Ei lihan-, maidon- ja kananmunan (alku)tuottajilla ole ikinä varaa samaan mainosrummutukseen mitä (kevyt)elintarvike- ja lääketeollisuus sekä kauppa ylläpitää.
hoover menee todella asiattomalle linjalle 10.2.2009 julkaisten Pekka Puskan kuvan ja minun kuvani rienaavaan sävyyn kirjoitettujen juttujen kera. Tästä ilmiöstä Saska Tuomasjukka kirjoitti omassa blogissaan (lue ylläolevasta tekstistä). HUOKAUS! Tätä minä en ymmärrä! Millä tavalla tämä rienaus edistää asiaa?

Keskustelu menee tässäkin foorumissa tyypilliseen tapaansa sivuraiteille.

Suomi24 VHH-keskustelu on varsinainen hupipalsta missä esimerkiksi Kari J. Mattila vihastuttaa monet lukijat mm. itsepintaisella lääkäri A***** H*******n ylistyksellä. Tottakai siellä puidaan myös tätä Suomen Akatemian keskustelua. Tietääkseni Suom24-palsta ei lähettänyt toimittajaa paikalle. Joitakin juttuja siitäkin Suomi24-palstasta kerään tähän viihdearvon takia:
Kari J Mattila "tietää": Kiinnitin huomioni, että Pekka Puska oli varsin lyhytsanainen ja toisti vaan vanhaa, että kansa lihoo kun ei liiku... Tässä tarkka lainaus Christer Sundqvistin osuudesta. Vakuuttavaa puhetta. "Oma käsitykseni tästä tilanteesta on, että VHH pitäisi käsittää nimenomaan laajaa hyväksyntää hakevaksi vaihtoehdoksi virallisen lautasmallin rinnalle. Näytöt mm. epilepsiassa (ketogeeninen ruokavalio toimii), sokeritaudissa (erityisesti 2-tyypin diabetes) ja painonhallinnassa saavutetuista terveyshyödyistä puhuvat VHH:n puolesta."
mrx-08 oivaltaa: Erityisesti Pasi Saarion esitelmä oli musta kiinnostava. Pekka Puskahan myös totesi, että virallista suositusruokavaliota noudatetaan heikosti. Näinhän se on kun eineksissä ja lounasruuassa on usein paljon sekä hiilihydraattia että rasvaa.
Ambtenar kirjoittaa: Minusta Sami Uusitalo esitti asiansa mukavasti ymmärrettävällä, kansanomaisella kielellä. Pekka Puskan lausuntoja en yhtään ihmettele, miten hän voisi yhtäkkiä muuttaa mieltään kaikkien näitten vuosien jälkeen. Sitä vaan mietin, että mikä on konkreettinen tulos tästä keskustelusta. Vaietaanko tämäkin kuoliaaksi vai vaikuttaako yhtään mihinkään... Yksi asia vaan pisti silmään koko keskustelussa: A***** H******n poissaolo. Hän on Suomen tunnetuin VHH:n puolestapuhuja. Ja nyt hän ei ollut paikalla näin tärkeässä keskustelussa. Mikäli on totta, että jotkut muut osallistujat kieltäytyivät tulemasta jos H******* tulee,niin kyllä lankeaa hiukan omituinen varjo koko keskusteluun, sen järjestäjiin ja tuloksiin.
Kari J Mattila kirjoittaa vielä: Joo, Sami Uusitalo oli hyvä näin omakohtaisten kokemustensa kautta. Olen tavannutkin hänet kerran ja kuunnellut hänen mielipiteitään. Konkreettinen tulos tästä keskustelusta riippuu nyt siitä miten media siitä kirjoittaa. Paikallahan oli lukuisia lehdistön edustajia. Mitä enemmän media asiaa käsittelee sitä suurempi paine tulee suosituksia kohtaan. Olihan se kovin outoa, että A**** H****** jätettiin kutsumatta, mutta ymmärrän syyn, koska tilaisuuden yksi järjestäjistä Christer Sundqvist on aiemmin julkisuudessa arvostellut H******ä ja ei halunnut häntä sinne kutsua. Sitten jos vielä kerrotaan, että muut eivät olisi tulleet niin aika oudon kuvan siitä saa. Sovin *******n kanssa, että pysymme poissa tuosta tilaisuudesta ja eihän siellä ollut yleiskeskustelulle aika kuin 5-15 minuuttia joten tuskin siellä olisi puheenvuoroa saanutkaan. (Christer kommentoi: Kari J. Mattila kirjoittaa usein sekavia kirjoituksia palstalle. Tämäkin kirjoitus menee sekavuuden piikkiin.)

