lauantaina, lokakuuta 31, 2009

Älytöntä sokerivalistusta

##
Arvatkaa kuka sanoo näin: "Sokeri on hyvä energianlähde, paitsi jos ei kuluta siitä tulevaa energiaa. Jos on tarvetta hallita painoa, kannattaa kiinnittää huomiota sokerin saantiin." #) Vastaus löytyy alla.

Helsingin Sanomat kirjoittaa paperiversiossaan 28.10.2009 hyvin laajasti sokerin käytöstämme. On vaikea kuvitella sitä sokerin määrää, mitä tavallinen suomalainen syö. Jo kaksivuotiaat lapset syövät sokeria enemmän kuin mitä valtion ravitsemussuositukset sallivat! Onko tolkkua? Dagens Nyheter kauhistelee samaa asiaa 29.10.2009 ja lehti ei millään tavalla röyhistele rintaansa kun se tunnustaa, että ruotsalaiset syövät eniten karkkia koko maailmassa. Aftonbladet julkaisee 30.10.2009 tilastot Euroopan pahimmista karkinsyöjistä (vuosikulutus henkilöä kohti):

1. Ruotsi 17 kiloa
2. Englanti 16 kiloa
3. Saksa 15 kiloa
4. Norja 15 kiloa
5. Suomi 14,5 kiloa
6. Tanska 14 kiloa
7. Belgia 13,5 kiloa
8. USA 11 kiloa
9. Australia 11 kiloa
10. Ranska 8 kiloa

Olen luennoillani valistanut, että karkkia ja herkkuja syömällä sokeri varastaa meiltä mahdollisuuden syödä terveellisesti. Kun lisäksi valmisruokateollisuus tyrkyttää meille lisäsokeria sapuskoissaan, muroissaan ja kevytjogurteissaan onko silloin mikään ihme, että me rakennamme vararengasta vyötärölle ja nakerramme terveyttämme?

Hyvät ihmiset! Karttakaa kuin ruttoa ylläolevan, teille mahdollisesti vielä tuntemattoman asiantuntijan, tapaisia älyttömiä lausuntoja sokerista. Tällä hetkellä me saamme sokeria haitallisia määriä. Viranomaisvalistuksen pitäisi pureutua tomerasti ravitsemuksemme epäkohtiin. Jos aikuiset ihmiset eivät itse ymmärrä hävetä lasten ja omaa sokerinsyöntiään, siitä epäkohdasta on kehitettävä niin tiukka lausunto, että meno muuttuu. Itse pidän kauppiaita osasyyllisinä karkinsyönnin voimakkaaseen lisääntymiseen. Jos kauppias tuntisi yhteiskuntavastuunsa, hän veisi karkit asiakkailleen suunnittelemansa kulkureitin ulkopuolelle. Vastuullinen kauppias viestittäisi ihanalla tuoreiden hedelmien osastollaan, että sieltä voi makeutta kohtuullisessa määrin hakea elämäänsä. Valistunut kuluttaja ei tietenkään osta mitään sellaista, joka on kymmenen metrin säteellä kaupan ulosmenokassasta!

Viime vuonna julistin kilpailun: Missä suomalaistuotteessa on eniten lisäaineita? Kilpailun häpeällisen ykkössijan sai Finnsweet OY:n makeissekoitus, missä oli käsittämättömästi 32 lisäainetta. Äitienpäiväksi mahdollisesti hankkimamme Romanssikakku (28 lisäainetta) tuli neljänneksi kisassa. Kuulkas, sellaisella tuotteella äiti balsamoidaan ikuisiksi ajoiksi!

Nyt järkeä palloon, suomalaiset. Sanotaan tomerasti ei karkille, herkuille, kevyttuotteille ja muille elintarviketeollisuuden nykyaikaisille kotkotuksille! Säästetään ne karkkirahat terveellisempiin ruokahankintoihin. Ryhdytään syömään oikeaa, ravitsevaa ruokaa, joka pitää näläntunteen lisäksi poissa myös makeanhimon. Karkkipussin hinnalla voit ostaa aika monta omenaa. Omena päivässä pitää lääkärin loitolla.


