**
Katso tästä hieno video suomalaisen huipputukijan arkipäivästä ja elämään liittyvistä tärkeistä arvoista.Dementian ja Alzheimerin taudin tutkija palkittiin yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta
Akatemiatutkija, dosentti Miia Kivipelto selvittää tutkimuksessaan muokattavissa ja hoidettavissa olevia riskitekijöitä dementialle ja Alzheimerin taudille, jotka ovat yksi nopeimmin kasvavista kansanterveydellisistä ja taloudellisista haasteista. Kivipelto johtaa Karoliinisessa Instituutissa Tukholmassa, Kuopion yliopistossa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkimusryhmää, joka tutkii ympäristön ja geenien yhteisvaikutusta muistihäiriöissä. Tutkimusaineistona ovat pääosin laajat väestöpohjaiset epidemiologiset tutkimukset, mutta nyt ryhmä ovat aloittanut myös ensimmäisen elintapatekijöihin kohdistuvan interventiotutkimuksen, jonka tavoitteena on pienentää muistihäiriön ja dementian riskiä. Kivipelto on kansainvälisesti arvostettu asiantuntija, joka on aktiivisesti kertonut julkisuudessa tutkimusryhmänsä saavuttamista tuloksista dementiaan liittyen.
Alzheimerin taudin suurin vaaratekijä on ikä, mutta muiden riskitekijöiden olemassaolo lisää merkittävästi sairastumistodennäköisyyttä. Kivipellon tutkimukset ovat osoittaneet, että etenkin henkilöillä, joilla on merkittävä perinnöllinen alttius Alzheimerin taudille, liikunta ja oikea ravitsemus vähentävät sairastumisriskiä. Kivipellon tutkimuksen mukaan keski-iässä harrastettu säännöllinen vapaa-ajan liikunta voi pienentää merkitsevästi dementian ja Alzheimerin vaaraa myöhäisiässä. Tulokset osoittavat, että aktiivisilla henkilöillä, jotka olivat liikkuneet vähintään kaksi kertaa viikossa, oli 50 prosenttia pienempi riski sairastua dementiaan ja jopa 60 prosenttia pienempi Alzheimerin riski kuin vähemmän liikkuvilla.
"Tutkimuksemme on tuonut runsaasti tietoa dementian ja Alzheimerin taudin riskitekijöistä. Olemme todenneet että mm. kohonnut verenpaine, kolesteroli, liikalihavuus, vähäinen liikunta, liiallinen tyydyttyneen rasvan käyttö ja alkoholi ovat pahaksi aivoille ja lisäävät dementiariskiä. Tämä on tärkeä viesti kaikille ja voi motivoida miettimään elintapatekijöitä. Sanoisin, että sydäntä muistamalla voi ehkäistä myös dementiaa", Kivipelto toteaa. Hänen ryhmänsä tutkimustulokset ovat myönteisiä koko dementiatutkimuksen kannalta. “Voimme vaikuttaa omilla valinnoillamme ja elintavoillamme siihen kuinka vanhenemme, eli kaikki ei ole kirjoitettu geeneihin”, rohkaisee Kivipelto.
Palkinto yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta myönnetään tutkijalle, joka on merkittävällä tavalla tehnyt tunnetuksi tieteellistä tutkimusta tai tutkijan työtä, lisännyt toiminnallaan kiinnostusta tiedettä kohtaan, osallistunut tutkijana yhteiskunnalliseen keskusteluun tai edistänyt muuten tutkimuksen merkitystä, hyödyntämistä ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa.