Sähköpostiin on tullut runsaasti palautetta. Kiitos! Muutamassa kirjeessä korostetaan sitä, että tilaisuudesta välittyi varsin hyvin tilanteen kaksijakoisuus:
1) Jos Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia paremmin noudatettaisiin, ihmiset olisivat terveempiä
2) Jos selkeälle VHH-vaihtoehdolle annettaisiin sille kuuluva virallinen tuki, ihmiset olisivat terveempiä


Jatkuu...


55 kommenttia:

  1. Hoh hoijaa, noita sinun junailujasi, veteraaniurheilija!
    Todellista veteraanitouhua.

    VastaaPoista
  2. Mattilan viimeisin kommentti, jos et satu sitä itse lukemaan ja hyvähän se on johonkin todistusaineistoksi jäädä, koska kohta kuitenkin pois sen itse sieltä.

    _______________________


    Surkuhupaisa Sundqvist
    Kirjoittanut: kj.mattila 10.2.2009 klo 12.31

    Tämä Christer on varsinainen takinkääntäjä. Hän on tyypillinen pyrkyri ja kiipijä joka tekee ja kirjoittaa mitä tahansa saadakseen olla kukkona tunkiolla ja päästäkseen julkisuuteen. Hän kannattaa VHH-ruokavaliota mutta ei kannata muita VHH:laisia ainakaan silloin jos ne eivät sovi hänen taktisiin kuvioihinsa. Mies sopisi hyvin politiikkaan, tiedä vaikka pyrkisikin.

    Tällä tavoin hän vain pyrkii julkisuuden kautta edistämään liiketoimiaan. Hän on valmis koska tahansa rienaamaan toista VHH-ruokavalioon positiivisesti suhtautuvaa blogeissaan ja palstoilla ja sitten syyttää muita rienaajiksi. Jos hänellä ei perustelut riitä toisen VHH-laisen lyömiseen niin ainoastaan hän syyttää sekavista kirjoituksista tai kuten minua itsepintaisesta lääkäri Antti Heikkilän ylistyksestä. Olen myös vihastuttanut Suomi24 palstalla kun niin monta kertaa linkitin Christerin blogiin.

    Kyllä tämän palstan lukijat tietävät että tasapuolisesti olen molempia herroja siteerannut. Autoin jopa Sundqvistia kirjoituksillani, hänen pyynnöstään kun mies oli joutunut törmäyskurssille Diabetesliiton kanssa. Silloin oltiin niin hyviä ystäviä mutta myt kun toisenlainen linja edistää hänen valtapyrkimyksiään, niin sitten lyödään kuin viimeistä sikaa. Varsinainen oman pesän likaaja.

    VastaaPoista
  3. Anonyymin kommenttia en ymmärrä.

    Jesse toi esille ison ongelman: Mattilan kirjoitusinnon ja tavan vääristellä asioita. Vaikea ymmärtää miksi hän tekee noin. Ei noita Mattilan viestejä kovinkaan mukava ole lukea.

    VastaaPoista
  4. Itseäni harmittaa (karppaajana) mahdottomasti, se kuinka Mattila itse pilaa VHH:n mainetta tuollaisella hyökkäävällä ja vihamieliselläkin asenteella. Mutta antaa ukon riehua tuolla "omalla" palstallaa, eihän sitä palstaa kukaan enää todesta ole ottanut pitkään aikaan.

    VastaaPoista
  5. Jep, Jesse, huomattu on Kari Mattilan tapa häiriköidä näissä ravitsemuskeskusteluissa. En tajua häntä. Toivottavasti muut palstalla olevat ymmärtävät tämän ongelman. En seuraa palstaa kuin satunnaisesti.

    VastaaPoista
  6. On kyllä ollut mahtava seurata näitä lukuisia kirjoituksiasi keskustelutilaisuudesta. Ihan reaaliajassa välittyi tänne syrjäkylillekin keskustelun anti.

    Mökkihöperö

    VastaaPoista
  7. Suurkiitos Christerille tilaisuudesta! Keskustelevuutta, keskustelevuutta ja keskustelevuutta - sitä ei ole koskaan liikaa. Toivottavasti pystyisit pitämään myös tässä blogissa samanlaisen keskustelevan ilmeen, ettei tästä tulisi vain yksipuolista parjaamista.

    Tilaisuudessa paikkalla olleena, Saska Tuomasjukalle myös suurkiitokset. Saskan tapa etsiä uudentyyppisiä ratkaisuja, myös oman tieteenalan ulkopuolelta, oli ihailtavaa.