#) Vastaus: Käsittämättömän lausahduksen on antanut diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka, Helsingin Sanomissa 28.10.2009

Muita sokerikirjoituksiani voit lukea tästä:
Tämän kirjoitti kello
Avainsanat:

5 kommenttia:

  1. Anonyymilauantaina, lokakuuta 31, 2009 2:39:00 ip.

    Sokeri on halpaa ja energiapitoista vatsantäytettä. Kiitos kun jaksat meitä tomerasti valistaa. Minulla on parannettava omalla kohdallani vaikka en karkkia oikeastaan laisinkaan syö, herkkuja kyllä syön ja pakkausselosteiden lukemisessa on opettelemista. Kiitos Fineli-vihjeestä! Puhutaan paljon piilorasvasta, mutta oliskohan piilosokeri vielä pahempi terveytemme heikentäjä.

    Paheeni ovat tässä, näitä tulen vähentämään: marenkia sisältävät leivokset (50-60 g sokeria/100 g), rusinat (60 g sokeria/100 g), mansikkahillo (53 g sokeria/100 g), kuivattu papaija (53 g sokeria/100 g), tumma suklaa (50 g sokeria/100 g), jäätelöpuikko (27 g sokeria/100 g), rasvaton jogurtti (23 g sokeria/100 g), hedelmämysli (20 g/100 g), tomaattiketsuppi (19 g/100 g), rukiinen saaristolaisleipä (16 g sokeria/100 g), sinappi (14 g sokeria/100 g), Gefilus mehu (12 g sokeria/100 g), pulla (10 g sokeria/100 g), appelsiinitäysmehu (10 g sokeria/100 g), virvoitusjuoma (9 g sokeria/100 g), maksalaatikko, teollinen (7 g sokeria/100 g), urheilujuoma (7 g sokeria/100 g), pannukakku (6 g sokeria/100 g)

    Reijo

    VastaaPoista
  2. Heikki Rassilauantaina, lokakuuta 31, 2009 7:47:00 ip.

    Valtion budjettia syynätään Eduskunnassa par´aikaa. Rasvavero tullenee?? Miten lie sokeriveron laita?? Kukahan tosissaan ryhtyisi vaalimaan väestön ravitsemustilaa ja terveyttä puhtailla luonnontuotteilla?

    VastaaPoista
  3. Sami Uusitalosunnuntai, marraskuuta 01, 2009 5:12:00 ip.

    Reijo:

    "tomaattiketsuppi (19 g/100 g)"

    "appelsiinitäysmehu (10 g sokeria/100 g),"

    Mielestäni on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota sokerin absoluuttiseen määrään. Ei pelkästään suhteelliseen. Ketsuppia syödään murto-osa mehuun verrattuna kun tarkastelemme absoluuttista massaa.

    Mehuja oon vältelly, mutta ketsuppia on mennyt surutta.

    VastaaPoista
  4. Anonyymimaanantaina, marraskuuta 02, 2009 11:43:00 ap.

    Diabetesliiton tapausten järjestöjen takia ihmiset eivät edes diabeteksessa ota vakavasti sokerin saannin vaaroja. Miten sitten terveet voisivat ottaa vakavasti sokerin syönnin? Minun mielestäni irtokarkit ovat syynä valtavaan karkinsyöntiin. Oletteko huomanneet miten edullista karkki on?

    VastaaPoista
  5. Eveliinasunnuntai, marraskuuta 08, 2009 9:07:00 ip.

    Sen sijaan että karkit laitettais kaupassa johonkin seinustalle pois silmistä ne tuodaan IHAN JOKA PAIKKAAN, mm. POSTIN kassalta pitää nykyään voida ostaa karkkia. En tajua!
    Itse kun olin mukula, karkkipäivää vietettiin kerran viikossa ja jos kaupan karkkihylly oli saman kokoinen kuin nykyään huoltoaseman karkkihylly, se oli jo iso. Nykyään edes irtokarkit ei mahdu siihen hyllytilaan ja sitten on vielä kaikki muu...

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)