Akatemiatutkija, dosentti Miia Kivipelto selvittää tutkimuksessaan muokattavissa ja hoidettavissa olevia riskitekijöitä dementialle ja Alzheimerin taudille, jotka ovat yksi nopeimmin kasvavista kansanterveydellisistä ja taloudellisista haasteista. Kivipelto johtaa Karoliinisessa Instituutissa Tukholmassa, Kuopion yliopistossa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkimusryhmää, joka tutkii ympäristön ja geenien yhteisvaikutusta muistihäiriöissä. Tutkimusaineistona ovat pääosin laajat väestöpohjaiset epidemiologiset tutkimukset, mutta nyt ryhmä ovat aloittanut myös ensimmäisen elintapatekijöihin kohdistuvan interventiotutkimuksen, jonka tavoitteena on pienentää muistihäiriön ja dementian riskiä. Kivipelto on kansainvälisesti arvostettu asiantuntija, joka on aktiivisesti kertonut julkisuudessa tutkimusryhmänsä saavuttamista tuloksista dementiaan liittyen.
Alzheimerin taudin suurin vaaratekijä on ikä, mutta muiden riskitekijöiden olemassaolo lisää merkittävästi sairastumistodennäköisyyttä. Kivipellon tutkimukset ovat osoittaneet, että etenkin henkilöillä, joilla on merkittävä perinnöllinen alttius Alzheimerin taudille, liikunta ja oikea ravitsemus vähentävät sairastumisriskiä. Kivipellon tutkimuksen mukaan keski-iässä harrastettu säännöllinen vapaa-ajan liikunta voi pienentää merkitsevästi dementian ja Alzheimerin vaaraa myöhäisiässä. Tulokset osoittavat, että aktiivisilla henkilöillä, jotka olivat liikkuneet vähintään kaksi kertaa viikossa, oli 50 prosenttia pienempi riski sairastua dementiaan ja jopa 60 prosenttia pienempi Alzheimerin riski kuin vähemmän liikkuvilla.
"Tutkimuksemme on tuonut runsaasti tietoa dementian ja Alzheimerin taudin riskitekijöistä. Olemme todenneet että mm. kohonnut verenpaine, kolesteroli, liikalihavuus, vähäinen liikunta, liiallinen tyydyttyneen rasvan käyttö ja alkoholi ovat pahaksi aivoille ja lisäävät dementiariskiä. Tämä on tärkeä viesti kaikille ja voi motivoida miettimään elintapatekijöitä. Sanoisin, että sydäntä muistamalla voi ehkäistä myös dementiaa", Kivipelto toteaa. Hänen ryhmänsä tutkimustulokset ovat myönteisiä koko dementiatutkimuksen kannalta. “Voimme vaikuttaa omilla valinnoillamme ja elintavoillamme siihen kuinka vanhenemme, eli kaikki ei ole kirjoitettu geeneihin”, rohkaisee Kivipelto.
Palkinto yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta myönnetään tutkijalle, joka on merkittävällä tavalla tehnyt tunnetuksi tieteellistä tutkimusta tai tutkijan työtä, lisännyt toiminnallaan kiinnostusta tiedettä kohtaan, osallistunut tutkijana yhteiskunnalliseen keskusteluun tai edistänyt muuten tutkimuksen merkitystä, hyödyntämistä ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa.
Lähde: Suomen Akatemia, 22.10.2009
Muita kirjoituksiani Suomen Akatemiasta:
"Olemme todenneet että mm. kohonnut verenpaine, kolesteroli, liikalihavuus, vähäinen liikunta, liiallinen tyydyttyneen rasvan käyttö ja alkoholi ovat pahaksi aivoille ja lisäävät dementiariskiä." Eikö aivoista suurin osa ole juuri tyydyttynyttä rasvaa???
VastaaPoistaJuha Eriksson
Tsemppiä Miia Kivipellolle! Hän tekee tutkimusta todella tärkeän aiheen parissa.
VastaaPoistaLiikunnan, ravinnon ja dementian välillä on vahva yhteys. Olisi kiinnostavaa kuulla ehdotuksia mekanismeista, sillä vasta ne voivat tuoda ratkaisevaa helpotusta tilanteeseen. Muuten tarvotaan vain ristiriitojen vastavirtaa.
Alzheimerin taudin syy on selvitetty jo aikoja sitten, sen aiheuttaa keuhkoklamydia (Chlamydia pneumoniae).