    VastaaPoista
  8. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  9. Kiitos uskolliselle kommentoijalleni Mökkihöperölle. On mukava kun jaksat juttujani lukea ja kommentoida.

    Janne osui ihan naulan kantaan, Saska oli hyvä!

    Minä rakastan keskustelua. Ehkä sitä saadaan lisää jatkossa myös tällaisten vastaavien tilaisuuksien muodossa?

    VastaaPoista
  10. Minäkin iloitsen siitä, että nyt po. keskustelu järjestettiin. Junailutaitoa siinä varmasti tarvittiin järjestäjiltä - niin tulenarka on aihe ja rintamalinjat paikoin jyrkät.

    Sehän tietenkin kielii siitä, että asia ja tilanne on vakava. Ja että ollaan jo ehkä saavuttu lähes murrosvaiheeseen. Josta sitten syntyy toivon mukaan uutta ja sitä, mikä on kansalaisten parhaaksi. Se kai tässä pitää kuitenkin olla se primääritavoite. Että yksittäisten ihmisten ja kokonaisten teollisuushaarojen intressi olisi toissijainen.

    Vain itsevaltiaiden ja despoottien totuudet yritettän tuoda esiin ikuisina, vääjäämättöminä totuuksina. Läpinäkyvälle, riippumattomalle ja demokraattiselle totuuden etsinnälle lienee ominaista jatkuva vuorovaikutus ja avoin keskutelu, mistä seuraa luonnostaan tarve ja kyky ja valmius tarkistaa suuntaa tarvittaessa ja aika ajoin.

    Sehän on melkein jo "luonnonlaki".

    tuula

    VastaaPoista
  11. Fakta pysyy faktana, tiede tieteenä. Ei sen tuloksia keskustelulla tai huutoäänestyksellä muuteta –
    edes Suomessa.

    VastaaPoista
  12. Tuula, olihan tässä tilaisuudessa aika paljon junailemista. Onneksi toisena veturinkeljettajana oli ystäväni Mikael Fogelholm. Ykkösluokassa matkusti todella kelpo väkeä: Pekka, Matti, Juhani, Saska, Sami, Anssi, Pasi ja Pirjo. Junassa oli hieno tunnelma, sillä mukana oli hirmu paljon muita innostavia matkustajia: Kirsi, Nina, Birgitta, Nina, Tarja, Janne, Piritta, Asko, Olli, Hanna, Taru, Ulla, Aarre, Titta, Liisa, Antero, Heli, Anne, Kai, Kalle, Marjo, Vesa, Mikael, Timo, Anssi, Mariaana, Anna, Jorma, Sirkka, Heli, Rainer, Pirkko, Maria, Olli, Sanna, Harri, Annika, Pia, Mikko, Annukka, Ilpo, Tarja, Nina, Soili, Lotta, Susanna, Liisa, Satu, Leena, Ann-Charlotte. Unohtuiko joku?

    Pistetään matka uusiksi joskus!

    VastaaPoista
  13. Jotenkin paha maku jää tästä tilaisuudesta, kun keskustelun puheenjohtaja haukkui etukäteen kaikki tilaisuudesta kesksutelijat ja jatkaa samalla linjalla tilaisuuden jälkeenkin. Ehkäpä tiedottaminen kannattaisi antaa jonkun semmoisen asiaksi, jolla on itsetunto kunnossa.

    VastaaPoista
  14. Ihmettelevä, en tiedä ketä tarkoitat. Minulla ainakin on itsetunto kunnossa. Ehkä haluat minua vain ärsyttää? Se on ihan oikein. Minua pitää ärsyttää luennoilla ja tässä blogissani, silloin pistän parastani peliin. Lupaathan ärsyttää minua mahdollisimman harvoin, ettei minulta liiaksi kulu energiaa?

    Mistä tietää, että krokotiili on syönyt liikaa karppaajia?
    - krokotiili kaatuu äkisti ketoon

    VastaaPoista
  15. "miksi diabetesta hoidetaan syömällä runsaasti hiilihydraatteja, jotka nostavat verensokereita eikä tuohon kysymykseen oikein tullut muuta vastausta kuin että diabeetikot haluavat syödä kuten muut eivätkä halua palata noudattamaan vuosikymmenien takaista hiilarirajoitteista ruokavaliota"

    Yrittääköhän joku nyt päättää diabeetikoiden puolesta, mitä he haluavat syödä? Monien diabeetikoiden olen kuullut olevan tyytyväinen vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Ja useampikin voisi olla tyytyväinen, jos Diabetesliitto rehellisesti kertoisi tästä vaihtoehdosta ja sen eduista. Nykyisellään Diabetesliitto suosittelee kaikille runsashiilihydraattista mallia. Toki ymmärrän, että moni diabeetikko on myös siihen tyytyväinen.

    VastaaPoista
  16. 1) Jos Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia paremmin noudatettaisiin, ihmiset olisivat terveempiä
    2) Jos selkeälle VHH-vaihtoehdolle annettaisiin sille kuuluva virallinen tuki, ihmiset olisivat terveempiä


    Tuo alkaa olla lähellä asian ydintä. VRN:n suositusta noudatetaan paremmin kuin ennen, mutta silti huonosti. Suuren osan ihmisistä on vaikeaa sitä noudattaa, koska se tekee heidät nälkäisiksi. Miksi heitä syyllistetään? Heidän olisi ehkä helpompaa noudattaa vaihtoehtoista vähähiilihydraattista suositusta, joka on myös terveellinen. Miksi tarjotaan yhtä ratkaisua kaikille, vaikkei se kaikille sovi?

    VastaaPoista
  17. Tuossa Jarin sanomassa on just' se pointti. Huomasin, että Christerinkin kokouspaperissa oli kiteytetty juuri sama ajatus. Että tarjotaan "laillinen" vaihtoehto rinnalle, diabeetikoille ja koko väestölle.

    Ja tähdennetään, että jos lisää rasvoja ruokavalioon, on hiilihydraatteja vähennettävä ja lisättävä vihanneksia ja kasviksia.

    Olemme nyt mieheni kanssa kokeilleet ruokavaliota, joka jossakin Atkinsin ja VHH:n välimaaastossa. Saa syödä enemmän - ei tarvii 'kuilottaa' nälissään. Paino ei kuitenkaan näytä nousevan (miehelläni jo laskenutkin pari kiloa). Tässä ruokavaliossa voin jo alkaa uskoa, että saan myös riittävästi vitamiiineja ja hivenaineita.

    Siinä virallisessa lautasmallissa epäilykseni oli suuri ja aiheellinenkin ehkä; niin vähän siinä yleensä saa suuhunsa laittaa mitään, jos aikoo hallita painoaan samalla. Säännöllisesta liikunnan harjoittamisesta huolimatta. Ainakin tämmöinen jo menopaussin läpikäynyt ihminen.

    Tuula

    VastaaPoista
  18. Tuula hei! Siinä keskustelutilaisuudessa tuli hyvin selväksi tämä jako kahteen leiriin:
    1) virallinen tieto (valtion sapuskat)
    2) VHH (väärin sammutettu tulipalo)

    Minä en itse noudata vähähiilihydraattista ruokavaliota vaan ruokailen samantyylisesti kuin Mikael Fogelholm: paljon kalaa, vihanneksia, hedelmiä, täysjyvätuotteita. En ole kurkannut Mikaelin jääkaappiin, mutta mahdollisesti sieltä ei löydy voirasiaa ja mustaleima emmentaalia. Tässä se pieni ero.

    Mikael ja minä myös ymmärrämme hyvin VHH:n tuomat edut. Minä ehkä vielä vähän enemmän, mutta ero ei ole merkittävä. Avarakatseisuuttaamme voi peilata tästä näkökulmasta.

    Tsemppiä kaikille!

    VastaaPoista
  19. Haastamisessa on sellainen idea, että pitäisi ensin olla näyttöä oman vaihdoehdon puolesta ennen kuin vaatii näyttöä muista vaihtoehdoista. Sinäkin voit Puskaa ja Fogelholmia auttaa, jos tiedät korkeaa hiilarimäärää tukevaa näyttöä.

    VastaaPoista
  20. Olen monta kertaa viettänyt useita tunteja näillä erinomaisilla sivuilla. Anteeksi jos menee tekstit ihan pieleen. Minulla on ajatus jonka haluan esille tuoda. Olen niin innostunut että en tahdo saada asiaa kirjoitetuksi.

    Idea on tämä: VHH-ruoka erikoisruokavalioksi!

    On erilaisia erikoisruokavalioita esimerkiski keliaakiaan, allergioihin ja laktoositon ruoka. Eikö voisi ajatella että tämä VHH olisi yksi erikoisruokavalio muiden joukossa? Sitä voisi sitten vaatia joukkoruokailuun kuten esimerkiksi päiväkoteihin, kouluihin ja varusmiehille. Joka haluaa syödä virallisesti syököön perunoita ja nakkeja. Joka haluaa syödä VHH-ruokaa annettakoon hänelle kaalia ja siankyljyksiä. Onko mahdoton asia saada läpi päättävissä tahoissa? Siinähän ei virallista ruokavalistusta kannattavien tarvitse menettää kasvojaan!! Voidaan vain todeta että joillekin ei sovi virallinen ruoka. Heille sopii paremmin VHH-ruoka ja he syövät sitä vapaaehtoisesti.