VastaaPoistaSurullista nähdä tällaista tekstiä, oikea hoito on antibioottihoito.
Tässä on yhteenveto Brian Balinin tutkimusryhmän tuloksista:
PCR-menetelmällä tehdyt havainnot korreloivat vahvasti siihen että C. pneumoniae liittyy Alzheimerin tautiin, sillä 90% (17/19) tapauksissa se löytyi Alzheimer-potilaiden kuoleman jälkeen aivokudoksista, verrattuna vain 5%:iin saman ikäryhmän verrokeista, joilla ei ollut Alzheimerin tautia. Ne tapaukset missä PCR-signaali ei ollut positiivinen havaittiin vain lieviä aivovaurioita, muissa aivovauriot olivat laajoja. PCR-löydökset varmennettiin myös elektronimikroskopialla, ja immunohistokemiallisilla menetelmillä.
Koska muut tutkimusryhmät eivät ole onnistuneet toistamaan tuloksia (johtuen heidän käyttämistään eri menetelmistä), koe uusittiin eri näytteillä, ja havaittiin edelleen että PCR-tulos jonka kohteena oli C. pneumoniae Cpn1046 ja Cpn0695 geenit oli samansuuntainen, eli positiivinen 80% (20/25) Alzheimer näytteille, ja 11% (3/27) normaaleille näytteille. Havaittiin myös immunohistokemiallisilla ja PCR-menetelmällä että noin 20% neuroneista oli keuhkoklamydian infektoimia, mikä on ainutlaatuinen löydös.
Brian Balinin tutkimukset menevät kuitenkin paljon pidemmälle kuin pelkät korrelaatiotutkimukset. Tiedetään että APOE-4 alleelin omaavilla henkilöillä on suurempi riski sairastua Alzheimerin tautiin, ja tämä näkyi siten että 64% PCR-positiivisilla näytteillä oli APOE-4 alleeli. Infektio oli myös näissä tapauksissa laajempi. APOE-4 alleeli aiheuttaa sen että keuhkoklamydian EB-muoto pystyy helpommin tarttumaan soluihin, ja infektoimaan niitä, jolloin on olemassa yhteys APOE-4 alleelin, keuhkoklamydian ja Alzheimerin taudin välillä. On selvää, että APOE-4 alleeli liittyy siten myös muihin sairauksiin kuin Alzheimerin tautiin, joita keuhkoklamydia aiheuttaa (esim. sydän & verisuonitauteihin).
Kuten aikaisemmassa tutkimuksessa havaittiin, C. pneumoniae pystyy solunsisäisena bakteerina aiheuttamaan kroonisen tulehduksen aivoissa estämällä neuronien ja muiden solujen itsetuhomekanismin. Tällaiset infektoituneet solut lähettävät ympäristöön myös tulehdussytokiinejä. Infektoituneet mikrogliat, astrogliat, makrofagit ja neuronit havaittiin olevan alueilla missä oli amyloidikerääntymiä.
Lopuksi varmistettiin vielä C. pneumoniaen rooli Alzheimerin taudissa eläinkokeissa infektoimalla hiiriä nenän kautta, ja havaitsemalla miten tauti kehittyy, ja havaittiin että myös hiirien aivoissa kehittyy Alzheimerin taudille tyypillistä amyloidiplakkia.
Vanderbiltin yliopistossa on kehitetty antibioottihoito keuhkoklamydiaa vastaan, ja protokolla tunnetaan nimeltä Stratton/Wheldon/Sriram
CAP, jonka yksityiskohdat voi lukea patentista:
http://www.freepatentsonline.com/6884784.html
Hoitoprotokollaa käytetään myös moniin muihin sairauksiin, kuten MS-tautiin, fibromyalgiaan ja krooniseen väsymysoireyhtymään, ja tuloksista voi lukea täältä: www.cpnhelp.org
Alzheimerlähteet:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18487846
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17052268
http://www.ncbi.nlm.nih.gov:80/pmc/articles/PMC2266938/
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15013562