    Jos tämä on hyvä idea, annan sen ilman mitään rahallisia korvausvaatimuksia veteraaniurheilija ja tohtori Christer Sundqvistin käyttöön. Olkoon se Sundqvistin idea tästä lähtien.

    Teen ruokaa lapsille pienessä päiväkodissa ja meille on annettu aivan liian yksipuoliset ohjeet valtaosalle lapsista. Lapset ovat nälkäisiä ja kiukkuisia kun syövät niin kevyesti. Erikoisruokavalio VHH:lla he pysyisivät pitempään kylläisinä ja saisivat enemmän suojaravintoaineita.

    Yksi pyyntö vielä: Henkilöllisyyttäni ei saa paljastaa eikä myöskään mitään nettiosoitteita mikäli ne näkyvät tämän kirjoituksen yhteydessä. Olen kauhean arka tulemaan julkisuuteen. Sundqvist esittäköön tämän asian. Hän on fiksu.

    VastaaPoista
  21. Hei tuntematon päiväkodissa työskentelevä ja lasten ruokahuollosta vastaava!

    Kunnioitan toivettasi pysyä nimettömänä ja salaan kaikki tunnistetietosi (mikäli niitä jostain syystä jää näkyviin).

    Erityisruokavalion (tätä varmaan tarkoitit?) kytkeminen vähähiilihydraattisuuteen saattaa kuulostaa houkuttelevalta idealta. En missään nimessä tyrmää ajatustasi. Vien tämän asian pohdittavaksi karppaajien ja hiilaritietoisten foorumiin. He kaipaavat tämän tyyppistä aktivoitumista.

    Siihen ajatukseen, että luovuttaisit idean minulle, ikään kuin se olisi minun keksimäni, en voi suostua. Mikäli idea osoittautuu elinvoimaiseksi, haluat ehkä jossain muodoin tulla esiin selostamaan ajatuksiasi tarkemmin. Voit toimia anonyymisti. Pidän sinut blogini kautta ajan tasalla miten tähän ideaan suhtaudutaan.

    Erityisruokavalioihin saattaa liittyä lääketieteellistä tai ravitsemustieteellistä juridiikkaa niin paljon, että VHH:ta ei voi erityisruokavalioihin koskaan kytkeä. Otetaan selvää! Ensin selvitetään mitä mieltä karppaajat ja hiilaritietoiset ovat tästä. Toivottavasti ovat yhteistyöhön halukkaita.

    Kiitos mukavasta kommentistasi!

    VastaaPoista
  22. Koska tämä keskustelu pelaa hyvin pitkälle voimakkailla mielikuvilla "oikeasta" tieteellisyydestä, niin tässä vastapainoksi ajatuksia tutkimusmenetelmistä tämän "tieteellisyyden" takaa.

    Ruoka, ihmiselimistö, ruokakulttuuri ja ruokakäyttäytyminen ovat niin monimutkaisia asioita, että ei ole olemassa tutkimusmenetelmiä, joilla voisi kaivaa "totuuden" puhtaana esiin. Ravitsemustutkimuksissa ollaan tekemässä valtavan kokoista palapeliä,joista puuttuu suurin osa paloista.

    Valitettavasti suomalaisten mediatalojen journalistit tai kansalaisjournalistit eivät juurikaan ymmärrä ravitsemustutkimuksen monimutkaisuutta ja menetelmällisiä vaikeuksia. Sama ongelma on tietenkin myös niillä tutkijoilla, jotka eivät kykene katsomaan tilannetta oman tieteenalan ulkopuolelta. Tämä on kovin inhimillistä, olemmehan tekemisissä valtavan kokoisen palapelin kanssa, joista suurin osa paloista puuttuu.

    Ravitsemustutkimus on täynnä erilaisia sekoittavia tekijöitä, joita on mahdotonta ymmärtää ja kontrolloida (on sitten kyse havainnoivista tai kokeellisista menetelmistä). Käytännössä tämä asia nousee esille kun alat tarkastelemaan minkä tahansa ravitsemustekijän ja terveyden välistä tutkimusevidenssiä: tulokset ovat asiassa kuin asiassa ristiriitaiset. Jos tätä ei haluta myöntää, keskustelu käy mahdottomaksi. Tämä pätee myös energiaravintoaineiden suhteeseen.

    Tämän kommentin lopuksi provosoiva toteamus: näyttäkää minulle tutkimukset joiden mukaan juuri energiaravintoaineiden suhde on merkittävintä painonhallinnassa tai kansanterveydessä!! Voi meinaan olla, että loppujen lopuksi geenit, psyykkiset ja psykososiaaliset tekijät ovat painonhallinnassa ne merkittävät tekijät, ja koko energiaravintoainekeskustelu on vain myrsky vesilasissa. Kyllähän me voidaan luoda koeasetelmia, joista saadaan tilastollisesti merkitseviä eroja asiaan kuin asiaan - ja näin hyvää polttoainetta riitelyihin. Kuitenkin ravitsemustutkimuksen monimutkaisuuden takia meidän on mahdotonta tehdä niin suoraviivaisia johtopäätöksiä kun mitä ihmismielemme kaipaisi, valitettavasti.

    Niille, jotka vaativat ravitsemustutkimukseen lääketutkimukselle tyypillistä suoraviivaista tulkintaa, kehottaisin lukemaan jotain ravitsemusepidemiologian perusteosta, esimerkiksi Walter Willettiä.

    http://books.google.com/books?id=pcgCssTO0hwC&printsec=frontcover&dq=walter+willett&hl=fi#PPP1,M1

    VastaaPoista
  23. Hieno kommentti Jannelta! Juuri tästä on kyse. Mahdottoman monimutkaisen asetelman tulkitsemisesta. En minä lähtisi kuoppaamaan pitkän ajan kuluessa kerättyä tutkimusnäyttöä esimerkiksi ravintokuitujen terveellisyydestä. Mutta pitää olla avoin sellaiselle ratkaisulle, että välttämättä se paras mahdollinen tapa saada riittävästi näitä ravintokuituja, on syödä runsaasti ruisleipää. Kuitulähteitä on luonto täynnä. Mikä määrittelee, että ne välttämättä pitää saada pääosin viljavalmisteista?

    Lopuksi on kiva todeta, että meitä Willet-faneja löytyy koko ajan lisää.

    VastaaPoista
  24. Ajatus VHH:sta erikoisruokavaliona toteutettavaksi julkisessa ruokailussa on kertakaikkiaan loistava. Valitettavasti taistelemme ylivoimaista vihollista vastaan. VHH on myrkkyä ravitsemusterapeuteille ja muille "vähän rasvaa"- uskonnon jesuiitoille.

    Tämä olisi toteutuessaan niin loistava ajatus. Kuitenkin kuin kuu taivaalta.

    Saisimmepa edes voita ja täysrasvaisia lihoja ja juustoja julkiseen ruokailuun.

    Kiukuttelun lisäksi on rasvojen neuroottinen imurointi aiheuttanut lukuisia muita ongelmia.

    Miksi minun lastani ruokitaan vähän rasvaa linjalla päiväkodissa, vaikka hän on ylipainoinen ? Tämä rikos ruokkii hänen ylipainoaan.

    VastaaPoista
  25. Miten ihmeessä aikuiset ihmiset jaksavat meuhkata tämmöisestä aiheesta! Suositukset ovat suosituksia eikä määräyksiä. Jokainenhan saa syödä ihan mitä itse haluaa!

    Maailmassa on satoja miljoonia aliravittuja ihmisiä, joilla ei ole edes puhdasta vettä. Meuhkatkaa niiden puolesta!

    VastaaPoista
  26. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  27. Katsopas umpiossa elävä anonyymi räkättirastas:

    "Miten ihmeessä aikuiset ihmiset jaksavat meuhkata tämmöisestä aiheesta! Suositukset ovat suosituksia eikä määräyksiä. Jokainenhan saa syödä ihan mitä itse haluaa!"

    Asiahan ei suinkaa ole näin. Esim. lastani ruokitaan päiväkodissa häntä lihottavasti. Ei alkuunkaan niin kuin pidän ylipainoiselle sopivana.

    Viranomaisten laihdutusohjeet ovat väärät. Tämä aiheuttaa valtavaa inhimillistä kärsimystä ja merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Sen vuoksi meuhkataan. Tämä riippumatta puhtaan juomaveden saatavuudesta.

    VastaaPoista
  28. Siis tästäkö ilmestyi vain yksi lehtijuttu? Ei mennyt ihan putkeen?

    VastaaPoista
  29. hämmästelijälle riittää luettavaa mm. viikkolehdissä ihan lähiviikkoina. Tilaisuus ei mennyt ihan putkeen. Sen suhteen olet ehkä oikeassa. Yleisradion kameraväki ei ehtinyt tilaisuuteen.

    VastaaPoista
  30. Tää on varsinainen keskustelun musta aukko :D

    Viestejä katoaa, mutta muistaahan nuo kertalukemalta. Nyt jää mietityttämään mikä on Totuus tapauksessa veteraaniurheilija ja hiilaritietoiset.

    VastaaPoista
  31. hämmästelijä, kiitos kysymästä. Kaunis ilma tänään, toivottavasti huomenna saadaan lisää lunta.

    VastaaPoista
  32. Olen täällä sairaalassa, voita ei saa vvaan benecolia. Tuotin kaupasta voita paketin;-)

    VastaaPoista
  33. Kuuntelin Anssi Mannisen ja Fogelholmin radiojutun pariinkin kertaan, ja tuntuma oli, että Anssi pelkää, että pisnekset kusee ellei oo joojoo-miehiä - niin oli ympäripyöreetä juttua. Jopa Mikael F. lopussa ihmetteli, että hän oli varautunut hieman ankarampaan argumentaatioon, mutta eläinrasvat pois, oli kummankin herran näkemys. Pisneksksen täytyy rullata.

    Sit näistä anonyymikoista, jotka eivät USKALLA tulla edes jonkun älyllisen tunnarin takaa esiin, sanoisin, että huudelkaa Puskasta, mutta parempi, ettette tänne!

    VastaaPoista
  34. Borgåbladetin toimittaja oli tehnyt pääpiirteittäin onnistuneen jutun. Korjaisin sen verran, että en ole varsinaisella Atkinssin dieetillä vaan oman harkinnan mukaan karsinut runsas hiilarisia leipää, perunaa, riisiä, pastaa, mysliä jne. En pelkää rasvaa ja syön kalaa ja lihaa niin että nälkä lähtee. Vihanneksia ja hedelmiä maun mukaan. Banaania olen vältellyt kuitenni.

    Parhaillaan hautuu uunissa pangasius fileitä sipulin, mineraalisuolan ja voin kera.

    VastaaPoista
  35. peeÄR - mies ei tykännyt Ylen radiokeskustelusta. Minusta se oli ihan hyvä keskustelu. Karppien on tyydyttävä tähän kun parempaan ei pystytä. Anonyymit karppirehvastelijat menivät niin hiljaisiksi, ettei edes minulle ole enää lähetetty häiritseviä viestejä ja kommentteja.

    VastaaPoista
  36. Kiva juttu kun Sami Uusitalon ajatukset saivat palstatilaa Borgåbladetissa. Ihan kivasti näitä juttuja on syntynyt. Tänäänkin paikallislehti Paraisten Kuulutukset tietää kertoa Suomen Akatemian keskutselutilaisuudesta.

    Helsingin Sanomat on hiirenhiljaa. Se on minusta aika outoa.

    VastaaPoista
  37. Hyvä, että TV:stäkin jo viestittiin, että ravitsemusasioissa on kiistanalaisia kysymyksiä. Että virallisia teesejä kysenalaistetaan. Ei tainnut olla sattuma, että asiaan puuttui ensimmäiseksi ruotsinkielinen kanava. Ja asiantuntijoista toinen oli ruotsalainen.

    Miten se Fogelholm oli jotenkin niin avuttoman tuntoinen. Kuin ei olisi itsekään uskonut oikein, mitä sanoo! Ehkäpä oli vain minun kuvittelua.

    Joka tapauksessa, napakka, hyvä ohjelma. - Kiitos Christerille vinkistä, olisi saattanut mennä muuten ohi, vaikka seuraankin FST:n ohjelmatarjontaa, kun on mielestäni monesti antoisampaa. Niinkuin tässäkin tapauksessa.

    Tuula

    VastaaPoista
  38. Ruotsinkieliset toimittajat ovat olleet erittäin kiinnostuneita ravitsemuksen kiemuroista. Suomen Akatemian keskustelutilaisuus avasi väylää avoimelle keskustelulle. Ehkä se oli tuon tilaisuuden tärkein anti.

    Jatkan tilanteen seuraamista. Tulossa on vielä tosi mielenkiintoisia kirjoituksia jännissä lehdissä.

    VastaaPoista
  39. Aika hauska toi kuva; jättää sellaisen vaikutelman, että olisi tossa kuvassa tosi pahalla päällä :o Krisu voinee vahvistaa, että tämä ei pidä paikkaansa. :)

    AM

    VastaaPoista
  40. "Kuuntelin Anssi Mannisen ja Fogelholmin radiojutun pariinkin kertaan, ja tuntuma oli, että Anssi pelkää, että pisnekset kusee ellei oo joojoo-miehiä - niin oli ympäripyöreetä juttua. Jopa Mikael F. lopussa ihmetteli, että hän oli varautunut hieman ankarampaan argumentaatioon, mutta eläinrasvat pois, oli kummankin herran näkemys. Pisneksksen täytyy rullata."

    Höpö höpö.

    AM

    VastaaPoista
  41. Niin, AM, kiitos kommenteista. Minusta tuon Mediuutisten jutun yhteyteen oli saatu ihan komea kuva!

    VastaaPoista
  42. Mulle tuli AM:stä mieleen samurai ilman miekkaa. Ihan oikein.

    Eipä teistä jätkät saa sen nätimpää kuin mitä kuvissa ollaan. Niinkuin ei munkaan irvistys kuvasta jossa meinaan purra fogelin ja Uusituvan kaulat poikki.

    VastaaPoista
  43. Muoti-ilmiö, huuhaa, uskonto. Siinä on kumipäisten Uusitupien yms. asenne hiilareiden rajoitusta kohtaan.

    Kerropa Uusitupa minun puntarilleni sen olevan muoti-ilmiön perässä kulkeva vekotin kun näyttää 20 kg vähemmän kuin pahimmillaan.

    Bobrikov, Stalin, Uusitupa, Puska. Siinä ne ovat Suomen kansan viholliset oikealle päin pahenevassa järjestyksessä.

    VastaaPoista
  44. "Aiemmin ajateltiin, että tyydyttyneiden rasvojen saantia pienille lapsille ei tarvitse rajoittaa samaan tapaan kuin myöhemmin elämässä. Tutkimus on osoittanut, että hyvä rasvakoostumus on erittäin tärkeää myös pienillä lapsilla ja vauvoilla, ja se heijastuu kolesteroliarvoihin."

    Kirjoittaa YLE tänään uutisisaan Turkulaisesta STRIP-tutkimuksesta. Elintarviketeollisuus on jo reagoinut ja lisännyt ko. tutkimuksen suosittelemana kasvirasvoja lasten purkkiruokiin. Näin ne konservatiivit jyllää...

    VastaaPoista
  45. "Bobrikov, Stalin, Uusitupa, Puska. Siinä ne ovat Suomen kansan viholliset oikealle päin pahenevassa järjestyksessä."

    Mitä jos yritettäisiin kuitenkin pysyä asiallisina?

    VastaaPoista
  46. Koskahan ne kieltää vauvojen imettämisen? Äidinmaito kun sisältää niinpaljon kovaa eläinrasvaa... Taisi olla tilattu tutkimus ja oleellista epäsuotuisaa kasvirasvojen hypettäjille on jätetty siitä pois.

    VastaaPoista
  47. Ai, ai. Vaarallisia kokeita tehty lapsilla.

    VastaaPoista
  48. KG-lehden numero 3/2009 on juuri ilmestynyt ja siinä on toimittaja Nina Sarellin juttu keskustelutilaisuudesta. Ystäviäsi Varpu Tavia ja Saska Tuomasjukkaa sekä Mikael Fogelholmia haastatellaan. Professori Uusitupa on asiasta sitä mieltä, että nykyiset suositukset ovat ihan OK.

    VastaaPoista
  49. Yleinen konsensus keskustelijoiden keskuudessa näyttäisi kuitenkin olevan se, että eläinrasvoja tulisi välttää.

    Mitä mieltä on Christer? Kannattaako käyttää ja kuinka paljon?

    Kuinka pitkään 500 gramman voipaketin pitäisi riittää?

    VastaaPoista
  50. Voimies käyttänee jatkossakin sitä voita ja muita rasvaisia maitovalmisteita kohtuullisesti. Pitäisi nähdä sinun ruokavaliosi kokonaisuutena, jotta eläinrasvan käyttömääräsi voitaisin hahmottaa. Sen nyt ainakin voin sanoa, että kohtuullinen voin käyttö (500 g voipaketti viikossa) ei tee mistään ruokavaliosta epäterveellisempää. Margariinia en suostu suosittelemaan grammaakaan. No, väkisin sitä tulee valmisruokien kautta nautittua ja sen verran vieraskorea pitää olla, että leipomuksista ja valmiiksi tehdyistä margariinilla levitetyistä leivistä ei tee isoa numeroa. Terve ihminen kestää vähän margariiniakin - kunhan ei tule tavaksi.

    VastaaPoista
  51. Pidän mattilaa syväkyykyssä iltalehden ja suomi 24 palstoilla ja hommaan sille tasaisesti banneja kun "vhh-papan" pipo alkaa liikaa kirraamaan

    VastaaPoista